Parhaat kitaristit

Noissa parhaat kitaristit -listoissa, joita Rolling stonesissa on esim. tehty pistää merkille se, että Jimi Hendrix on yleensä aina ykkönen ja kärkisijoilla komeilee hyvin usein myös Jimmy Page. Minusta noita listoja voisi aika ajoin päivittää ja miettiä onko se Hendrix oikeasti aina ykkönen vai ei. Olihan esim. sellainenkin kitaristi kuin Rory Gallgher, joka on monen kitaristin esikuva ja arvostettu musiikkipiireissä yli genrerajojen, samoin kuin esim. nuo Django Reinhardt ja Glen Gampbell. Toki Henrixkin on monen esikuva ja Page, mutta tylsää, jos etusijoilla komeilee aina samat soittajat. Samoin kuin parhaat bändit -listalla aina ykkösenä on Beatles ihan kuin ei muita hyviä ja etusijan ansaitsevia bändejä olisi koskaan ollutkaan. Ehkäpä Rolling stone -lehti menee välillä siitä mistä aita on matalin eli siellä ollaan vissiin laiskoja päivittelemään listoja. Plussaa kuitenkin, että monien genrejen edustajia otetaan yleensä huomioon.

Onhan niitä listoja laadittu ja niissä pyritään objektiivisuuteen. Varmaan jotain kilapilujakin olemassa. Ainakin cross roads leffassa hauska se soittokilpailu. Kukin saa tietenkin pitää ketä tahansa itselleen parhaana, mutta jos sanoo jotain maailman parhaaksi, niin pitäisi olla jokin järkevämpi perustelu kuin että itse tykkää kovasti..

Makuasioita:)

Teknisesti paras kitaristi ko.bändissä ollut on Steve Vai.

Anonyymi kirjoitti:

Makuasioita:)

Teknisesti paras kitaristi ko.bändissä ollut on Steve Vai.

Steve Vai oli hyvä Snakessa ja John Sykes, mutta Bernie on ehkä monipuolisin. Ja hän on osoittanut olevansa sooloartistinakin erittäin taitava. Huippuartisti.

Anonyymi kirjoitti:

Makuasioita:)

Teknisesti paras kitaristi ko.bändissä ollut on Steve Vai.

Ja Berniella on tunnetta. En ole asiantuntija kitaratekniikoissa, mutta kyllä hän taitaa varmasti noita kitarateknisiä asioitakin. Ja hänellä on myös lauluääntäkin eikä ihan huono ääni olekaan. Ja vielä vanhemmilla päivilläänkin ääni on ollut melkolailla tallessa. Ja on vetänyt hyvin kitarallakin.

Anonyymi kirjoitti:

Makuasioita:)

Teknisesti paras kitaristi ko.bändissä ollut on Steve Vai.

David Coverdalella ja Berniella oli ehkä se yhteys lavalla kaikkein paras ja se on tärkeää, että bändin laulajalla ja kitaristilla on hyvä yhteys. Ja laulujen kirjoittaminenkin sujui hyvin yhdessä. Bernie sanoo muistelmissaan "Where´s my guitar", että heillä synkkasi Davidin kanssa lähes heti, kun he ensi kertaa juttelivat keskenään. Siksikin on sääli, että Bernien täytyi mennä. Hieno mies.

Anonyymi kirjoitti:

Makuasioita:)

Teknisesti paras kitaristi ko.bändissä ollut on Steve Vai.

Siis sääli, että Bernien täytyi mennä Snakesta, ei tästä maailmasta. Yläkerran orkesteri saa vielä odottaa häntä. Mies elää ja toivottavasti voi hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Makuasioita:)

Teknisesti paras kitaristi ko.bändissä ollut on Steve Vai.

Juu, makuasioita tietysti ennen kaikkea =)

Yläkerran orkesterissa on jo paljon muusikoita. Hyvään seuraan pääsi.

Yläkerran orkesterissa kaikki kitaristit joutuvat soittamaan harppua.

Ja kauniisti, ettei tule sanomista.

Anonyymi kirjoitti:

Yläkerran orkesterissa kaikki kitaristit joutuvat soittamaan harppua.

Ja kauniisti, ettei tule sanomista.

Hehhee =D Juu. Eikä vain kitaristit, vaan myös laulajat. Esim. Lemmy Kilmister. Ja Freddie Mercury se vasta kauniisti harppua soittaakin. Tosin joillekin annettiin soittimeksi rytmikapulat, kun harpun soittaminen ei menny oikein putkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Yläkerran orkesterissa kaikki kitaristit joutuvat soittamaan harppua.

Ja kauniisti, ettei tule sanomista.

Esim. Matti Nykänen sai kapulat, kun ei oikein tajunnut miten harpulla soitetaan.

En ole kauheasti perehtynyt tohon Pink Floydin musiikkiin, mutta sen vähän mitä olen joskus kuunnellut perusteella voin sanoa, että hyvää kitarointia.

En ole harkinnut sellaista. Ei musta tulis kuin joku rämpyttelijä. Ei musta tulis Roryn, Bernien, Jimmy Pagen tai Eddie van Halenin kaltaista kitaravelhoa =D Tosin oppihan Juicekin kitaraa rämpyttelemään (Mikko Alatalo kuulemma opetti hänelle kitaransoittoa, jos itse Mikkoa on uskominen ja miksei uskoisi). Mutta itse vain kuuntelen toisten kitarointia. Ja mielelläni kuuntelenkin, varsinkin, jos on kysymyksessä hyvä ja nautittavan kuuloinen kitaristi.

Kävin joskus teininä pianotunneilla, mutta opettaja sanoi jossain vaiheessa, ettei mussa ole oikein muusikon vikaa. Ei sormet oikein taivu kunnolla niin paljon kuin soittotuntien edistyessä pitäisi. Tosin on mulla varmaan jonkinlainen nuottikorva kuitenkin ja laulunsanat jää melko hyvin päähän. Mutta mulle riittää tää kuuntelupuolella oleminen ja silloin tällöin suihkussa laulaminen =D

Ihailen kyllä sellaisia, jotka osaa soittaa hyvin kitaraa, pianoa, saksofonia tai jotain muuta soitinta. Kitara, saksofoni ja sello esim. mun suosikkisoittimia, mutta tykkään myös pianomusiikista.

Norppa83 kirjoitti:

Kävin joskus teininä pianotunneilla, mutta opettaja sanoi jossain vaiheessa, ettei mussa ole oikein muusikon vikaa. Ei sormet oikein taivu kunnolla niin paljon kuin soittotuntien edistyessä pitäisi. Tosin on mulla varmaan jonkinlainen nuottikorva kuitenkin ja laulunsanat jää melko hyvin päähän. Mutta mulle riittää tää kuuntelupuolella oleminen ja silloin tällöin suihkussa laulaminen =D

Lue lisää

Äääh. sä vaan kuvittelet moisia joutavuuksia, soittamaan oppii soittamalla, eikä sun tarvitse virtuoosi olla, että homma toimisi. Hyvää aivojumppaa soittaminen, pysyy mieli virkeänä, kun soittelee pari tuntia päivässä, eikä tule aikakaan pitkäksi.

