Vanhempien venemallien todelliset haitat

Anonyymi-ap

En purjehdi, mutta ihan kiinnostuksen vuoksi kysyn, mitä haittoja ja toisaalta etuja on pariskunnalle vanhemmasta veneestä, jossa on suhteessa veneen kokonaispainoon painava köli (enemmän evä- kuin pitkä köli) ja kapea tai kapeampi muoto kuin nykyveneissä.

Uusiin veneisiin saa majoitettua taakse neljä ihmistä, vanhempiin vain kaksi. Mutta jos ei tarvitse neljälle ihmiselle tilaa, niin mitä haittoja ja hyötyjä jää jäljelle?

Ajattelen ennen kaikkea matkapurjehdusta.

158

1538

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hyötyjä on tasaisempi meno, eli pinta-alaan nähden painavampi ja vähemmän tasapohjainen vene ei tee yhtä äkkinäisiä liikkeitä. Moderni vene kallistelee vähemmän. Nopeus on nykyveneissä parempaa. Jotkut tekniset ratkaisut on nykyveneissä huonompia, kuten ohuemmat viilut. Sähköt on nykyveneissä yleensä paremmin, kun taas vanhoissa alunperin on varauduttu paljon pienempään sähkölaitteiden määrään.

    • Anonyymi

      Vanhaa venettä ei saa uutena joten vertailu ei ole ihan reilu.

      Sähköjen mitoitus on yksi asia, mutta myös muut asiat ovat muuttuneet kuten veden käyttö, navigointiteknikka, lämmitys ym.

      Vanhaan veneeseen voi rakentaa tämän päivän varustuksen, mutta miksi, kun uudenkin veneen saa kaupasta?

      Tietysti voi kysyä mikä on vanha. Kymmenen vuotta vanha vene on vanha ja sen ikäiset eivät paljon poikkea tämän päivän malleista osa ei ollenkaan.

      Jos vanhalla tarkoitetaan 30-50 vuotta vanhoja, niin ei ole järkeä ostaa sellaista koska paras hinnan pudotus on ensimmäisten vuosien aikana.

      • Anonyymi

        Jos ihmisellä on rajallinen määrä rahaa käytettävissä veneen hankkimiseen, niin ihan ehdottomasti kannattaa hankkia vanha. Saa samalla rahalla todella paljon paremman veneen.


      • Anonyymi

        Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

        Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

        Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

        Sähköasennuksessa on kehitystä tapahtunut valtavasti 70/80-luvulta ja monessa tuon ajan veneessä elektroniikka on vanhaa, osassa jopa alkuperäistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

        Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

        Osataan niitä sähköjä nykyäänkin alimitoittaa ja tehdä johdotukset halvimman kautta ilman laajennusvaraa yli tehdasvarusteiden ja optioiden. Toisaalta, eihän mikään estä vetämästä uusia piuhoja vanhaan taikka uuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

        Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

        Käytännössä vanhoissa veneissä johtoja on aivan liian vähän ja sulaketaulu on tullut täyteen jo 30 vuotta sitten. Sähköjen korjaaminen nykystandardeihin maksaa jopa 10te, jos ammattimies tekee. Plottereita, jääkaappeja, autopilotteja, AISia, ledinauhoja, kännykkälatureita, tuulimittareita, boilereita, maasähköjä, akkulatureita ei useinkaan ollut vielä 80-luvulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt tuli jotain mielikuvia omasta päästä koskien sähköjä, navigointia sun muuta. Lämppärit veneissä on ollut jo 70-luvulta lähtien ja sitä vanhempiin jälkiasennettu poikkeuksetta. 80-luvun veneissä lämppärit on jo vaihdettukin uudempiin. Kovin moni uusi vene tulee aivan perusmittaristolla siinä kun vanhempiin on elektroniikkaa päivitetty ja laajennettu. Ikä ei ole siinä mikään rajoite. Oman veneen akut vaihdoin litiumiin alkuperäiseen akkulaatikkoon. Aikaisemminkaan ei sähkön loppuminen ollut rajoite, nyt vain koko sähkön riittävyyden aspekti on täysin unohdettu. Eikä johtojen mitoituskaan ole ongelma millekään lisävarusteelle, mitä mieleen tulee.

        Tuollaiset seikat eivät todellakaan tee eroa uuden ja vanhan välillä. Erot ovat rungon ja rikin designeissa ja rakennustavoissa. Ne asiat on jo tässä keskustelussa selvitetty.

        Juuri näin. Mitä vanhempi vene, sitä todennäköisemmin moni asia on laitettu kuntoon aiempien omistajien toimesta. Veistämöltä veneet ovat aina lähteneet ja lähtevät edelleen puutteellisella varustuksella. Tämä koskee esimerkiksi sähköjärjestelmää, mittaristoa, heloitusta, köysistöä, purjeita, ankkurointivarustusta ym.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sähköasennuksessa on kehitystä tapahtunut valtavasti 70/80-luvulta ja monessa tuon ajan veneessä elektroniikka on vanhaa, osassa jopa alkuperäistä.

        Jos 70/80-luvun veneessä on vielä alkuperäistä elektroniikkaa, niin ei siinä veneessä todennäköisesti muutenkaan ole huolehdittu ylläpidosta. Ei sellaisia yksilöitä kannata tässä ottaa miksikään referenssiksi. Sellaiset tietysti ovat huonoja, mutta ovat myös käytännössä ilmaisia. Ison virheen tekee, jos sellaisen menee hankkimaan, koska päivittäminen ja kunnostaminen maksaa paljon enemmän kuin asiallisesti ylläpidetty ja päivitetty vene.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Mitä vanhempi vene, sitä todennäköisemmin moni asia on laitettu kuntoon aiempien omistajien toimesta. Veistämöltä veneet ovat aina lähteneet ja lähtevät edelleen puutteellisella varustuksella. Tämä koskee esimerkiksi sähköjärjestelmää, mittaristoa, heloitusta, köysistöä, purjeita, ankkurointivarustusta ym.

        Riippuu veistämöstä. Mulla on Pietarsaaressa viime vuosituhannella rakennettu purjevene, kansivarustus on edelleen kuranttia tavaraa mutta purjehduselektroniikan olen vaihtanut muutama vuosi sitten. Toki köysistöä ja kuluvia osia olen vaihtanut tarpeen mukaan. Seuraavana vuorossa maasähköt ja patjasto. Ei ehkä kaikissa olosuhteissa pärjää nykyammeille, mutta kestää keliä ja kulkee hyvin. Ja onhan se pahuksen esteettinen kokonaisuus, sisältä ja ulkoa. Ainakin omasta mielestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytännössä vanhoissa veneissä johtoja on aivan liian vähän ja sulaketaulu on tullut täyteen jo 30 vuotta sitten. Sähköjen korjaaminen nykystandardeihin maksaa jopa 10te, jos ammattimies tekee. Plottereita, jääkaappeja, autopilotteja, AISia, ledinauhoja, kännykkälatureita, tuulimittareita, boilereita, maasähköjä, akkulatureita ei useinkaan ollut vielä 80-luvulla.

        Et tainnut elää vielä 80-luvulla ja vain kuvittelet sen ajan asioita. Maasähköjä ei ehkä kovin yleisesti vielä silloin ollut, mutta nykyään tuskin löydät 80-luvun venettä, johon ei sellaista olisi asennettu. Jääkaappikin oli jo silloin vakiovaruste. Plotteri menee kevyesti entisen mittariston sähköillä, ja olihan siinä mittaristossa jo ne tuulimittaritkin. Kun alkuperäinen johdotus on tehty hehkulampuille, tarkoittaisi modernisointi vain johtojen ohentamista.

        Ja että mistäkö tiedän? Ihan kokemuksesta omasta veneestä ja usean tutun veneestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos 70/80-luvun veneessä on vielä alkuperäistä elektroniikkaa, niin ei siinä veneessä todennäköisesti muutenkaan ole huolehdittu ylläpidosta. Ei sellaisia yksilöitä kannata tässä ottaa miksikään referenssiksi. Sellaiset tietysti ovat huonoja, mutta ovat myös käytännössä ilmaisia. Ison virheen tekee, jos sellaisen menee hankkimaan, koska päivittäminen ja kunnostaminen maksaa paljon enemmän kuin asiallisesti ylläpidetty ja päivitetty vene.

        >>> Jos 70/80-luvun veneessä on vielä alkuperäistä elektroniikkaa, niin ei siinä veneessä todennäköisesti muutenkaan ole huolehdittu ylläpidosta

        Tai sitten on hyvin hoidettu kun on kestänyt jo jopa yli 50 vuotta. Uusitaanhan sähköt jo esim OK talossakin tuona akana, miksi sitten ne tulisi veneessä kestää?


    • Anonyymi

      Kysymys on itse asiassa hyvä, koska vakiovastaus " osta uusi jos sulla on rahaa", ei ehkä ratkaisekaan asiaa. Hyviä näkökulmia on jo esitetty.

    • Anonyymi

      Usein iäkkäimmissä pursissa pohjan muotoilu tehty keliä kestävämmäksi miehistön kannalta ajateltuna. Leikkaa aaltoa pehmeästi joten miehistö ja alus ei kuormitu ryskytyksestä.

      Uudemmat ovat nopeampia ja asuttavampia satamassa, mutta merellä keleissä avaruus ei ole hyve...

      Maku ja budjetti asioita, johon purjehdittava alue ja omat mieltymykset vaikuttavat, oikeaa vastausta ei ole...

      • Anonyymi

        Ajalla ennen lujuuslaskelmia on käytetty enemmän tavaraa, muttei välttämättä oikeassa paikkaa, mutta silloin puhutaan 30v ja vanhemmista veneistä. Massa rauhoittaa veneen käytöstä, mutta se kostautuu tiloissa ja nopeudessa.

        Yksi tapa tehdä vertailu on katsoa sarjojen pituutta, painoa ja valmistustekniikkaa. Vakuumilla impregnoitu lujitemuovirakenne on huomattavasti lujempi kuin käsin laminoimalla tehty. Se on myös kevyempi ja materiaalit ovat halvemmat. Jälkikin on parempaa koska ei jää ilmakuplia.

        Vokswagenin Golfin suunnitteluun ja testaamiseen on käytetty paljon enemmän rahaa ja aikaa kuin Porscheen, vaikka Porsche on kalliimpi. Sarjatuotannolla on kiistattomat edut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajalla ennen lujuuslaskelmia on käytetty enemmän tavaraa, muttei välttämättä oikeassa paikkaa, mutta silloin puhutaan 30v ja vanhemmista veneistä. Massa rauhoittaa veneen käytöstä, mutta se kostautuu tiloissa ja nopeudessa.

        Yksi tapa tehdä vertailu on katsoa sarjojen pituutta, painoa ja valmistustekniikkaa. Vakuumilla impregnoitu lujitemuovirakenne on huomattavasti lujempi kuin käsin laminoimalla tehty. Se on myös kevyempi ja materiaalit ovat halvemmat. Jälkikin on parempaa koska ei jää ilmakuplia.

        Vokswagenin Golfin suunnitteluun ja testaamiseen on käytetty paljon enemmän rahaa ja aikaa kuin Porscheen, vaikka Porsche on kalliimpi. Sarjatuotannolla on kiistattomat edut.

        30 v sitten oli 1992. Pitää mennä vielä 20 v kauemmaksi, jotta lasikuituveneet olivat uutta ja materiaalia laitettiin kuten puuveneeseen.

        70-luvun loppupuoli ja 80-luku oli pohjoismaisen sarjatuotannon kulta-aikaa. Ruiskulaminointi, laajat sisämodulit, pultatut tai liimatut laipiot olivat hyvin yleisessä käytössä. Paljon oli veneissä ongelmia. Vuotavat rustit, katkeavat mastot ja kovassa käytössä hajoavat rakenteet olivat arkipäivää.

        Nyt tietysti nuo on jo korjattu. Läheskään samassa luokassa ei ole ollut ongelmia 2000-luvun keskieurooppalaisessa sarjatuotannossa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        30 v sitten oli 1992. Pitää mennä vielä 20 v kauemmaksi, jotta lasikuituveneet olivat uutta ja materiaalia laitettiin kuten puuveneeseen.

        70-luvun loppupuoli ja 80-luku oli pohjoismaisen sarjatuotannon kulta-aikaa. Ruiskulaminointi, laajat sisämodulit, pultatut tai liimatut laipiot olivat hyvin yleisessä käytössä. Paljon oli veneissä ongelmia. Vuotavat rustit, katkeavat mastot ja kovassa käytössä hajoavat rakenteet olivat arkipäivää.

        Nyt tietysti nuo on jo korjattu. Läheskään samassa luokassa ei ole ollut ongelmia 2000-luvun keskieurooppalaisessa sarjatuotannossa

        Hajoaa niitä edelleen kovassa ja joskus ei niin kovassa käytössä mutta nykyaikaisin menetelmin laminoitua ei niin vaan korjata ja optimoitu rakenne hajoaa enemmän ja laajemmin. Suurten sarjojen optimoinnissa käytetään ruuviliitosten tilalla niittejä ja liimaa eikä niin mietitä korjaamisen helppoutta siinäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        30 v sitten oli 1992. Pitää mennä vielä 20 v kauemmaksi, jotta lasikuituveneet olivat uutta ja materiaalia laitettiin kuten puuveneeseen.

        70-luvun loppupuoli ja 80-luku oli pohjoismaisen sarjatuotannon kulta-aikaa. Ruiskulaminointi, laajat sisämodulit, pultatut tai liimatut laipiot olivat hyvin yleisessä käytössä. Paljon oli veneissä ongelmia. Vuotavat rustit, katkeavat mastot ja kovassa käytössä hajoavat rakenteet olivat arkipäivää.

        Nyt tietysti nuo on jo korjattu. Läheskään samassa luokassa ei ole ollut ongelmia 2000-luvun keskieurooppalaisessa sarjatuotannossa

        Lujuuslaskelmissa oli paljon toivomisen varaa 90-luvulla. Samoin työmenetelmissä. 50 vuotta sitten vielä enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hajoaa niitä edelleen kovassa ja joskus ei niin kovassa käytössä mutta nykyaikaisin menetelmin laminoitua ei niin vaan korjata ja optimoitu rakenne hajoaa enemmän ja laajemmin. Suurten sarjojen optimoinnissa käytetään ruuviliitosten tilalla niittejä ja liimaa eikä niin mietitä korjaamisen helppoutta siinäkään.

        Kun katsoo hylkykarttaa, niin vanha ikä ei takaa uppoamattomuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun katsoo hylkykarttaa, niin vanha ikä ei takaa uppoamattomuutta.

