Evoluutioteoria sortuu, mutaatiot eivät olekaan satunnaisia

Kai tiedät edes sen että evoluutio on luonnossa havaittu ilmiö. Ei sitä mikään kaada.

Anonyymi kirjoitti:

Kai tiedät edes sen että evoluutio on luonnossa havaittu ilmiö. Ei sitä mikään kaada.

Muutos on luonnossa havaittu ilmiö, mutta on klassinen virhe sekoitaa keskenään muutos ja evoluutio. Muutos tarkoittaa vaihtoehtoisia biologisia ohjelmia, jotka johtavat geneettiseen entropiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Muutos on luonnossa havaittu ilmiö, mutta on klassinen virhe sekoitaa keskenään muutos ja evoluutio. Muutos tarkoittaa vaihtoehtoisia biologisia ohjelmia, jotka johtavat geneettiseen entropiaan.

Lue lisää

Miten sinä määrittelet käsitteen "evoluutio"?

Anonyymi kirjoitti:

Muutos on luonnossa havaittu ilmiö, mutta on klassinen virhe sekoitaa keskenään muutos ja evoluutio. Muutos tarkoittaa vaihtoehtoisia biologisia ohjelmia, jotka johtavat geneettiseen entropiaan.

Lue lisää

"Muutos on luonnossa havaittu ilmiö, mutta on klassinen virhe sekoitaa keskenään muutos ja evoluutio."

Väärin! Muutos on kyllä luonnossa havaittu ilmiö monellakin tavalla, mutta biologiassa evoluutiolla tarkoitetaan KAIKKEA SELLAISTA MUUTOSTA JOKA TAPAHTUU PERIMÄMUUNTELUN JA LUONNONVALINNAN YHTEISVAIKUTUKSESTA JOHTAEN SOPEUTUNEEMPIEN TODENNÄKÖISEMPÄÄN SELVIYTYMISEEN; tällaiset muutokset eivät ole rajattuja niin, ettei perimä eli "informaatio" voisi supistua tai perimän ja sen erinäisten oheismekanismien ohjaamien fenotyyppien käsittämien ominaisuuksien kirjo vähetä.

"Muutos tarkoittaa vaihtoehtoisia biologisia ohjelmia, jotka johtavat geneettiseen entropiaan."

Väärin! Muutos on sitä, että jokin asia on myöhemmin erilainen kuin aiemmin. Muutosta on monenlaista. Biologia ei ole ohjelmoitua, vaan se toimii luonnon perusvuorovaikutusten kumuloituneina tapahtumasarjoina stokastisesti. "Geneettinen entropia" on huuhaata.

Entropia on luonnontieteellisesti määritelty klassisessa mielessä tilastollisen mekaniikan ilmiönä, jota tarkastellaan kemiassa ja fysiikassa, ja tämä koskee partikkelien kuten atomien ja molekyylien liikkeen jakautumista systeemeissä. Sen lisäksi entropia on luonnontieteellisesti määritelty modernin fysiikan alueella von Neumannin entropiana, joka käsittelee kvanttitilastollista entropiaa.

Lisäksi entropia on vielä määritelty informaatioteoriassa matemaattisesti muotoiltuna näiden edellisten tapaisesti. Kreationistit sekoittavat informaatioteoreettisen entropian erityisesti klassiseen entropiaan ja kuvittelevat, että tätä ajatusta voidaan soveltaa geeneihin, mutta se on naurettava Dunning-Kruger-väärinymmärrys. Geenit ovat molekyylejä, joiden fysiikkaa ja kemiaa voidaan mallintaa klassisen termodynamiikan mukaan.

Ei käy tuollainen maalitolppien siirtely, että ensin väärinymmärretään entropia, ja sitten tätä väärinymmärrystä sovelletaan evoluution geneettiseen perustaan. Ei käy, koska me, jotka tajuamme tästä asiasta jotain, huomautamme siitä teille kreationisteille, jotka ette tajua tästä asiasta näköjään edelleenkään yhtään mitään.

siare kirjoitti:

Miten sinä määrittelet käsitteen "evoluutio"?

