Tapio Lehtisen veneestä lähetettiin hätäsignaali

Anonyymi-ap

Tehdäänpä tälle oma aiheensa.

"PURJEHTIJA Tapio Lehtisen veneestä on lähetetty hätäsignaali. Asiasta kerrotaan Golden Globe -kilpailun Facebook-sivuilla.

Kisajärjestäjän tiedotteessa kerrotaan, että hätäsignaali on paikannettu Intian valtamereltä, noin 720 kilometriä kaakkoon Etelä-Afrikasta. Kisaorganisaation mukaan pelastusoperaatio on parhaillaan käytössä.

Lehtinen lähetti hätäsignaalin kello 8.54 Suomen aikaa. Sen jälkeen suomalaispurjehtijaan ei ole saatu yhteyttä."

https://www.is.fi/purjehdus/art-2000009210951.html

177

2011

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mitähän on tapahtunut tosiaankin? Törmääminen tosi pahasti johonkin romuun? Pomminvahva ja käsittääkseni kevlar tms vahvisteinen toi Tapion vene. Nopea uppoaminen kai ainut vaihtoehto? Täytynyt rikkoutua jostain osumasta.

      No mies on pinnalla kun henk kohtainen paikannin lähettää signaalia , ja pelastuslautan sisältä laukaistu hätäkutsu, niin ilmeisesti lautan sisällä turvassa eikä meressä.

      "Kisajärjestäjän tiedotteessa kerrotaan, että hätäsignaali on paikannettu Intian valtamereltä, noin 720 kilometriä kaakkoon Etelä-Afrikasta. Kisaorganisaation mukaan pelastusoperaatio on parhaillaan käytössä.

      Lehtinen lähetti hätäsignaalin kello 8.54 Suomen aikaa. Sen jälkeen suomalaispurjehtijaan ei ole saatu yhteyttä.

      Lähin laiva on noin 400 kilometrin päässä Lehtisestä.

      Lehtisen Twitter-tilillään, jota hän ei hallinnoi kilpailun aikana, kerrottiin perjantaina, että hätäsignaali on pakattu pelastuslautan sisään ja se on aktivoitu manuaalisesti."

    • Anonyymi

      Vaikka yhteyttä ei ole saatu, niin henkilökohtainen lähetin ilmeisesti toimii

      "- Tapion turvavarusteisiin kuuluva toinen henkilökohtainen paikanninlaite on myös toiminnassa ja antaa Lehtisen sijainnin, twiitissä todetaan."

    • Anonyymi

      Siis mitä helkuttia? Träkkerin mukaan Asteria jatkaa 5,7kn 78°!

      Ei kai vaan Tapio ole pudonnut veneestä ja liivien MOB hätäpaikannin lähettää paikkatietoa? Toivottavasti ei ollut pläkässä putsaamassa pohjaa tuuli noussut yllättäen tms.!

      Ei hitto. Toivottavasti tässä on nyt muuta taustalla. Tekninen vika, väärinkäsitys tms.

      • Anonyymi

        Älähän nyt, hätäkutsu tehty nimenomaan pelastuslautan sisälle pakatusta lähettimestä. Eli Tapio on laukaissut lautan, ja sen sisältä lähettänyt kutsun.


      • Anonyymi

        Toisinaan tulee mieleen että mistä se raha tulee näiden kaikkien veneisiin autoihin taloihin tietysti jos nostaa johtajan palkkaa jostain myyntityöstä tuotteista mutta silti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisinaan tulee mieleen että mistä se raha tulee näiden kaikkien veneisiin autoihin taloihin tietysti jos nostaa johtajan palkkaa jostain myyntityöstä tuotteista mutta silti.

        Lehtisen tapauksessa raha tuli oman asunnon myymisestä ja ankarasta työstä sponsorien löytämiseksi. Siinä ohessa hän teki siviilityötään yrittäjänä. Samantapaiset tarinat on muillakin GGR-osanottajilla. Kaikilla on takanaan myös paljon tai erittäin paljon ystävien tekemää talkootyötä. Eli ei autoja eikä taloja. Että siten silti.


    • Anonyymi

      Eikö tuo trackeri päivity aika harvoin, eihän se realiaikaista tietoa lähetä.

    • Anonyymi

      "Kisakumppaneista Kirsten Neuschäfer on noin 95 mailia (n. 175 km) Tapiosta lounaaseen, kisaorganisaatio ei ole toistaiseksi saanut Kirsteniin yhteyttä. Kisassa neljäntenä oleva Abhilash Tomy on noin 170 mailia (n. 315 km) Tapiosta lounaaseen ja etenee nyt kohti Tapiota"

      Twitteristä toi

    • Anonyymi

      Kun veneen lähetin ei enää lähetä, se tarkoittanee, että vene on uponnut. Mikä voi upottaa veneen rauhallisessa kelissä? Onko tuolla valaita? Sukellusveneitä? Onko mahdollisuus törmäykseen toisen veneen tai laivan kanssa?

    • Anonyymi

      Jaa, Tapio siis kommunikoi aktiivisesti, tilanne vaikuttaa siis hyvältä. Laseja ei vain ole.

      Eiköhän tuo saada tuolta poimittua.

    • Anonyymi

      Tapio on pelastuslautassa pelastuspukuun pukeutuneena, mutta purjevene Asteria on uponnut, Lehtisen Twitter-tilillä kirjoitetaan.

      https://www.is.fi/purjehdus/art-2000009211213.html

      Toistaiseksi onneksi hengissä ja lautalla.
      Toivottavasti ei mitkään isommat kalat ala ahdistelemaan, niin hyvät mahdollisuudet pelastua.ö

    • Anonyymi

      Kuulostaa lupaavalta. Nyt mies vaan pian turvaan lautalta.

      Sen jälkeen päästään keskustelemaan siitä, mikä upotti Asterian 5 minuutissa. Eikös edellisen kisan kuperkeikkaveneiden uppoamista jouduttu ihan auttamaan.

    • Anonyymi

      Upposi viidessä minuutissa perä edellä. Siellä on valmis reikä, josta vettä pääsee sisään.

      • Anonyymi

        Seitsemään vesitiiviiseen osaan laipioidussa Asteriassa peräsinakselin läpivienti on vesilinjan yläpuolella ja moottoriakselin läpivienti on pilssiin, omaan vesitiiviiseen osastoonsa.

        Perä edellä uppoaminen ei kerro mitään muuta, kuin keulan suuremmasta nosteesta joka ei tietenkään ole mikään yllätys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seitsemään vesitiiviiseen osaan laipioidussa Asteriassa peräsinakselin läpivienti on vesilinjan yläpuolella ja moottoriakselin läpivienti on pilssiin, omaan vesitiiviiseen osastoonsa.

        Perä edellä uppoaminen ei kerro mitään muuta, kuin keulan suuremmasta nosteesta joka ei tietenkään ole mikään yllätys.

        Jos vene on osastoitu, niin kyllähän silloin keula vajoaa ensin, jos siellä on reikä, koska siellä on enemmän vettä kuin takaosassa. Jos se on osastoitu, niin kaipa siellä ei silloin ole avoin pilssi päästä päähän? Vai onko?


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seitsemään vesitiiviiseen osaan laipioidussa Asteriassa peräsinakselin läpivienti on vesilinjan yläpuolella ja moottoriakselin läpivienti on pilssiin, omaan vesitiiviiseen osastoonsa.

        Perä edellä uppoaminen ei kerro mitään muuta, kuin keulan suuremmasta nosteesta joka ei tietenkään ole mikään yllätys.

        Mikäli kyseinen vene olisi oikeasti jaettu seitsemään vesitiiviiseen osastoon, se kelluisi vieläkin pinnalla.
        Eli joko ei ollut jaettu, taikka ne eivät olleetkaan vesitiiviitä osastoja, vaikka niiden olisi pitänyt olla.
        Ehkäpä kunnollinen vesitiiviys olisi edellyttänyt vuoden 1968 jälkeistä tekniikkaa, mitä (typerät) säännöt eivät sallineet.
        Millähän vuotta 1968 edeltävällä tekniikalla mainittu henkilökohtainen paikanninlaite toimii, vai oliko se sääntöjen vastaisesti sittenkin tuoreempaa tekniikkaa, esim GPS?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikäli kyseinen vene olisi oikeasti jaettu seitsemään vesitiiviiseen osastoon, se kelluisi vieläkin pinnalla.
        Eli joko ei ollut jaettu, taikka ne eivät olleetkaan vesitiiviitä osastoja, vaikka niiden olisi pitänyt olla.
        Ehkäpä kunnollinen vesitiiviys olisi edellyttänyt vuoden 1968 jälkeistä tekniikkaa, mitä (typerät) säännöt eivät sallineet.
        Millähän vuotta 1968 edeltävällä tekniikalla mainittu henkilökohtainen paikanninlaite toimii, vai oliko se sääntöjen vastaisesti sittenkin tuoreempaa tekniikkaa, esim GPS?

        Älä urputa, kun et selvästikään ole perehtynyt kisan sääntöihin. Osastointi ei varmaankaan ole kovin tuore keksintö, toisaalta minkä tahansa rakenteen voi tehdä hyvin tai huonosti.

        Sitä paitsi voisihan esimekiksi kontti tehdä kylkeen viillon, joka ulottuu useamman osaston kohdalle. Näinhän raateli jäävuori Titanicinkin.


    • Anonyymi

      Mikähän laittaa ihmisen järjestämään itsensä vapaaehtoisesti tuollaiseen ahdinkoon?

      • Anonyymi

        Ahdinkoon itsensä järjestäminen ei ollut vapaaehtoista. Purjehtimaan lähteminen oli.


    • Anonyymi

      Tapio Kansa: delilah.

    • Anonyymi

      Niin onhan laskuvarjolla hyppääminenkin vapaaehtoista.

      Se, ettei varjo aukea, on kuitenkin mahdollinen skenaario.
      Siinä tilanteessa toisten avun varaan lienee turha uskoa.

    • Anonyymi

      Perusvarusteilla hypätessä se, että kumpikaan varjoista (pää- tai varavarjo) ei aukea, on mitättömääkin mitättömämpi. Ei sitä voi verrata mitenkään valtamerten ylityksiin tai edes polkupyöräilyyn, joka on tilastollisesti mitaten sangen vaarallista sekin.

    • Anonyymi

      Onneksi ei uponnut Australian ja Kap Hornin puolivälissä. Siellä olisi auttajia vähän ja olosuhteet yleensä pahemmat.

    • Anonyymi

      Jospa perästä oli luukkuja auki ja yllättävä iso aalto kaatui veneen sisään. Perä painui sen verran, ettei Tapio kerinnyt luukkuja sulkemaan. Varalaitahan oli asteriassa kovin pieni.

      En kyllä usko tähän selitykseen mutta vaikea on muutakaan keksiä tuollaiseen veneeseen.

      • Anonyymi

        Ei ihan mahdoton ajatus, sillä Afrikan Itärannan merivirta tulee pohjoisesta etelään, eli nyt vallinnutta tulta vastaan. Sellainen voi nostaa murtuvia aaltoja.


      • Anonyymi

        Mitä luukkuja mahdat tarkoittaa?


    • Anonyymi

      Veikkaisin jotain isompaa konstruktiivista ongelmaa. Esim peräsin revennyt irti syystä tai toisesta. Siitä tulee niin iso reikö ettei mikään pidä paattia pinnalla. Läpivienti ei riitä tähän.

    • Anonyymi

      Kun on rikas miljonääri merihädässä niin kaikkia kiinnostaa heti auttaa häntä, mutta kun laivallinen afrikkalaisia maahan pyrkijöitä uppoaa niin väki huokaisee helpotuksesta. Tän epätasa-arvoisuuden vuoksi en välitä paskaakaan jonkun kultalusikka-urpon ylimielisistä pyrkimyksistä näyttää maailmalle. Ehkäpä vähentäisi tonkin täysin jonniinjoutavan jollankellutuksen houkutusta vetää harrastajia kun muutama harrastelija uppoasi välillä meren pohjaan.

      • Anonyymi

        Tapio pelastetaan sinne mistä on lähtenyt tai lähimpään satamaan. Samoin pitää tehdä niille muillekin merestä pelastettaville.


      • Anonyymi

        Eipä ollut mikään miljonääri merihädässä, eikä ollut syntyessäänkään kultalusikkaa suussa. Oli vain purjehduksen asialle erittäin paneutunut tavallinen ihminen, joka raa'alla työllä sai haluamansa. GGR muutenkin oli kaikkea muuta kuin miljonäärien kisa, budjetit olivat hyvin maltillisia. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa Tapion aikaisempiakin tekoja junioripurjehduksen hyväksi, mm. 300 optimistijollan hankinta Suomeen.


      • Anonyymi

        Voisit konsultoida lääkäriä tuon vihanhallintaongelmasi kanssa.

