Oletko mustasukkainen?

Jos, niin miten se ilmenee?
Jos olet ollut, mutta päässyt piirteestä eroon, miten se onnistui?

45

2055

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • galette

      olin aina kuvitellut etten ole mustasukkainen lainkaan, kunnes sitten koitti päivä, jolloin oli ihan normaalia olla mustasukkainen. Minulle olikin vaikeampaa myöntää itselle tuntevani noin raadollisia tunteita. Olin aina liittänyt mustasukkaisuuden liikaan omistushaluun ja yhtäkkiä kieriskelinkin itse kamalissa tunne syövereissä.Kamalaa kun oppii itsestään aina jotain uutta. :(

      • ei liity sinun kommenttiin mitenkään.
        Mutta jotenkin tylyä on sekin, jos sanotaan, että pettäjä se on kaikkein mustasukkaisin; kun tietää mitä epäillä..


      • ggnojoP

        Kun tajusin, että taka-ovet ovat auki... :)


      • jpntar
        ggnojoP kirjoitti:

        Kun tajusin, että taka-ovet ovat auki... :)

        tiedä, mitä noittenkin vastausten takana on..:)))


      • ggnojoP kirjoitti:

        Kun tajusin, että taka-ovet ovat auki... :)

        saa sen kuvan, että ois ollut oikeasti aihetta?
        Mutta sitähän ei vissiin aina tarvita..


      • jpntar kirjoitti:

        tiedä, mitä noittenkin vastausten takana on..:)))

        No, jos rehellisiä ollaan, olen aikoinani ollut
        mustasukkainen 2-3 tyttelille. Yhdelle kovastikin,
        mutta siihen sekoittui myös mielipahaa. Siperia
        opettaa, sanotaan. Opin erottamaan mielipahan sil-
        kasta mustasukkaisuudesta vaikka niiden ero ei ai-
        na ole kovinkaan suuri.

        Katalyyttina saattaa olla monenlaiset asiat, mutta
        jos huomaan asiaan aihetta, katson ettei suhde
        toimi ja poistun "takavasempaan".

        Pieniä varjoja saattaa vieläkin tulla, mutta eivät
        häiritse enää, kun tiedän, että suhteen pitää toi-
        mia molempiin suuntiin. Muussa tapauksessa "high-
        way".


      • Pojongg kirjoitti:

        No, jos rehellisiä ollaan, olen aikoinani ollut
        mustasukkainen 2-3 tyttelille. Yhdelle kovastikin,
        mutta siihen sekoittui myös mielipahaa. Siperia
        opettaa, sanotaan. Opin erottamaan mielipahan sil-
        kasta mustasukkaisuudesta vaikka niiden ero ei ai-
        na ole kovinkaan suuri.

        Katalyyttina saattaa olla monenlaiset asiat, mutta
        jos huomaan asiaan aihetta, katson ettei suhde
        toimi ja poistun "takavasempaan".

        Pieniä varjoja saattaa vieläkin tulla, mutta eivät
        häiritse enää, kun tiedän, että suhteen pitää toi-
        mia molempiin suuntiin. Muussa tapauksessa "high-
        way".

        sä sitte kiintynyt muita enemmän siihen tytteliin, joka mielipahaa aiheutti :(


      • Sanin kirjoitti:

        sä sitte kiintynyt muita enemmän siihen tytteliin, joka mielipahaa aiheutti :(

        Odotukset olivat hieman korkeammalla ja reali-
        teetit hepposemmat. Joskus vain käy niin, että
        toimii liian subjektiivisesti näkemättä koko
        elokuvaa...


      • Pojongg kirjoitti:

        Odotukset olivat hieman korkeammalla ja reali-
        teetit hepposemmat. Joskus vain käy niin, että
        toimii liian subjektiivisesti näkemättä koko
        elokuvaa...

        varmaan.. Esim. jopa kauneus/komeus voi jonkun 'sokaista'.


      • jpntar
        Pojongg kirjoitti:

        No, jos rehellisiä ollaan, olen aikoinani ollut
        mustasukkainen 2-3 tyttelille. Yhdelle kovastikin,
        mutta siihen sekoittui myös mielipahaa. Siperia
        opettaa, sanotaan. Opin erottamaan mielipahan sil-
        kasta mustasukkaisuudesta vaikka niiden ero ei ai-
        na ole kovinkaan suuri.

