Onkohan asiassa perää?

Miksi maailman pitäisi pysyä ennallaan?

älä selitä turussa ei ole yleensä valkeaa talvea !!!
teet rahaa kuin ydinvoimalla , meillä on tällainen prototyyppi 🤣🤣🤣

Ilmasto on muuttunut aina.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmasto on muuttunut aina.

"Ilmasto on muuttunut aina."

Totta. Mutta nyt sitä muuttaa ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi maailman pitäisi pysyä ennallaan?

Ei miksikään, mutta liian nopeat ja laajat muutokset ovat haitallisia myös meille ihmisille, vaikka emme itse maailmasta muuten välittäisi.

Anonyymi kirjoitti:

"Ilmasto on muuttunut aina."

Totta. Mutta nyt sitä muuttaa ihminen.

Vain pienen osan. Mitä varten maapalloa pitäisi säästää?

Anonyymi kirjoitti:

Vain pienen osan. Mitä varten maapalloa pitäisi säästää?

"Vain pienen osan."

Ihminen muuttaa ilmastoa riittävästi, että siitä aiheutuu haittoja.

"Mitä varten maapalloa pitäisi säästää?"

Kuulehan "Heimo.Vesa", sinä luikit ruikuttaen karkuun edellisestä tämmöisiä asioita käsittelevästä ketjusta. Tämä tapahtui juuri siksi, että sinulla ei ollut tietotaitoa eikä kanttia pysyä kyydissä, kun tuollaisin kysymyksin alkanutta keskustelua käytiin. Lähdetäänpä taas.

Miten niin "pitäisi"? Kuka päättää tai sanelee, että jotain "pitäisi" tehdä? Eihän välttämättä pidäkään tehdä tai jättää tekemättä mitään. Ehkä joitain asioita kuitenkin kannattaa tehdä, ja joitain jättää tekemättä. Tämä planeetta on kotimme. Ainoa kotimme. Tämän planeetan antimet, ovat ainoat antimet, mitä meille on tarjolla.

Anonyymi kirjoitti:

"Vain pienen osan."

Ihminen muuttaa ilmastoa riittävästi, että siitä aiheutuu haittoja.

"Mitä varten maapalloa pitäisi säästää?"

Kuulehan "Heimo.Vesa", sinä luikit ruikuttaen karkuun edellisestä tämmöisiä asioita käsittelevästä ketjusta. Tämä tapahtui juuri siksi, että sinulla ei ollut tietotaitoa eikä kanttia pysyä kyydissä, kun tuollaisin kysymyksin alkanutta keskustelua käytiin. Lähdetäänpä taas.

Miten niin "pitäisi"? Kuka päättää tai sanelee, että jotain "pitäisi" tehdä? Eihän välttämättä pidäkään tehdä tai jättää tekemättä mitään. Ehkä joitain asioita kuitenkin kannattaa tehdä, ja joitain jättää tekemättä. Tämä planeetta on kotimme. Ainoa kotimme. Tämän planeetan antimet, ovat ainoat antimet, mitä meille on tarjolla.

Lue lisää

Et ole yhtään parempi trolli kuin edellisessäkään ketjussa. 🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

"Vain pienen osan."

Ihminen muuttaa ilmastoa riittävästi, että siitä aiheutuu haittoja.

"Mitä varten maapalloa pitäisi säästää?"

Kuulehan "Heimo.Vesa", sinä luikit ruikuttaen karkuun edellisestä tämmöisiä asioita käsittelevästä ketjusta. Tämä tapahtui juuri siksi, että sinulla ei ollut tietotaitoa eikä kanttia pysyä kyydissä, kun tuollaisin kysymyksin alkanutta keskustelua käytiin. Lähdetäänpä taas.

Miten niin "pitäisi"? Kuka päättää tai sanelee, että jotain "pitäisi" tehdä? Eihän välttämättä pidäkään tehdä tai jättää tekemättä mitään. Ehkä joitain asioita kuitenkin kannattaa tehdä, ja joitain jättää tekemättä. Tämä planeetta on kotimme. Ainoa kotimme. Tämän planeetan antimet, ovat ainoat antimet, mitä meille on tarjolla.

Lue lisää

Tämä planeetta on sattumaa kuten elämäkin täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä planeetta on sattumaa kuten elämäkin täällä.

Niin on. Se ei ole mikään argumentti, että siitä ei kannattaisi piitata. Tuo hihhulien typerä ajatus, että jos jokin on syntynyt sattumalta tai vailla tarkoitusta, niin sitten siitä ei pitäisi piitata, on suorastaan käsittämätön. Vähän sama kuin heidän ajatuksensa, että mitä arvoa tai merkitystä elämällä on, jos elämä kerran ei ole ikuinen. No vittu just silloinhan sillä ON jotain itseisarvoa, koska se on jotain uniikkia ja väliaikaista.

Mitä arvoa on ikuisella elämällä ja taivaassa ilakoinnilla, jos se kerran kestää vain loputtomiin niin, ettei mikään tunnu enää miltään? Olet soittanut harppua ja laulanut samaa ylistysvirttä Herralle 100 miljardia potenssiin 100 miljardia vuotta, niin jaa, mikä on tuossa minkään hetken arvo? Vertaa sitä siihen, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että olemme edes olemassa, mutta nyt kun olemme, huomaamme olevamme mielenkiintoisella monimuotoisella planeetalla ja pystymme vielä ymmärtämään siitä jotain.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole yhtään parempi trolli kuin edellisessäkään ketjussa. 🤣🤣🤣

En niin, koska en ole trolli ollenkaan. Olen tässä keskustelemassa aloituksen aiheesta. Mitä sinä olet tehnyt sen eteen? Samoja asia- ja argumentointivirheitä kuin edellisessäkin ketjussa.

Anonyymi kirjoitti:

älä selitä turussa ei ole yleensä valkeaa talvea !!!
teet rahaa kuin ydinvoimalla , meillä on tällainen prototyyppi 🤣🤣🤣

Synnyin Turun naapurikunnassa 50 luvulla. Kansakoulun aikana joka talvi tehtiin koulumatkat hiihtäen. Ensimmäisen kokonaan hiihtokelittömän talven muistan teku-ajaltani.

Anonyymi kirjoitti:

Niin on. Se ei ole mikään argumentti, että siitä ei kannattaisi piitata. Tuo hihhulien typerä ajatus, että jos jokin on syntynyt sattumalta tai vailla tarkoitusta, niin sitten siitä ei pitäisi piitata, on suorastaan käsittämätön. Vähän sama kuin heidän ajatuksensa, että mitä arvoa tai merkitystä elämällä on, jos elämä kerran ei ole ikuinen. No vittu just silloinhan sillä ON jotain itseisarvoa, koska se on jotain uniikkia ja väliaikaista.

Mitä arvoa on ikuisella elämällä ja taivaassa ilakoinnilla, jos se kerran kestää vain loputtomiin niin, ettei mikään tunnu enää miltään? Olet soittanut harppua ja laulanut samaa ylistysvirttä Herralle 100 miljardia potenssiin 100 miljardia vuotta, niin jaa, mikä on tuossa minkään hetken arvo? Vertaa sitä siihen, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että olemme edes olemassa, mutta nyt kun olemme, huomaamme olevamme mielenkiintoisella monimuotoisella planeetalla ja pystymme vielä ymmärtämään siitä jotain.

Lue lisää

Kannattaa lukea Mark Twainin "Kapteeni taivaassa."

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa lukea Mark Twainin "Kapteeni taivaassa."

En lue proosaa.

Anonyymi kirjoitti:

En lue proosaa.

Mutta tsekattuani tuon kirjan aiheen, taidan muuttaa tottumuksiani. Kiitos vinkistä!

Anonyymi kirjoitti:

Vain pienen osan. Mitä varten maapalloa pitäisi säästää?

-Jos vaikka lapsenlapsillemme.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta tsekattuani tuon kirjan aiheen, taidan muuttaa tottumuksiani. Kiitos vinkistä!

Kirja herätti aikanaan uskonnoolisissa piireissä suurta närkästystä. Luin sen itse alle kolmekymppisenä ja olihan se hauska ihan Mark Twainin tapaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Ilmasto on muuttunut aina."

Totta. Mutta nyt sitä muuttaa ihminen.

Voisitko täsmentää? Mistä tuli jääkausi ja oliko silloin autoja kuinka monta?