        Ihan oikeasti. Moinen katkeruus lyhentää taatusti elämää ja aiheuttaa fyysistäkin sairastumista.

        Ihan ystävällisenä neuvona, ei vittuiluna.


      • Anonyymi

        Vain todellinen k-pää tekee arvioita henkilöstä, josta ei tiedä mitään, eikä hänen tekemisistäkään. Eikä se k-pää tee mitään muuta niiden hukkuvien afrikkalaistenkaan puolesta, kuin arvostelee muita.


      • Anonyymi

        Kyllä niitä afrikkalaisiakin pelastetaan merestä niin hyvin kuin pystytään, mutta niillä ei ole pelastuslauttoja eikä epir-b:tä. Toki se yksi Italian persu ja Halla-aho vastusti niiden pelastamista, mutta ne on yksittäistapauksia.


      • Anonyymi

        Tapio on kaikkea muuta kuin kultalusikka suussa syntynyt miljonääri. Pohjoiseen, demokratian, puhtaan veden ja sosiaaliturvan ääreen on pyrkimässä aivan liikaa porukkaa muualta.


    • Anonyymi

      Olisi kannattanut katsastaa vene ykkösluokkaan. Siinä katsotaan tarkasti peräsin ja läpiviennit,

      • Anonyymi

        Kyllä joku kertoi, että Kapkaupungin pysähdyksessä sukeltaja teki runkokatsastuksen ja sammutinkin naputeltiin kumivasaralla.


      • Anonyymi

        Oli onnekasta että uppoaminen tapahtui nyt, vuoden 2022 puolella. Näin ollen veneessä on voimassaoleva katsastustodistus ja tuon tosiasian huomasivatkin monet pursilipun käytöstä Kapkaupungissa.
        Epäilemäti kisaorganisaatiokin katsastelee veneitä, mutta se on aikamoisen toisarvoista, ketään kun ei estetä osallistumasta.
        Kisan luonteesatsastaminen ei matkalla onnistu. Maaliintulo on siis aina vanhalla katsastustarralla. Itse vaihtaisin ehdottomasti starttipäivän tammi- tai helmikuulle.


    • Anonyymi

      Odotan kyllä kuulla mitä siellä on tapahtunut. Oikeastaan nopea uppoaminen on kaikista epätodennäköisin asia mitä tuollaisille veneille voi tapahtua. Se myös toki on tulipalon lisäksi ainut asia mikä pakottaa nopeaa hylkäämään aluksen. Joku pitempi pohjan aukaissut repeämä konttiin tai muuhun romuun törmätessä, merimiina, torpedo..? Peräsinkin on niin jämysti kiinni kölin suojissa, että vaikea kuvitella että peräsin irti olisi revennyt veneen upottaen.

      Repeämä pohjaan romusta, sekään ei helposti tapahdu kun Tapion veneestä oli gelcoat hiottu pois ja vahvistettu kevlarilla ennen uudelleen pinnoitusta. Niin kestää enemmän.

      Paikallinen ukkosmyrsky ja salama on yksi vaihtoehto. Suomessa tiedän tapauksen, jossa salama löi ja vaikka oli lyhyt satamaan ja sattui olla nostaja lähellä, niin oli upota laituriin se vene. Pohja oli aivan seulana.

      Joku laaja vaurio oltava, muutoin osastoinnit olis pelastanut ja nopea uppoaminen ei selity muulla.

      • Onko mahdollista että osunut isoon valaaseen?


      • Anonyymi

        Taidat olla oikeilla jäljillä. Miina tai torpedo voisi aiheuttaa noin nopean uppoamisen hyvinkin. Kevlari olisi kyllä suojannut esim. Konttiin törmäämis vaurioilta. Ei se salamakaan mahdoton juttu ole. Jos pohja on ihan seulana, niin uppoaa kyllä nopeasti.


      • Anonyymi

        Epätodennäköistä että salama upottaisi veneen viidessä minuutissa. Tietämissäni tapauksissa jälki on vähän niin kuin haulikolla roiskaistu, paljon pieniä reikiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epätodennäköistä että salama upottaisi veneen viidessä minuutissa. Tietämissäni tapauksissa jälki on vähän niin kuin haulikolla roiskaistu, paljon pieniä reikiä.

        Missä näitä on tapahtunut. Asia on mielenkiintoinen, kerro vähän enemmän.


    • Anonyymi

      Ku lähtee skönelle, ei pidä studaa, vai pitäskö?2

      • Anonyymi

        Tuskin tapsan botski minkään studaamisen takii uppos.


    • Anonyymi

      Uppoamisen syytä ei tulla koskaan tietämään. Ei Lehtinen sitä tiedä. Noin nopeassa tilanteessa yrittää vain pelastaa itsensä.

      • Osuma esim sinivalaaseen vois tehdä pahaa jälkeä?


      • Anonyymi

        Eiköhän kuitenkin kippari olisi huomannut salanan iskua?


    • Anonyymi

      Tapsan vene sukelsi kuin flopanneen Robinin ura.

    • Anonyymi

      Todella mielenkiintoista että joku on lähettänyt hätäviestin.
      Tuommoista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin.

      • Anonyymi

        Mikä siinä hätäviestin lähettämisessä on mielestäsi mielenkiintoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä siinä hätäviestin lähettämisessä on mielestäsi mielenkiintoista.

        Eikös niiden pitänyt matkata perinteisillä menetelmillä ilman radiota ja elektonivempaimia?
        Hulluja ovat, Intian valtamerihän kuhisee isoja valkoisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös niiden pitänyt matkata perinteisillä menetelmillä ilman radiota ja elektonivempaimia?
        Hulluja ovat, Intian valtamerihän kuhisee isoja valkoisia.

        HF-radiot käytössä, kuten alkuperäisessä GGR-kisassa yli 50 v sittenkin. Muut elektronivimpaimet vain hätäkäyttöä ja yleisön seurantaa varten.


    • Anonyymi

      Järjenvastaista lähteä tuollaisella pikku veneellä isolle valtamerelle. Semminkään kun ei ole pakko lähteä. Jotenkin vielä ymmärtää ne hukkuneet merimiehet, jotka ovat olleet töissä esim.rahtilaivassa joka on jostain syystä uponnut. Järjenvastaisempaa ovat vain ralli ja mäkihyppy. Sitten kun jotain sattuu, niin maataan loppuelämä kasviksena ja pahasti vammautuneena ja mietitään, että olikos se nyt pakko siihenkin ryhtyä. Ei ollut.

      • Anonyymi

        Niin moni on kuollut tylsyyteen. Tai sen aiheuttamaan vitutuksen. Sitten on ihmisiä, joiden on pakko tehdä asioita, jotka muita pelottavat. Tekemään asioita, joihin läheskään kaikki eivät pysty. Näiden ihmisten pakko ei muodostu palkkioista, maineesta tai itsensä nostamisesta. Heitä ajaa intohimo omaan tekemiseensä. He ovat ihmisiä, jotka saavat asioita aikaiseksi sohvalla marmattamisen sijaan. Jos on mahdollista valita ystäväpiiriään, niin nuo rohkeat tekijät antavat paljon enemmän heitä paheksuviin pierupusseihin verrattuna.


      • Anonyymi

        On tietysti järjenvastaista. Mutta kuinka viisasta ja tarpeellista on nähdä vaivaa kirjoittaa siitä viesti tänne?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin moni on kuollut tylsyyteen. Tai sen aiheuttamaan vitutuksen. Sitten on ihmisiä, joiden on pakko tehdä asioita, jotka muita pelottavat. Tekemään asioita, joihin läheskään kaikki eivät pysty. Näiden ihmisten pakko ei muodostu palkkioista, maineesta tai itsensä nostamisesta. Heitä ajaa intohimo omaan tekemiseensä. He ovat ihmisiä, jotka saavat asioita aikaiseksi sohvalla marmattamisen sijaan. Jos on mahdollista valita ystäväpiiriään, niin nuo rohkeat tekijät antavat paljon enemmän heitä paheksuviin pierupusseihin verrattuna.

        Onko lääketiede tunnustanut yhtään tapausta, jossa joku olisi kuollut tylsyyteen? Tai vitutukseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko lääketiede tunnustanut yhtään tapausta, jossa joku olisi kuollut tylsyyteen? Tai vitutukseen?

        Tylsyys tai vitutus ei ole primäärinen kuolonsyy, mutta niistä aiheutuvat vaivat on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin moni on kuollut tylsyyteen. Tai sen aiheuttamaan vitutuksen. Sitten on ihmisiä, joiden on pakko tehdä asioita, jotka muita pelottavat. Tekemään asioita, joihin läheskään kaikki eivät pysty. Näiden ihmisten pakko ei muodostu palkkioista, maineesta tai itsensä nostamisesta. Heitä ajaa intohimo omaan tekemiseensä. He ovat ihmisiä, jotka saavat asioita aikaiseksi sohvalla marmattamisen sijaan. Jos on mahdollista valita ystäväpiiriään, niin nuo rohkeat tekijät antavat paljon enemmän heitä paheksuviin pierupusseihin verrattuna.

        Onhan niitä ihmisiä jotka juoksevat pyöreän esineen perässä.


      • Anonyymi

        Laivat ovat turvassa satamassa, mutta ei laivoja sitä varten rakenneta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laivat ovat turvassa satamassa, mutta ei laivoja sitä varten rakenneta.

        Laivat eivät ole turvassa satamassa. Tsunamista ei ole merellä laivoille mitään vaaraa, mutta satamassa tsunami tuhoaa paikalle osuessaan jokaisen laivan 100% varmuudella.


    • Anonyymi

      Paljonko asiaa on yleensä edes tutkittu.

    • Anonyymi

      En käsitä kuinka nuo saa veneensä upotettua! 11 metrinen vene!! Minä kun olen Etelä-Päijänteellä seilannut 5 metrisellä veneellä jo 50 vuotta eikä kertaakaan ole tullut tilannetta että vene uhkaisi upota.

    • Anonyymi

      Vene on hyvin vakuutettu....

      • Anonyymi

        Vakuutus maksaisi paljon enemmän kuin veneen arvon.


    • Anonyymi

      Homeskandit ei kestä maailman merillä. Alunperin oli italiaano S&S mutta Porvoon Larsmo telakalla muunnettiin homeskandiksi nyt nähdyin seurauksin. Stråhlman vahvisti veneen.

    • Anonyymi

      Tapio on viestinyt Hesarille tapahtumasta: ”Heräsin perjantaina noin kello 8.30 kovaan pamaukseen. Kömmin ulos punkasta. Turvaverkon takia siihen meni parikymmentä sekuntia. Siinä vaiheessa vettä oli veneen salongissa polveen saakka. Peräosan moottoritilasta vettä tulvi vauhdilla lisää.”

      ”Kaivoin veneestä radion, grab bagin [hätäpakkaus] ja pelastautumispuvun. Heitin ne kannelle istumalaatikkoon. Siinä vaiheessa vettä oli jo vyötäisiin asti. Menin kannelle ja puin pelastautumispuvun päälleni. Irrotin ja laukaisin pelastuslautan veteen veneen viereen.”

      LEHTINEN kertoo, että hän yritti vielä palata Asterin sisälle, mutta se oli jo täynnä vettä.

      ”Veden pinta salongissa oli 20 sentin päästä kannesta. Sisään oli mahdotonta mennä. Vene kellui vielä kantta myöten vedessä, keula vähän korkeammalla.”

      • Anonyymi

        Tapion mukaan oli herännyt kovaan pamaukseen ja vesi oli noussut nopeasti.

        Melkoinen mysteeri.

        Oliko veneessä akseli vai vetolaite?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapion mukaan oli herännyt kovaan pamaukseen ja vesi oli noussut nopeasti.

        Melkoinen mysteeri.

        Oliko veneessä akseli vai vetolaite?

        Akseli. Siinä on peräsin kiinni pitkässä kölissä, ja potkuri tulee melkein kiinni peräsimeen. Ei sellainen rakenne helposti hajoa. Facebookissa arveltiin, että Lehtisen ylijäreä riki ja vantit oli hajottaneet rungon, mikä jo edellisellä reissulla näkyi vanttien liian suurena koettuna pituutena. Ehkä tässä on perää. Peräsin on kahden vedenpitävän laipion takana, vaikka se irtoaisi, niin se ei yksin selitä veden noin nopeaa nousua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Akseli. Siinä on peräsin kiinni pitkässä kölissä, ja potkuri tulee melkein kiinni peräsimeen. Ei sellainen rakenne helposti hajoa. Facebookissa arveltiin, että Lehtisen ylijäreä riki ja vantit oli hajottaneet rungon, mikä jo edellisellä reissulla näkyi vanttien liian suurena koettuna pituutena. Ehkä tässä on perää. Peräsin on kahden vedenpitävän laipion takana, vaikka se irtoaisi, niin se ei yksin selitä veden noin nopeaa nousua.

