Kun ovat kokeneet työpakkolain ja koronarokotuspakotuksen eli valtion osalta tulevaa pakotusta ja painostusta.
Eikö olekin kivempi tulla kohdelluksi niin että ei pakoteta ja painosteta asioihin koska se voi olla aika ikävää?
Tosin kaiken pakon ja painostuksen allakin mt-hoitajalla on enemmän oikeuksia kuin pakkohoitopotilaalla ikinä eikä kukaan tule koronarokotteita injektoimaan väkisin pakkovallan avulla tai kukaan telkeä hoitajaa laitokseen
T.ex-pakkohoidettu joka käytti pillereitä pakolla aikanaan ja henkiset arvet jäi.
Ymmärtääköhän mt-hoitsut nyt paremmin miksi pakko ei aina ole hyvä asia, esim hoidossa?
12
63
Vastaukset
- Anonyymi
Jos hoitaja kajoo suhun ilman syytä, etenkin mt-hoitsu - sylje sen naamaan ja pure sitä kunnolla tai suihkuta sprayta sen silmiin...........
Ite ainakin tekisin, vaikka oisinki pakkohoidossa......... 😉😊
Mikä ihme noita psykiatrisia hoitsuja riivaa, ku pitää haistella ja miltei raiskata toisia ihmisiä ilman perusteita........?
Mä ymmärrän kyllä, jos on syy pitää potilasta kiinni, jos on vaarallinen itselleen tai muille, mutta esim. lepositeisiin laittaminen ilman syytä on jo ihmisen raiskaamista mun mielestä ja pervoa ja sairasta........ Oikein oksettaa kaikki tollaset psykiatripervot, jotka loukkaa toisen ihmisen fyysistä koskemattomuutta ihan vaa sairasta pervouttaan.......... 😤😐- Anonyymi
Pakkohoitopotilaana tuollaisten temppujen tekeminen johtaisi varmaan vaan aggressiivisempaan pakkoneuroleptaamiseen. Ainoa keino vapautua ansasta on pelaaminen valtaapitävän säännöillä vaikka se on hirveintä mitä voi joutua kokemaan vedellä aineita joista tulee hirveä olla.
Pakkolääkinnän syiksi tietyissä tilanteissa osastolla riittää se, ettei potilas vain ota lääkkeitään. Kaikenlaiset tunteiden osoitukset herkästi lääkitään pois tarvittavilla. Siis nekin tunteet mitä herää esim reaktiona osastolla koettuihin kamaliin asioihin.
Pakkolääkintä on kuin raiskaus, voisi lukea jopa pahemmaksi kun oma mieli raiskataan joka on loppupeleissä kaikki mitä olemme. Tapakin muistuttaa raiskausta ja kokemus jää mieleen henkilökohtaisten rajojen loukkauksena mitä raiskaus on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakkohoitopotilaana tuollaisten temppujen tekeminen johtaisi varmaan vaan aggressiivisempaan pakkoneuroleptaamiseen. Ainoa keino vapautua ansasta on pelaaminen valtaapitävän säännöillä vaikka se on hirveintä mitä voi joutua kokemaan vedellä aineita joista tulee hirveä olla.
Pakkolääkinnän syiksi tietyissä tilanteissa osastolla riittää se, ettei potilas vain ota lääkkeitään. Kaikenlaiset tunteiden osoitukset herkästi lääkitään pois tarvittavilla. Siis nekin tunteet mitä herää esim reaktiona osastolla koettuihin kamaliin asioihin.