Itse diggailen eri kitaramalleista, joka on siinä mielessä turhauttavaa, kun aina tekisi mieli ostaa jokin uusi kitara, kuten nyt vaikkapa tuo hieno versio Van Halenin klassikkokitarasta, tuotahan voi vaikka roikottaa seinällä koristeena, on se vaan niin hieno!

Pianistillahan ei ole samaa ongelmaa, yksi piano riittää, en mäkään pianoa jaksaisi pimputella, kitaroihin vaan tulee kummallinen himo, no, soittajat tietää...

Menet vaan kuule vaikka tuonne Kyläsaareen paikan päälle katsomaan miten hieno kitara on luonnossa, kokeile ja osta pois, pidä vaikka koristeena. jos ei muuten nappaa.

En minäkään ole mikään sen kummempi soittaja, ja kaikki ovat olleet aloittelijoita joskus, jopa joku Steve Vai oli aivan urpo aluksi, ja ihmetteli sitä, että kieltä voi venyttääkin, tai jotain muuta vastaavanlaista.

Huijaat vaan itseäsi tuolla suhtautumisellasi...

Anonyymi kirjoitti:

Äääh. sä vaan kuvittelet moisia joutavuuksia, soittamaan oppii soittamalla, eikä sun tarvitse virtuoosi olla, että homma toimisi. Hyvää aivojumppaa soittaminen, pysyy mieli virkeänä, kun soittelee pari tuntia päivässä, eikä tule aikakaan pitkäksi.

Itse diggailen eri kitaramalleista, joka on siinä mielessä turhauttavaa, kun aina tekisi mieli ostaa jokin uusi kitara, kuten nyt vaikkapa tuo hieno versio Van Halenin klassikkokitarasta, tuotahan voi vaikka roikottaa seinällä koristeena, on se vaan niin hieno!

Pianistillahan ei ole samaa ongelmaa, yksi piano riittää, en mäkään pianoa jaksaisi pimputella, kitaroihin vaan tulee kummallinen himo, no, soittajat tietää...

Menet vaan kuule vaikka tuonne Kyläsaareen paikan päälle katsomaan miten hieno kitara on luonnossa, kokeile ja osta pois, pidä vaikka koristeena. jos ei muuten nappaa.

En minäkään ole mikään sen kummempi soittaja, ja kaikki ovat olleet aloittelijoita joskus, jopa joku Steve Vai oli aivan urpo aluksi, ja ihmetteli sitä, että kieltä voi venyttääkin, tai jotain muuta vastaavanlaista.

Huijaat vaan itseäsi tuolla suhtautumisellasi...

Lue lisää

Huijaan tai en, mutta olen enemmän kuuntelupuolen ihmisiä. Joskus kuitenkin olen salaa ajatellut, että jos osaisin soittaa kitaraa, mutta kai se on se laiskuuskin ja mieluummin satsaan esim. ruokaan kuin kitaraan. Arvostan kyllä kitaristeja.

Anonyymi kirjoitti:

Äääh. sä vaan kuvittelet moisia joutavuuksia, soittamaan oppii soittamalla, eikä sun tarvitse virtuoosi olla, että homma toimisi. Hyvää aivojumppaa soittaminen, pysyy mieli virkeänä, kun soittelee pari tuntia päivässä, eikä tule aikakaan pitkäksi.

Itse diggailen eri kitaramalleista, joka on siinä mielessä turhauttavaa, kun aina tekisi mieli ostaa jokin uusi kitara, kuten nyt vaikkapa tuo hieno versio Van Halenin klassikkokitarasta, tuotahan voi vaikka roikottaa seinällä koristeena, on se vaan niin hieno!

Pianistillahan ei ole samaa ongelmaa, yksi piano riittää, en mäkään pianoa jaksaisi pimputella, kitaroihin vaan tulee kummallinen himo, no, soittajat tietää...

Menet vaan kuule vaikka tuonne Kyläsaareen paikan päälle katsomaan miten hieno kitara on luonnossa, kokeile ja osta pois, pidä vaikka koristeena. jos ei muuten nappaa.

En minäkään ole mikään sen kummempi soittaja, ja kaikki ovat olleet aloittelijoita joskus, jopa joku Steve Vai oli aivan urpo aluksi, ja ihmetteli sitä, että kieltä voi venyttääkin, tai jotain muuta vastaavanlaista.

Huijaat vaan itseäsi tuolla suhtautumisellasi...

Lue lisää

Tosin olohan esim. Rory Gallagherkin täysin itseoppinut kitaristina ja miten hyvä kitaristi sitten lopulta olikaan. Joten kai se harjoittelusta on kiinni, tosin täytyy olla myös todella paljon intoa ja paloa siihen soittamiseen, että sitä jaksaa tehdä ja itsellä ei kai oikein ole, ainakaan nyt tunnu siltä. Musiikin kuuntelua jaksan taas harrastaa ja välillä paljonkin. Ehkä tyydyn vain olemaan oman elämäni musiikkikriitikko =D

Norppa83 kirjoitti:

Kävin joskus teininä pianotunneilla, mutta opettaja sanoi jossain vaiheessa, ettei mussa ole oikein muusikon vikaa. Ei sormet oikein taivu kunnolla niin paljon kuin soittotuntien edistyessä pitäisi. Tosin on mulla varmaan jonkinlainen nuottikorva kuitenkin ja laulunsanat jää melko hyvin päähän. Mutta mulle riittää tää kuuntelupuolella oleminen ja silloin tällöin suihkussa laulaminen =D

Lue lisää

Eihän lapsi opi soittamaan, jos se ei kiinnosta.

Opettajalta paha virhe, että menee kommentoimaan negatiivisia, kun pitäisi inspiroida.

Meillä oli koulussa mussan maikka, joka antoi ainokaisen kympin mulle lukion päästöspettarissa, vaan siksi, että mulla oli sähköskeba, ihan sama miten huonosti sitä veivasin, pääasia, että halusin soittaa sitä, ihan sama miten hyvin, tai huonosti soitin. Jos on innostunut soittamisesta, niin siitä voi sen kybän todistukseen musasta aivan hyvin antaa. Kiinnostus on se tärkein juttu aina.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän lapsi opi soittamaan, jos se ei kiinnosta.

Opettajalta paha virhe, että menee kommentoimaan negatiivisia, kun pitäisi inspiroida.

Meillä oli koulussa mussan maikka, joka antoi ainokaisen kympin mulle lukion päästöspettarissa, vaan siksi, että mulla oli sähköskeba, ihan sama miten huonosti sitä veivasin, pääasia, että halusin soittaa sitä, ihan sama miten hyvin, tai huonosti soitin. Jos on innostunut soittamisesta, niin siitä voi sen kybän todistukseen musasta aivan hyvin antaa. Kiinnostus on se tärkein juttu aina.