Kreationisteilla on käytännössä poikkeuksetta käytössään vain olkinukkekäsitys evoluutiosta. Se on teleologinen, vähän kuten 1800-luvun ortogeneettinen käsitys evoluutiosta etenevänä paranemisen prosessina, jossa organismeista tulee kuin tarkoituksella jotain entistä parempaa ja kehittyneempää siinä merkityksessä, että kehitys tarkoittaa muutosta yksinkertaisemmasta ja huonommasta kohti monimutkaisempaa ja parempaa.

Kreationistit eivät lukuisista kehoituksista huolimatta kykene ottamaan huomioon sitä tosiasiaa, että luonnonvalinta on se kokonaisuus, joka määrittää onko jokin muutos edelliseen nähden "parempi" vai "huonompi". Tämä kreationistien aivopieru johtuu siitä, että he projisoivat omaa uskomustaan muihin käsityksiin. Koska heidän uskomuksissaan luoja loi jotain hyväksi katsomaansa, niin he kuvittelevat, että muissa katsomuksissa täytyy myös olla edustettuna teleologinen pyrkimys tuottaa jostain vähemmän kummoisesta jotain spektaakkelimaista, kuten bakteerista ihminen.

Kreationistien mätiin kaaleihin ei mahdu se ajatus, ettei tämä prosessi ole tapahtunut tarkoituksella ja, että tämmöisiä prosesseja kulkee moniin suuntiin, joista jotkin ovat kuin "taakse päin", ainakin kreationistien mielestä katsottuna. Olen itse koettanut ymmärtää, että mikä helvetti siinä on niin vaikeaa kreationistille ymmärtää, että evoluutio on PERIMÄMUUNTELU LUONNONVALINTA, ja, että perimämuuntelu ei tarkoita pelkästään mutaatioita ja, että ilman luonnonvalintaa tätä koko asiaa ei voi ymmärtää.

Ja kun asiaa miettii, niin ehkä se on vain niin yksinkertainen juttu, että koska luonnonvalinta on oikeastaan helppo ymmärtää ja havaita, niin kreationistit vain yksinkertaisesti sivuuttavat sen, jotta sitä ei tarvitse kohdata. Tämä sitten muka jättää tilaa ja aikaa keskittyä saivartelemaan erilaisten väärinkäsitysten ryöpytyksin perimämuuntelun yksityiskohtia. Kreationistit kun ovat omiaan jättämään oleellisia huomioita huomioimatta, niin he voivat vain yrittää hämätä asioista vähemmän perillä olevaa yleisöä jankuttamalla hevonpaskaa siitä, kuinka "satunnaiset mutaatiot sitä ja tätä.

Anonyymi kirjoitti:

Kreationisteilla on käytännössä poikkeuksetta käytössään vain olkinukkekäsitys evoluutiosta. Se on teleologinen, vähän kuten 1800-luvun ortogeneettinen käsitys evoluutiosta etenevänä paranemisen prosessina, jossa organismeista tulee kuin tarkoituksella jotain entistä parempaa ja kehittyneempää siinä merkityksessä, että kehitys tarkoittaa muutosta yksinkertaisemmasta ja huonommasta kohti monimutkaisempaa ja parempaa.

Kreationistit eivät lukuisista kehoituksista huolimatta kykene ottamaan huomioon sitä tosiasiaa, että luonnonvalinta on se kokonaisuus, joka määrittää onko jokin muutos edelliseen nähden "parempi" vai "huonompi". Tämä kreationistien aivopieru johtuu siitä, että he projisoivat omaa uskomustaan muihin käsityksiin. Koska heidän uskomuksissaan luoja loi jotain hyväksi katsomaansa, niin he kuvittelevat, että muissa katsomuksissa täytyy myös olla edustettuna teleologinen pyrkimys tuottaa jostain vähemmän kummoisesta jotain spektaakkelimaista, kuten bakteerista ihminen.