Pakkolääkintä on kuin raiskaus, voisi lukea jopa pahemmaksi kun oma mieli raiskataan joka on loppupeleissä kaikki mitä olemme. Tapakin muistuttaa raiskausta ja kokemus jää mieleen henkilökohtaisten rajojen loukkauksena mitä raiskaus on.Joo, mä tiedän sen, että pakkohoidossa on sallittua pakottaa potilas ottamaan lääkkeensä, mutta kyllä mä sylkisin hoitajan naamaan, jos se kävis mun käsiks ilman mitään syytä, tilanteessa, jossa mä en ole hänelle tehny yhtään mitään enkä itelleni, vaikka saisinko ruiskun pilluun, koska mun mielestä se on ihan oikein tollasille limanäppisille pervolisseille, jotka - kuten sanoin, loukkaa toisen ihmisen fyysistä koskemattomuutta ilman riittäviä perusteita kuten se, että on vaaraks itselleen tai muille..........
Mun mielestä se menee jo seksuaalisesta ahdistelusta......... Kyllä, pakkohoitopotilaalla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen niin kauan kun hän ei ole itselleen vaarallinen tai levoton ja aggressiivinen muita potilaita tai hoitajia kohtaan........ 😉🤗🙂
Jo mielenterveyslaki kieltää potilaan eristämisen tai laittamisen lepositeisiin, jos potilas ei ole vaaraks itselleen tai muille ihmisille - ainut vaan, että sitä lainsäädäntöä rikotaan
psykiatrisilla osastoilla surullisen paljon......
Mielenterveyslaissa on kyllä sallittua rajoittaa potilaan liikkumisvapautta ja yhteyden pitoa sairaalassa pakkohoidon ollessa kyseessä ja pakottaa potilas ottamaan lääkkeet, vaikka hän ei niin haluaisi ja on myös sallittua tehdä vasten potilaan omaa tahtoa joitakin hoitotoimen pisteitä ja pitää potilasta kiinni niissä tilanteissa, jos potilas vastustaa,
mutta lepositeisiin ei saa laittaa, jos potilas käyttäytyy ihan normaalisti eikä ole tehnyt mitään pahaa hoitajille tai itselleen......... 😏😉
Mä olen ollu yhen kerran pakkohoidossa ja yhen kerran päivystyksessä vartija vierellä, etten lähe litomaan, mutta ikinä en ole ollu lepositeissä, koska en ollu satuttanut kuin itteeni ja pakkohoidossakaan mä en tehny mitään itelleni enkä kieltäytynyt ottamasta mielialalääkettä......... 😉🙂
Olen ns. kiltti luonne, mutta jos muhun hoitaja kävis kiinni ilman mitään syytä, kyllä mun mielestä on ihan oikein sylkeä semmosen sadistin naamaan ja vaikka purra, koska ei sekään ole mt-hoitsulta tervettä, että hänellä on joku sairas fetissi käydä käsiks toiseen ihmiseen ilman syytä ihan kuin joku puutteessa elävä Jammu Siltavuoren kaltainen pervolissi....... 😐
Nostaisin syytteen seksuaalisesta ahdistelusta ja pahoinpitelystä tollasessa tilanteessa, jos voisin ja ne neuroleptit kätkisin jonnekin suuhun ja sylkisin piilossa pois......... 🤗
En voi sietää tollasia psykopaatti pervoja, mitä psykiatrian alalla nykyään on......... 😤😔 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakkohoitopotilaana tuollaisten temppujen tekeminen johtaisi varmaan vaan aggressiivisempaan pakkoneuroleptaamiseen. Ainoa keino vapautua ansasta on pelaaminen valtaapitävän säännöillä vaikka se on hirveintä mitä voi joutua kokemaan vedellä aineita joista tulee hirveä olla.
Pakkolääkinnän syiksi tietyissä tilanteissa osastolla riittää se, ettei potilas vain ota lääkkeitään. Kaikenlaiset tunteiden osoitukset herkästi lääkitään pois tarvittavilla. Siis nekin tunteet mitä herää esim reaktiona osastolla koettuihin kamaliin asioihin.