        Eivätkö liian kireät vantit korkkaisi kannen irti rungosta? Vai ovatko kiinnityskohdat jossain alempana? Kiinnostava teoria joka tapauksessa.

        Eilen Lehtis-dokkarin ensiesitystä katsellessani kiinnitti huomiota maininta ”alus on rakennettu kuin tankki”. Tuoreiden taphtumien valossa ei ehkä sitten ollutkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivätkö liian kireät vantit korkkaisi kannen irti rungosta? Vai ovatko kiinnityskohdat jossain alempana? Kiinnostava teoria joka tapauksessa.

        Eilen Lehtis-dokkarin ensiesitystä katsellessani kiinnitti huomiota maininta ”alus on rakennettu kuin tankki”. Tuoreiden taphtumien valossa ei ehkä sitten ollutkaan.

        Vantin on laidoissa, silloin ne on varmaan kiinnitetty runkoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vantin on laidoissa, silloin ne on varmaan kiinnitetty runkoon.

        Onko rustit siirretty? Tuohan on genuavene, jossa rustit ovat olleet aivan ruffin kyljessä ja genua skuutattu kaiteiden ja vanttien väliin. Kuvien mukaan ovat tosiaan nyt laidalla tai hyvin lähellä laitaa ja sisarveneessä selvästi eri paikassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapion mukaan oli herännyt kovaan pamaukseen ja vesi oli noussut nopeasti.

        Melkoinen mysteeri.

        Oliko veneessä akseli vai vetolaite?

        Ei vaan vesi oli jo herätessä polviin asti. Epäselväksi jää johtuuko vuoto pamauksesta vai pamaus vuodosta.

        Tietysti uppoaminen kiihtyy nopeasti lopussa oli alkuvuoto mikä vaan. Noin syvärunkoisessa veneessä on valtava vesimassa, jos vettä on polviin saakka.

        Pamaus voi olla vaikkapa vesitiiviin laipion pettäminen tai sähköstä johtuva. Pamauksen kuulleelta Tapiolla voi tietysti olla pamauksesta tarkempi tieto.

        Mikä ulkoinen tekijä sitten voisi aiheuttaa tuollaiseen veneeseen noissa oloissa niin suuren reiän, että vettä olisi polviin siinä ajassa, kun Tapio pääsee meripunkasta ylös? Siis satoja litroja sekunnissa. Vaatisi puolen metrin halkaisijan luokkaa olevan reiän vesilinjan alapuolelle.

        Sitten kun sisällä on vettä polviin saakka, on varalaita jo kutakuinkin menetetty eli vettä tulee montaa reittiä kiihtyvällä vauhdilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Akseli. Siinä on peräsin kiinni pitkässä kölissä, ja potkuri tulee melkein kiinni peräsimeen. Ei sellainen rakenne helposti hajoa. Facebookissa arveltiin, että Lehtisen ylijäreä riki ja vantit oli hajottaneet rungon, mikä jo edellisellä reissulla näkyi vanttien liian suurena koettuna pituutena. Ehkä tässä on perää. Peräsin on kahden vedenpitävän laipion takana, vaikka se irtoaisi, niin se ei yksin selitä veden noin nopeaa nousua.

        On siinä sen verran insinöörityötä tehty, ettei rikistä ole tehty järeämpää kuin rungosta, johon se kiinnittyy. Täysin hakuammuntaa moiset spekulaatiot.

        Nythän tiedetään jo sen verran, että Tapio heräsi isoon rysäykseen ja vettä oli jo puoleen sääreen, kun pääsi ylös punkastaan. Vettä tuli jostain moottorin tienoilta todella vauhdilla. Itsellä tulee mieleen perän osuminen kelluvan kontin nurkkaan veneen laskeutuessa alas aallosta. Vaikka tuulta ei paljoa ollut, oli siellä arvioitu 2,5 metrinen aallokko. Facebookissa oli tehty vähän tieteellisempääkin tutkimusta kuin haja-arvauksia. Laskemalla saatiin selville, että vähintään halkaisijaltaan parikymmentäsenttinen reikä tarvittiin venee täyttämiseen sillä nopeudella. Sellainen voisi syntyä kontin nurkasta epäedullisella osumalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On siinä sen verran insinöörityötä tehty, ettei rikistä ole tehty järeämpää kuin rungosta, johon se kiinnittyy. Täysin hakuammuntaa moiset spekulaatiot.

        Nythän tiedetään jo sen verran, että Tapio heräsi isoon rysäykseen ja vettä oli jo puoleen sääreen, kun pääsi ylös punkastaan. Vettä tuli jostain moottorin tienoilta todella vauhdilla. Itsellä tulee mieleen perän osuminen kelluvan kontin nurkkaan veneen laskeutuessa alas aallosta. Vaikka tuulta ei paljoa ollut, oli siellä arvioitu 2,5 metrinen aallokko. Facebookissa oli tehty vähän tieteellisempääkin tutkimusta kuin haja-arvauksia. Laskemalla saatiin selville, että vähintään halkaisijaltaan parikymmentäsenttinen reikä tarvittiin venee täyttämiseen sillä nopeudella. Sellainen voisi syntyä kontin nurkasta epäedullisella osumalla.

        Tuulihan oli kevyttä, jolloin tuo aallokko on pitkää loivaa maininkia. Ei siinä tule sellaisia tipahtamisia, joissa vene voisi vauhdilla rysähtää konttia tms. päin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuulihan oli kevyttä, jolloin tuo aallokko on pitkää loivaa maininkia. Ei siinä tule sellaisia tipahtamisia, joissa vene voisi vauhdilla rysähtää konttia tms. päin.

        Ei rysäyksellä aallolta putoamalla, mutta silti kohtalaisella pystynopeudella aallon mukana alas tullaan. Veneen nopeus ehkä vain nostaa pystysuunaista nopeutta. Jos vastassa olisi vain aallonppohja, olisi pysäys hyvinkin pehmeä, jopa huomaamaton.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vaan vesi oli jo herätessä polviin asti. Epäselväksi jää johtuuko vuoto pamauksesta vai pamaus vuodosta.

        Tietysti uppoaminen kiihtyy nopeasti lopussa oli alkuvuoto mikä vaan. Noin syvärunkoisessa veneessä on valtava vesimassa, jos vettä on polviin saakka.

        Pamaus voi olla vaikkapa vesitiiviin laipion pettäminen tai sähköstä johtuva. Pamauksen kuulleelta Tapiolla voi tietysti olla pamauksesta tarkempi tieto.

        Mikä ulkoinen tekijä sitten voisi aiheuttaa tuollaiseen veneeseen noissa oloissa niin suuren reiän, että vettä olisi polviin siinä ajassa, kun Tapio pääsee meripunkasta ylös? Siis satoja litroja sekunnissa. Vaatisi puolen metrin halkaisijan luokkaa olevan reiän vesilinjan alapuolelle.

        Sitten kun sisällä on vettä polviin saakka, on varalaita jo kutakuinkin menetetty eli vettä tulee montaa reittiä kiihtyvällä vauhdilla.

        Mystinen juttu tosiaan.

        Mielessä pyörii, että kun tiedetään, että Tapsa ei tykkää diiseleistä eikä diiselit Tapsasta ja Kapkaupungissa käytiin semmoisen voimin, niin olisiko sen hanikat jääneet univajeessa auki tms.? Tarvitaan toki ilmiömäisen huonoa tuuria, että esim. kovasta purjehdusvaihdista nokkiinsa ottanut lyijykynän paksuinen jäähdytysventtiili tms. oli upottavaa määrää missään olosuhteissa vuotanut.

        Pakoputken päässä on vuorenvarmasti ollut tällä kertaa kunnon lappoventtiili. Jos pakoputki on muulla tavoin pettänyt, on se koosta riippuen aika iso pilli veden sisään imeytymiseen.

        Potkuriakselista oli jossain yhteydessä puhetta, että stefaboksi olisi ollut omassa vedenpitävässä osastossaan muiden läpivientien kanssa. Jos vastaavasti koneista vieraantunut purjehtija olisi unohtanut vaihteen vapaalle Kapkaupungista lähtiessään (en tiedä, oliko Asteriassa taittolapapotkuri, mutta oletan niin), niin se olisi jäänyt pyörimään matkan jatkuessa. Pyörivä akseli pitää omaa ääntään, joka voi kuitenkin hukkua muihin ääniin, esim. tuulimyllyjen surinaan. Senkään ei pitäisi vahingoittaa kuin vaihteistoa, mutta jossain olosuhteissa on akseli päässyt kotoisillakin vesillä irtoamaan vaihteistosta ja valumaan ulos, mahdollisesti lopulta reikänsä isommaksi vääntäen. Siitä voisi tulla jonkin asteen pamaus ja isohko reikä.

        Sähköpuolelta epätodennäköinen teoria voisi olla, että entistä reissua huolellisemmin rakennettu uusi sähköjärjestelmä olisi kuitenkin tehnyt temput ja ylikuormittanut akut (joiden sijainti on kyllä varmaan ennemminkin hytin punkan alla tai kölin päällä kuin taaempana veneessä, tätä en tiedä), joista olisi tullut kaasuvuoto tai ylikuumeneminen ja paikkoja rikkonut räjähdys. Vaikea sanoa, olisiko se voinut olla mainitun pamahduksen kuuloinen, sillä vene olisi varmasti tärähtänyt tuntuvasti.

        Lehtinen itse arvelee läpiviennin pettäneen, mutta ihmettelee, miten 10cm halkaisijaltaan olevast reiästä olisi voinut tulla noin paljon vettä. Ehkä pamahdus tosiaan tuli laipion tai sen luukun pettämisestä ja sitten vesi pääsi nopeammin sisään. Silti tasaisemmin runkoon levittyvän veden ei pitäisi nousta polveen saakka vaikka vettä samaisesta reiästä lisääkin lorisisi. Toki koko komeus oli varmaan luokkaa 7,5tn painoinen, mikä varmasti vauhdittaa vuotoa kun vuotoa.


      • Anonyymi

        ”Veden pinta salongissa oli 20 sentin päästä kannesta. Sisään oli mahdotonta mennä. Vene kellui vielä kantta myöten vedessä, keula vähän korkeammalla.”
        Jos osastointi on kunnossa, ja suurimmassa osastossa vedenpinta 20 cm kannen alapuolella, on veden pinta veneen ulkopuolella jo ehkäpä 10...20 cm sisäpuolista vedenpintaa alempana. Jos nyt olikin kantta myöten vedessä, oli useampi osasto täyttynyt vedellä, ellei peräti kaikki.
        Silloinkaan vedenpintojen ero ei voi olla 20 cm luokkaa niin päin että sisäpuolella on alempana, koska vene ei painanut yli 20 tonnia sisäinen vesilasti, mikä sellaiselle olisi välttämättömänä edellytyksenä.
        Näissä stooreissa on archimedeen laki unohtunut kokonaan. Syrjäytetyn meren paino ei voi ylittää sisäisen veden painon ja veneen painon summaa kuin hetkellisesti, ja silloinkin luokkaa satoja kiloja eikä kymmenen tonnia.


    • Anonyymi

      Vantit on aina rungossa kiinni. Mitään myräkkää ei tapahtumahetkellä ollut, eli varmaan törmännyt johonkin.

      • Anonyymi

        Millainen törmäys kevyessä kelissä aiheuttaa veneen perään massiivisen vuodon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millainen törmäys kevyessä kelissä aiheuttaa veneen perään massiivisen vuodon?

        Lehtisen sähköpostissa sanotaan :"Onneksi keli oli lähes tyyni.".


      • Anonyymi

        Aina ja aina. Kun vaikka H-veneen piirustuksia katselee, niin ainoastaan keulaharus menee kannen läpi runkoon saakka. Vantit tulevat kiinni kannessa olevaan teräslenkkiin, joka on pultattu läpi kannen alapinnalle laminoidun kovapuupalikan. Toki se runkokin tekee tuossa liitoskohdassa mutkan kannen alle, eli ehkä on semantiikkaa ovatko vantit kiinni rungossa vai kannessa.

        Tuossa rakenteessa mahdollinen vaurio liiallisesta vedosta tulisi nähdäkseni kannen rungon liitoksen kohdalle. Se, mihin liian kova vanttien veto Asteriassa aiheuttaisi vaurioita, riippuisi tietysti siitä, minkälainen konstruktio siinä on.

        Ei kai paikkojen pettäminen mitään myräkkää vaadi. Jos jäännitystä on jossain paikassa liikaa, niin jossain vaiheessa kiinnitys pettää. Ja tällä en siis ota minkäänlaista kantaa siihen, mitä on tapahtunut. Se ei selvinne koskaan.