        Mitä yrität muka nokkelana sanoa? Että uudet veneet on taatusti uppoamattomia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajalla ennen lujuuslaskelmia on käytetty enemmän tavaraa, muttei välttämättä oikeassa paikkaa, mutta silloin puhutaan 30v ja vanhemmista veneistä. Massa rauhoittaa veneen käytöstä, mutta se kostautuu tiloissa ja nopeudessa.

        Yksi tapa tehdä vertailu on katsoa sarjojen pituutta, painoa ja valmistustekniikkaa. Vakuumilla impregnoitu lujitemuovirakenne on huomattavasti lujempi kuin käsin laminoimalla tehty. Se on myös kevyempi ja materiaalit ovat halvemmat. Jälkikin on parempaa koska ei jää ilmakuplia.

        Vokswagenin Golfin suunnitteluun ja testaamiseen on käytetty paljon enemmän rahaa ja aikaa kuin Porscheen, vaikka Porsche on kalliimpi. Sarjatuotannolla on kiistattomat edut.

        Joo ovat kevyempiä, jäykempiä, mutta siinä vaiheessa, kun otetaan osumaa, niin umpiluu joustaa paremmin, sekä paksuus pitää veden poissa vs ohut ja jäykkä halkeileva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hajoaa niitä edelleen kovassa ja joskus ei niin kovassa käytössä mutta nykyaikaisin menetelmin laminoitua ei niin vaan korjata ja optimoitu rakenne hajoaa enemmän ja laajemmin. Suurten sarjojen optimoinnissa käytetään ruuviliitosten tilalla niittejä ja liimaa eikä niin mietitä korjaamisen helppoutta siinäkään.

        Onko esittää jotain viitteitä väitteillesi. Useampi uudempi vene hajonnut laajemmin? Missä purjeveneissä käytetään niittejä? Mikä ongelma on liimauksen korjaamisessa?

        Ihan Suomessa tiedän useampaan 80-luvun veneeseen tulleen laminointitarvetta purjehtimisen seurauksena. Ei siis karilleajon tms. Peräsimiä on hajonnut myös lukemattomia ilman ulkoista kontaktia.

        Onko tällaista 2000-luvun veneissä? Yksittäisiä peräsinakselin katkeamisia tiedän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko esittää jotain viitteitä väitteillesi. Useampi uudempi vene hajonnut laajemmin? Missä purjeveneissä käytetään niittejä? Mikä ongelma on liimauksen korjaamisessa?

        Ihan Suomessa tiedän useampaan 80-luvun veneeseen tulleen laminointitarvetta purjehtimisen seurauksena. Ei siis karilleajon tms. Peräsimiä on hajonnut myös lukemattomia ilman ulkoista kontaktia.

        Onko tällaista 2000-luvun veneissä? Yksittäisiä peräsinakselin katkeamisia tiedän.

        Peräsinvaurioita meinasin ehdottaa, mutta tiesitkin niistä jo, ja onhan mastojakin menetetty ja kaikenlaista kallista korjattavaa mitä ei nykyään enää itse pihalla pressun alla tehdä. Niittejä ja liimaa käytetään sisustuksissa vaikka ruuvi- ja pulttiliitokset ovat huollettavuuden ja korjattavuuden kannalta ylivoimaisia. Liimaus on tietysti hankalampi irrottaa siististi ellei ole vesiliukoista erikeeperiä tms. Mitä kovempi kilparaaseri, sitä herkemmin laajoja vaurioita. Tiedän myös 70-80 luvun veneitä jotka kestävät karilleajoja käytännössä vaurioitta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Peräsinvaurioita meinasin ehdottaa, mutta tiesitkin niistä jo, ja onhan mastojakin menetetty ja kaikenlaista kallista korjattavaa mitä ei nykyään enää itse pihalla pressun alla tehdä. Niittejä ja liimaa käytetään sisustuksissa vaikka ruuvi- ja pulttiliitokset ovat huollettavuuden ja korjattavuuden kannalta ylivoimaisia. Liimaus on tietysti hankalampi irrottaa siististi ellei ole vesiliukoista erikeeperiä tms. Mitä kovempi kilparaaseri, sitä herkemmin laajoja vaurioita. Tiedän myös 70-80 luvun veneitä jotka kestävät karilleajoja käytännössä vaurioitta.

        Kaikki veneet kestävät jonkinlaisen karilleajon vaurioitta ja kaikki myös saa hajalle kun tarpeeksi hyvin osuu. On niihin S&S Swaneihinkin tehty laajoja korjauksia karilleajojen jälkeen.

        Tietysti hidas vauhti ja pitkä kölikiinnitys helpottavat kestävän rakenteen tekoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lujuuslaskelmissa oli paljon toivomisen varaa 90-luvulla. Samoin työmenetelmissä. 50 vuotta sitten vielä enemmän.

        50 vuotta sitten tehtiin riittävän lujia. Tarinahan kertoo että yksi Antilla 30 on kaksi kertaa pudonnut nostettaessa, toisen kerran ratakiskon päälle.
        Ranskis oli ollut tuollaisen jälkeen morjens.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        50 vuotta sitten tehtiin riittävän lujia. Tarinahan kertoo että yksi Antilla 30 on kaksi kertaa pudonnut nostettaessa, toisen kerran ratakiskon päälle.
        Ranskis oli ollut tuollaisen jälkeen morjens.

        Tarina on tarinaa, jokaiseen veneeseen tulee varmasti vaurioita, jos tippuu nostosta, se on varma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ovat kevyempiä, jäykempiä, mutta siinä vaiheessa, kun otetaan osumaa, niin umpiluu joustaa paremmin, sekä paksuus pitää veden poissa vs ohut ja jäykkä halkeileva.

        Nyt puhuit itsesi kanssa niin pahasti ristiin ettei tuosta ota kukaan selvää.
        Mitään ohutta ja jäykkää ei ole edes olemassa. Paksumpi vaihtoehtohan on aina jäykempi, ja viitannee siten kerrosrakenteeseen. Pidät siis kerrosrakennetta parempana koska se pitää paksumpana veden poissa. Toisaalta se ohuempi umpilaminaattij oustaa enemmän osumissa, pidätkö sitä siis huonompana vaihtoehtona, ja miksi jousto osumissa olisi huono asia?
        Halkeileva taas on lähinnä gelcoat sillloin, kun rakenne alla joustaa liikaa. Näin voi käydä umpilaminaatissa, mutta vain silloin kun se ottaa osumaa. Eihän autojakaan suunnitella kestämään osumaa, vaan siten että ihmiset sisällä kestäisivät. Sama pätee veneiden törmäilyihin, antaa osumakohdan kölissä vaurioitua, kunhan runko pysyy merikelpoisena, vaikka sitten vaurioituneenakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ovat kevyempiä, jäykempiä, mutta siinä vaiheessa, kun otetaan osumaa, niin umpiluu joustaa paremmin, sekä paksuus pitää veden poissa vs ohut ja jäykkä halkeileva.

        Nyt puhuit itsesi kanssa niin pahasti ristiin ettei tuosta ota kukaan selvää.
        Mitään ohutta ja jäykkää ei ole edes olemassa. Paksumpi vaihtoehtohan on aina jäykempi, ja viitannee siten kerrosrakenteeseen. Pidät siis kerrosrakennetta parempana koska se pitää paksumpana veden poissa. Toisaalta se ohuempi umpilaminaatti joustaa enemmän osumissa, pidätkö sitä siis huonompana vaihtoehtona, ja miksi jousto osumissa olisi huono asia?
        Halkeileva taas on lähinnä gelcoat sillloin, kun rakenne alla joustaa liikaa. Näin voi käydä umpilaminaatissa, mutta vain silloin kun se ottaa osumaa. Eihän autojakaan suunnitella kestämään osumaa, vaan siten että ihmiset sisällä kestäisivät. Sama pätee veneiden törmäilyihin, antaa osumakohdan kölissä vaurioitua, kunhan runko pysyy merikelpoisena, vaikka sitten vaurioituneenakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Peräsinvaurioita meinasin ehdottaa, mutta tiesitkin niistä jo, ja onhan mastojakin menetetty ja kaikenlaista kallista korjattavaa mitä ei nykyään enää itse pihalla pressun alla tehdä. Niittejä ja liimaa käytetään sisustuksissa vaikka ruuvi- ja pulttiliitokset ovat huollettavuuden ja korjattavuuden kannalta ylivoimaisia. Liimaus on tietysti hankalampi irrottaa siististi ellei ole vesiliukoista erikeeperiä tms. Mitä kovempi kilparaaseri, sitä herkemmin laajoja vaurioita. Tiedän myös 70-80 luvun veneitä jotka kestävät karilleajoja käytännössä vaurioitta.

        Niittejä käytetään lähinnä kiinnittämään heloja alumiinimastoon tai -puomiin, muualla niitä ei purjeveneissä juuri näe, ei varsinkaan sisustuksissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niittejä käytetään lähinnä kiinnittämään heloja alumiinimastoon tai -puomiin, muualla niitä ei purjeveneissä juuri näe, ei varsinkaan sisustuksissa.

        Juu, käytetään niitä rikissäkin, varmaan eniten. Vaatii aika pitkän lenkkiavaimen että saa mutterin maston sisään spriidarien kohdalle. Saranoissa, vessamoduulissa, sähköpaneelissa, lämppäriasennuksessa ja pentterivarustuksessa on tullut vastaan niin moottori- kuin purjeveneissäkin. Jossain vanhassa Busterissa niitä niittejä on tietysti ihan kaikkialla, ja missä ei ole, pitäisi olla. Samoin kertakäyttöisiä puristusklemmareita letkuissa makeavesijärjestelmässä ja polttoainelinjassa. Lasken ne samaan kastiin niittien ja liiman kanssa kun rikkomatta ei avata.


    • Anonyymi

      Uusi vene on usein valoisampi. On runkoikkunoita ja valoisempia materiaaleja. Reivaaminen yms sellainen on usein helpompaa. Voi olla rullaiso. Akkujärjestelmät on valmiiksi isoja ja maasähkö tehty varustamolla riittävän hyväksi.Veneet kyllä kestää, vaikka materiaalit on kevyempiä. Ja tuo "tasapohjaisten ryskääminen" viittaa kryssimiseen keleissä, joissa valtaosa matkapurjehtijoista pysyy satamassa tai ajaa koneella vastatuuleen. Ja myötätuulen suuntiin nämä uudet ovat nopeita ja mukavia.

      • Anonyymi

        Mutta haluavatko kaikki veneensä sisustan muistuttavan puhdaslaboratoriota valon ja materiaalien puolesta?
        Toiset pitävät kodikkuudesta, turvallisesta, lämpimänsävyisestä, eivätkä halua persekarvojensa vilkkuvan runkoikkunoista.
        Joo, niihin saa verhot. Mutta miksi siinä on ikkunat, jos ne pitää kumminkin verhoilla peittää?
        Mikä meni pieleen?

        Myötätuuliosuuksia on kesän mittaan aika vähän. Valtaosa purjehduksesta on kryssimistä, ellei sitten mennä suoraan yli keskeltä. Saaristo-olosuhteissa kunnon myötäisiä ei pitkiä matkoja ole.

        Toinen juttu on, että tuollaisessa leveässä rungossa niin kannella kuin kajuutassakin olet todella helvetin korkealla, kun vene sitten puuskassa kallistuu kunnolla.

        Ei se pudotus tietty mitään, mutta se äkkipysäys.
        Kapeammassa saat aina jostain kiinni ja ehkä kellahdat sohvalle. Tuollaisessa lennät kunnolla ja osut johonkin pyöristämättömään kulmaan tai siihen runkoikkunaan.

        Mutta jokainen valitsee itse.
        Kauneus on katsojan silmässä, mutta en ole koskaan pitänyt laatikonmuotoisia autojakaan kauniina...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta haluavatko kaikki veneensä sisustan muistuttavan puhdaslaboratoriota valon ja materiaalien puolesta?
        Toiset pitävät kodikkuudesta, turvallisesta, lämpimänsävyisestä, eivätkä halua persekarvojensa vilkkuvan runkoikkunoista.
        Joo, niihin saa verhot. Mutta miksi siinä on ikkunat, jos ne pitää kumminkin verhoilla peittää?
        Mikä meni pieleen?

        Myötätuuliosuuksia on kesän mittaan aika vähän. Valtaosa purjehduksesta on kryssimistä, ellei sitten mennä suoraan yli keskeltä. Saaristo-olosuhteissa kunnon myötäisiä ei pitkiä matkoja ole.

        Toinen juttu on, että tuollaisessa leveässä rungossa niin kannella kuin kajuutassakin olet todella helvetin korkealla, kun vene sitten puuskassa kallistuu kunnolla.

        Ei se pudotus tietty mitään, mutta se äkkipysäys.
        Kapeammassa saat aina jostain kiinni ja ehkä kellahdat sohvalle. Tuollaisessa lennät kunnolla ja osut johonkin pyöristämättömään kulmaan tai siihen runkoikkunaan.

        Mutta jokainen valitsee itse.
        Kauneus on katsojan silmässä, mutta en ole koskaan pitänyt laatikonmuotoisia autojakaan kauniina...

        Jokainen haluaa kodikkuutta. Se vain tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

        En ymmärrä, miten väri vaikuttaa turvallisuuteen, eikö pinnat, joista lika näkyy, ole niitä turvallisia.

        Etkö oikeasti tiedä, miksi verhot ovat olemassa, vai "unohditko" :D

        Perskarvat, miten liittyy veneen rakenteeseen?

        Onko sinulla vanha vene?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen haluaa kodikkuutta. Se vain tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

        En ymmärrä, miten väri vaikuttaa turvallisuuteen, eikö pinnat, joista lika näkyy, ole niitä turvallisia.

        Etkö oikeasti tiedä, miksi verhot ovat olemassa, vai "unohditko" :D

        Perskarvat, miten liittyy veneen rakenteeseen?

        Onko sinulla vanha vene?

        Useimmat ihmiset (eivät toki kaikki) kokevat sellaisen pehmeän tummasävyisen sisustuksen lämpimämmän ja turvallisemman oloiseksi, "pesämäiseksi". Tuo lika-aspekti ei pahemmin turvallisuuteen liity, eihän kotona (joksi veneen voi lukea) mitään sairaalahygieniaa tarvita. Itse asiassa vaaleat pinnat muuttuvat helpommin vähän nuhruisen oloisiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen haluaa kodikkuutta. Se vain tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

        En ymmärrä, miten väri vaikuttaa turvallisuuteen, eikö pinnat, joista lika näkyy, ole niitä turvallisia.

        Etkö oikeasti tiedä, miksi verhot ovat olemassa, vai "unohditko" :D

        Perskarvat, miten liittyy veneen rakenteeseen?