Viherkiimat kuolee kohta

On 'hauskaa' seurata, miten ylenanto karttelee paukkupakkasista puhumista. Meillä on taas ollut muutama todella kylmä ja runsasluminen talvi. Lunta ja kylmää on ollut Helsingissäkin. Jos olisi olemassa 'vaara' nimeltä ilmaston lämpeneminen, tällaiset keskivertoa kylmemmät säät aiheuttaisivat toivoa ja ilahduttaisivat. Toimittelijat kirjoittaisivat ja puhuisivat niistä. Nythän kaikki normaali sää vaietaan kuoliaaksi. Luotetaan siihen, että ihmiset unohtavat faktat, kunhan valheita toistellaan riittävän usein ja lujaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä planeetta on sattumaa kuten elämäkin täällä.

Eikö muista tarvitse välittää kuin näön vuoksi. Ainoa millä on merkitystä on omalla taivaspaikalla.

Anonyymi kirjoitti:

Niin on. Se ei ole mikään argumentti, että siitä ei kannattaisi piitata. Tuo hihhulien typerä ajatus, että jos jokin on syntynyt sattumalta tai vailla tarkoitusta, niin sitten siitä ei pitäisi piitata, on suorastaan käsittämätön. Vähän sama kuin heidän ajatuksensa, että mitä arvoa tai merkitystä elämällä on, jos elämä kerran ei ole ikuinen. No vittu just silloinhan sillä ON jotain itseisarvoa, koska se on jotain uniikkia ja väliaikaista.

Mitä arvoa on ikuisella elämällä ja taivaassa ilakoinnilla, jos se kerran kestää vain loputtomiin niin, ettei mikään tunnu enää miltään? Olet soittanut harppua ja laulanut samaa ylistysvirttä Herralle 100 miljardia potenssiin 100 miljardia vuotta, niin jaa, mikä on tuossa minkään hetken arvo? Vertaa sitä siihen, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että olemme edes olemassa, mutta nyt kun olemme, huomaamme olevamme mielenkiintoisella monimuotoisella planeetalla ja pystymme vielä ymmärtämään siitä jotain.

Lue lisää

Eihän ikuisuus. Ole mikään aikamitta. Ei taivas elämässä ole aikaa. Täällä mitataan aikaa, ei siellä sitä tunneta ei.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi maailman pitäisi pysyä ennallaan?

Luontoa ei voi museoida se muuttuu koko ajan ja nopeasti muuttuukin.

Jotain Suomen lämpötiloista kertoo sekin, että kuukauden lämpöennätyksistä 6 on mitattu 2007 tai sen jälkeen. Sen sijaan 2000 luvulla ei ole mitattu ainuttakaan kuukauden kylmyysennätystä.

Näin mittaustekniikkaakin opettaneena voisin jopa kallistua siihen näkemykseen, että todennäköisin selitys asialle on keskimääräisen lämpötilan nousu.

Anonyymi kirjoitti:

Jotain Suomen lämpötiloista kertoo sekin, että kuukauden lämpöennätyksistä 6 on mitattu 2007 tai sen jälkeen. Sen sijaan 2000 luvulla ei ole mitattu ainuttakaan kuukauden kylmyysennätystä.

Näin mittaustekniikkaakin opettaneena voisin jopa kallistua siihen näkemykseen, että todennäköisin selitys asialle on keskimääräisen lämpötilan nousu.

Lue lisää

Juuri näinhän se on. Yleensä tämä keskustelu etenee nyt sitten niin, että kun nämä "skeptikot" monesti teknisistä asioista kiinnostuneina saattavat nostaa hattua kaltaisellesi tekniikkaihmiselle ja hyväksyä, että OK, mittaukset ovat totta ja lämpötilat ovat nousussa, niin mitä sitten tapahtuu? No sitten alkaa veivaus, ettei ihminen olisi nousun aiheuttaja. Sitten kun tämä osoitetaan, että kyllä on, niin sitten siirtyvät maalitolpat siihen, että no eihän se haittaa jos vähän lämpenee. Ja kun osoitetaan, että jos mitään ei päästöjen meneillään olevalle nousulle tehdä, niin lämpenee paljon ja se haittaa paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näinhän se on. Yleensä tämä keskustelu etenee nyt sitten niin, että kun nämä "skeptikot" monesti teknisistä asioista kiinnostuneina saattavat nostaa hattua kaltaisellesi tekniikkaihmiselle ja hyväksyä, että OK, mittaukset ovat totta ja lämpötilat ovat nousussa, niin mitä sitten tapahtuu? No sitten alkaa veivaus, ettei ihminen olisi nousun aiheuttaja. Sitten kun tämä osoitetaan, että kyllä on, niin sitten siirtyvät maalitolpat siihen, että no eihän se haittaa jos vähän lämpenee. Ja kun osoitetaan, että jos mitään ei päästöjen meneillään olevalle nousulle tehdä, niin lämpenee paljon ja se haittaa paljon.

Lue lisää

Vähättelyssäkin he ovat pahasti jälkijunassa. Kun öljy- ja kivihiiliteollisuuden rahoittamat ajatuspajat eivät kyenneet enää uskottavasti kiistämään ilmaston lämpenemistä ja ihmisen osuutta, alettiin väittää, ettei ilmastonmuutoksesta ole haittaa. Sekin virsi veisattiin loppuun jo viitisentoista vuotta sitten, mutta suomalaiset denialistit eivät ole asiaan heränneet. Suurin osa heistä elää 1900 lukua ainakin, kun heidän argumenttejaan lukee.

Wiki:
"Fossiilisten polttoaineiden yhtiöt kuten ExxonMobil ja jotkin ajatushautomot ovat lopettaneet kampanjoinnin 2007 ilmastonmuutoksen riskien vähättelemiseksi[122][123] samalla, kun ympäristöjärjestöt ovat käynnistäneet ilmastonmuutoksen seurauksia korostavia kampanjoita. "

Lämpötilamittauksista saadaan halutunlaisia sijoittamalla mittausasemia valituille paikoille; asfaltoiduille alueille ym. Jos et ilmastokultin fanaattisena seuraajana ole uskaltanut kuunnella sitä vastaan puhuvia, tietämyksesi on luuloa. Jos rakastaa totuutta, ei tarvitse pelätä vastapuolen argumentteja; jos löytyy mielipiteestäsi poikkeavia faktoja, olet valmis korjaamaan mielipidettäsi. Näin siis, jos totuus on sinulle rakas. Jos taas olet mielistynyt valheeseen, vihaat totuutta ja niitä, jotka sitä puhuvat.

Oikeastaan ainoa kytkös tällä "Lutteriin" on se, että Suomessa vallitsevin ja tunnetuin kristinuskon suuntaus on evankelis-luterilaisuus, ja sen kirkko on verotusoikeudellinen kansalaisyhteisö, joka mediassa ja yhteisöissä määrittää linjauksillaan asioita. Nyt sitten kun on olemassa tämä kulttuurisota, jossa konservatiiviset lahkolaisuskovaiset yrittävät vaikuttaa maailmaan jos eivät onnistuen valtaamaan kirkon kaltaisia instituutioita, riepottelemalla niitä ja niiden kannanottoja kuin hyeenat. Suomessahan kirkko on ottanut kantaa ympäristöasioihin. Ja se VITUTTAA konsuhihhuleita. Kirkon kantahan tuntuu olevan painottaa ihmisen roolia luomakunnan kaitsijana, vastuullisena suojelinana, ja konsuhihujen näkemys on, että tämä on ihmiselle riistettäväksi annettava huvipuisto.

No varmasti Martti olis kantaa ottanut, jos hänen korviinsa olis tullut väite jostain olemattomasta ilmaston muutoksesta. Ei ainakaan tässä meidän korkeudella ole talvi pidentynyt eikä lyhentynyt minun yli 70 vuoden elin aikana. Päin vastoin, pellolle on päästy keväällä viime vuosina normaalia myöhemmin. Jäätikkö sulaa napa alueilla, koska se on niin nokista. Lento noet ja tuhkat sotkee ja tummentaa lumen ja jään, johon auringon lämpö säteet tarttuu tehokkaasti lämmittäen ja sulattaen jään, vaikka ilmassa olis 20 astetta pakkasta.

Anonyymi kirjoitti:

No varmasti Martti olis kantaa ottanut, jos hänen korviinsa olis tullut väite jostain olemattomasta ilmaston muutoksesta. Ei ainakaan tässä meidän korkeudella ole talvi pidentynyt eikä lyhentynyt minun yli 70 vuoden elin aikana. Päin vastoin, pellolle on päästy keväällä viime vuosina normaalia myöhemmin. Jäätikkö sulaa napa alueilla, koska se on niin nokista. Lento noet ja tuhkat sotkee ja tummentaa lumen ja jään, johon auringon lämpö säteet tarttuu tehokkaasti lämmittäen ja sulattaen jään, vaikka ilmassa olis 20 astetta pakkasta.

