Moni parisuhde päättyy siihen, että nainen lähtee suhteesta. Usein se noudattaa aikalailla samaa kaavaa. Eli nainen alkaa nähdä miehessä vain huonoja puolia, ja mies joko yrittää parhaansa tai sitten ei tee mitään asioiden eteen, molemmissa sama lopputulos. Ero naisen aloitteesta.
Itse olen huomannut, kun monen vertaistukena ollut. Että usein viat ovat miehessä, ei naisessa. Hyvin usein esiin nousee kotityöt.
Erikoisinta kuviossa on usein se, että jos mies alkaa skarpata, ja alkaa siivota hullun lailla. Niin silloin usein nainen turhautuu vain enemmän, ja alkaa pitää miestä säälittävänä, ja naureskelee tätä usein jopa muiden naisten kesken, tyyliin "voi kuinka säälittävää".
Samaan aikaan naisella on usein jo uusi miessuhde tekeillä, ja loppuaika on usein vain ajanpeluuta uudelle suhteelle, samalla naureskellen kuinka tuleva exmies konttaa lattioita rätin kanssa, kuin säälittävä nahjus.
Ja hyvin usein se uusi kiinnostuksen kohde on ns "paha poika", joka ei todellakaan konti rätin kanssa, ja tekee just sitä mitä huvittaa.
Eli iso kaksijakoisuus naisella. Ollaan tyytymättömiä mieheen, joka ei tehnyt kotitöitä tarpeeksi suhteen aikana, ja samaan aikaan haetaan pahaa poikaa, jota ei kiinnosta sitäkään vähää kotityöt. Eikä huomata sitä, että ex mies yrittää korjata virheitään, jos ne yleensäkään niin suuria olivatkaan.
Miksei naiset voisi olla suorempia? Kertoisi heti, että nyt loppu kiinnostus, koska alkoi vain kyllästyttää, ja tekisi mieli jotain jännempää miestä. Se olisi loppujen lopuksi monelle miehelle helpompi käsitellä, ja säästäisi molempien aikaa.
Naisten kaksijakoinen mieli
41
661
Vastaukset
Kieltämättä tuossa on kyllä paljon tuttuja elementtejä ja itsellä vastaavia havaintoja menneiltä ajoilta.
Mutta yleensä nuo suhteen ongelmat ja ns. puutteet toisessa ovat sellaisia, että niitä todellisia ongelmia ei saada tuotua esille. Ja niiden sijaan nostetaan toissijaisia sekä helposti identifioitavia puutteita, kuten nyt vaikka kotityöt. Ja siinä mielessä on ihan perusteltuakin hekotella toisen ylettömälle yrittämiselle, olkoonkin että olisi syytä ennemminkin nauraa itselleen.- Anonyymi
Juttusi alkoi hyvin ja eka kappale ja tuo yksi yksinäinen lause ovat varsin totta. No sen jälkeen meni fiktiivisen haukkumisen puolelle, joten niihin en jaksa vastata. Vastaan siis vain tuohon ensimmäisen kappaleeseen, joka on hyvin paikkansapitävä.
"Moni parisuhde päättyy siihen, että nainen lähtee suhteesta. Usein se noudattaa aikalailla samaa kaavaa. Eli nainen alkaa nähdä miehessä vain huonoja puolia, ja mies joko yrittää parhaansa tai sitten ei tee mitään asioiden eteen, molemmissa sama lopputulos. Ero naisen aloitteesta.
Itse olen huomannut, kun monen vertaistukena ollut. Että usein viat ovat miehessä, ei naisessa. Hyvin usein esiin nousee kotityöt."