Pakkolääkintä on kuin raiskaus, voisi lukea jopa pahemmaksi kun oma mieli raiskataan joka on loppupeleissä kaikki mitä olemme. Tapakin muistuttaa raiskausta ja kokemus jää mieleen henkilökohtaisten rajojen loukkauksena mitä raiskaus on.Anteeks, mutta nyt on taas pakko vähän korjata.
"Ainoa keino vapautua on pelaaminen YHTEISKUNNAN säännöillä" Tai vielä parempi, pelaa niillä jo ennen joutumistaan pakkohoitoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anteeks, mutta nyt on taas pakko vähän korjata.
"Ainoa keino vapautua on pelaaminen YHTEISKUNNAN säännöillä" Tai vielä parempi, pelaa niillä jo ennen joutumistaan pakkohoitoon.Ymmärrän kyllä voimafantasiasi, mutta osastoilla he käyttävät useiden henkien pakkovoimaa ihmisiä kohtaan. Aika harvinaista on että mt-potilaan syyte etenisi mihinkään. Käräjillä asian puimimen vaatisi isoja summia rahaa sekä myös kapasiteettia puida stressaavia (ja traumatisoivia) kokemuksia. Moni jää varmaan hiljaiseksi, vaikenee ja äänestää jaloillaan välttäen hakeutumista mt-palveluihin. Itse en ainakaan noita pahoinpitelijöitä halua nähdä silmästä silmään jotka sivuutti täysin heidän jakamiensa pillerien haitat ja tulkitsi kaiken pahan olon mt-diagnoosien, ei kokemuksen stressaavuuden ja iatrogeenisten (hoidolls aiheutettujen kun lääkkeistä on jo hauttaa niin määrätään lisää lääkkeitä) syiden näkökulmasta jotka näytteli aika isoa osaa. Voiko mikään olla hirveämpää kun lääkehaittoja potevana tulla vielä pakkolääkityksi?
Niin, psykiatria on sosiaalista kontrollia. Sairaita yksilöitä ovat ne ketkä eivät noudata yhteiskunnassa olevia sanattomia käyttäytymisen sääntöjä tai eivät ole tuottavia yksilöitä, pyri työelämään ja siellä eteenpäin. Psykiatria pitää yllä sosiaalista kontrollia ja toimii valtion käsikassarana, valtuuksenaan käyttää voimaa.
Se voi olla hankalaa muuten käyttäytyä täysin hillitysti kun saa lääkkeistä pahaa haittaa, kokeilkaa vaikka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän kyllä voimafantasiasi, mutta osastoilla he käyttävät useiden henkien pakkovoimaa ihmisiä kohtaan. Aika harvinaista on että mt-potilaan syyte etenisi mihinkään. Käräjillä asian puimimen vaatisi isoja summia rahaa sekä myös kapasiteettia puida stressaavia (ja traumatisoivia) kokemuksia. Moni jää varmaan hiljaiseksi, vaikenee ja äänestää jaloillaan välttäen hakeutumista mt-palveluihin. Itse en ainakaan noita pahoinpitelijöitä halua nähdä silmästä silmään jotka sivuutti täysin heidän jakamiensa pillerien haitat ja tulkitsi kaiken pahan olon mt-diagnoosien, ei kokemuksen stressaavuuden ja iatrogeenisten (hoidolls aiheutettujen kun lääkkeistä on jo hauttaa niin määrätään lisää lääkkeitä) syiden näkökulmasta jotka näytteli aika isoa osaa. Voiko mikään olla hirveämpää kun lääkehaittoja potevana tulla vielä pakkolääkityksi?
Niin, psykiatria on sosiaalista kontrollia. Sairaita yksilöitä ovat ne ketkä eivät noudata yhteiskunnassa olevia sanattomia käyttäytymisen sääntöjä tai eivät ole tuottavia yksilöitä, pyri työelämään ja siellä eteenpäin. Psykiatria pitää yllä sosiaalista kontrollia ja toimii valtion käsikassarana, valtuuksenaan käyttää voimaa.