Kreationistien mätiin kaaleihin ei mahdu se ajatus, ettei tämä prosessi ole tapahtunut tarkoituksella ja, että tämmöisiä prosesseja kulkee moniin suuntiin, joista jotkin ovat kuin "taakse päin", ainakin kreationistien mielestä katsottuna. Olen itse koettanut ymmärtää, että mikä helvetti siinä on niin vaikeaa kreationistille ymmärtää, että evoluutio on PERIMÄMUUNTELU LUONNONVALINTA, ja, että perimämuuntelu ei tarkoita pelkästään mutaatioita ja, että ilman luonnonvalintaa tätä koko asiaa ei voi ymmärtää.

Ja kun asiaa miettii, niin ehkä se on vain niin yksinkertainen juttu, että koska luonnonvalinta on oikeastaan helppo ymmärtää ja havaita, niin kreationistit vain yksinkertaisesti sivuuttavat sen, jotta sitä ei tarvitse kohdata. Tämä sitten muka jättää tilaa ja aikaa keskittyä saivartelemaan erilaisten väärinkäsitysten ryöpytyksin perimämuuntelun yksityiskohtia. Kreationistit kun ovat omiaan jättämään oleellisia huomioita huomioimatta, niin he voivat vain yrittää hämätä asioista vähemmän perillä olevaa yleisöä jankuttamalla hevonpaskaa siitä, kuinka "satunnaiset mutaatiot sitä ja tätä.

Lue lisää

Luonnonvalinta on Darwinin ideoima teoria, joka siis yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että toimivimman ominaisuuden saanut eliö kykenee paremmin selviytymään taistelussa ravinnosta ja elinolosuhteista, jolloin ominaisuus periytyy jälkipolville. Teorian yhteydessä käytetään usein käsitteitä valintapaine ja valintaetu. Mikäli tutkijat tarkastelisivat eliöissä tapahtuvaa muutosta vain kiikarein ja suurennuslasein, tekisi moni varmaankin saman johtopäätelmän kuin Darwin. Jos lähdemme kuitenkin perusteellisesti selvittämään solun mekanismeja moderneilla mikroskoopeilla molekyyli- ja jopa atomitasolle saakka, havaitsemme, että teoria luonnonvalinnasta ei toimi. Darwin meni teoriansa kanssa vakavimmin harhaan siinä, että hän kuvitteli sattumanvaraisten muutosten johtavan valinnan kautta eliön fenotyypin muutoksiin. Eli siis hänen tarkkailemissaan sirkuissa saattoi tapahtua muutoksia nokan koossa ja muodossa, joten Darwin virheellisesti oletti, että nokan koko ja muoto ohjaa lintuja valitsemaan nokan ominaisuuksille sopivaa ravintoa. Eli jos linnulle kehittyi paksu ja vahva nokka, se ajautui siemensyöjäksi. Hennon nokan sattumanvaraisesti saanut lintu päätyi puolestaan hyönteissyöjäksi. Tähän vastaavaan virhepäätelmään tosin voi törmätä nykytutkimuksessakin; moni tutkija erityisesti populaatiogenetiikan tutkimuksissa käyttää termejä ’valinta’ ja ’valintapaine’.

Eliöiden adaptoituminen muuttuviin elinolosuhteisiin perustuu aina epigeneettisiin mekanismeihin ja tekijöihin. Mekanismiketjua voisi kuvata seuraavasti:

Ympäristötekijät --> Eliön aistit ja reseptorit monitoroivat ympäristötekijöitä --> Reseptorit tai aivot välittävät tietoa soluille signaalireiteissä erilaisten signaalimolekyylien avulla -->Solun epigenomi reagoi signaaleihin --> Solun epigeneettinen ohjelma muuttuu --> Solun, kudosten ja elinten toiminta adaptoituu ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti. --> Muutokset periytyvät jälkeläisille.

