Filosofian opetus kouluissa

Filosofian tohtoreita silti löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofian tohtoreita silti löytyy.

Jep. Onhan meillä teologiankin tohtoreita.

Mistä ajatukset muuten tulevat?

ainakin:

-Menneisyyden vaikutus, muistot
- tämän hetkinen ruumiintila, on nälkä
-aistiärsykkeihin reagoiminen

Mistä vielä?

"peruskäsitteet johdetaan matemaattisesti aksioomista lähtien sellaiseen (mahdollisimman yksinkertaiseen) muotoon, että ne ovat havaittavissta tai mitattavissa olevia asioita."

Kuulostaa samalta kuin ajatus simpanssilaumasta kirjoituskoneiden kanssa saaden tulokseksi äärettämässä ajassa jonkin Shakespearen näytelmän käsikirjoituksen.

Mutta ehkä kuva selvenisi, jos näkisi fysiikan aksiomat.

"Kyllä tieteenfilosofia on tärkeä elementti ymmärtää tieteessä. Siis se, että peruskäsitteet johdetaan matemaattisesti aksioomista lähtien sellaiseen (mahdollisimman yksinkertaiseen) muotoon, että ne ovat havaittavissta tai mitattavissa olevia asioita."

Mistä ja miten ne aksioomat saadaan?

Matematiikka on loogista samalla tavalla kuin muodollinen logiikka. Kaikki looginen ei kuitenkaan ole välttämättä empiirisellä tasolla totta vaikka kaikki kielellisesti ilmaistavissa olevat empiiriset totuudet ovat aina loogisia.

Jos aksioomat ovat virheelliset tai puutteelliset niin niiden perusteella johdetut väitteet ovat väistämättä myös joko epätosia tai vain osa-totuuksia joiden pätevyysalue on universaalia totuutta suppeampi ja pätee vain erikoistapauksiin.

"On tärkeää ymmärtää, että väitteiden tulla olla empiirisesti testattavia, ja että emme voi verifioida mitään, ainoastaan falsifioida, koska tiede perustuu aina aksioomiin, joita ei voi todistaa oikeiksi."

Vain pieni osa jonkun tieteellisen teorian/hypoteesin väitteistä ja niiden aksioomien johdannaisista on oikeasti empiirisesti testattavissa. Vakiintuneet teoriat eivät yleensä falsifioidu vaikka niiden ennusteet olisivat virheellisiä vaan niitä korjaillaan ja viritellään vastaamaan havaintoja ja mittauksia.

"On tärkeää ymmärtää, että olemassa deduktiivinen logiikka ja induktiivinen logiikka, ja että tiede keskittyy pääosin deduktiiviseen logiikkaa jättäen induktiivisen logiikan vähemmälle."

Se aksioomien eli perusoletusten valinta onkin se kaikkein olennaisin asia ja koska niitä perusoletuksia eli aksioomia ei voi perustella muuten kuin metafysiikalla eli filosofialla.

Tuo tieteissä käytetty deduktio helpottaa huomattavasti tieteisiin perehtymistä koska voi keskittyä niihin aksioomiiin eikä niiden kaikkiin johdannaisiin koska aksioomien taso on vielä hallittavissa mutta niiden aksioomien johdannaisten tasolla on jo vaikeampaa erottaa epäolennaista olennaisesta.

----

Mitä tulee kouluopetukseen niin minusta se on lähinnä ehdollistamista ja omaehtoisen ajattelun tukahduttamista.

Kaikkein olennaisinta olisi herättää oppilaiden kiinnostus johonkin ja sen jälkeen kaikki sujuu omalla painollaan ja jos se kiinnostus on jo herännyt koulusta riippumatta niin itseopiskelu ja autodidaktiikka on silloin paras vaihtoehto ja koulun voi unohtaa kokonaan.

Ei siinä ole juurikaan järkeä että oppilaiden aivoihin uploadataan kaikki mahdolliset teoriat ja taidot vaan paljon tärkeämpää olisi opettaa miten sitä tietoa ja niitä taitoja voi kukin opetella itse sitten kun niitä tietoja ja taitoja oikeasti tarvitsee. Jos oppilaan on oma kiinnostus on herännyt tai herätetty niin kaikki muodollinen ja tarkkaan säädelty "ohjelmointi" on vain häiriötekijä oppimisen kannalta.

Jos niitä tietoja ja taitoja ei käytännössä koko ajan tarvitse niin ne ovat vain turhaa painolastia ja sitten kun niitä joskus tarvitsee niin löytyy usein jo parempaa tietotaitoa kuin mitä joskus aikoinaan koulussa opetettiin.

Filosofia on ehkä hyödyllisin oppiaine mitä voi olla koska sen perusteet eivät samalla tavalla vanhene kuin monet erityistieteiden "muotivirtaukset".

Kasvatusoppi ja pedagogiikka joutavat roskiin ja ne ovatkin vain lähinnä kontrollifriikkien puuhastelua.