Lue lisää

Näin on. Kiinnostus ennen kaikkea.

Anonyymi kirjoitti:

Äääh. sä vaan kuvittelet moisia joutavuuksia, soittamaan oppii soittamalla, eikä sun tarvitse virtuoosi olla, että homma toimisi. Hyvää aivojumppaa soittaminen, pysyy mieli virkeänä, kun soittelee pari tuntia päivässä, eikä tule aikakaan pitkäksi.

Itse diggailen eri kitaramalleista, joka on siinä mielessä turhauttavaa, kun aina tekisi mieli ostaa jokin uusi kitara, kuten nyt vaikkapa tuo hieno versio Van Halenin klassikkokitarasta, tuotahan voi vaikka roikottaa seinällä koristeena, on se vaan niin hieno!

Pianistillahan ei ole samaa ongelmaa, yksi piano riittää, en mäkään pianoa jaksaisi pimputella, kitaroihin vaan tulee kummallinen himo, no, soittajat tietää...

Menet vaan kuule vaikka tuonne Kyläsaareen paikan päälle katsomaan miten hieno kitara on luonnossa, kokeile ja osta pois, pidä vaikka koristeena. jos ei muuten nappaa.

En minäkään ole mikään sen kummempi soittaja, ja kaikki ovat olleet aloittelijoita joskus, jopa joku Steve Vai oli aivan urpo aluksi, ja ihmetteli sitä, että kieltä voi venyttääkin, tai jotain muuta vastaavanlaista.

Huijaat vaan itseäsi tuolla suhtautumisellasi...

Lue lisää

Soittaminen on kyllä mukava harrastus,,mutta kyllä se kuuntelukin sopii aivan yhtä hyvin.
Keikoilla käyn harvakseen jos jotakin mielenkiintoista tarjolla.

Jep, viime lauantaina oli,,Pink Floyd coverpändi Pulse Tampereella.

Anonyymi kirjoitti:

Soittaminen on kyllä mukava harrastus,,mutta kyllä se kuuntelukin sopii aivan yhtä hyvin.
Keikoilla käyn harvakseen jos jotakin mielenkiintoista tarjolla.

Jep, viime lauantaina oli,,Pink Floyd coverpändi Pulse Tampereella.

Lue lisää

Kuuntelu on mulle ihan hyvä ja sopiva asia. Ja joskus musiikkiaiheisten kirjojen ja artikkeleiden ja lehtien lukeminen

Norppa83 kirjoitti:

Tosin olohan esim. Rory Gallagherkin täysin itseoppinut kitaristina ja miten hyvä kitaristi sitten lopulta olikaan. Joten kai se harjoittelusta on kiinni, tosin täytyy olla myös todella paljon intoa ja paloa siihen soittamiseen, että sitä jaksaa tehdä ja itsellä ei kai oikein ole, ainakaan nyt tunnu siltä. Musiikin kuuntelua jaksan taas harrastaa ja välillä paljonkin. Ehkä tyydyn vain olemaan oman elämäni musiikkikriitikko =D

Lue lisää

Kitaran soittaminen on kokenut melkoisen evoluution ja soittajat ovat nykyisin erittäin taitavia teknisesti, lähes mahdottomia juttuja osaavat tehdä, moni on tuntematon kuuluisuus, juutube on täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä katusoittajiakin.

Odottaisin vielä evoluutiolta sitä, että osattaisiin soittaa niin fiiliksellä, että kuuntelijat jopa liikuttuisivat siitä, itkisivät ,tai alkaisivat nauraa.

Itseoppiminen oli ennen yleisempää, ja antoi soittajille omin takeisen, tunnistettavan soundin, vehkeetkin ovat noista ajoista kehittyneet, ja soundit ovat hunajata, pyörää on tosin vaikea keksiä enää uudelleen.

Aina on aikaa aloittaa soittaminen, aloittaminenhan on kaikkein vaikein asia, ainakin näin usein väitetään, sinäkin sovit esimerkiksi siitä.

Ehkä vielä jonain päivänä sitten...

Anonyymi kirjoitti:

Kitaran soittaminen on kokenut melkoisen evoluution ja soittajat ovat nykyisin erittäin taitavia teknisesti, lähes mahdottomia juttuja osaavat tehdä, moni on tuntematon kuuluisuus, juutube on täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä katusoittajiakin.

Odottaisin vielä evoluutiolta sitä, että osattaisiin soittaa niin fiiliksellä, että kuuntelijat jopa liikuttuisivat siitä, itkisivät ,tai alkaisivat nauraa.

Itseoppiminen oli ennen yleisempää, ja antoi soittajille omin takeisen, tunnistettavan soundin, vehkeetkin ovat noista ajoista kehittyneet, ja soundit ovat hunajata, pyörää on tosin vaikea keksiä enää uudelleen.

Aina on aikaa aloittaa soittaminen, aloittaminenhan on kaikkein vaikein asia, ainakin näin usein väitetään, sinäkin sovit esimerkiksi siitä.

Ehkä vielä jonain päivänä sitten...

Lue lisää

Hm..ne soundit joo,,,ritisevän kihisevää digitaalista ääntä nykykeikoilla eniten kuulee.
Eipä juuri vanhan kansan putkivahvistimen pehmeämpää ja lämpimämpää.

Tais olla kyllä lista bluesin soittajista, en näe näitä listoja kovinkaan tarpeellisiksi.

Juutuubista olen joitain Erjan biisejä katsellut, ja kuunnellut, liian kliinistä soittoa omaan makuuni, bluesia ei opita opistossa, soittamisessa pitää olla vaaran tuntua, Jimi Hendrixkin soitti vääriä nuotteja.

Jaa, sekö että säheltää hirveällä vauhdilla tekee "hyvän" soittajan?
Lyytisen soitosta tulee hakematta mieleen nykyajan lasten piirretyt,,vauhti on silmitöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, sekö että säheltää hirveällä vauhdilla tekee "hyvän" soittajan?
Lyytisen soitosta tulee hakematta mieleen nykyajan lasten piirretyt,,vauhti on silmitöntä.

Erja on syntynyt 20 vuotta liian myöhään, kuten suurin osa nykyisistä kitaristeista, kuten vaikka Joe Bonamassakin, kaikki tehtiin jo kultaisella kasarilla, kaikki on nykyisin vanhan toistoa, en ole jaksanut kuunnella uutta musaa enää 30 vuoteen,

Anonyymi kirjoitti:

Tais olla kyllä lista bluesin soittajista, en näe näitä listoja kovinkaan tarpeellisiksi.

Juutuubista olen joitain Erjan biisejä katsellut, ja kuunnellut, liian kliinistä soittoa omaan makuuni, bluesia ei opita opistossa, soittamisessa pitää olla vaaran tuntua, Jimi Hendrixkin soitti vääriä nuotteja.

