Vanhempien venemallien todelliset haitat

Jos ihmisellä on rajallinen määrä rahaa käytettävissä veneen hankkimiseen, niin ihan ehdottomasti kannattaa hankkia vanha. Saa samalla rahalla todella paljon paremman veneen.

Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

Lue lisää

Sähköasennuksessa on kehitystä tapahtunut valtavasti 70/80-luvulta ja monessa tuon ajan veneessä elektroniikka on vanhaa, osassa jopa alkuperäistä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

Lue lisää

Osataan niitä sähköjä nykyäänkin alimitoittaa ja tehdä johdotukset halvimman kautta ilman laajennusvaraa yli tehdasvarusteiden ja optioiden. Toisaalta, eihän mikään estä vetämästä uusia piuhoja vanhaan taikka uuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

Lue lisää

Käytännössä vanhoissa veneissä johtoja on aivan liian vähän ja sulaketaulu on tullut täyteen jo 30 vuotta sitten. Sähköjen korjaaminen nykystandardeihin maksaa jopa 10te, jos ammattimies tekee. Plottereita, jääkaappeja, autopilotteja, AISia, ledinauhoja, kännykkälatureita, tuulimittareita, boilereita, maasähköjä, akkulatureita ei useinkaan ollut vielä 80-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

Lue lisää

Juuri näin. Mitä vanhempi vene, sitä todennäköisemmin moni asia on laitettu kuntoon aiempien omistajien toimesta. Veistämöltä veneet ovat aina lähteneet ja lähtevät edelleen puutteellisella varustuksella. Tämä koskee esimerkiksi sähköjärjestelmää, mittaristoa, heloitusta, köysistöä, purjeita, ankkurointivarustusta ym.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköasennuksessa on kehitystä tapahtunut valtavasti 70/80-luvulta ja monessa tuon ajan veneessä elektroniikka on vanhaa, osassa jopa alkuperäistä.

Jos 70/80-luvun veneessä on vielä alkuperäistä elektroniikkaa, niin ei siinä veneessä todennäköisesti muutenkaan ole huolehdittu ylläpidosta. Ei sellaisia yksilöitä kannata tässä ottaa miksikään referenssiksi. Sellaiset tietysti ovat huonoja, mutta ovat myös käytännössä ilmaisia. Ison virheen tekee, jos sellaisen menee hankkimaan, koska päivittäminen ja kunnostaminen maksaa paljon enemmän kuin asiallisesti ylläpidetty ja päivitetty vene.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Mitä vanhempi vene, sitä todennäköisemmin moni asia on laitettu kuntoon aiempien omistajien toimesta. Veistämöltä veneet ovat aina lähteneet ja lähtevät edelleen puutteellisella varustuksella. Tämä koskee esimerkiksi sähköjärjestelmää, mittaristoa, heloitusta, köysistöä, purjeita, ankkurointivarustusta ym.

Lue lisää

Riippuu veistämöstä. Mulla on Pietarsaaressa viime vuosituhannella rakennettu purjevene, kansivarustus on edelleen kuranttia tavaraa mutta purjehduselektroniikan olen vaihtanut muutama vuosi sitten. Toki köysistöä ja kuluvia osia olen vaihtanut tarpeen mukaan. Seuraavana vuorossa maasähköt ja patjasto. Ei ehkä kaikissa olosuhteissa pärjää nykyammeille, mutta kestää keliä ja kulkee hyvin. Ja onhan se pahuksen esteettinen kokonaisuus, sisältä ja ulkoa. Ainakin omasta mielestä.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä vanhoissa veneissä johtoja on aivan liian vähän ja sulaketaulu on tullut täyteen jo 30 vuotta sitten. Sähköjen korjaaminen nykystandardeihin maksaa jopa 10te, jos ammattimies tekee. Plottereita, jääkaappeja, autopilotteja, AISia, ledinauhoja, kännykkälatureita, tuulimittareita, boilereita, maasähköjä, akkulatureita ei useinkaan ollut vielä 80-luvulla.

Lue lisää

Et tainnut elää vielä 80-luvulla ja vain kuvittelet sen ajan asioita. Maasähköjä ei ehkä kovin yleisesti vielä silloin ollut, mutta nykyään tuskin löydät 80-luvun venettä, johon ei sellaista olisi asennettu. Jääkaappikin oli jo silloin vakiovaruste. Plotteri menee kevyesti entisen mittariston sähköillä, ja olihan siinä mittaristossa jo ne tuulimittaritkin. Kun alkuperäinen johdotus on tehty hehkulampuille, tarkoittaisi modernisointi vain johtojen ohentamista.

Ja että mistäkö tiedän? Ihan kokemuksesta omasta veneestä ja usean tutun veneestä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos 70/80-luvun veneessä on vielä alkuperäistä elektroniikkaa, niin ei siinä veneessä todennäköisesti muutenkaan ole huolehdittu ylläpidosta. Ei sellaisia yksilöitä kannata tässä ottaa miksikään referenssiksi. Sellaiset tietysti ovat huonoja, mutta ovat myös käytännössä ilmaisia. Ison virheen tekee, jos sellaisen menee hankkimaan, koska päivittäminen ja kunnostaminen maksaa paljon enemmän kuin asiallisesti ylläpidetty ja päivitetty vene.

Lue lisää

>>> Jos 70/80-luvun veneessä on vielä alkuperäistä elektroniikkaa, niin ei siinä veneessä todennäköisesti muutenkaan ole huolehdittu ylläpidosta

Tai sitten on hyvin hoidettu kun on kestänyt jo jopa yli 50 vuotta. Uusitaanhan sähköt jo esim OK talossakin tuona akana, miksi sitten ne tulisi veneessä kestää?

Ajalla ennen lujuuslaskelmia on käytetty enemmän tavaraa, muttei välttämättä oikeassa paikkaa, mutta silloin puhutaan 30v ja vanhemmista veneistä. Massa rauhoittaa veneen käytöstä, mutta se kostautuu tiloissa ja nopeudessa.

Yksi tapa tehdä vertailu on katsoa sarjojen pituutta, painoa ja valmistustekniikkaa. Vakuumilla impregnoitu lujitemuovirakenne on huomattavasti lujempi kuin käsin laminoimalla tehty. Se on myös kevyempi ja materiaalit ovat halvemmat. Jälkikin on parempaa koska ei jää ilmakuplia.

Vokswagenin Golfin suunnitteluun ja testaamiseen on käytetty paljon enemmän rahaa ja aikaa kuin Porscheen, vaikka Porsche on kalliimpi. Sarjatuotannolla on kiistattomat edut.

Anonyymi kirjoitti:

Ajalla ennen lujuuslaskelmia on käytetty enemmän tavaraa, muttei välttämättä oikeassa paikkaa, mutta silloin puhutaan 30v ja vanhemmista veneistä. Massa rauhoittaa veneen käytöstä, mutta se kostautuu tiloissa ja nopeudessa.

Yksi tapa tehdä vertailu on katsoa sarjojen pituutta, painoa ja valmistustekniikkaa. Vakuumilla impregnoitu lujitemuovirakenne on huomattavasti lujempi kuin käsin laminoimalla tehty. Se on myös kevyempi ja materiaalit ovat halvemmat. Jälkikin on parempaa koska ei jää ilmakuplia.

Vokswagenin Golfin suunnitteluun ja testaamiseen on käytetty paljon enemmän rahaa ja aikaa kuin Porscheen, vaikka Porsche on kalliimpi. Sarjatuotannolla on kiistattomat edut.

Lue lisää

30 v sitten oli 1992. Pitää mennä vielä 20 v kauemmaksi, jotta lasikuituveneet olivat uutta ja materiaalia laitettiin kuten puuveneeseen.

70-luvun loppupuoli ja 80-luku oli pohjoismaisen sarjatuotannon kulta-aikaa. Ruiskulaminointi, laajat sisämodulit, pultatut tai liimatut laipiot olivat hyvin yleisessä käytössä. Paljon oli veneissä ongelmia. Vuotavat rustit, katkeavat mastot ja kovassa käytössä hajoavat rakenteet olivat arkipäivää.

Nyt tietysti nuo on jo korjattu. Läheskään samassa luokassa ei ole ollut ongelmia 2000-luvun keskieurooppalaisessa sarjatuotannossa

Anonyymi kirjoitti:

30 v sitten oli 1992. Pitää mennä vielä 20 v kauemmaksi, jotta lasikuituveneet olivat uutta ja materiaalia laitettiin kuten puuveneeseen.

70-luvun loppupuoli ja 80-luku oli pohjoismaisen sarjatuotannon kulta-aikaa. Ruiskulaminointi, laajat sisämodulit, pultatut tai liimatut laipiot olivat hyvin yleisessä käytössä. Paljon oli veneissä ongelmia. Vuotavat rustit, katkeavat mastot ja kovassa käytössä hajoavat rakenteet olivat arkipäivää.

Nyt tietysti nuo on jo korjattu. Läheskään samassa luokassa ei ole ollut ongelmia 2000-luvun keskieurooppalaisessa sarjatuotannossa

Lue lisää

Hajoaa niitä edelleen kovassa ja joskus ei niin kovassa käytössä mutta nykyaikaisin menetelmin laminoitua ei niin vaan korjata ja optimoitu rakenne hajoaa enemmän ja laajemmin. Suurten sarjojen optimoinnissa käytetään ruuviliitosten tilalla niittejä ja liimaa eikä niin mietitä korjaamisen helppoutta siinäkään.

Anonyymi kirjoitti:

30 v sitten oli 1992. Pitää mennä vielä 20 v kauemmaksi, jotta lasikuituveneet olivat uutta ja materiaalia laitettiin kuten puuveneeseen.

70-luvun loppupuoli ja 80-luku oli pohjoismaisen sarjatuotannon kulta-aikaa. Ruiskulaminointi, laajat sisämodulit, pultatut tai liimatut laipiot olivat hyvin yleisessä käytössä. Paljon oli veneissä ongelmia. Vuotavat rustit, katkeavat mastot ja kovassa käytössä hajoavat rakenteet olivat arkipäivää.

Nyt tietysti nuo on jo korjattu. Läheskään samassa luokassa ei ole ollut ongelmia 2000-luvun keskieurooppalaisessa sarjatuotannossa

Lue lisää

Lujuuslaskelmissa oli paljon toivomisen varaa 90-luvulla. Samoin työmenetelmissä. 50 vuotta sitten vielä enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Hajoaa niitä edelleen kovassa ja joskus ei niin kovassa käytössä mutta nykyaikaisin menetelmin laminoitua ei niin vaan korjata ja optimoitu rakenne hajoaa enemmän ja laajemmin. Suurten sarjojen optimoinnissa käytetään ruuviliitosten tilalla niittejä ja liimaa eikä niin mietitä korjaamisen helppoutta siinäkään.

Lue lisää

Kun katsoo hylkykarttaa, niin vanha ikä ei takaa uppoamattomuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Kun katsoo hylkykarttaa, niin vanha ikä ei takaa uppoamattomuutta.

Mitä yrität muka nokkelana sanoa? Että uudet veneet on taatusti uppoamattomia?

Anonyymi kirjoitti:

Ajalla ennen lujuuslaskelmia on käytetty enemmän tavaraa, muttei välttämättä oikeassa paikkaa, mutta silloin puhutaan 30v ja vanhemmista veneistä. Massa rauhoittaa veneen käytöstä, mutta se kostautuu tiloissa ja nopeudessa.

Yksi tapa tehdä vertailu on katsoa sarjojen pituutta, painoa ja valmistustekniikkaa. Vakuumilla impregnoitu lujitemuovirakenne on huomattavasti lujempi kuin käsin laminoimalla tehty. Se on myös kevyempi ja materiaalit ovat halvemmat. Jälkikin on parempaa koska ei jää ilmakuplia.

Vokswagenin Golfin suunnitteluun ja testaamiseen on käytetty paljon enemmän rahaa ja aikaa kuin Porscheen, vaikka Porsche on kalliimpi. Sarjatuotannolla on kiistattomat edut.

Lue lisää

Joo ovat kevyempiä, jäykempiä, mutta siinä vaiheessa, kun otetaan osumaa, niin umpiluu joustaa paremmin, sekä paksuus pitää veden poissa vs ohut ja jäykkä halkeileva.

Anonyymi kirjoitti:

Hajoaa niitä edelleen kovassa ja joskus ei niin kovassa käytössä mutta nykyaikaisin menetelmin laminoitua ei niin vaan korjata ja optimoitu rakenne hajoaa enemmän ja laajemmin. Suurten sarjojen optimoinnissa käytetään ruuviliitosten tilalla niittejä ja liimaa eikä niin mietitä korjaamisen helppoutta siinäkään.

Lue lisää

Onko esittää jotain viitteitä väitteillesi. Useampi uudempi vene hajonnut laajemmin? Missä purjeveneissä käytetään niittejä? Mikä ongelma on liimauksen korjaamisessa?

Ihan Suomessa tiedän useampaan 80-luvun veneeseen tulleen laminointitarvetta purjehtimisen seurauksena. Ei siis karilleajon tms. Peräsimiä on hajonnut myös lukemattomia ilman ulkoista kontaktia.

Onko tällaista 2000-luvun veneissä? Yksittäisiä peräsinakselin katkeamisia tiedän.

