Filosofiaa ei tulisi opettaa kenellekään, koska kaikkihan tietävät, että filosofia on pseudotiede, jossa ei sanota mitään varmaksi ja jossa vedotaan usein asioihin jotka joku filosofi on mahdollisesti sanonut tai kirjoittanut kaksi tuhatta vuotta sitten ja opetuksen takia kaikki filosofit ovat nykyään kuin eräs nimeltä mainitsematon filosofi suomi24:ssa. Sitä paitsi ilman filosofian opettamista on pärjätty tähänkin asti, koska luonnossa ei tarvita filosofiaa, joten sen on oltava väärin. Myöskin filosofiaa ei opetettu 50-luvulla, jolloin ihmiset olivat paljon fiksumpia, joten filosofia on tuhonnut nykysukupolven älyn. Emme sitä paitsi voi todistaa minkään filosofiaan liittyvän asian olevan oikein, joten niitä pitää käsitellä väärinä tietoina.
Filosofian opetus kouluissa
13
227
Vastaukset
- Anonyymi
Kannattaisi ensi ymmärtää se, että filosofia ei ole tiedettä, vaan se on filosofiaa sui generis.
Parhaimmillaan filosofia luo perustan tieteelle ja ihmisen ymmärrykselle. Se on opettaminen on ehdottoman välttämätöntä, jos ihmiskunta haluaa selviytyä.- Anonyymi
Filosofian tohtoreita silti löytyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Filosofian tohtoreita silti löytyy.
Jep. Onhan meillä teologiankin tohtoreita.
- Anonyymi
Niin, mutta kuvitellaanpa tuoli. Mikä siite tekee tuolin? Se että sillä voi istua? Ei, myös kivellä voi istua. Se että siinä on neljä jalkaa? Ei, myös lehmällä on neljä jalkaa. Tämä esimerkkihän sitä yleensä filosofiasta annetaan. Mutta onhan sitä etiikan filosofiaa ja utilaritismiakin. Trolley-probleema!
- Anonyymi
Ilman filosofista ajattelutapaa tieteestä tulisi varsinainen sirkus. Filosofia yIIäpitää harkintakykyä ja sopivassa määrin konservatiivisuutta.
- Anonyymi
Filosofian opetuksen koulussa voisi aloittaa siitä, mikä on "ajatus".
Sen jälkeen voisi opettaa, miten ajatus muodostetaan itsenäisesti ja pohtia, onko olemassa itsenäisiä ajatuksia ylipäänsä. Pohdintaa voisi jatkaa siitä, miten ajatukset ovat riippuvaisia toisten ajattelijoiden pohdinnoista ja millä tavoin tällaista riippuvuutta voisi vähentää.
Tästä jo nähdään, kuinka tärkeä oppiaine filosofia voisi olla.- Anonyymi
Mistä ajatukset muuten tulevat?
ainakin:
-Menneisyyden vaikutus, muistot
- tämän hetkinen ruumiintila, on nälkä
-aistiärsykkeihin reagoiminen
Mistä vielä?
- Anonyymi
Kyllä tieteenfilosofia on tärkeä elementti ymmärtää tieteessä. Siis se, että peruskäsitteet johdetaan matemaattisesti aksioomista lähtien sellaiseen (mahdollisimman yksinkertaiseen) muotoon, että ne ovat havaittavissta tai mitattavissa olevia asioita.
On tärkeää ymmärtää, että väitteiden tulla olla empiirisesti testattavia, ja että emme voi verifioida mitään, ainoastaan falsifioida, koska tiede perustuu aina aksioomiin, joita ei voi todistaa oikeiksi.
On tärkeää ymmärtää, että olemassa deduktiivinen logiikka ja induktiivinen logiikka, ja että tiede keskittyy pääosin deduktiiviseen logiikkaa jättäen induktiivisen logiikan vähemmälle.- Anonyymi
"peruskäsitteet johdetaan matemaattisesti aksioomista lähtien sellaiseen (mahdollisimman yksinkertaiseen) muotoon, että ne ovat havaittavissta tai mitattavissa olevia asioita."
Kuulostaa samalta kuin ajatus simpanssilaumasta kirjoituskoneiden kanssa saaden tulokseksi äärettämässä ajassa jonkin Shakespearen näytelmän käsikirjoituksen.
Mutta ehkä kuva selvenisi, jos näkisi fysiikan aksiomat. - Anonyymi
"Kyllä tieteenfilosofia on tärkeä elementti ymmärtää tieteessä. Siis se, että peruskäsitteet johdetaan matemaattisesti aksioomista lähtien sellaiseen (mahdollisimman yksinkertaiseen) muotoon, että ne ovat havaittavissta tai mitattavissa olevia asioita."
Mistä ja miten ne aksioomat saadaan?
Matematiikka on loogista samalla tavalla kuin muodollinen logiikka. Kaikki looginen ei kuitenkaan ole välttämättä empiirisellä tasolla totta vaikka kaikki kielellisesti ilmaistavissa olevat empiiriset totuudet ovat aina loogisia.
Jos aksioomat ovat virheelliset tai puutteelliset niin niiden perusteella johdetut väitteet ovat väistämättä myös joko epätosia tai vain osa-totuuksia joiden pätevyysalue on universaalia totuutta suppeampi ja pätee vain erikoistapauksiin.
