Pakkoruotsi suoritetuksi ilman numeroarviointia

Ett skolsystem som betonar formella akademiska kunskaper och betyg gynnar inte nödvändigtvis svenskans ställning i framtiden. Syftet med skolsvenskan borde därför vara mera kulturellt och något som senare kan leda till att de som är riktigt motiverade fortsätter lära sig mera.

Då kommer vi också till frågan om varför den obligatoriska svenskan överhuvudtaget ska betygsättas?

Vilken skulle skadan bli, om obligatoriska svenskakurser handlade om att bekanta sig med det svenska språket på vilket sätt som helst, via tecknade serier, reklam, kändisar, mat, ja, vad som helst som intresserar de unga.

Nykyaikainen käännösteknologia kääntää tämänkin tekstin täysin ymmärrettäväksi suomeksi sekunnissa.

Miksi tuhlata nuorten aikaa sanaluetteloihin ja kielioppisääntöihin?

Kulttuuri ei voi pohjimmiltaan olla velvollisuus, samoin kuin taide ei voi olla. Ja sillä ei ole väliä, jos et osaa kieltä täydellisesti.

Muodollisia akateemisia taitoja ja arvosanoja painottava koulujärjestelmä ei välttämättä suosi ruotsin asemaa tulevaisuudessa. Kouluruotsin tarkoituksen tulisi siksi olla kulttuurisempi ja jotain, mikä voi myöhemmin johtaa siihen, että todella motivoituneet jatkavat oppimista.

Sitten tullaan myös kysymykseen, miksi pakollista ruotsia pitäisi ylipäätään arvostella numeroilla?

Mitä haittaa siitä olisi, jos pakollisilla ruotsin kursseilla olisi kyse ruotsin kielen tuntemisesta jollakin tavalla, sarjakuvien, mainonnan, julkkisten, ruoan, kyllä, kaiken, mikä nuoria kiinnostaa. Opiskelijat eivät välttämättä oppisi vähemmän ja kurssit voitaisiin yksinkertaisesti arvioida "hyväksytty" tai "hylätty". Ne, jotka haluavat hallita kielen sujuvasti ja hyötyä siitä työelämässä, voivat valita sen myöhemmin lukiossa.

Lainaus:

"Nyt kurssimuotoisuuden myötä kieltä luetaan pari kurssia,"

Ruotsia on pakko lukea viisi kurssia.
Se on viisi kurssia pois muiden kielten opinnoista (aika, stressi)

"Kieliä ei oikein voi opiskella ilman kielioppia"

Miksi kieliä pitää opiskella ja erityisesti ruotsia ylipäätään pitää opiskella, kun voisi opiskella käännöskoneiden käyttöä.

Käännöskoneiden keskuskieli on englanti, joten ainoastaan sen opiskelu on välttämätön perustaito..

Emme elä enää 1980-lukua..ja lapsemme vielä vähemmän.

Google kääntänyt:

Ruotsin tulevaisuus Suomessa ei näytä erityisen positiiviselta, eikä ruotsin oppivelvollisuuden pakollisuus ole onnistunut muuttamaan sitä. Siksi kouluruotsista keskustelun, myös ruotsinkielisen Suomen sisällä, pitäisi nopeasti kehittyä pelkästä pakollisten kurssien puolustamisesta siihen, miten ruotsi tulisi pitää hengissä maassamme yleisesti. Tuossa keskustelussa ruotsinkielisten itsensä tulisi olla mahdollisimman aktiivisia.

Toistaiseksi koulun uudet ideat loistavat poissaolollaan. Pelkkä keskustelu resurssien lisäämisestä ei riitä innovatiiviseksi ajatukseksi, vaikka rahaa tietysti tarvitaan.

Suurelle osalle suomenkielisiä ruotsi ei ole poliittisesti tärkeä asia, joten uudet ideat tulisivat juuri Svenskfinlandista. Toinen tärkeä näkökohta kielikeskustelussa, jota ei pidä unohtaa, on se, että suomenkieliset eivät välttämättä koe ruotsia uhanalaisena vähemmistökielenä, mitä se sinänsä on, kun suomen kieltäkin heikentää Youtube Englanti.

Numeroarvostelun poistuminen on kyllä ihan toteutuskelpoinen idea.
Onnistuu helposti ministeriön ja opetushallituksen ohjeistuksella.