Jotta kyseinen mekanismiketju toimisi oikein, tarvitsee järjestelmä viestimolekyylejä, reseptoreita, signaalireittejä, viestien koodausta ja dekoodausta, solujen välistä kommunikointia sekä ylläpidettävää muistia ja sen välittämistä jälkipolville. Luonnonvalinta on tässä ketjussa kuvitteellinen voima, joka ei todellisuudessa valitse yhtään mitään, koska muutokset perustuvat mekanismeihin, eivät yritys-erehdys -arpajaisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Luonnonvalinta on Darwinin ideoima teoria, joka siis yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että toimivimman ominaisuuden saanut eliö kykenee paremmin selviytymään taistelussa ravinnosta ja elinolosuhteista, jolloin ominaisuus periytyy jälkipolville. Teorian yhteydessä käytetään usein käsitteitä valintapaine ja valintaetu. Mikäli tutkijat tarkastelisivat eliöissä tapahtuvaa muutosta vain kiikarein ja suurennuslasein, tekisi moni varmaankin saman johtopäätelmän kuin Darwin. Jos lähdemme kuitenkin perusteellisesti selvittämään solun mekanismeja moderneilla mikroskoopeilla molekyyli- ja jopa atomitasolle saakka, havaitsemme, että teoria luonnonvalinnasta ei toimi. Darwin meni teoriansa kanssa vakavimmin harhaan siinä, että hän kuvitteli sattumanvaraisten muutosten johtavan valinnan kautta eliön fenotyypin muutoksiin. Eli siis hänen tarkkailemissaan sirkuissa saattoi tapahtua muutoksia nokan koossa ja muodossa, joten Darwin virheellisesti oletti, että nokan koko ja muoto ohjaa lintuja valitsemaan nokan ominaisuuksille sopivaa ravintoa. Eli jos linnulle kehittyi paksu ja vahva nokka, se ajautui siemensyöjäksi. Hennon nokan sattumanvaraisesti saanut lintu päätyi puolestaan hyönteissyöjäksi. Tähän vastaavaan virhepäätelmään tosin voi törmätä nykytutkimuksessakin; moni tutkija erityisesti populaatiogenetiikan tutkimuksissa käyttää termejä ’valinta’ ja ’valintapaine’.

Eliöiden adaptoituminen muuttuviin elinolosuhteisiin perustuu aina epigeneettisiin mekanismeihin ja tekijöihin. Mekanismiketjua voisi kuvata seuraavasti:

Ympäristötekijät --> Eliön aistit ja reseptorit monitoroivat ympäristötekijöitä --> Reseptorit tai aivot välittävät tietoa soluille signaalireiteissä erilaisten signaalimolekyylien avulla -->Solun epigenomi reagoi signaaleihin --> Solun epigeneettinen ohjelma muuttuu --> Solun, kudosten ja elinten toiminta adaptoituu ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti. --> Muutokset periytyvät jälkeläisille.

Jotta kyseinen mekanismiketju toimisi oikein, tarvitsee järjestelmä viestimolekyylejä, reseptoreita, signaalireittejä, viestien koodausta ja dekoodausta, solujen välistä kommunikointia sekä ylläpidettävää muistia ja sen välittämistä jälkipolville. Luonnonvalinta on tässä ketjussa kuvitteellinen voima, joka ei todellisuudessa valitse yhtään mitään, koska muutokset perustuvat mekanismeihin, eivät yritys-erehdys -arpajaisiin.

Lue lisää

ROT, sinulle on kerrottu ihan vitun liian monta kertaa jo miksi Kohlilta plagioimasi epigenetiikan väärinkäsitys on silkkaa bullshittiä.

Anonyymi kirjoitti:

Luonnonvalinta on Darwinin ideoima teoria, joka siis yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että toimivimman ominaisuuden saanut eliö kykenee paremmin selviytymään taistelussa ravinnosta ja elinolosuhteista, jolloin ominaisuus periytyy jälkipolville. Teorian yhteydessä käytetään usein käsitteitä valintapaine ja valintaetu. Mikäli tutkijat tarkastelisivat eliöissä tapahtuvaa muutosta vain kiikarein ja suurennuslasein, tekisi moni varmaankin saman johtopäätelmän kuin Darwin. Jos lähdemme kuitenkin perusteellisesti selvittämään solun mekanismeja moderneilla mikroskoopeilla molekyyli- ja jopa atomitasolle saakka, havaitsemme, että teoria luonnonvalinnasta ei toimi. Darwin meni teoriansa kanssa vakavimmin harhaan siinä, että hän kuvitteli sattumanvaraisten muutosten johtavan valinnan kautta eliön fenotyypin muutoksiin. Eli siis hänen tarkkailemissaan sirkuissa saattoi tapahtua muutoksia nokan koossa ja muodossa, joten Darwin virheellisesti oletti, että nokan koko ja muoto ohjaa lintuja valitsemaan nokan ominaisuuksille sopivaa ravintoa. Eli jos linnulle kehittyi paksu ja vahva nokka, se ajautui siemensyöjäksi. Hennon nokan sattumanvaraisesti saanut lintu päätyi puolestaan hyönteissyöjäksi. Tähän vastaavaan virhepäätelmään tosin voi törmätä nykytutkimuksessakin; moni tutkija erityisesti populaatiogenetiikan tutkimuksissa käyttää termejä ’valinta’ ja ’valintapaine’.