Eli kyllä, erot tapahtuvat useinmiten naisten aloitteesta. Itse en tosin oman kokemukseni perusteella allekirjoita sitä, että miehessä näkisi vain niitä huonoja puolia. Ne hyvät puolet ovat olleet ne miksi niitä huonoja on sietänyt ja miksi on jaksanut yrittää ihan liiankin kauan. Sitä vaan yrittää uskoa, että ne hyvät jutut olisivat tarpeeksi. Sitten jossain kohtaa tulee se viimeinen pisara, se kohta josta ei pääse enää yli hyvällä tahdollakaan. Siinä kohtaa, kun se viimeinen pisara on tippunut ja raja on yritetty, niin on oikeastaan jo ihan sama mitä toinen tekee tai tekeekö mitään. Raja on ylitetty ja päätös tehty. Se hetki, kun asioita olisi vielä voinut muuttaa, on ollut ja mennyt. Jostain syystä tosi moni mies havahtuu vasta tuossa kohtaa - silloin kun mahdollisuudet korjata tilannetta, ovat jo menneet.
Itse en ole kokenut vikojen olleen miehessä. Minussahan ne viat ovat, kun en jaksa niitä asioita enää katsella. Vaan ei se syyllisen määrittäminen sitä lopputulosta muuta. Kun en jaksa niin en jaksa, eikä se muutu pohtimalla."Ne hyvät puolet ovat olleet ne miksi niitä huonoja on sietänyt ja miksi on jaksanut yrittää ihan liiankin kauan. Sitä vaan yrittää uskoa, että ne hyvät jutut olisivat tarpeeksi."
Tämä oli hyvin sanottu. Nimittäin tämä on ollut yksi asia mikä on noussut esiin keskusteluissa naisten kanssa. Että homma on ok, kun hyvät ja puolet on vähintään tasapainossa. Mutta pitkässä suhteessa usein käy niin, että ne hyvät puolet jossain vaiheessa vähenevät tai karsiutuvat pois, useinkin arjen paineessa ja toiseen tottumisesta. Ja kun ne lähtevät, ei enää ollakaan tasapainossa...- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
"Ne hyvät puolet ovat olleet ne miksi niitä huonoja on sietänyt ja miksi on jaksanut yrittää ihan liiankin kauan. Sitä vaan yrittää uskoa, että ne hyvät jutut olisivat tarpeeksi."
Tämä oli hyvin sanottu. Nimittäin tämä on ollut yksi asia mikä on noussut esiin keskusteluissa naisten kanssa. Että homma on ok, kun hyvät ja puolet on vähintään tasapainossa. Mutta pitkässä suhteessa usein käy niin, että ne hyvät puolet jossain vaiheessa vähenevät tai karsiutuvat pois, useinkin arjen paineessa ja toiseen tottumisesta. Ja kun ne lähtevät, ei enää ollakaan tasapainossa...Siis kyllä, noin se menee. Homma toimii, kun hyviä juttuja on enemmän tai hyvät ja huonot ovat balanssissa. Jos tilanne pyörähtää niin, että hyvät jutut vähenevät, niin ollaan ongelmissa. Yleensähän harvoin käy niin, että ne huonot jutut lisääntyisivät. Ihmisen huonot puolet tuppaavat pysymään yllättävänkin vakiona. Hyvät jutut taas todella usein vähentyvät, sillä monelle iso osa niistä on melko keinotekoisia eivätkä tule luonnostaan. Kun suhde on jatkunut pitkään niin moni ei sitten tunne tarvetta enää panostaa siihen niiden hyvin juttujen ylläpitoon ja hyvin ja huonojen puolien tasapaino keikahtaa negatiivisen puolelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis kyllä, noin se menee. Homma toimii, kun hyviä juttuja on enemmän tai hyvät ja huonot ovat balanssissa. Jos tilanne pyörähtää niin, että hyvät jutut vähenevät, niin ollaan ongelmissa. Yleensähän harvoin käy niin, että ne huonot jutut lisääntyisivät. Ihmisen huonot puolet tuppaavat pysymään yllättävänkin vakiona. Hyvät jutut taas todella usein vähentyvät, sillä monelle iso osa niistä on melko keinotekoisia eivätkä tule luonnostaan. Kun suhde on jatkunut pitkään niin moni ei sitten tunne tarvetta enää panostaa siihen niiden hyvin juttujen ylläpitoon ja hyvin ja huonojen puolien tasapaino keikahtaa negatiivisen puolelle.