Lue lisää

Olet kyllä harvinaisen pihalla jos luulet, että jäätiköiden sulamisen voisi selittää pelkällä nokisuudella. Paikallinen normaali vuotuisvaihtelu riittää myös helposti määräämään paikallisilmaston, vaikka globaaleissa trendeissä näkyy silti selvä muutos. Kirsikanpoiminnalla voi kiistä mitä tahansa, mutta se ei ole mitään muuta kuin argumentointivirhe. Kun katsotaan ison mittakaavan dataa, homma on selvä. Sen kiistämiseenhän teillä denialisteilla ei sitten enää olekaan muita konsteja, kuin väittää, että kyse olisi salaliitosta.

Anonyymi kirjoitti:

No varmasti Martti olis kantaa ottanut, jos hänen korviinsa olis tullut väite jostain olemattomasta ilmaston muutoksesta. Ei ainakaan tässä meidän korkeudella ole talvi pidentynyt eikä lyhentynyt minun yli 70 vuoden elin aikana. Päin vastoin, pellolle on päästy keväällä viime vuosina normaalia myöhemmin. Jäätikkö sulaa napa alueilla, koska se on niin nokista. Lento noet ja tuhkat sotkee ja tummentaa lumen ja jään, johon auringon lämpö säteet tarttuu tehokkaasti lämmittäen ja sulattaen jään, vaikka ilmassa olis 20 astetta pakkasta.

Lue lisää

No kun todellakin, 10 kilometrissä lentävät koneiden tupruttavat noet ja tuhkat, ilmavirrat kasaavat kylmille alueille, ei ole ihme jos ja kun jäätiköt sulaa. Tottakai nokinen jäätikkö sulaa auringossa. Nyt pelätään metsäpalojen lisääntyvän. Meille kansakoulussa 50 luvulla opettaja sanoi, että metsät ovat palaneet entisaikaan noin 50-100 vuoden välein, sammutus väen puuttuessa. Paloista on jäänyt todisteet ikihongissa, jotka ovat kestäneet maastopalot. Siis mitään luonto katoa ei todellakaan ole. Kun 60 ja 70 luvun vaihteessa aloittelin metsurin hommat, niin silloin meidän alueen metsät kasvoi keskimäärin 3,5 mottia vuodessa /hehtaari. Kun nyt sen lisäkasvu on 7 mottia. Siis 50 vuodessa kasvun lisäys 100 %.
Kun metsät kasvaa silloin siellä kasvaa kaikki muukin. On todella vastuutonta pelotella nuorisoa millään luontokadolla. Alkusyksystä olin tietysti lakkoja poimimassa nevalla, niitä kun siis oli, mutta siellä oli paljon muitakin, paarmoja sääskiä ja muita verenimijöitä oli niin rutosti, että ei ikinä minun aikanani.

Anonyymi kirjoitti:

No varmasti Martti olis kantaa ottanut, jos hänen korviinsa olis tullut väite jostain olemattomasta ilmaston muutoksesta. Ei ainakaan tässä meidän korkeudella ole talvi pidentynyt eikä lyhentynyt minun yli 70 vuoden elin aikana. Päin vastoin, pellolle on päästy keväällä viime vuosina normaalia myöhemmin. Jäätikkö sulaa napa alueilla, koska se on niin nokista. Lento noet ja tuhkat sotkee ja tummentaa lumen ja jään, johon auringon lämpö säteet tarttuu tehokkaasti lämmittäen ja sulattaen jään, vaikka ilmassa olis 20 astetta pakkasta.

Lue lisää

Talvi on selvästi lyhentynyt jopa viimeisen 50 vuoden aikana.

Jouni räisänen. Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus:
"Havainnollisuuden vuoksi hän ottaa esimerkiksi Helsingin ja Sodankylän säähavaintoasemien mittaustulokset viimeksi kuluneelta kymmeneltä vuodelta: pääkaupunkiseudulla talvet ovat olleet keskimäärin 2,8 astetta ja pohjoisessa noin 2 astetta lämpimämpiä kuin 1900-luvulla keskimäärin. Ilmatieteen laitoksen säätilastojen mukaan lämpötilat ovat nousseet kiihtyvää tahtia kaikilla muillakin ympäri Suomea olevilla mittauspaikkakunnilla.

Etelä-Suomessa terminen talvi on lyhentynyt jo yli kuukaudella verrattuna 1960-lukuun, keskimäärin neljästä kuukaudesta kolmeen"

Taitaa papalla dementia painaa, jos ei ole huomannut muutosta. Tilastot eivät valehtele, vaikka muisti pätkisikin. Kun Hesassa on helmikuun keskilämpötila ollut viime vuosia -4 C, niin 2,8 asteen muutos on todella iso.

Anonyymi kirjoitti:

No kun todellakin, 10 kilometrissä lentävät koneiden tupruttavat noet ja tuhkat, ilmavirrat kasaavat kylmille alueille, ei ole ihme jos ja kun jäätiköt sulaa. Tottakai nokinen jäätikkö sulaa auringossa. Nyt pelätään metsäpalojen lisääntyvän. Meille kansakoulussa 50 luvulla opettaja sanoi, että metsät ovat palaneet entisaikaan noin 50-100 vuoden välein, sammutus väen puuttuessa. Paloista on jäänyt todisteet ikihongissa, jotka ovat kestäneet maastopalot. Siis mitään luonto katoa ei todellakaan ole. Kun 60 ja 70 luvun vaihteessa aloittelin metsurin hommat, niin silloin meidän alueen metsät kasvoi keskimäärin 3,5 mottia vuodessa /hehtaari. Kun nyt sen lisäkasvu on 7 mottia. Siis 50 vuodessa kasvun lisäys 100 %.
Kun metsät kasvaa silloin siellä kasvaa kaikki muukin. On todella vastuutonta pelotella nuorisoa millään luontokadolla. Alkusyksystä olin tietysti lakkoja poimimassa nevalla, niitä kun siis oli, mutta siellä oli paljon muitakin, paarmoja sääskiä ja muita verenimijöitä oli niin rutosti, että ei ikinä minun aikanani.

Lue lisää

Metsien kasvu on kääntynyt laskuun. Metsien kasvun lisääntyminen -50 luvulta johtui suurelta osin metsänhoidon paranemisesta ja soiden metsittämisestä. Nyt se tie on kuljettu loppuun.

Anonyymi kirjoitti:

Metsien kasvu on kääntynyt laskuun. Metsien kasvun lisääntyminen -50 luvulta johtui suurelta osin metsänhoidon paranemisesta ja soiden metsittämisestä. Nyt se tie on kuljettu loppuun.

Lue lisää

Minkä takia se tie on loppuun kuljettu? Tottakai sitä hyväksi havaittua tietä pitää jatkaa, ilman muuta ja jos ei sitten on luontokato edessä, se on varma se. Nyt kun hyvässä kasvussa olevia suometsiä ja eläinten ruokamaita tuhotaan ojat tukkimalla. Nouseva vesi tuhoaa puuston lakka ja mustikka sekä puolukka metsät. Se on totaalista tuhoa se. Ihan kaikilta osin.

Katsoin ensin, että pierututkimus ja mietin, että täytyypä tsekata. Mutta höh.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin ensin, että pierututkimus ja mietin, että täytyypä tsekata. Mutta höh.

Piereminen pitää kieltää lailla. Ilmastonmuutosta pitää hillitä kaikin keinoin.

Komppaan ja lisään.
"Siis mistään luonto kadosta ei täällä meillä Suomessa ole kyllä mitään tietoa tai näyttöä."
MTV:
" Meillä Suomessa joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on jo uhanalainen. Esimerkiksi lähes puolet Suomessa pesivistä lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi."

Mutta kun ajatusmaailma on, että kohta tulee Jeesus ja maailmanloppu, niin kiistetään myös selvät tosiasiat.

No minäkin emännän kans kävin katselemassa helsinkiä tänäkesänä pitkästä pitkästä aikaa. En nyt muista sen rantamaiseman tai alueen nimeä, mutta viimeksi kun sillä ranta alueella käytiin. Siinä alueella oli kauniit hyvin hoidetut nurmikot, jossa muutamat lapsiperheet viltin päällä makoillessa ja istuessa, eväs voileipien kera. vietti aurinkoista pyhäpäivää.
Tänä kesänä sama alue oli hanhien ulosteilla sotkettu, lisäksi nurmikko oli syöty ja täysin tuhottu ja mikä ällöttävintä, muutama kuollut hanhikin siinä oli märäntymässä ja haisemassa. Hanhiparvet siinä kuljeskeli ja lenteli, osaa oli vedessä lisää tuli koko ajan.
En ollut uskoa silmiäni, siis tätäkö on nykypäivän koulun käyneitten luonnon suojelu. Se alue on nimittäin terveydelle erittäin vaarallista aluetta, ulosteineen sotkuineen ja linnun raatoineen.