        Katalyyttina saattaa olla monenlaiset asiat, mutta
        jos huomaan asiaan aihetta, katson ettei suhde
        toimi ja poistun "takavasempaan".

        Pieniä varjoja saattaa vieläkin tulla, mutta eivät
        häiritse enää, kun tiedän, että suhteen pitää toi-
        mia molempiin suuntiin. Muussa tapauksessa "high-
        way".

        miehen näkökulmalle "jos näen aihetta, poistun takavasempaan"...nainen ei välttämättä naisena kykene tällaiseen ajatteluun..Muuten olen ihan tyytyväinen naisena olemiseeni..:)))


      • jpntar kirjoitti:

        miehen näkökulmalle "jos näen aihetta, poistun takavasempaan"...nainen ei välttämättä naisena kykene tällaiseen ajatteluun..Muuten olen ihan tyytyväinen naisena olemiseeni..:)))

        et ymmärtänyt, että se olisi jotenkin kasvoton
        ele. Ei, kyllähän asiat selvitetään, mutta halua
        rämpiä "ravinnottomassa keitaassa".


      • jpntar
        Pojongg kirjoitti:

        et ymmärtänyt, että se olisi jotenkin kasvoton
        ele. Ei, kyllähän asiat selvitetään, mutta halua
        rämpiä "ravinnottomassa keitaassa".

        tuli selväksi..en pitäisikään sinua kasvottomana..:)


    • nannukkaN

      kyllä olen ollut tuhat ja yksi kertaa.
      Ilmenee tietysti tunteena itselle, mutta yleensä sanon kohteelle suoraan että nyt minusta tuntuu...ja keskustellaan asiat selväksi, mutta nuorempana tuli tiuskittua ja se oli tosi pöljää. Pieni itsehillinnän opettelu ja vaikka lenkille, niin kyllä ne pahimmat savut haituu, niin jaksaa keskustella rakentavasti jos enään kuntorääkin jälkeen on mitään keskusteltavaakaan.
      Pieni maltti on valttia:)

      • ja pieni huumori myös..
        Silleen, että 'totta toinen puoli'.. nyt puhun hivenen myös omasta puolestani :)


    • Olen mustasukkainen. En kyllä näytä sitä, pyrin peittämään sen kaikintavoin. Se tuntuu sellaisena nipistelynä jossain tuolla sisuksissa. Mutta ihan hallittavissa.

      Katselin eilen televisiosta satuhäitä, jossa morsian kertoi olevansa hirvittävän mustasukkainen. Kertoi heittelevänsä kukkapurkkeja ympäriinsä, jotka mies sitten kotiin tullessaan siivoaa. Huhuh...

      • ..ja kauhistelin. Kun kertoi olevansa mustis suunnilleen kaikelle, mikä liikkuu.
        Aikas karseelta kuulosti..


    • Lyyli-Sisko

      tulee oltua, vaikken haluaisi. Vielä kun itse olen työmatkoilla huomannut työtovereista kuinka helposti ja miltei vahingossa voi tulla langettua. En siis itse tätä hölmöyttä ole tehnyt.

      Kääk, en voi ajatella asiaa enempää. Mies on nyt työmatkalla. Teenkö tarkistussoiton, mitä taustalta kuuluu... "hei kulta, mulle tuli ihan vaan ikävä sua..."

      • mirham

        olevani mustasukkainen..yritän peittää sitä kylläkin huonolla menestyksellä..olen sitä mieltä että jos toisesta pitää kyllä sitä on mustasukkainen vaikka kuinka yrittää ajatella järkevästi..Ihmettelen niitä jotka väittävät etteivät ole...


      • sani

        paljon tuo alkoholi sekoittaa ihmisten päitä, esim. matkoilla. Vähemmänkin kauniit/komeat, alkavat näyttää unelmatyypeiltä, jopa haluttavilta??
        Tuoksuista vain on ollut enempi juttua näköjään.


      • sani
        mirham kirjoitti:

        olevani mustasukkainen..yritän peittää sitä kylläkin huonolla menestyksellä..olen sitä mieltä että jos toisesta pitää kyllä sitä on mustasukkainen vaikka kuinka yrittää ajatella järkevästi..Ihmettelen niitä jotka väittävät etteivät ole...

        tulee mieleen, että ovatko he täysin rehellisiä, jotka väittävät etteivät ole yhtään mustiksia.
        "Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli".. mutta mulla ja ystävälläni on toisinaan sellainen leikkimielinen sanailu asian tiimoilta, puolin ja toisin.
        Toisesta kyllä huomaakin, jos hän yrittää tietoisesti 'härnätä'. Ehkä yritän pistää vähän paremmaksi :))
        Tosipaikan tullen luotan kyllä täysillä, eihän muuten voisi yhdessä ollakaan.
        Toisaalta, hetkessähän sitä eletään, eikä koskan voi sanoa 'ei koskaan'!