Se voi olla hankalaa muuten käyttäytyä täysin hillitysti kun saa lääkkeistä pahaa haittaa, kokeilkaa vaikka.Mietin onkohan olemassa mt-hoitajia jotka ovat luopuneet urastaan esim tilapäisesti tai pysyvästi koronapiikkipakon takia pitäen huolta itsemääräämisoikeudesta mutta samalla kuitenkin ovat itse osallistuneet esim potilaiden pakkolääkintään esim psyykenlääkkeillä. Eikö ole luottamusta lääketieteeseen?
Varmasti löytyy näitäkin.
Tuollaisia ihmisiä kohtaan minulla ei ole mitään kunnioitusta. Eikös lääketieteen mukaan koronarokote suojaa muitakin? Jos kerran toimii lääketieteen mukaan niin sitten toimitaan kerran. Jos toisiakin pakkolääkitsee niin pitää muiden suojaamiseksi myös itse tehdä valintoja. - Anonyymi
Jos käyttäytyisit itse, kuten tekstisi alussa " neuvot ", olisit hyvin pian itse lepositeissä.
Toki en sitä toivo, eikä kai kukaan muukaan, olen itsekin kaikkea pakkoa vastaan.
Jos ihminen johonkin pakotetaan, ei siitä yleensä ole mitään hyötyä, päinvastoin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos käyttäytyisit itse, kuten tekstisi alussa " neuvot ", olisit hyvin pian itse lepositeissä.
Toki en sitä toivo, eikä kai kukaan muukaan, olen itsekin kaikkea pakkoa vastaan.
Jos ihminen johonkin pakotetaan, ei siitä yleensä ole mitään hyötyä, päinvastoin.Joo mt-potilas ei voi pitää mitenkään puoliaan laitoksessa injektioneuloja, päätä turruttavia ja ajattelukykyä lamaamia aineita ja ihmisvoimaa vastaan mitä kyseisestä paikasta löytyy.
Harva paikka voi olla kokijalleen niin vaarallinen koska hermostoa muokataan uusiksi aineilla samaan aikaan ja voi olla entistä hankalampi pitää oikeuksistaan huolta mieltä muokkaavassa lääkepöllyssä. Olo voi myös heikentyä lääkepöllyssä ja taistelutahto kadota. Palasia minuudesta kadota
Jos on niin kusisessa tilanteessa että on lappu pakkokeinoista lyöty käteen, injektioneuloja ei voi paeta käyttämällä keinoja puolustautumiseen. Pakeneminen voisi olla yksi tapa, tosin ei sekään varmaan kovin toimiva kun virallinen päätös lyöty käteen jossa sinut on tuomittu "lääkepöllyvankeuteen" määrittämättömäksi ajaksi virallisen tahon toimesta.
Kyllä se tahto hiljalleen neurolepteissä jossa ei enää motivaatiokaan toimi, murtuu. Kannattaa alkaa esittää että psykiatria pelasti elämäsi ja kiitellä vaikka olisitkin sisältä kuollut lääkkeissä jos haluat mahd nopeaa pois. Ongelma on se jos apatisoidut aineissa tai alat mennä aineilla huonompaan kuntoon haittojen myötä. Monet psykiatrit viisveisaavat käytätkö aineita osastolta lähtiessäsi kotona (tai mikä hyvinvointisi loppupeleissä on), tärkeintä on että osastolla hoidetaan protokollan mukaan. Osa psykiatreista tosin "kiihottuu" pitkäaikaisesti vaikuttavista injektoitavista aineista kun lääkeyhtiöt ja hoitosuositukset ovat heidät vakuuttaneet näiden parantavasta voimasta jolla saavat potilaan vielä enemmän kontrolliin myös osastojakson jälkeen mutta itse kieltäydyin vahvasti.