    • Anonyymi

      Keskelle Intian valtameerta on pudonnut paljon venäläisiä kantoraketteja. Sellaisen osuminen tekee iso reiän mihin vaan.

      • Anonyymi

        Enpä tuota sijaintia sanoisi miksikään Intian valtemereksi ollenkaan vaan paremminki Eteläiseksi jäämereksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä tuota sijaintia sanoisi miksikään Intian valtemereksi ollenkaan vaan paremminki Eteläiseksi jäämereksi.

        Intian valtamerta tuo alue kyllä vakiintuneesti on, siitä voidaan määritelmällisesti kinata, onko se myös Eteläistä jäämerta.

        Nykykäsityksen mukaan Eteläinen jäämeri (engl. Southern Ocean) on siellä, missä on edes joskus jäätä, 60° leveyspiirin eteläpuolella. Aikaisemmin sen on ajateltu olevan pohjoisempanakin, esimerkiksi Afrikan, Australian ja Etelä-amerikan eteläisimpien niemen kärkien eteläpuolella. Joskus raja oli 40° tai 50° leveyspiiri.

        Varsinkin suomenkielinen vastine Eteläinen jäämeri ei oikein sovellu noinkin leppeisiin olosuhteisiin, kuin missä Tapion haveri sattui.


    • Anonyymi

      No ei kaatunut masto Lehtisen mukaan. Eikä pudonnut köli, kun vene pysyi pystyssä. On joku avannut hanat.

    • Anonyymi

      Mahtoikohan kysymyksessä olla ns. Magnus flatus.

    • Anonyymi

      Jos siellä on valas noussut pintaan ja ehtinyt jo nielaista veneen nukkujineen kuin Joonan konsanaan. Kakaissut sitten samantien ulos kun huomannut ettei taida olla syötäväksi tarkoitettua. Lähtiessään vielä pyrstöllä huitaissut ja kohta onkin ollut vene rikki.

      • Anonyymi

        Kaskelotti on vain 16-metrinen. Jospa se olikin jokin joutsenliskoa suurempi elikko. Mistäs me tiedämme, kuolivatko kaikki dinosaurukset 65 milj. vuotta sitten. Merissä eläneet saattoivat jäädä henkiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaskelotti on vain 16-metrinen. Jospa se olikin jokin joutsenliskoa suurempi elikko. Mistäs me tiedämme, kuolivatko kaikki dinosaurukset 65 milj. vuotta sitten. Merissä eläneet saattoivat jäädä henkiin.

        Huh, olivatkohan ne hetulat vai torahampaat...mikä kauhea painajainen, mietti Tapio ja käänsi kylkeä. Ja kohta rysähti.


    • Anonyymi

      Mulla repeytyi rusti irti sisäkylkestä kun joutui viikkotolkulla samalla halssilla purjehtiin. Onneksi oli kempin 150 minarc kyytillä. Kannnen hitsaus piti rustin paikallaan. Joissakin olosuhteissa vantti resonoi ja arvelin sen nopeuttaneen murtumista. Kokemattomuutta? Mahdollisesti.. Atlantin keskiselänteellä pilssimöhnät sai aikaiseksi lapon veneeseen tukkimalla ja avaamalla sopivasti letkut. Etustaagi katkesi myös niinkuin rälläkällä olisi leikannut (paksuus 10mm). On niin paljon muuttujia. Viime viikolla telakanpitäjä kertoi, että miekkavalaat hyökkäs kesällä täältä lähteneen veneen peräsimeen vaurioittaen sen korjauskelvottomaksi.

    • Anonyymi

      Mulla tulee mieleen joitain vaihtoehtoja, jotka sopisi pamaukseen ja nopeaan uppoamiseen.

      -Merikontti tai muu romu, johon paatin perä kontaktoi mainingin pohjassa rikkoen rungon.

      -Valaan sivuttaissuuntainen osuma eli kylkikolari, jossa osuma tuli vain peräsimeen sekä potkuriin ja ne repesi valaan törmäyksen voimasta irti aukaisten perän. Epätodennäköinen mutta mahdollinen.

      -hidas vuoto joka täytti perän osastoinnin, ja lopulta laipio petti vesimassan voimasta repäisten samalla kiinnityskohdastaan veneen rungon auki. Pelkkä hidas vuoto ja laipion rikkoutuminen olisi tuonut veneeseen vain laipion taakse kertyneen vesimäärän.

      Onkohan Tapiolla mielikuvaa, että kuuluiko vaan pamaus vai tuntuiko lisäksi jonkinlainen töytäisy tai törmäyksen kaltainen. Nuo valaat ja kontit kyllä noin pahasti osuessaan antaa jonkunlaisen täräyksen, mutta ns sisäsyntyinen repeämä ilman ulkoista tekijää voisi saada aikaan vain äänen. Silloin voisi tulla kyseeseen vain laipion pettäminen samalla runko rikkoen. Kevyestä kelistä johtuen en usko että riki olisi mitään tos hetkessä rikki repinyt.

      Onkos noissa veneissä kaasuliesi? Kaasuvuoto osastoituun osaan tai pilssiin ja räjähdys jostain sähköistä kipinä saaden voisi myös toimia tähän. Eikai moottoritilassa ole voinut kyteä piilossa palo, ja palokaasut syttyi räjähtäen ja losahti runkoon reikä?

      Jotenkin on täytynyt myös laipiot pettää, muutoinhan vain peräosa olisi täyttynyt vedellä.

      • Anonyymi

        Vielä on rungon väsyminen jostain kohtaa, kunnes repeää, esim. jäykisteen vierestä. Tällaistahan on tapahtunut joskus ennenkin kisoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä on rungon väsyminen jostain kohtaa, kunnes repeää, esim. jäykisteen vierestä. Tällaistahan on tapahtunut joskus ennenkin kisoissa.

        Juu, kyllä sekin mahdollista on. Jotenkin vaan tuntuu, että ne rakenteen väsymiset ja ratkeamiset olisi uudempien ja kevyemmin rakennettujen nopeiden veneiden ongelma? Onko näitä vanhoja pitkäkölisiä myös hajonnut tolleen? Laminointi on paksua, kerta kiellon päälle tyylillä tehty. Mutta on pitkän kilpailun rasituskin hurjaa, keleissä vedellään meneen.


      • Anonyymi

        "Jotenkin on täytynyt myös laipiot pettää, muutoinhan vain peräosa olisi täyttynyt vedellä."
        Tuskinpa.
        Eiköhän kone ollut kokonaisuudessaan kyseisten perän laipioiden etupuolella, aivan kuten se täällä spekuloitavana oleva vuotokin. Konekoppa ei siis ollut yksi niistä vesitiiviistä laipioista, kuten sen tietysti tuolla sijainnillaan olisi ehdottomasti ja itsestäänselvästi pitänyt olla.

        Toisin sanoen vain yksi ainoa osasto täyttyi vedellä, se suurin missä majoitustilat oli, eikä muiden osastojen kelluvuus ollut riittävä pitämään venettä pinnalla. Selvä ja vakava suunnitteluvirhe vesitiiviiden laipioiden suunnittelussa, mikäli tämä spekulaatio vastaa todellisuutta, ja samalla hyvin yleinen virhe niissä köliveneissä missä vesitiiviit laipioita on.


    • Anonyymi

      Muistatteko tän uutisen Tulikettuun liittyen? Lehtinen oli silloin erimieltä riskeistä, ja nyt harvinainen case osui harmillisesti omalle kohdalle. Maksumuurin takana toi koko uutinen, mutta moni ehkä muistaa ton jutun.

      " — Huuselan mukaan veneen katoaminen Atlantilla ei ole mitenkään poikkeuksellista. Toinen maailmanympäripurjehtija Tapio Lehtinen on.. "

      https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008791189.html

      • Anonyymi

        Muistan. Yksi lukuisista tapauksista, joissa osastointi on epäonnistunut, eli vesitiiviit osastot eivät kooltaan riitä pitämään venettä pinnalla, jos/kun ainoa asuttu osasto täyttyy vedellä.
        Päälaipion pitäisi olla vesitiivis, ja siitä seuraavan laipion peräänpäin pitäisi olla koneen etupuolella, siten että niiden väliin jäävä tilavuus ei ole alkuunkaan riittävä upottamaan venettä vaikka täyttyisikin kokonaan.
        En yllättyisi yhtään vaikka Lehtisen venekin osoittautuisi samanlaiseksi ongelmaksi. Todistaminen vaan on jälkikäteen täysin mahdotonta, kun vene on valtameren pohjassa, eli näyttöä ei ole eikä tule.


    • Anonyymi

      Eiköhän se nyt ole selvää, että barnakkelit ne sen veneen upottivat. Kaiversivat reiän runkoon ja tunkeutuivat joukolla sisätiloihin.

    • Anonyymi

      Asteroidi tai satelliitti tipahti niskaan?

    • Anonyymi

      Todennäköisesti joskin hyvin epätodennäköistä.

    • Anonyymi

      Ei kai veneitä voi vahvistaa oman päänsä mukaan yhtään enempää kuin autojakaan vai voiko? Siihen tarvitaan insinööri ja osaamista, jotta saadaan laskettua vahvistamisen aiheuttamat muualle suuntautuvat voimat.

      Onko Lehtinen vahvistanut venettään jollain kansanmiehen menetelmällä ilman insinöörien laskelmia?

      • Anonyymi

        Lujuusoppia opiskelleena insinöörinä tiedän että sekä veneitä että autoja voi vahvistaa jopa ilman laskelmia, jos edes jollain tasolla ymmärtää asiaa.
        Auton osalta tulos ei välttämättä ole tieliikennekelpoinen, eikä ilman kilpa-autokatsastusta kelpaa kaikkiin kilpailuihinkaan, mutta joihinkin kyllä kelpaa.

        Köliveneen pohjan osalta vahvistaminen ei ole lujuusopillinen ongelma, ellei vahviste lopu jossain väärässä paikassa yhtäkkiä. Merikelpoisuus voi kyllä alentua siksi että veneen oikaiseva momentti ja varalaidan korkeus pienenee.


      • Anonyymi

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tuon yuotuben tapauksessa on ainakin käytetty kaikki mahdollinen tiettaito laskentaan.


      • Anonyymi

        Kohtuu erilainen vene
        " The hull and deck finished weighed only 1.1 tonnes. Incredibly light for an 80 ft maxi. The mast was 135 ft long and the single longest carbon structure ever produced. The mast had 40 tonnes of load pulling down on the mast bulkhead. "

        Lisäksi kölievä 5 tn ja bulbi 12 tn. Siis aivan järkyttävät voimat ja äärimmäisen kevyt runko. Koko vene oli suunniteltu aallottomaan keliin ja alle 10 m/s tuuleen. Tuossa oltiin jo liian kovassa kelissä noille. Kisoissahan oli tuuliraja.

        Eikä noilla ollut tarkoitus kisata kuin yksi AC karsintoineen.


      • Anonyymi

        Tapiolla oli hyvän aikaa seurata lopullista uppoamista. Siinä olisi varmasti huomannut, jos riki olisi notkunut löysänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohtuu erilainen vene
        " The hull and deck finished weighed only 1.1 tonnes. Incredibly light for an 80 ft maxi. The mast was 135 ft long and the single longest carbon structure ever produced. The mast had 40 tonnes of load pulling down on the mast bulkhead. "

        Lisäksi kölievä 5 tn ja bulbi 12 tn. Siis aivan järkyttävät voimat ja äärimmäisen kevyt runko. Koko vene oli suunniteltu aallottomaan keliin ja alle 10 m/s tuuleen. Tuossa oltiin jo liian kovassa kelissä noille. Kisoissahan oli tuuliraja.

        Eikä noilla ollut tarkoitus kisata kuin yksi AC karsintoineen.

        Ei taida videon luvut täsmätä todellisuuden kanssa.
        http://www.ericgreeneassociates.com/images/MARINE_COMPOSITES.pdf
        Kertoo sivulla 16/390 AC-luokan sääntöjen vaatimat minimit ja maksimit laminaateille, sekä painon, pasuuden että tiheyden osalta.
        Kun tulokset muuttaa SI-järjestelmään, ja huomioi veneen mitat, ei tuollaiseen kokonaispainoon pääse, eli noilla mitoilla ei vene ole tuolla painolla säännön mukainen.
        Minimum Total Sandwich Weight kg/m2
        Hull Below
        LBG Plane
        Forward of
        Midships
        6.8 kg/m2

        Rest of Hull
        Shell
        5.4 kg/m2

        Deck and
        Cockpits
        3.9 kg/m2

        Katettavaa pinta-alaa on sentään 250 m2, jos leveys on pdf:ssä mainittu 5,5 m (18 ft)


    • Anonyymi

      Jotain tuollaista on täytynyt tapahtua. Nopeaa uppoamista ei selitä kuin rungon katkeaminen. Alkuperäisen veneen runko tuskin katkeaisi. Katkeaminen on seurausta osaamattomasta vahvistamisesta.

