Olin tässä vähän aikaa sitten seuraamassa kun vieraileva asiantuntija jakoi oppejaan. Tyttäreni oli innokkaana opettelemassa aguilityn saloja aivan yhtä innokkaan koiramme kanssa. Tämä asiantuntija tuli viereeni ja totesi tyttärelläni olevan täysin väärän rotuinen koira!
Mitä ihmettä? Koiramme on juuri sen rotuinen josta pidämme, joka on meille rakas ja joka meidän mielestämme on ihan paras kaikista, ja kotona odotti vielä juurikin samanrotuinen pentu.
Eihän se koiramme ole mikään 100-metrin sprintteri tai hypi korkeutta kuin kenguru, mutta sillä on intoa niin aguilityä kuin myös tokoa kohtaan. Ei se tiedä, että se on "väärän rotuinen" vaan innosta puhkuen suorittaa tehtäviä.
Ymmärrän ettei meidän koirillamme pärjätä kisoissa, mutta eipä se ole tarkoituskaan. Tarkoituksemme on harrastaa koiran kanssa lajia (lajeja) joista se tykkää eikä suinkaan kilpailla verenmaku suussa.
Kaikki eivät vaan halua hankkia esim. shelttiä, villakoiraa tai borderia guilityä tai tokoa harrastaakseen, vaan harrastaa koiran ehdoilla ilman kilpailuviettiä.
Meille koirat ovat rakkaita perheenjäseniä joiden kanssa on kiva harrastaa, ei suinkaan mitään kilpailu-urheiluvälineitä. Meille koira on tärkein, ei oma menestys!
Onneksi kyseinen asiantuntija oli vain vierailija ja onneksi tyttäreni ei kuullut tämän "minä itse" tietoviisaan sanoja. Onneksi kotipaikkakunnallamme niin aguilityssä kuin tokossa näkee vaikka minkälaisia "vääriä" rotuja ja se on rikkautta se.
Mitäpä sanoin asiantuntijalle? Totesin hänen shelttinsä olevan hurmaavan kaunis ja taitava, mutta hänen omaa asenneettaan soisi kyllä hieman korjata ettei lasten, nuorten ja vasta-alkajien koiraharrastajien itsetuntoa ja intoa lakaistaisi maton alle.
Kunhan se toinen "väärän rotuinen" koiramme vielä hieman varttuu, olen minäkin mukana guility- ja tokoharjoituksissa jos kyseinen koira niistä innostuu.
J.K. Koirien kanssa harrastaminen ei saisi olla kilpaurheilua vaan hauskaa koirien ja muiden ihmisten kanssa yhdessä tekemistä. Kilpailut ovat ok, mutta se on väärä suunta jos koiria vammautuu (esim. aguilityssä) tai on hankittava juuri tietyn rotuisia koiria ettei pihalle naureta.
Koiran kanssa harrastaminen
14
482
Vastaukset 14
- Anonyymi
Oikea asenne. Ei eri harrastuksissa ole mikään pakko kilpailla jos ei kiinnosta.
Voi harrastaa omaksi ilokseenkin ja olla tyytyväinen kehittymisestä. - Anonyymi
Valitettavasti eräät harrastemuodot ova raaistunutta kilpaurheilua ja koirista on tullut ihmisten egon jatke sekä pelkkä kilpailuväline kuten hevosistakin.
Jos yksi koira ei pärjää otetaan toinen ja vanha laitetaan kiertoon.
Koira on kuin suksipari tai kahvakuula ☹️
Mä kyllästyin tokoiluun kun omassa seurassamme koulutus keskittyi nimenomaan kisamenestykseen kun oma koirani oli liian hidas ja ei-niin-kerralla-oppiva kuin muut. Halusin sille kuitenkin hyvän peruskoulutuksen, mutta tukea en seuraltamme saanut. Mullakin oli varmaan väärä rotu 🤔 kun se ei ollut käyttölinjan bordercollie vaan molossi. - Anonyymi
suomessa on ainkain miljoona turhaa koiraa jolla ei ole mitään virkaa.
- Anonyymi
"Menestyäkseen ja päästäkseen lajin huipulle on oikeanrotuinen koira oikealta kasvattajalta ehdoton vaatimus"
Ei täysin sanatarkka lainaus eräältä agilitykouluttajalta tässä taannoin.