Siispä jos haluaa minimoida haitat typerryttävistä aineista kannattaa totella ja ainakin esittää voivansa paremmin, vetää aineet (yrittää neuvotella aineiden minimoimisesta koska toksiinista tekee myrkyllisemmän isompi annos) ja sitten lähteä kuuseen ja lopettaa aineet jos kokee ne haitalliseksi. Sitten parantelemaan traumoja ja kehoaan ainekäytöstä kotona kaivaten päivää kun ei ikinä kyseisiin aineisiin ollutkaan koskenut tai psykiatrille astunut. Liiallinen kritiikki lääkkeistä voidaan tulkita paranoidisuutena joten sitä pitää osata antaa vain psykiatrin joka on usein osastoilla lääkehoitomallin vahva kannattaja joka harvemmin näkee aineissa suuria ongelmia ymmärryksen puitteissa. Liika kritiikki ei hyvä, se suora egon loukkaus myös.
Seurauksena puoliensapitämisestä on käsistä ja jaloista sitomista kiinni, kemiallista pakkopaitaa, ynnä telkeämistä pitemmäksi aikaa laitokseen. Pitää vaan totella jottaa vapaus koittaa ja sitten lähteä niin kauas kuin pippuri kasvaa. Pitää oppia myötäilemään ja hivelemään psykiatrin egoa kaikkitietävänä sekä haudata osa itsestään.
Varmaan monenkin ensimmäinen reaktio pakkohoitolappuun ja väkisin aineilla oman minuuden ja tajunnan muokkaamiseen on "ei tämä voi olla totta, tämä on väärin (syvältä sisältä tuleva intuitiivinen reaktio koska ei missään muualla igminen koe vastaavaa kuin suljetulla), haastan nuo oikeuteen". Mutta oikeasti se on kaunis haave vain. Ei normaali mt-potilas voi mitään koska hän on toissijaisessa asemassa psykiatriin ja hänen kirjauksiinsa verrattuna. Ei hulluksi todetulla ole oikeuksia koska hänen puheitaan ei oteta vakavasti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo mt-potilas ei voi pitää mitenkään puoliaan laitoksessa injektioneuloja, päätä turruttavia ja ajattelukykyä lamaamia aineita ja ihmisvoimaa vastaan mitä kyseisestä paikasta löytyy.
Harva paikka voi olla kokijalleen niin vaarallinen koska hermostoa muokataan uusiksi aineilla samaan aikaan ja voi olla entistä hankalampi pitää oikeuksistaan huolta mieltä muokkaavassa lääkepöllyssä. Olo voi myös heikentyä lääkepöllyssä ja taistelutahto kadota. Palasia minuudesta kadota
Jos on niin kusisessa tilanteessa että on lappu pakkokeinoista lyöty käteen, injektioneuloja ei voi paeta käyttämällä keinoja puolustautumiseen. Pakeneminen voisi olla yksi tapa, tosin ei sekään varmaan kovin toimiva kun virallinen päätös lyöty käteen jossa sinut on tuomittu "lääkepöllyvankeuteen" määrittämättömäksi ajaksi virallisen tahon toimesta.
Kyllä se tahto hiljalleen neurolepteissä jossa ei enää motivaatiokaan toimi, murtuu. Kannattaa alkaa esittää että psykiatria pelasti elämäsi ja kiitellä vaikka olisitkin sisältä kuollut lääkkeissä jos haluat mahd nopeaa pois. Ongelma on se jos apatisoidut aineissa tai alat mennä aineilla huonompaan kuntoon haittojen myötä. Monet psykiatrit viisveisaavat käytätkö aineita osastolta lähtiessäsi kotona (tai mikä hyvinvointisi loppupeleissä on), tärkeintä on että osastolla hoidetaan protokollan mukaan. Osa psykiatreista tosin "kiihottuu" pitkäaikaisesti vaikuttavista injektoitavista aineista kun lääkeyhtiöt ja hoitosuositukset ovat heidät vakuuttaneet näiden parantavasta voimasta jolla saavat potilaan vielä enemmän kontrolliin myös osastojakson jälkeen mutta itse kieltäydyin vahvasti.