Eliöiden adaptoituminen muuttuviin elinolosuhteisiin perustuu aina epigeneettisiin mekanismeihin ja tekijöihin. Mekanismiketjua voisi kuvata seuraavasti:

Ympäristötekijät --> Eliön aistit ja reseptorit monitoroivat ympäristötekijöitä --> Reseptorit tai aivot välittävät tietoa soluille signaalireiteissä erilaisten signaalimolekyylien avulla -->Solun epigenomi reagoi signaaleihin --> Solun epigeneettinen ohjelma muuttuu --> Solun, kudosten ja elinten toiminta adaptoituu ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti. --> Muutokset periytyvät jälkeläisille.

Jotta kyseinen mekanismiketju toimisi oikein, tarvitsee järjestelmä viestimolekyylejä, reseptoreita, signaalireittejä, viestien koodausta ja dekoodausta, solujen välistä kommunikointia sekä ylläpidettävää muistia ja sen välittämistä jälkipolville. Luonnonvalinta on tässä ketjussa kuvitteellinen voima, joka ei todellisuudessa valitse yhtään mitään, koska muutokset perustuvat mekanismeihin, eivät yritys-erehdys -arpajaisiin.

Lue lisää

Sinulla on vakavia vaikeuksia ymmärtää mitä luonnonvalinta tarkoittaa. Ja peität sen erittäin huonosti selostamalla mekanismiketjuistasi diipadaapaa.

Anonyymi kirjoitti:

Luonnonvalinta on Darwinin ideoima teoria, joka siis yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että toimivimman ominaisuuden saanut eliö kykenee paremmin selviytymään taistelussa ravinnosta ja elinolosuhteista, jolloin ominaisuus periytyy jälkipolville. Teorian yhteydessä käytetään usein käsitteitä valintapaine ja valintaetu. Mikäli tutkijat tarkastelisivat eliöissä tapahtuvaa muutosta vain kiikarein ja suurennuslasein, tekisi moni varmaankin saman johtopäätelmän kuin Darwin. Jos lähdemme kuitenkin perusteellisesti selvittämään solun mekanismeja moderneilla mikroskoopeilla molekyyli- ja jopa atomitasolle saakka, havaitsemme, että teoria luonnonvalinnasta ei toimi. Darwin meni teoriansa kanssa vakavimmin harhaan siinä, että hän kuvitteli sattumanvaraisten muutosten johtavan valinnan kautta eliön fenotyypin muutoksiin. Eli siis hänen tarkkailemissaan sirkuissa saattoi tapahtua muutoksia nokan koossa ja muodossa, joten Darwin virheellisesti oletti, että nokan koko ja muoto ohjaa lintuja valitsemaan nokan ominaisuuksille sopivaa ravintoa. Eli jos linnulle kehittyi paksu ja vahva nokka, se ajautui siemensyöjäksi. Hennon nokan sattumanvaraisesti saanut lintu päätyi puolestaan hyönteissyöjäksi. Tähän vastaavaan virhepäätelmään tosin voi törmätä nykytutkimuksessakin; moni tutkija erityisesti populaatiogenetiikan tutkimuksissa käyttää termejä ’valinta’ ja ’valintapaine’.