Lue lisää

Juu, bluesia ei opita opistoissa. Vanhat bluesmuusikot eli ja hengitti bluesia ja eli bluesmiehen elämän. Rory Gallagher eli ja hengitti bluesia ja Bernie Marsdenillakin on bluesin taito hyppysissä.

Anonyymi kirjoitti:

Tais olla kyllä lista bluesin soittajista, en näe näitä listoja kovinkaan tarpeellisiksi.

Juutuubista olen joitain Erjan biisejä katsellut, ja kuunnellut, liian kliinistä soittoa omaan makuuni, bluesia ei opita opistossa, soittamisessa pitää olla vaaran tuntua, Jimi Hendrixkin soitti vääriä nuotteja.

Lue lisää

Rory ja Bernie tulivat musiikin kentälle 1970-luvulla tai Rory jo 1960-luvun lopulla. Vanhoilla bluesmuusikoilla tarkoitan esim. Muddy Waters, Howlin Wolflin jne.

Anonyymi kirjoitti:

Erja on syntynyt 20 vuotta liian myöhään, kuten suurin osa nykyisistä kitaristeista, kuten vaikka Joe Bonamassakin, kaikki tehtiin jo kultaisella kasarilla, kaikki on nykyisin vanhan toistoa, en ole jaksanut kuunnella uutta musaa enää 30 vuoteen,

Lue lisää

Lyytistä en ole kauheasti kuunnellut. Bonamassaakaan en niin hirveästi, mutta ehkä enemmän kuitenkin kuin Lyytisen soittoa.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, sekö että säheltää hirveällä vauhdilla tekee "hyvän" soittajan?
Lyytisen soitosta tulee hakematta mieleen nykyajan lasten piirretyt,,vauhti on silmitöntä.

Parhaimmat kitaristit ovat mielestäni sellaisia, jotka pysytyvät olemaan sekä bändissä että soolona. Esim. Rory Gallagher lähti 1970-luvun alussa soolouralle bändinsä Tasten hajottua ja tulos oli loistava. Samoin Bernie Marsdenilla soolokitarointi on ollut todella hyvää Whitesnaken jälkeen.

Sitten sellainen kitaristi kuin Mick Ralphs (Mott the hoople, Bad Company) ei ole ehkä ihan maailman paras mitä tulee soolokitarointiin, mutta bändikitaristina erittäin taitava ja varsinkin Bad Companyn aikana. Omalla sektorillaan millä operoi mielestäni uniikki ja lyömätön. En ole kuullut kenenkään soittavan samaan tyyliin rennon letkeästi jammaille (sen verran, kun olen erilaisia kitaristeja kuunnellut).

Myös Jimmy Page on virtuoosi (ainakin Zeppelinissä), samoin Paul Rodgersin ensimmäisen bändin Freen kitaristi Paul Kossoff (RIP, kuoli 1976)

Norppa83 kirjoitti:

Rory ja Bernie tulivat musiikin kentälle 1970-luvulla tai Rory jo 1960-luvun lopulla. Vanhoilla bluesmuusikoilla tarkoitan esim. Muddy Waters, Howlin Wolflin jne.

Blues onkin mustien musaa, Rory ei ole oikein napannut, toinen irkkukitaristi Gary Moore sitten senkin edestä. Blues soittajista suosikkini on ehdottomasti Robert Cray, joka osaa tehdä tarttuvia biisejä.

https://www.youtube.com/watch?v=2gQEDwjhaDE

Anonyymi kirjoitti:

Blues onkin mustien musaa, Rory ei ole oikein napannut, toinen irkkukitaristi Gary Moore sitten senkin edestä. Blues soittajista suosikkini on ehdottomasti Robert Cray, joka osaa tehdä tarttuvia biisejä.

https://www.youtube.com/watch?v=2gQEDwjhaDE

Lue lisää

Blues on alunperin mustien musiikkia samoin kuin jazz ja soul ja funk. Rory kuitenkin on bluesin saralla mielestäni erittäin taitava, samoin kuin Bernie Marsden. Molemmat ovat päässeet bluesin ytimeen. Itse BB King sanoi aikoinaan, että Bernie Marsdenilla on bluesin taito hyppysissä (BB Kingiltä kysyttiin osaavatko valkoihoiset kitaristit soittaa bluesia ja hän vastasi, että eivät oikein, mutta luetteli sitten joitain jotka osaavat ja yksi oli hänen mielestään Bernie Marsden).

Anonyymi kirjoitti:

Blues onkin mustien musaa, Rory ei ole oikein napannut, toinen irkkukitaristi Gary Moore sitten senkin edestä. Blues soittajista suosikkini on ehdottomasti Robert Cray, joka osaa tehdä tarttuvia biisejä.

https://www.youtube.com/watch?v=2gQEDwjhaDE

Lue lisää

Itse rakastan molempien heppujen, Roryn ja Bernien soittamista. Ja laulamistakin. Varsinkin Berniella on myös hyvä lauluääni, mutta kyllä Roryllakin oli ihan kuunneltava ja pystyi laulamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Blues onkin mustien musaa, Rory ei ole oikein napannut, toinen irkkukitaristi Gary Moore sitten senkin edestä. Blues soittajista suosikkini on ehdottomasti Robert Cray, joka osaa tehdä tarttuvia biisejä.

https://www.youtube.com/watch?v=2gQEDwjhaDE

Lue lisää

Ja hip hop/rap myös alunperin mustien musiikkia.

Norppa83 kirjoitti:

Itse rakastan molempien heppujen, Roryn ja Bernien soittamista. Ja laulamistakin. Varsinkin Berniella on myös hyvä lauluääni, mutta kyllä Roryllakin oli ihan kuunneltava ja pystyi laulamaan.

Lue lisää

Bernie on ainakin nykyään lähes yhtä lihava, kuin BB, ehkä se vaikutti asiaan???

Anonyymi kirjoitti:

Bernie on ainakin nykyään lähes yhtä lihava, kuin BB, ehkä se vaikutti asiaan???

Ei varmaankaan ole vaikuttanut. Kyllä siinä soitto-ja laulutaidosta on kyse. Taisi hän mainita myös tuon Gary Moorenkin (jos muistan oikein) ja hänkin lihoi vanhemmiten.

Itse tykkään progen kentältä Rushista. Bändin kitaristi Alex Lifeson on mielestäni hyvä.

Norppa83 kirjoitti:

Itse tykkään progen kentältä Rushista. Bändin kitaristi Alex Lifeson on mielestäni hyvä.

Rush onkin "kevyt progea". lähempänä hard rockia, kuin perinteistä progea, siitä tykkää nekin, jotka ei progea pahemmin diggaile. Peartia pidettiin jopa parhaimpana rokkirumpalina John Bonhamin ohella, harmi että kuoli aivosyöpään, ja siihen lopahti Rushin tarina.