Se onkin typerää, jos alussa esittää olevansa jotakin muuta kuin on. Voisi heti olla niin kuin tulee jatkossakin olemaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se onkin typerää, jos alussa esittää olevansa jotakin muuta kuin on. Voisi heti olla niin kuin tulee jatkossakin olemaan
Eihän se useinkaan ole varsinaisesti esittämistä vaan ihan aito tunne. Rakastuneena ihminen nyt vaan on luonnostaan paljon huomaavaisempi sitä rakastumisen kohdetta kohtaan, ihan täysin esittämättä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se useinkaan ole varsinaisesti esittämistä vaan ihan aito tunne. Rakastuneena ihminen nyt vaan on luonnostaan paljon huomaavaisempi sitä rakastumisen kohdetta kohtaan, ihan täysin esittämättä.
siksipä hyvin usein on paljon oleellisempaa seurata miten se tarjokas toimii muita läheisiään kohtaan, kuin millainen hän on ihastuneena/rakastuneena sitä ihastuksen/rakastumisen kohdettaan kohtaan. Valtaosin se käytös niitä jo pitkään tunnettuja läheisiä kohtaan lertoo siitä ihmisen aidosta käytöksestä ja luonteesta. Jos ihminen on huomaavainen sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka hän on tuntenut jopa kymmeniä vuosia, niin silloin huomaavaisuus on luonnollisempi osa ko. ihmistä.
Anonyymi kirjoitti:
Siis kyllä, noin se menee. Homma toimii, kun hyviä juttuja on enemmän tai hyvät ja huonot ovat balanssissa. Jos tilanne pyörähtää niin, että hyvät jutut vähenevät, niin ollaan ongelmissa. Yleensähän harvoin käy niin, että ne huonot jutut lisääntyisivät. Ihmisen huonot puolet tuppaavat pysymään yllättävänkin vakiona. Hyvät jutut taas todella usein vähentyvät, sillä monelle iso osa niistä on melko keinotekoisia eivätkä tule luonnostaan. Kun suhde on jatkunut pitkään niin moni ei sitten tunne tarvetta enää panostaa siihen niiden hyvin juttujen ylläpitoon ja hyvin ja huonojen puolien tasapaino keikahtaa negatiivisen puolelle.
Juu, kuulostaa hyvin realistiselta ja sellaiselta, minkä voisin allekirjoittaa kaikkien niiden erojen osalta, joista tiedän riittävän paljon.
- Anonyymi
Näin miehenä olen huomannut, että kolme kuukautta on hyvä suhteen kesto. Siinä ei ehdi vielä kyllästyä.
- Anonyymi
Miksi kukaan vaivautuu edes lähtemään kolmen kuukauden "parisuhteeseen"? Tuollainenhan on ihan turhake.
- Anonyymi
Suurin osa naisista toimii varmaankin juuri noin, pahaa aavistamaton miesparka huomaakin vain jonain kauniina päivänä armaan jumaloivan katseen muuttuneen pistävänlaatuiseksi eikä välttämättä ole ollenkaan tietoinen mistä tämä johtuu, "ihan sama mies olen kuin ennenkin" tuumi hän mielessään, eikä aavista olevansa jo pää pölkyllä...:D poor boy
- Anonyymi
Juuri näin!
- Anonyymi
Kypsymätöntä skeidaa. Naisilta.
Suhteessa on kaksi osapuolta, hyvä pitää keskusteluyhteys yllä.
Jos joku päivä lattialla konttaava mies nousisi jaloilleen ja viskasi rätin nurkkaan, sanoisi että nyt on tarpeeksi siistiä arvon daamin todeta asia jalkalistan tasosta ja varmoin ottein lähestyisi haluamaansa naista tukasta kiskomatta kiinni silti siitä pitäen ja silmät kääntävän orgasmin antaen, vaikka siinä puhtaalla lattialla, luulen että tilanteen kehittyminen kääntyisi rakentavampaan suuntaan.