    • jpntar

      sanoo, että jos luottaa toiseen ihmiseen, ei tarvitsisi olla mustasukkainen..En voisi edes kuvitella olevani sellaisen ihmisen kanssa, johon en luottaisi, mutta siitä huolimatta olen mustasukkainen kuin ampiainen::)))))

      • hyvin sanottu!
        Tuohan pitäisi 'rekata' joksikin mietelauseeksi :)


    • Olen varmasti!
      Onneksi minun ei ole tarvinnut vuosiin miettiä koko asiaa. Mikäli isäntä minua pettäisi, yrittäisin kysellä miksi niin kävi - pohjattoman surulliseksi tulisin...

      Toivottavasti näin ei tapahdu - koputtaa maalamatonta puuta: omaa otsaa (ei meikkiä:)

      • se varmasti kuuluu ihmisluonteeseen, kun toisesta välittää, kuten Tapsako sanoikin.


    • Tapsako

      sitä voi itsensä piirteistä mitenkään päästä eroon. Mustasukkaisuus kuuluu ihmisluonteeseen kuin nenä päähän. Olen aina ollut mustasukkainen joskus liiankin kanssa, mutta näin "Aikuisuuden" kynnyksellä voisi sanoa että olen vasta oppinut elämään sen kanssa. Sillä se on "vaan pieni ilkeä ukko pään sisällä", jota ei määrätyissä tilanteissa voi hallita, joten kannattaa vältellä tilanteita eikä niinkään tunnetta joka on muuten yksi puhtaimmista tunteista jota ihminen voi kokea. Ovelaa vai mitä?

      • mustasukkaisuutta? Eli kuten sanot, olet oppinut elämään sen kanssa.
        Ei kait sellaisesta nainen voi olla kuin otettu, sehän on yksi osoitus siitä, että hänestä välitetään.


      • Tapsako
        Sanin kirjoitti:

        mustasukkaisuutta? Eli kuten sanot, olet oppinut elämään sen kanssa.
        Ei kait sellaisesta nainen voi olla kuin otettu, sehän on yksi osoitus siitä, että hänestä välitetään.

        Olet varmaankin oikeassa, mutta nykyaikana tuntuu että se on enemmänkin "kirous" kuin perustunne. Katsoppa vaikka avioerotilastoja usein niissä on syynä uskottomuus/mustasukkaisuus/perheriidat. Enää ei osata keskustella asioita etukäteen valmiiksi, ettei tarvitse "dokata, mokata ja sitten vasta selitellä".
        Karhuakin on helpompi vältellä metsässä, kunhan ei mene ensin ärsyttämään sitä. Joten selvät pelisäännöt suhteen alussa ja kerrasta poikki systeemi, niin olen varma että toimii. Ja jos mokaa niin sen verran täytyy olla selkärankaa ettei odota että se tulee julki vaan tunnustaa tappionsa ja väistyy takavasemmalle...
        Huom. elämä on varannut jokaiselle lukemattomat määrät erehdyksiä, mutta vaan rajallisen määrän onnistumisia.
        Tsemppiä kevääseen!


      • sani
        Tapsako kirjoitti:

        Olet varmaankin oikeassa, mutta nykyaikana tuntuu että se on enemmänkin "kirous" kuin perustunne. Katsoppa vaikka avioerotilastoja usein niissä on syynä uskottomuus/mustasukkaisuus/perheriidat. Enää ei osata keskustella asioita etukäteen valmiiksi, ettei tarvitse "dokata, mokata ja sitten vasta selitellä".
        Karhuakin on helpompi vältellä metsässä, kunhan ei mene ensin ärsyttämään sitä. Joten selvät pelisäännöt suhteen alussa ja kerrasta poikki systeemi, niin olen varma että toimii. Ja jos mokaa niin sen verran täytyy olla selkärankaa ettei odota että se tulee julki vaan tunnustaa tappionsa ja väistyy takavasemmalle...
        Huom. elämä on varannut jokaiselle lukemattomat määrät erehdyksiä, mutta vaan rajallisen määrän onnistumisia.
        Tsemppiä kevääseen!