    • Anonyymi

      Nyt vain odottelee vakuutuksesta tulevia rahoja. Onneksi ei joudu venettä myyntiin laittaa tällaisina aikoina. Hyvä tuuri kävi

      • Anonyymi

        Oletko aivan tosissasi noiden sanojesi kanssa?
        Saatko paljonkin nautintoa suoltaessasi noita aivopierun tuotteita tänne?


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        höpöhöpö. Moby dick se oli. Eli mobyn kulli


    • Anonyymi

      Kun tyyni keli sattui haaverin kohdalle niin oli tuuria. Nyt on selitelty niin paljon että tarina ei täsmää todennäköisesti. Ikävä todeta että tämä ei taida olla sankaritarina...

      • Anonyymi

        Kuka on selitellyt? Erinäköisiä selityksiä uppoamiselle on kyllä somessa selitetty satoja, eikä välttämättä yksikään niistä ole oikea. Siten sitä sankaritarinaa ei somekirjoittelijoista löydy, eikä sellainen ole ainakaan edellinen anonyymi kirjoittelija.


    • Anonyymi

      Upotus ja kaveriin yhteys. Tyyni keli niin pärjää lautalla. Ensin jos on varmistanut että on yhteys vireiseen veneeseen. Näin alkuun. Ja tod. Näk
      Mennytkin.

    • Anonyymi

      Syynä oli kiire taas. Takaosastojen laminointi tehtiin laipioiden molemmin puolin. Sen jälkeen heti kiireellä laitettiin kansi paikalleen. Ei huomattu, että takaosaston laminoija ei ehtinyt saada työtään valmiiksi ja hän oli peräsinosastossa laminoimassa. Myös pari ruokakassia unohtui sinne. Kapin kohdalla hän joutui elääkseen järsimään letkuja, jolloin takaosasto tulvi. Ilmakuplassa takaosastossa hän juotui järsimään laipion laminoinnit auki jolloin salonki tulvi. Tapion poistuttua laminoija sulki luukut, laukaisi veneen kaikki 16 sammutinta ja vaahdon paine työnsi veden pois sen järsityn läpiviennin kautta. Laminoija laittoi puutapin läpivientiin ja on nyt matkalla Tahitille.

    • Anonyymi

      Jos mitään vanhoja alkuperäisiä rungon vahvikkeita eli palkistoja ja laipioita ei heikennä tai poista niin runko ei todellakaan heikkene lisävahvistamistamisesta eli ylimääräisistä laipioista ja palkistoista. Ei tuollainen vene delaminoidu ja hajoa maagisesti katketen.

      • Anonyymi

        Kuvista päätellen runko oli täysin vailla jäykisteitä remontin aikana. Siis vain pelkkä ulkokuori, johon on sitten kaikki rakennettu takaisin.


    • Anonyymi

      Tapio puhui pelkästään kovasta pamauksesta, ei äkkistopista tms. ulkoiseen osumaan viittavasta törmäyksestä. Veneen upottamiseen kykenevä törmäys olisi tuntunut ja mainittu.
      Osin omaan kokemukseeni perustuva teoria
      on että mastonjalkaa rajusti puristava uusittu riki on painanut raon/repeämän pohjaan, kölin ja rungon yhtymäkohtaan. Vanhoissa remonttikuvissa näkyy mastonjalka ja vaikuttaisi antavan hyvin pistemäisen kuorman kölin etualalle.
      Itselläni kävi tuolloin jo noin kymmenvuotiaassa veneessä että mielestäni tavanomaisesti kiristämäni kannella seisova masto painoi salongin välitangon alapään noin 10mm kölin ja tangon alapään välissä olevan epoksimöykyn sisään. Ilman sitä möykkyä, eli kuten kuvan perusteella Asteriassa, rikin puristus olisi voinut rikkoa pohjaa ja tehdä vesivuodon kölin ja rungon väliin.
      Ariel 336.

      • Anonyymi

        Mutta miksi vesi tuli veneeseen perästä? Mastonjalan alta tullut vesi ei olisi muuttanut trimmiä, ja jos perä olisi ollut edelleen vesitiivis, olisi se pysynyt ylhäällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta miksi vesi tuli veneeseen perästä? Mastonjalan alta tullut vesi ei olisi muuttanut trimmiä, ja jos perä olisi ollut edelleen vesitiivis, olisi se pysynyt ylhäällä.

        Hyvä pointti. Lisäksi salongin välitanko on itse asiassa vielä painokölin kohdalla. Ei hajoa tuosta. Peräsimen alueelta runkopuoliskot teoriassa voisivatkin irrota jonkun ulkoisen ylimääräisen rasituksen vuoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta miksi vesi tuli veneeseen perästä? Mastonjalan alta tullut vesi ei olisi muuttanut trimmiä, ja jos perä olisi ollut edelleen vesitiivis, olisi se pysynyt ylhäällä.

        Tietty voi olla, että jotkut Tapion havainnot on vääriä, esim. aallokossa keinuvassa veneessä vesi on loiskunut sinne tänne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietty voi olla, että jotkut Tapion havainnot on vääriä, esim. aallokossa keinuvassa veneessä vesi on loiskunut sinne tänne.

        Tuskinpa, Tapion kuvauksen mukaan vesi tuli konekopan raoista koskena. Eli koneen alapuolinen pilssi oli täynnä ja vettä tuli paineella. Konekopan etupuolella on valokuvien mukaan täyskorkea umpi laipio turkkilevyihin saakka. Eli vesi on tullut koneen alta tai sen takaa.


      • Anonyymi

        Miksi riki olisi puristanut mastonjalkaa enemmän kuin alkuperäinen? Rikin kuormahan on riippuvainen oikaisevasta momentista, ei rikivaijereista. Jos vantit vaihdetaan paksumpiin, niitä ei kiristetä samaan venymään, vaan samaan voimaan kuin entiset. Paksummat vantit venyvät vähemmän, mutta niiden jännitys ei kasva.

        Toisekseen, muodonmuutokset maston alla eivät aiheuttaisi rajua vuotoa kölin takana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskinpa, Tapion kuvauksen mukaan vesi tuli konekopan raoista koskena. Eli koneen alapuolinen pilssi oli täynnä ja vettä tuli paineella. Konekopan etupuolella on valokuvien mukaan täyskorkea umpi laipio turkkilevyihin saakka. Eli vesi on tullut koneen alta tai sen takaa.

        Kun tuollainen repeämä tulee, vuotovesi menee turkkilaipioiden alta pilssin syvimpään kohtaan joka on syvällä olevan koneen alla ja aika takana. Tiiviit ja paikalleenlukitut turkkilevyt hidastavat suoraa vuotoa salongin lattialle. Vene kallistuu taaksepäin ja alkaa upota kapea ja vähäkantoinen perä lievästi edellä.
        Purjeveneessä ei missäään muualla kuin mastossa ole sellaisia staattisia voimia jotka lauetessaan aikaansaisivat noin nopean uppoamisen vaatiman laajan runkovaurion. Läpiviennin korkkaaminen ei viiden minuutin uppoamiseen riitä, eikä potkuriakselikaan pääse peräsimen takia putoamaan kokonaan pois. Vene ei myöskään koneen kautta voi täyttyä noin äkkiä,
        Kolarointi, kölin takaosan raju ylöslyönti ja siitä johtunut vuoto on toki kaikkein selkein syy, mutta sen olisi pitänyt olla niin voimakas että kipparilla olisi siitä muistikuva .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tuollainen repeämä tulee, vuotovesi menee turkkilaipioiden alta pilssin syvimpään kohtaan joka on syvällä olevan koneen alla ja aika takana. Tiiviit ja paikalleenlukitut turkkilevyt hidastavat suoraa vuotoa salongin lattialle. Vene kallistuu taaksepäin ja alkaa upota kapea ja vähäkantoinen perä lievästi edellä.
        Purjeveneessä ei missäään muualla kuin mastossa ole sellaisia staattisia voimia jotka lauetessaan aikaansaisivat noin nopean uppoamisen vaatiman laajan runkovaurion. Läpiviennin korkkaaminen ei viiden minuutin uppoamiseen riitä, eikä potkuriakselikaan pääse peräsimen takia putoamaan kokonaan pois. Vene ei myöskään koneen kautta voi täyttyä noin äkkiä,
        Kolarointi, kölin takaosan raju ylöslyönti ja siitä johtunut vuoto on toki kaikkein selkein syy, mutta sen olisi pitänyt olla niin voimakas että kipparilla olisi siitä muistikuva .

        Vedenalaisen rungon loivin osuus on kölin vieressä jatkuen perään saakka. Oikein huonolla onnella veneen lasketellessa alaspäin mainingissa juuri se osuus voisi törmätä kontin nurkkaan tai muuhun terävään meressä kelluvaan rojuun. Törmäyksenä se ei olisi raju, mutta kohtalokas.

        Purjeveneessä ei ole missään muualla kuin maston kohdalla yhtä vahvoja rakenteita vastaanottamaan maston voimia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi riki olisi puristanut mastonjalkaa enemmän kuin alkuperäinen? Rikin kuormahan on riippuvainen oikaisevasta momentista, ei rikivaijereista. Jos vantit vaihdetaan paksumpiin, niitä ei kiristetä samaan venymään, vaan samaan voimaan kuin entiset. Paksummat vantit venyvät vähemmän, mutta niiden jännitys ei kasva.

        Toisekseen, muodonmuutokset maston alla eivät aiheuttaisi rajua vuotoa kölin takana.

        Alkuperäinen riki taisi olla kannen läpi tuleva. Uusi on kannella seisova. Vanhan mastonjalan rakenteita lienee muutettu.

        Alkuperäisessä rikissä ei ollut kuin yksi etustaagi. Nyt on tavallaan kolme. Noiden kolmen pitäminen yhtä kireällä kuin yksi vaatii 3-kertaisen voiman. Jos ne venyvät tai on säädetty epätasaisesti, sen löysimmän saaminen kireäksi voi vaatia vielä reilusti enemmän. Tuo ei välttämättä juuri vaikuta vantteihin, mutta tulee etustaageista ja takastaagistakin hyvin merkittävä puristus mastoon sekä taivutusmomemtti runkoon.

        Etustaagien kireydessähän oli suuria ongelmia 2018. Ehkä nyt oli laitettu kunnolla voimia?

        Alkuperäisillä vanteilla ei ehkä saanut kokonaan leen vantin löystymistä pois tai muutenkin on saatettu kiristää rikiä enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkuperäinen riki taisi olla kannen läpi tuleva. Uusi on kannella seisova. Vanhan mastonjalan rakenteita lienee muutettu.

        Alkuperäisessä rikissä ei ollut kuin yksi etustaagi. Nyt on tavallaan kolme. Noiden kolmen pitäminen yhtä kireällä kuin yksi vaatii 3-kertaisen voiman. Jos ne venyvät tai on säädetty epätasaisesti, sen löysimmän saaminen kireäksi voi vaatia vielä reilusti enemmän. Tuo ei välttämättä juuri vaikuta vantteihin, mutta tulee etustaageista ja takastaagistakin hyvin merkittävä puristus mastoon sekä taivutusmomemtti runkoon.

        Etustaagien kireydessähän oli suuria ongelmia 2018. Ehkä nyt oli laitettu kunnolla voimia?

        Alkuperäisillä vanteilla ei ehkä saanut kokonaan leen vantin löystymistä pois tai muutenkin on saatettu kiristää rikiä enemmän.

        Tyypillisesti nuo mitoitetaan siten etteivät varsinaiset rasitukset runkoon kasva kokonaisuudessaan. Ja vanttien paksuudet valitaan tämän mukaan. Eli vasinainen keulastaagi on yhä se oleellinen juttu. Tähän siis ihan mitoitusohjeet. Ja staattinen kuorma ei ole ongelma, dynaaminen on se mikä veneen rikkoo. Ja tässä tapauksessa dynaamisia kuormi on rusteissa, varsinkin tuulen puolella, keula/perästaagi, peräsimen alue laakerointeineen ja tässä tietysti hydrovane. Lisäksi isossa aallokossa runkoon tulevia. Aallokkohan oli tuolla "kohtuullinen", Suomen mittakaavassa isohkoa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkuperäinen riki taisi olla kannen läpi tuleva. Uusi on kannella seisova. Vanhan mastonjalan rakenteita lienee muutettu.