Siispä jos haluaa minimoida haitat typerryttävistä aineista kannattaa totella ja ainakin esittää voivansa paremmin, vetää aineet (yrittää neuvotella aineiden minimoimisesta koska toksiinista tekee myrkyllisemmän isompi annos) ja sitten lähteä kuuseen ja lopettaa aineet jos kokee ne haitalliseksi. Sitten parantelemaan traumoja ja kehoaan ainekäytöstä kotona kaivaten päivää kun ei ikinä kyseisiin aineisiin ollutkaan koskenut tai psykiatrille astunut. Liiallinen kritiikki lääkkeistä voidaan tulkita paranoidisuutena joten sitä pitää osata antaa vain psykiatrin joka on usein osastoilla lääkehoitomallin vahva kannattaja joka harvemmin näkee aineissa suuria ongelmia ymmärryksen puitteissa. Liika kritiikki ei hyvä, se suora egon loukkaus myös.
Seurauksena puoliensapitämisestä on käsistä ja jaloista sitomista kiinni, kemiallista pakkopaitaa, ynnä telkeämistä pitemmäksi aikaa laitokseen. Pitää vaan totella jottaa vapaus koittaa ja sitten lähteä niin kauas kuin pippuri kasvaa. Pitää oppia myötäilemään ja hivelemään psykiatrin egoa kaikkitietävänä sekä haudata osa itsestään.
Varmaan monenkin ensimmäinen reaktio pakkohoitolappuun ja väkisin aineilla oman minuuden ja tajunnan muokkaamiseen on "ei tämä voi olla totta, tämä on väärin (syvältä sisältä tuleva intuitiivinen reaktio koska ei missään muualla igminen koe vastaavaa kuin suljetulla), haastan nuo oikeuteen". Mutta oikeasti se on kaunis haave vain. Ei normaali mt-potilas voi mitään koska hän on toissijaisessa asemassa psykiatriin ja hänen kirjauksiinsa verrattuna. Ei hulluksi todetulla ole oikeuksia koska hänen puheitaan ei oteta vakavasti.Paras keino välttyä kaikelta tältä kaikelta kuitenkin on
Etukäteen harmeilta välttyminen
Eli, tiedostaa:
- psykiatrian pakkovaltaa käyttävät hoitomenetelmät, resurssipuutteinen ja pahimmillaan kylmäkiskoinen hoito jossa ihmisiä pakkoturrutetaan aineilla ja usein ensisijainen hoito henkiseen kärsimykseen on psykoaktiiviset aineet. Ihmisten henkisiä ongelmia hoidetaan vahvasti medikalisoituneen valkotakkilogiikan kautta, lääkäriajattelun kautta, jossa potilas on valtaepäsuhdassa psykiatriin verrattuna ja potilaan koko elämä kirjoitetaan ylös toisen henkilön näkökulmasta jonka kirjaukset jää pysyvästikin papereihin ja niiden kautta potilasta tulkitaan jatkossakin. Merkinnöistä on hankala päästä eroon.
- olla varovainen mitä suuhunsa laittaa koska aineista voi olla myös pahaa haittaa ja niistä irtikamppailu on haastavaa. Tänä aikana aina joku psykiatrian työntekijä voi sitten nähdä kuitenkin että ongelmiesi alkusyy haittojen sijaan on siltikin lääkkeiden puute ja olet loputtomassa kierteessä pillereitä jossa alkusyy miksi psykiatrille menit on vähäpätöisempi kuin pillerien haitat
- tiedostaa mitä osastoilla ääritapauksessa tehdään eli pahimmillaan käytetään pakkovaltaa ihmiseen koska psykiatriassa näin tehdään. uhkaillaan pakkoinjektoinneilla jos ei suu auki osoita että on ottanut hermostoon vaikuttavan psykoaktiivisen pillerin. Ihmisen voidaan nähdä olevan vailla kapasiteettia päättää mikä hänelle on parasta. Tästä lähtee pakkohoitamisen periaatteet
Ja tärkein: pysyä pois etenkin osastohoidosta ja ehkä laajemminkin hoidosta ja jos sinne menee, ymmärtää pelin henki ja oma rooli. Ymmärtää mitä hakeutumisesta voi pahimmillaan seurata. Vapaaehtoisuus on vain silmänlumetta joka hetkessä naps vaan voi muuttua pakoksi . Tämä on tärkein kohta!