        kun oli vielä sekin, että nainen oli taloudellisesti riippuvaisempi miehestä; joutuiko hän siksi olemaan myös jollain tapaa 'nöyrempi', en tiedä. Nainen oli myös nykyistä useammin kotona, eikä näin ehkä voinutkaan antaa aihetta mustasukkaisuuteen.
        Eikö sellaisia 'Hannu Hanhia' olekaan, joilla olisi päinvastoin kuin sanot, rajaton määrä onnistumisia, erehdyksiä ei juuri lainkaan ;)
        Muuten, minulla ei ole univaikeuksia, vaikka tällainen kirjoitusaika.. kahvikupin äärellä, olosuhteiden pakosta (työ) valvon :)
        Kiitos, samoin sinulle tsemppiä kevääseen!


    • MysNa

      Taisin menettää kykyni olla itse mustasukkainen elettyäni avioliitossa, jossa toinen oli sairaalloisen mustasukkainen. Käsilaukut, kassit, taskut pengottiin, jokaista menemistäni epäiltiin ja kaikki kauppareissutkin antoivat tilaisuuden pettämiselle. Puhelut tsekatiin, tekstari luettiin...

      En halua kenenkään joutuvan moista helvettiä kokemaan ja siksi luulen etten enää osaa/halua mustasukkainen olla. Ehkä ihan vähän :))

      Nuorempana ole ollut, vaan uskoisin että silloinkin oli ihan "normaaleissa" rajoissa.

      • angelina-30

        Minusta tuli vastaavassa tilanteessa mustasukkainen. Minulta jopa otettiin avaimet ja kännykkä pois viikonlopun ajaksi, etten vain voi lähteä kotoani ulos tai soittaa kenellekään.
        Aikaisemmin luultavimmin en ollut mustasukkainen, mutta tämän suhteen myötä minustakin tuli sellainen. Helvettiä koko mustasukkaisuus, enkä tiedä miten siitä tunteesta voisi edes päästä irti.


      • Elämässäni on ollut tilanteita, että olen joutunut "heti alkumetreillä" karistamaan mustasukkaisen ihmisen läheisyydestäni - seurustelu ei siis edes alkanut.
        Olisikohan työni tuoman kokemuksen/vaistoni ansiota, että havaitsen herkästi, jos jokin on ihmisessä pielessä?

        En IKINÄ voisi sietää vapauteni rajoittamista!
        En rajoita toisenkaan vapautta.
        Luottamus on suhteeni suuri kulmakivi.

        Paatos, paatos...sorry!


      • MysNa
        Minea44 kirjoitti:

        Elämässäni on ollut tilanteita, että olen joutunut "heti alkumetreillä" karistamaan mustasukkaisen ihmisen läheisyydestäni - seurustelu ei siis edes alkanut.
        Olisikohan työni tuoman kokemuksen/vaistoni ansiota, että havaitsen herkästi, jos jokin on ihmisessä pielessä?

        En IKINÄ voisi sietää vapauteni rajoittamista!
        En rajoita toisenkaan vapautta.
        Luottamus on suhteeni suuri kulmakivi.

        Paatos, paatos...sorry!

        Kyllä se niin on, etten minäkään enää mustasukkaisen kelkkaan lähde ja uskallan myös väittää, että tunnistan melko vähästä nuo sairaalloiset piirteet. Sen verran hyvän "koulutuksen" sain asiaan.

        Samaa mieltä tuosta - luottamukseen perustuen, kun en itse rajoita en halua toisenkaan tekevän niin.


      • MysNa
        angelina-30 kirjoitti:

        Minusta tuli vastaavassa tilanteessa mustasukkainen. Minulta jopa otettiin avaimet ja kännykkä pois viikonlopun ajaksi, etten vain voi lähteä kotoani ulos tai soittaa kenellekään.
        Aikaisemmin luultavimmin en ollut mustasukkainen, mutta tämän suhteen myötä minustakin tuli sellainen. Helvettiä koko mustasukkaisuus, enkä tiedä miten siitä tunteesta voisi edes päästä irti.

        tosiaan voin noinkinpäin käydä :((

        Se on kohteelle helvettiä, mutta sitä se on myös itse mustasukkaiselle. Joten apua siitä eroon pääsemiseksi pitäisi saada.