Anonyymi kirjoitti:

Onko esittää jotain viitteitä väitteillesi. Useampi uudempi vene hajonnut laajemmin? Missä purjeveneissä käytetään niittejä? Mikä ongelma on liimauksen korjaamisessa?

Ihan Suomessa tiedän useampaan 80-luvun veneeseen tulleen laminointitarvetta purjehtimisen seurauksena. Ei siis karilleajon tms. Peräsimiä on hajonnut myös lukemattomia ilman ulkoista kontaktia.

Onko tällaista 2000-luvun veneissä? Yksittäisiä peräsinakselin katkeamisia tiedän.

Lue lisää

Peräsinvaurioita meinasin ehdottaa, mutta tiesitkin niistä jo, ja onhan mastojakin menetetty ja kaikenlaista kallista korjattavaa mitä ei nykyään enää itse pihalla pressun alla tehdä. Niittejä ja liimaa käytetään sisustuksissa vaikka ruuvi- ja pulttiliitokset ovat huollettavuuden ja korjattavuuden kannalta ylivoimaisia. Liimaus on tietysti hankalampi irrottaa siististi ellei ole vesiliukoista erikeeperiä tms. Mitä kovempi kilparaaseri, sitä herkemmin laajoja vaurioita. Tiedän myös 70-80 luvun veneitä jotka kestävät karilleajoja käytännössä vaurioitta.

Anonyymi kirjoitti:

Peräsinvaurioita meinasin ehdottaa, mutta tiesitkin niistä jo, ja onhan mastojakin menetetty ja kaikenlaista kallista korjattavaa mitä ei nykyään enää itse pihalla pressun alla tehdä. Niittejä ja liimaa käytetään sisustuksissa vaikka ruuvi- ja pulttiliitokset ovat huollettavuuden ja korjattavuuden kannalta ylivoimaisia. Liimaus on tietysti hankalampi irrottaa siististi ellei ole vesiliukoista erikeeperiä tms. Mitä kovempi kilparaaseri, sitä herkemmin laajoja vaurioita. Tiedän myös 70-80 luvun veneitä jotka kestävät karilleajoja käytännössä vaurioitta.

Lue lisää

Kaikki veneet kestävät jonkinlaisen karilleajon vaurioitta ja kaikki myös saa hajalle kun tarpeeksi hyvin osuu. On niihin S&S Swaneihinkin tehty laajoja korjauksia karilleajojen jälkeen.

Tietysti hidas vauhti ja pitkä kölikiinnitys helpottavat kestävän rakenteen tekoa.

Anonyymi kirjoitti:

Lujuuslaskelmissa oli paljon toivomisen varaa 90-luvulla. Samoin työmenetelmissä. 50 vuotta sitten vielä enemmän.

50 vuotta sitten tehtiin riittävän lujia. Tarinahan kertoo että yksi Antilla 30 on kaksi kertaa pudonnut nostettaessa, toisen kerran ratakiskon päälle.
Ranskis oli ollut tuollaisen jälkeen morjens.

Anonyymi kirjoitti:

50 vuotta sitten tehtiin riittävän lujia. Tarinahan kertoo että yksi Antilla 30 on kaksi kertaa pudonnut nostettaessa, toisen kerran ratakiskon päälle.
Ranskis oli ollut tuollaisen jälkeen morjens.

Lue lisää

Tarina on tarinaa, jokaiseen veneeseen tulee varmasti vaurioita, jos tippuu nostosta, se on varma.

Anonyymi kirjoitti:

Joo ovat kevyempiä, jäykempiä, mutta siinä vaiheessa, kun otetaan osumaa, niin umpiluu joustaa paremmin, sekä paksuus pitää veden poissa vs ohut ja jäykkä halkeileva.

Nyt puhuit itsesi kanssa niin pahasti ristiin ettei tuosta ota kukaan selvää.
Mitään ohutta ja jäykkää ei ole edes olemassa. Paksumpi vaihtoehtohan on aina jäykempi, ja viitannee siten kerrosrakenteeseen. Pidät siis kerrosrakennetta parempana koska se pitää paksumpana veden poissa. Toisaalta se ohuempi umpilaminaattij oustaa enemmän osumissa, pidätkö sitä siis huonompana vaihtoehtona, ja miksi jousto osumissa olisi huono asia?
Halkeileva taas on lähinnä gelcoat sillloin, kun rakenne alla joustaa liikaa. Näin voi käydä umpilaminaatissa, mutta vain silloin kun se ottaa osumaa. Eihän autojakaan suunnitella kestämään osumaa, vaan siten että ihmiset sisällä kestäisivät. Sama pätee veneiden törmäilyihin, antaa osumakohdan kölissä vaurioitua, kunhan runko pysyy merikelpoisena, vaikka sitten vaurioituneenakin.

Anonyymi kirjoitti:

Joo ovat kevyempiä, jäykempiä, mutta siinä vaiheessa, kun otetaan osumaa, niin umpiluu joustaa paremmin, sekä paksuus pitää veden poissa vs ohut ja jäykkä halkeileva.

Nyt puhuit itsesi kanssa niin pahasti ristiin ettei tuosta ota kukaan selvää.
Mitään ohutta ja jäykkää ei ole edes olemassa. Paksumpi vaihtoehtohan on aina jäykempi, ja viitannee siten kerrosrakenteeseen. Pidät siis kerrosrakennetta parempana koska se pitää paksumpana veden poissa. Toisaalta se ohuempi umpilaminaatti joustaa enemmän osumissa, pidätkö sitä siis huonompana vaihtoehtona, ja miksi jousto osumissa olisi huono asia?
Halkeileva taas on lähinnä gelcoat sillloin, kun rakenne alla joustaa liikaa. Näin voi käydä umpilaminaatissa, mutta vain silloin kun se ottaa osumaa. Eihän autojakaan suunnitella kestämään osumaa, vaan siten että ihmiset sisällä kestäisivät. Sama pätee veneiden törmäilyihin, antaa osumakohdan kölissä vaurioitua, kunhan runko pysyy merikelpoisena, vaikka sitten vaurioituneenakin.

Anonyymi kirjoitti:

Peräsinvaurioita meinasin ehdottaa, mutta tiesitkin niistä jo, ja onhan mastojakin menetetty ja kaikenlaista kallista korjattavaa mitä ei nykyään enää itse pihalla pressun alla tehdä. Niittejä ja liimaa käytetään sisustuksissa vaikka ruuvi- ja pulttiliitokset ovat huollettavuuden ja korjattavuuden kannalta ylivoimaisia. Liimaus on tietysti hankalampi irrottaa siististi ellei ole vesiliukoista erikeeperiä tms. Mitä kovempi kilparaaseri, sitä herkemmin laajoja vaurioita. Tiedän myös 70-80 luvun veneitä jotka kestävät karilleajoja käytännössä vaurioitta.

Lue lisää

Niittejä käytetään lähinnä kiinnittämään heloja alumiinimastoon tai -puomiin, muualla niitä ei purjeveneissä juuri näe, ei varsinkaan sisustuksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Niittejä käytetään lähinnä kiinnittämään heloja alumiinimastoon tai -puomiin, muualla niitä ei purjeveneissä juuri näe, ei varsinkaan sisustuksissa.

Juu, käytetään niitä rikissäkin, varmaan eniten. Vaatii aika pitkän lenkkiavaimen että saa mutterin maston sisään spriidarien kohdalle. Saranoissa, vessamoduulissa, sähköpaneelissa, lämppäriasennuksessa ja pentterivarustuksessa on tullut vastaan niin moottori- kuin purjeveneissäkin. Jossain vanhassa Busterissa niitä niittejä on tietysti ihan kaikkialla, ja missä ei ole, pitäisi olla. Samoin kertakäyttöisiä puristusklemmareita letkuissa makeavesijärjestelmässä ja polttoainelinjassa. Lasken ne samaan kastiin niittien ja liiman kanssa kun rikkomatta ei avata.

Mutta haluavatko kaikki veneensä sisustan muistuttavan puhdaslaboratoriota valon ja materiaalien puolesta?
Toiset pitävät kodikkuudesta, turvallisesta, lämpimänsävyisestä, eivätkä halua persekarvojensa vilkkuvan runkoikkunoista.
Joo, niihin saa verhot. Mutta miksi siinä on ikkunat, jos ne pitää kumminkin verhoilla peittää?
Mikä meni pieleen?

Myötätuuliosuuksia on kesän mittaan aika vähän. Valtaosa purjehduksesta on kryssimistä, ellei sitten mennä suoraan yli keskeltä. Saaristo-olosuhteissa kunnon myötäisiä ei pitkiä matkoja ole.

Toinen juttu on, että tuollaisessa leveässä rungossa niin kannella kuin kajuutassakin olet todella helvetin korkealla, kun vene sitten puuskassa kallistuu kunnolla.

Ei se pudotus tietty mitään, mutta se äkkipysäys.
Kapeammassa saat aina jostain kiinni ja ehkä kellahdat sohvalle. Tuollaisessa lennät kunnolla ja osut johonkin pyöristämättömään kulmaan tai siihen runkoikkunaan.

Mutta jokainen valitsee itse.
Kauneus on katsojan silmässä, mutta en ole koskaan pitänyt laatikonmuotoisia autojakaan kauniina...

Anonyymi kirjoitti:

Mutta haluavatko kaikki veneensä sisustan muistuttavan puhdaslaboratoriota valon ja materiaalien puolesta?
Toiset pitävät kodikkuudesta, turvallisesta, lämpimänsävyisestä, eivätkä halua persekarvojensa vilkkuvan runkoikkunoista.
Joo, niihin saa verhot. Mutta miksi siinä on ikkunat, jos ne pitää kumminkin verhoilla peittää?
Mikä meni pieleen?

Myötätuuliosuuksia on kesän mittaan aika vähän. Valtaosa purjehduksesta on kryssimistä, ellei sitten mennä suoraan yli keskeltä. Saaristo-olosuhteissa kunnon myötäisiä ei pitkiä matkoja ole.

Toinen juttu on, että tuollaisessa leveässä rungossa niin kannella kuin kajuutassakin olet todella helvetin korkealla, kun vene sitten puuskassa kallistuu kunnolla.

Ei se pudotus tietty mitään, mutta se äkkipysäys.
Kapeammassa saat aina jostain kiinni ja ehkä kellahdat sohvalle. Tuollaisessa lennät kunnolla ja osut johonkin pyöristämättömään kulmaan tai siihen runkoikkunaan.

Mutta jokainen valitsee itse.
Kauneus on katsojan silmässä, mutta en ole koskaan pitänyt laatikonmuotoisia autojakaan kauniina...

Lue lisää

Jokainen haluaa kodikkuutta. Se vain tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

En ymmärrä, miten väri vaikuttaa turvallisuuteen, eikö pinnat, joista lika näkyy, ole niitä turvallisia.

Etkö oikeasti tiedä, miksi verhot ovat olemassa, vai "unohditko" :D

Perskarvat, miten liittyy veneen rakenteeseen?

Onko sinulla vanha vene?

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen haluaa kodikkuutta. Se vain tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

En ymmärrä, miten väri vaikuttaa turvallisuuteen, eikö pinnat, joista lika näkyy, ole niitä turvallisia.

Etkö oikeasti tiedä, miksi verhot ovat olemassa, vai "unohditko" :D

Perskarvat, miten liittyy veneen rakenteeseen?

Onko sinulla vanha vene?

Lue lisää

Useimmat ihmiset (eivät toki kaikki) kokevat sellaisen pehmeän tummasävyisen sisustuksen lämpimämmän ja turvallisemman oloiseksi, "pesämäiseksi". Tuo lika-aspekti ei pahemmin turvallisuuteen liity, eihän kotona (joksi veneen voi lukea) mitään sairaalahygieniaa tarvita. Itse asiassa vaaleat pinnat muuttuvat helpommin vähän nuhruisen oloisiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen haluaa kodikkuutta. Se vain tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

En ymmärrä, miten väri vaikuttaa turvallisuuteen, eikö pinnat, joista lika näkyy, ole niitä turvallisia.

Etkö oikeasti tiedä, miksi verhot ovat olemassa, vai "unohditko" :D

Perskarvat, miten liittyy veneen rakenteeseen?

Onko sinulla vanha vene?

Lue lisää

Vaalea pinta voi näyttää kivalta uutena. Se kuitenkin menee nopeasti nuhruisen näköiseksi. Vanhan veneen puupinnat pysyvät hienoina, kun aina välillä hio ja lakkaa. Uuden veneen muovi- ja vinyylipinnat menevät nopeasti pahan näköiseksi ja kunnostaminen on työläydeltään ihan eri luokkaa kuin perinteinen hionta ja lakkaus.

Anonyymi kirjoitti:

Vaalea pinta voi näyttää kivalta uutena. Se kuitenkin menee nopeasti nuhruisen näköiseksi. Vanhan veneen puupinnat pysyvät hienoina, kun aina välillä hio ja lakkaa. Uuden veneen muovi- ja vinyylipinnat menevät nopeasti pahan näköiseksi ja kunnostaminen on työläydeltään ihan eri luokkaa kuin perinteinen hionta ja lakkaus.