        Onko sinulla vanha vene?

        Vaalea pinta voi näyttää kivalta uutena. Se kuitenkin menee nopeasti nuhruisen näköiseksi. Vanhan veneen puupinnat pysyvät hienoina, kun aina välillä hio ja lakkaa. Uuden veneen muovi- ja vinyylipinnat menevät nopeasti pahan näköiseksi ja kunnostaminen on työläydeltään ihan eri luokkaa kuin perinteinen hionta ja lakkaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaalea pinta voi näyttää kivalta uutena. Se kuitenkin menee nopeasti nuhruisen näköiseksi. Vanhan veneen puupinnat pysyvät hienoina, kun aina välillä hio ja lakkaa. Uuden veneen muovi- ja vinyylipinnat menevät nopeasti pahan näköiseksi ja kunnostaminen on työläydeltään ihan eri luokkaa kuin perinteinen hionta ja lakkaus.

        Tumma puupintainen veneen sisustus muistuttaa ajasta, jonka vietimme äidin kohdussa. Raavaskin merimies saa parhaat unet kapeassa ja keikkuvassa kohdussa. Uudet veneet vaaleine sisustuksineen tekevät mielen levottomaksi. Unet jäävät haaveeksi Suomen valoisassa suvessa. Katamaraania lähestyvä leveysmitta estää luontaisen äidillisen keikutuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tumma puupintainen veneen sisustus muistuttaa ajasta, jonka vietimme äidin kohdussa. Raavaskin merimies saa parhaat unet kapeassa ja keikkuvassa kohdussa. Uudet veneet vaaleine sisustuksineen tekevät mielen levottomaksi. Unet jäävät haaveeksi Suomen valoisassa suvessa. Katamaraania lähestyvä leveysmitta estää luontaisen äidillisen keikutuksen.

        Voitko perustella miksi sinä tiedät asiat paremmin kuin ne, jotka sitä työtä ammatikseen tekevät?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voitko perustella miksi sinä tiedät asiat paremmin kuin ne, jotka sitä työtä ammatikseen tekevät?

        Mitä ammattilaisia nyt tarkoitit? Venemyyjien (ja siksi myös ammattimaisten venesuunnittelijoiden) tavoite on myydä uusia veneitä mahdollisimman paljon, joka ei toteudu ellei markkinoilla ole riittävästi poistumaa. Uutena tyylikäs, mutta käytössä nopeasti nuhjaantuvat pintamateriaalit edistävät tätä tavoitetta koska se saa uuden veneen ostaneen ostamaan uuden veneen säännöllisin väliajoin eikä loppuelämäkseen. Sama onperuskauraa automarkkinoilla, ei autojakaan rakenneta kestämään niin hyvin kuin pystytään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä ammattilaisia nyt tarkoitit? Venemyyjien (ja siksi myös ammattimaisten venesuunnittelijoiden) tavoite on myydä uusia veneitä mahdollisimman paljon, joka ei toteudu ellei markkinoilla ole riittävästi poistumaa. Uutena tyylikäs, mutta käytössä nopeasti nuhjaantuvat pintamateriaalit edistävät tätä tavoitetta koska se saa uuden veneen ostaneen ostamaan uuden veneen säännöllisin väliajoin eikä loppuelämäkseen. Sama onperuskauraa automarkkinoilla, ei autojakaan rakenneta kestämään niin hyvin kuin pystytään.

        Tarkoitin etenkin veneen valmistajia.

        Jos olisit oikeassa, sosialistiset taloudet olisivat maailman vauraumoia koska niisstä tehdään juurikin huonoja ja lyhytikäisiä tuotteita, joiden käyttäjän pitää vaihtaa usein uuteen. Jostain syystä Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut menestys.

        Sinua vaivaa ilmiö, josta YLEllä on kirjoitettu:
        https://yle.fi/uutiset/3-9317162


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitin etenkin veneen valmistajia.

        Jos olisit oikeassa, sosialistiset taloudet olisivat maailman vauraumoia koska niisstä tehdään juurikin huonoja ja lyhytikäisiä tuotteita, joiden käyttäjän pitää vaihtaa usein uuteen. Jostain syystä Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut menestys.

        Sinua vaivaa ilmiö, josta YLEllä on kirjoitettu:
        https://yle.fi/uutiset/3-9317162

        Päinvastoin, se on markkinataloutta.

        Olihan muinaisessa DDR:ssäkin minimivaatimukset kauanko tiettyjen tuotteiden tulee kestää, ja ne jääkaapit oli kestäviä. Kapitalistisissa länsimaissa on herätty samaan tarpeeseen vasta ihan viimevuosina kun käytännön normiksi on tullut, että jääkaappikin on SER-romua parissa vuodessa.

        Amerikkalainen autoteollisuus tuon trendin aloitti kun myynti sakkasi joskus 50-luvulla... alettiin myymään muotia ja mielikuvia eikä laadulla niin väliä. Sumutus upposi ostajiin jotka alkoivat haluamaan aina viimeisintä vuosimallia ja vaihtoivat uuteen ilman mitään järkisyitä.

        Ei veneet poikkea tästä mallista mitenkään, sykli on vaan vähän hitaampi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päinvastoin, se on markkinataloutta.

        Olihan muinaisessa DDR:ssäkin minimivaatimukset kauanko tiettyjen tuotteiden tulee kestää, ja ne jääkaapit oli kestäviä. Kapitalistisissa länsimaissa on herätty samaan tarpeeseen vasta ihan viimevuosina kun käytännön normiksi on tullut, että jääkaappikin on SER-romua parissa vuodessa.

        Amerikkalainen autoteollisuus tuon trendin aloitti kun myynti sakkasi joskus 50-luvulla... alettiin myymään muotia ja mielikuvia eikä laadulla niin väliä. Sumutus upposi ostajiin jotka alkoivat haluamaan aina viimeisintä vuosimallia ja vaihtoivat uuteen ilman mitään järkisyitä.

        Ei veneet poikkea tästä mallista mitenkään, sykli on vaan vähän hitaampi.

        Siis muut menevät halpaan, mutta sinä tiedät kaikkia muita paremmin :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis muut menevät halpaan, mutta sinä tiedät kaikkia muita paremmin :D

        Väitinkö muka niin? En. Aika moni tietää tuon kuvion, mutta osittain on pakko leikkiä mukana kun ei vaihtoehtoja ole, ja ajoittain kuka tahansa menee halpaan. Sen verran kauan olen ollut mukana, ettei minun aina tarvitse etsiskellä ja selitellä "järkisyitä" hankinnoilleni, vaan voin avoimesti myöntää markkinamiesten "aivopesun" onnistuneen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten ainakin ajoittain tiedostaisi mitkä mekanismit päätöksentekoni taustalla jylläävät. Kaikki eivät tiedosta, tai eivät kehtaa myöntää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päinvastoin, se on markkinataloutta.

        Olihan muinaisessa DDR:ssäkin minimivaatimukset kauanko tiettyjen tuotteiden tulee kestää, ja ne jääkaapit oli kestäviä. Kapitalistisissa länsimaissa on herätty samaan tarpeeseen vasta ihan viimevuosina kun käytännön normiksi on tullut, että jääkaappikin on SER-romua parissa vuodessa.

        Amerikkalainen autoteollisuus tuon trendin aloitti kun myynti sakkasi joskus 50-luvulla... alettiin myymään muotia ja mielikuvia eikä laadulla niin väliä. Sumutus upposi ostajiin jotka alkoivat haluamaan aina viimeisintä vuosimallia ja vaihtoivat uuteen ilman mitään järkisyitä.

        Ei veneet poikkea tästä mallista mitenkään, sykli on vaan vähän hitaampi.

        Ihan sivukommenttina noista jääkaapeista: jossain vaiheessa 80-luvulla oli kuulemma tilanne, että käytännössä kaikki Euroopassa myydyt jääkaapit merkistä riippumatta tulivat itse asiassa Zanussin tehtailta. Tiedä häntä sitten.


    • Anonyymi

      Niin no, vaaleissa pinnoissa jokainen tahra on ikuinen.
      Purjehdusta puuvillahanskat kädessä.....

      Jo meriveteen kastuneista käsistä jää lähtemättömiä tahroja vaaleisiin viiluihin.
      Tuntuu, että näitä ei ole käytettäväksi suunniteltu, vaan enemmänkin miellyttämään naissukukunnan ajatusmaailmaa.
      Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että valkoinen kylppärikin paskaantuu nopeasti seinistään, puhumattakaan keittiöstä, joka ei yleensä keiku eikä sinne mennä useinkaan meriveden kastelemissa vaatteissa.

      No, mitä se mulle kuuluu. Sen kuin ostatte kokeeksi :)

      • Anonyymi

        Jos sulla on paskaa käsissä, niin muilla ei tartte olla :D
        No, mitä se mulle kuuluu. Sen kuin säästätte paperissa :)


      • Anonyymi

        " lähtemättömiä tahroja vaaleisiin viiluihin"
        Ei veneeseensa ole pakko mitään viiluja laitattaa eikä laittaa. Ei sitten minkään värisenä. Miksi muka pitäisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " lähtemättömiä tahroja vaaleisiin viiluihin"
        Ei veneeseensa ole pakko mitään viiluja laitattaa eikä laittaa. Ei sitten minkään värisenä. Miksi muka pitäisi?

        No ihan tosissaanko luulet uusien veneiden pintojen olevan umpipuuta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ihan tosissaanko luulet uusien veneiden pintojen olevan umpipuuta?

        Löytyy niitäkin...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ihan tosissaanko luulet uusien veneiden pintojen olevan umpipuuta?

        Laminaattia ja pehmusteita mun veneestä löytyy pinnoista. Puuta on vain listoissa, ja ne todellakin on ihan umpipuuta.
        Laitata sä vaan omaasi niitä viiluja, mutta älä kuvittele kaikkien haluavan sellaisia.


    • Anonyymi

      Vanhemmista veneistä saa homepölykeuhkon ja astman.

    • Anonyymi

      Valkoisessa kylppärimodulissa on pinnat gelcoatia. Se on ihan helppo pitää puhtaana.

    • Anonyymi

      Vanhat veneet ei ole sisätiloiltaan pienempiä. Tai on ne, jos mitataan painoa tai pituutta. Mutta jos mitataan hintaa, ei välttämättä.

    • Anonyymi

      Vanhojen veneiden ongelma on se, että ne ovat pitkäikäisiä, mutta eivät kuitenkaan ikuisia. Lopulta ne ovat kalliisti käsiteltävänä jätteenä Kuusakosken kierrätyslaitoksella. Eli jos ratkaisuna olisi uusien veneiden ostamatta jättäminen, huviveneily loppuisi muutamien kymmenien vuosien aikana.

    • Anonyymi

      Vanhojen veneelle ongelmana on myös se, että ne ovat kertakaikkisen kauniita - niinhin ihastuu ja kaiken huipuksi ja purjehtivat erinomaisen hyvin.

      Uuden veneen ongelmana on se että se on sisältä vaalea, ruma eikä siihen synny minkään näköistä henkilökohtaista suhdetta. Sen tekniikka on piilotettu rakenteisiin, useimmiten ei ole korjattavissa ilman paikkojen repimistä. Halpisveneet ts. kelluvat saippuakotelot on sitten asia erikseen.

      • Anonyymi

        Uuden veneen sisustuksen värin saa valita.


    • Anonyymi

      Jos lähtee pallonkierrolle, vanha vene, jonka hartaudella kunnostaa, on varmasti paras ratkaisu, koska vanhaa uusiessa oppii myös tuntemaan veneensä.

    • Anonyymi

      Uusia veneitä ei tehdä miellyttämään edes yksityisen ostajan vaimoa. Ne tehdään miellyttämään charter-yrityksen ostajaa. Se sektori käytännössä elättää yksin venetehtaat. Voi vain miettiä, mitkä ovat ostajan kriteerit. Sen ainakin voi todeta, että pitkä elinkaari niihin ei kuulu. Tietynlainen idioottivarmuus osaamattomien käyttäjien varalta kylläkin.

    • Anonyymi

      10 m runkoon 3 kpl 2:n hengen kajuuttoja, idioottivarma sailplan: ST-fokka ja lyhyt kisko maston edessä, tuplaruorit ja kippari istutettu peränurkkaan perse vettä viistäen, mahdoton kulku keulasta veneeseen, koska välimerellä satamat ovat syviä heti laiturin edessä jne... Tosin ei pienemmät kiinnosta charterfirmoja, vaan järkevä kokoluokka alkaa hieman alle 40 jalkaisesta. Siitä syystä veistämöilläkään ei ole halua tuoda pieniä markkinoille.

      • Anonyymi

        Charter-yritykset käyttävät pitkälti Beneteaua, Jeanneau, Bavaria jne. Kaikilla noilla on pieniä veneitä valikoimissaan.

        Sen sijaan "laatuveneet" ovat luopuneet täysin pienistä, Ensin Baltic ja Swan, sitten FG (33 oli pienin lopussa) ja nykyään myös X (40 pienin), HR (340 pienin), Najad (395 pienin) jne. Noita ei Charter-yritykset käytä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Charter-yritykset käyttävät pitkälti Beneteaua, Jeanneau, Bavaria jne. Kaikilla noilla on pieniä veneitä valikoimissaan.

        Sen sijaan "laatuveneet" ovat luopuneet täysin pienistä, Ensin Baltic ja Swan, sitten FG (33 oli pienin lopussa) ja nykyään myös X (40 pienin), HR (340 pienin), Najad (395 pienin) jne. Noita ei Charter-yritykset käytä.

        Pienissä näkyy, ettei ne ole tehty charteriin, vaan kohdennettu tietylle asiakasryhmälle. Oceanis 30.1:n tolkuttomia mittoja määrittää mahdollisuus kuskata traikulla. HR myi viimeisen 310:n tänä kesänä ja toimittaa sen 2024. Asiakkaina olivat erityisesti vanhemmat purjehtijat, jotka vaihtoivat pienempään. Dehler toi OD 30:n, mutta se on aika selkeästi tiettyyn käyttötarkoitukseen. Jeanneaun pienin on Sunfast 330, joka raaseri DH-purjehdukseen avomerelle. Sun Odyssey 349 taitaa olla pienin järkevä koko charteriin 3:lla tuplapunkalla.


      • Anonyymi

        Sen verran kommentoisin, että kyllä uusistakin veneistä pääsee ihan hyvin kulkemaan keulasta laiturille. Ei kai nyt niin toistaitoinen voi olla, että ei osaa sopivaa ankannokkaa veneeseensä asentaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran kommentoisin, että kyllä uusistakin veneistä pääsee ihan hyvin kulkemaan keulasta laiturille. Ei kai nyt niin toistaitoinen voi olla, että ei osaa sopivaa ankannokkaa veneeseensä asentaa?