      • Minea44 kirjoitti:

        Elämässäni on ollut tilanteita, että olen joutunut "heti alkumetreillä" karistamaan mustasukkaisen ihmisen läheisyydestäni - seurustelu ei siis edes alkanut.
        Olisikohan työni tuoman kokemuksen/vaistoni ansiota, että havaitsen herkästi, jos jokin on ihmisessä pielessä?

        En IKINÄ voisi sietää vapauteni rajoittamista!
        En rajoita toisenkaan vapautta.
        Luottamus on suhteeni suuri kulmakivi.

        Paatos, paatos...sorry!

        voisi sietää vapauteni rajoittamista!
        En rajoita toisenkaan vapautta :)
        Kuulostaa tutulta, kuulostaa vesimieheltä :))


      • ..on enemmän itserakkautta, kuin rakkautta".
        Jonkun "viisaan" sanonta taas.
        Kyllä tuollaiset kokemukset on varmaan tehneet susta entistä vahvemman ihmisen.


      • MysNa
        Sanin kirjoitti:

        ..on enemmän itserakkautta, kuin rakkautta".
        Jonkun "viisaan" sanonta taas.
        Kyllä tuollaiset kokemukset on varmaan tehneet susta entistä vahvemman ihmisen.

        mikä ei tapa! Eikö sellainenkin "viisaus" ole ?

        Vaikka tiedätkö, kun eli mustasukkaisen juopon kanssa oli siinä joskus hengenlähtökin lähellä...


      • sani
        angelina-30 kirjoitti:

        Minusta tuli vastaavassa tilanteessa mustasukkainen. Minulta jopa otettiin avaimet ja kännykkä pois viikonlopun ajaksi, etten vain voi lähteä kotoani ulos tai soittaa kenellekään.
        Aikaisemmin luultavimmin en ollut mustasukkainen, mutta tämän suhteen myötä minustakin tuli sellainen. Helvettiä koko mustasukkaisuus, enkä tiedä miten siitä tunteesta voisi edes päästä irti.

        kun avauksen tein, miten rankkoja juttuja voi olla, kun sinun ja MysNankin tarinoita lukee :((
        Toivottavsti nyt paremmin, ettei sinua enää vahdita tuolla tavalla!?
        Jospa aika auttaisi, äh, hitsi kun kuulostaa lattealta, sori!!


      • sani
        MysNa kirjoitti:

        mikä ei tapa! Eikö sellainenkin "viisaus" ole ?

        Vaikka tiedätkö, kun eli mustasukkaisen juopon kanssa oli siinä joskus hengenlähtökin lähellä...

        Tarina vain rankkenee :(
        Minulla kolmas kerta toden sanoi; vaikka lopun alkua oli jo ollutkin, kun kolmannen kerran käytiin käsiksi, se oli se viimeinen kerta. Siis pääsin itse karkuun, voisihan tuollainen pahemminkin päättyä!?

        Tähän aikaan iltayöstä lienee kivempi ajatella iloisempia asioita.. vaikkapa karkkipussin rapinaa? ;))


      • angelina-30
        sani kirjoitti:

        kun avauksen tein, miten rankkoja juttuja voi olla, kun sinun ja MysNankin tarinoita lukee :((
        Toivottavsti nyt paremmin, ettei sinua enää vahdita tuolla tavalla!?
        Jospa aika auttaisi, äh, hitsi kun kuulostaa lattealta, sori!!

        Valitettavasti se on niin, että kaikki vain pahenee ajan myötä. Sairaalloinen mustasukkaisuus ei hellitä vaan kyttääminen menee aivan äärimmäisyyksiin. Sehän on pientä jos viestit tutkitaan, mutta kun pitää olla aina laskun mukana puheluerittelykin. Töihin soitetaan monta kertaa päivässä ja tarkistetaan että olen paikalla. Myös yöllä soitetaan monta kertaa ja auta armias jos ei heti herää puhelimen ääneen. Tämä viestiketju sai minut katsomaan tilannettani ulkopuolisen silmin ja toteamaan, ettei tuollainen varmastikaan ole ollut normaalia. Ehkä näin pääsen irti ainakin omasta mustasukkaisuudestani.


