Yritin etsiä onko tästä keskustelua mutta en äkkiseltään löytänyt (paitsi sen pussaamis-jutun mutta se ei minua auta :)
Minulla on 7 vuotta täyttävä poika ja tuolla ulkona kavereiden kanssa ollessa kielenkäyttö on usein järkyttävää. Kotona ollaan tietty kuin enkeli mutta ulkona kaveriporukassa tulee sujuvasti vaikka kaikki kirosanat peräjälkeen ja muutenkin voi olla jotain asiattomuuksia. Monet pojan kavereista on häntä vanhempia, koska tässä nyt ei ole hänellä samanikäistä fiksua seuraa. Tiedän, että tuo kaveripiiri vaikuttaa osaltaan ja poika yrittää sopeutua joukkoon ja tulla hyväksytyksi isompien joukossa tuolla kovistelulla.
Mutta minä en halua hänen kiroilevan. Olen vain ihan neuvoton millä sen saa loppumaan. Monet kerrat on asiasta puhuttu ja tulee se lupaus ettei kiroa mutta silti se sama tahti jatkuu.. Ts. ei lupaa tosissaan.
Minulla on 7 vuotta täyttävä poika ja tuolla ulkona kavereiden kanssa ollessa kielenkäyttö on usein järkyttävää. Kotona ollaan tietty kuin enkeli mutta ulkona kaveriporukassa tulee sujuvasti vaikka kaikki kirosanat peräjälkeen ja muutenkin voi olla jotain asiattomuuksia. Monet pojan kavereista on häntä vanhempia, koska tässä nyt ei ole hänellä samanikäistä fiksua seuraa. Tiedän, että tuo kaveripiiri vaikuttaa osaltaan ja poika yrittää sopeutua joukkoon ja tulla hyväksytyksi isompien joukossa tuolla kovistelulla.
Mutta minä en halua hänen kiroilevan. Olen vain ihan neuvoton millä sen saa loppumaan. Monet kerrat on asiasta puhuttu ja tulee se lupaus ettei kiroa mutta silti se sama tahti jatkuu.. Ts. ei lupaa tosissaan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minä itse en kiroile enkä ole kiroillut lasten aikana :)
Vanhempi lapsistani, tyttö, ei kiroile myöskään eikä hänen kanssa ole samaa onkelmaa ollut.
Se kuuluu tommoseen jengi-gangsta menoon. Ei kavereiden kanssa voi millään esittää äidin pikku enkeliä.
Itsekkin kiroilen kavereiden seurassa, mutta en mitenkään mahdottomasti. Se vaan tulee itsestään. Nais-seurassa tai kotona en kiroile paitsi jos joku asia alkaa ottamaan päähän. Vieraidenkaan ihmisten seurassa en kiroile ellei ne ole mitään teini-huligaaneja jotka tulee silloin tällöin uhoomaan.
että ehkei kannata väkisin vääntään sitä kiroilua sieltä pois jos lapsi kuitenkin muulloin on kiroilematta. Varmasti sitä omaa kasvua ja kokeilua, ja hänellä on kaveriporukassa erilainen rooli kuin muualla.
sinä itse voit vaikutta lapsesi kiroiluun kieltämällä olemisen sellaisten lasten seurassa jotka kiroilevat, onneksi voit vielä valita lapsesi kaverit.
Meillä tämä kiroilu-into oli kutakuinkin samaan aikaan. Kaveri oli sellainen jonka kotona ei sanoja säästelty ja toki se uhoaminen oli tarttunut poikaankin. Tein tälle "esimerkille" selväksi että meillä ei puhuta tuohon sävyyn, joka kerta kun suusta pääsi kirosana poika sai pinkaista kotiin miettimään. Hän kuitenkin halusi olla meidän pojan kaveri niin tosissaan, että kielenkäyttö on nykyään asiallista. On tietenkin vaara että jos saapuvilla on enemmän kavereita tällainen "nokittaminen" koituu poikasi harmiksi ja toiset valitsevat kaverikseen ne joiden äidit ei puutu heidän puheisiin. Ei voi sanoa että kieltää olemasta toisten kanssa, koska yksinoleminen on tämän ikäisille aivan kamalaa. En olisi kuitenkaan huolissani jos poikasi osaa siivon käytöksen muulloin. Kiroilu kuuluu silloin tosiaan vain tuohon porukkaan.