Lue lisää

Tumma puupintainen veneen sisustus muistuttaa ajasta, jonka vietimme äidin kohdussa. Raavaskin merimies saa parhaat unet kapeassa ja keikkuvassa kohdussa. Uudet veneet vaaleine sisustuksineen tekevät mielen levottomaksi. Unet jäävät haaveeksi Suomen valoisassa suvessa. Katamaraania lähestyvä leveysmitta estää luontaisen äidillisen keikutuksen.

Anonyymi kirjoitti:

Tumma puupintainen veneen sisustus muistuttaa ajasta, jonka vietimme äidin kohdussa. Raavaskin merimies saa parhaat unet kapeassa ja keikkuvassa kohdussa. Uudet veneet vaaleine sisustuksineen tekevät mielen levottomaksi. Unet jäävät haaveeksi Suomen valoisassa suvessa. Katamaraania lähestyvä leveysmitta estää luontaisen äidillisen keikutuksen.

Lue lisää

Voitko perustella miksi sinä tiedät asiat paremmin kuin ne, jotka sitä työtä ammatikseen tekevät?

Anonyymi kirjoitti:

Voitko perustella miksi sinä tiedät asiat paremmin kuin ne, jotka sitä työtä ammatikseen tekevät?

Mitä ammattilaisia nyt tarkoitit? Venemyyjien (ja siksi myös ammattimaisten venesuunnittelijoiden) tavoite on myydä uusia veneitä mahdollisimman paljon, joka ei toteudu ellei markkinoilla ole riittävästi poistumaa. Uutena tyylikäs, mutta käytössä nopeasti nuhjaantuvat pintamateriaalit edistävät tätä tavoitetta koska se saa uuden veneen ostaneen ostamaan uuden veneen säännöllisin väliajoin eikä loppuelämäkseen. Sama onperuskauraa automarkkinoilla, ei autojakaan rakenneta kestämään niin hyvin kuin pystytään.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ammattilaisia nyt tarkoitit? Venemyyjien (ja siksi myös ammattimaisten venesuunnittelijoiden) tavoite on myydä uusia veneitä mahdollisimman paljon, joka ei toteudu ellei markkinoilla ole riittävästi poistumaa. Uutena tyylikäs, mutta käytössä nopeasti nuhjaantuvat pintamateriaalit edistävät tätä tavoitetta koska se saa uuden veneen ostaneen ostamaan uuden veneen säännöllisin väliajoin eikä loppuelämäkseen. Sama onperuskauraa automarkkinoilla, ei autojakaan rakenneta kestämään niin hyvin kuin pystytään.

Lue lisää

Tarkoitin etenkin veneen valmistajia.

Jos olisit oikeassa, sosialistiset taloudet olisivat maailman vauraumoia koska niisstä tehdään juurikin huonoja ja lyhytikäisiä tuotteita, joiden käyttäjän pitää vaihtaa usein uuteen. Jostain syystä Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut menestys.

Sinua vaivaa ilmiö, josta YLEllä on kirjoitettu:
https://yle.fi/uutiset/3-9317162

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitin etenkin veneen valmistajia.

Jos olisit oikeassa, sosialistiset taloudet olisivat maailman vauraumoia koska niisstä tehdään juurikin huonoja ja lyhytikäisiä tuotteita, joiden käyttäjän pitää vaihtaa usein uuteen. Jostain syystä Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut menestys.

Sinua vaivaa ilmiö, josta YLEllä on kirjoitettu:
https://yle.fi/uutiset/3-9317162

Lue lisää

Päinvastoin, se on markkinataloutta.

Olihan muinaisessa DDR:ssäkin minimivaatimukset kauanko tiettyjen tuotteiden tulee kestää, ja ne jääkaapit oli kestäviä. Kapitalistisissa länsimaissa on herätty samaan tarpeeseen vasta ihan viimevuosina kun käytännön normiksi on tullut, että jääkaappikin on SER-romua parissa vuodessa.

Amerikkalainen autoteollisuus tuon trendin aloitti kun myynti sakkasi joskus 50-luvulla... alettiin myymään muotia ja mielikuvia eikä laadulla niin väliä. Sumutus upposi ostajiin jotka alkoivat haluamaan aina viimeisintä vuosimallia ja vaihtoivat uuteen ilman mitään järkisyitä.

Ei veneet poikkea tästä mallista mitenkään, sykli on vaan vähän hitaampi.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin, se on markkinataloutta.

Olihan muinaisessa DDR:ssäkin minimivaatimukset kauanko tiettyjen tuotteiden tulee kestää, ja ne jääkaapit oli kestäviä. Kapitalistisissa länsimaissa on herätty samaan tarpeeseen vasta ihan viimevuosina kun käytännön normiksi on tullut, että jääkaappikin on SER-romua parissa vuodessa.

Amerikkalainen autoteollisuus tuon trendin aloitti kun myynti sakkasi joskus 50-luvulla... alettiin myymään muotia ja mielikuvia eikä laadulla niin väliä. Sumutus upposi ostajiin jotka alkoivat haluamaan aina viimeisintä vuosimallia ja vaihtoivat uuteen ilman mitään järkisyitä.

Ei veneet poikkea tästä mallista mitenkään, sykli on vaan vähän hitaampi.

Lue lisää

Siis muut menevät halpaan, mutta sinä tiedät kaikkia muita paremmin :D

Anonyymi kirjoitti:

Siis muut menevät halpaan, mutta sinä tiedät kaikkia muita paremmin :D

Väitinkö muka niin? En. Aika moni tietää tuon kuvion, mutta osittain on pakko leikkiä mukana kun ei vaihtoehtoja ole, ja ajoittain kuka tahansa menee halpaan. Sen verran kauan olen ollut mukana, ettei minun aina tarvitse etsiskellä ja selitellä "järkisyitä" hankinnoilleni, vaan voin avoimesti myöntää markkinamiesten "aivopesun" onnistuneen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten ainakin ajoittain tiedostaisi mitkä mekanismit päätöksentekoni taustalla jylläävät. Kaikki eivät tiedosta, tai eivät kehtaa myöntää.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin, se on markkinataloutta.

Olihan muinaisessa DDR:ssäkin minimivaatimukset kauanko tiettyjen tuotteiden tulee kestää, ja ne jääkaapit oli kestäviä. Kapitalistisissa länsimaissa on herätty samaan tarpeeseen vasta ihan viimevuosina kun käytännön normiksi on tullut, että jääkaappikin on SER-romua parissa vuodessa.

Amerikkalainen autoteollisuus tuon trendin aloitti kun myynti sakkasi joskus 50-luvulla... alettiin myymään muotia ja mielikuvia eikä laadulla niin väliä. Sumutus upposi ostajiin jotka alkoivat haluamaan aina viimeisintä vuosimallia ja vaihtoivat uuteen ilman mitään järkisyitä.

Ei veneet poikkea tästä mallista mitenkään, sykli on vaan vähän hitaampi.

Lue lisää

Ihan sivukommenttina noista jääkaapeista: jossain vaiheessa 80-luvulla oli kuulemma tilanne, että käytännössä kaikki Euroopassa myydyt jääkaapit merkistä riippumatta tulivat itse asiassa Zanussin tehtailta. Tiedä häntä sitten.

Jos sulla on paskaa käsissä, niin muilla ei tartte olla :D
No, mitä se mulle kuuluu. Sen kuin säästätte paperissa :)

" lähtemättömiä tahroja vaaleisiin viiluihin"
Ei veneeseensa ole pakko mitään viiluja laitattaa eikä laittaa. Ei sitten minkään värisenä. Miksi muka pitäisi?

Anonyymi kirjoitti:

" lähtemättömiä tahroja vaaleisiin viiluihin"
Ei veneeseensa ole pakko mitään viiluja laitattaa eikä laittaa. Ei sitten minkään värisenä. Miksi muka pitäisi?

No ihan tosissaanko luulet uusien veneiden pintojen olevan umpipuuta?

Anonyymi kirjoitti:

No ihan tosissaanko luulet uusien veneiden pintojen olevan umpipuuta?

Löytyy niitäkin...

Anonyymi kirjoitti:

No ihan tosissaanko luulet uusien veneiden pintojen olevan umpipuuta?

Laminaattia ja pehmusteita mun veneestä löytyy pinnoista. Puuta on vain listoissa, ja ne todellakin on ihan umpipuuta.
Laitata sä vaan omaasi niitä viiluja, mutta älä kuvittele kaikkien haluavan sellaisia.

Uuden veneen sisustuksen värin saa valita.

Charter-yritykset käyttävät pitkälti Beneteaua, Jeanneau, Bavaria jne. Kaikilla noilla on pieniä veneitä valikoimissaan.

Sen sijaan "laatuveneet" ovat luopuneet täysin pienistä, Ensin Baltic ja Swan, sitten FG (33 oli pienin lopussa) ja nykyään myös X (40 pienin), HR (340 pienin), Najad (395 pienin) jne. Noita ei Charter-yritykset käytä.

Anonyymi kirjoitti:

Charter-yritykset käyttävät pitkälti Beneteaua, Jeanneau, Bavaria jne. Kaikilla noilla on pieniä veneitä valikoimissaan.

Sen sijaan "laatuveneet" ovat luopuneet täysin pienistä, Ensin Baltic ja Swan, sitten FG (33 oli pienin lopussa) ja nykyään myös X (40 pienin), HR (340 pienin), Najad (395 pienin) jne. Noita ei Charter-yritykset käytä.

Lue lisää

Pienissä näkyy, ettei ne ole tehty charteriin, vaan kohdennettu tietylle asiakasryhmälle. Oceanis 30.1:n tolkuttomia mittoja määrittää mahdollisuus kuskata traikulla. HR myi viimeisen 310:n tänä kesänä ja toimittaa sen 2024. Asiakkaina olivat erityisesti vanhemmat purjehtijat, jotka vaihtoivat pienempään. Dehler toi OD 30:n, mutta se on aika selkeästi tiettyyn käyttötarkoitukseen. Jeanneaun pienin on Sunfast 330, joka raaseri DH-purjehdukseen avomerelle. Sun Odyssey 349 taitaa olla pienin järkevä koko charteriin 3:lla tuplapunkalla.

Sen verran kommentoisin, että kyllä uusistakin veneistä pääsee ihan hyvin kulkemaan keulasta laiturille. Ei kai nyt niin toistaitoinen voi olla, että ei osaa sopivaa ankannokkaa veneeseensä asentaa?

Anonyymi kirjoitti:

Sen verran kommentoisin, että kyllä uusistakin veneistä pääsee ihan hyvin kulkemaan keulasta laiturille. Ei kai nyt niin toistaitoinen voi olla, että ei osaa sopivaa ankannokkaa veneeseensä asentaa?

Lue lisää

Tottakai pääsee, jos taitaa nuorallatanssin! 1,5 m korkeudella ankannokkaa ja puksprööttiä pitkin on kiva taiteilla 2 promilen jurrissa seuran saaripaikan nuotiojuhlista.

Ei ole paljon muita vaihtoehtoja, jos puhutaan lujitemuovista. Se laitetaan aina kerroksittain laminoimalla tai puhaltamalla jäykisteen päälle.

Jos sitten puhutaan umpipuusta, niin se on kaikkein upein ratkaisu kunhan se on jollakulla muulla kuin itsellä. Esimerkiksi sellaisella, joka aidosti tykkää skrabaamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole paljon muita vaihtoehtoja, jos puhutaan lujitemuovista. Se laitetaan aina kerroksittain laminoimalla tai puhaltamalla jäykisteen päälle.

Jos sitten puhutaan umpipuusta, niin se on kaikkein upein ratkaisu kunhan se on jollakulla muulla kuin itsellä. Esimerkiksi sellaisella, joka aidosti tykkää skrabaamisesta.

Lue lisää

Kestääköhän sun viilut ja laminaatit yhtä kauan hyvinä kuin mun umpipuut. Kestivät nimittäin 30 vuotta ennen kuin ensimmäiset portaan ja parit muut kuluvat kulmat piti paikkalakata. Pari tuntia niitä hioin ja varmaan melkein tunnin lakkasin. Nyt ne ovat kuin uudet 5 v paikkailun jälkeen. Miten itse uudistat naarmuuntuneen tai kellastuneen gelgoat-pinnan?

Anonyymi kirjoitti:

Kestääköhän sun viilut ja laminaatit yhtä kauan hyvinä kuin mun umpipuut. Kestivät nimittäin 30 vuotta ennen kuin ensimmäiset portaan ja parit muut kuluvat kulmat piti paikkalakata. Pari tuntia niitä hioin ja varmaan melkein tunnin lakkasin. Nyt ne ovat kuin uudet 5 v paikkailun jälkeen. Miten itse uudistat naarmuuntuneen tai kellastuneen gelgoat-pinnan?

Lue lisää

Gelcoat pinnasta syvät skraadut paikataan, sitten hiotaan, kiillotetaan ja vahataan eikä korjausta uudesta erota. Jos se pinta on pääsdyt tosi huonoon kuntoon niin ylimaalataan ja tulee parempi kuin uusi gelcoatpinta.

Miten kun siihen lakattuun umpipuuhun tulee syvä skraadu joka ei hiomalla lähde, tai kosteus on päässyt lakan alle ja värjännyt puun?