Harmillisesti toki voi missata hyvääkin hoitoa ja hienoja hoitotyöntekijöitä. Mutta esim halutessaan yksityispsykiatrinkin kautta voi hakea terapiaa ja voi valita henkilön jonka kanssa arvot natsaa sen sijaan että saa jonkun vain. Tässä nähdään se eriarvoisuus mitä toki tulojen erilaisuuden myötä voi tulla.
- Anonyymi
Vaikka joku Butt Hurt narsku saakin ittensä kosteeksi siitä ajatuksesta, että hoitajia pakotetaan ties sun mihin, niin totuushan on että aina se heikoin käsrii eniten.
Eli pitkässä juoksussa se on se tuikitavallinen mielenterveyskuntotuja joka jää yhä enemmän oman onnensa nojaan, kun hoitoalan vetovoima ei riitä työntekijöille.
Pitkässä juoksussa apua tietenkin toivotaan kaikenmaailman automaatiosta ja digitaalisista palveluista, mutta ne kaikki mitä olen vuosien varrella nähnyt, ovat olleet ehkä hieman kömpepöitä.
Eikä vähiten siksi, että hyvien digitaitojen ylläpito maksaa hyviä digilaitteita. On olemassa rikkaita ja hyvin valveutuneita kuntotujia, mutta vähän. Suurimmalle osalle jää "pekka" käteen.
Jos siis sattuu omistamaan niitä sadistisia tunteita, niin niistä kannattaa nauttia nyt, sillä parin vuoden päästä tämä alati kasvava ankeus on rutiinia.- Anonyymi
Tämä onkin uusi ilmaus "butt hurt-narsku".:D toistaiseksi ei vielä narskun diagnoosia olekaan! No, mt-puolella yleensä hoitotahon ihmiset haluavat ensin laittaa ihmisen johonkin kategoriaan jo ennakko-olettamusten perusteella että ei tämä minua yllätä. Leimakirveellä lyödään heti kun sisään kävelee ja sitten kaikkea tulkitaan sen läpi.
En minä ole sen kannalla, että ketään pakotetaan mihinkään. Olen suuri pakottamisen vastustaja niin hoitajien pakkorokotuksissa että ihmisten pakkolääkinnässä(mikä on epäeettistä lääkkeillä joiden haitat koin merkittävinä sekä oloa pitkäkestoisesti heikentävinä) että hoitajien pakkotyölaissa. Kirjoitustyylini on provosoiva, sen myönnän.
Ihmettelen vaan suuresti miten hoitajille jotka esim pakkohoitavat ihmisiä ei rokote kelpaisi. Samaa lääketiedettähän se on kuin mitä injektoivat potilaidensa pakaralihakseen pakolla ja myös niillä kenen pakaralihakseen pakolla psykoaktiivisia psyykettä muokkaavia aineita ruutataan, voivat kokea harmia aineista niin psyykkisesti kuin fyysisesti eikä kyseiset aineet myöskään täydellisiä ole kun saavat kehon vääntelehtimään pakkoliikkeillä.
Mietin vain, että ehkä tämä saattaa lisätä ymmärrystä miltä pakottaminen potilaista tuntuu. Kyseessähän on kummassakin,niin pakkohoidossa kuin nykyisessä hoitajatilanteen ratkaisussa epätoivoisista keinoista yrittää saada homma toimimaan, tosin haitallisilla metodeilla sekä puutteellisilla resursseilla. Valtion valtuuttaman pakkovallan käytöstä kansalaisia kohtaan, niin työntekijöiden kuin potilaiden.