Siis toimisikohan noilla teini-ikäisillä kiroajilla sellanen juttu, että nauhottaisi niiden puheen ja kuunteluttaisi sitten. Omissa korvissa se kauhea uhoaminen on lähinnä naurettavan ja typerän kuullosta. Onko teinien korvat sitten erilaiset. Tuumin vaan.
Itsellä sama ongelma. Itselle oli apua Pirkka-lehden jutusta, jossa psykologi kertoi kiroilun taustoja. Ohje oli, että kiroiluun kannattaa puuttua heti.
Tässä vielä linkki sivuille: http://www.pirkka.fi/napero/opas-lapsiperheen-arkeen/arjen-psykologiaa/kaytostavat-ja-kiroilu.aspx
Kokeile suun pesua saippualla. Minä olen pesenyt, oman poikani ja naapurin pojan suun saippualla kun puhuivat rumia ja puhe ei auttanut. Ei muuta kun saippuanpala suuhun ja hangataan suuta saippualla oikein kunnolla. Turha pyydellä sääliä sitä ei tunneta. Terveisin naapurin täti!
Minäkin olen pessyt poikani suun palasaippualla, kun komennot eivät tehonneet. Ei ole poitsu kiroillut suun pesun jälkeen.
Minä pesin poikani suun saippualla, kun muut keinot eivät auttaneet. Ei pojalleni jäänyt mitään traumoja, päinvastoin. Nyt kun hän on 17:vuotta, hän sanoi minulle, että äiti olen puhunut rumia ja ansaitsisin suun pesun saippualla niin kuin silloin nuorenpana. Olisiapa kaikki lapset yhtä kilttejä ja rehellisiä kuin poikamme. T: TYYTYÄINEN ÄIPPÄ.
80-luvulla pienessä maalaiskoulussa, jossa myös minä olin. Oli meidän äidinkielen opettajettarella tapana viedä kiroilevat pojat tunnin jälkeen veskiin suupyykille. Minäkin kävin hänen käsittelyssä kaksi kertaa, kun en kerralla uskonut. opettaja pesi suuni saippualla, ja kysyi pesun jälkeen, että vieläkö tekee mieli puhua rumia. Ei sillä hetkellä tehnyt mieli. Nykyään olisin valmis suun pesuun jos vain olisi samanlaisia opettajia kuin silloin vanhaan hyvään aikaan!
Eikö todellakaan Suomesta nykyään löydy naisia joka pesisi suuni saippualla? Että saisin kokea uudelleen miten hyvältä saippua maistuu!
Jos saippua ei auta, niin pese mäntysuovalla. Minä pesin poikani suun mäntysuopa palalla ja kyllä loppui kiroilu siihen yhteen käsittelyyn. Ei ole sen jälkeen tarvinnut huomautella kiroilusta.
Olen itse saanut suun pesun mäntysuovalla. Olin 15:vuotta kun suuni pestiin, kun olin puhunut rumia. Silloin ajattelin, että en ole kokenut mitään kamalampaa, mutta nykyään voisin antaa pestä suuni naisella milloin vaan.
kidutusta! Suomen lakikin kieltää kiduttamasta ja rääkkäämästä lapsia.
Ei suunpesu ole mitään kidutusta tai rääkkäämistä. Se on vain muistutus lapselle mikä on oikein ja mikä väärin. Nykyää vedotaan aina lakiin, mutta mielestäni on tyhmää että lasta ei saisi muka kasvattaa. Kyllä minun nuoruudessani ainakin kiroilusta pestiin suu saippualla, jopa koulussakin tunnin jälkeen vei opettaja suu pyykille jos oli tunnin aikan kiroillut. Myös minun suuni on pesty saippualla, enkä pidä sitä minään kidutuksena tai rääkkäämisenä.
Tarkistakaa nyt pesijät kuitenkin ennen pesua, mitä ainetta olette käyttämässä, ettei tule lääkärireissua perään. Jotkut nykysuovat kun on todella myrkyllisiä. Äkkipikaistuksissa tätä ei ainakaan parane tehdä. meillä mukelot on oppineet pienestä asti mitä hyvä käytös on. Vanhat ukot ne kaipaa suun pesua jos jotku.
Ei tavallinen saippua ole mitään myrkkyä. siitä vaan suupykille ja varmaankin vanhoille ukoille niin kuin nuoremmille tekisi välillä hyvää kun suu pestäisi saippualla.
täällä yksi vanha ukko. Pesetkö suuni?