"On tärkeää ymmärtää, että väitteiden tulla olla empiirisesti testattavia, ja että emme voi verifioida mitään, ainoastaan falsifioida, koska tiede perustuu aina aksioomiin, joita ei voi todistaa oikeiksi."
Vain pieni osa jonkun tieteellisen teorian/hypoteesin väitteistä ja niiden aksioomien johdannaisista on oikeasti empiirisesti testattavissa. Vakiintuneet teoriat eivät yleensä falsifioidu vaikka niiden ennusteet olisivat virheellisiä vaan niitä korjaillaan ja viritellään vastaamaan havaintoja ja mittauksia.
"On tärkeää ymmärtää, että olemassa deduktiivinen logiikka ja induktiivinen logiikka, ja että tiede keskittyy pääosin deduktiiviseen logiikkaa jättäen induktiivisen logiikan vähemmälle."
Se aksioomien eli perusoletusten valinta onkin se kaikkein olennaisin asia ja koska niitä perusoletuksia eli aksioomia ei voi perustella muuten kuin metafysiikalla eli filosofialla.
Tuo tieteissä käytetty deduktio helpottaa huomattavasti tieteisiin perehtymistä koska voi keskittyä niihin aksioomiiin eikä niiden kaikkiin johdannaisiin koska aksioomien taso on vielä hallittavissa mutta niiden aksioomien johdannaisten tasolla on jo vaikeampaa erottaa epäolennaista olennaisesta.
----
Mitä tulee kouluopetukseen niin minusta se on lähinnä ehdollistamista ja omaehtoisen ajattelun tukahduttamista.
Kaikkein olennaisinta olisi herättää oppilaiden kiinnostus johonkin ja sen jälkeen kaikki sujuu omalla painollaan ja jos se kiinnostus on jo herännyt koulusta riippumatta niin itseopiskelu ja autodidaktiikka on silloin paras vaihtoehto ja koulun voi unohtaa kokonaan.
Ei siinä ole juurikaan järkeä että oppilaiden aivoihin uploadataan kaikki mahdolliset teoriat ja taidot vaan paljon tärkeämpää olisi opettaa miten sitä tietoa ja niitä taitoja voi kukin opetella itse sitten kun niitä tietoja ja taitoja oikeasti tarvitsee. Jos oppilaan on oma kiinnostus on herännyt tai herätetty niin kaikki muodollinen ja tarkkaan säädelty "ohjelmointi" on vain häiriötekijä oppimisen kannalta.
Jos niitä tietoja ja taitoja ei käytännössä koko ajan tarvitse niin ne ovat vain turhaa painolastia ja sitten kun niitä joskus tarvitsee niin löytyy usein jo parempaa tietotaitoa kuin mitä joskus aikoinaan koulussa opetettiin.
Filosofia on ehkä hyödyllisin oppiaine mitä voi olla koska sen perusteet eivät samalla tavalla vanhene kuin monet erityistieteiden "muotivirtaukset".
Kasvatusoppi ja pedagogiikka joutavat roskiin ja ne ovatkin vain lähinnä kontrollifriikkien puuhastelua.
- Anonyymi
Useimmista meistä tulee filosofeja ilman filosofian opettamistakin. Luonnontieteitä on mahdotonta ymmärtää muuten, ja matematiikkahan on filosofiaa. Muut "logiat" kuten teologia ja psykologia ovat myös filosofian sovelluksia. Loogisuudessaan ne vaikuttavat totuudelta, mutta ovat askeleita siitä poispäin. Joka tapauksessa niiden avulla voidaan jäsentää elämää. Tämäkin päätelmä on filosofiaa.
Aloittaja on silti oikeassa, ajattelu, kokemukset ja opitut käsitykset tuppaavat estämään todellisuuden kohtaamisen sellaisena kuin se on. Yksinkertainen ihminen oli onnellisempi. Kuitenkin, jos ymmärtää kaiken olevan valehtelua tai kun mikään ei ole totta, on tehnyt väärän päätelmän. - Anonyymi
Parhaimmillaan filosofia opettaa ajattelun taitoa; on joku joka väittää jotain, ja sitten muut väittää vastaan, lisää, yms. Jotain vastauksien suuntaisiakin on siten saatu koottua, vaikkei yksimielisyyttä olekaan.
Ajattelun taidon kehittymisen lisäksi, se auttaa ymmärtämään politiikkaakin, jossa ei vallitse täyttä yksimielisyyttä. Kyse on argumenteista, ja mitä parempi argumentti, sitä paremmat mahikset voittaa keissi, jopa oikeudessa - jossa tosin on lisänä myös lait, joihin olisi vedottava, joka on ensisijaista (eikä pelkkä argumentti tai totuus).
Totuus on aina olemassa, mutta siitä ei pääsääntöisesti ole yksimielisyyttä, eikä se ole yleensä yksinkertainen, vaan kaikki ovat enemmän tai vähemmän oikeassa, ja enemmän tai vähemmän väärässä. - Anonyymi
Totuudenmukainen on totuuden mukailija.
Mukailee totuutta, eli puhuu "muka" totuutta.
Eli valhetta puhuu, näin faktojen ollen totuuden mukainen = valheellinen, synonyymejä nuo sanat ovatpi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi persuilla ei ole firmoja?
Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?827076Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015
Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit267043Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan
Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k1066143Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä
Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?455394Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?
Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik845228Demarikultin uhri kertoo
Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa605173Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?
Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus405088Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi
Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset274585Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä
"Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv163447Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto
vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html3003370