Masentunut nuori

Anonyymi-ap

Moro, en tiiä lukeeko kukaan tätä, mut kirjotanpahan nyt kuitenki. Oon 17v lukion tokalla luokalla oleva poika jolla on nyt masennus ollut parisen vuotta. Syitä siihen on aika paljon, ala-asteella kiusattiin, ei ollu paljoa kavereita, eikä kyllä ole edelleenkään. Äiti myös pari vuotta sitten kuoli sairastettuaan syöpää yli kymmenen vuotta, ja koen että etenkin tämä laski mielialaani pysyvästi. En tiiä mitä hittoo mun pitäis mun elämällä tehdä, koulussa ei hommat suju juuri alkuunkaan, motivaatio on täydessä nollassa ja joka päivä sinne itseni kuitenkin pakotan rättiväsyneenä, siellä ei mulla myöskään ole kavereita ollenkaan, jolla on varmasti tekemistä sen kanssa että en siellä viihdy. Äidin kuoleman jälkeen muutimme isän kanssa siis toiselle paikkakunnalle jossa aloitin lukion ja vähäisetkin kaverit jäivät sinne toiselle puolelle Suomea. Olen aina ollut aika ujo, ja sosiaaliset taitoni ovat aivan surkeat, sen takia en ole onnistunut kavereita saamaankaan, ja tämä masennus ja ahdistus ei ihmisiin tutustumista kyllä helpommaksi tee. Olen yrittänyt aina pitää sellaisen positiivisen asenteen että kyllä tämä tästä paranee, mutta nyt on mennyt jo yli kaksi vuotta, terapiassa käyty ja lääkkeitä kokeiltu, ei ole ainakaan minulle niistä ollut paljoakaan apua, jonka vuoksi nyt alan epäillä että paraneeko tästä edes ikinä. Olen myös tehnyt minulle mieluisia asioita, kuten keskittynyt harrastuksiini kuten kuntosalilla käymiseen, mutta sekin on auttanut ainoastaan vähän. Synkkiä ajatuksia on ollut todella paljon, joista osa on sellaisia että en viitsi edes kertoa niistä. Itsemurhakin on ollut mielessä useasti, mutta en ainakaan vielä ole sitä kyennyt yrittämään sillä minulla on joitain naurettavia haaveita joiden takia yritän jaksaa pysyä hengissä mutta tuskin nekään toteutuvat, tulevaisuus näyttää ylipäätään toivottomalta. Olisiko kenelläkään mitään vinkkejä miten voisi jollain toisella tavalla yrittää nousta tästä syvästä kuopasta? Tiedän että tämä ei ole paras sivusto tällaisten asioiden jakamiseen, mutta eipä minulla juuri läheisiä saatika kavereitakaan ole joille voisin jutella asiasta....

14

203

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua. Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. 🙏❤🕊. Älä luovuta elämässäsi äläkä anna periksi . Tulevaisuudella on paljon hyvää varattuna sinulle ja asiat kyllä järjestyvät parhain päin,,, saatpa nähdä. 😊

    • Anonyymi

      Kyllä se masennus vähitellen menee ohitse , vaikka se tuntuu joskus ettei siitä pääse eroon koskaan, mutta sehän on niin että paraneminen menee kaks askelta eteenpäin, ja yks taaksepäin , mutta ajan kanssa kyllä paranee. Kiva kun teet asioita joista pidät ja yrität ajatella positiivisesti , vaikka sekään ei aina ole helppoa .
      Kun menettää läheisensä niin sekin ottaa aikaa päästä tasapainoon, samoin kun vielä muuttaa uudelle paikkakunnalle niin usein muutokset elämässä vaikka pienetkin aiheuttavat ihmisen mielessä alakuloisuutta ilman että edes itse sitä niin ajattelee .
      Toivon sinulle kaikkea hyvää, ja huomaat pikku hiljaa että parannus tulee ihan itsestään

    • Anonyymi

      Minä haluan sanoa Sinulle, että Sinussa on voimaa ja valoa, mutta et vain nyt pysty näkemään niitä. Tee edelleen niitä asioita, jotka tuntuvat hyviltä. Oletko kokeillut mennä luontoon vaikkapa kävelylle? Pystyisikö/jaksaisitko mennä hetkeksi pois kotiympyröistä? Maiseman vaihto hetkeksi voisi auttaa saamaan ajatukset pois surullisista ajatuksista, ainakin joksikin aikaa. Keskustelu on kuitenkin tosi tärkeätä, joten ota yhteys johonkin keskustelupalveluun vaikka netissä. On tosi tärkeää, että saat puhua asioista. Elämässä on kuitenkin paljon hyvää, kun vain pystyy näkemään sen. Olet pyrkinyt pitämään positiivisuutta yllä, mikä onkin ihan hirveän tärkeää. Pidä edelleen positiivisuutta yllä ja tee mieleisiä asioita, mutta jatka myös hoitoa. Valo pilkistää tunnelin päässä, kun vain jaksat uskoa siihen, että kyllä tämä vielä tästä helpottaa. Olet arvokas ihmisenä! Muista se ja tee kaikkesi, että pidät itsestäsi huolta. On selvää, että ei nämä asiat ole helppoja, mutta luovuttaa ei vaan saa. Valo voittaa kuitenkin! Muista uskoa siihen!