Anonyymi kirjoitti:

Gelcoat pinnasta syvät skraadut paikataan, sitten hiotaan, kiillotetaan ja vahataan eikä korjausta uudesta erota. Jos se pinta on pääsdyt tosi huonoon kuntoon niin ylimaalataan ja tulee parempi kuin uusi gelcoatpinta.

Miten kun siihen lakattuun umpipuuhun tulee syvä skraadu joka ei hiomalla lähde, tai kosteus on päässyt lakan alle ja värjännyt puun?

Lue lisää

Umpipuuta on vaan listoissa. Muut paikat on vanerista myös Pietarsaaren veneessä.

Anonyymi kirjoitti:

Umpipuuta on vaan listoissa. Muut paikat on vanerista myös Pietarsaaren veneessä.

Mun ameriikan aluksessa on paljon umpi teakkia esim ovet, kaappien ovet, laatikoiden etupaneelit monia rakenteita, kaiteet, rappuset, komeinta on holly and teak lattia 4 cm paksua, ei notku ja on komia...

Anonyymi kirjoitti:

Gelcoat pinnasta syvät skraadut paikataan, sitten hiotaan, kiillotetaan ja vahataan eikä korjausta uudesta erota. Jos se pinta on pääsdyt tosi huonoon kuntoon niin ylimaalataan ja tulee parempi kuin uusi gelcoatpinta.

Miten kun siihen lakattuun umpipuuhun tulee syvä skraadu joka ei hiomalla lähde, tai kosteus on päässyt lakan alle ja värjännyt puun?

Lue lisää

Jos naarmusta puhutaan, se hiotaan pois. Värjäytymät ovat aivan pinnassa ja lähtevät sillä hiomisella. Isommat vauriot ovat aivan samalla tavalla lasikuidussakin isoja. Puussa tosin saa usein isojakin liimattua täysin huomaamattomiksi ja helpolla. Korjaustekniikat ovat erilaisia, mutta toinen ei ole toista vähätöisempi.

Anonyymi kirjoitti:

Umpipuuta on vaan listoissa. Muut paikat on vanerista myös Pietarsaaren veneessä.

Kyllä puusistuksessa umpipuuta on paljon muutakin kuin listat. Isot tasopinnat kuten laipiot tai pöytätasot ovat tietenkin viilutettua vaneria, mutta esim. laatikoiden sarjat umpipuuta. Paremmissa veneissä on kaarevat pinnat laminoitu viiluista ja vastaavat umpipuuta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos naarmusta puhutaan, se hiotaan pois. Värjäytymät ovat aivan pinnassa ja lähtevät sillä hiomisella. Isommat vauriot ovat aivan samalla tavalla lasikuidussakin isoja. Puussa tosin saa usein isojakin liimattua täysin huomaamattomiksi ja helpolla. Korjaustekniikat ovat erilaisia, mutta toinen ei ole toista vähätöisempi.

Lue lisää

Riittävästi kun hioo niin kappaleen muoto muuttuu silmin havaittavasti. Värjäytymät tietää syvälle menevää lahoa ellei niitä ole jatkuvasti korjailemassa. Siitä puupinnasta ei saa uuden veroista muulla kuin vaihtamalla koko kappaleen uuteen. Eri juttu jos se on jo uutena maalattu, silloin voi liimailla ja paklailla.

Vanha vene ei menetä arvoaan, jos se pidetään kunnossa.

Uuden veneen arvosta häviää ensimmäisten viiden vuoden aikana karkeasti puolet.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha vene ei menetä arvoaan, jos se pidetään kunnossa.

Uuden veneen arvosta häviää ensimmäisten viiden vuoden aikana karkeasti puolet.

Joo hyvin pitää arvonsa, jos laittaa 10 vuodessa vähintään arvon verran kunnostuksiin.

Aivan uusista arvo romahtaa, kun ei niitä myydä ylihintaisina. 10-20 v vanhoista veneistä saa vielä reilusti yli puolet ostohinnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Joo hyvin pitää arvonsa, jos laittaa 10 vuodessa vähintään arvon verran kunnostuksiin.

Aivan uusista arvo romahtaa, kun ei niitä myydä ylihintaisina. 10-20 v vanhoista veneistä saa vielä reilusti yli puolet ostohinnasta.

Lue lisää

Inflaatio kannattaa opetella. Se "yli puolet" on kaukana todellisuudesta :)

Anonyymi kirjoitti:

Joo hyvin pitää arvonsa, jos laittaa 10 vuodessa vähintään arvon verran kunnostuksiin.

Aivan uusista arvo romahtaa, kun ei niitä myydä ylihintaisina. 10-20 v vanhoista veneistä saa vielä reilusti yli puolet ostohinnasta.

Lue lisää

Ehkä saa yli puolet. Arvonmenetys on kuitenkin valtava. Taloudellisesti on täysin mahdotonta perustella uuden veneen hankintaa. Mutta jos haluaa uuden, niin sitten on hankittava uusi. Ei veneen hankinta rationaalista ole, vaikka ostaisi sen 2 tonnin arvoisen H-veneen. Tärkeintä on, että on tyytyväinen hankintaansa, osti sitten mitä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Inflaatio kannattaa opetella. Se "yli puolet" on kaukana todellisuudesta :)

2000-luvulla ei juuri inflaatiota ole ollut, paitsi nyt. Vaikkapa 15 vuodessa 2006-2021 24% yhteensä eli 1,5% vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä saa yli puolet. Arvonmenetys on kuitenkin valtava. Taloudellisesti on täysin mahdotonta perustella uuden veneen hankintaa. Mutta jos haluaa uuden, niin sitten on hankittava uusi. Ei veneen hankinta rationaalista ole, vaikka ostaisi sen 2 tonnin arvoisen H-veneen. Tärkeintä on, että on tyytyväinen hankintaansa, osti sitten mitä tahansa.

Lue lisää

Arvonmenetys on aikalailla suhteessa hintaan osti sitten uuden tai käytetyn. Tai ainakin on ollut. Nyt en usko uusien pitävän hyvin hintaansa, kun hintaero käytettyihin on aivan historiallisen suuri.

Mutta 10-20 v sitten ostettu uusi on pitänyt hintansa hyvin verrattuna samana aikana myynnissä olleisiin käytettyihin. Jos vaikkapa 15 v sitten osti uuden Bavaria 36:n tai käytetyn Maestro 35 n. 100 te varusteineen, saa nykyään Baviariasta luultavasti enemmän. Jotkut kalliit uudet veneet ovat voineet olla merkittävästi huonompia sijoituksia.

Jos ostaa edes jotenkin järkevänhintaisen veneen, on se varsin rationaalinen harrastus ja kesälomanviettotapa. Vaikkapa verrattuna perhematkaan johonkin lomakohteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

2000-luvulla ei juuri inflaatiota ole ollut, paitsi nyt. Vaikkapa 15 vuodessa 2006-2021 24% yhteensä eli 1,5% vuodessa.

Teit laskuvirheen.

1,014444^15 = 1,2399985 eli noin 1,24.
Toisin sanoen keskimääräinen inflaatio on ollut 1,4444 % vuodessa, jos 15 vuodessa on hinnat nousseet 24%.
1,4444 pyöristyy kahden numeron tarkkuudella 1,4:ään, ei 1,5:teen.

Jos inflaatio olisi ollut 1,5%, olisivat hinnat nousseet 15 vuodessa 1,015^15 = 1,250232 kertaisiksi, eli noin 25%, eikä 24% kuten kerroit.

Ovat ylihinnoiteltuja vain snobien paratiisissa Suomessa. Ruotsi on jostain syystä kuullemma halvin maa Euroopassa? Mistä se johtuu?? -Silloin kun snobit myivät vanhat mahonkinsa pois jätekuormahintaan, svedut osti kaiken mikä ei ollut ehtinyt juhannuskokkoon.

Nyt kun svedut myy jopa pallonkierokelpoista venettä 1,9 k€, niin suomisnobi ei osta, vaan seurakaverin bawa-amme kiinnostaa. https://how-to-buy-sailboat.com/blog/2020/06/03/jasmine-25-with-outboard-engine-5-h-p-4-stroke-1900-euro-⠀/

Vanha vene on yleensä myyjä-omistajan päivittämä, uusi ei ole matkapurjehdusvalmis.

Kyllä se vega hyvä on, vähän kökön näköinen kun ketkaa ei ole. Joku oli vegaan vetänyt kylkiteipin niin että näytti että on vähän ketkaa, tuli silmälle kivamman näköiseksi. Ahdashan tuo on ihan vaan parillekin sielulle, ja säilytystilaa hieman heikosti, muuten on kyllä varmasti soiva peli. Muutama harmillinen ominaisuus, mutta ne kyllä tiedetään joten eipä ne taida haitata.

Kyllä ne Suomessa pärjää, kun vesi on melkein makeaa, veneet on ylhäällä 6 kk vuodesta ja aurinko ei paahda kovalla voimalla.

Vielä ei ole löydetty lasikuituveneen kestoikää. Niitä on tehty 1960-luvulta asti ja moni silloin tehty on yhä käytössä, vaikka toki moni tälläkin vuosituhannella tehty on jo paalattu.

Lompakon paksuus toki vaikuttaa kaikkeen, miksei myös veneeseen. Toki muitakin löytyy kuin nuo venelehden esittelemät purret, meillä on aika suppea käsitys laatuveneistä, maailmalla on niitä paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Lompakon paksuus toki vaikuttaa kaikkeen, miksei myös veneeseen. Toki muitakin löytyy kuin nuo venelehden esittelemät purret, meillä on aika suppea käsitys laatuveneistä, maailmalla on niitä paljon.

Lue lisää

Englannistakin löytyy vaikka millaista pajaa, jossa tehdään isompaa ja pienempää venettä. Tässä yksi moittorilla plaanaava 25-jalkainen. Mutta on sekin hinnankiroissa:90 000 euroa.

https://www.yachtingmonthly.com/reviews/yacht-reviews/coast-250-the-mighty-micro-cruiser

Anonyymi kirjoitti:

Vielä ei ole löydetty lasikuituveneen kestoikää. Niitä on tehty 1960-luvulta asti ja moni silloin tehty on yhä käytössä, vaikka toki moni tälläkin vuosituhannella tehty on jo paalattu.

Lue lisää

Lasikuitu jatkaa vahventumistaan vuosikymmeniä. Sen huomaa, jos poraa kuituun reiän. Kemikaalit haisevat vielä eli prosessi on vielä käynnissä.

Anonyymi kirjoitti:

Lasikuitu jatkaa vahventumistaan vuosikymmeniä. Sen huomaa, jos poraa kuituun reiän. Kemikaalit haisevat vielä eli prosessi on vielä käynnissä.

Joo, lasikuituruttoisessa kemikaalit haisee vielä voimakkaammin.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, lasikuituruttoisessa kemikaalit haisee vielä voimakkaammin.

Se on hiukan eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Se on hiukan eri asia.

Mutta se kumoaa tehokkaasti aikaisemman perustelun sille, että kemiallisen reaktion haju kertoo lasikuidun vahventumisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Lasikuitu jatkaa vahventumistaan vuosikymmeniä. Sen huomaa, jos poraa kuituun reiän. Kemikaalit haisevat vielä eli prosessi on vielä käynnissä.

Lasikuidun halkaisija on tyypillisimmillään 10 mikrometrin molemmin puolin, ei helpolla löydy niin pientä poraa että siihen pystyisi reiän poraamaan.
Lasikuitu ei haise millekään, se on täysin yhtä hajuton kuin ikkunalasikin. Siitä ei siis erity mitään kemikaaleja jotka haisisivat.

Lujitemuovissa, toisin kuin lasikuidussa, on toki myös muovia. Mikäli se valmiissa veneessä haisee siksi ettei ole reagoinut loppuun asti, on tuote parempi siirtää kierrätykseen, koska siitä ei tule kunnon venettä silloin koskaan. Mikäli taas haisee styreeni, se ei ole reaktiotuote, eikä reagoimattomia muovin ainesosia, vaan liuotin. Sitä voi todellakin olla osin jäljellä uutena myytävässä veneessä, mikä ei ole hyvä asia, muttei sentään mikään katastrofikaan. Liuottimen jäljelläolo ei kuitenkaan kerro siitä että lujitemuovi jatkaisi vahventumistaan. Sen haihtuminen myöhemmin jättää avoimia huokosia, jotka todennäköisesti myöhemmin täyttyvät vedellä, ja edesauttavat lasikuituruton syntymistä (=osmoosi). Eli se on rakenteellisesti ainoastaan huono asia, hajuhaitan lisäksi.
Osmoosin seurauksena syntneen lasikuituruton reaktiotuotteiden haju on sitten jo astetta vakavampi ongelma, eikä todellakaan kerro mistään jatkuvasta vahventumisesta!
Väiteesi: "Lasikuitu jatkaa vahventumistaan vuosikymmeniä." on siis todella pahasti virheellinen, myös jos lukee tuon toisn kuin siinä lukee, ja yrittää hakea edes hieman järkevämpää tulkintaa sille mitä yritit väittää!

KoPun Karvalakkiako tarkoitat? Harmi, ettei Antilla 36 eikä MP34 näy trackerissä. Ainakin MP34 jäi reilusti jo kryssiosuuksilla kärjen 30-34 -jalkaisille. Tuloksissa sitten hienosti 2., vaikka olikin 15-20 minuuttia hitaampi kuin ne kärjen 30-34 -jalkaiset 3,5 tunnissa.