Onpa julmaa. Mikä sen siellä kieltää?

No ainakin mediassa annetaan ymmärtää, että
Juuri meillä Suomessa on luontokato aivan mahdoton. Vaikka tilanne ja tosiasia on ihan päinvastoin. Pari viikkoa sitten sadat kurjet piti tuossa pellolla sellaista meteliä monta viikkoa, meinas herkempi uniselta jäädä unet vähiin niiden trumpetti metelöinnin takia. Kun vielä muutama vuosikymmen taaksepäin piti oikein auto pysäyttää, jos ja kun jossain pellolla oli kurkipari ruokailemassa. Niin harvinaisia kurjet silloin oli.

”Jos ei nyt ihan oman torpan nurkilla huomaa muutoksia, niin ei kai siitä voi sentään globaaleja johtopäätöksiä vetää. Tai edes sitä johtopäätöstä, miten Suomessa on asiat.”

Tämän virheen tuntuu moni tekevän. Mikä on aika inhimillistä.
Kokonaiskuvan muodostaminen vaatii paljon muutakin, kuin satunnaisia havaintoja sieltä oman paikan ympäriltä.

Itse olen liikkunut aika aktiivisesti kolme eri maakunnan alueella, enkä silti tee niistä hätäisiä johtopäätöksiä. Olen myös seurannut ojitusta sekä metsänhoitoa jonkin verran 40 vuoden ajan.

Yhden ilmiöin voisi tuoda tässä esiin. Kun lisättiin ns. lannoitteilla metsän kasvua roimasti, syntyi erikoinen tilanne. Liian nopeaan kasvanut puu ei enää kelvannut mm. rakennusteollisuuden tarpeisiin, koska puu oli liian ”haprasta”, eli ei ollut riittävän kovaa puuta. Hitaasti kasvaneessa metsässä sitä sen sijaan on.

Suomessa on ennallistettu soita jo 1990 luvun alusta noin 25 000 hehtaaria. Muistaen sen, että suotyyppejä on erilaisia. Nyt on menossa koskien ennallistamista, joka on hyvässä vauhdissa. Näin parannetaan järvilohen ja -taimenen, sekä harjuksen elinympäristöä. Ja niin edelleen.

Aloittajalle on turha noin hienoja vastauksia laittaa. On vaan täällä inttämässä vaikka ei tajua yhtään mitään.

Laitan pikkulinnuille jokavuotisen ruokintapaikan tuohon omena puitten väliin, taas kunhan lumet tulee. Siinä käy tintit varpuset sekä keltasirkut niitä on joka vuos todella runsaasti. Muutama punatulkkukin käy mutta ei joka päivä.
Siinä käy myös varpus ja tuulihaukat, jotka nappaa lennosta siitä milloin minkäkin pikkulinnun. Siis haukka tarvitsee joka päivä linnun. 100 haukkaa sata lintua päivässä. Vuodessa se tekee 36000 tuhatta Tinttiä tai varpusta. Meilläpäin ainakin haukat ja pöllöt on lisääntynyt rajusti ja ne tarvitsevat ruokansa myös, se on syy pikkulintujen. vähenemiseen. Ei mikään luontokato. Siis jotain luontoa kun tulee liikaa, siitä toinen luonto kärsii.

Anonyymi kirjoitti:

Laitan pikkulinnuille jokavuotisen ruokintapaikan tuohon omena puitten väliin, taas kunhan lumet tulee. Siinä käy tintit varpuset sekä keltasirkut niitä on joka vuos todella runsaasti. Muutama punatulkkukin käy mutta ei joka päivä.
Siinä käy myös varpus ja tuulihaukat, jotka nappaa lennosta siitä milloin minkäkin pikkulinnun. Siis haukka tarvitsee joka päivä linnun. 100 haukkaa sata lintua päivässä. Vuodessa se tekee 36000 tuhatta Tinttiä tai varpusta. Meilläpäin ainakin haukat ja pöllöt on lisääntynyt rajusti ja ne tarvitsevat ruokansa myös, se on syy pikkulintujen. vähenemiseen. Ei mikään luontokato. Siis jotain luontoa kun tulee liikaa, siitä toinen luonto kärsii.

Lue lisää

Nyt on aloitettu todellinen marjamaitten kadottaminen. Meillä on 60 luvulla ojitettu metsä alue, jossa on osa nevaa. Ojitus sai aikaan sen, että nevalle alkoi tulla lakkaa todella hyvin, lakka ei kasva liian märässä nevamaassa. Myös mustikkaa ja puolukkaa on se metsämaa täynnä aina syksyisin. Koska metsä on hoidettu ja valoisa. Alue on ojituksen ansiosta rehevästi kasvava sekametsää.Puhdasta happea tuottava hiilinielu.
No nyt jotkut valopäät on saanut päähänsä, että alueen ojat on tukittava. Siis sairasta jo ajatuksenakin. Siinä hommassa metsän puusto ja marjamaa sekä eläinten ruokamaa tuhotaan totaalisesti. Tilalle saadaan metaanikaasua tuottava ilmastoa pilaava alue, josta ei hyödy ihminen eikä eläimet. Siis se on kasvavan luonnon tuhoamista ihan pahimmasta päästä.

Valkohäntäpeura istutti itse itsensä kun tarhatut yksilöt pääsivät karkuun 1937 Laukon kartanolta

Evoluutio hoitaa luontokadon ja synnyttää uusia lajeja. Pian eivät kaikki uudet lajit mahdu maapallolle.

Anonyymi kirjoitti:

Evoluutio hoitaa luontokadon ja synnyttää uusia lajeja. Pian eivät kaikki uudet lajit mahdu maapallolle.

Niin kun tämä halloveeni, no sehän onkin yks usasta tuotu mitä typerin vieraslaji. Missä pilkataan, ainakin sellainen tunne siinä tulee, omaistensa menettäneitä, suuren surun keskellä olevia ihmisiä.

No justiin, siis kun metsä voi hyvin ja kasvaa voimalla, Siellä kasvaa ja voi hyvin koko muukin, rehevästi aluskasvusto marjoineen jasienineen. Hoitamattomista metsistä, mitä ns. suojelumetsät on, sinne ja niihin ryteikköihin on turha marjamiehen mennä, ei siellä kyllä eläimillekään ole mitään syötävää, sillä valon puuttuessa ryteiköista puuttuu aluskasvusto täysin, pelkkä laiha sammalmatto ei eläimiä kiinnosta. Kaikki suojelumetsät pitäs hoitaa kunnolla, niin kyllä metsäluonto voisi todella hyvin.
Niinhän sitä hoidetaan ihmistäkin, sille pyritään antamaan tilaa, valoa ja sairaat yksilöt parantaa. Se sama laki pätee myös luonnonkin hoidossa. No ehkä vähän soveltaen.

Anonyymi kirjoitti:

No justiin, siis kun metsä voi hyvin ja kasvaa voimalla, Siellä kasvaa ja voi hyvin koko muukin, rehevästi aluskasvusto marjoineen jasienineen. Hoitamattomista metsistä, mitä ns. suojelumetsät on, sinne ja niihin ryteikköihin on turha marjamiehen mennä, ei siellä kyllä eläimillekään ole mitään syötävää, sillä valon puuttuessa ryteiköista puuttuu aluskasvusto täysin, pelkkä laiha sammalmatto ei eläimiä kiinnosta. Kaikki suojelumetsät pitäs hoitaa kunnolla, niin kyllä metsäluonto voisi todella hyvin.
Niinhän sitä hoidetaan ihmistäkin, sille pyritään antamaan tilaa, valoa ja sairaat yksilöt parantaa. Se sama laki pätee myös luonnonkin hoidossa. No ehkä vähän soveltaen.

Lue lisää

”Hoitamattomista metsistä, mitä ns. suojelumetsät on…”.

Tuota, metsää voi hoitaa todella monella tapaa.
Metsiä voidaan jättää luonnontilaan eli aarniometsäksi, jotka ovat yleensä tiettyjä alueita. Niissä puusto on hyvin vanhaa, kaatuneet puut maatuvat ja uusiutuminen tapahtuu luonnon kiertokulun mukaan.

Jatkuvapeitteisessä tavassa hakkuita tehdään vain hakkuukypsästä puusta, mutta muu jätetään ennalleen, eli siellä ei uudisteta istutuksin, äestyksin tai muuten hakkaamalla mahdollinen aluskasvillisuus pois.

Sitten on harvennushakkuita, jossa samalla luodaan kasvutilaa jäljelle jääville puille, jotta ne kasvavat nopeammin – tarkoittaa osittaista aluskasvillisuuden poistoa ja eri puulajien taimien poistoa.