        Tottakai pääsee, jos taitaa nuorallatanssin! 1,5 m korkeudella ankannokkaa ja puksprööttiä pitkin on kiva taiteilla 2 promilen jurrissa seuran saaripaikan nuotiojuhlista.


    • Anonyymi

      Kohta on charterit ohi kun maailmantalous kyykkää ja suuret ikäloput purjehtivat krematorion kautta taivaalle

    • Anonyymi

      Kerros rakenne on ihana rungossa, kun irtoaa laminaateista tai imaisee vettä vaikka kapilaarisesti "hämähäkin seitti" vaurion kautta....

      • Anonyymi

        Ei ole paljon muita vaihtoehtoja, jos puhutaan lujitemuovista. Se laitetaan aina kerroksittain laminoimalla tai puhaltamalla jäykisteen päälle.

        Jos sitten puhutaan umpipuusta, niin se on kaikkein upein ratkaisu kunhan se on jollakulla muulla kuin itsellä. Esimerkiksi sellaisella, joka aidosti tykkää skrabaamisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole paljon muita vaihtoehtoja, jos puhutaan lujitemuovista. Se laitetaan aina kerroksittain laminoimalla tai puhaltamalla jäykisteen päälle.

        Jos sitten puhutaan umpipuusta, niin se on kaikkein upein ratkaisu kunhan se on jollakulla muulla kuin itsellä. Esimerkiksi sellaisella, joka aidosti tykkää skrabaamisesta.

        Kestääköhän sun viilut ja laminaatit yhtä kauan hyvinä kuin mun umpipuut. Kestivät nimittäin 30 vuotta ennen kuin ensimmäiset portaan ja parit muut kuluvat kulmat piti paikkalakata. Pari tuntia niitä hioin ja varmaan melkein tunnin lakkasin. Nyt ne ovat kuin uudet 5 v paikkailun jälkeen. Miten itse uudistat naarmuuntuneen tai kellastuneen gelgoat-pinnan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kestääköhän sun viilut ja laminaatit yhtä kauan hyvinä kuin mun umpipuut. Kestivät nimittäin 30 vuotta ennen kuin ensimmäiset portaan ja parit muut kuluvat kulmat piti paikkalakata. Pari tuntia niitä hioin ja varmaan melkein tunnin lakkasin. Nyt ne ovat kuin uudet 5 v paikkailun jälkeen. Miten itse uudistat naarmuuntuneen tai kellastuneen gelgoat-pinnan?

        Gelcoat pinnasta syvät skraadut paikataan, sitten hiotaan, kiillotetaan ja vahataan eikä korjausta uudesta erota. Jos se pinta on pääsdyt tosi huonoon kuntoon niin ylimaalataan ja tulee parempi kuin uusi gelcoatpinta.

        Miten kun siihen lakattuun umpipuuhun tulee syvä skraadu joka ei hiomalla lähde, tai kosteus on päässyt lakan alle ja värjännyt puun?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Gelcoat pinnasta syvät skraadut paikataan, sitten hiotaan, kiillotetaan ja vahataan eikä korjausta uudesta erota. Jos se pinta on pääsdyt tosi huonoon kuntoon niin ylimaalataan ja tulee parempi kuin uusi gelcoatpinta.

        Miten kun siihen lakattuun umpipuuhun tulee syvä skraadu joka ei hiomalla lähde, tai kosteus on päässyt lakan alle ja värjännyt puun?

        Umpipuuta on vaan listoissa. Muut paikat on vanerista myös Pietarsaaren veneessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Umpipuuta on vaan listoissa. Muut paikat on vanerista myös Pietarsaaren veneessä.

        Mun ameriikan aluksessa on paljon umpi teakkia esim ovet, kaappien ovet, laatikoiden etupaneelit monia rakenteita, kaiteet, rappuset, komeinta on holly and teak lattia 4 cm paksua, ei notku ja on komia...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Gelcoat pinnasta syvät skraadut paikataan, sitten hiotaan, kiillotetaan ja vahataan eikä korjausta uudesta erota. Jos se pinta on pääsdyt tosi huonoon kuntoon niin ylimaalataan ja tulee parempi kuin uusi gelcoatpinta.

        Miten kun siihen lakattuun umpipuuhun tulee syvä skraadu joka ei hiomalla lähde, tai kosteus on päässyt lakan alle ja värjännyt puun?

        Jos naarmusta puhutaan, se hiotaan pois. Värjäytymät ovat aivan pinnassa ja lähtevät sillä hiomisella. Isommat vauriot ovat aivan samalla tavalla lasikuidussakin isoja. Puussa tosin saa usein isojakin liimattua täysin huomaamattomiksi ja helpolla. Korjaustekniikat ovat erilaisia, mutta toinen ei ole toista vähätöisempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Umpipuuta on vaan listoissa. Muut paikat on vanerista myös Pietarsaaren veneessä.

        Kyllä puusistuksessa umpipuuta on paljon muutakin kuin listat. Isot tasopinnat kuten laipiot tai pöytätasot ovat tietenkin viilutettua vaneria, mutta esim. laatikoiden sarjat umpipuuta. Paremmissa veneissä on kaarevat pinnat laminoitu viiluista ja vastaavat umpipuuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos naarmusta puhutaan, se hiotaan pois. Värjäytymät ovat aivan pinnassa ja lähtevät sillä hiomisella. Isommat vauriot ovat aivan samalla tavalla lasikuidussakin isoja. Puussa tosin saa usein isojakin liimattua täysin huomaamattomiksi ja helpolla. Korjaustekniikat ovat erilaisia, mutta toinen ei ole toista vähätöisempi.

        Riittävästi kun hioo niin kappaleen muoto muuttuu silmin havaittavasti. Värjäytymät tietää syvälle menevää lahoa ellei niitä ole jatkuvasti korjailemassa. Siitä puupinnasta ei saa uuden veroista muulla kuin vaihtamalla koko kappaleen uuteen. Eri juttu jos se on jo uutena maalattu, silloin voi liimailla ja paklailla.


    • Anonyymi

      Suuri haitta on, että vanhat veneet on myyjien ylihinnoittelemia. Jos erehdyt ostaamaan vanhan veneen, se menettää käytännössä koko arvonsa muutamassa vuodessa.

      • Anonyymi

        Vanha vene ei menetä arvoaan, jos se pidetään kunnossa.

        Uuden veneen arvosta häviää ensimmäisten viiden vuoden aikana karkeasti puolet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanha vene ei menetä arvoaan, jos se pidetään kunnossa.

        Uuden veneen arvosta häviää ensimmäisten viiden vuoden aikana karkeasti puolet.

        Joo hyvin pitää arvonsa, jos laittaa 10 vuodessa vähintään arvon verran kunnostuksiin.

        Aivan uusista arvo romahtaa, kun ei niitä myydä ylihintaisina. 10-20 v vanhoista veneistä saa vielä reilusti yli puolet ostohinnasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo hyvin pitää arvonsa, jos laittaa 10 vuodessa vähintään arvon verran kunnostuksiin.

        Aivan uusista arvo romahtaa, kun ei niitä myydä ylihintaisina. 10-20 v vanhoista veneistä saa vielä reilusti yli puolet ostohinnasta.

        Inflaatio kannattaa opetella. Se "yli puolet" on kaukana todellisuudesta :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo hyvin pitää arvonsa, jos laittaa 10 vuodessa vähintään arvon verran kunnostuksiin.

        Aivan uusista arvo romahtaa, kun ei niitä myydä ylihintaisina. 10-20 v vanhoista veneistä saa vielä reilusti yli puolet ostohinnasta.

        Ehkä saa yli puolet. Arvonmenetys on kuitenkin valtava. Taloudellisesti on täysin mahdotonta perustella uuden veneen hankintaa. Mutta jos haluaa uuden, niin sitten on hankittava uusi. Ei veneen hankinta rationaalista ole, vaikka ostaisi sen 2 tonnin arvoisen H-veneen. Tärkeintä on, että on tyytyväinen hankintaansa, osti sitten mitä tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Inflaatio kannattaa opetella. Se "yli puolet" on kaukana todellisuudesta :)

        2000-luvulla ei juuri inflaatiota ole ollut, paitsi nyt. Vaikkapa 15 vuodessa 2006-2021 24% yhteensä eli 1,5% vuodessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä saa yli puolet. Arvonmenetys on kuitenkin valtava. Taloudellisesti on täysin mahdotonta perustella uuden veneen hankintaa. Mutta jos haluaa uuden, niin sitten on hankittava uusi. Ei veneen hankinta rationaalista ole, vaikka ostaisi sen 2 tonnin arvoisen H-veneen. Tärkeintä on, että on tyytyväinen hankintaansa, osti sitten mitä tahansa.

        Arvonmenetys on aikalailla suhteessa hintaan osti sitten uuden tai käytetyn. Tai ainakin on ollut. Nyt en usko uusien pitävän hyvin hintaansa, kun hintaero käytettyihin on aivan historiallisen suuri.

        Mutta 10-20 v sitten ostettu uusi on pitänyt hintansa hyvin verrattuna samana aikana myynnissä olleisiin käytettyihin. Jos vaikkapa 15 v sitten osti uuden Bavaria 36:n tai käytetyn Maestro 35 n. 100 te varusteineen, saa nykyään Baviariasta luultavasti enemmän. Jotkut kalliit uudet veneet ovat voineet olla merkittävästi huonompia sijoituksia.

        Jos ostaa edes jotenkin järkevänhintaisen veneen, on se varsin rationaalinen harrastus ja kesälomanviettotapa. Vaikkapa verrattuna perhematkaan johonkin lomakohteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        2000-luvulla ei juuri inflaatiota ole ollut, paitsi nyt. Vaikkapa 15 vuodessa 2006-2021 24% yhteensä eli 1,5% vuodessa.

        Teit laskuvirheen.

        1,014444^15 = 1,2399985 eli noin 1,24.
        Toisin sanoen keskimääräinen inflaatio on ollut 1,4444 % vuodessa, jos 15 vuodessa on hinnat nousseet 24%.
        1,4444 pyöristyy kahden numeron tarkkuudella 1,4:ään, ei 1,5:teen.

        Jos inflaatio olisi ollut 1,5%, olisivat hinnat nousseet 15 vuodessa 1,015^15 = 1,250232 kertaisiksi, eli noin 25%, eikä 24% kuten kerroit.


      • Anonyymi

        Ovat ylihinnoiteltuja vain snobien paratiisissa Suomessa. Ruotsi on jostain syystä kuullemma halvin maa Euroopassa? Mistä se johtuu?? -Silloin kun snobit myivät vanhat mahonkinsa pois jätekuormahintaan, svedut osti kaiken mikä ei ollut ehtinyt juhannuskokkoon.

        Nyt kun svedut myy jopa pallonkierokelpoista venettä 1,9 k€, niin suomisnobi ei osta, vaan seurakaverin bawa-amme kiinnostaa. https://how-to-buy-sailboat.com/blog/2020/06/03/jasmine-25-with-outboard-engine-5-h-p-4-stroke-1900-euro-⠀/

        Vanha vene on yleensä myyjä-omistajan päivittämä, uusi ei ole matkapurjehdusvalmis.


    • Anonyymi

      Mulla on ruma disaini mutta hyvä Albin Vega 1984 mallia, jota en vaihtais pois "mistään hinnasta". Olen seilorina minimalisti, joten sähköt riittää 1 x 60W paneelilla, ja tarvittaessa on jääkaappiakin päällä. Ei ole tuo puhuttu sähkökään koskaan loppunut kesän akana vaikka luonnonsatamissa ollaan 7 kertaa 10:stä. Kaikki tarpeellinen veneessä on ja mitään ei puutu :) Keleissä kun keleissä ollaan pärjätty, ja joskus jos ollaan lähdetty haastavaan keliin niin tasapohjaiset jää satamaan.

      No, nää on makuasioita josta voi ja pitääkin kiistellä :-) Itse ajattelen että jos vene kestää 40-50 vuotta, on se tehty riittävän hyvin. Aika näyttää nuo saksan ja ranskan sarjatuotantoveneiden kunnon ja keston sitten kun on 50 vuotta täynnä. Hieman epäilevällä kanna ainakin itse olen....

      • Anonyymi

        Kyllä se vega hyvä on, vähän kökön näköinen kun ketkaa ei ole. Joku oli vegaan vetänyt kylkiteipin niin että näytti että on vähän ketkaa, tuli silmälle kivamman näköiseksi. Ahdashan tuo on ihan vaan parillekin sielulle, ja säilytystilaa hieman heikosti, muuten on kyllä varmasti soiva peli. Muutama harmillinen ominaisuus, mutta ne kyllä tiedetään joten eipä ne taida haitata.


      • Anonyymi

        Kyllä ne Suomessa pärjää, kun vesi on melkein makeaa, veneet on ylhäällä 6 kk vuodesta ja aurinko ei paahda kovalla voimalla.


    • Anonyymi

      Ne joilla on rahaa, ostavat uuden Arconan, HR:n, X:n, Dehlerin tms laatupurren. Upeat purjehdusominaisuudet, fiksuja yksityiskohtia, ja kaikki toimii seuraavan 10-15 v ajan.

      Muut sitten tyytyvät 20-50 v vanhoihin pursiin, joihin viitseliäisyyden mukaan tehdään enemmän tai vähemmän remppaa joka vuosi. Korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta, ja jossain vaiheessa Kuusankoski kutsuu. Valintaa voi perustella kauneusarvoilla tai viilupintojen värillä, mutta tosiasiassa se on lompakon paksuus.

      • Anonyymi

        Vielä ei ole löydetty lasikuituveneen kestoikää. Niitä on tehty 1960-luvulta asti ja moni silloin tehty on yhä käytössä, vaikka toki moni tälläkin vuosituhannella tehty on jo paalattu.


      • Anonyymi

        Lompakon paksuus toki vaikuttaa kaikkeen, miksei myös veneeseen. Toki muitakin löytyy kuin nuo venelehden esittelemät purret, meillä on aika suppea käsitys laatuveneistä, maailmalla on niitä paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lompakon paksuus toki vaikuttaa kaikkeen, miksei myös veneeseen. Toki muitakin löytyy kuin nuo venelehden esittelemät purret, meillä on aika suppea käsitys laatuveneistä, maailmalla on niitä paljon.

        Englannistakin löytyy vaikka millaista pajaa, jossa tehdään isompaa ja pienempää venettä. Tässä yksi moittorilla plaanaava 25-jalkainen. Mutta on sekin hinnankiroissa:90 000 euroa.

        https://www.yachtingmonthly.com/reviews/yacht-reviews/coast-250-the-mighty-micro-cruiser


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä ei ole löydetty lasikuituveneen kestoikää. Niitä on tehty 1960-luvulta asti ja moni silloin tehty on yhä käytössä, vaikka toki moni tälläkin vuosituhannella tehty on jo paalattu.