Me kaverini kanssa vilkaistiin toisiamme ja purskahdettiin nauruun. Mulla hihnassa vinttikoira ja hänellä ranskanbulla. Ei taideta menestyä, mutta pääasia että on hauskaa, meillä ja koirilla.- Anonyymi
Kuulostaapa tutulta!!!!!!! Mun näyttelylinjan bordercolliesta todettiin ettei se pärjää aguilityssä eikä tokossa. Pitäisi kuulemma olla käyttölinjainen ja nimenomaan tietyistä linjoista. Täytyy varmaan huijata ja "karvakasalta" ajella turkki lyhyeksi niin kelvataan harrastamaan!!!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulostaapa tutulta!!!!!!! Mun näyttelylinjan bordercolliesta todettiin ettei se pärjää aguilityssä eikä tokossa. Pitäisi kuulemma olla käyttölinjainen ja nimenomaan tietyistä linjoista. Täytyy varmaan huijata ja "karvakasalta" ajella turkki lyhyeksi niin kelvataan harrastamaan!!!!
Noinko ankaraa ja ryppyotsaista touhu on nykyisin? Ei vaikuta kivalta. Kaikkia ei kilpailut kiinnosta pätkääkään. Koiran kanssa yhdessä tekeminen se juttu.
- Anonyymi
Täytyy sanoa että varsinkin Agilityn parissa olen nähnyt monia sellaisia harrastajia joille koira on kilpaväline ja he näkevät kaiken vain kilpaurheiluna. Se että tekee koiran kanssa jotain mielekästä yhdessä on matkan varrella kokonaan. En yleistä, enkä väitä että kaikki olisivat tällaisia harrastajia, mutta itse ainakin karsastan sellaista touhua jossa omistajalta on unohtunut että on tekemisissä tuntevan, elävän olennon kanssa. Oma Hovawarttinikin hauskuutti katsojia sillä että suoristi sellaisen haitaritunnelin sieltä läpi porhaltaessaan. :D
No siinähän kouluttaja oli oikeassa, että "oikeat välineet" takaa parhaan tuloksen. Jos siis ajattelee kilpailumielisesti ja tähtää huipulle. Mutta jos on kyseessä seura (kaikki agiseurathan ei ole), jossa ei ole mitään ns.tavoitepakkoa vaan ihan voi vaan harrastaa omaksi ja koiran iloksi, niin tollaisia ei pitäisi suustaan päästää...
Tuosta voisi antaa ihan vaikka seuralle palautetta.
Kyllä minä ymmärrän,jos halutaan hankkia "parasta mahdollista" johonkin tiettyyn lajiin. Jos kuitenkin se koira ei ole kuitenkaan pelkkä väline. Jos on kunnianhimoa, niin paremmin huipulle pääsee ja varmemmin . Mutta kaikki ei sitä halua.
Ja esim.seuroissa onkin hyvä heti myös tehdä selväksi (niinkuin joissakin tehdään), että halutaanko siellä panostaa vaan tavoitteellisiin pyrkiviin vai onko pääasiassa ihan vaan touhuamista ilman ihmeempää tavoitetta, ylipäätään tai myöskin. Noin kaikille on selkeämpää.- Anonyymi
Kokeilkaapa mennä täydessä turkissa olevan afgaanin kanssa juoksuradalle niin ilmeitä löytyy! Onneksi koirani rakastaa juoksemista tukka hulmuten.
- Anonyymi
Me menimme chichu Nurian kanssa tottisreeneihin jossa muut koirat olivat paljon Nuriaa suurempia (tolleri oli sen porukan pienin). Ilmeitä saimme mekin, jopa naurunpyrskähdyksiä, mutta onneksi kouluttaja oli asiallinen ja kohteli meitä kuin mitä muuta koirakkoa tahansa. Nuria sai hyvän peruskoulutuksen, eikä tosiaankaan ollut "luokan huonoin" vaan ihan "yksin oppilas". Nykyisin Nuri on tottelevainen kotikoira ja harkoissa käymme silloin tällöin oppeja muistelemassa.
- Anonyymi
Agissa koira on vain kilpaväline joka voidaan vaihtaa parempaan kuin suksipari joka ei pelitä tarpeeksi hyvin.
- Anonyymi
No siinä on sitä jotakin, nautittavaa yhdessöoloa.
- Anonyymi
KENNEL, Kimppakivaa Eläinten ja Naisten Nautinnoksi Ennakko Luulottomasti.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 73846
- 58826
- 61818
Uunimakkara koululaisten suosikki
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000012228523.html on tärkeää että oppilaat syövät hyvin, muuten ei jaksa p264655- 46632
Meistä puhutaan
Meistä varmaan puhutaan ja huhutaan. Luulen niin. Ei kiva juttu. Ja ystävät on minusta huolissaan. Yritän tehdä kaikkeni26627Luotan sinuun nainen, kuin kallioon!
Jos joskus tuntuu siltä, että haluat puhua minulle jotain luottamuksella niin voit luottaa siihen, että kaikki jää meid39501- 17492
En tiedä sinusta
Olisitko lempeä, hyväntuulinen ja rento vai jämpti, määrätietoinen ja huoliteltu kumppani?37487- 58478