Eliöiden adaptoituminen muuttuviin elinolosuhteisiin perustuu aina epigeneettisiin mekanismeihin ja tekijöihin. Mekanismiketjua voisi kuvata seuraavasti:

Ympäristötekijät --> Eliön aistit ja reseptorit monitoroivat ympäristötekijöitä --> Reseptorit tai aivot välittävät tietoa soluille signaalireiteissä erilaisten signaalimolekyylien avulla -->Solun epigenomi reagoi signaaleihin --> Solun epigeneettinen ohjelma muuttuu --> Solun, kudosten ja elinten toiminta adaptoituu ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti. --> Muutokset periytyvät jälkeläisille.

Jotta kyseinen mekanismiketju toimisi oikein, tarvitsee järjestelmä viestimolekyylejä, reseptoreita, signaalireittejä, viestien koodausta ja dekoodausta, solujen välistä kommunikointia sekä ylläpidettävää muistia ja sen välittämistä jälkipolville. Luonnonvalinta on tässä ketjussa kuvitteellinen voima, joka ei todellisuudessa valitse yhtään mitään, koska muutokset perustuvat mekanismeihin, eivät yritys-erehdys -arpajaisiin.

Lue lisää

Voit ROT työntää mekanismisi sinne, mihin päivä ei paista. Juttusi ovat aivan yhtä avuttomia kuin pari vuotta sitten. Yksikään silloin (ahkerasti) linkittämistäsi tutkimustuloksista ei tukenut sitä, mitä väitit niiden tukevan. Päin vastoin, ne tukivat evoluutioteoriaa laajentaen sitä usein uusille alueilla.

Olet alakoulun opettaja. Et biologi, etkä tutkija. Käsityksesi perustuu fundamentalistiseen uskontoon, ei tutkittuun tietoon.

"Tutkijat ovat viimein tajunneet, että hyödylliset mutaatiot eivät olekaan satunnaisia tapahtumia. Solulla on käytössään useita epigeneettisiä mekanismeja, joiden avulla solu kykenee erityisten DNA-modifiointientsyymien avulla muokkaaamaan DNA:ta tarkoituksellisesti."

Mutta kuten olet aiemmin väittänyt, etteivät geenit ohjaa mitään, niin mitä merkitystä tällä sitten olisi? Mitä hyötyä voi olla mutaatiosta genomissa, jos genomi ei määritä mitään?

"Näin vakavasti otettava tiede romuttaa vähitellen koko evoluutioteorian."

Tiede ei ole toistaiseksi romuttanut evoluutioteoriaa miltään osin. Evoluutio on sitä, että eliöstössä tapahtuva perimämuuntelu altistuu luonnonvalinnalle, joka johtaa siihen, että eliöt joko sopeutuvat tai tuhoutuvat. Tätä on tapahtunut aina, ja tapahtuu edelleen. Mekanismit ovat selvillä ja ymmärrettyjä.... tosin eivät sinulle.

"Pian kaikki nauravat ajatukselle satunnaisista mutaatioista ja evoluutiosta."

Kaikki ovat jo pitkään nauraneet kreationismille, keisarille ilman vaatteita. Viittaamalla satiirijulkaisuihin, kuten olet aiemmin tehnyt, korostat tätä efektiä osaltasi näyttävästi.

"Näin se evoluutioteoria osoittautui valheeksi."

Ei osoittautunut. Evoluutioteoria edelleen selittää eliömaailman kehityksen yhteisestä kantamuodosta perimämuuntelun ja luonnonvalinnan avulla.

"Mitä jäi jäljelle nyt kun sekä luonnonvalinta että satunnaiset mutaatiot on kumottu?"

Olet vain ymmärtänyt luonnonvalinnan väärin. Ei sitä ole kumottu mitenkään. Ja vaikka jotkin mutaatiot eivät olisi satunnaisia, niin eihän se tarkoita, etteivät mitkään mutaatiot olisi satunnaisia. EIkä evoluutioteoria perustu yksin siihen, että nimenomaan vain ja ainoastan satunnaiset mutaatiot olisivat se perimämuuntelun mekanismi. Mikä tahansa perimän muuntelu on evoluutiota.

No miten evoluutiota voisi tapahtua kun kaikki tarkoituksettomat mutaatiot ovat virheitä? Jos joskus pysähtyisit ajattelemaan...