Nykyään aukoillekin jätetään jo keloja, kaatuneita puista ym. jotta edes jotain lajistoja saadaan säilymään. Samoin jo vähän valitaan taimille sopivammat maalajit, eli niiden luotainset maalajit. Eikä maata ylipäätään muokata enää niin rajusti kuin ennen.

Sitten oma juttunsa on, miten järeillä peleillä näitä hakkuita tehdään. Isot koneet jättävät aivan järkyttävä jälkeä. Pienemmän ei ja jotkut ovat jopa käyttäneet mieluummin mönkijöitä ja hevospelejä.

”…niihin ryteikköihin on turha marjamiehen mennä, ei siellä kyllä eläimillekään ole mitään syötävää, sillä valon puuttuessa ryteiköista puuttuu aluskasvusto täysin, pelkkä laiha sammalmatto ei eläimiä kiinnosta.”

:D Jos on pelkkä sammalmatto, niin silloin kyseessä lienee (ihana) vanha kuusikko, jossa ei juuri ole mitään aluskasvillisuutta. Samoin mäntyvaltaisissa metsissä, koska ne kasvat yllättävän karussa maassa.
Pahimmat ryteiköt ovat järeästi aukkohakatut metsät, joita ei ole siivottu. Siellä ei edes hirvet tykkää kulkea. Samoin lehtomaiset metsät, jotka ovat rehevämmällä maalla, ja joissa pajukot ym. ovat kasvun alkuvaiheessa.

Eli kun metsä on monimuotoista, siellä eri metsätyypit vaihtelevat, niitä hoidettaan jokaista eri tavoin. Puulajit siis kasvavat luontaisissa maaperissä ja näin kun kulkee metsässä, voi hyvin havaita miten männiköstä mennään lehtotyyppiseen metsää ja sieltä ehkä kuusimetsään.
Metsän reunoilla, jossa on valoisampaa, kasvaa sitten usein tuota ”ryteikköä”.

Mummomuori2 kirjoitti:

”Hoitamattomista metsistä, mitä ns. suojelumetsät on…”.

Tuota, metsää voi hoitaa todella monella tapaa.
Metsiä voidaan jättää luonnontilaan eli aarniometsäksi, jotka ovat yleensä tiettyjä alueita. Niissä puusto on hyvin vanhaa, kaatuneet puut maatuvat ja uusiutuminen tapahtuu luonnon kiertokulun mukaan.

Jatkuvapeitteisessä tavassa hakkuita tehdään vain hakkuukypsästä puusta, mutta muu jätetään ennalleen, eli siellä ei uudisteta istutuksin, äestyksin tai muuten hakkaamalla mahdollinen aluskasvillisuus pois.

Sitten on harvennushakkuita, jossa samalla luodaan kasvutilaa jäljelle jääville puille, jotta ne kasvavat nopeammin – tarkoittaa osittaista aluskasvillisuuden poistoa ja eri puulajien taimien poistoa.

Nykyään aukoillekin jätetään jo keloja, kaatuneita puista ym. jotta edes jotain lajistoja saadaan säilymään. Samoin jo vähän valitaan taimille sopivammat maalajit, eli niiden luotainset maalajit. Eikä maata ylipäätään muokata enää niin rajusti kuin ennen.

Sitten oma juttunsa on, miten järeillä peleillä näitä hakkuita tehdään. Isot koneet jättävät aivan järkyttävä jälkeä. Pienemmän ei ja jotkut ovat jopa käyttäneet mieluummin mönkijöitä ja hevospelejä.

”…niihin ryteikköihin on turha marjamiehen mennä, ei siellä kyllä eläimillekään ole mitään syötävää, sillä valon puuttuessa ryteiköista puuttuu aluskasvusto täysin, pelkkä laiha sammalmatto ei eläimiä kiinnosta.”

:D Jos on pelkkä sammalmatto, niin silloin kyseessä lienee (ihana) vanha kuusikko, jossa ei juuri ole mitään aluskasvillisuutta. Samoin mäntyvaltaisissa metsissä, koska ne kasvat yllättävän karussa maassa.
Pahimmat ryteiköt ovat järeästi aukkohakatut metsät, joita ei ole siivottu. Siellä ei edes hirvet tykkää kulkea. Samoin lehtomaiset metsät, jotka ovat rehevämmällä maalla, ja joissa pajukot ym. ovat kasvun alkuvaiheessa.

Eli kun metsä on monimuotoista, siellä eri metsätyypit vaihtelevat, niitä hoidettaan jokaista eri tavoin. Puulajit siis kasvavat luontaisissa maaperissä ja näin kun kulkee metsässä, voi hyvin havaita miten männiköstä mennään lehtotyyppiseen metsää ja sieltä ehkä kuusimetsään.
Metsän reunoilla, jossa on valoisampaa, kasvaa sitten usein tuota ”ryteikköä”.

Lue lisää

Miksi postaat muiden tekstejä ilman lähteitä?

Anonyymi kirjoitti:

No justiin, siis kun metsä voi hyvin ja kasvaa voimalla, Siellä kasvaa ja voi hyvin koko muukin, rehevästi aluskasvusto marjoineen jasienineen. Hoitamattomista metsistä, mitä ns. suojelumetsät on, sinne ja niihin ryteikköihin on turha marjamiehen mennä, ei siellä kyllä eläimillekään ole mitään syötävää, sillä valon puuttuessa ryteiköista puuttuu aluskasvusto täysin, pelkkä laiha sammalmatto ei eläimiä kiinnosta. Kaikki suojelumetsät pitäs hoitaa kunnolla, niin kyllä metsäluonto voisi todella hyvin.
Niinhän sitä hoidetaan ihmistäkin, sille pyritään antamaan tilaa, valoa ja sairaat yksilöt parantaa. Se sama laki pätee myös luonnonkin hoidossa. No ehkä vähän soveltaen.

Lue lisää

Suomi on hoitanut metsänsä koska täällä vielä niitä on.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi postaat muiden tekstejä ilman lähteitä?

U.V postaa jatkuvasti muiden tekstejä ilman lainausmerkkejä saati lähteiden kertomista.
Onko hänen kohdalla eri säännöt?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi postaat muiden tekstejä ilman lähteitä?

Eiköhän se tuossa ole aivan selvää, että lainasin vain kommentoijan tekstejä? Muita suoria lainauksia ei ollut.

Mummomuori2 kirjoitti:

Eiköhän se tuossa ole aivan selvää, että lainasin vain kommentoijan tekstejä? Muita suoria lainauksia ei ollut.

Lähteet pitää mainita! Olet törkeä tekstivaras.

Minulla on juuri se tieto, mitä omin silmin ja korvin olen nähnyt ja kuullut pitkän metsä ja peltomies urani aikana. Luonto kasvaa puolta enemmän ja eläimistöä on vähintäänkin puolta enemmän, kun urani alkuaikoina. Se vaan on totuus, joka ei sitten pala tulessakaan. Muuttakaa tänne maalle näkemään ja kokemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on juuri se tieto, mitä omin silmin ja korvin olen nähnyt ja kuullut pitkän metsä ja peltomies urani aikana. Luonto kasvaa puolta enemmän ja eläimistöä on vähintäänkin puolta enemmän, kun urani alkuaikoina. Se vaan on totuus, joka ei sitten pala tulessakaan. Muuttakaa tänne maalle näkemään ja kokemaan.

Lue lisää

Ikävä kyllä kuitenkin sinulla tuntuu olevan aika kapea käsitys.
Olen ikäni liikkunut luonnossa, ottanut selvää monista asioista, niin kyllä vain minä olen huomannut monen monta seikkaa, missä on menty huonompaan suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on juuri se tieto, mitä omin silmin ja korvin olen nähnyt ja kuullut pitkän metsä ja peltomies urani aikana. Luonto kasvaa puolta enemmän ja eläimistöä on vähintäänkin puolta enemmän, kun urani alkuaikoina. Se vaan on totuus, joka ei sitten pala tulessakaan. Muuttakaa tänne maalle näkemään ja kokemaan.

Lue lisää

Niinpäö. Omin silmin ainoa havainto saattaa olla, että omassa navassa näyttää olevan nöyhtää.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpäö. Omin silmin ainoa havainto saattaa olla, että omassa navassa näyttää olevan nöyhtää.

Kyllähän ne kehäkolmosen eteläpuolella olevat kuvittelevat, että siellä asfalttiviidakossa on tapahtunut luontokatoa, mutta se on vain noiden hemmoteltujen kaupunkilaisten ihmisten vaatimuksista ja toiveista tehtyä urbanisaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän ne kehäkolmosen eteläpuolella olevat kuvittelevat, että siellä asfalttiviidakossa on tapahtunut luontokatoa, mutta se on vain noiden hemmoteltujen kaupunkilaisten ihmisten vaatimuksista ja toiveista tehtyä urbanisaatiota.