        Lasikuitu jatkaa vahventumistaan vuosikymmeniä. Sen huomaa, jos poraa kuituun reiän. Kemikaalit haisevat vielä eli prosessi on vielä käynnissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasikuitu jatkaa vahventumistaan vuosikymmeniä. Sen huomaa, jos poraa kuituun reiän. Kemikaalit haisevat vielä eli prosessi on vielä käynnissä.

        Joo, lasikuituruttoisessa kemikaalit haisee vielä voimakkaammin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, lasikuituruttoisessa kemikaalit haisee vielä voimakkaammin.

        Se on hiukan eri asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on hiukan eri asia.

        Mutta se kumoaa tehokkaasti aikaisemman perustelun sille, että kemiallisen reaktion haju kertoo lasikuidun vahventumisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasikuitu jatkaa vahventumistaan vuosikymmeniä. Sen huomaa, jos poraa kuituun reiän. Kemikaalit haisevat vielä eli prosessi on vielä käynnissä.

        Lasikuidun halkaisija on tyypillisimmillään 10 mikrometrin molemmin puolin, ei helpolla löydy niin pientä poraa että siihen pystyisi reiän poraamaan.
        Lasikuitu ei haise millekään, se on täysin yhtä hajuton kuin ikkunalasikin. Siitä ei siis erity mitään kemikaaleja jotka haisisivat.

        Lujitemuovissa, toisin kuin lasikuidussa, on toki myös muovia. Mikäli se valmiissa veneessä haisee siksi ettei ole reagoinut loppuun asti, on tuote parempi siirtää kierrätykseen, koska siitä ei tule kunnon venettä silloin koskaan. Mikäli taas haisee styreeni, se ei ole reaktiotuote, eikä reagoimattomia muovin ainesosia, vaan liuotin. Sitä voi todellakin olla osin jäljellä uutena myytävässä veneessä, mikä ei ole hyvä asia, muttei sentään mikään katastrofikaan. Liuottimen jäljelläolo ei kuitenkaan kerro siitä että lujitemuovi jatkaisi vahventumistaan. Sen haihtuminen myöhemmin jättää avoimia huokosia, jotka todennäköisesti myöhemmin täyttyvät vedellä, ja edesauttavat lasikuituruton syntymistä (=osmoosi). Eli se on rakenteellisesti ainoastaan huono asia, hajuhaitan lisäksi.
        Osmoosin seurauksena syntneen lasikuituruton reaktiotuotteiden haju on sitten jo astetta vakavampi ongelma, eikä todellakaan kerro mistään jatkuvasta vahventumisesta!
        Väiteesi: "Lasikuitu jatkaa vahventumistaan vuosikymmeniä." on siis todella pahasti virheellinen, myös jos lukee tuon toisn kuin siinä lukee, ja yrittää hakea edes hieman järkevämpää tulkintaa sille mitä yritit väittää!


    • Anonyymi

      No, eipä noita tässä maassa ole vuosiin enää uusina myyty. Lämiskät liian ohuita vai yksinkertaisesti järkeä päässä pistää sama fyrkka vaikka asumiseen 30 vuoden velkakairalla.....siinä ei mitään uusia veneitä ostella

    • Anonyymi

      Eilen tuli taas empiiristä kokemusta uusien ja vanhojen veneiden eroista suorituskyvyssä. Samankokoiset, tosin vesilinjaltaan pidemmät uudet menivät kryssillä tasatahtia vanhan IOR-aikauden veneen kanssa. Sivutuulessa uudet menivät selvästi kovempaa. Jos olisivat pystyneet nostamaan genaakkereita, olisi ero ollut varmaan dramaattinen. Nyt 7-9 m/s tuulessa genaakkereita ei nähty. Spinnuosuuksillakin uudemmilla oli etua, kun ylittivät kevyemmin runkonopeuttaan. Eroa runsaan parinkymmenen mailin matkalla tuli parikymmentä minuuttia. Matalalla kölillä varustetut tai enemmän cruiserit jäivät hieman.

      • Anonyymi

        KoPun Karvalakkiako tarkoitat? Harmi, ettei Antilla 36 eikä MP34 näy trackerissä. Ainakin MP34 jäi reilusti jo kryssiosuuksilla kärjen 30-34 -jalkaisille. Tuloksissa sitten hienosti 2., vaikka olikin 15-20 minuuttia hitaampi kuin ne kärjen 30-34 -jalkaiset 3,5 tunnissa.

        Vauhti riippuu tietysti paljon myös miehistöstä ja veneen kisakunnosta. Olihan tuolla myös noita hitaampia uudempia. Osa tosin ei nostanut spinnua lainkaan.


      • Anonyymi

        Eroa siis minuutti mailille? Kysymys kuuluu, hitonko väliä? Vaikkapa Helsinki-Tallinna välille tulee siis vajaa tunti eroa, jos tuuli sattuu olemaan niille uusille sovelias.

        Ihan aikuisten oikeasti, en ymmärrä, miksi kukaan tuolla perusteella venettä valitsisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eroa siis minuutti mailille? Kysymys kuuluu, hitonko väliä? Vaikkapa Helsinki-Tallinna välille tulee siis vajaa tunti eroa, jos tuuli sattuu olemaan niille uusille sovelias.

        Ihan aikuisten oikeasti, en ymmärrä, miksi kukaan tuolla perusteella venettä valitsisi.

        No monikin valitsee ja joissain toisissa olosuhteissa erot ovat paljon suurempia. Nuo kaksi venettä ovat varsin nopeita ikäisikseen, löytyy paljon hitaampiakin.

        Sitten voi myös verrata H-veneeseen joka oli lauantaina vain 13 minuuttia hitaampi kuin nuo kaksi. Tai J/80, joka oli 4 minuuttia noita nopeampi.

        Kai monikin toivoo vauhdin kasvavan, jos päivittää 27-28-jalkaisen 34-36-jalkaiseen. No eihän tuossa tule kuin 13% nopeusetu pituuden muutoksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No monikin valitsee ja joissain toisissa olosuhteissa erot ovat paljon suurempia. Nuo kaksi venettä ovat varsin nopeita ikäisikseen, löytyy paljon hitaampiakin.

        Sitten voi myös verrata H-veneeseen joka oli lauantaina vain 13 minuuttia hitaampi kuin nuo kaksi. Tai J/80, joka oli 4 minuuttia noita nopeampi.

        Kai monikin toivoo vauhdin kasvavan, jos päivittää 27-28-jalkaisen 34-36-jalkaiseen. No eihän tuossa tule kuin 13% nopeusetu pituuden muutoksesta.

        Ettei unohdu veneen kisakunnon ja miehistön vaikutus, lisättäköön hitaimman H-veneen jääneen 35 minuuttia nopeimmalle H-veneelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eroa siis minuutti mailille? Kysymys kuuluu, hitonko väliä? Vaikkapa Helsinki-Tallinna välille tulee siis vajaa tunti eroa, jos tuuli sattuu olemaan niille uusille sovelias.

        Ihan aikuisten oikeasti, en ymmärrä, miksi kukaan tuolla perusteella venettä valitsisi.

        No niinpä. Jos kiire on, niin purjevene on joka tapauksessa väärä kulkuneuvo. Ihan sama kulkeeko hitaasti vai vielä ihan vähän hitaammin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niinpä. Jos kiire on, niin purjevene on joka tapauksessa väärä kulkuneuvo. Ihan sama kulkeeko hitaasti vai vielä ihan vähän hitaammin.

        Ihan turha verrata keskenään veneitä eri vesilinjapituudella. Parempi vertaus olisi hinta/nopeus. Missä veneessä saa halvimmalla eniten nopeutta? Ei ainakaan uusissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan turha verrata keskenään veneitä eri vesilinjapituudella. Parempi vertaus olisi hinta/nopeus. Missä veneessä saa halvimmalla eniten nopeutta? Ei ainakaan uusissa.

        Sinäpä sen sanoit. Kaikki vanhoilla purjeveneillä liikkuvat voisivat vaihtaa vanhaan vesijettiin. Nopeutta halvalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan turha verrata keskenään veneitä eri vesilinjapituudella. Parempi vertaus olisi hinta/nopeus. Missä veneessä saa halvimmalla eniten nopeutta? Ei ainakaan uusissa.

        Sain naapurilta ilmaiseksi vanhan jolla. Sillä soutelu on erittäin halpaa, kun lasketaan hinta/nopeus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No monikin valitsee ja joissain toisissa olosuhteissa erot ovat paljon suurempia. Nuo kaksi venettä ovat varsin nopeita ikäisikseen, löytyy paljon hitaampiakin.

        Sitten voi myös verrata H-veneeseen joka oli lauantaina vain 13 minuuttia hitaampi kuin nuo kaksi. Tai J/80, joka oli 4 minuuttia noita nopeampi.

        Kai monikin toivoo vauhdin kasvavan, jos päivittää 27-28-jalkaisen 34-36-jalkaiseen. No eihän tuossa tule kuin 13% nopeusetu pituuden muutoksesta.

        Jaa, eiköhän sitä venettä vaihdeta isompaan siksi, että halutaan enemmän tilaa ja asuttavuutta eikä nopeuden vuoksi. Jos nopeus on peruste, niin miksei sitten vaihda samantien foililautaan?

        Jos se minuutin kauemmin per maili kestävä matka on niin suuri ongelma, ei ehkä kannata valita purjevenettä ollenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, eiköhän sitä venettä vaihdeta isompaan siksi, että halutaan enemmän tilaa ja asuttavuutta eikä nopeuden vuoksi. Jos nopeus on peruste, niin miksei sitten vaihda samantien foililautaan?

        Jos se minuutin kauemmin per maili kestävä matka on niin suuri ongelma, ei ehkä kannata valita purjevenettä ollenkaan.

        Kai venettä voi vaihtaa monestakin syystä. Vaikka nopeus ei olisi tavoiteltu asia sinänsä, se korreloi usein hyvien purjehdusominasuuksien kanssa laajemminkin. Jos vene tuntuu hitaalta ja kömpelöltä, niin samankokoinen nopeampi vene voi miellyttää enemmän. Jopa pienempi, paremmin purjehtiva vene voi kiinnostaa enemmän kuin tilavampi vene, vaikka pienempi olisi keskinopeudella tai mittaluvulla mitaten hitaampi.

        Purjehdin mieluummin H-veneellä kuin H 35:lla, vaikka H 35 on nopeampi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, eiköhän sitä venettä vaihdeta isompaan siksi, että halutaan enemmän tilaa ja asuttavuutta eikä nopeuden vuoksi. Jos nopeus on peruste, niin miksei sitten vaihda samantien foililautaan?

        Jos se minuutin kauemmin per maili kestävä matka on niin suuri ongelma, ei ehkä kannata valita purjevenettä ollenkaan.

        Asuttavuus tietysti vaikuttaa myös. Foililaudassa se on huono. Miksi ei myös nopeus olisi valintakriteeri suurempaan siirryttäessä?

        Kyllä minulla ainakin on purjehdusalue ja päivämatkat pidentyneet molemmista veneenvaihdoista, joissa pituus kasvoi 5-7 jalkaa ja molemmissa LYS-luku kasvoi 11-12%. Tuolla piti yleensä aina yöpyä kaksi kertaa PKS-Hanko -välillä. Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu.

        Olen liukuvalla moottoriveneelläkin reissannut muutamana vuotena Suomen saaristossa. En sallaista nopeutta kaipaa matkailuun. Auto ja lentokonekin on keksitty. Mutta purjeveneessä arvostan nopeutta niim purjehdusnautinnon kuin matkan etenemisen kautta. Ennen kaikkea etenemisen ilman koneajoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asuttavuus tietysti vaikuttaa myös. Foililaudassa se on huono. Miksi ei myös nopeus olisi valintakriteeri suurempaan siirryttäessä?

        Kyllä minulla ainakin on purjehdusalue ja päivämatkat pidentyneet molemmista veneenvaihdoista, joissa pituus kasvoi 5-7 jalkaa ja molemmissa LYS-luku kasvoi 11-12%. Tuolla piti yleensä aina yöpyä kaksi kertaa PKS-Hanko -välillä. Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu.

        Olen liukuvalla moottoriveneelläkin reissannut muutamana vuotena Suomen saaristossa. En sallaista nopeutta kaipaa matkailuun. Auto ja lentokonekin on keksitty. Mutta purjeveneessä arvostan nopeutta niim purjehdusnautinnon kuin matkan etenemisen kautta. Ennen kaikkea etenemisen ilman koneajoa.

        Nopeus on suhteellista.
        5 solmua on hidas, mutta 10 nopea.
        25 solmua on niin nopea, ettei ehdi nauttia, mutta 50 km/h on niin hidas, ettei kukaan noudata sellaista rajoitusta ellei aja mopoautolla.

        120 km/h on nopea, vaikka lentokone ei edes pysy ilmassa sillä nopeudella.
        Potkurikoneen 500 km/h on hidas ja 737 900 km/h on nopea paitsi, että sellaisella hävittäjällä ei tee mitään
        Kaksinkertaisella äänennopeudella menevä hävittäjä on nopea kunnes sen tavoittaa tuplat sen menevä ohjus.

        Kun puhutaan veneiden nopeuksista, liikutaan maan pinnalla kulkevien laitteiden hitaasta osasta. Hölkkänopeus on nopea vain rollaattorilla kulkevaan verrattuna ja moottoriveneen nopeus suuri polkupyörään verrattuna, jos pyöräilijä ei ole hyväkuntoinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        KoPun Karvalakkiako tarkoitat? Harmi, ettei Antilla 36 eikä MP34 näy trackerissä. Ainakin MP34 jäi reilusti jo kryssiosuuksilla kärjen 30-34 -jalkaisille. Tuloksissa sitten hienosti 2., vaikka olikin 15-20 minuuttia hitaampi kuin ne kärjen 30-34 -jalkaiset 3,5 tunnissa.

        Vauhti riippuu tietysti paljon myös miehistöstä ja veneen kisakunnosta. Olihan tuolla myös noita hitaampia uudempia. Osa tosin ei nostanut spinnua lainkaan.