Anonyymi kirjoitti:

No miten evoluutiota voisi tapahtua kun kaikki tarkoituksettomat mutaatiot ovat virheitä? Jos joskus pysähtyisit ajattelemaan...

Evoluutio on kokonaan tarkoitukseton ilmiö, mutaatioineen päivineen, lukuun ottamatta tarkoittajan, eli käytännössä ihmisen ohjaamaa jalostusta, jonka kaikki seuraukset aina eivät ole tarkoitettuja. Jos sinä pysähtyisit ajattelemaan, niin ymmärtäisit tietoa hakemalla ja omaksumalla, ettei evoluutio tarkoita mitään tarkoitettua prosessia, jossa mutaatiot olisivat virheitä. On vain syitä ja seurauksia. Mutaatio voi johtaa valintaetuun tai valintahaittaan, mutta kumpikaan seuraus ei ole tarkoitus (siis luonnossa yleisesti, edelleen poissulkien jalostaminen).

Siitähän se nimenomaan johtuu. Kreationismi on eräänlainen savuverho sille, ettei luomiseen ole järkevästi uskomista. Yrittävät saada ihmiset olemaan näkemättä tätä.

Kuulostaa kovasti siltä, mitä Discovery Instituten kretutiedemiehet tykkäävät tehdä...

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa kovasti siltä, mitä Discovery Instituten kretutiedemiehet tykkäävät tehdä...

Dave Farinalla on hieno sarja, toistaiseksi muutaman jakson verran Discovery Instituten humpuukimaakareittein debunkkausta:

https://www.youtube.com/watch?v=HRxq1Vrf_Js

Nämä kreationismin kuolon korinat ovat lähinnä säälittäviä.

Heh heh. Huumoria.

"Miksi evouskikset vaikuttavat täällä, niin itkuisilta, selittäessään aukkoja täynnä olevia oletuksiaan, muka totuutena."

Ad hominem ympäripyöreää lässytystä. Et erittele mikä olisi täynnä aukkoja, mikä olisi pelkkiä oletuksia. Etkä tajua, että pitämällä evoja uskiksina ammut vain omaan jalkaasi."

"Nykytiede lähestyy luomista kokoajan kehittyessään."

Jos tämä pitäisi paikkansa, se näkyisi selkeästi mainittuna vertaisarvoiduissa luonnontieteellisissä julkaisuissa. Seuraan tilannetta aika tarkkaan, ja mitään tuollaista ei ole tullut vastaan. Ehkä voit vinkata jonkun artikkelin? No et vittu tasan voi, koska olet täällä vain valehtelemassa ja hihhuloimassa.

" Fiksuimmat tiedemiehet ovat jo alkaneet tutkia Jumalan suurenmoisia luomuksia ja hylänneet ateistien harhautuksen, mutakuopasta sattumalla syntyneestä elämästä, joka ryömi maalle ja kehitti itsestään kasvit ja kaikki eliöt ja lopulta ihmisen, johon kehitys loppui ja alkoi suhteellisen nopea rappeutuminen sukupuuttoa kohti."

Ja milläs sinä muka määrittelet, että keitä ovat fiksuimmat tiedemiehet? Ilmeisesti naiset eivät ole käsityksesi mukaan riittäävän fiksuja. Arvaa muuten mistä tässäkin näen, että puhut paskaa kun et tiedä mistä puhut? Mutakuopasta elämää. Muta on määritelmällisesti sellainen sedimentti, jossa on mukana eloperäistä ainesta. Eli mutaa on ollut olemassa vasta sitten, kun elämä on jo syntynyt. Ensimmäisen elämän ei väitetä syntyneen mutakuopassa. Ja mitään yhtä ja tiettyä "rappeutumista kohti sukupuuttoa" ei ole, vaan sukupuutot aiheutuvat monenlaisista syistä, yleensä nopeista ja massiivisista ympäristönmuutoksista. Geenien monimuotoisuudella ei ole sen kanssa mitään suoranaista tekemistä, jos asteroidi putoaa niskaan ja kuolet tulimyrskyssä.