Vai vaatiiko jonkin lakimuutoksen?
Nyt en ehdi selvittää..

"Kulttuuri ei voi pohjimmiltaan olla velvollisuus, samoin kuin taide ei voi olla. "

Pistää miettimään, eikö.

Joku voi tarvita ruotsia työelämässä, mutta ei se silti ole mikään jokaisen suomalaisen perustaito.

Vain suomen kieli on Suomessa
kiistaton perustaito.
Myös ruotsinkielisten perustaito.

Tätä ei ole järkeä kostaa 95%:n ei-ruotsinkielisten enemmistölle väittämällä, että ruotsi olisi jokaisen suomenmaalaisen perustaito. Ei ole. Se aika päättyi 1809.

Ei ole mitään perusteita opettaa ruotsia jokaiselle ja vielä vähemmän on perusteita valvoa, että jokainen osaa ruotsia.
Siinä mielessä Yläjärvi ymmärtää ongelman ytimen.

Muiden aineiden roolia voidaan pohtia vaikka YK:ssa Unescossa..

Tarvitseeko lapsi matematiikkaa..?

Mikään muu aine ei ole samalla tavalla poliittinen, valtapoliittinen aine.

Ruotsi ei siis ole ongelmallinen sitä "kohtaan tunnetun inhon "takia, vaan aineen valtapoliittisuuden takia.

Matematiikka ei ole poliittinen aine.
Biologia ei ole poliittinen aine.

Uskonto on ainoa vertailukelpoinen ruotsiin, mutta siinä onkin jo valinnanvapaus, uskonnonvapaus..

Pakkoruotsi on valtapoliittinen aine, poliittisesti kiistanalainen aine.

Sen takia sen pitää valinnainen, oma valinta.. siis jos Suomi väittää olevansa yksilönvapautta kunnioittava länsimaa.

Ruotsi on jäänne kolonialismista!

7/10 suoritettu hyväksyttävästi, muutoin hylätty.
Pakollinen laaja oppimäärä paitsi pitkät matikat jms. valinneille, joille lyhyt ruotsi.

Joo, hyvä. Opettelee yhden ruotsinkielisen lasten laulun ja pääsee samalla laululla läpi ruotsista kaikilla kouluasteilla. Jätte bra!

Sitten voi pakkoruotsin tunneilla opiskella itsekseen ja läppärin avulla jotain mielekkääksi kokemaansa kieltä. Tosi siistiä.

Epätoivoisia yrityksiä jatkaa pakkoa

Tämä koepallo, ei onnistunut, turha mikä turha

Siinähän kokeilevat. Pakko on purettava kuitenkin.

Kun ne eivät voi luopua pakosta, aika ajoin muka luovutaan jostain...

Kun mikään ei pakkoruotsissa toimi

Eikö Norjassa ole pakko saksa, ranska, espanja valinnaisesti 8. luokalta, joka vastaa suomen lisäkieltä, joka on pakollinen muutenkin lukiossa, jos ei ota pitkää matikkaa. Ruotsi on paljon helpompaa. Norjassa opiskellaan kahta erilaista norjan kirjoitusmuotoa. Ruotissa enkku, ja sitten myöhemmin saksa yleisin, joka kuten ranska, on vaikeampaa kuin ruotsi.

Ei se kaikki ole niin ruusuilla tanssimista norjassakaan. Tuskin puhesuomen kirjoittaminen tosin olisi kovin haastavaa, mutta voi siitä tehdä vaikeaakin, ja jos ruotsin sijaan saksaa, joka on vaikea kieli kieliopillisesti ja näytää aika ikävältä, on se kyllä haastavaa, ja sama ranskasta, kun taas ruotsi auttaa Norjaan muutossa ja Norjassa ylipäätään, kun vieressä on 10M ruotsalaista, joka myös lisää kommunikatiivista aluetta.

Pakkosuomesta olisi hyvä luopua Suomessa, mutta seuraavaksi paras on pakkoruotsi pois, mutta sekään ei kelvannut. Pakkoenkkukin pois, mutta ei kelvannut sekään, kun joka maa ajattelee "kun ei muutkaan". Brysselissäkin sitten päädyttiin enkkuun, vaikka skandinavia on paras kieli niin EU:ssa kuin maailmassa.