Lue lisää

60 luvun loppu puoli ja 70 luku, kun silloin oltiin niitä hurjia ja kovia metsureita. Hakkasimme pääasiassa päätehakkuita, eli aukkoja. Siihen aikaan ei motoja vielä ollutkaan, joten meille nuorille hurjille riitti järeitä metsiä. Nykyään usein ajelen metsä autoteitä, ja kuljen aina silloin tällöin niissäkin metsissä marjastamassa jotka aikoinaan hakkasin aukoiksi.
Nyt suurin osa niistä, on kasvaneet ja hyvin hoidettuina kahden tukin metsiksi, ja myöskin todella hyviksi marjapaikoiksi. Paitsi ainakin yksi on, jonka isäntä on jättänyt täysin hoitamatta. No onhan siinä aikamoinen ryteikkö. Tosi tiheässä ylipitkää männyn ja koivun hoikkaa roitamaa, oksa tupsu latvassa ja osa on pystyyn kuivanut, osa nurin ristissä ja rastissa. Ei sellainen metsä ole kenellekään mitään hyvää tuota. Ei eläimille, ei ilmastolle, eikä Ihmisille. Metsämmehän tuottaa rahallista hyvinvointia omistajalle, no sillekin ehkä vähän, mutta ennen kaikkea yhteikunnalle.

No nykyään kun jätetään ja on jo kauan jätetty, tervarosoon ja muihin tauteihin kuolleet puut aukkoihin pystyyn. Se on todella typerää, sillä tuulisessa aukossa tervarosoiset puut, tuulessa ja tuiskussa jököttävät, lähettävät ja levittävät tautiaan tuulen mukana ympäristön metsiin ja mäntytaimikohin. Se on tarttuvaa tautia. Siihen ei aina puut kuole, mutta kasvu männiköissä hidastuu, koska tartunnan saanut mänty alkaa tuottaa ylimääräistä tartunta kohtaan pihkaa, joka vähentää ja tukkii lopulta kokonaan nestevirtauksen. Yksi syy metsiemme vähenevään kasvuun on aukoissa tervarosoa muita tauteja levittävät kelot.

Anonyymi kirjoitti:

60 luvun loppu puoli ja 70 luku, kun silloin oltiin niitä hurjia ja kovia metsureita. Hakkasimme pääasiassa päätehakkuita, eli aukkoja. Siihen aikaan ei motoja vielä ollutkaan, joten meille nuorille hurjille riitti järeitä metsiä. Nykyään usein ajelen metsä autoteitä, ja kuljen aina silloin tällöin niissäkin metsissä marjastamassa jotka aikoinaan hakkasin aukoiksi.
Nyt suurin osa niistä, on kasvaneet ja hyvin hoidettuina kahden tukin metsiksi, ja myöskin todella hyviksi marjapaikoiksi. Paitsi ainakin yksi on, jonka isäntä on jättänyt täysin hoitamatta. No onhan siinä aikamoinen ryteikkö. Tosi tiheässä ylipitkää männyn ja koivun hoikkaa roitamaa, oksa tupsu latvassa ja osa on pystyyn kuivanut, osa nurin ristissä ja rastissa. Ei sellainen metsä ole kenellekään mitään hyvää tuota. Ei eläimille, ei ilmastolle, eikä Ihmisille. Metsämmehän tuottaa rahallista hyvinvointia omistajalle, no sillekin ehkä vähän, mutta ennen kaikkea yhteikunnalle.

No nykyään kun jätetään ja on jo kauan jätetty, tervarosoon ja muihin tauteihin kuolleet puut aukkoihin pystyyn. Se on todella typerää, sillä tuulisessa aukossa tervarosoiset puut, tuulessa ja tuiskussa jököttävät, lähettävät ja levittävät tautiaan tuulen mukana ympäristön metsiin ja mäntytaimikohin. Se on tarttuvaa tautia. Siihen ei aina puut kuole, mutta kasvu männiköissä hidastuu, koska tartunnan saanut mänty alkaa tuottaa ylimääräistä tartunta kohtaan pihkaa, joka vähentää ja tukkii lopulta kokonaan nestevirtauksen. Yksi syy metsiemme vähenevään kasvuun on aukoissa tervarosoa muita tauteja levittävät kelot.

Lue lisää

”…60 luvun loppu puoli ja 70 luku, kun silloin oltiin niitä hurjia ja kovia metsureita. Hakkasimme pääasiassa päätehakkuita, eli aukkoja.”

Aivan, se oli järkyttävää aikaa suomen metsille. Valtio teki valtavia avohakkuita etenkin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa sotien jälkeen 1970-luvulle asti. Eikä tuota vajaatuottoista metsää meinattu saada kasvamaan millään, sitä kulotettiin, kylvettiin, aurattiin, muokattiin ja istutettiin moneen kertaan. Nyt hiljalleen niiden kasvu alkaa olemaan normaalia.

Avohakkuut olivat pääasiassa tehtaita varten, eli siinä ei juuri metsänhoitoa ajateltu. Kun laki muuttui joskus 1980 luvulla parempaan suuntaan, tuntui syntyvän kaksi leiriä. Ne, jotka halusivat edelleen vain hakata rahan kiilto silmissä ja niihin, jotka halusivat hoitaa metsiään pitkän tähtäimen suunnitelmilla.

”Nykyään usein ajelen metsä autoteitä, ja kuljen aina silloin tällöin niissäkin metsissä marjastamassa jotka aikoinaan hakkasin aukoiksi.”

Ajelen minäkin todella paljon eri metsäteitä. Kyllä vain siinä menee tuo 30 – 490 vuotta, ennen kuin jälleen avohakkuilla on takaisin normaali metsä. Tiesitkö että avohakkuut aiheuttivat mustikkametsien katoamisen 50 vuodeksi, ja vasta nyt ne alkavat palata takaisin?

Vaikka avohakkuut eivät enää ole niin laajoja kuin ennen, silti niitä on järkyttävät määrät. Monen monta sieni- ja marjapaikkaa on hakattu, eikä niille ole menemistä moneen kymmeneen vuoteen.
Kun vanha metsä hakataan, siitä tulee kerralla paahteinen aukio ja kaikki sen lajisto muuttaa täydellisesti.


”No nykyään kun jätetään ja on jo kauan jätetty, tervarosoon ja muihin tauteihin kuolleet puut aukkoihin pystyyn.”
”Yksi syy metsiemme vähenevään kasvuun on aukoissa tervarosoa muita tauteja levittävät kelot.”

Otin vähän selvää tuosta, ja oikeasti tilanne on juuri päinvastoin. Tervarososta löysin mm. tällaista tietoa:
”Sienen väli-isäntien kautta leviävän muodon aiheuttamia vakavia tuhoja esiintyy etenkin Pohjois-Suomen länsiosissa rehevillä, tuoreilla mäntykankailla.”
”Sieni talvehtii männyn kuoressa rihmastona. Kesä-elokuussa kehittyvät ja leviävät helmi-itiöt siirtyvät tuulen mukana joko uudelleen mäntyyn (P. pini) tai väli-isäntäkasviin (C. flaccidum).” ja ” Suomessa väli-isäntäkasveina toimivat mm. kuusiot, pionit, käärmeenpistoyrtti ja maitikat.”

Eli jos jätetään siemenpuita avohakkuulla, ne tulee tarkastaa ettei niissä ole tervarosoa, alttius taudille on periytyvää.

”Tervasroso on tautina vanha ja tunnettu, mutta lämpimät kasvuvuodet ja männyn kasvun kiihtyminen näyttävät nopeuttavan tervasroson tuhovaikutusta…”
”Tervasroso on villiintynyt Pohjois-Suomessa etenkin vanhoilla kuusen mailla eli tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla, jotka on aikoinaan aurattu ja istutettu männylle.”
”Taimikoissa kaikki tervasrosopuut pyritään poistamaan ja sekaan jättämään lehtipuuta ja kuusta.2
”Kuusen ja männyn hybridi-istutus on tällä hetkellä konkreettisin lääke aggressiivisen tervasroson valtaamissa valtion metsissä.”
”Vaihtoehtoina ovat myös kuusialikasvoksen hyödyntäminen tai pysyvästi lyhennetty männyn kiertoaika.”
Julkaistu Metsälehdessä 6/2017

Eli juuri metsän monimuotoisuus on sitä parasta hoitoa myös tervarosoa vastaan.