    • Anonyymi

      Kun täytät kahdeksantoista niin voit vaik mennä minne päin Suomea vaan asuun tai jatko opiskeleen jos nykyinen kotikylä ei nappaa.Unelmia saa ja pitää olla kyl ne voi joskus toteutuakin.Kaikkea vielä sulla edessäpäin älähän veikkkonen murehdi mistään.

    • Anonyymi

      usein nämä joudutaan viemään väkisin hoitoon

      jos sitä ei tehdä he tappavat itsensä

      joka vuosi sadat masentuneet kuolevat ennenaikaisesti

      • Anonyymi

        Hoidon tulisi olla masentuneille pakollista


    • Anonyymi

      aika monen masentuneen ja itsemurhaa miettineen taustalla on koulukiusaamista...samalla kun koulukiusaaja nauttii elämästä.

      • Anonyymi

        Mä olin 13 vuotta putkeen koulukiusattu eli ala-asteelta ammattikoulujen loppuun asti. Mä selvisin näköjään sillä etten tunnistanut kouluaikana masennusta ja ahdistuneisuutta joka diagnositiin kun olin jo yli parikymppinen.


      • Anonyymi

        Ei kai ne kiusaajatkaan ihan aina elämästään nauti.
        Sellaisiakin ihmisiä on, jotka ovat olleet koulukiusaajia aikanaan, ja katuvat iän myötä, että ovat joskus kiusanneet jotain.
        Jotkut voivat olla jo vankilassakin, entiset koulukiusaajat, kun ei olekaan elämä mennyt ihan putkeen, vaan tullut sähellettyä koulun käynnin jo loputtuakin, vielä aikuisuudessa.
        Pitää muistaa, että kiusaajilla on aina itsellään joitain ongelmia omassa elämässään, ei hyvin voivat ihmiset kiusaa toisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olin 13 vuotta putkeen koulukiusattu eli ala-asteelta ammattikoulujen loppuun asti. Mä selvisin näköjään sillä etten tunnistanut kouluaikana masennusta ja ahdistuneisuutta joka diagnositiin kun olin jo yli parikymppinen.

        Kyllä itsekin noita mutta en sanonut sitä niillä nimillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai ne kiusaajatkaan ihan aina elämästään nauti.
        Sellaisiakin ihmisiä on, jotka ovat olleet koulukiusaajia aikanaan, ja katuvat iän myötä, että ovat joskus kiusanneet jotain.
        Jotkut voivat olla jo vankilassakin, entiset koulukiusaajat, kun ei olekaan elämä mennyt ihan putkeen, vaan tullut sähellettyä koulun käynnin jo loputtuakin, vielä aikuisuudessa.
        Pitää muistaa, että kiusaajilla on aina itsellään joitain ongelmia omassa elämässään, ei hyvin voivat ihmiset kiusaa toisia.

        Totta niillä on ongelmia mutta omasta kokemuksesta sanoisin ettei yksikään kadu niistä. Ne on kaikki sosiopaatteja joiden tavoite on ollut minun tuhoaminen. Jotenkin se että yksi tuhotaan niin se auttaa muita selviytymään? Julma logiikka.

        Monella, ei kaikilla, entisillä koulukiusaajilla, heillä jotka minua kiusasi menee hyvin ainakin paperilla, on työt, kumppani jonka kanssa he ovat olleet monta vuotta, on kavereita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta niillä on ongelmia mutta omasta kokemuksesta sanoisin ettei yksikään kadu niistä. Ne on kaikki sosiopaatteja joiden tavoite on ollut minun tuhoaminen. Jotenkin se että yksi tuhotaan niin se auttaa muita selviytymään? Julma logiikka.

        Monella, ei kaikilla, entisillä koulukiusaajilla, heillä jotka minua kiusasi menee hyvin ainakin paperilla, on työt, kumppani jonka kanssa he ovat olleet monta vuotta, on kavereita.

        Suurimmalla osalla ihmisiä näyttää menevän hyvin.
        Mutta onko se todellisuus, mitä on siellä pinnan alla ?
        Kaikilla on jossain vaiheessa elämäänsä ongelmia, monilla jopa useampaan kertaan.

        Oletko jo itse koulusi käynyt ? Onko kiusaaminen taakse jäänyttä ?
        Jos tilanne on nykyään parempi, nauti siitä ja ajattele, että onneksi on asiat paremmin.


    • Anonyymi

      ajattele että mikään ei ole ikuista jos on käydä laakson läpi usko varmasti tie
      käyt valoon ja lämpöön.
      Rukoile iltarukous kerro Taivaanisälle kaikki mikä mieltä painaa.Hän vain voi
      parantaa .

    • Anonyymi

      Mikään ei ole ikuista. Ei edes ongelmat.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      72
      1394
    2. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1237
    3. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      113
      1175
    4. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      74
      1099
    5. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      69
      967
    6. IS viikonloppu 18-19.5.2024.

      Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var
      Sanaristikot
      76
      772
    7. Oliko vähä sometettu taas vai?

      Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a
      Kauhava
      9
      722
    8. Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava

      Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän
      Idän uskonnot
      374
      717
    9. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      41
      711
    10. S on minun etunimen kolmas kirjain.

      Mikä sinun etunimen kolmas kirjain on?
      Ikävä
      53
      676
    Aihe