        Alkuperäisessä rikissä ei ollut kuin yksi etustaagi. Nyt on tavallaan kolme. Noiden kolmen pitäminen yhtä kireällä kuin yksi vaatii 3-kertaisen voiman. Jos ne venyvät tai on säädetty epätasaisesti, sen löysimmän saaminen kireäksi voi vaatia vielä reilusti enemmän. Tuo ei välttämättä juuri vaikuta vantteihin, mutta tulee etustaageista ja takastaagistakin hyvin merkittävä puristus mastoon sekä taivutusmomemtti runkoon.

        Etustaagien kireydessähän oli suuria ongelmia 2018. Ehkä nyt oli laitettu kunnolla voimia?

        Alkuperäisillä vanteilla ei ehkä saanut kokonaan leen vantin löystymistä pois tai muutenkin on saatettu kiristää rikiä enemmän.

        Etustaagien pituuksissa oli ongelmia 2018. Oli väärän mittaisia ja valittua sellaiset rulla versiot että ei ollut pituuden säätöä. Yksi voi olla kiinteä mittainen. Loput säädettäviä pituudeltaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etustaagien pituuksissa oli ongelmia 2018. Oli väärän mittaisia ja valittua sellaiset rulla versiot että ei ollut pituuden säätöä. Yksi voi olla kiinteä mittainen. Loput säädettäviä pituudeltaan.

        Eli ei kireydessä, kiristäminen ei auta mitään jos pituudet väärin. Jos pituudet oikein ja paksuudet myös ei tarvitse kiristää normaalia kireämmälle. Lisäksi kutteristaagi ei vaikuta tähän mitenkään. Ainoastaan solent stay tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ei kireydessä, kiristäminen ei auta mitään jos pituudet väärin. Jos pituudet oikein ja paksuudet myös ei tarvitse kiristää normaalia kireämmälle. Lisäksi kutteristaagi ei vaikuta tähän mitenkään. Ainoastaan solent stay tms.

        Jos on kolme etustaagia, joissa kaikissa hakuaa pitää sägin tolkullisena sen staagin purjetta käytettäessä, pitää olla 3-kertainen voimakin. Eikös tuossa ollut kolme rullalaitetta keulassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyypillisesti nuo mitoitetaan siten etteivät varsinaiset rasitukset runkoon kasva kokonaisuudessaan. Ja vanttien paksuudet valitaan tämän mukaan. Eli vasinainen keulastaagi on yhä se oleellinen juttu. Tähän siis ihan mitoitusohjeet. Ja staattinen kuorma ei ole ongelma, dynaaminen on se mikä veneen rikkoo. Ja tässä tapauksessa dynaamisia kuormi on rusteissa, varsinkin tuulen puolella, keula/perästaagi, peräsimen alue laakerointeineen ja tässä tietysti hydrovane. Lisäksi isossa aallokossa runkoon tulevia. Aallokkohan oli tuolla "kohtuullinen", Suomen mittakaavassa isohkoa...

        Jos tuo olisi normaalisti mitoitettu, ei olisi yhtään 12 mm vaijeria, dyformista puhumattakaan. Dyformina paksuin olisi 8 mm.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on kolme etustaagia, joissa kaikissa hakuaa pitää sägin tolkullisena sen staagin purjetta käytettäessä, pitää olla 3-kertainen voimakin. Eikös tuossa ollut kolme rullalaitetta keulassa?

        Eipä tarvitse olla. Sinulla ei ole tainnut koskaan olla useampaa etustaagia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tuo olisi normaalisti mitoitettu, ei olisi yhtään 12 mm vaijeria, dyformista puhumattakaan. Dyformina paksuin olisi 8 mm.

        Mitähän oli seuraava staahi jos päästaagi keulassa 12mm dyform. Olisko ollut esim 8?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä tarvitse olla. Sinulla ei ole tainnut koskaan olla useampaa etustaagia.

        Sillä, kuinka monta etustaagia veneessä on, ei voi päätellä mitään siitä, ymmärtääkö venettä käyttävä niiihin kohdistuvista tai niiden aiheuttamista voimista mitään. Tai mistään voimista mitään.

        Minä en ainakaan ymmärrä pujeveneeseen kohdistuvista voimista juuri mitään, vaikka olen purjehtinut vuosikymmeniä. Muun muassa siksi en sen enempää suunnittele purjeveneitä, esiinny rakennesuunnittelijana tai esitä minkäänlaisia arveluja Lehtisen haverin syistä.

        Täällä esitetyt monensuuntaiset arvelut kyllä pistävät miettimään, hajoaako purteni kappaleiksi, kun etustaagin eteen on jälkiasennettu rullalaite code zerolle. Asentaessani mietin lähinnä sitä, kuinka tukevan aluslevyn rullalaitteen helalle laittaisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sillä, kuinka monta etustaagia veneessä on, ei voi päätellä mitään siitä, ymmärtääkö venettä käyttävä niiihin kohdistuvista tai niiden aiheuttamista voimista mitään. Tai mistään voimista mitään.

        Minä en ainakaan ymmärrä pujeveneeseen kohdistuvista voimista juuri mitään, vaikka olen purjehtinut vuosikymmeniä. Muun muassa siksi en sen enempää suunnittele purjeveneitä, esiinny rakennesuunnittelijana tai esitä minkäänlaisia arveluja Lehtisen haverin syistä.

        Täällä esitetyt monensuuntaiset arvelut kyllä pistävät miettimään, hajoaako purteni kappaleiksi, kun etustaagin eteen on jälkiasennettu rullalaite code zerolle. Asentaessani mietin lähinnä sitä, kuinka tukevan aluslevyn rullalaitteen helalle laittaisi.

        Kannattaa varoa ettei se hajoa staattiseen jännitykseen satamassa. Tuo staattinen kuorma on vakava asia.
        No keulastaagissa ei jännitykset kasva määrää kasvattamalla, jollei tehdä typeryyksiä. Staattisesti tietty kuorma ja sitten purjehtiessa tulee maksimikuorma. Ja tuo maksimikuorma on sama. Riippumatta staagien määrästä. Siinä kun tietty sag ja siitä voi vaikka itsekin noita laskea. Ihan perus vektorilaskentaa. Jos on lukion käynyt, onnistuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa varoa ettei se hajoa staattiseen jännitykseen satamassa. Tuo staattinen kuorma on vakava asia.
        No keulastaagissa ei jännitykset kasva määrää kasvattamalla, jollei tehdä typeryyksiä. Staattisesti tietty kuorma ja sitten purjehtiessa tulee maksimikuorma. Ja tuo maksimikuorma on sama. Riippumatta staagien määrästä. Siinä kun tietty sag ja siitä voi vaikka itsekin noita laskea. Ihan perus vektorilaskentaa. Jos on lukion käynyt, onnistuu.

        Ja kun pöntöllä lukee korkeajännitystä staattisesti, se vasta vaarallista on. Monta venettä mennyt poikki siinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä tarvitse olla. Sinulla ei ole tainnut koskaan olla useampaa etustaagia.

        Ei ole ollut tosiaan minulla useampia etustaageja. Mutta tietysti tarvitaan paljon suurempi kokonaisvoima kolmella kuin yhdellä etustaagilla, jos halutaan pitää kaikissa sagi kohtuullisena. Silloin pitää olla reilusti esijännitystä etustaagissa, jossa on purje. Luokkaa 2 tn 36-jalkaisessa vähänkin kovemmalla tuulella.

        Jos yhteen haluaa tuon 2 tn vetää, tulee suunnilleen sama myös niihin kahteen muuhun. Sagin ollessa kohtuullinen sen aiheuttama lyhenemä on olematon verrattuna jännityksen aiheuttamaan venymään.

        Normimitoituksella etustaagiin tulee 30-40% murtolujuudesta takastaagin ja skuutin ollessa kireällä. Tällöin vaijeri venyy luokkaa 3-4 mm/m eli 10 m etustaagi venyy 3-4 cm.

        Sagin aiheuttama kiinnitysvälin lyhenemä on kertaluokkaa pienempi. 10 cm/10 m sagillä n. 3 mm, 20 cm 1 cm ja 30 cm 3,5 cm.

        Siis vasta tolkuttomalla sägillä ne kaksi muuta jäävät pienelle kuormalle. Jos tuo kelpaa eikä kamalan pussikkaaksi jäänyt purje haittaa, mikäs siinä. Silloin ei tule lisäkuormaa ylimääräisistä etustaageista eikä ylipäätänsä etustaagiin tarvita kummoista kuormaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedenalaisen rungon loivin osuus on kölin vieressä jatkuen perään saakka. Oikein huonolla onnella veneen lasketellessa alaspäin mainingissa juuri se osuus voisi törmätä kontin nurkkaan tai muuhun terävään meressä kelluvaan rojuun. Törmäyksenä se ei olisi raju, mutta kohtalokas.

        Purjeveneessä ei ole missään muualla kuin maston kohdalla yhtä vahvoja rakenteita vastaanottamaan maston voimia.

        Tyynessä kelissä, joka siellä oli, ei kontti varmaan pahasti hajota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etustaagien pituuksissa oli ongelmia 2018. Oli väärän mittaisia ja valittua sellaiset rulla versiot että ei ollut pituuden säätöä. Yksi voi olla kiinteä mittainen. Loput säädettäviä pituudeltaan.

        Onhan arveltu, että vika olisi siinä, että vene kiristettiin banaaniksi 2018. Aika erikoinen virhe olisi ammattimiehiltä laittaa väärän pituiset vaijerit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan arveltu, että vika olisi siinä, että vene kiristettiin banaaniksi 2018. Aika erikoinen virhe olisi ammattimiehiltä laittaa väärän pituiset vaijerit.

        Liian myöhäänhän vene saatiin rikattua. Mikään ei toiminut ja peräkaiteestakin piti sahata pala pois kisan aikana takastaagin tieltä.

        Kiire tuli nytkin, mutta sentään suuri osa oli jo kertaallen koeteltua. Paljon kuitenkin purettiin ja kasattiin taas. Mukaanlukien läpivientien letkut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyynessä kelissä, joka siellä oli, ei kontti varmaan pahasti hajota.

        Tuulta oli alle 10 m/s, eli kevyttä. Mutta valtameren tapaan kuitenkin 2,5 m maininki. Kyllä siinä hyvässä hississä mennään ylös-alas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedenalaisen rungon loivin osuus on kölin vieressä jatkuen perään saakka. Oikein huonolla onnella veneen lasketellessa alaspäin mainingissa juuri se osuus voisi törmätä kontin nurkkaan tai muuhun terävään meressä kelluvaan rojuun. Törmäyksenä se ei olisi raju, mutta kohtalokas.

        Purjeveneessä ei ole missään muualla kuin maston kohdalla yhtä vahvoja rakenteita vastaanottamaan maston voimia.

        Aika monessa purkkarissa kölituennan rakenteet ovat paljon vahvempia kuin rakenteet maston jalan alla ja hyvästä syystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole ollut tosiaan minulla useampia etustaageja. Mutta tietysti tarvitaan paljon suurempi kokonaisvoima kolmella kuin yhdellä etustaagilla, jos halutaan pitää kaikissa sagi kohtuullisena. Silloin pitää olla reilusti esijännitystä etustaagissa, jossa on purje. Luokkaa 2 tn 36-jalkaisessa vähänkin kovemmalla tuulella.

        Jos yhteen haluaa tuon 2 tn vetää, tulee suunnilleen sama myös niihin kahteen muuhun. Sagin ollessa kohtuullinen sen aiheuttama lyhenemä on olematon verrattuna jännityksen aiheuttamaan venymään.

        Normimitoituksella etustaagiin tulee 30-40% murtolujuudesta takastaagin ja skuutin ollessa kireällä. Tällöin vaijeri venyy luokkaa 3-4 mm/m eli 10 m etustaagi venyy 3-4 cm.

        Sagin aiheuttama kiinnitysvälin lyhenemä on kertaluokkaa pienempi. 10 cm/10 m sagillä n. 3 mm, 20 cm 1 cm ja 30 cm 3,5 cm.

        Siis vasta tolkuttomalla sägillä ne kaksi muuta jäävät pienelle kuormalle. Jos tuo kelpaa eikä kamalan pussikkaaksi jäänyt purje haittaa, mikäs siinä. Silloin ei tule lisäkuormaa ylimääräisistä etustaageista eikä ylipäätänsä etustaagiin tarvita kummoista kuormaa.