Vauhti riippuu tietysti paljon myös miehistöstä ja veneen kisakunnosta. Olihan tuolla myös noita hitaampia uudempia. Osa tosin ei nostanut spinnua lainkaan.

Eroa siis minuutti mailille? Kysymys kuuluu, hitonko väliä? Vaikkapa Helsinki-Tallinna välille tulee siis vajaa tunti eroa, jos tuuli sattuu olemaan niille uusille sovelias.

Ihan aikuisten oikeasti, en ymmärrä, miksi kukaan tuolla perusteella venettä valitsisi.

Anonyymi kirjoitti:

Eroa siis minuutti mailille? Kysymys kuuluu, hitonko väliä? Vaikkapa Helsinki-Tallinna välille tulee siis vajaa tunti eroa, jos tuuli sattuu olemaan niille uusille sovelias.

Ihan aikuisten oikeasti, en ymmärrä, miksi kukaan tuolla perusteella venettä valitsisi.

Lue lisää

No monikin valitsee ja joissain toisissa olosuhteissa erot ovat paljon suurempia. Nuo kaksi venettä ovat varsin nopeita ikäisikseen, löytyy paljon hitaampiakin.

Sitten voi myös verrata H-veneeseen joka oli lauantaina vain 13 minuuttia hitaampi kuin nuo kaksi. Tai J/80, joka oli 4 minuuttia noita nopeampi.

Kai monikin toivoo vauhdin kasvavan, jos päivittää 27-28-jalkaisen 34-36-jalkaiseen. No eihän tuossa tule kuin 13% nopeusetu pituuden muutoksesta.

Anonyymi kirjoitti:

No monikin valitsee ja joissain toisissa olosuhteissa erot ovat paljon suurempia. Nuo kaksi venettä ovat varsin nopeita ikäisikseen, löytyy paljon hitaampiakin.

Sitten voi myös verrata H-veneeseen joka oli lauantaina vain 13 minuuttia hitaampi kuin nuo kaksi. Tai J/80, joka oli 4 minuuttia noita nopeampi.

Kai monikin toivoo vauhdin kasvavan, jos päivittää 27-28-jalkaisen 34-36-jalkaiseen. No eihän tuossa tule kuin 13% nopeusetu pituuden muutoksesta.

Lue lisää

Ettei unohdu veneen kisakunnon ja miehistön vaikutus, lisättäköön hitaimman H-veneen jääneen 35 minuuttia nopeimmalle H-veneelle.

Anonyymi kirjoitti:

Eroa siis minuutti mailille? Kysymys kuuluu, hitonko väliä? Vaikkapa Helsinki-Tallinna välille tulee siis vajaa tunti eroa, jos tuuli sattuu olemaan niille uusille sovelias.

Ihan aikuisten oikeasti, en ymmärrä, miksi kukaan tuolla perusteella venettä valitsisi.

Lue lisää

No niinpä. Jos kiire on, niin purjevene on joka tapauksessa väärä kulkuneuvo. Ihan sama kulkeeko hitaasti vai vielä ihan vähän hitaammin.

Anonyymi kirjoitti:

No niinpä. Jos kiire on, niin purjevene on joka tapauksessa väärä kulkuneuvo. Ihan sama kulkeeko hitaasti vai vielä ihan vähän hitaammin.

Ihan turha verrata keskenään veneitä eri vesilinjapituudella. Parempi vertaus olisi hinta/nopeus. Missä veneessä saa halvimmalla eniten nopeutta? Ei ainakaan uusissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan turha verrata keskenään veneitä eri vesilinjapituudella. Parempi vertaus olisi hinta/nopeus. Missä veneessä saa halvimmalla eniten nopeutta? Ei ainakaan uusissa.

Sinäpä sen sanoit. Kaikki vanhoilla purjeveneillä liikkuvat voisivat vaihtaa vanhaan vesijettiin. Nopeutta halvalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan turha verrata keskenään veneitä eri vesilinjapituudella. Parempi vertaus olisi hinta/nopeus. Missä veneessä saa halvimmalla eniten nopeutta? Ei ainakaan uusissa.

Sain naapurilta ilmaiseksi vanhan jolla. Sillä soutelu on erittäin halpaa, kun lasketaan hinta/nopeus.

Anonyymi kirjoitti:

No monikin valitsee ja joissain toisissa olosuhteissa erot ovat paljon suurempia. Nuo kaksi venettä ovat varsin nopeita ikäisikseen, löytyy paljon hitaampiakin.

Sitten voi myös verrata H-veneeseen joka oli lauantaina vain 13 minuuttia hitaampi kuin nuo kaksi. Tai J/80, joka oli 4 minuuttia noita nopeampi.

Kai monikin toivoo vauhdin kasvavan, jos päivittää 27-28-jalkaisen 34-36-jalkaiseen. No eihän tuossa tule kuin 13% nopeusetu pituuden muutoksesta.

Lue lisää

Jaa, eiköhän sitä venettä vaihdeta isompaan siksi, että halutaan enemmän tilaa ja asuttavuutta eikä nopeuden vuoksi. Jos nopeus on peruste, niin miksei sitten vaihda samantien foililautaan?

Jos se minuutin kauemmin per maili kestävä matka on niin suuri ongelma, ei ehkä kannata valita purjevenettä ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, eiköhän sitä venettä vaihdeta isompaan siksi, että halutaan enemmän tilaa ja asuttavuutta eikä nopeuden vuoksi. Jos nopeus on peruste, niin miksei sitten vaihda samantien foililautaan?

Jos se minuutin kauemmin per maili kestävä matka on niin suuri ongelma, ei ehkä kannata valita purjevenettä ollenkaan.

Lue lisää

Kai venettä voi vaihtaa monestakin syystä. Vaikka nopeus ei olisi tavoiteltu asia sinänsä, se korreloi usein hyvien purjehdusominasuuksien kanssa laajemminkin. Jos vene tuntuu hitaalta ja kömpelöltä, niin samankokoinen nopeampi vene voi miellyttää enemmän. Jopa pienempi, paremmin purjehtiva vene voi kiinnostaa enemmän kuin tilavampi vene, vaikka pienempi olisi keskinopeudella tai mittaluvulla mitaten hitaampi.

Purjehdin mieluummin H-veneellä kuin H 35:lla, vaikka H 35 on nopeampi.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, eiköhän sitä venettä vaihdeta isompaan siksi, että halutaan enemmän tilaa ja asuttavuutta eikä nopeuden vuoksi. Jos nopeus on peruste, niin miksei sitten vaihda samantien foililautaan?

Jos se minuutin kauemmin per maili kestävä matka on niin suuri ongelma, ei ehkä kannata valita purjevenettä ollenkaan.

Lue lisää

Asuttavuus tietysti vaikuttaa myös. Foililaudassa se on huono. Miksi ei myös nopeus olisi valintakriteeri suurempaan siirryttäessä?

Kyllä minulla ainakin on purjehdusalue ja päivämatkat pidentyneet molemmista veneenvaihdoista, joissa pituus kasvoi 5-7 jalkaa ja molemmissa LYS-luku kasvoi 11-12%. Tuolla piti yleensä aina yöpyä kaksi kertaa PKS-Hanko -välillä. Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu.

Olen liukuvalla moottoriveneelläkin reissannut muutamana vuotena Suomen saaristossa. En sallaista nopeutta kaipaa matkailuun. Auto ja lentokonekin on keksitty. Mutta purjeveneessä arvostan nopeutta niim purjehdusnautinnon kuin matkan etenemisen kautta. Ennen kaikkea etenemisen ilman koneajoa.

Anonyymi kirjoitti:

Asuttavuus tietysti vaikuttaa myös. Foililaudassa se on huono. Miksi ei myös nopeus olisi valintakriteeri suurempaan siirryttäessä?

Kyllä minulla ainakin on purjehdusalue ja päivämatkat pidentyneet molemmista veneenvaihdoista, joissa pituus kasvoi 5-7 jalkaa ja molemmissa LYS-luku kasvoi 11-12%. Tuolla piti yleensä aina yöpyä kaksi kertaa PKS-Hanko -välillä. Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu.

Olen liukuvalla moottoriveneelläkin reissannut muutamana vuotena Suomen saaristossa. En sallaista nopeutta kaipaa matkailuun. Auto ja lentokonekin on keksitty. Mutta purjeveneessä arvostan nopeutta niim purjehdusnautinnon kuin matkan etenemisen kautta. Ennen kaikkea etenemisen ilman koneajoa.

Lue lisää

Nopeus on suhteellista.
5 solmua on hidas, mutta 10 nopea.
25 solmua on niin nopea, ettei ehdi nauttia, mutta 50 km/h on niin hidas, ettei kukaan noudata sellaista rajoitusta ellei aja mopoautolla.

120 km/h on nopea, vaikka lentokone ei edes pysy ilmassa sillä nopeudella.
Potkurikoneen 500 km/h on hidas ja 737 900 km/h on nopea paitsi, että sellaisella hävittäjällä ei tee mitään
Kaksinkertaisella äänennopeudella menevä hävittäjä on nopea kunnes sen tavoittaa tuplat sen menevä ohjus.

Kun puhutaan veneiden nopeuksista, liikutaan maan pinnalla kulkevien laitteiden hitaasta osasta. Hölkkänopeus on nopea vain rollaattorilla kulkevaan verrattuna ja moottoriveneen nopeus suuri polkupyörään verrattuna, jos pyöräilijä ei ole hyväkuntoinen.

Anonyymi kirjoitti:

KoPun Karvalakkiako tarkoitat? Harmi, ettei Antilla 36 eikä MP34 näy trackerissä. Ainakin MP34 jäi reilusti jo kryssiosuuksilla kärjen 30-34 -jalkaisille. Tuloksissa sitten hienosti 2., vaikka olikin 15-20 minuuttia hitaampi kuin ne kärjen 30-34 -jalkaiset 3,5 tunnissa.

Vauhti riippuu tietysti paljon myös miehistöstä ja veneen kisakunnosta. Olihan tuolla myös noita hitaampia uudempia. Osa tosin ei nostanut spinnua lainkaan.

Lue lisää

Minä siinä MP:ssä seurasin voittajan FG:n edistymistä. FG 331:n vesilinja on tietenkin jo pidempi kuin vanhan samankokoisen IOR-pulkan. Ihan silmämitalla ja plotterilla AIS-maalia seuratenkin pysyttiin kyllä kryssillä perässä hyvin pienellä nopeuserolla. Joskus muissa kisoissa aivan samaakin nopeutta menty. Strekille lähtiessä lähti välimatka näkyvästi kasvamaan. Piti kyllä hämmästellä Finnfunin asemaa reilusti isompiinkin veneisiin nähden. Pakko on kunnioittaa vanhan tekijän osaamista. Dehler 30 onkin jo eri tarina, aivan toisentyyppinen vene, mikä tietenkin näkyy rajusti mittaluvussakin.

Anonyymi kirjoitti:

Minä siinä MP:ssä seurasin voittajan FG:n edistymistä. FG 331:n vesilinja on tietenkin jo pidempi kuin vanhan samankokoisen IOR-pulkan. Ihan silmämitalla ja plotterilla AIS-maalia seuratenkin pysyttiin kyllä kryssillä perässä hyvin pienellä nopeuserolla. Joskus muissa kisoissa aivan samaakin nopeutta menty. Strekille lähtiessä lähti välimatka näkyvästi kasvamaan. Piti kyllä hämmästellä Finnfunin asemaa reilusti isompiinkin veneisiin nähden. Pakko on kunnioittaa vanhan tekijän osaamista. Dehler 30 onkin jo eri tarina, aivan toisentyyppinen vene, mikä tietenkin näkyy rajusti mittaluvussakin.

Lue lisää

Eihän noiden vesilinjoissa ole suurta eroa. Mittakirjan mukaan MP34 LOA on 40 cm pidempi ja FG331:n vesilinja taas 40 cm pidempi. 14-20 kn kryssillä MP34 on mittakirjan mukaan n. 40 s/mpk hitaampi. Eikö vesillä ollut?

Rysäkarille oli lähdöstä n. 4 mpk kryssiä. Missä kohtaa fleettiä kiersitte? Fury 33 oli n. 3 min perässä ja Dehler 34 n. 5 min. Olitteko noiden välissä? 40 s/mpk olisi edellyttänyt Fury 33:n edellä olemista.

Tuossa tietysti vaikutti paljon myös lähdön ja alun reitinvalinnan onnistuminen.

20 v vanhaa suunnitteluahan tuo FG:kin on. JPK on tuoreempaa ja kulkee kaikkiin suuntiin kovempaa tuossa tuulessa. Samoin Dehler 30. Molemmat tietysti vähemmän matkapurjehdukseen tehtyjä kuin MP ja FG.

Anonyymi kirjoitti:

Nopeus on suhteellista.
5 solmua on hidas, mutta 10 nopea.
25 solmua on niin nopea, ettei ehdi nauttia, mutta 50 km/h on niin hidas, ettei kukaan noudata sellaista rajoitusta ellei aja mopoautolla.