Anonyymi kirjoitti:

Rush onkin "kevyt progea". lähempänä hard rockia, kuin perinteistä progea, siitä tykkää nekin, jotka ei progea pahemmin diggaile. Peartia pidettiin jopa parhaimpana rokkirumpalina John Bonhamin ohella, harmi että kuoli aivosyöpään, ja siihen lopahti Rushin tarina.

Lue lisää

Neil Peart olikin hyvä. John Bonham myös.

Anonyymi kirjoitti:

Rush onkin "kevyt progea". lähempänä hard rockia, kuin perinteistä progea, siitä tykkää nekin, jotka ei progea pahemmin diggaile. Peartia pidettiin jopa parhaimpana rokkirumpalina John Bonhamin ohella, harmi että kuoli aivosyöpään, ja siihen lopahti Rushin tarina.

Lue lisää

Mutta olihan Rush kasassa 50 vuotta. Pitkäikäinen bändi. Kyllä siinä ajassa jo paljon ehtii näkemään ja soittamaan.

Norppa83 kirjoitti:

Mutta olihan Rush kasassa 50 vuotta. Pitkäikäinen bändi. Kyllä siinä ajassa jo paljon ehtii näkemään ja soittamaan.

Niinpä, uudempi Rushin tuotanto on aika pliisua, kuunnellut levyn kerran, ei ole oikein sytyttänyt, ehkä olen vaan laiska, enkä jaksa keskittyä..

Rushin kulta-aikahan tais olla joskus seiskyt- kaheksakytlukujen vaihteessa, sen jälkeen aika vaihtelevaa, syntsapoppilevyjäkin melkein tekivät muutaman kasarilla, kuten tuohon aikaan kuului vähän joka toisella bändillä. kyllä niitä voi tänä päivänä jo kuunnella, ehkä nostalgia syistä, ei se nyt niin kamalaa ole.

Livekeikkoja ihmiset jäävät varmaan lähinnä Rushilta kaipaamaan, harmi ettei Rush keikkailut täällä silloin, kun teininä tuli jäähallikeikat tsekattua, sen jälkeen en ole jaksanut keikoilla käydäkään, tuli nähtyä ihan tarpeeksi silloin kovia rokkibändejä.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, uudempi Rushin tuotanto on aika pliisua, kuunnellut levyn kerran, ei ole oikein sytyttänyt, ehkä olen vaan laiska, enkä jaksa keskittyä..

Rushin kulta-aikahan tais olla joskus seiskyt- kaheksakytlukujen vaihteessa, sen jälkeen aika vaihtelevaa, syntsapoppilevyjäkin melkein tekivät muutaman kasarilla, kuten tuohon aikaan kuului vähän joka toisella bändillä. kyllä niitä voi tänä päivänä jo kuunnella, ehkä nostalgia syistä, ei se nyt niin kamalaa ole.

Livekeikkoja ihmiset jäävät varmaan lähinnä Rushilta kaipaamaan, harmi ettei Rush keikkailut täällä silloin, kun teininä tuli jäähallikeikat tsekattua, sen jälkeen en ole jaksanut keikoilla käydäkään, tuli nähtyä ihan tarpeeksi silloin kovia rokkibändejä.

Lue lisää

Rush oli parhaimmillaan juurikin 1970-ja 80 -luvuilla ja Geddy Leen äänikin parhaimmassa terässä silloin. Itse olen juuri eniten kuunnellut Rushilta noiden mainitsemieni vuosikymmenien tuotantoa. Mutta hyvä bändi kaikenkaikkiaan, yks mun suosikeista.

Norppa83 kirjoitti:

Rush oli parhaimmillaan juurikin 1970-ja 80 -luvuilla ja Geddy Leen äänikin parhaimmassa terässä silloin. Itse olen juuri eniten kuunnellut Rushilta noiden mainitsemieni vuosikymmenien tuotantoa. Mutta hyvä bändi kaikenkaikkiaan, yks mun suosikeista.

Lue lisää

Geddyn korkeaan laulantaan joutui kyllä silloin kauan sitten totuttelemaan, kun ois pässin palleja kuminauhalla kiristetty, mutta niin siihenkin vain tottui, on se vaan niin erikoisen kuulosta laulantaa. Se vaan kuitenkin on olennainen osa bändin soundia. Progeenhan sopii laulajat, jotka kuulostaa vähän "oudolta", Onhan vaikka The Yes. tai Marillion, joiden vokalistit kuulostavat lähinnä määkivältä lampaalta, mutta homma toimii silti täysillä

Anonyymi kirjoitti:

Geddyn korkeaan laulantaan joutui kyllä silloin kauan sitten totuttelemaan, kun ois pässin palleja kuminauhalla kiristetty, mutta niin siihenkin vain tottui, on se vaan niin erikoisen kuulosta laulantaa. Se vaan kuitenkin on olennainen osa bändin soundia. Progeenhan sopii laulajat, jotka kuulostaa vähän "oudolta", Onhan vaikka The Yes. tai Marillion, joiden vokalistit kuulostavat lähinnä määkivältä lampaalta, mutta homma toimii silti täysillä

Lue lisää

Mulle kai on ihan alusta asti uponnu Geddy Leen ääni. Tykkään. Mutta ihan aluss, kun aloin Rushia kuunnella en kiinnittänyt kauheasti huomiota Alex Lifesonin kitarointiin tai Neil Pearttiin. Nykyään arvostan heitäkin.

Kiva countrybiisi. Tykkään countrymusiikista.

Silloin tiedän, että kitaristi soittaa hyvin, jos olen nauttinut hänen soitostaan ja jos mua harmittaa, kun kitarasoolo tai kappale loppuu ja jään janoamaan lisää. Tällaisia soittajia, joiden soitosta olen nauttinut enemmän tai vähemmän ovat esim. Rory Gallagher, Bernie Marsden, Mick Ralphs ja Glen Gampbell.

Norppa83 kirjoitti:

Silloin tiedän, että kitaristi soittaa hyvin, jos olen nauttinut hänen soitostaan ja jos mua harmittaa, kun kitarasoolo tai kappale loppuu ja jään janoamaan lisää. Tällaisia soittajia, joiden soitosta olen nauttinut enemmän tai vähemmän ovat esim. Rory Gallagher, Bernie Marsden, Mick Ralphs ja Glen Gampbell.

Lue lisää

Soittamisesta vielä sen verran, että monet rokkibiisit ovat niitä, ns. kolmen soinnun biisejä, ja jos en hirveesti syyllisty valehtelemaan, niin aloittelijakin oppii tunnissa soittamaan monet kappaleet. Voimasoinnut ovat aika yksinkertaisia parin, tai kolmen kielen otteella soitettuja, sinäkin kun diggaat Paul Kossofista, tai Bernie Marsdenista, niin heiltä löytyy näitä yksinkertaisia rokkikappaleita, jotka aloittelijakin siis oppii hetkessä soittamaan.