Vihan tunne on luonnollinen reaktio siihen jos on kokenut tulleensa pahasti loukatuksi hoidossa, ja butt hurt on aika vähättelevä ilmaus tätä kohtaan. Vihan tunne on myös luonnollinen reaktio varmasti hoitajalla joka pakotetaan työhön tai niillä jotka eivät voi tehdä työtänsä ottamatta kokeellista injektiota.
Mt-hoito ei mielestäni parane lyömällä pelkästään sinne rahaa lisää vaan paradigman uudistamisella jossa biologisesta medikalisoituneesta paradigmasta siirrytään ihmismäisemmään kokonaisvaltaisemmin hyvinvoinnin huomioonottavaan paradigmaan sekä ottamalla mallia esim Tornion mallista, matalan kynnyksen avun lisäämisellä (missä ihmisten henkisen hyvinvoinnin horjumista ei katsota automaattisesti niin ettävain diagnoosilla saa apua),sekä alan houkuttelevuuden lisäämisellä mitä ei lisää mitkään pakkolait hoitajille. Jossa selviytyjiä kuunnellaan joista kaikkien tarina ei kuulu näin: kiitos hoidon löysin lääkkeet ja sain terapiaa ja paranin.
Ihmisten huumaaminen ja sedatoiminen aineilla ei vuositolkulla johda mihinkään positiiviseen varmaan suuressa osassa tapauksia sekä matalan kynnyksen lääkintä mitä on tehty vuosia masennuslääkkeillä on väärä tie. Oikea paremminvoiminen on kokonaisvaltaista mihin ei vastaa psykiatrian nykyinen yksinkertaisetettu paradigma: diagnoosi, terapia, lääke. Pahoinvointi yhteiskunnassa heijastelee myös ihmisten psyykessä mutta huomio on suunnattu ihmisen aivokemioihin, yksilöön. Monella mt-puolen ihmisellä voisi olla avartavaa katsoa dokumentti medicating normal, lukea vaikkavähän filosofiaa ja sosiologiaa pelkän lääketieteen oppikirjojen sijaan. Uskon että alalta löytyy myös paljon valveutuneita alaa uudistamaankin haluavia tyyppejä jotka ymmärtävät epäkohdat ja tiedän heitä on.
Resurssipula ja lääkekeskeinen hoito vaarantaa mielestäni potilasturvallisuutta koska esim lääkkeidenkäytön seurantaan ei oman kokemukseni mukaan satsattu merkittävästi.
Itse olen tullut skeptisemmäksi että mt-palveluista voitaisiin edes tehdä oikeasti ihmisiä auttavat.
Hoitoalalla pakon käyttäminen työntekijöihin ei lisää mitään hyvää alan houkuttelevuudelle.
Kuten ei hoitotuloksia lisää pakottamisen käyttäminen.
Itsehän olen äänestänyt jaloillani ja lähtenyt mielelläni mt-puolelta veks sen tuhottua elämääni biologisella paradigmalla enkä suosittele herkästi ketään tuttua kyseisiin palveluihin astumaan. Toki jos hyvä tuuri käy voi saada apua mutta ISO MUTTA voi tulla myös köniin ja pahasti.
- Anonyymi
Hoitajien pitäisi ymmärtää, ettei heidän kognitiivinen kapasiteettinsa ja arvostelukykynsä riitä kaikkien valintojen tekemiseen. Esim. lakko-oikeus on heidän naisellisille pikku aivoilleen liian paljon vastuuta mahdollistava oikeus, mikä on tullut nähtyä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1521626Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671596Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä671303En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311292- 441134
- 172958
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik102915Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60744Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja42687Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke156675