Yhteyden säilyttäminen on tärkeää. Mutta jos lähelle ihmistä ei edes pääse, on se todennäköisesti mahdotonta.- Anonyymi
Jos pitää rikosilmoitusta ja raiskaussyytettä rakentavana, niin toki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos pitää rikosilmoitusta ja raiskaussyytettä rakentavana, niin toki.
Nynny.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nynny.
Sen saa tulkita miten tahtoo, mutta lopputulosta se ei muuta.
- Anonyymi
Tuo on ehkä hieman liian primitiivistä luolamies ajattelua. Toimii tuollainen luolamies käytös, suhteen alussa, silloinhan nainen usein odottaa että mies tekisi ronskimpiakin aloitteita, eikä pelkkää oven avaamista ja muuta miellyttämistä. Silloin nainen on ns auki.
Taas eroajatusten ollessa pitkällä, nainen on kiinni ja pakenee. Tuolloin ns luolamies käytös, vain pahentaa tilannetta. Se olisi pahin mahdollinen juttu, yrittää lähestyä luolamiehen tavoin naista, jota yököttää koko ihminen, ja hän ajattelee vain että pysyisi nyt vain jossain poissa näkyvistä, että saan eroprosessin maaliin.
Näin se menee.
- Anonyymi
Hyviä vastauksia. Olen tuotakin miettinyt, että noin tuo varmaan myös osittain on, että todellista syytä ei haluta kertoa, vaan tuodaan esille toissijaisia syitä, usein niissä ei ole edes mitään perääkään. Johtuuko juuri siitä, että olisi liian vaikea kertoa todellista syytä.
Tuntuu, että miehen sosioekonominen asema on yksi sellainen, jota ei haluta sanoa ääneen. Sehän on juuri se, että kuinka laaja ystäväpiiri on ja minkä tasoinen se on. Usein naiselle riittää se mikä on aikanaan valittu. Moni saattaa hyväksyä miehen matalan sosioekonomisen aseman vaikka 10-15 vuotta. Kunnes yhtäkkiä, esim jossain työpaikalla, tapahtuu jotain, ja kas paremman sosioekonomisen tason mies onkin yhtäkkiä hieman kiinnostunut.
Tästä se lumipalloefekti usein lähtee liikkeelle. Siitä ne ajatukset saattaa lähteä etenemään. Vaikka aiemmin nainen on tyytynyt siihen mitä on, niin yhtäkkiä kun olisikin saavutettavissa enemmän ja paremmin, niin ollaan valmiita hylkäämään vaikka koko perhe lapsineen päivineen. Näitäkin tapauksia tiedän. - Anonyymi
Naiset taitavat olla usein vaativampia kuin miehet. Miehet varmaan helpommin hyväksyvät sen mitä heillä on. Sanoisin, että yrityksen riittämättömyys johtuu siitä, että naisen ja miehen näkemys asiasta on jo valmiiksi niin kaukana toisistaan, että vaikka miehestä tuntuu, että hän tekee paljon asian eteen, niin se ei silti välttämättä yllä riittävään minimitasoonkaan naisen mielestä.
Opetetaanko poikia liian vähän tekemään kotitöitä? Ottavatko miehet tiedostamattaan vanhan roolin, jossa he perheen ainoina tekevät kodin ulkopuolista työtä, ja nainen on kotona tekemässä kotitöitä? Vai mistähän tämä johtuu, että naisten mielestä kotitöidenjako on usein epätasapuolista?
Minusta tuo on ehdottomasti väärin, että suhteen tilasta ei puhuta mitään ennen eropäätöstä, että toista ei pidetä kartalla eikä anneta mahdollisuutta muutokseen. Ilmeisesti ei sitten olla missään vaiheessa päästy kovin kummoiselle kommunikaation tasolle. Varmasti se selittää myös sen, että jos ei uskalleta puhua eron syvemmistä syistä. Ehkä miehet voisivat sitten kiinnittää asiaan enemmän huomiota, saada kommunikaatiota syvemmäksi suhteissanne, jotta myös vaikeista asioista puhuttaisiin. Tällöin eropäätökset eivät tule yllätyksenä.- Anonyymi
Varmasti joissain tapauksissa, ero on ihan perusteltukin, jos esiin nousee kommunikaation puutetta ja suoranaista epäreiluutta kotitöiden suhteen. Usein kuitenkin syy on jossain muualla kuin kotitöissä, koska varsin usein miehet nykyään osallistuu.