Tässä tabulatuurit Freen Wishing Well kappaleeseen, josta voit tsekata miten yksinkertaisia rokkibiisit ovat

https://www.songsterr.com/a/wsa/free-wishing-well-tab-s35990

Anonyymi kirjoitti:

Soittamisesta vielä sen verran, että monet rokkibiisit ovat niitä, ns. kolmen soinnun biisejä, ja jos en hirveesti syyllisty valehtelemaan, niin aloittelijakin oppii tunnissa soittamaan monet kappaleet. Voimasoinnut ovat aika yksinkertaisia parin, tai kolmen kielen otteella soitettuja, sinäkin kun diggaat Paul Kossofista, tai Bernie Marsdenista, niin heiltä löytyy näitä yksinkertaisia rokkikappaleita, jotka aloittelijakin siis oppii hetkessä soittamaan.

Tässä tabulatuurit Freen Wishing Well kappaleeseen, josta voit tsekata miten yksinkertaisia rokkibiisit ovat

https://www.songsterr.com/a/wsa/free-wishing-well-tab-s35990

Lue lisää

Joo, monet ennen vanhaisista rockbiiseistä ovatkin melko yksinkertaisia. Sitten kun lisätään vähän kitaralla soittelua enemmän , esim. liveissä ja lauluosuus, niin voi kuulostaa enemmän tai vähemmän monimutkaisemmalta.

Anonyymi kirjoitti:

Soittamisesta vielä sen verran, että monet rokkibiisit ovat niitä, ns. kolmen soinnun biisejä, ja jos en hirveesti syyllisty valehtelemaan, niin aloittelijakin oppii tunnissa soittamaan monet kappaleet. Voimasoinnut ovat aika yksinkertaisia parin, tai kolmen kielen otteella soitettuja, sinäkin kun diggaat Paul Kossofista, tai Bernie Marsdenista, niin heiltä löytyy näitä yksinkertaisia rokkikappaleita, jotka aloittelijakin siis oppii hetkessä soittamaan.

Tässä tabulatuurit Freen Wishing Well kappaleeseen, josta voit tsekata miten yksinkertaisia rokkibiisit ovat

https://www.songsterr.com/a/wsa/free-wishing-well-tab-s35990

Lue lisää

Joo, Berniesta diggaan tällä hetkellä ehkä enemmän kuin Kossoffista, vaikka Kossoff oli myös tosi hyvä. Rory Gallagherin soitto on mulle myös tosi mieluista kuultavaa, samoin kuin Glen Campbellin ja parhaimmillaan myös esim. Jimmy Pagen, Alex Lifesonin ja Mick Ralphsin.

Norppa83 kirjoitti:

Joo, monet ennen vanhaisista rockbiiseistä ovatkin melko yksinkertaisia. Sitten kun lisätään vähän kitaralla soittelua enemmän , esim. liveissä ja lauluosuus, niin voi kuulostaa enemmän tai vähemmän monimutkaisemmalta.

Lue lisää

Rytmikitaran soittamisen oppii siis helposti, usein samaa otetta vain liuotetaan pitkin otelautaa, kuten tuossa Freenkin biisissä.

Sooloissa onkin sitten vähän enemmästäkin kyse, vanhoissa biiseissä nekin ovat kuitenkin aika samaa pentatonista skaalaa, jonka oppii senkin aika nopeasti, kielten venyttämisessä ja sormivibratossa meneekin sitten vähän enemmän harjoittelutunteja. Uskaltaisin väittää, että vuodessa vetelisit Freet ja Whitesnaket mennen tullen, vaikka opettelisit biisin viikossa, kun opettelet yhden biisin, niin seuraavat biisit on aika lailla sen saman toistoa, samat soinnut toistuvat melkein jokaisessa biisissä, ei pidä pelätä aloittamista, homma helpottuu kummasti alun jälkeen.

Kitarassa sävellajin muuttaminenkin käy helposti, vain siirtymällä otelaudalla ylemmäs, tai alemmas, helppoa siis kuin mikä, käsittääkseni pianossa se on vaikeampaa, ja tabulatuurit ovat erittäin yksinkertainen tapa oppia soittamaan, varsinkin jos vertaa tapaa nuottienlukemiseen, siksi kitaraa on paljon helpompaa oppia itsenäisestikin soittamaan, idioottikin ymmärtää tabulatuurit välittömästi.

Periaatteessa musiikin teoriasta ei tarvitse tietää paljoakaan kitaran kohdalla, vaikka ei siitä haittaakaan ole, kiitos nykyajan nettivideoiden, ja tabulatuurien.

Soitonopettaja toki nopeuttaa oppimista, ja korjaa tekniikkavirheitä Joku kitarakurssi kansalaisopistossa vois olla paikallaan, niin sillä varmaan saisi tavallinen harrastelija riittävät perusteet haltuun.

Anonyymi kirjoitti:

Rytmikitaran soittamisen oppii siis helposti, usein samaa otetta vain liuotetaan pitkin otelautaa, kuten tuossa Freenkin biisissä.

Sooloissa onkin sitten vähän enemmästäkin kyse, vanhoissa biiseissä nekin ovat kuitenkin aika samaa pentatonista skaalaa, jonka oppii senkin aika nopeasti, kielten venyttämisessä ja sormivibratossa meneekin sitten vähän enemmän harjoittelutunteja. Uskaltaisin väittää, että vuodessa vetelisit Freet ja Whitesnaket mennen tullen, vaikka opettelisit biisin viikossa, kun opettelet yhden biisin, niin seuraavat biisit on aika lailla sen saman toistoa, samat soinnut toistuvat melkein jokaisessa biisissä, ei pidä pelätä aloittamista, homma helpottuu kummasti alun jälkeen.

Kitarassa sävellajin muuttaminenkin käy helposti, vain siirtymällä otelaudalla ylemmäs, tai alemmas, helppoa siis kuin mikä, käsittääkseni pianossa se on vaikeampaa, ja tabulatuurit ovat erittäin yksinkertainen tapa oppia soittamaan, varsinkin jos vertaa tapaa nuottienlukemiseen, siksi kitaraa on paljon helpompaa oppia itsenäisestikin soittamaan, idioottikin ymmärtää tabulatuurit välittömästi.

Periaatteessa musiikin teoriasta ei tarvitse tietää paljoakaan kitaran kohdalla, vaikka ei siitä haittaakaan ole, kiitos nykyajan nettivideoiden, ja tabulatuurien.

Soitonopettaja toki nopeuttaa oppimista, ja korjaa tekniikkavirheitä Joku kitarakurssi kansalaisopistossa vois olla paikallaan, niin sillä varmaan saisi tavallinen harrastelija riittävät perusteet haltuun.

Lue lisää

Mää voin lukea kitaristeista (nyt olen lukemassa toistamiseen Bernie Marsdenin muistelmia "Where´s my guitar, ekan kerran luin jotain 2-3 vuotta sitten) ja nauttia heidän soitostaan, mutta en ole ajatellut ruveta itse soittamaan kitaraa.