120 km/h on nopea, vaikka lentokone ei edes pysy ilmassa sillä nopeudella.
Potkurikoneen 500 km/h on hidas ja 737 900 km/h on nopea paitsi, että sellaisella hävittäjällä ei tee mitään
Kaksinkertaisella äänennopeudella menevä hävittäjä on nopea kunnes sen tavoittaa tuplat sen menevä ohjus.

Kun puhutaan veneiden nopeuksista, liikutaan maan pinnalla kulkevien laitteiden hitaasta osasta. Hölkkänopeus on nopea vain rollaattorilla kulkevaan verrattuna ja moottoriveneen nopeus suuri polkupyörään verrattuna, jos pyöräilijä ei ole hyväkuntoinen.

Lue lisää

Aika kovakuntoinen fillarikuski jos moottoriveneiden vauhdissa pysyy tasamaalla. Joku 40-50 solmua on liukuvalle moottoriveneelle aika peruskauraa nykyään eikä ole mikään rakennettu raaseri. Kun lähdetään huippuja hakemaan niin moottoriveneet kulkee lujempaa kuin autot tässä maassa yleisen liikenteen väylillä, ja useimmat katulailliset autot jää toiseksi vaikka ajaisi talla pohjassa.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän noiden vesilinjoissa ole suurta eroa. Mittakirjan mukaan MP34 LOA on 40 cm pidempi ja FG331:n vesilinja taas 40 cm pidempi. 14-20 kn kryssillä MP34 on mittakirjan mukaan n. 40 s/mpk hitaampi. Eikö vesillä ollut?

Rysäkarille oli lähdöstä n. 4 mpk kryssiä. Missä kohtaa fleettiä kiersitte? Fury 33 oli n. 3 min perässä ja Dehler 34 n. 5 min. Olitteko noiden välissä? 40 s/mpk olisi edellyttänyt Fury 33:n edellä olemista.

Tuossa tietysti vaikutti paljon myös lähdön ja alun reitinvalinnan onnistuminen.

20 v vanhaa suunnitteluahan tuo FG:kin on. JPK on tuoreempaa ja kulkee kaikkiin suuntiin kovempaa tuossa tuulessa. Samoin Dehler 30. Molemmat tietysti vähemmän matkapurjehdukseen tehtyjä kuin MP ja FG.

Lue lisää

Siinä välissä oltiin. Sen verran oli tekemistä, ettei montaa kohdetta ehtinyt seuraamaan. FG oli hyvä referenssi omalle menolle hyvin tuttuna kilpakumppanina.

Anonyymi kirjoitti:

Aika kovakuntoinen fillarikuski jos moottoriveneiden vauhdissa pysyy tasamaalla. Joku 40-50 solmua on liukuvalle moottoriveneelle aika peruskauraa nykyään eikä ole mikään rakennettu raaseri. Kun lähdetään huippuja hakemaan niin moottoriveneet kulkee lujempaa kuin autot tässä maassa yleisen liikenteen väylillä, ja useimmat katulailliset autot jää toiseksi vaikka ajaisi talla pohjassa.

Lue lisää

Ei matkamoottoriveneet tuollaisilla nopeuksilla liiku. Jo 30 solmua on aika ultimaatti marssinopeus.

Anonyymi kirjoitti:

Ei matkamoottoriveneet tuollaisilla nopeuksilla liiku. Jo 30 solmua on aika ultimaatti marssinopeus.

Nopeus on tosiaan suhteellista. Purjehdin paljon 30 ja 40 jalkaisilla veneillä. 30:ssa 6 s on vauhdikkaan tuntuista, kun 40:ssa se tuntuu rauhalliselta.

Anonyymi kirjoitti:

Asuttavuus tietysti vaikuttaa myös. Foililaudassa se on huono. Miksi ei myös nopeus olisi valintakriteeri suurempaan siirryttäessä?

Kyllä minulla ainakin on purjehdusalue ja päivämatkat pidentyneet molemmista veneenvaihdoista, joissa pituus kasvoi 5-7 jalkaa ja molemmissa LYS-luku kasvoi 11-12%. Tuolla piti yleensä aina yöpyä kaksi kertaa PKS-Hanko -välillä. Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu.

Olen liukuvalla moottoriveneelläkin reissannut muutamana vuotena Suomen saaristossa. En sallaista nopeutta kaipaa matkailuun. Auto ja lentokonekin on keksitty. Mutta purjeveneessä arvostan nopeutta niim purjehdusnautinnon kuin matkan etenemisen kautta. Ennen kaikkea etenemisen ilman koneajoa.

Lue lisää

MITEN hidas se vanhempi vene oli, jos Hki-Hanko -välillä tarvitsi kaksi yöpymistä (tiedän, että sanoit pks etkä Hki)? Matka on n. 80 mpk. Jos vaikkapa Barösundissa tai Elisaaressa on se yöpymisetappi, niin sinne menee viittä solmua kulkien 7-9 h riippuen siitä, mistä kohtaa pääkaupunkiseutua lähdit. Ja seuraava pätkä n. 7 h.

(Tietysti, jos on se Suomenlahden rannikolla ikävän yleinen lounaistuuli ja välttämättä haluaa kryssiä, niin sitten menee kauemmin. Minusta se ei kerta kaikkiaan ole niin hauskaa, että viitsisin, siinä tuulessa ajetaan pääosin koneella.)

Anonyymi kirjoitti:

MITEN hidas se vanhempi vene oli, jos Hki-Hanko -välillä tarvitsi kaksi yöpymistä (tiedän, että sanoit pks etkä Hki)? Matka on n. 80 mpk. Jos vaikkapa Barösundissa tai Elisaaressa on se yöpymisetappi, niin sinne menee viittä solmua kulkien 7-9 h riippuen siitä, mistä kohtaa pääkaupunkiseutua lähdit. Ja seuraava pätkä n. 7 h.

(Tietysti, jos on se Suomenlahden rannikolla ikävän yleinen lounaistuuli ja välttämättä haluaa kryssiä, niin sitten menee kauemmin. Minusta se ei kerta kaikkiaan ole niin hauskaa, että viitsisin, siinä tuulessa ajetaan pääosin koneella.)

Lue lisää

5 solmua olisi jo korkea keskinopeus satamasta satamaan. Jos tuulee, purjehditaan. Jos ei tuule, liikutaan koneella vain kun on todella tarve liikkua. Erityisesti ensimmäisen veneen perämoottorilla. Kryssiminenhän on oikein mukavaa!

Usein kotisatamasta lähdettiin iltapäivällä, jolloin se 7-9 tuntiakin olisi mennyt turhan pitkäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä välissä oltiin. Sen verran oli tekemistä, ettei montaa kohdetta ehtinyt seuraamaan. FG oli hyvä referenssi omalle menolle hyvin tuttuna kilpakumppanina.

Mittakirjojen mukaan tuossa tuulessa FG on juuri kryssillä selvästi (n. 40 s/mpk) nopeampi kuin MP. Sivu- ja myötätuulessa ero on pienempi (n. 20 s/mpk).

Anonyymi kirjoitti:

MITEN hidas se vanhempi vene oli, jos Hki-Hanko -välillä tarvitsi kaksi yöpymistä (tiedän, että sanoit pks etkä Hki)? Matka on n. 80 mpk. Jos vaikkapa Barösundissa tai Elisaaressa on se yöpymisetappi, niin sinne menee viittä solmua kulkien 7-9 h riippuen siitä, mistä kohtaa pääkaupunkiseutua lähdit. Ja seuraava pätkä n. 7 h.

(Tietysti, jos on se Suomenlahden rannikolla ikävän yleinen lounaistuuli ja välttämättä haluaa kryssiä, niin sitten menee kauemmin. Minusta se ei kerta kaikkiaan ole niin hauskaa, että viitsisin, siinä tuulessa ajetaan pääosin koneella.)

Lue lisää

Kryssiminen on purjehtimista parhaimmillaan. Ei tarvitse ahtautua ruuhkaiselle sisäväylälle vaan voi hakeutua väljemmille vesille. Ellei sitä ymmärrä on purjevene väärä valinta.

Anonyymi kirjoitti:

5 solmua olisi jo korkea keskinopeus satamasta satamaan. Jos tuulee, purjehditaan. Jos ei tuule, liikutaan koneella vain kun on todella tarve liikkua. Erityisesti ensimmäisen veneen perämoottorilla. Kryssiminenhän on oikein mukavaa!

Usein kotisatamasta lähdettiin iltapäivällä, jolloin se 7-9 tuntiakin olisi mennyt turhan pitkäksi.

Lue lisää

Kryssiminen on ärsyttävää vekslaamista. Purjehdus on kivaa silloin, kun on sopiva sivutuuli, että purjeet pysyvät temppuilematta vedossa eikä tarvi suotta säädellä ja kiskoa naruista.

Iltapäivällä vasta liikkeelle? Kummallista. Kyllä aina kesälomalla on meillä irtauduttu viimeistään yhdeksän tienoissa, jos yleensä ollaan oltu liikkeelle lähdössä. Viikonloppureissut tietysti vähän eri juttu mutta eipä silloin Lähteelää kauemmas viitsikään, tai ehkä joskus yhdellä yöpymisellä Elisaareen ja sunnuntaina yhdellä vedolla takaisin.

Anonyymi kirjoitti:

MITEN hidas se vanhempi vene oli, jos Hki-Hanko -välillä tarvitsi kaksi yöpymistä (tiedän, että sanoit pks etkä Hki)? Matka on n. 80 mpk. Jos vaikkapa Barösundissa tai Elisaaressa on se yöpymisetappi, niin sinne menee viittä solmua kulkien 7-9 h riippuen siitä, mistä kohtaa pääkaupunkiseutua lähdit. Ja seuraava pätkä n. 7 h.

(Tietysti, jos on se Suomenlahden rannikolla ikävän yleinen lounaistuuli ja välttämättä haluaa kryssiä, niin sitten menee kauemmin. Minusta se ei kerta kaikkiaan ole niin hauskaa, että viitsisin, siinä tuulessa ajetaan pääosin koneella.)

Lue lisää

Samaa mieltä etappien tarpeesta, jos tuulet sattuvat hyvin. Sopivalla tuulella pienelläkin veneellä yksi pysähdys riittää hyvin, eikä pitkänä kesäpäivänä ole mitenkään mahdotonta vetää kerralla. Vastatuuli tai kevyt tuuli tietysti pidentää matka-aikaa hyvin merkittävästi, jos ei koneella halua ajella. Silloin voi tarvita useammankin päivän.

Tietysti tässä nyt näkyy keskustelijoiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jos toinen haluaa aina kulkea purjein ja toinen ei kryssi lainkaan, niin kriteerit veneelle ovat toki täysin erilaiset. Aika paljonhan purjeveneen suunnittelussa joudutaan yleensä painottamaan kryssiominaisuuksia, jotta kryssiminen ylipäänsä fiksusti onnistuu. Jotkut jopa purjehtivat aina myötätuuleenkin pelkillä kryssipurjeilla. Jos sinä kuljet vastatuuleen moottorilla, niin silloinhan valitset tietysti myötätuulipurjehdukseen optimoidun veneen, joka on hyvin erilainen kuin sellainen, jossa on pitänyt huomioida kryssimisen vaatimukset.

Anonyymi kirjoitti:

5 solmua olisi jo korkea keskinopeus satamasta satamaan. Jos tuulee, purjehditaan. Jos ei tuule, liikutaan koneella vain kun on todella tarve liikkua. Erityisesti ensimmäisen veneen perämoottorilla. Kryssiminenhän on oikein mukavaa!

Usein kotisatamasta lähdettiin iltapäivällä, jolloin se 7-9 tuntiakin olisi mennyt turhan pitkäksi.

Lue lisää

No joo, tietty jos alla oli joku folkkari tms., niin ei tuo sitten ihme ole. Itse en koskisi pitkällä kepilläkään sisämoottorittomiin purkkareihin.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä etappien tarpeesta, jos tuulet sattuvat hyvin. Sopivalla tuulella pienelläkin veneellä yksi pysähdys riittää hyvin, eikä pitkänä kesäpäivänä ole mitenkään mahdotonta vetää kerralla. Vastatuuli tai kevyt tuuli tietysti pidentää matka-aikaa hyvin merkittävästi, jos ei koneella halua ajella. Silloin voi tarvita useammankin päivän.

Tietysti tässä nyt näkyy keskustelijoiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jos toinen haluaa aina kulkea purjein ja toinen ei kryssi lainkaan, niin kriteerit veneelle ovat toki täysin erilaiset. Aika paljonhan purjeveneen suunnittelussa joudutaan yleensä painottamaan kryssiominaisuuksia, jotta kryssiminen ylipäänsä fiksusti onnistuu. Jotkut jopa purjehtivat aina myötätuuleenkin pelkillä kryssipurjeilla. Jos sinä kuljet vastatuuleen moottorilla, niin silloinhan valitset tietysti myötätuulipurjehdukseen optimoidun veneen, joka on hyvin erilainen kuin sellainen, jossa on pitänyt huomioida kryssimisen vaatimukset.

Lue lisää

Kryssiminen ei ole mielekästä Suomenlahden saariston ahtailla väylillä, missä joutuu veistämään vendaa parin minuutin välein. Saaristomerellä on eri juttu, kun tilaa on paljon enemmän. Mutta parhaiten kryssiin soveltuu avomeri, esim. Hki-Tallinna -veto.