Jos eron syynä on "kotityön epätasainen jakauma", niin miksi nainen lähtee pahan pojan matkaan, joka ei ole eläissään tiskirättiin koskenut. Niin, eikä tarvi koskeakaan, nainen kyllä hoitaa rättihommat pahan pojan puolesta. Eli näin ollen se kotityö ei nyt iso asia ollutkaan.
Luulenpa vain, että moni ero johtuu naisen oman pään sisällä tapahtuvista odotuksista, ja salaisista haaveista, jne. Isona vaikuttimena kuitenkin mies ja miehen status. Eli tietynlaista opportunismia, kaikki on niin kauan "hyvin", kunnes paremmalla statuksella oleva mies ilmestyy hoodeille, ja sitten alkaa se surullisen kuuluisa prosessi. Eli kritiikki ja eroajatukset, sekä vertailu uuteeeän mahdollisuuteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti joissain tapauksissa, ero on ihan perusteltukin, jos esiin nousee kommunikaation puutetta ja suoranaista epäreiluutta kotitöiden suhteen. Usein kuitenkin syy on jossain muualla kuin kotitöissä, koska varsin usein miehet nykyään osallistuu.
Jos eron syynä on "kotityön epätasainen jakauma", niin miksi nainen lähtee pahan pojan matkaan, joka ei ole eläissään tiskirättiin koskenut. Niin, eikä tarvi koskeakaan, nainen kyllä hoitaa rättihommat pahan pojan puolesta. Eli näin ollen se kotityö ei nyt iso asia ollutkaan.
Luulenpa vain, että moni ero johtuu naisen oman pään sisällä tapahtuvista odotuksista, ja salaisista haaveista, jne. Isona vaikuttimena kuitenkin mies ja miehen status. Eli tietynlaista opportunismia, kaikki on niin kauan "hyvin", kunnes paremmalla statuksella oleva mies ilmestyy hoodeille, ja sitten alkaa se surullisen kuuluisa prosessi. Eli kritiikki ja eroajatukset, sekä vertailu uuteeeän mahdollisuuteen.Taitaa tuossa kyse olla enemmän siitä sun piiristäsi, jossa olet vertaistukena ollut. Sulla on saturoitunut noita tuollaisia tapauksia omaan lähipiiriii, mutta ei se noista koko maan tasolla yleisiä tee. Tuollaiset "pahan pojan" mukaan lähtemiset ovat väestötasolla harvinainen juttu ja yleensä silloin sillä naisella on itselläänkin jotain ongelmia omanmielenterveytensä, elämänhallintansa jne. kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa tuossa kyse olla enemmän siitä sun piiristäsi, jossa olet vertaistukena ollut. Sulla on saturoitunut noita tuollaisia tapauksia omaan lähipiiriii, mutta ei se noista koko maan tasolla yleisiä tee. Tuollaiset "pahan pojan" mukaan lähtemiset ovat väestötasolla harvinainen juttu ja yleensä silloin sillä naisella on itselläänkin jotain ongelmia omanmielenterveytensä, elämänhallintansa jne. kanssa.
Ja siis tietysti noita tapahtuu. Myös naisissa on tollasia yksilöitä ja niin miehissäkin. Vaan sen verran harvinaisia yksilöitä ovat, ettei heidän tekemisiään todellakaan voi yleistää koko sukupuolen tasolle. Vaan se on tietenkin ihan ymmärrettävää, että jos siihen omaan lähipiiriisi nyt on noita enemmänkin osunut niin värittäähän se mielipiteitä kummasti.