        Minä siinä MP:ssä seurasin voittajan FG:n edistymistä. FG 331:n vesilinja on tietenkin jo pidempi kuin vanhan samankokoisen IOR-pulkan. Ihan silmämitalla ja plotterilla AIS-maalia seuratenkin pysyttiin kyllä kryssillä perässä hyvin pienellä nopeuserolla. Joskus muissa kisoissa aivan samaakin nopeutta menty. Strekille lähtiessä lähti välimatka näkyvästi kasvamaan. Piti kyllä hämmästellä Finnfunin asemaa reilusti isompiinkin veneisiin nähden. Pakko on kunnioittaa vanhan tekijän osaamista. Dehler 30 onkin jo eri tarina, aivan toisentyyppinen vene, mikä tietenkin näkyy rajusti mittaluvussakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä siinä MP:ssä seurasin voittajan FG:n edistymistä. FG 331:n vesilinja on tietenkin jo pidempi kuin vanhan samankokoisen IOR-pulkan. Ihan silmämitalla ja plotterilla AIS-maalia seuratenkin pysyttiin kyllä kryssillä perässä hyvin pienellä nopeuserolla. Joskus muissa kisoissa aivan samaakin nopeutta menty. Strekille lähtiessä lähti välimatka näkyvästi kasvamaan. Piti kyllä hämmästellä Finnfunin asemaa reilusti isompiinkin veneisiin nähden. Pakko on kunnioittaa vanhan tekijän osaamista. Dehler 30 onkin jo eri tarina, aivan toisentyyppinen vene, mikä tietenkin näkyy rajusti mittaluvussakin.

        Eihän noiden vesilinjoissa ole suurta eroa. Mittakirjan mukaan MP34 LOA on 40 cm pidempi ja FG331:n vesilinja taas 40 cm pidempi. 14-20 kn kryssillä MP34 on mittakirjan mukaan n. 40 s/mpk hitaampi. Eikö vesillä ollut?

        Rysäkarille oli lähdöstä n. 4 mpk kryssiä. Missä kohtaa fleettiä kiersitte? Fury 33 oli n. 3 min perässä ja Dehler 34 n. 5 min. Olitteko noiden välissä? 40 s/mpk olisi edellyttänyt Fury 33:n edellä olemista.

        Tuossa tietysti vaikutti paljon myös lähdön ja alun reitinvalinnan onnistuminen.

        20 v vanhaa suunnitteluahan tuo FG:kin on. JPK on tuoreempaa ja kulkee kaikkiin suuntiin kovempaa tuossa tuulessa. Samoin Dehler 30. Molemmat tietysti vähemmän matkapurjehdukseen tehtyjä kuin MP ja FG.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nopeus on suhteellista.
        5 solmua on hidas, mutta 10 nopea.
        25 solmua on niin nopea, ettei ehdi nauttia, mutta 50 km/h on niin hidas, ettei kukaan noudata sellaista rajoitusta ellei aja mopoautolla.

        120 km/h on nopea, vaikka lentokone ei edes pysy ilmassa sillä nopeudella.
        Potkurikoneen 500 km/h on hidas ja 737 900 km/h on nopea paitsi, että sellaisella hävittäjällä ei tee mitään
        Kaksinkertaisella äänennopeudella menevä hävittäjä on nopea kunnes sen tavoittaa tuplat sen menevä ohjus.

        Kun puhutaan veneiden nopeuksista, liikutaan maan pinnalla kulkevien laitteiden hitaasta osasta. Hölkkänopeus on nopea vain rollaattorilla kulkevaan verrattuna ja moottoriveneen nopeus suuri polkupyörään verrattuna, jos pyöräilijä ei ole hyväkuntoinen.

        Aika kovakuntoinen fillarikuski jos moottoriveneiden vauhdissa pysyy tasamaalla. Joku 40-50 solmua on liukuvalle moottoriveneelle aika peruskauraa nykyään eikä ole mikään rakennettu raaseri. Kun lähdetään huippuja hakemaan niin moottoriveneet kulkee lujempaa kuin autot tässä maassa yleisen liikenteen väylillä, ja useimmat katulailliset autot jää toiseksi vaikka ajaisi talla pohjassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän noiden vesilinjoissa ole suurta eroa. Mittakirjan mukaan MP34 LOA on 40 cm pidempi ja FG331:n vesilinja taas 40 cm pidempi. 14-20 kn kryssillä MP34 on mittakirjan mukaan n. 40 s/mpk hitaampi. Eikö vesillä ollut?

        Rysäkarille oli lähdöstä n. 4 mpk kryssiä. Missä kohtaa fleettiä kiersitte? Fury 33 oli n. 3 min perässä ja Dehler 34 n. 5 min. Olitteko noiden välissä? 40 s/mpk olisi edellyttänyt Fury 33:n edellä olemista.

        Tuossa tietysti vaikutti paljon myös lähdön ja alun reitinvalinnan onnistuminen.

        20 v vanhaa suunnitteluahan tuo FG:kin on. JPK on tuoreempaa ja kulkee kaikkiin suuntiin kovempaa tuossa tuulessa. Samoin Dehler 30. Molemmat tietysti vähemmän matkapurjehdukseen tehtyjä kuin MP ja FG.

        Siinä välissä oltiin. Sen verran oli tekemistä, ettei montaa kohdetta ehtinyt seuraamaan. FG oli hyvä referenssi omalle menolle hyvin tuttuna kilpakumppanina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika kovakuntoinen fillarikuski jos moottoriveneiden vauhdissa pysyy tasamaalla. Joku 40-50 solmua on liukuvalle moottoriveneelle aika peruskauraa nykyään eikä ole mikään rakennettu raaseri. Kun lähdetään huippuja hakemaan niin moottoriveneet kulkee lujempaa kuin autot tässä maassa yleisen liikenteen väylillä, ja useimmat katulailliset autot jää toiseksi vaikka ajaisi talla pohjassa.

        Ei matkamoottoriveneet tuollaisilla nopeuksilla liiku. Jo 30 solmua on aika ultimaatti marssinopeus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei matkamoottoriveneet tuollaisilla nopeuksilla liiku. Jo 30 solmua on aika ultimaatti marssinopeus.

        Nopeus on tosiaan suhteellista. Purjehdin paljon 30 ja 40 jalkaisilla veneillä. 30:ssa 6 s on vauhdikkaan tuntuista, kun 40:ssa se tuntuu rauhalliselta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asuttavuus tietysti vaikuttaa myös. Foililaudassa se on huono. Miksi ei myös nopeus olisi valintakriteeri suurempaan siirryttäessä?

        Kyllä minulla ainakin on purjehdusalue ja päivämatkat pidentyneet molemmista veneenvaihdoista, joissa pituus kasvoi 5-7 jalkaa ja molemmissa LYS-luku kasvoi 11-12%. Tuolla piti yleensä aina yöpyä kaksi kertaa PKS-Hanko -välillä. Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu.

        Olen liukuvalla moottoriveneelläkin reissannut muutamana vuotena Suomen saaristossa. En sallaista nopeutta kaipaa matkailuun. Auto ja lentokonekin on keksitty. Mutta purjeveneessä arvostan nopeutta niim purjehdusnautinnon kuin matkan etenemisen kautta. Ennen kaikkea etenemisen ilman koneajoa.

        MITEN hidas se vanhempi vene oli, jos Hki-Hanko -välillä tarvitsi kaksi yöpymistä (tiedän, että sanoit pks etkä Hki)? Matka on n. 80 mpk. Jos vaikkapa Barösundissa tai Elisaaressa on se yöpymisetappi, niin sinne menee viittä solmua kulkien 7-9 h riippuen siitä, mistä kohtaa pääkaupunkiseutua lähdit. Ja seuraava pätkä n. 7 h.

        (Tietysti, jos on se Suomenlahden rannikolla ikävän yleinen lounaistuuli ja välttämättä haluaa kryssiä, niin sitten menee kauemmin. Minusta se ei kerta kaikkiaan ole niin hauskaa, että viitsisin, siinä tuulessa ajetaan pääosin koneella.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MITEN hidas se vanhempi vene oli, jos Hki-Hanko -välillä tarvitsi kaksi yöpymistä (tiedän, että sanoit pks etkä Hki)? Matka on n. 80 mpk. Jos vaikkapa Barösundissa tai Elisaaressa on se yöpymisetappi, niin sinne menee viittä solmua kulkien 7-9 h riippuen siitä, mistä kohtaa pääkaupunkiseutua lähdit. Ja seuraava pätkä n. 7 h.

        (Tietysti, jos on se Suomenlahden rannikolla ikävän yleinen lounaistuuli ja välttämättä haluaa kryssiä, niin sitten menee kauemmin. Minusta se ei kerta kaikkiaan ole niin hauskaa, että viitsisin, siinä tuulessa ajetaan pääosin koneella.)

        5 solmua olisi jo korkea keskinopeus satamasta satamaan. Jos tuulee, purjehditaan. Jos ei tuule, liikutaan koneella vain kun on todella tarve liikkua. Erityisesti ensimmäisen veneen perämoottorilla. Kryssiminenhän on oikein mukavaa!

        Usein kotisatamasta lähdettiin iltapäivällä, jolloin se 7-9 tuntiakin olisi mennyt turhan pitkäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä välissä oltiin. Sen verran oli tekemistä, ettei montaa kohdetta ehtinyt seuraamaan. FG oli hyvä referenssi omalle menolle hyvin tuttuna kilpakumppanina.

        Mittakirjojen mukaan tuossa tuulessa FG on juuri kryssillä selvästi (n. 40 s/mpk) nopeampi kuin MP. Sivu- ja myötätuulessa ero on pienempi (n. 20 s/mpk).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MITEN hidas se vanhempi vene oli, jos Hki-Hanko -välillä tarvitsi kaksi yöpymistä (tiedän, että sanoit pks etkä Hki)? Matka on n. 80 mpk. Jos vaikkapa Barösundissa tai Elisaaressa on se yöpymisetappi, niin sinne menee viittä solmua kulkien 7-9 h riippuen siitä, mistä kohtaa pääkaupunkiseutua lähdit. Ja seuraava pätkä n. 7 h.

        (Tietysti, jos on se Suomenlahden rannikolla ikävän yleinen lounaistuuli ja välttämättä haluaa kryssiä, niin sitten menee kauemmin. Minusta se ei kerta kaikkiaan ole niin hauskaa, että viitsisin, siinä tuulessa ajetaan pääosin koneella.)

        Kryssiminen on purjehtimista parhaimmillaan. Ei tarvitse ahtautua ruuhkaiselle sisäväylälle vaan voi hakeutua väljemmille vesille. Ellei sitä ymmärrä on purjevene väärä valinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        5 solmua olisi jo korkea keskinopeus satamasta satamaan. Jos tuulee, purjehditaan. Jos ei tuule, liikutaan koneella vain kun on todella tarve liikkua. Erityisesti ensimmäisen veneen perämoottorilla. Kryssiminenhän on oikein mukavaa!

        Usein kotisatamasta lähdettiin iltapäivällä, jolloin se 7-9 tuntiakin olisi mennyt turhan pitkäksi.

        Kryssiminen on ärsyttävää vekslaamista. Purjehdus on kivaa silloin, kun on sopiva sivutuuli, että purjeet pysyvät temppuilematta vedossa eikä tarvi suotta säädellä ja kiskoa naruista.

        Iltapäivällä vasta liikkeelle? Kummallista. Kyllä aina kesälomalla on meillä irtauduttu viimeistään yhdeksän tienoissa, jos yleensä ollaan oltu liikkeelle lähdössä. Viikonloppureissut tietysti vähän eri juttu mutta eipä silloin Lähteelää kauemmas viitsikään, tai ehkä joskus yhdellä yöpymisellä Elisaareen ja sunnuntaina yhdellä vedolla takaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MITEN hidas se vanhempi vene oli, jos Hki-Hanko -välillä tarvitsi kaksi yöpymistä (tiedän, että sanoit pks etkä Hki)? Matka on n. 80 mpk. Jos vaikkapa Barösundissa tai Elisaaressa on se yöpymisetappi, niin sinne menee viittä solmua kulkien 7-9 h riippuen siitä, mistä kohtaa pääkaupunkiseutua lähdit. Ja seuraava pätkä n. 7 h.

        (Tietysti, jos on se Suomenlahden rannikolla ikävän yleinen lounaistuuli ja välttämättä haluaa kryssiä, niin sitten menee kauemmin. Minusta se ei kerta kaikkiaan ole niin hauskaa, että viitsisin, siinä tuulessa ajetaan pääosin koneella.)

        Samaa mieltä etappien tarpeesta, jos tuulet sattuvat hyvin. Sopivalla tuulella pienelläkin veneellä yksi pysähdys riittää hyvin, eikä pitkänä kesäpäivänä ole mitenkään mahdotonta vetää kerralla. Vastatuuli tai kevyt tuuli tietysti pidentää matka-aikaa hyvin merkittävästi, jos ei koneella halua ajella. Silloin voi tarvita useammankin päivän.

        Tietysti tässä nyt näkyy keskustelijoiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jos toinen haluaa aina kulkea purjein ja toinen ei kryssi lainkaan, niin kriteerit veneelle ovat toki täysin erilaiset. Aika paljonhan purjeveneen suunnittelussa joudutaan yleensä painottamaan kryssiominaisuuksia, jotta kryssiminen ylipäänsä fiksusti onnistuu. Jotkut jopa purjehtivat aina myötätuuleenkin pelkillä kryssipurjeilla. Jos sinä kuljet vastatuuleen moottorilla, niin silloinhan valitset tietysti myötätuulipurjehdukseen optimoidun veneen, joka on hyvin erilainen kuin sellainen, jossa on pitänyt huomioida kryssimisen vaatimukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        5 solmua olisi jo korkea keskinopeus satamasta satamaan. Jos tuulee, purjehditaan. Jos ei tuule, liikutaan koneella vain kun on todella tarve liikkua. Erityisesti ensimmäisen veneen perämoottorilla. Kryssiminenhän on oikein mukavaa!

        Usein kotisatamasta lähdettiin iltapäivällä, jolloin se 7-9 tuntiakin olisi mennyt turhan pitkäksi.

        No joo, tietty jos alla oli joku folkkari tms., niin ei tuo sitten ihme ole. Itse en koskisi pitkällä kepilläkään sisämoottorittomiin purkkareihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä etappien tarpeesta, jos tuulet sattuvat hyvin. Sopivalla tuulella pienelläkin veneellä yksi pysähdys riittää hyvin, eikä pitkänä kesäpäivänä ole mitenkään mahdotonta vetää kerralla. Vastatuuli tai kevyt tuuli tietysti pidentää matka-aikaa hyvin merkittävästi, jos ei koneella halua ajella. Silloin voi tarvita useammankin päivän.