        Sagi on ollut luokkaa 15cm tuon kokoisessa veneessä, ei ainakaan vähempää. Purjeet suunnitellaan tietylle sagille ja tätä voidaan käyttää jopa hyödyksi. Ja käytetäänkin. Ja esim solet stay sail tehdään sellaiseksi. Jps keulan päästaagin (se paksuin) kuormaa kasvatetaan (siis purje aiheuttaa sagia) samalla se vähentää solent stayn kuormaa ja päinvastoin. Jos nyt kuvitellaan (sagi ei ole komioitu, joten sen laskeminen hieman kinkkisempä miten vaikuttaa pituuksiin) että sagi aiheuttaa 3mm kiinnitysvälin lyhenemän, tämä aiheuttaa sitten kuorman vähenemää esim solent stayssä ja taas päinvastoin. Rikisuunnittelija ottaa nämä huomioon, että pääkuorma pysyy siellä missä pitääkin. Tyypillisesti esim solent stay on aina numeroa pienempi. Kutteristaagia tämä ei koske mitenkään. Ja tässä taas mietitään stattisia kuormia ja niitä veneet kestävät hyvin. Dynaamiset kuormat rikkovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan arveltu, että vika olisi siinä, että vene kiristettiin banaaniksi 2018. Aika erikoinen virhe olisi ammattimiehiltä laittaa väärän pituiset vaijerit.

        Olivat rehellisesti väärän mittaisia ja jollain oli idea että voisi kiinteämittaisilla tehdä. Väärä idea. Yksi kiinteämittainen, loput säädettäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuulta oli alle 10 m/s, eli kevyttä. Mutta valtameren tapaan kuitenkin 2,5 m maininki. Kyllä siinä hyvässä hississä mennään ylös-alas.

        Keli oli sellaiselle normi itämeri perhepurjehtijalle kova sanoisin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sagi on ollut luokkaa 15cm tuon kokoisessa veneessä, ei ainakaan vähempää. Purjeet suunnitellaan tietylle sagille ja tätä voidaan käyttää jopa hyödyksi. Ja käytetäänkin. Ja esim solet stay sail tehdään sellaiseksi. Jps keulan päästaagin (se paksuin) kuormaa kasvatetaan (siis purje aiheuttaa sagia) samalla se vähentää solent stayn kuormaa ja päinvastoin. Jos nyt kuvitellaan (sagi ei ole komioitu, joten sen laskeminen hieman kinkkisempä miten vaikuttaa pituuksiin) että sagi aiheuttaa 3mm kiinnitysvälin lyhenemän, tämä aiheuttaa sitten kuorman vähenemää esim solent stayssä ja taas päinvastoin. Rikisuunnittelija ottaa nämä huomioon, että pääkuorma pysyy siellä missä pitääkin. Tyypillisesti esim solent stay on aina numeroa pienempi. Kutteristaagia tämä ei koske mitenkään. Ja tässä taas mietitään stattisia kuormia ja niitä veneet kestävät hyvin. Dynaamiset kuormat rikkovat.

        Tapiolla on kolme rullaa keulassa ja sitten vielä babystaagi. Ilmeisesti noissa kolmessa rullassa on kaksi eri kokoista genuaa/fokkaa ja Code0? Kaikki nuo tarvitsevat kireän etustaagin.

        Rikisuunnittelijan osaamisesta en olisi vakuuttunut tai sitten hänelle on annettu hyvin oudot rajoitteet. 12 mm dyformit eivät tuollaiseen veneeseen kuulu.

        Kuka rikin suunnitteli? Kamu osaa asiansa, mutta ei taida rikejä suunnitella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapiolla on kolme rullaa keulassa ja sitten vielä babystaagi. Ilmeisesti noissa kolmessa rullassa on kaksi eri kokoista genuaa/fokkaa ja Code0? Kaikki nuo tarvitsevat kireän etustaagin.

        Rikisuunnittelijan osaamisesta en olisi vakuuttunut tai sitten hänelle on annettu hyvin oudot rajoitteet. 12 mm dyformit eivät tuollaiseen veneeseen kuulu.

        Kuka rikin suunnitteli? Kamu osaa asiansa, mutta ei taida rikejä suunnitella.

        Kireä ja kireä. "Code0" on ihan dacronia ja bartelsin vaijerirullalla. Hyvinkin heppoinen purje kuormiltaa verrattuna oikeaan code0. Lattea cruising genaakkeri siis. Ei tarvitse olla kireä tuon. Kunhan ei nyt heiluskele. Etummainen genoa on varsinaisessa päästaagissa ja tämä on oleellinen. Toinen on sitten jonkin verran löysempi. 12mm dyformeista en tiedä mitään mutta on aivan täydellinen overkill tuohon veneeseen. 10mm 1x19 riittäisi hyvin. Muistaakseni VDH vaihtoi 8->6mm osa kun laittoi matalamman maston. Se mitä tuo 12mm dyform (jos pitää paikkansa) aiheuttaa on dynaamisten kuormien kasvu. Staattiset on yhä samoja kuten täällä joku ansiokkaasti selittänyt. Rikisuunnittelusta, Frersin toimiston suunnitelmia nähnyt, niissä oli mukana rikisuunnitelmat, jotka sitten Selden oli kääntänyt heille sopiviksi. Mutta mitoituksen perusteet Frersiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keli oli sellaiselle normi itämeri perhepurjehtijalle kova sanoisin

        Tapion mukaan oli tyyntä. Tästä voi päätellä, että vene eteni hitaasti. Dynaamiset kuormat ja kontin kolaukset oli siis pieniä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapion mukaan oli tyyntä. Tästä voi päätellä, että vene eteni hitaasti. Dynaamiset kuormat ja kontin kolaukset oli siis pieniä.

        Tyynessä rikiin muodostuvat dynaamiset kuormat ovat suuri kun 2-4m maininkia. Paljon suuremmat kuin 5m/s sivutuulessa. Pläkäsaä heiluminen rikkonut paljon veneitä. Tuo uppoamishetki ei kyllä tietojeni mukaan tyyni ollut, vaikkakin "heikkotuulinen". Edellinen päivä oli täysin tyyni. Ja saattanut vaikuttaa uppoamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kireä ja kireä. "Code0" on ihan dacronia ja bartelsin vaijerirullalla. Hyvinkin heppoinen purje kuormiltaa verrattuna oikeaan code0. Lattea cruising genaakkeri siis. Ei tarvitse olla kireä tuon. Kunhan ei nyt heiluskele. Etummainen genoa on varsinaisessa päästaagissa ja tämä on oleellinen. Toinen on sitten jonkin verran löysempi. 12mm dyformeista en tiedä mitään mutta on aivan täydellinen overkill tuohon veneeseen. 10mm 1x19 riittäisi hyvin. Muistaakseni VDH vaihtoi 8->6mm osa kun laittoi matalamman maston. Se mitä tuo 12mm dyform (jos pitää paikkansa) aiheuttaa on dynaamisten kuormien kasvu. Staattiset on yhä samoja kuten täällä joku ansiokkaasti selittänyt. Rikisuunnittelusta, Frersin toimiston suunnitelmia nähnyt, niissä oli mukana rikisuunnitelmat, jotka sitten Selden oli kääntänyt heille sopiviksi. Mutta mitoituksen perusteet Frersiltä.

        Kyllä tuo 12 mm dyform on mainittu monessa paikassa. Ei ehkä juuri etustaagille, mutta ainakin vanteille. Mm. esittelyvideo lähtöpäivänä tämän vuoden kisaan. Tuossa Don mainitsee 12 mm dyformin ja vertaa paksuutta sormeensa. Tolkuttoman paksu on, mutta vaikea videosta nähdä onko dyformia. Näkeehän sen helposti paikanpäällä, joten en tuota epäile.

        Omassa veneessäni etustaagi on Seldenin suunnitelman mukaa 7 mm 1x19 tai 6,4 mm rod. Mulla on rod. Vene on samaa kokoluokkaa kuin Tapion, mutta riki valtavasti isompi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tuo 12 mm dyform on mainittu monessa paikassa. Ei ehkä juuri etustaagille, mutta ainakin vanteille. Mm. esittelyvideo lähtöpäivänä tämän vuoden kisaan. Tuossa Don mainitsee 12 mm dyformin ja vertaa paksuutta sormeensa. Tolkuttoman paksu on, mutta vaikea videosta nähdä onko dyformia. Näkeehän sen helposti paikanpäällä, joten en tuota epäile.

        Omassa veneessäni etustaagi on Seldenin suunnitelman mukaa 7 mm 1x19 tai 6,4 mm rod. Mulla on rod. Vene on samaa kokoluokkaa kuin Tapion, mutta riki valtavasti isompi.

        Oma vene jonkin verran suurempi kuin asteria ja RM suurempi. Vene on myös painavampi kuin Asteria. Ja on ns oikea laatuvene (mitä se sitten tarkoittaa, no on noilla paljon maailmalla kierretty). Sivuvantit ja alavantit 10mm 1x19 ja etustaagi 8mm 1x19. Ihan veikkaus että keulastaagi ei ole 12mm dyformia ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oma vene jonkin verran suurempi kuin asteria ja RM suurempi. Vene on myös painavampi kuin Asteria. Ja on ns oikea laatuvene (mitä se sitten tarkoittaa, no on noilla paljon maailmalla kierretty). Sivuvantit ja alavantit 10mm 1x19 ja etustaagi 8mm 1x19. Ihan veikkaus että keulastaagi ei ole 12mm dyformia ollut.

        Eihän Asterian rikissä ollut järjen häivää. Kyllä siinä tosiaan on niitä 12 mm dyform vaijereita, mutta kuten sanoin keulastaagista en ole varma. Järjettömästä rikistä on moni varoitellut VDH mukaan lukien. Ja useampi minun tuttu, jotka ovat läheltä seuranneet Tapion valmistautumista 2022 kisaan.

        8 mm paksumpaa dyformia tuohon veneeseen ei olisi pitänyt mihinkään laittaa. Ja tuotakin vain epäjatkuvien päävanttien alaosaan ja ehkä alavantteihin. Samoihin paikkoin 10 mm 1x19 olisi myös ollut OK.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oma vene jonkin verran suurempi kuin asteria ja RM suurempi. Vene on myös painavampi kuin Asteria. Ja on ns oikea laatuvene (mitä se sitten tarkoittaa, no on noilla paljon maailmalla kierretty). Sivuvantit ja alavantit 10mm 1x19 ja etustaagi 8mm 1x19. Ihan veikkaus että keulastaagi ei ole 12mm dyformia ollut.

        Tässä videossa sanotaan babystayn ja päävantin olevan 12 mm dyformia. Muiden paksuutta ei mainita. Ehkä alavantit ovat numeroa pienenpiä? Vaikea nähdä videolta.

        Kuvaa rikiä "super heavy" ja vaijereita tyypillisesti 60-jalkaisissa käytettäviksi.

        https://m.youtube.com/watch?v=L2NaIaST7UY


    • Anonyymi

      Oli ihan hyvä kooste Donilta tässä https://goldengloberace.com/golden-globe-race-lifesaving-regulations-asteria-sinking-lessons-to-be-learnt/ ja aika lailla meni sillälailla kuin kuvittelin. Tuo ison Epirbin "unohdus" Asterian vessaan vähän moka Tapiolta, mutta turvallisuusajattelu toimi ja sille oli backuppia mukana lautassa. Tämä myös selittää hieman aikoja. Lisäksi yksi huomio, iso Epirb oli kait päällä vain 20min, eli Epirbin kastumisesta veneen uppoamiseen meni tuon verran aikaa.

      • Anonyymi

        Kooste oli selventävä. 20 min olikin se aika, jonka Tapio arveli seuranneensa lopullista uppoamista. Ja luonnollista sekin, että niin kauan uppoaminen kesti, kun vesitiiviit osastot kelluttivat. Samalla ne pienensivät vuotopaikan hydrostaattisen paineen lähelle nollaa. Vesitiiviiden osastojen luukut taas oli tehty tiiviiksi osaston sisäistä painetta vastaan, nyt niihin paine tuli "väärältä" puolelta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kooste oli selventävä. 20 min olikin se aika, jonka Tapio arveli seuranneensa lopullista uppoamista. Ja luonnollista sekin, että niin kauan uppoaminen kesti, kun vesitiiviit osastot kelluttivat. Samalla ne pienensivät vuotopaikan hydrostaattisen paineen lähelle nollaa. Vesitiiviiden osastojen luukut taas oli tehty tiiviiksi osaston sisäistä painetta vastaan, nyt niihin paine tuli "väärältä" puolelta.

        Sinulla on siis vesitiiviit osastot A ja B, ja niiden välisessä laipiossa on luukku AB.
        Kumpi puoli laipiosta on nyt muka sisäinen ja kumpi ulkoinen, ja millähän perusteella?

        Mitään väärää puolta ei siis ole olemassa, vaan koko osastoinnin idea edellyttää ylipaineen kestoa kummalta puolelta tahansa. Kummallakin puolella luukkua kun on vesitiivis osasto, mikä vaurion sattuessa voi täyttyä vedellä ja tuottaa sen ylipaineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kooste oli selventävä. 20 min olikin se aika, jonka Tapio arveli seuranneensa lopullista uppoamista. Ja luonnollista sekin, että niin kauan uppoaminen kesti, kun vesitiiviit osastot kelluttivat. Samalla ne pienensivät vuotopaikan hydrostaattisen paineen lähelle nollaa. Vesitiiviiden osastojen luukut taas oli tehty tiiviiksi osaston sisäistä painetta vastaan, nyt niihin paine tuli "väärältä" puolelta.