- Anonyymi
"Minusta tuo on ehdottomasti väärin, että suhteen tilasta ei puhuta mitään ennen eropäätöstä, että toista ei pidetä kartalla eikä anneta mahdollisuutta muutokseen."
Mitä tässä tuota omaa lähipiiriä on katsellut ja vähän omasta kokemuksestani, niin kommunikaatiota kyllä on ja yritystä pitää toinen kartalla tilanteesta. Jostain syystä kuitenkin 90% naisten yrityksistä kommunikoida näitä ongelmia tuntuu usein menevän miesten päässä kategoriaan "tyhjänpäiväistä natinaa, jota ei tarvitse rekisteröidä". Usein nainen on jo ennen eroilmoitusta pyrkinyt sanomaan ja keskustelemaan niistä ongelmakohdista jo vuosien ajan. Vasta eroilmoituksen jälkeen mies kuitenkin kuulee ja yrittää ehkä muuttaakin, mutta se on siinä kohtaa jo auttamatta liian myöhäistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti joissain tapauksissa, ero on ihan perusteltukin, jos esiin nousee kommunikaation puutetta ja suoranaista epäreiluutta kotitöiden suhteen. Usein kuitenkin syy on jossain muualla kuin kotitöissä, koska varsin usein miehet nykyään osallistuu.
Jos eron syynä on "kotityön epätasainen jakauma", niin miksi nainen lähtee pahan pojan matkaan, joka ei ole eläissään tiskirättiin koskenut. Niin, eikä tarvi koskeakaan, nainen kyllä hoitaa rättihommat pahan pojan puolesta. Eli näin ollen se kotityö ei nyt iso asia ollutkaan.
Luulenpa vain, että moni ero johtuu naisen oman pään sisällä tapahtuvista odotuksista, ja salaisista haaveista, jne. Isona vaikuttimena kuitenkin mies ja miehen status. Eli tietynlaista opportunismia, kaikki on niin kauan "hyvin", kunnes paremmalla statuksella oleva mies ilmestyy hoodeille, ja sitten alkaa se surullisen kuuluisa prosessi. Eli kritiikki ja eroajatukset, sekä vertailu uuteeeän mahdollisuuteen.Eipä varmaan koskaan saada tietää syitä tuohon. Oudoltahan se kuulostaa. Itselleni ainakin on tärkeää, että en tunne olevani mikään kotiapulainen, vaan että hommat jakautuvat suunnilleen puoliksi, ja sen mukaan valitsen kumppanini. Heti alkuun kun viettää aikaa yhdessä kodinomaisesti, niin huomaa, millaiset tavat toisella on
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti joissain tapauksissa, ero on ihan perusteltukin, jos esiin nousee kommunikaation puutetta ja suoranaista epäreiluutta kotitöiden suhteen. Usein kuitenkin syy on jossain muualla kuin kotitöissä, koska varsin usein miehet nykyään osallistuu.
Jos eron syynä on "kotityön epätasainen jakauma", niin miksi nainen lähtee pahan pojan matkaan, joka ei ole eläissään tiskirättiin koskenut. Niin, eikä tarvi koskeakaan, nainen kyllä hoitaa rättihommat pahan pojan puolesta. Eli näin ollen se kotityö ei nyt iso asia ollutkaan.
Luulenpa vain, että moni ero johtuu naisen oman pään sisällä tapahtuvista odotuksista, ja salaisista haaveista, jne. Isona vaikuttimena kuitenkin mies ja miehen status. Eli tietynlaista opportunismia, kaikki on niin kauan "hyvin", kunnes paremmalla statuksella oleva mies ilmestyy hoodeille, ja sitten alkaa se surullisen kuuluisa prosessi. Eli kritiikki ja eroajatukset, sekä vertailu uuteeeän mahdollisuuteen.Huomaa kyllä joo kuinka kuplassa jotkut elävät, että oman lähipiirin ihmisten perusteella yleistetään. Ihmekään kun tulee näitä "Ei tupakointi ole haitallista kun minunkin pappa eli 100-vuotiaaksi vaikka tupakoi ikänsä"
- Anonyymi
Jostain syystä avioehto lisää naisen halua olla rikkomatta avioliittoa.