Anonyymi kirjoitti:

5 solmua olisi jo korkea keskinopeus satamasta satamaan. Jos tuulee, purjehditaan. Jos ei tuule, liikutaan koneella vain kun on todella tarve liikkua. Erityisesti ensimmäisen veneen perämoottorilla. Kryssiminenhän on oikein mukavaa!

Usein kotisatamasta lähdettiin iltapäivällä, jolloin se 7-9 tuntiakin olisi mennyt turhan pitkäksi.

Lue lisää

"Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu."
Ja tämä, vaikka lähtö olisi iltapäivällä, kuten usein ennen?

Anonyymi kirjoitti:

Kryssiminen on ärsyttävää vekslaamista. Purjehdus on kivaa silloin, kun on sopiva sivutuuli, että purjeet pysyvät temppuilematta vedossa eikä tarvi suotta säädellä ja kiskoa naruista.

Iltapäivällä vasta liikkeelle? Kummallista. Kyllä aina kesälomalla on meillä irtauduttu viimeistään yhdeksän tienoissa, jos yleensä ollaan oltu liikkeelle lähdössä. Viikonloppureissut tietysti vähän eri juttu mutta eipä silloin Lähteelää kauemmas viitsikään, tai ehkä joskus yhdellä yöpymisellä Elisaareen ja sunnuntaina yhdellä vedolla takaisin.

Lue lisää

Aamulla ei yleensä tuule. Silloin nautitaan saaressaolosta. Ennen puoltapäivää harvoin lähdetään liikkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

"Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu."
Ja tämä, vaikka lähtö olisi iltapäivällä, kuten usein ennen?

Iltapäivällä lähtien ehtii hyvin yöksi Porkkalan selän yli nykyisellä. Sillä ensimmäisellä jäätiin yleensä Porkkalan niemeen jonnekin. Asiaan toki vaikuttaa myös vesivessa ja liesiuuni, jolloin haittaa vähemmän purjehtia pidempi aika kuin vaikeasti käytettävällä kemiallisella ja kiinteällä Origolla, jolla ruokaa ei voinut usein purjehtiessa tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Kryssiminen ei ole mielekästä Suomenlahden saariston ahtailla väylillä, missä joutuu veistämään vendaa parin minuutin välein. Saaristomerellä on eri juttu, kun tilaa on paljon enemmän. Mutta parhaiten kryssiin soveltuu avomeri, esim. Hki-Tallinna -veto.

Lue lisää

Saaristossa kryssiminen juuri mukavinta on. Avomerellä kryssiminenkin käy tylsäksi ellei kyse ole kisasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kryssiminen on ärsyttävää vekslaamista. Purjehdus on kivaa silloin, kun on sopiva sivutuuli, että purjeet pysyvät temppuilematta vedossa eikä tarvi suotta säädellä ja kiskoa naruista.

Iltapäivällä vasta liikkeelle? Kummallista. Kyllä aina kesälomalla on meillä irtauduttu viimeistään yhdeksän tienoissa, jos yleensä ollaan oltu liikkeelle lähdössä. Viikonloppureissut tietysti vähän eri juttu mutta eipä silloin Lähteelää kauemmas viitsikään, tai ehkä joskus yhdellä yöpymisellä Elisaareen ja sunnuntaina yhdellä vedolla takaisin.

Lue lisää

Miksi on kummallista lähteä liikkeelle vasta iltapäivällä? Aika tyypillisesti vapaa-aika, oli sitten kyse viikonlopusta tai lomajaksosta, alkaa iltapäivällä työpäivän päätteeksi. Mekin hyvin usein lähdemme liikenteeseen työpäivän jälkeen. Kesän valoisina iltoina siinä ehtii hyvässä kelissä painella kymmeniäkin maileja.

Myöhemmin loman aikana lähtöajat vaihtelevat hyvin paljon, yleensä välillä 6:00 - 18:00. Varhain toki lähdetään, jos on aikomuksena tehdä pitkä päivämatka, mutta aika harvoin ennen 11 liikkeelle. Lomalla kun on mukava nukkua pitkään ja nauttia rauhallinen aamiainen ennen lähtöä. Myöhäinen lähtöaika on tyypillinen, jos ollaan oltu uudessa paikassa, johon tutustuen on vierähtänyt alkupäivä.

Toki on niitä "tosipurjehtijoita", joiden pitää olla liikkeellä auringon noustua ja laskee ankkurin pieneksi lepohetkeksi auringon laskiessa, mutta ei se ole ainut tapa harrastaa purjehdusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kryssiminen ei ole mielekästä Suomenlahden saariston ahtailla väylillä, missä joutuu veistämään vendaa parin minuutin välein. Saaristomerellä on eri juttu, kun tilaa on paljon enemmän. Mutta parhaiten kryssiin soveltuu avomeri, esim. Hki-Tallinna -veto.

Lue lisää

Jos ei tykkää vendailla tiuhaan, niin mikä pakko on pysyä siellä ahtaalla väylällä? Purjeveneellä luontevin reitti välillä Porkkala-Hanko kulkee saariston eteläpuolella avoimessa vedessä. Se on leppoisa reitti. Autopilotti ohjailee ja vastatuuleenkin selviää halutessaan yhdellä vendalla.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi on kummallista lähteä liikkeelle vasta iltapäivällä? Aika tyypillisesti vapaa-aika, oli sitten kyse viikonlopusta tai lomajaksosta, alkaa iltapäivällä työpäivän päätteeksi. Mekin hyvin usein lähdemme liikenteeseen työpäivän jälkeen. Kesän valoisina iltoina siinä ehtii hyvässä kelissä painella kymmeniäkin maileja.

Myöhemmin loman aikana lähtöajat vaihtelevat hyvin paljon, yleensä välillä 6:00 - 18:00. Varhain toki lähdetään, jos on aikomuksena tehdä pitkä päivämatka, mutta aika harvoin ennen 11 liikkeelle. Lomalla kun on mukava nukkua pitkään ja nauttia rauhallinen aamiainen ennen lähtöä. Myöhäinen lähtöaika on tyypillinen, jos ollaan oltu uudessa paikassa, johon tutustuen on vierähtänyt alkupäivä.

Toki on niitä "tosipurjehtijoita", joiden pitää olla liikkeellä auringon noustua ja laskee ankkurin pieneksi lepohetkeksi auringon laskiessa, mutta ei se ole ainut tapa harrastaa purjehdusta.

Lue lisää

Tavallaan ymmärrän. Ihmisten rytmit vaihtelee; meillä on jotenkin itsestään aikaistunut, että useimmiten olla luontojaan ylhäällä kahdeksaan mennessä eikä harrasteta mitään tunnin aamiaisia. Eli lähdetään aamulla, jos ollaan ylipäätään lähdössä.

Anonyymi kirjoitti:

Saaristossa kryssiminen juuri mukavinta on. Avomerellä kryssiminenkin käy tylsäksi ellei kyse ole kisasta.

Mitä kivaa siinä on, että parin minuutin välein joutuu säheltämään? Semmoinen puoli tuntia on hyvä väli vendoille. Mukavaa se tietysti ei ole koskaan, ideaalia on päästä yksillä säädöillä lähtösataman suulta kohdesataman suulle. Ja ilman keulalta lentäviä pärskeitä, mitä ei ihan aina kryssillä saa vältettyä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kivaa siinä on, että parin minuutin välein joutuu säheltämään? Semmoinen puoli tuntia on hyvä väli vendoille. Mukavaa se tietysti ei ole koskaan, ideaalia on päästä yksillä säädöillä lähtösataman suulta kohdesataman suulle. Ja ilman keulalta lentäviä pärskeitä, mitä ei ihan aina kryssillä saa vältettyä.

Lue lisää

Aika harva siellä säheltää. Useammalla on purjeet tiukasti rullalla ja Penta päällä.

Anonyymi kirjoitti:

Kryssiminen on ärsyttävää vekslaamista. Purjehdus on kivaa silloin, kun on sopiva sivutuuli, että purjeet pysyvät temppuilematta vedossa eikä tarvi suotta säädellä ja kiskoa naruista.

Iltapäivällä vasta liikkeelle? Kummallista. Kyllä aina kesälomalla on meillä irtauduttu viimeistään yhdeksän tienoissa, jos yleensä ollaan oltu liikkeelle lähdössä. Viikonloppureissut tietysti vähän eri juttu mutta eipä silloin Lähteelää kauemmas viitsikään, tai ehkä joskus yhdellä yöpymisellä Elisaareen ja sunnuntaina yhdellä vedolla takaisin.

Lue lisää

Minäkin lähden vasta iltapäivällä liikkeelle, sillä olen ns. illan virkku.
Pystyn jatkamaan purjehdusta pitkälle iltaan, mutta siinä on se ongelma, että jotkut satamat ovat siihen aikaan täynnä.

Myös tuuli tahtoo illalla moinata, joten loppumatka on ajettava konella.
Siitä huolimatta en aio lähteä aikaisin aamulla mihinkään - etenkään lomalla D.

Kyllä minä joskus katselen hieman kateellisen teitä aikaisin lähtijöitä, mutta en kyllä pysty elämään vastoin luontoani, sillä aamulla nukkuminen on minulle parasta herkkua.

Pyydän ymmärrystä meitä myöhemmin lähteviä kohtaa, jos se on mahdollista 😔

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kivaa siinä on, että parin minuutin välein joutuu säheltämään? Semmoinen puoli tuntia on hyvä väli vendoille. Mukavaa se tietysti ei ole koskaan, ideaalia on päästä yksillä säädöillä lähtösataman suulta kohdesataman suulle. Ja ilman keulalta lentäviä pärskeitä, mitä ei ihan aina kryssillä saa vältettyä.

Lue lisää

Parissa minuutissa vene etenee pari kaapelia. On PKS-Hanko välillä jokunen kohta, jossa joutuu noin tiheästi vendaamaan, mutta 10 minuuttia on tyypillisempi ja välillä menee toista tuntia. Kun on hyvin kryssivä vene, ei tarvitse niin usein vendailla.

Mukavaahan se on, että on jotain tekemistä. Näkee eri maisemiakin, kun vendat osuu eri kerroilla eri paikkoihin väylän ulkopuolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Parissa minuutissa vene etenee pari kaapelia. On PKS-Hanko välillä jokunen kohta, jossa joutuu noin tiheästi vendaamaan, mutta 10 minuuttia on tyypillisempi ja välillä menee toista tuntia. Kun on hyvin kryssivä vene, ei tarvitse niin usein vendailla.

Mukavaahan se on, että on jotain tekemistä. Näkee eri maisemiakin, kun vendat osuu eri kerroilla eri paikkoihin väylän ulkopuolelle.

Lue lisää

Missähän kohtaa pks-Hanko välillä väyliä pitkin edetessä pystyy vetämään toista tuntia ilman vendaa, jos tuuli on ns. päin kärsää eli tasan vastainen siitä suunnasta, johon haluaa päästä? Väittäisinpä, ettei edes Porkkalanselällä onnistu.

Pohjan puhtaudella on myös tällä hetkellä, vkl kisoissa muutamat putsasivat pohjansa ennen mittelöä, kyllä limojen poisto voi tuoda puoli solmua lisää, ehkä enempikin....

Anonyymi kirjoitti:

Missähän kohtaa pks-Hanko välillä väyliä pitkin edetessä pystyy vetämään toista tuntia ilman vendaa, jos tuuli on ns. päin kärsää eli tasan vastainen siitä suunnasta, johon haluaa päästä? Väittäisinpä, ettei edes Porkkalanselällä onnistu.

Lue lisää

Vain harvoin tuuli on suoraan päin kärsää, eivätkä väylät missään ole suoria. Täyttä kryssiä on vain paikoin.

Sitä taas en ymmärrä ollenkaan, että mukavaa olisi mennä koko päivä samoilla säädöillä. Ehkä lomassa saisi yksi sellainen laiska päiväkin ola, mutta toinen sellainen olisi jo erittäin tylsää, vain aavistuksen koneajoa mielekkäämpää.

Anonyymi kirjoitti:

Pohjan puhtaudella on myös tällä hetkellä, vkl kisoissa muutamat putsasivat pohjansa ennen mittelöä, kyllä limojen poisto voi tuoda puoli solmua lisää, ehkä enempikin....

Viime vuonna kävin pohjan pesussa elokuussa. Pesusta lähtiessä loki näytti noin puoli solmua suurempia lukemia samoilla moottorin kierroksilla. Eikä pohjassa ollut mitään muuta kuin limaa. Jos joku väittää, ettei likainen pohja hänen venettään solmun kymmenystä enempää hidasta, puhuu pötyä. Se on aivan fysikaalinen fakta.

Anonyymi kirjoitti:

Missähän kohtaa pks-Hanko välillä väyliä pitkin edetessä pystyy vetämään toista tuntia ilman vendaa, jos tuuli on ns. päin kärsää eli tasan vastainen siitä suunnasta, johon haluaa päästä? Väittäisinpä, ettei edes Porkkalanselällä onnistu.

Lue lisää

Usein onnistuu juuri Porkkalanselällä. Jos Porkkalaniemelle on suora kryssiä, on tuuli n. 230 astetta ja Porkkalanselän ylitys menee yhdellä (275).