Monet vanhemmista kitaristeista oli kokonaan tai ainakin osittain itseoppineita.

Norppa83 kirjoitti:

Mää voin lukea kitaristeista (nyt olen lukemassa toistamiseen Bernie Marsdenin muistelmia "Where´s my guitar, ekan kerran luin jotain 2-3 vuotta sitten) ja nauttia heidän soitostaan, mutta en ole ajatellut ruveta itse soittamaan kitaraa.

Monet vanhemmista kitaristeista oli kokonaan tai ainakin osittain itseoppineita.

Lue lisää

Sulla oli kuitenkin se salainen haave, että osaisit soittaa sähkistä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä, aloittihan Priestin Glen Tiptonkin "vasta" parikymppisenä, tais olla pianotunteja tosin takana, mikä varmaan helpotti toisen instrumentin haltuunottoa?

Joskus olen ajatellut alkaa opastaa aloittelijoita täällä himassani soittamisessa, ilmaiseksi luonnollisesti, kun en ole ammattilainen, eikä ole tarvetta lisätienestiin, olis vaan kiva inspiroida ihmisiä soittamaan, mikä on se tärkein juttu, minkä voi aloittelijalle antaa, ainakin omasta mielestäni. Näyttäisin videoita, juttuja eri kitaristeista, sun muuta vastaavaa, matskua riittää, olen jo kasarilla alkanut seurata skeneä. Asun tosin kerrostalossa, ja pitää ajatella naapureitakin, on ohuet seinätkin, mutta sellainen haave on pitkään ollut, että olis kiva innostaa uusia soittajia, varsinkin nuoria, ja hommasta kiinnostuneita, mutta miksei myös varttuneempiakin, joku teikäläinenkin vois olla aivan ihanteellinen kohde.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla oli kuitenkin se salainen haave, että osaisit soittaa sähkistä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä, aloittihan Priestin Glen Tiptonkin "vasta" parikymppisenä, tais olla pianotunteja tosin takana, mikä varmaan helpotti toisen instrumentin haltuunottoa?

Joskus olen ajatellut alkaa opastaa aloittelijoita täällä himassani soittamisessa, ilmaiseksi luonnollisesti, kun en ole ammattilainen, eikä ole tarvetta lisätienestiin, olis vaan kiva inspiroida ihmisiä soittamaan, mikä on se tärkein juttu, minkä voi aloittelijalle antaa, ainakin omasta mielestäni. Näyttäisin videoita, juttuja eri kitaristeista, sun muuta vastaavaa, matskua riittää, olen jo kasarilla alkanut seurata skeneä. Asun tosin kerrostalossa, ja pitää ajatella naapureitakin, on ohuet seinätkin, mutta sellainen haave on pitkään ollut, että olis kiva innostaa uusia soittajia, varsinkin nuoria, ja hommasta kiinnostuneita, mutta miksei myös varttuneempiakin, joku teikäläinenkin vois olla aivan ihanteellinen kohde.

Lue lisää

Juu, Tipton aloitti vasta joskus hieman yli 20-vuotiaana tai jotain sellaista.

Joo, mutta en ollu ihan tosissaan haluamassa kitaransoittajaks. Joskus oon vaan ajatellu miltä tuntuis soittaa vaikka kuin Rory Gallagher. Saahan sitä kuvitella mielessään asioita.

Mites mää nyt olisin ihan teellinen kitaransoitton oppilas? Eihän mulla ees oo todellista intohimoa kitaran soittamiseen. Mää vaan kuuntelen musiikkia ja joskus luen aiheeseen liittyviä kirjoja ja muuta materiaalia. Kyllä mää näistä kitaristeista osaa vähän jutella, mutta kitaran soittaminen on eri asia.

Norppa83 kirjoitti:

Juu, Tipton aloitti vasta joskus hieman yli 20-vuotiaana tai jotain sellaista.

Joo, mutta en ollu ihan tosissaan haluamassa kitaransoittajaks. Joskus oon vaan ajatellu miltä tuntuis soittaa vaikka kuin Rory Gallagher. Saahan sitä kuvitella mielessään asioita.

Mites mää nyt olisin ihan teellinen kitaransoitton oppilas? Eihän mulla ees oo todellista intohimoa kitaran soittamiseen. Mää vaan kuuntelen musiikkia ja joskus luen aiheeseen liittyviä kirjoja ja muuta materiaalia. Kyllä mää näistä kitaristeista osaa vähän jutella, mutta kitaran soittaminen on eri asia.

Lue lisää

En tiedä onko sellaisia ihanteellisia olemassakaan, olisi vaan hauskaa soitella vaikka Marsdeenin, tai Lifesonin juttuja. Olen sitä ikäluokkaa, että olen jämähtänyt täydellisesti vähintään 30 vuotta vanhoihin juttuihin, samat kitaristit ovat edelleen suosiossani, uusia ei ole tullut tilalle oikeastaan ollenkaan.

En minäkään mikään ihanteellinen soittaja taida olla, teininä halusin vaan ostaa sähköskeban, olin sellainen nörttimäinen rillipää, enkä edes tuntenut ketään, joka soitti sähköskebaa, ekat vehkeenikin oli niin karmeita, että niiden myyminen kaupassa olisi pitänyt olla laitonta, nykyään onneksi halvallakin saa kelpo pelejä, toisin oli kasarilla, jolloin halvimmat laitteet oli lähinnä romua. jotka olis kuuluneet romuttamolle.

No, en välittänyt musasta edes ennen kuin olin jotain 14-vuotias, kun kaverin kanssa innostuttiin hevistä oikein kunnolla, ja sitten sain päähäni hankkia siis ekan kitarani, sen kirotun korealaisen, karmean Vesterin! Kai sitä piti päästä vaan kokeilemaan miten ne raskaat riffit lähtee oikein kitarasta? Muutama vuosi myöhemmin sitten tuli kavereita, jotka itsekin soittivat sähkökitaraa, kasari oli vähän sellasta kitarasankarimeininkiä, vaikka me oltiin lähinnä Sepi Kumpulaisen tasoa, en ottanut soittotunteja, opettelin tabulatuureista lehdistä joita myytiin musiikkifazerilla, jotain Metallicaa, tai Ozzy Osbournea, joita soitin lähinnä sinne päin. Vasta 10 vuotta sitten aloitin opettelemaan soittoa itsekseni enemmän, kun on ollut paremmin aikaa syventyä soittamiseen, ja kun tabulatuureja löytyy jo täältä netistäkin, vaikka eivät aina taida ihan täsmälleen samoja ollakaan, kuin miten ne hommat on soitettu, välillä ainakin näyttäs siltä, että eivät ole ihan yksi yhteen sen kanssa mistä kohtaa kitaraa ne biisit oikeasti menevät.