- Anonyymi
Näytähän tutkittua tai edes tilastotietoa asiasta. Oman lähipiirini perusteella tuollaista eroa ei ole.
- Anonyymi
Totta kai, jopa naisen aivoilla ymmärtää, että miehen kodissa ja hänen varoillaan on mukava elää, toisin kuin vuokrayksiössä fattan asiakkaana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai, jopa naisen aivoilla ymmärtää, että miehen kodissa ja hänen varoillaan on mukava elää, toisin kuin vuokrayksiössä fattan asiakkaana.
Juu, todella harva nainen Suomessa käy töissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai, jopa naisen aivoilla ymmärtää, että miehen kodissa ja hänen varoillaan on mukava elää, toisin kuin vuokrayksiössä fattan asiakkaana.
Mee töihin sitten niin mahdollisuutesi paranee👊
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai, jopa naisen aivoilla ymmärtää, että miehen kodissa ja hänen varoillaan on mukava elää, toisin kuin vuokrayksiössä fattan asiakkaana.
Taitaa tilastojen valossa tuo fatta olla enemmän miesten juttu.
- Anonyymi
No en ole kyllä koskaan kuullut, että kukaan nainen naureskelisi kotitöitä tekevälle miehelle ja sen verran puutun raflaavan retoriikkaan, että himassa mennään yleensä rätin kanssa siivoamaan omia sotkujaan, että kyllähän se itsestäkin välillä tuntuu, ettei se ole arvolle sopivaa, mutta minkäs teet.
- Anonyymi
En minäkään. En tosiaan ole koskaan kuullut yhdenkään naisen naureskelevan miehelle, joka tekee kotitöitä. Sitä taas olen kuullu hämmentävänkin usein, että kotitöitä tekevää miestä nostetaan jalustalle ja glorifioidaan. Minusta se on outoa ja huolestuttavaakin. Kotitöiden tekemisen pitäisi miehenkin kohdalla olla selviö, eikä mitään gloriaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En minäkään. En tosiaan ole koskaan kuullut yhdenkään naisen naureskelevan miehelle, joka tekee kotitöitä. Sitä taas olen kuullu hämmentävänkin usein, että kotitöitä tekevää miestä nostetaan jalustalle ja glorifioidaan. Minusta se on outoa ja huolestuttavaakin. Kotitöiden tekemisen pitäisi miehenkin kohdalla olla selviö, eikä mitään gloriaa.
Tässä pitää ymmärtää, että jos eroprosessi on naisen pään sisällä pitkällä, ja mies yrittää epätoivoisesti korjata omaa toimintaansa, tekemällä ns kaiken. Niin nainen on siinä vaiheessa ajatuksineen jo niin pitkällä, että miehen toiminta vain ärsyttää. Varsinkin jos ja kun usein on jo uusi mies odottamassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä pitää ymmärtää, että jos eroprosessi on naisen pään sisällä pitkällä, ja mies yrittää epätoivoisesti korjata omaa toimintaansa, tekemällä ns kaiken. Niin nainen on siinä vaiheessa ajatuksineen jo niin pitkällä, että miehen toiminta vain ärsyttää. Varsinkin jos ja kun usein on jo uusi mies odottamassa.