        Tietysti tässä nyt näkyy keskustelijoiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jos toinen haluaa aina kulkea purjein ja toinen ei kryssi lainkaan, niin kriteerit veneelle ovat toki täysin erilaiset. Aika paljonhan purjeveneen suunnittelussa joudutaan yleensä painottamaan kryssiominaisuuksia, jotta kryssiminen ylipäänsä fiksusti onnistuu. Jotkut jopa purjehtivat aina myötätuuleenkin pelkillä kryssipurjeilla. Jos sinä kuljet vastatuuleen moottorilla, niin silloinhan valitset tietysti myötätuulipurjehdukseen optimoidun veneen, joka on hyvin erilainen kuin sellainen, jossa on pitänyt huomioida kryssimisen vaatimukset.

        Kryssiminen ei ole mielekästä Suomenlahden saariston ahtailla väylillä, missä joutuu veistämään vendaa parin minuutin välein. Saaristomerellä on eri juttu, kun tilaa on paljon enemmän. Mutta parhaiten kryssiin soveltuu avomeri, esim. Hki-Tallinna -veto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        5 solmua olisi jo korkea keskinopeus satamasta satamaan. Jos tuulee, purjehditaan. Jos ei tuule, liikutaan koneella vain kun on todella tarve liikkua. Erityisesti ensimmäisen veneen perämoottorilla. Kryssiminenhän on oikein mukavaa!

        Usein kotisatamasta lähdettiin iltapäivällä, jolloin se 7-9 tuntiakin olisi mennyt turhan pitkäksi.

        "Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu."
        Ja tämä, vaikka lähtö olisi iltapäivällä, kuten usein ennen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kryssiminen on ärsyttävää vekslaamista. Purjehdus on kivaa silloin, kun on sopiva sivutuuli, että purjeet pysyvät temppuilematta vedossa eikä tarvi suotta säädellä ja kiskoa naruista.

        Iltapäivällä vasta liikkeelle? Kummallista. Kyllä aina kesälomalla on meillä irtauduttu viimeistään yhdeksän tienoissa, jos yleensä ollaan oltu liikkeelle lähdössä. Viikonloppureissut tietysti vähän eri juttu mutta eipä silloin Lähteelää kauemmas viitsikään, tai ehkä joskus yhdellä yöpymisellä Elisaareen ja sunnuntaina yhdellä vedolla takaisin.

        Aamulla ei yleensä tuule. Silloin nautitaan saaressaolosta. Ennen puoltapäivää harvoin lähdetään liikkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nykyisellä ei ole kertaakaan tarvinnut, mutta joskus toki on haluttu."
        Ja tämä, vaikka lähtö olisi iltapäivällä, kuten usein ennen?

        Iltapäivällä lähtien ehtii hyvin yöksi Porkkalan selän yli nykyisellä. Sillä ensimmäisellä jäätiin yleensä Porkkalan niemeen jonnekin. Asiaan toki vaikuttaa myös vesivessa ja liesiuuni, jolloin haittaa vähemmän purjehtia pidempi aika kuin vaikeasti käytettävällä kemiallisella ja kiinteällä Origolla, jolla ruokaa ei voinut usein purjehtiessa tehdä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kryssiminen ei ole mielekästä Suomenlahden saariston ahtailla väylillä, missä joutuu veistämään vendaa parin minuutin välein. Saaristomerellä on eri juttu, kun tilaa on paljon enemmän. Mutta parhaiten kryssiin soveltuu avomeri, esim. Hki-Tallinna -veto.

        Saaristossa kryssiminen juuri mukavinta on. Avomerellä kryssiminenkin käy tylsäksi ellei kyse ole kisasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kryssiminen on ärsyttävää vekslaamista. Purjehdus on kivaa silloin, kun on sopiva sivutuuli, että purjeet pysyvät temppuilematta vedossa eikä tarvi suotta säädellä ja kiskoa naruista.

        Iltapäivällä vasta liikkeelle? Kummallista. Kyllä aina kesälomalla on meillä irtauduttu viimeistään yhdeksän tienoissa, jos yleensä ollaan oltu liikkeelle lähdössä. Viikonloppureissut tietysti vähän eri juttu mutta eipä silloin Lähteelää kauemmas viitsikään, tai ehkä joskus yhdellä yöpymisellä Elisaareen ja sunnuntaina yhdellä vedolla takaisin.

        Miksi on kummallista lähteä liikkeelle vasta iltapäivällä? Aika tyypillisesti vapaa-aika, oli sitten kyse viikonlopusta tai lomajaksosta, alkaa iltapäivällä työpäivän päätteeksi. Mekin hyvin usein lähdemme liikenteeseen työpäivän jälkeen. Kesän valoisina iltoina siinä ehtii hyvässä kelissä painella kymmeniäkin maileja.

        Myöhemmin loman aikana lähtöajat vaihtelevat hyvin paljon, yleensä välillä 6:00 - 18:00. Varhain toki lähdetään, jos on aikomuksena tehdä pitkä päivämatka, mutta aika harvoin ennen 11 liikkeelle. Lomalla kun on mukava nukkua pitkään ja nauttia rauhallinen aamiainen ennen lähtöä. Myöhäinen lähtöaika on tyypillinen, jos ollaan oltu uudessa paikassa, johon tutustuen on vierähtänyt alkupäivä.

        Toki on niitä "tosipurjehtijoita", joiden pitää olla liikkeellä auringon noustua ja laskee ankkurin pieneksi lepohetkeksi auringon laskiessa, mutta ei se ole ainut tapa harrastaa purjehdusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kryssiminen ei ole mielekästä Suomenlahden saariston ahtailla väylillä, missä joutuu veistämään vendaa parin minuutin välein. Saaristomerellä on eri juttu, kun tilaa on paljon enemmän. Mutta parhaiten kryssiin soveltuu avomeri, esim. Hki-Tallinna -veto.

        Jos ei tykkää vendailla tiuhaan, niin mikä pakko on pysyä siellä ahtaalla väylällä? Purjeveneellä luontevin reitti välillä Porkkala-Hanko kulkee saariston eteläpuolella avoimessa vedessä. Se on leppoisa reitti. Autopilotti ohjailee ja vastatuuleenkin selviää halutessaan yhdellä vendalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi on kummallista lähteä liikkeelle vasta iltapäivällä? Aika tyypillisesti vapaa-aika, oli sitten kyse viikonlopusta tai lomajaksosta, alkaa iltapäivällä työpäivän päätteeksi. Mekin hyvin usein lähdemme liikenteeseen työpäivän jälkeen. Kesän valoisina iltoina siinä ehtii hyvässä kelissä painella kymmeniäkin maileja.

        Myöhemmin loman aikana lähtöajat vaihtelevat hyvin paljon, yleensä välillä 6:00 - 18:00. Varhain toki lähdetään, jos on aikomuksena tehdä pitkä päivämatka, mutta aika harvoin ennen 11 liikkeelle. Lomalla kun on mukava nukkua pitkään ja nauttia rauhallinen aamiainen ennen lähtöä. Myöhäinen lähtöaika on tyypillinen, jos ollaan oltu uudessa paikassa, johon tutustuen on vierähtänyt alkupäivä.

        Toki on niitä "tosipurjehtijoita", joiden pitää olla liikkeellä auringon noustua ja laskee ankkurin pieneksi lepohetkeksi auringon laskiessa, mutta ei se ole ainut tapa harrastaa purjehdusta.

        Tavallaan ymmärrän. Ihmisten rytmit vaihtelee; meillä on jotenkin itsestään aikaistunut, että useimmiten olla luontojaan ylhäällä kahdeksaan mennessä eikä harrasteta mitään tunnin aamiaisia. Eli lähdetään aamulla, jos ollaan ylipäätään lähdössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saaristossa kryssiminen juuri mukavinta on. Avomerellä kryssiminenkin käy tylsäksi ellei kyse ole kisasta.

        Mitä kivaa siinä on, että parin minuutin välein joutuu säheltämään? Semmoinen puoli tuntia on hyvä väli vendoille. Mukavaa se tietysti ei ole koskaan, ideaalia on päästä yksillä säädöillä lähtösataman suulta kohdesataman suulle. Ja ilman keulalta lentäviä pärskeitä, mitä ei ihan aina kryssillä saa vältettyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä kivaa siinä on, että parin minuutin välein joutuu säheltämään? Semmoinen puoli tuntia on hyvä väli vendoille. Mukavaa se tietysti ei ole koskaan, ideaalia on päästä yksillä säädöillä lähtösataman suulta kohdesataman suulle. Ja ilman keulalta lentäviä pärskeitä, mitä ei ihan aina kryssillä saa vältettyä.

        Aika harva siellä säheltää. Useammalla on purjeet tiukasti rullalla ja Penta päällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kryssiminen on ärsyttävää vekslaamista. Purjehdus on kivaa silloin, kun on sopiva sivutuuli, että purjeet pysyvät temppuilematta vedossa eikä tarvi suotta säädellä ja kiskoa naruista.

        Iltapäivällä vasta liikkeelle? Kummallista. Kyllä aina kesälomalla on meillä irtauduttu viimeistään yhdeksän tienoissa, jos yleensä ollaan oltu liikkeelle lähdössä. Viikonloppureissut tietysti vähän eri juttu mutta eipä silloin Lähteelää kauemmas viitsikään, tai ehkä joskus yhdellä yöpymisellä Elisaareen ja sunnuntaina yhdellä vedolla takaisin.

        Minäkin lähden vasta iltapäivällä liikkeelle, sillä olen ns. illan virkku.
        Pystyn jatkamaan purjehdusta pitkälle iltaan, mutta siinä on se ongelma, että jotkut satamat ovat siihen aikaan täynnä.

        Myös tuuli tahtoo illalla moinata, joten loppumatka on ajettava konella.
        Siitä huolimatta en aio lähteä aikaisin aamulla mihinkään - etenkään lomalla D.

        Kyllä minä joskus katselen hieman kateellisen teitä aikaisin lähtijöitä, mutta en kyllä pysty elämään vastoin luontoani, sillä aamulla nukkuminen on minulle parasta herkkua.

        Pyydän ymmärrystä meitä myöhemmin lähteviä kohtaa, jos se on mahdollista 😔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä kivaa siinä on, että parin minuutin välein joutuu säheltämään? Semmoinen puoli tuntia on hyvä väli vendoille. Mukavaa se tietysti ei ole koskaan, ideaalia on päästä yksillä säädöillä lähtösataman suulta kohdesataman suulle. Ja ilman keulalta lentäviä pärskeitä, mitä ei ihan aina kryssillä saa vältettyä.

        Parissa minuutissa vene etenee pari kaapelia. On PKS-Hanko välillä jokunen kohta, jossa joutuu noin tiheästi vendaamaan, mutta 10 minuuttia on tyypillisempi ja välillä menee toista tuntia. Kun on hyvin kryssivä vene, ei tarvitse niin usein vendailla.

        Mukavaahan se on, että on jotain tekemistä. Näkee eri maisemiakin, kun vendat osuu eri kerroilla eri paikkoihin väylän ulkopuolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Parissa minuutissa vene etenee pari kaapelia. On PKS-Hanko välillä jokunen kohta, jossa joutuu noin tiheästi vendaamaan, mutta 10 minuuttia on tyypillisempi ja välillä menee toista tuntia. Kun on hyvin kryssivä vene, ei tarvitse niin usein vendailla.

        Mukavaahan se on, että on jotain tekemistä. Näkee eri maisemiakin, kun vendat osuu eri kerroilla eri paikkoihin väylän ulkopuolelle.

        Missähän kohtaa pks-Hanko välillä väyliä pitkin edetessä pystyy vetämään toista tuntia ilman vendaa, jos tuuli on ns. päin kärsää eli tasan vastainen siitä suunnasta, johon haluaa päästä? Väittäisinpä, ettei edes Porkkalanselällä onnistu.


      • Anonyymi

        Pohjan puhtaudella on myös tällä hetkellä, vkl kisoissa muutamat putsasivat pohjansa ennen mittelöä, kyllä limojen poisto voi tuoda puoli solmua lisää, ehkä enempikin....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missähän kohtaa pks-Hanko välillä väyliä pitkin edetessä pystyy vetämään toista tuntia ilman vendaa, jos tuuli on ns. päin kärsää eli tasan vastainen siitä suunnasta, johon haluaa päästä? Väittäisinpä, ettei edes Porkkalanselällä onnistu.

        Vain harvoin tuuli on suoraan päin kärsää, eivätkä väylät missään ole suoria. Täyttä kryssiä on vain paikoin.

        Sitä taas en ymmärrä ollenkaan, että mukavaa olisi mennä koko päivä samoilla säädöillä. Ehkä lomassa saisi yksi sellainen laiska päiväkin ola, mutta toinen sellainen olisi jo erittäin tylsää, vain aavistuksen koneajoa mielekkäämpää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohjan puhtaudella on myös tällä hetkellä, vkl kisoissa muutamat putsasivat pohjansa ennen mittelöä, kyllä limojen poisto voi tuoda puoli solmua lisää, ehkä enempikin....

        Viime vuonna kävin pohjan pesussa elokuussa. Pesusta lähtiessä loki näytti noin puoli solmua suurempia lukemia samoilla moottorin kierroksilla. Eikä pohjassa ollut mitään muuta kuin limaa. Jos joku väittää, ettei likainen pohja hänen venettään solmun kymmenystä enempää hidasta, puhuu pötyä. Se on aivan fysikaalinen fakta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missähän kohtaa pks-Hanko välillä väyliä pitkin edetessä pystyy vetämään toista tuntia ilman vendaa, jos tuuli on ns. päin kärsää eli tasan vastainen siitä suunnasta, johon haluaa päästä? Väittäisinpä, ettei edes Porkkalanselällä onnistu.

        Usein onnistuu juuri Porkkalanselällä. Jos Porkkalaniemelle on suora kryssiä, on tuuli n. 230 astetta ja Porkkalanselän ylitys menee yhdellä (275).

        Myös Barösundista länteen saa joskus ajaa pitkään yhtä halssia samoin Hästö-Busön ja Hangon välillä.

        Myös Kytöltä länteen mennään välillä pitkä pätkä yhtä halssia, vaikka kryssiä olisikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain harvoin tuuli on suoraan päin kärsää, eivätkä väylät missään ole suoria. Täyttä kryssiä on vain paikoin.

        Sitä taas en ymmärrä ollenkaan, että mukavaa olisi mennä koko päivä samoilla säädöillä. Ehkä lomassa saisi yksi sellainen laiska päiväkin ola, mutta toinen sellainen olisi jo erittäin tylsää, vain aavistuksen koneajoa mielekkäämpää.