Kitara lienee kuitenkin se helpoin soitin oppia soittamaan ihan itsekseenkin, jos ei pimpparautaa oteta huomioon. Ne tabulatuurit on kuitenkin niin helppoja lukea, ettei se enää taida helpommaksi siitä mennä. Sormetkin taipuu kaikilla samalla tavalla, eikä väärällä tavalla niitä otteita oikein voi edes ottaa, tai sitten täytyy olla jo jokin ihme kumisormi.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä onko sellaisia ihanteellisia olemassakaan, olisi vaan hauskaa soitella vaikka Marsdeenin, tai Lifesonin juttuja. Olen sitä ikäluokkaa, että olen jämähtänyt täydellisesti vähintään 30 vuotta vanhoihin juttuihin, samat kitaristit ovat edelleen suosiossani, uusia ei ole tullut tilalle oikeastaan ollenkaan.

En minäkään mikään ihanteellinen soittaja taida olla, teininä halusin vaan ostaa sähköskeban, olin sellainen nörttimäinen rillipää, enkä edes tuntenut ketään, joka soitti sähköskebaa, ekat vehkeenikin oli niin karmeita, että niiden myyminen kaupassa olisi pitänyt olla laitonta, nykyään onneksi halvallakin saa kelpo pelejä, toisin oli kasarilla, jolloin halvimmat laitteet oli lähinnä romua. jotka olis kuuluneet romuttamolle.

No, en välittänyt musasta edes ennen kuin olin jotain 14-vuotias, kun kaverin kanssa innostuttiin hevistä oikein kunnolla, ja sitten sain päähäni hankkia siis ekan kitarani, sen kirotun korealaisen, karmean Vesterin! Kai sitä piti päästä vaan kokeilemaan miten ne raskaat riffit lähtee oikein kitarasta? Muutama vuosi myöhemmin sitten tuli kavereita, jotka itsekin soittivat sähkökitaraa, kasari oli vähän sellasta kitarasankarimeininkiä, vaikka me oltiin lähinnä Sepi Kumpulaisen tasoa, en ottanut soittotunteja, opettelin tabulatuureista lehdistä joita myytiin musiikkifazerilla, jotain Metallicaa, tai Ozzy Osbournea, joita soitin lähinnä sinne päin. Vasta 10 vuotta sitten aloitin opettelemaan soittoa itsekseni enemmän, kun on ollut paremmin aikaa syventyä soittamiseen, ja kun tabulatuureja löytyy jo täältä netistäkin, vaikka eivät aina taida ihan täsmälleen samoja ollakaan, kuin miten ne hommat on soitettu, välillä ainakin näyttäs siltä, että eivät ole ihan yksi yhteen sen kanssa mistä kohtaa kitaraa ne biisit oikeasti menevät.

Kitara lienee kuitenkin se helpoin soitin oppia soittamaan ihan itsekseenkin, jos ei pimpparautaa oteta huomioon. Ne tabulatuurit on kuitenkin niin helppoja lukea, ettei se enää taida helpommaksi siitä mennä. Sormetkin taipuu kaikilla samalla tavalla, eikä väärällä tavalla niitä otteita oikein voi edes ottaa, tai sitten täytyy olla jo jokin ihme kumisormi.

Lue lisää

No Sepi ei olekaan mikään virtuoosi soittajana. Joka kappaleessa taitaa soittaa vaan niitä muutamia sointuja.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä onko sellaisia ihanteellisia olemassakaan, olisi vaan hauskaa soitella vaikka Marsdeenin, tai Lifesonin juttuja. Olen sitä ikäluokkaa, että olen jämähtänyt täydellisesti vähintään 30 vuotta vanhoihin juttuihin, samat kitaristit ovat edelleen suosiossani, uusia ei ole tullut tilalle oikeastaan ollenkaan.

En minäkään mikään ihanteellinen soittaja taida olla, teininä halusin vaan ostaa sähköskeban, olin sellainen nörttimäinen rillipää, enkä edes tuntenut ketään, joka soitti sähköskebaa, ekat vehkeenikin oli niin karmeita, että niiden myyminen kaupassa olisi pitänyt olla laitonta, nykyään onneksi halvallakin saa kelpo pelejä, toisin oli kasarilla, jolloin halvimmat laitteet oli lähinnä romua. jotka olis kuuluneet romuttamolle.

No, en välittänyt musasta edes ennen kuin olin jotain 14-vuotias, kun kaverin kanssa innostuttiin hevistä oikein kunnolla, ja sitten sain päähäni hankkia siis ekan kitarani, sen kirotun korealaisen, karmean Vesterin! Kai sitä piti päästä vaan kokeilemaan miten ne raskaat riffit lähtee oikein kitarasta? Muutama vuosi myöhemmin sitten tuli kavereita, jotka itsekin soittivat sähkökitaraa, kasari oli vähän sellasta kitarasankarimeininkiä, vaikka me oltiin lähinnä Sepi Kumpulaisen tasoa, en ottanut soittotunteja, opettelin tabulatuureista lehdistä joita myytiin musiikkifazerilla, jotain Metallicaa, tai Ozzy Osbournea, joita soitin lähinnä sinne päin. Vasta 10 vuotta sitten aloitin opettelemaan soittoa itsekseni enemmän, kun on ollut paremmin aikaa syventyä soittamiseen, ja kun tabulatuureja löytyy jo täältä netistäkin, vaikka eivät aina taida ihan täsmälleen samoja ollakaan, kuin miten ne hommat on soitettu, välillä ainakin näyttäs siltä, että eivät ole ihan yksi yhteen sen kanssa mistä kohtaa kitaraa ne biisit oikeasti menevät.

Kitara lienee kuitenkin se helpoin soitin oppia soittamaan ihan itsekseenkin, jos ei pimpparautaa oteta huomioon. Ne tabulatuurit on kuitenkin niin helppoja lukea, ettei se enää taida helpommaksi siitä mennä. Sormetkin taipuu kaikilla samalla tavalla, eikä väärällä tavalla niitä otteita oikein voi edes ottaa, tai sitten täytyy olla jo jokin ihme kumisormi.

Lue lisää

Mutta eipä monet hänen kuulijoistaan taida kaivatakaan enempää.

Norppa83 kirjoitti:

Mutta eipä monet hänen kuulijoistaan taida kaivatakaan enempää.

Sepillä lienee oma tilansa soittajien genressä. Eikä siinä mitään, keikat varmaan miellyttävää vaihtelua ainakin itselleen omaan arkeen.

Kuuntelevathan jotkut jopa räppiä tai hiphoppia vai mitä se sitten onkaan...

Anonyymi kirjoitti:

Sepillä lienee oma tilansa soittajien genressä. Eikä siinä mitään, keikat varmaan miellyttävää vaihtelua ainakin itselleen omaan arkeen.

Kuuntelevathan jotkut jopa räppiä tai hiphoppia vai mitä se sitten onkaan...

Lue lisää

Oon määkin joskus kuunnellut Sepi Kumpulaisen musiikkia.