Myös Barösundista länteen saa joskus ajaa pitkään yhtä halssia samoin Hästö-Busön ja Hangon välillä.

Myös Kytöltä länteen mennään välillä pitkä pätkä yhtä halssia, vaikka kryssiä olisikin.

Anonyymi kirjoitti:

Vain harvoin tuuli on suoraan päin kärsää, eivätkä väylät missään ole suoria. Täyttä kryssiä on vain paikoin.

Sitä taas en ymmärrä ollenkaan, että mukavaa olisi mennä koko päivä samoilla säädöillä. Ehkä lomassa saisi yksi sellainen laiska päiväkin ola, mutta toinen sellainen olisi jo erittäin tylsää, vain aavistuksen koneajoa mielekkäämpää.

Lue lisää

Juuri sellainenhan sitä mukavaa purjehdusta on. Leppoisaa menoa. Voi vaikka lukea kirjaa välillä, jos on väljää eikä muuta liikennettä ympärillä.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä etappien tarpeesta, jos tuulet sattuvat hyvin. Sopivalla tuulella pienelläkin veneellä yksi pysähdys riittää hyvin, eikä pitkänä kesäpäivänä ole mitenkään mahdotonta vetää kerralla. Vastatuuli tai kevyt tuuli tietysti pidentää matka-aikaa hyvin merkittävästi, jos ei koneella halua ajella. Silloin voi tarvita useammankin päivän.

Tietysti tässä nyt näkyy keskustelijoiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jos toinen haluaa aina kulkea purjein ja toinen ei kryssi lainkaan, niin kriteerit veneelle ovat toki täysin erilaiset. Aika paljonhan purjeveneen suunnittelussa joudutaan yleensä painottamaan kryssiominaisuuksia, jotta kryssiminen ylipäänsä fiksusti onnistuu. Jotkut jopa purjehtivat aina myötätuuleenkin pelkillä kryssipurjeilla. Jos sinä kuljet vastatuuleen moottorilla, niin silloinhan valitset tietysti myötätuulipurjehdukseen optimoidun veneen, joka on hyvin erilainen kuin sellainen, jossa on pitänyt huomioida kryssimisen vaatimukset.

Lue lisää

En ihan tajunnut tuota kryssipurjejuttua, mitä tarkoitit?

Anonyymi kirjoitti:

Ei matkamoottoriveneet tuollaisilla nopeuksilla liiku. Jo 30 solmua on aika ultimaatti marssinopeus.

Ei ollut matkamoottoriveneistä kyse ja marssinopeutta ajetaan vain koska nuukaillaan. Purjeveneidenkin kohdalla on tapana mainita huippunopeus vaikka todellinen etenemisnopeus on useimmiten kaukana siitä.

Anonyymi kirjoitti:

En ihan tajunnut tuota kryssipurjejuttua, mitä tarkoitit?

Ei ollut minun kirjoitus, mutta tuossahan puhuttiin myötätuuleen menemistä pelkillä kryssipurjeilla, siis ilman spinaakkeria.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut minun kirjoitus, mutta tuossahan puhuttiin myötätuuleen menemistä pelkillä kryssipurjeilla, siis ilman spinaakkeria.

Okei. Aika suuri osa seilaa mitään sellaista käyttämättä. Kommentissa oli jotenkin sellainen sävy kuin olisi puhunut jostain epätavallisesta, siksi ihmettelin.
Toki moni spinnuakin käyttää, mutta rohkenen silti väittää, että iso on niiden joukko, joilla ei edes ole kuin kaksi purjetta eli isopurje ja yksi keulapurje (useimmiten rullalla). Saattaisi olla jopa enemmistö matkaveneilijöistä.

Anonyymi kirjoitti:

Okei. Aika suuri osa seilaa mitään sellaista käyttämättä. Kommentissa oli jotenkin sellainen sävy kuin olisi puhunut jostain epätavallisesta, siksi ihmettelin.
Toki moni spinnuakin käyttää, mutta rohkenen silti väittää, että iso on niiden joukko, joilla ei edes ole kuin kaksi purjetta eli isopurje ja yksi keulapurje (useimmiten rullalla). Saattaisi olla jopa enemmistö matkaveneilijöistä.

Lue lisää

Se oli juuri se pointti, että useimmat purjehtijatkin painottavat kryssiominaisuuksia niin paljon, etteivät käytä, tai välttämättä edes omista lainkaan, myötätuulipurjeita.

Hassuahan se on, että hankitaan nimenomaan kryssimiseen optimoidut vehkeet, mutta ei koskaan kryssitä vaan painetaan vastatuuleen koneella. Myötätuuleen sitten lillutellaan kryssipurjeilla, vaikka siitä myötätuulipurjehduksestakin tulisi paljon hauskempaa (ja nopeampaa), jos vetäisi siihen soveltuvat rätit ylös.

Anonyymi kirjoitti:

Se oli juuri se pointti, että useimmat purjehtijatkin painottavat kryssiominaisuuksia niin paljon, etteivät käytä, tai välttämättä edes omista lainkaan, myötätuulipurjeita.

Hassuahan se on, että hankitaan nimenomaan kryssimiseen optimoidut vehkeet, mutta ei koskaan kryssitä vaan painetaan vastatuuleen koneella. Myötätuuleen sitten lillutellaan kryssipurjeilla, vaikka siitä myötätuulipurjehduksestakin tulisi paljon hauskempaa (ja nopeampaa), jos vetäisi siihen soveltuvat rätit ylös.

Lue lisää

Ehkä ne onkin keskituulen sivutuuleen optimoituja eli purjehditaan vain silloin kun vauhti on vähintään sama kuin koneella ja toisaalta ei saa olla kova tuuli.

Anonyymi kirjoitti:

Se oli juuri se pointti, että useimmat purjehtijatkin painottavat kryssiominaisuuksia niin paljon, etteivät käytä, tai välttämättä edes omista lainkaan, myötätuulipurjeita.

Hassuahan se on, että hankitaan nimenomaan kryssimiseen optimoidut vehkeet, mutta ei koskaan kryssitä vaan painetaan vastatuuleen koneella. Myötätuuleen sitten lillutellaan kryssipurjeilla, vaikka siitä myötätuulipurjehduksestakin tulisi paljon hauskempaa (ja nopeampaa), jos vetäisi siihen soveltuvat rätit ylös.

Lue lisää

Kyse ei välttämättä ole kryssiominaisuuksien painottamisesta ollenkaan. Minkä taisit itsekin ymmärtää, kun seuraavassa lauseessa sitten morkkaat siitä, ettei kryssitä.

Mietipä vähän, miksi rullapurjeet ovat suosittuja? Vastaus: (osittain) siksi, että suuri osa, ehkä peräti enemmistö, purjeveneellä liikkuvista ei ole erityisen kiinnostunut purjehduksesta samassa mielessä kuin kilpapurjehdusta painottavat vaan veneilystä yleensä ja halvasta/äänettömästä/leppoisasta menosta ilman, että temppuilee erilaisten purjeiden kanssa.

Alan uskoa teoriaasi kryssiominaisuuksien painottamisesta sitten, kun kerrot jonkun veneen, jonka vakiovarustukseen kuuluu spinnu mutta ei fokkaa tai genoaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei välttämättä ole kryssiominaisuuksien painottamisesta ollenkaan. Minkä taisit itsekin ymmärtää, kun seuraavassa lauseessa sitten morkkaat siitä, ettei kryssitä.

Mietipä vähän, miksi rullapurjeet ovat suosittuja? Vastaus: (osittain) siksi, että suuri osa, ehkä peräti enemmistö, purjeveneellä liikkuvista ei ole erityisen kiinnostunut purjehduksesta samassa mielessä kuin kilpapurjehdusta painottavat vaan veneilystä yleensä ja halvasta/äänettömästä/leppoisasta menosta ilman, että temppuilee erilaisten purjeiden kanssa.

Alan uskoa teoriaasi kryssiominaisuuksien painottamisesta sitten, kun kerrot jonkun veneen, jonka vakiovarustukseen kuuluu spinnu mutta ei fokkaa tai genoaa.

Lue lisää

Itse en ole kilpapurjehtija ja nykyisessä veneessäni on rullagenua. Onhan se rullagenua vaivaton ja säästää säilytystilaa. Ei silti tulisi mieleenkään luopua myötätuulipurjeista. Vaikka pidän myös kryssimisestä, on myötätuulipurjehdus mielestäni nautinnollisinta purjehdusta, mutta kyllä se spinnun vaatii. Ellei tuule reippaasti, on myötätuuleen purjehtiminen ilman spinnua hidasta ja ikävää keikkumista.

Nykyäänhän genaakkerinkin saa näppärällä rullalla, joten mitään "temppuilua" ei paremmin myötäisempiin suuntiin soveltuvan purjeen käyttäminen edellytä.

En minä morkkaa sitä, että ei kryssitä. Se on ihan ymmärrettävää. Ihmettelen vain sitä, miksi hankitaan kryssimiseen optimoidut vehkeet, jos ei kryssitä. Purjevalinnat ovat vain osa tätä. Vielä suurempi tekijä on esimerkiksi köli - miksi ihmeessä hankitaan vene syvällä kölillä, jos sen kölin hyviä ominaisuuksia ei ole tarkoitus hyödyntää? Mukana kuitenkin tulee ihan merkittäviä huonoja ominaisuuksia - rajoittaa rantautumispaikkoja ja altistaa rikkoutumiselle pohjakosketuksessa. Sivu- ja myötuuleen purjehtiessa riittäisi hyvinkin matala köli.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei välttämättä ole kryssiominaisuuksien painottamisesta ollenkaan. Minkä taisit itsekin ymmärtää, kun seuraavassa lauseessa sitten morkkaat siitä, ettei kryssitä.

Mietipä vähän, miksi rullapurjeet ovat suosittuja? Vastaus: (osittain) siksi, että suuri osa, ehkä peräti enemmistö, purjeveneellä liikkuvista ei ole erityisen kiinnostunut purjehduksesta samassa mielessä kuin kilpapurjehdusta painottavat vaan veneilystä yleensä ja halvasta/äänettömästä/leppoisasta menosta ilman, että temppuilee erilaisten purjeiden kanssa.

Alan uskoa teoriaasi kryssiominaisuuksien painottamisesta sitten, kun kerrot jonkun veneen, jonka vakiovarustukseen kuuluu spinnu mutta ei fokkaa tai genoaa.

Lue lisää

Tuossa on hiukan outo dilemma sen suhteen, että uppoumarunkoiset moottoriveneet ja moottoripurjehtijat ovat täysin kadonneet markkinoilta.

Tietysti äänettömästi moottorilla liikkuminen ei oikein vielä onnistu, mutta halvalla onnistuu.

Miksi siis ostetaaan purjevene, jos pääkäyttötapa on ajaa koneella? Aika kalliiksi tulee masto, purjeet ja heloitus. Lisäksi korkea masto ja suuri syväys rajoittavat reitinvalintoja.

Sinulla on vähän erikoinen ja väittäisin, valtavirrasta poikkeava näkemys purjehtimisen ytimestä.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on vähän erikoinen ja väittäisin, valtavirrasta poikkeava näkemys purjehtimisen ytimestä.

Et vaan itse ole sitä vielä ymmärtänyt.

Sellainenkin purjehtija, joka ei erityisemmin pidä luovimisesta, arvostaa venettä, joka purjehtii hyvin myös vastaisempiin suuntiin.

Anonyymi kirjoitti:

Et vaan itse ole sitä vielä ymmärtänyt.

No, pian 25 vuotta olen omalla veneellä seilannut, joten tuskinpa tuon mielipiteen kannalle tulen jatkossakaan kallistumaan.

Anonyymi kirjoitti:

No, pian 25 vuotta olen omalla veneellä seilannut, joten tuskinpa tuon mielipiteen kannalle tulen jatkossakaan kallistumaan.

Vanha jäärä ei opi.

Anonyymi kirjoitti:

Sellainenkin purjehtija, joka ei erityisemmin pidä luovimisesta, arvostaa venettä, joka purjehtii hyvin myös vastaisempiin suuntiin.

Arvostaa jos arvostaa, ts. jos välittää.

Tässäkin keskustelussa näkyy hyvin selvästi "jakautunut todellisuus". Purjeveneilijät jakautuvat noin karkeasti ottaen kahteen porukkaan (yleistys, totta kai, liukuvahan se skaala on kuten kaikessa). Eli niihin, joille purjein aina kun suinkin mahdollista on ydinjuttu ja sitten niihin, joille keskiössä on kaikki muu veneilyssä ja purjeiden merkitys on vain vaihtoehtoinen propulsio, jota käytetään silloin, kun olosuhteet ovat siihen optimaaliset. Tyynessä/kevyessä tuulessa tai vastaiseen ajetaan koneella.

Mistä tuo viisaus mahtaa kummuta?
Miksi tämäkään keskustelu ei voinut jäädä ilman tuollaisia höpötyksiä?

Vähän vielä harjoittelet, niin opit kirjoittamaan ihan oikeita lauseita ja virkkeitä.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän vielä harjoittelet, niin opit kirjoittamaan ihan oikeita lauseita ja virkkeitä.

Paljon kiitoksia kannustavista sanoistasi.