Paljon on parannuksia tehty, mutta vielä on paljon tekemättä.

Mummomuori2 kirjoitti:

”…60 luvun loppu puoli ja 70 luku, kun silloin oltiin niitä hurjia ja kovia metsureita. Hakkasimme pääasiassa päätehakkuita, eli aukkoja.”

Aivan, se oli järkyttävää aikaa suomen metsille. Valtio teki valtavia avohakkuita etenkin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa sotien jälkeen 1970-luvulle asti. Eikä tuota vajaatuottoista metsää meinattu saada kasvamaan millään, sitä kulotettiin, kylvettiin, aurattiin, muokattiin ja istutettiin moneen kertaan. Nyt hiljalleen niiden kasvu alkaa olemaan normaalia.

Avohakkuut olivat pääasiassa tehtaita varten, eli siinä ei juuri metsänhoitoa ajateltu. Kun laki muuttui joskus 1980 luvulla parempaan suuntaan, tuntui syntyvän kaksi leiriä. Ne, jotka halusivat edelleen vain hakata rahan kiilto silmissä ja niihin, jotka halusivat hoitaa metsiään pitkän tähtäimen suunnitelmilla.

”Nykyään usein ajelen metsä autoteitä, ja kuljen aina silloin tällöin niissäkin metsissä marjastamassa jotka aikoinaan hakkasin aukoiksi.”

Ajelen minäkin todella paljon eri metsäteitä. Kyllä vain siinä menee tuo 30 – 490 vuotta, ennen kuin jälleen avohakkuilla on takaisin normaali metsä. Tiesitkö että avohakkuut aiheuttivat mustikkametsien katoamisen 50 vuodeksi, ja vasta nyt ne alkavat palata takaisin?

Vaikka avohakkuut eivät enää ole niin laajoja kuin ennen, silti niitä on järkyttävät määrät. Monen monta sieni- ja marjapaikkaa on hakattu, eikä niille ole menemistä moneen kymmeneen vuoteen.
Kun vanha metsä hakataan, siitä tulee kerralla paahteinen aukio ja kaikki sen lajisto muuttaa täydellisesti.


”No nykyään kun jätetään ja on jo kauan jätetty, tervarosoon ja muihin tauteihin kuolleet puut aukkoihin pystyyn.”
”Yksi syy metsiemme vähenevään kasvuun on aukoissa tervarosoa muita tauteja levittävät kelot.”

Otin vähän selvää tuosta, ja oikeasti tilanne on juuri päinvastoin. Tervarososta löysin mm. tällaista tietoa:
”Sienen väli-isäntien kautta leviävän muodon aiheuttamia vakavia tuhoja esiintyy etenkin Pohjois-Suomen länsiosissa rehevillä, tuoreilla mäntykankailla.”
”Sieni talvehtii männyn kuoressa rihmastona. Kesä-elokuussa kehittyvät ja leviävät helmi-itiöt siirtyvät tuulen mukana joko uudelleen mäntyyn (P. pini) tai väli-isäntäkasviin (C. flaccidum).” ja ” Suomessa väli-isäntäkasveina toimivat mm. kuusiot, pionit, käärmeenpistoyrtti ja maitikat.”

Eli jos jätetään siemenpuita avohakkuulla, ne tulee tarkastaa ettei niissä ole tervarosoa, alttius taudille on periytyvää.

”Tervasroso on tautina vanha ja tunnettu, mutta lämpimät kasvuvuodet ja männyn kasvun kiihtyminen näyttävät nopeuttavan tervasroson tuhovaikutusta…”
”Tervasroso on villiintynyt Pohjois-Suomessa etenkin vanhoilla kuusen mailla eli tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla, jotka on aikoinaan aurattu ja istutettu männylle.”
”Taimikoissa kaikki tervasrosopuut pyritään poistamaan ja sekaan jättämään lehtipuuta ja kuusta.2
”Kuusen ja männyn hybridi-istutus on tällä hetkellä konkreettisin lääke aggressiivisen tervasroson valtaamissa valtion metsissä.”
”Vaihtoehtoina ovat myös kuusialikasvoksen hyödyntäminen tai pysyvästi lyhennetty männyn kiertoaika.”
Julkaistu Metsälehdessä 6/2017

Eli juuri metsän monimuotoisuus on sitä parasta hoitoa myös tervarosoa vastaan.

Paljon on parannuksia tehty, mutta vielä on paljon tekemättä.

Lue lisää

Vai olet sinä metsäasiantuntijakin olevinasi. 🤣

Anonyymi kirjoitti:

Vai olet sinä metsäasiantuntijakin olevinasi. 🤣

No ne Lapin alueen valtion metät jouduttiin hakkaamaan 50 ja 60 luvulla, koko Suomen tarpeisiin. Meillä oli valtavat sotakorvaukset maksussa ja voimakas jälleen rakentaminen. Ei valtiolla ollut oikeastaan muuta kuin puuta. Maaston muokkaus oli niissä Lapin aikoissa liian rajua, varmaan olis riittänyt luontainen uudistus ihan siemen puilla.
No enhän minä ole mikään avohakkuiden kannattaja, enkä omassa metässänikään sitä harrasta. Kun niitä kuitenkin hakataan ja kyllä se on joissain tapauksissa paras ja ainut vaihtoehto. Niin tänäsyksynä parhaat puolukka paikat ainakin täällä meilläpäin oli 10-30 vuotiaissa nuorissa hoidetuissa mänty metissä. Samoissa paikoissa oli myös mustikkaa ailailla. Ei kaikki mustikka kuole avohakkuun seuraksena, se on mielikuvitusta se . Kantojen suojaiselle pohjoispuolelle jää aina mustikan varvut kasvamaan. Jossain aurinkoisessa etelärinteessä voi mustikat kuivua, mutta ei mene kuin muutama vuosi, niin mustikat on jälleen kerran poimittavissa.

Kyllähän ne tauteihin kuolleet kuivat puut jätetään kaikki pystyyn. Eihän niin ole tehty, kun vasta parikymmentä vuotta, no nyt nähdään mikä on tulos? Männyn kasvu hidastuu kun taudit leviää. Eihän me eläinten eikä ihmistenkään elämässä sairauksia suosita?Miksi pitäs? no jos me hoopoja ollaan, niin sitten pitää. Eikä niissä kauaksi näkyvissä, törröttävissä puissa linnut pesi, joku voi niinkin luulla, on voinut kyllä pesiä, kun on metsä ja puut olleet vieressä suojana, mutta ei ne avonaisessa puissa suurin surminkaan pesi Ne on liian näkyvällä paikalla ja monelle vaaralle alttiina.

Anonyymi kirjoitti:

No ne Lapin alueen valtion metät jouduttiin hakkaamaan 50 ja 60 luvulla, koko Suomen tarpeisiin. Meillä oli valtavat sotakorvaukset maksussa ja voimakas jälleen rakentaminen. Ei valtiolla ollut oikeastaan muuta kuin puuta. Maaston muokkaus oli niissä Lapin aikoissa liian rajua, varmaan olis riittänyt luontainen uudistus ihan siemen puilla.
No enhän minä ole mikään avohakkuiden kannattaja, enkä omassa metässänikään sitä harrasta. Kun niitä kuitenkin hakataan ja kyllä se on joissain tapauksissa paras ja ainut vaihtoehto. Niin tänäsyksynä parhaat puolukka paikat ainakin täällä meilläpäin oli 10-30 vuotiaissa nuorissa hoidetuissa mänty metissä. Samoissa paikoissa oli myös mustikkaa ailailla. Ei kaikki mustikka kuole avohakkuun seuraksena, se on mielikuvitusta se . Kantojen suojaiselle pohjoispuolelle jää aina mustikan varvut kasvamaan. Jossain aurinkoisessa etelärinteessä voi mustikat kuivua, mutta ei mene kuin muutama vuosi, niin mustikat on jälleen kerran poimittavissa.

Kyllähän ne tauteihin kuolleet kuivat puut jätetään kaikki pystyyn. Eihän niin ole tehty, kun vasta parikymmentä vuotta, no nyt nähdään mikä on tulos? Männyn kasvu hidastuu kun taudit leviää. Eihän me eläinten eikä ihmistenkään elämässä sairauksia suosita?Miksi pitäs? no jos me hoopoja ollaan, niin sitten pitää. Eikä niissä kauaksi näkyvissä, törröttävissä puissa linnut pesi, joku voi niinkin luulla, on voinut kyllä pesiä, kun on metsä ja puut olleet vieressä suojana, mutta ei ne avonaisessa puissa suurin surminkaan pesi Ne on liian näkyvällä paikalla ja monelle vaaralle alttiina.