        Juuri sellainenhan sitä mukavaa purjehdusta on. Leppoisaa menoa. Voi vaikka lukea kirjaa välillä, jos on väljää eikä muuta liikennettä ympärillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä etappien tarpeesta, jos tuulet sattuvat hyvin. Sopivalla tuulella pienelläkin veneellä yksi pysähdys riittää hyvin, eikä pitkänä kesäpäivänä ole mitenkään mahdotonta vetää kerralla. Vastatuuli tai kevyt tuuli tietysti pidentää matka-aikaa hyvin merkittävästi, jos ei koneella halua ajella. Silloin voi tarvita useammankin päivän.

        Tietysti tässä nyt näkyy keskustelijoiden hyvin erilaiset lähtökohdat. Jos toinen haluaa aina kulkea purjein ja toinen ei kryssi lainkaan, niin kriteerit veneelle ovat toki täysin erilaiset. Aika paljonhan purjeveneen suunnittelussa joudutaan yleensä painottamaan kryssiominaisuuksia, jotta kryssiminen ylipäänsä fiksusti onnistuu. Jotkut jopa purjehtivat aina myötätuuleenkin pelkillä kryssipurjeilla. Jos sinä kuljet vastatuuleen moottorilla, niin silloinhan valitset tietysti myötätuulipurjehdukseen optimoidun veneen, joka on hyvin erilainen kuin sellainen, jossa on pitänyt huomioida kryssimisen vaatimukset.

        En ihan tajunnut tuota kryssipurjejuttua, mitä tarkoitit?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei matkamoottoriveneet tuollaisilla nopeuksilla liiku. Jo 30 solmua on aika ultimaatti marssinopeus.

        Ei ollut matkamoottoriveneistä kyse ja marssinopeutta ajetaan vain koska nuukaillaan. Purjeveneidenkin kohdalla on tapana mainita huippunopeus vaikka todellinen etenemisnopeus on useimmiten kaukana siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ihan tajunnut tuota kryssipurjejuttua, mitä tarkoitit?

        Ei ollut minun kirjoitus, mutta tuossahan puhuttiin myötätuuleen menemistä pelkillä kryssipurjeilla, siis ilman spinaakkeria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollut minun kirjoitus, mutta tuossahan puhuttiin myötätuuleen menemistä pelkillä kryssipurjeilla, siis ilman spinaakkeria.

        Okei. Aika suuri osa seilaa mitään sellaista käyttämättä. Kommentissa oli jotenkin sellainen sävy kuin olisi puhunut jostain epätavallisesta, siksi ihmettelin.
        Toki moni spinnuakin käyttää, mutta rohkenen silti väittää, että iso on niiden joukko, joilla ei edes ole kuin kaksi purjetta eli isopurje ja yksi keulapurje (useimmiten rullalla). Saattaisi olla jopa enemmistö matkaveneilijöistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei. Aika suuri osa seilaa mitään sellaista käyttämättä. Kommentissa oli jotenkin sellainen sävy kuin olisi puhunut jostain epätavallisesta, siksi ihmettelin.
        Toki moni spinnuakin käyttää, mutta rohkenen silti väittää, että iso on niiden joukko, joilla ei edes ole kuin kaksi purjetta eli isopurje ja yksi keulapurje (useimmiten rullalla). Saattaisi olla jopa enemmistö matkaveneilijöistä.

        Se oli juuri se pointti, että useimmat purjehtijatkin painottavat kryssiominaisuuksia niin paljon, etteivät käytä, tai välttämättä edes omista lainkaan, myötätuulipurjeita.

        Hassuahan se on, että hankitaan nimenomaan kryssimiseen optimoidut vehkeet, mutta ei koskaan kryssitä vaan painetaan vastatuuleen koneella. Myötätuuleen sitten lillutellaan kryssipurjeilla, vaikka siitä myötätuulipurjehduksestakin tulisi paljon hauskempaa (ja nopeampaa), jos vetäisi siihen soveltuvat rätit ylös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se oli juuri se pointti, että useimmat purjehtijatkin painottavat kryssiominaisuuksia niin paljon, etteivät käytä, tai välttämättä edes omista lainkaan, myötätuulipurjeita.

        Hassuahan se on, että hankitaan nimenomaan kryssimiseen optimoidut vehkeet, mutta ei koskaan kryssitä vaan painetaan vastatuuleen koneella. Myötätuuleen sitten lillutellaan kryssipurjeilla, vaikka siitä myötätuulipurjehduksestakin tulisi paljon hauskempaa (ja nopeampaa), jos vetäisi siihen soveltuvat rätit ylös.

        Ehkä ne onkin keskituulen sivutuuleen optimoituja eli purjehditaan vain silloin kun vauhti on vähintään sama kuin koneella ja toisaalta ei saa olla kova tuuli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se oli juuri se pointti, että useimmat purjehtijatkin painottavat kryssiominaisuuksia niin paljon, etteivät käytä, tai välttämättä edes omista lainkaan, myötätuulipurjeita.

        Hassuahan se on, että hankitaan nimenomaan kryssimiseen optimoidut vehkeet, mutta ei koskaan kryssitä vaan painetaan vastatuuleen koneella. Myötätuuleen sitten lillutellaan kryssipurjeilla, vaikka siitä myötätuulipurjehduksestakin tulisi paljon hauskempaa (ja nopeampaa), jos vetäisi siihen soveltuvat rätit ylös.

        Kyse ei välttämättä ole kryssiominaisuuksien painottamisesta ollenkaan. Minkä taisit itsekin ymmärtää, kun seuraavassa lauseessa sitten morkkaat siitä, ettei kryssitä.

        Mietipä vähän, miksi rullapurjeet ovat suosittuja? Vastaus: (osittain) siksi, että suuri osa, ehkä peräti enemmistö, purjeveneellä liikkuvista ei ole erityisen kiinnostunut purjehduksesta samassa mielessä kuin kilpapurjehdusta painottavat vaan veneilystä yleensä ja halvasta/äänettömästä/leppoisasta menosta ilman, että temppuilee erilaisten purjeiden kanssa.

        Alan uskoa teoriaasi kryssiominaisuuksien painottamisesta sitten, kun kerrot jonkun veneen, jonka vakiovarustukseen kuuluu spinnu mutta ei fokkaa tai genoaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei välttämättä ole kryssiominaisuuksien painottamisesta ollenkaan. Minkä taisit itsekin ymmärtää, kun seuraavassa lauseessa sitten morkkaat siitä, ettei kryssitä.

        Mietipä vähän, miksi rullapurjeet ovat suosittuja? Vastaus: (osittain) siksi, että suuri osa, ehkä peräti enemmistö, purjeveneellä liikkuvista ei ole erityisen kiinnostunut purjehduksesta samassa mielessä kuin kilpapurjehdusta painottavat vaan veneilystä yleensä ja halvasta/äänettömästä/leppoisasta menosta ilman, että temppuilee erilaisten purjeiden kanssa.

        Alan uskoa teoriaasi kryssiominaisuuksien painottamisesta sitten, kun kerrot jonkun veneen, jonka vakiovarustukseen kuuluu spinnu mutta ei fokkaa tai genoaa.

        Itse en ole kilpapurjehtija ja nykyisessä veneessäni on rullagenua. Onhan se rullagenua vaivaton ja säästää säilytystilaa. Ei silti tulisi mieleenkään luopua myötätuulipurjeista. Vaikka pidän myös kryssimisestä, on myötätuulipurjehdus mielestäni nautinnollisinta purjehdusta, mutta kyllä se spinnun vaatii. Ellei tuule reippaasti, on myötätuuleen purjehtiminen ilman spinnua hidasta ja ikävää keikkumista.

        Nykyäänhän genaakkerinkin saa näppärällä rullalla, joten mitään "temppuilua" ei paremmin myötäisempiin suuntiin soveltuvan purjeen käyttäminen edellytä.

        En minä morkkaa sitä, että ei kryssitä. Se on ihan ymmärrettävää. Ihmettelen vain sitä, miksi hankitaan kryssimiseen optimoidut vehkeet, jos ei kryssitä. Purjevalinnat ovat vain osa tätä. Vielä suurempi tekijä on esimerkiksi köli - miksi ihmeessä hankitaan vene syvällä kölillä, jos sen kölin hyviä ominaisuuksia ei ole tarkoitus hyödyntää? Mukana kuitenkin tulee ihan merkittäviä huonoja ominaisuuksia - rajoittaa rantautumispaikkoja ja altistaa rikkoutumiselle pohjakosketuksessa. Sivu- ja myötuuleen purjehtiessa riittäisi hyvinkin matala köli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei välttämättä ole kryssiominaisuuksien painottamisesta ollenkaan. Minkä taisit itsekin ymmärtää, kun seuraavassa lauseessa sitten morkkaat siitä, ettei kryssitä.

        Mietipä vähän, miksi rullapurjeet ovat suosittuja? Vastaus: (osittain) siksi, että suuri osa, ehkä peräti enemmistö, purjeveneellä liikkuvista ei ole erityisen kiinnostunut purjehduksesta samassa mielessä kuin kilpapurjehdusta painottavat vaan veneilystä yleensä ja halvasta/äänettömästä/leppoisasta menosta ilman, että temppuilee erilaisten purjeiden kanssa.

        Alan uskoa teoriaasi kryssiominaisuuksien painottamisesta sitten, kun kerrot jonkun veneen, jonka vakiovarustukseen kuuluu spinnu mutta ei fokkaa tai genoaa.

        Tuossa on hiukan outo dilemma sen suhteen, että uppoumarunkoiset moottoriveneet ja moottoripurjehtijat ovat täysin kadonneet markkinoilta.

        Tietysti äänettömästi moottorilla liikkuminen ei oikein vielä onnistu, mutta halvalla onnistuu.

        Miksi siis ostetaaan purjevene, jos pääkäyttötapa on ajaa koneella? Aika kalliiksi tulee masto, purjeet ja heloitus. Lisäksi korkea masto ja suuri syväys rajoittavat reitinvalintoja.


    • Anonyymi

      Kryssiominaisuuksien painottaminen johtuu tietysti siitä, että vain kryssimisessä toteutuu purjehtimisen taika, vastatuuleen eteneminen. Sivumyötäisestä platlenssiin olevat suunnat ovat perimmiltään ajelehtimista, jolla ei voida päätyä kuin tuulen alapuolella oleviin kohteisiin.

      Hyvät luoviominaisuudet mahdollistavat vapaammat reittisuunnittelumahdollisuudet. Lisäämällä spinaakkerin, genaakkerin tai vastaavan saa hyvin luovivan purren kulkemaan hyvin myös myötätuuleen. Huonosti luovivaa venettä ei taas saa luovimaan kunnolla purjejärjestelyin.

      • Anonyymi

        Sinulla on vähän erikoinen ja väittäisin, valtavirrasta poikkeava näkemys purjehtimisen ytimestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on vähän erikoinen ja väittäisin, valtavirrasta poikkeava näkemys purjehtimisen ytimestä.

        Et vaan itse ole sitä vielä ymmärtänyt.


      • Anonyymi

        Sellainenkin purjehtija, joka ei erityisemmin pidä luovimisesta, arvostaa venettä, joka purjehtii hyvin myös vastaisempiin suuntiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et vaan itse ole sitä vielä ymmärtänyt.

        No, pian 25 vuotta olen omalla veneellä seilannut, joten tuskinpa tuon mielipiteen kannalle tulen jatkossakaan kallistumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, pian 25 vuotta olen omalla veneellä seilannut, joten tuskinpa tuon mielipiteen kannalle tulen jatkossakaan kallistumaan.

        Vanha jäärä ei opi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellainenkin purjehtija, joka ei erityisemmin pidä luovimisesta, arvostaa venettä, joka purjehtii hyvin myös vastaisempiin suuntiin.

        Arvostaa jos arvostaa, ts. jos välittää.

        Tässäkin keskustelussa näkyy hyvin selvästi "jakautunut todellisuus". Purjeveneilijät jakautuvat noin karkeasti ottaen kahteen porukkaan (yleistys, totta kai, liukuvahan se skaala on kuten kaikessa). Eli niihin, joille purjein aina kun suinkin mahdollista on ydinjuttu ja sitten niihin, joille keskiössä on kaikki muu veneilyssä ja purjeiden merkitys on vain vaihtoehtoinen propulsio, jota käytetään silloin, kun olosuhteet ovat siihen optimaaliset. Tyynessä/kevyessä tuulessa tai vastaiseen ajetaan koneella.


    • Anonyymi

      Vene kelluu , uimataidon hukkuu.

      • Anonyymi

        Mistä tuo viisaus mahtaa kummuta?
        Miksi tämäkään keskustelu ei voinut jäädä ilman tuollaisia höpötyksiä?


      • Anonyymi

        Vähän vielä harjoittelet, niin opit kirjoittamaan ihan oikeita lauseita ja virkkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähän vielä harjoittelet, niin opit kirjoittamaan ihan oikeita lauseita ja virkkeitä.

        Paljon kiitoksia kannustavista sanoistasi.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi kuollut ulosajossa lauantai-iltana Loimaalla

      On tainnut olla melkoinen ylinopeus kun on tuollaista jälkeä tullut. Onneksi ei kuitenkaan sivullisia menehtynyt https://viranomaisuutiset.fi/ulosajo-
      Loimaa
      85
      3434
    2. Kerro jotain kaivatustasi

      jotain mitä teille on sattunut keskenään? Ei silmiin katsomista kun sitä on kaikilla. Jotain mistä hän voisi tietää että olet täällä...
      Ikävä
      114
      1655
    3. Sofian kylppärikuva.

      Pyllistys! Miten voi tuon ikäinen nainen olla noin pissis ja lapsellinen? Hoh hoijaa...
      Kotimaiset julkkisjuorut
      114
      1184
    4. Haittaako se, että olen sua nuorempi?

      Mulle ikäerolla ei ole mitään väliä, mutta voiko naista se haitata, jos on vanhempi miestä?
      Ikävä
      104
      1023
    5. Illat ilman sua (mies)

      ovat niin turhia! Toivittavasti sulla on kaikki hyvin. Miettii yksi pieni sydän ikävissään!
      Ikävä
      101
      875
    6. Jos meistä tulis jotain,

      niin sulle mies pitäis eka opettaa hieman käytöstapoja. Mut ootkohan sä liian vanha oppimaan yhtään mitään? 🤔
      Ikävä
      60
      868
    7. 210
      807
    8. Kysymys haavemaihin

      Hei haaveileva mukava nainen, miten meni viikonloppu?
      Ikävä
      217
      754
    9. Rikoin sun sydämen.

      Se oli silti sulle oikein.
      Tunteet
      65
      724
    10. Iso vaalee vauhdissa

      Onko hyvä vai paha jotta tällä muutamalla taitaa olla aika huono itsetunto kun pitää jokapaikassa ja tilanteessa tuoda oma erinomaisuutensa ja muiden
      Suomussalmi
      13
      720
    Aihe