      • MysNa
        sani kirjoitti:

        Tarina vain rankkenee :(
        Minulla kolmas kerta toden sanoi; vaikka lopun alkua oli jo ollutkin, kun kolmannen kerran käytiin käsiksi, se oli se viimeinen kerta. Siis pääsin itse karkuun, voisihan tuollainen pahemminkin päättyä!?

        Tähän aikaan iltayöstä lienee kivempi ajatella iloisempia asioita.. vaikkapa karkkipussin rapinaa? ;))

        Itse lähdin, kun ekan kerran tuli päin näköä, se vaan oli piste iin päälle.

        Varsinaisesti pelko henkeni puolesta alkoikin vasta sitten, kun olin lähtenyt. Muutaman vuoden uhkailua ja pelottelua kesti :((

        Noh, näistä ajoista on jo yli viisi vuotta, joka ollut rauhaiseloa siltä taholta.

        Ollaan Sani onnellisia, kun ollaan molemmat karkuun päästy :)))

        Niin.... ne karkkipussit....onneksi lauantaihin on vielä monta päivää...


      • sani
        MysNa kirjoitti:

        Itse lähdin, kun ekan kerran tuli päin näköä, se vaan oli piste iin päälle.

        Varsinaisesti pelko henkeni puolesta alkoikin vasta sitten, kun olin lähtenyt. Muutaman vuoden uhkailua ja pelottelua kesti :((

        Noh, näistä ajoista on jo yli viisi vuotta, joka ollut rauhaiseloa siltä taholta.

        Ollaan Sani onnellisia, kun ollaan molemmat karkuun päästy :)))

        Niin.... ne karkkipussit....onneksi lauantaihin on vielä monta päivää...

        silleen hurjalta, että hengen lähtö lähellä..
        Mulla ne pari ekaa kertaa oli sellasia, 'puserosta nyppimisiä'.. se kolmas oli pahempi. Ei mies varsinaisesti ollut väkivaltainen, eikä 'kyttäillytkään' pahemmin.
        Agressiivisuus alkoi, kun aloin enempi puhua erosta. Tyhmä minä, olisi tarvinnut pitää suu kiinni, ja lähteä. Mutta sekin tuntui vähän epikseltä. Tää jälkiviisaus on parasta.
        Kuten sanoit, ollaan onnellisia :)


    • yksinkertaista!

      Olin mustasukkainen, mutta pääsin siitä yli kun vaihdoin mieheen johon voi luottaa täysillä. :)

      • sani

        onko sulla jokin 'yleispätevä' testi, jolla tuon luotettavuuden voi varmistaa :)
        Toisaalta, itsellänikin on nyt rakas ystävä, jonka en voisi koskaan, koskaan kuvitella/uskoa pettävän minua.


    • ennen

      Mutta pääsin siitä eroon, kun aloin käyttäymään ja elämään samalla tavalla kun avo-puolisoni eli ja käyttäytyi minua kohtaan, niin vaaka-kupit tasottuivat.
      Tämä ajatus näin vaan ohi mennen, kun ajattelin miehenä miehienkin puolia pitää...

      • sani

        osapuolet tyytyväisiä.. silloin kaikki on varmaankin ihan ok..
        Ei käynyt ilmi, miten puoliso sitten sinua kohtaan käyttäytyi, mutta eipä tässä tarvitse enempää kertoakaan, kuin haluaa..
        Kaikkea hyvää kevääseenne :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      120
      5699
    2. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      29
      2080
    3. Onkohan meillä kummallakin joku pakkomielle toisiimme

      Vähän luulen että on..
      Ikävä
      177
      1912
    4. Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?

      gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.
      Maailman menoa
      65
      1080
    5. Mitä tämä on

      Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut
      Tunteet
      10
      1063
    6. Hyvää yötä kaivatulleni

      En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä
      Tunteet
      24
      977
    7. Olen valmis

      Kohtaamaan sinut tänä kesänä, jos sellainen sattuma osuu kohdalleni.
      Ikävä
      73
      957
    8. Tilinpäätösvaltuusto 27.5

      Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty
      Pyhäjärvi
      42
      887
    9. Nyt on konstit vähänä.

      Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,
      Kiuruvesi
      24
      882
    10. Hevoset ajoteillä Karhulanvaaralla

      Minkä ihmeen takia osaamattomat ihmiset tuovat hevosia ajoteille ja pyöräteille? Eilen oli kolari lähellä tämän takia. I
      Suomussalmi
      12
      745
    Aihe