Lue lisää

”No enhän minä ole mikään avohakkuiden kannattaja, enkä omassa metässänikään sitä harrasta. Kun niitä kuitenkin hakataan ja kyllä se on joissain tapauksissa paras ja ainut vaihtoehto.”

No, se on hyvä se. Mutta kyllä se enemmän tuo teollisuuden rahanahneus niitä metsiä hävitti.
Onneksi nykyään näkee sellaisia kohtalaisia aukkoja, joissa on jätetty niin suojapuut kuin nuo pökkelöt pystyyn. Ikävä kyllä niitä isojakin tulee tavan takaa vastaan, etenkin nyt kolme viimeisen vuoden aikana. Niissä muuten tulee valtavasti myrskytuhoja, kun aukon laidalla olevat puut kaatuvat niin herkästi.’

”Niin tänäsyksynä parhaat puolukka paikat ainakin täällä meilläpäin oli 10-30 vuotiaissa nuorissa hoidetuissa mänty metissä. Samoissa paikoissa oli myös mustikkaa ailailla. Ei kaikki mustikka kuole avohakkuun seuraksena, se on mielikuvitusta se…”

Niin, tuossa jo kerroin, että koska nyt jo ovat 30 – 40 vuotta kulunut pahimmista aukkohakkuista, niin mustikka on päässyt kasvamaan paremmin. Yleensä mustikat kasvat metsissä, jossa on isoja puita. Kymmenvuotinen taimikko on liian tiheää, eikä mustikkaa niissä juuri näy.

”Kyllähän ne tauteihin kuolleet kuivat puut jätetään kaikki pystyyn.”

Tuota, ei ne kaikki ole sellaisiin tahteihin kuolleet, mitkä mitenkään leviäisivät. Jos puut ovat lehtipuita tai pitkään kuolleina olleita havupuita, niistä ei ole vaaraa.

”Männyn kasvu hidastuu kun taudit leviää.”

Kuten tuossa jo tuli ilmi, nämä ovat juuri ongelmia, kun on vain yhtä samanikäistä puulajia paljon samalla alueella. Tuo tervaroso leviää etenkin tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla, jotka on aikoinaan aurattu ja istutettu männylle. Sitten on Kirjanpainaja, ytimennävertäjät ja mäntypistiäiset, jotka pääsevät tehokkaasti leviämään tuollaisessa metsässä.

”Eikä niissä kauaksi näkyvissä, törröttävissä puissa linnut pesi, joku voi niinkin luulla, on voinut kyllä pesiä, kun on metsä ja puut olleet vieressä suojana, mutta ei ne avonaisessa puissa suurin surminkaan pesi…”

Lajisto muuttuu, toisiaan radikaalistikin. Mutta on paljon eliöitä, jotka niistä pitävät. Kuten tikat, useat pöllöt, tiaiset sekä eräät vesilintumme. Erityisesti ne tykkäävät iäkkäistä ja lahovaurioisista puista, etenkin vanhoista haavikoista.
Muistaa pitää myös hyönteiset, joita tulee aukoille, kun lajisto vaihtuu. Hyönteiskato on jo havaittu, ja ne ovat erityisen tärkeitä tässä kokonaisuudessa.

Mutta esim. kuusismetsissä asuvat omat lajinsa, mänty metsissä omat - sekä eri ikäisissä metsissä taas omat lajinsa. Mitä monimuotoisempi metsä on, sitä paremmat edellytykset ovat näillä eliöillä säilyä.

Kun puhutaan vaajatuottoisesta metsästä, niin ennen näitä tosiaan yritettiin ojittamalla ja lannoittamalla saada kasvamaan. Ei siinä kovin hyvin käynyt. Nyt soisi, että nämä metsät jätetään tuottometsistä syrjään ja annetaan niiden kasvaa luontaisesti.

Linnuista ovat jo uhanalaisia räystäspääsky, huuhkaja, hömötiainen ja vaarantuneita maakotka ja hiirihaukka sekä osa pöllöistä.

Mummomuori2 kirjoitti:

Linnuista ovat jo uhanalaisia räystäspääsky, huuhkaja, hömötiainen ja vaarantuneita maakotka ja hiirihaukka sekä osa pöllöistä.

Lintujen kohdalla uhkana ovat myös munavarkaudet.
Ulkomaalaiset matkailijatkin varastavat Suomesta linnunmunia
keräilyyn ja ainakin pöllöjä halutaan lemmikeiksi.
Harry Potter-elokuvat mm. ovat lisänneet haluja saada Tunturipöllö lemmikiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lintujen kohdalla uhkana ovat myös munavarkaudet.
Ulkomaalaiset matkailijatkin varastavat Suomesta linnunmunia
keräilyyn ja ainakin pöllöjä halutaan lemmikeiksi.
Harry Potter-elokuvat mm. ovat lisänneet haluja saada Tunturipöllö lemmikiksi.

Lue lisää

Ei millään pahalla, mutta nuo ovat jo niin marginaalisia juttuja, joilla ei vaikutusta ole.

Mummomuori2 kirjoitti:

Ei millään pahalla, mutta nuo ovat jo niin marginaalisia juttuja, joilla ei vaikutusta ole.

Laitatko joitain linkkejäkin kyseisten rikollisten aikaansaannoksia vähättelevien mutujesi tueksi?
Moinen asian vähättelysi ei ole mielestäsi paha asia, vai miksi sanot ”ei millään pahalla”..?

Katsoin jokunen vuosi sitten hyvän dokumentinkin aiheesta, jossa käsiteltiin munavarkauksia erityisesti Lapissa, jotka uhkaavat mm. Tunturipöllöä, haukkoja ja monia muita lajeja. Valvonta on vaikeaa ja harva jää kiinni. Jotkut ovat varastaneet munia sadoissa määrin pelkästään keräilyyn, pahimmillaan on varastettu tuhansissa määrin, mutta uhanalaisten lajien kohdalla pienemmätkin munavarkaudet merkitsevät, vielä kun niitä tekevät useat ihmiset. Munavarkaita käy ulkomailta asti ja heillä on ollut autossa hautomakoneita.

Suomessa pesivien uhanalaisten lintulajien, mm. jo mainitun tunturipöllön kohdalla mainitaan uhkatekijänä ihan erityisesti munien laiton keräily.

”Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila toteaa, että pahimmillaan linnunmunien keräily voi johtaa yksittäisen lajin sukupuuttoon. Ollilan mielestä munavarkauksiin ei ole suhtauduttu asian vaatimalla vakavuudella.”
Mm. Mummomuori täällä on täysin toista mieltä siitä vakavuudesta. Se on hänestä vain marginaalinen juttu, jolla ei ole vaikutusta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/30/suomesta-varastetaan-uhanalaisten-lintujen-munia-ja-poikasia-arabimaissa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/14/munavarkaat-kolme-rikostarinaa-miehista-jotka-himoitsivat-linnunmunia

Anonyymi kirjoitti:

Laitatko joitain linkkejäkin kyseisten rikollisten aikaansaannoksia vähättelevien mutujesi tueksi?
Moinen asian vähättelysi ei ole mielestäsi paha asia, vai miksi sanot ”ei millään pahalla”..?

Katsoin jokunen vuosi sitten hyvän dokumentinkin aiheesta, jossa käsiteltiin munavarkauksia erityisesti Lapissa, jotka uhkaavat mm. Tunturipöllöä, haukkoja ja monia muita lajeja. Valvonta on vaikeaa ja harva jää kiinni. Jotkut ovat varastaneet munia sadoissa määrin pelkästään keräilyyn, pahimmillaan on varastettu tuhansissa määrin, mutta uhanalaisten lajien kohdalla pienemmätkin munavarkaudet merkitsevät, vielä kun niitä tekevät useat ihmiset. Munavarkaita käy ulkomailta asti ja heillä on ollut autossa hautomakoneita.

Suomessa pesivien uhanalaisten lintulajien, mm. jo mainitun tunturipöllön kohdalla mainitaan uhkatekijänä ihan erityisesti munien laiton keräily.

”Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila toteaa, että pahimmillaan linnunmunien keräily voi johtaa yksittäisen lajin sukupuuttoon. Ollilan mielestä munavarkauksiin ei ole suhtauduttu asian vaatimalla vakavuudella.”
Mm. Mummomuori täällä on täysin toista mieltä siitä vakavuudesta. Se on hänestä vain marginaalinen juttu, jolla ei ole vaikutusta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/30/suomesta-varastetaan-uhanalaisten-lintujen-munia-ja-poikasia-arabimaissa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/14/munavarkaat-kolme-rikostarinaa-miehista-jotka-himoitsivat-linnunmunia

Lue lisää

Mummomuori ohittaa faktat ja hölöttää tilalle omia totuuksiaan