Kyllähän se ongelmia aiheuttaa, jos mies ei kuuntele ajoissa, kuten todella usein ei kuuntele. Tuo on ihan vakio, että mies ei ole lainkaan kärryillä missä mennään, vaikka niistä samointa ongelmista olisi yritetty keskustella jo useampi vuosi. Jotenkin nuo erot onnistuvat tulevaan miehille todella usein "yllätyksinä", vaikka "keskustelua" olisi ollut joka päivä viimeisen viisi vuotta. Itselläkin on ihan henkilökohtaista kokemusta siitä miten ero on miehelle "yllätys", vaikka samoja ongelmia oli selvitelty se viisi vuotta. Ja joo siinä kohtaa ne yritykset korjata lähinnä vatuttivat, sillä aikaahan olisi ollut se aiemmat viisi vuotta, mutta ei ollut miestä silloin kiinnostanut niitä asioita tehdä. Sitten eron edellä se tekeminen nyt ei ollut enää edes uskottavaa. Mutta en siltikään ole kuullut koskaan yhdenkään naisen naureskelevan kotitöitä tekevälle miehelle. Vattuunnus ovar itselleni ihan eri juttu kuin naureskelu. Vattuunusta, kun mies yhtäkkiä sähää ja säätää, vaikka ei vuosiin aiemmin ole tehnyt mitään, olen kyllä kuullut.
Tuo uusi mies odottamatta voi olla normi niissä piireissä, jossa sinä pyörit, mutta isossa kuvassa ei ole tavallista.
- Anonyymi
Hupaisaa lukea miesten tulkintoja naisista. Osassa jutuista on kyllä perää, mutta osa jutuista huvittaa suuresti.
- Anonyymi
Kerro, mikä on hupaisaa.
- Anonyymi
No kääk, ei oo totta että useinmiten menee noin. Mun ukko ei koskekkan kotitaloustöihin ja se ei tympäse mutta se ottaa aivoon ja lujaa ettei lapsistan oikein huolehdi tai edes puhu heille. Omia juttujaan etupäässä huussaa.
En silti ole eroamassa tuon vuoksi.
Usein jos tulloo ero niin ei se syynä oo kotityöt vaan arjen jakamattomuus joka aiheuttaa erilleen kasvamisen ja henkisen yhteyden puuttumisen, niih se o kuulkaan. Emäntä tuntee siinä jääväsä sitte iha ulukopuoliseksi ja vallan syrjäytetyksi ukon elämästä kun ukko aähälää omiaan ja akka saa tehä niin huushollihommat kuin lastenhoijo ja hällä ei muuhu jää aikkaa ennää.- Anonyymi
Sivusta seurannut, että mies jätetään ulkopuolelle, lapsista ja arjesta. Nainen päättää kaikesta. Pyydä miehesi mukaan, kokeile.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sivusta seurannut, että mies jätetään ulkopuolelle, lapsista ja arjesta. Nainen päättää kaikesta. Pyydä miehesi mukaan, kokeile.
Tuonsuuntaisesti on käynyt, asioita muksujen kanssa ei koskaan voinut tehdä kuin yhdellä tavalla ja se oli naisen reviiriä johon miehen ei saanut tulla mukaan paljon mitenkään. Toisaalta asiat luisuivat siihen suuntaan tavallaan ajan ja tapahtumien myötä, osasyy itsessäkin. Lopulta jätti itsensä automaattisesti pois välttääkseen turhia mellakoita.
Seurauksena juurikin tämä erilleen kasvu. Eli jos ukkosi haluat mukaan ja lähemmäksi, tee se lasten kautta.
- Anonyymi
Sivusta nähnyt, että ns. kunnon kotimies alkoi kyllästyttää, kun teki vain kotitöitä ja ei ollut tarpeeksi sosiaalinen. Toisin päin myös havainto, ettei saa mennä kavereiden kanssa mihinkään, kerta vuodessa meno aloittaa loppumattoman negatiivisen kierteen, jota ei saa poikki.
Tuo rakastavan katseen muuttuminen pistäväksi kuulostaa myös tutulta. Yhtääkkiä ei nähdä toisessa mitään hyvää ja kun asiaa selvittää, ei oikein syytä löydy. Toinen ei vain ole mihinkään tyytyväinen, vaikka toinen haluaa olla hyvä. Siinä on jokin henkinen klikki.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 948321
- 403982
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘1021926- 241420
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html361341Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,331153Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia121100Rakastuminenhan on psykoosi
Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk53867Olisinko mä voinut käsittää sut väärin
Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt31842Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v29807