        Näin oli tosiaan. Tuo loppu uppoamisessa on todella hidasta, kun veneessä keulassa isommat vesitiivit osasto ja perässä pienemmät. Venehän on kellunut perä jonkin verran Vedenpinnan korkeusero sisä-ulko ollut varmaan luokkaa 10-20cm, riippuen miten osastot toimineet, paljonko kajuutan sisälle jäänyt ilmaa ja paljonko runko aiheuttanut nostetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on siis vesitiiviit osastot A ja B, ja niiden välisessä laipiossa on luukku AB.
        Kumpi puoli laipiosta on nyt muka sisäinen ja kumpi ulkoinen, ja millähän perusteella?

        Mitään väärää puolta ei siis ole olemassa, vaan koko osastoinnin idea edellyttää ylipaineen kestoa kummalta puolelta tahansa. Kummallakin puolella luukkua kun on vesitiivis osasto, mikä vaurion sattuessa voi täyttyä vedellä ja tuottaa sen ylipaineen.

        Keulan vesitiivit osastot on tehty törmäyksen varalle. Siis pitämään keulan puolelta tullut vesi keulanpuolella, toisin päin vesitiiveydellä ei ole merkitystä. Siten paineenkeston osalta laipioissa olevissa luukuissa on selkeästi oikea ja väärä puoli. Ja luukuthan niissä on pakko olla, taaemmassa laipiossa jopa niin iso, että siitä voi kulkea läpi. Kun ihmisen mentävän oven väärälle puolelle tulee metri vettä, se vuotaa varmasti tai pettää kokonaan.


    • Anonyymi

      Vesitiivistä laipioista vielä.... Tosissaan tehdyissä vehkeissä on vesitiiviissä osastoinneissa aina hälytykset ja tarkistushanat. Tässä ei tainnut olla kumpaakaan. Yleensä näissä yritetään havaita vuodot ja toisaalta estää iso hallitsematon vuoto. Eli onkohan rutiineihin kuulunut joku muu tapa tarkastaa osastojen kunto ja myöskin ihan perusjuttu, onko pilssissä vettä?? Luukut kyllä pitäisi tehdä molempiin suuntiin vesitiiviiksi. Eikös ihan keulimmainen osasto ollut vaahtoa täynnä?

      • Anonyymi

        Miksi luukkujen pitäisi olla paineenkestäväy molempiin suuntiin? Tiivitähän ne nytkin olivat, mutta paineenkesto olematon. Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi luukkujen pitäisi olla paineenkestäväy molempiin suuntiin? Tiivitähän ne nytkin olivat, mutta paineenkesto olematon. Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta.

        "Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta."
        Ei pidä alkuunkaan paikkansa jos osastointi on kunnolla ja järkevästi tehty. Tuossa tilanteessa veneellä pääsee silloin vielä purjehtimalla ihmisten ilmoille vapaasta vesipinnasta huolimatta, toki huomattavasti normaalia pienemmillä purjeilla.
        Tuolla asenteella kaikki osastointiin käytetty raha on tyystin hukkaan heitettyä aina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta."
        Ei pidä alkuunkaan paikkansa jos osastointi on kunnolla ja järkevästi tehty. Tuossa tilanteessa veneellä pääsee silloin vielä purjehtimalla ihmisten ilmoille vapaasta vesipinnasta huolimatta, toki huomattavasti normaalia pienemmillä purjeilla.
        Tuolla asenteella kaikki osastointiin käytetty raha on tyystin hukkaan heitettyä aina.

        Asteriassa olisi liki 20 kuutiota vettä sisällä ja veden pinta max puoli metriä kannen alapuolella. Sellaisella veneellä ei purjehdita mihinkään, se on tyystin menettänyt vakautensakin. Se enää vain pysyy pinnalla, ei muuta.

        Laivojen teräsovet voidaan tehdä molemmin puolin paineenkestäviksi, venemittakaavassa sellaisen oven rakenne olisi vain hölmöilyä. Se laivan ovikaan ei olisi täysin tiivis, vaan tihkuisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asteriassa olisi liki 20 kuutiota vettä sisällä ja veden pinta max puoli metriä kannen alapuolella. Sellaisella veneellä ei purjehdita mihinkään, se on tyystin menettänyt vakautensakin. Se enää vain pysyy pinnalla, ei muuta.

        Laivojen teräsovet voidaan tehdä molemmin puolin paineenkestäviksi, venemittakaavassa sellaisen oven rakenne olisi vain hölmöilyä. Se laivan ovikaan ei olisi täysin tiivis, vaan tihkuisi.

        Tässä purjehditaan upotetulla veneellä. Etapissahan on polyuretaanivaahtoa ja kerrosrakenne. https://www.yachtingmonthly.com/gear/trying-to-sink-an-unsinkable-boat-31338


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä purjehditaan upotetulla veneellä. Etapissahan on polyuretaanivaahtoa ja kerrosrakenne. https://www.yachtingmonthly.com/gear/trying-to-sink-an-unsinkable-boat-31338

        Näytti Etap ottavan vettä sen verran kuin Asteriassa oli Tapion päästyä ylös punkasta. Eikä Etapin kyvystä purjehtia saatu käsitystä pläkässä. Artikkelissa myös uppoamattomaksi mainittu Sadler upposi melkein kantta myöten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näytti Etap ottavan vettä sen verran kuin Asteriassa oli Tapion päästyä ylös punkasta. Eikä Etapin kyvystä purjehtia saatu käsitystä pläkässä. Artikkelissa myös uppoamattomaksi mainittu Sadler upposi melkein kantta myöten.

        Siinä kerrottiin, että toisella Etapilla oli vastaavassa demonstraatiossa purjehdittu kanaalin yli. Noissa vesi ei kyllä nouse kanteen asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta."
        Ei pidä alkuunkaan paikkansa jos osastointi on kunnolla ja järkevästi tehty. Tuossa tilanteessa veneellä pääsee silloin vielä purjehtimalla ihmisten ilmoille vapaasta vesipinnasta huolimatta, toki huomattavasti normaalia pienemmillä purjeilla.
        Tuolla asenteella kaikki osastointiin käytetty raha on tyystin hukkaan heitettyä aina.

        Osastot pitäisi veneenrakennuksen oppien mukaan mitoittaa niin, että vene kelluu, ja sillä pystyy auttavasti etenemään, vaikka mikä tahansa yksi osasto täyttyisi vedellä. Asteria upposi, joten joko osastot oli väärin suunniteltu tai sitten enemmän kuin yksi osasto täyttyi vedellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osastot pitäisi veneenrakennuksen oppien mukaan mitoittaa niin, että vene kelluu, ja sillä pystyy auttavasti etenemään, vaikka mikä tahansa yksi osasto täyttyisi vedellä. Asteria upposi, joten joko osastot oli väärin suunniteltu tai sitten enemmän kuin yksi osasto täyttyi vedellä.

        Tuossa oli kai suunniteltu niin, ettei uppoa kun tietyt osastot täyttyvät. Salonki on liian iso eli sen täyttyminen upotti.

        GGR-vaatimuksena oli vesitiivis osasto keulassa. Ideana lienee keulaan osuvasta törmäyksestä selviäminen. Asteriassa oli myös takana kaksi vesitiivistä osastoa, joiden ideanana oli eristää läpiviennit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asteriassa olisi liki 20 kuutiota vettä sisällä ja veden pinta max puoli metriä kannen alapuolella. Sellaisella veneellä ei purjehdita mihinkään, se on tyystin menettänyt vakautensakin. Se enää vain pysyy pinnalla, ei muuta.

        Laivojen teräsovet voidaan tehdä molemmin puolin paineenkestäviksi, venemittakaavassa sellaisen oven rakenne olisi vain hölmöilyä. Se laivan ovikaan ei olisi täysin tiivis, vaan tihkuisi.

        Väärin. Oikaisevaa momenttia on järkevällä suunnittelulla jäljellä silloinkin, kun veden pinta on ulkopuolella ja salongissa samalla korkeudella. Muotovakavuudesta on pääosa menetetty, mutta uppoumakeskipiste on selvästi painopisteen yläpuolella, joten oikaisevaa momenttia löytyy lähes sinikäyrän muodossa varsin suurella vipuvarrella.
        Jos tuo ei Asteriassa olisi onnistunut, se tarkoittaa ettei kyseistä venetyyppiä olisi tuollaiseen tarkoitukseen koskaan pitänyt valitakaan, kun parempiakin on olemassa.

        Ovi saadaan järkevällä rakenteella helposti paineenkestäväksi molemmin puolin. Esim catamaraanien hätäuloskäyntien kaupallisesti sarjatuotantona tuotetuissa luukuissa on salpalaitteet ja tiivisteet joka puolella luukkua, eikä vain saranan vastakkaisella puolella. Ei ole mitään ongelmaa mitoittaa salpalaitteita siten että kestävät ylipainetta vaikkapa 20 kPa molempiin suuntiin. Lähes koko luukun kokoisen pleksin tilalle kannattaa laittaa jotain vahvempaa, alumiinilevy tai kerrosrakenteinen komposiittilevy.
        Tihkumisesta pääsee oikealla mitoituksella ja tiivisteillä helposti eroon. Mikään ei myöskään pakoita tekemään luukusta normaalin oven kokoista, kun se luukun kokoinne riittää mainiosti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa oli kai suunniteltu niin, ettei uppoa kun tietyt osastot täyttyvät. Salonki on liian iso eli sen täyttyminen upotti.

        GGR-vaatimuksena oli vesitiivis osasto keulassa. Ideana lienee keulaan osuvasta törmäyksestä selviäminen. Asteriassa oli myös takana kaksi vesitiivistä osastoa, joiden ideanana oli eristää läpiviennit.

        Kyse ei ollut GGR vaatimuksista, vaan järkevän itsesuojeluvaiston omaavan purjehtijan omista vaatimuksista, ennenkuin tuollaiseen reissuun edes harkitsee lähtevänsä.
        Vain hölmöt luottavat siihen että jonkun ulkopuolisen tahon vaatimukset ovat riittäviä tuollaisiin olosuhteisiin lähtemisessä. GGR- ja CE-merkinnän vaaatimukset eivät todellakaan ole riittäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ollut GGR vaatimuksista, vaan järkevän itsesuojeluvaiston omaavan purjehtijan omista vaatimuksista, ennenkuin tuollaiseen reissuun edes harkitsee lähtevänsä.
        Vain hölmöt luottavat siihen että jonkun ulkopuolisen tahon vaatimukset ovat riittäviä tuollaisiin olosuhteisiin lähtemisessä. GGR- ja CE-merkinnän vaaatimukset eivät todellakaan ole riittäviä.

        Suomalainen 3-luokan katsastusvaatimus on riittävä. Raketeilla. Ja ehdottomasti olisi pitänyt olla puutapit nyt mutta taisi unohtua ne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Oikaisevaa momenttia on järkevällä suunnittelulla jäljellä silloinkin, kun veden pinta on ulkopuolella ja salongissa samalla korkeudella. Muotovakavuudesta on pääosa menetetty, mutta uppoumakeskipiste on selvästi painopisteen yläpuolella, joten oikaisevaa momenttia löytyy lähes sinikäyrän muodossa varsin suurella vipuvarrella.
        Jos tuo ei Asteriassa olisi onnistunut, se tarkoittaa ettei kyseistä venetyyppiä olisi tuollaiseen tarkoitukseen koskaan pitänyt valitakaan, kun parempiakin on olemassa.

        Ovi saadaan järkevällä rakenteella helposti paineenkestäväksi molemmin puolin. Esim catamaraanien hätäuloskäyntien kaupallisesti sarjatuotantona tuotetuissa luukuissa on salpalaitteet ja tiivisteet joka puolella luukkua, eikä vain saranan vastakkaisella puolella. Ei ole mitään ongelmaa mitoittaa salpalaitteita siten että kestävät ylipainetta vaikkapa 20 kPa molempiin suuntiin. Lähes koko luukun kokoisen pleksin tilalle kannattaa laittaa jotain vahvempaa, alumiinilevy tai kerrosrakenteinen komposiittilevy.
        Tihkumisesta pääsee oikealla mitoituksella ja tiivisteillä helposti eroon. Mikään ei myöskään pakoita tekemään luukusta normaalin oven kokoista, kun se luukun kokoinne riittää mainiosti.

        Väärin. Tietenkin kölin oikaiseva momentti on tallella, mutta muotovakavuudesta ei mitään, koska sisällä oleva vesi kumoaa sen. Oleellista on kuitenkin se, että sisällä on 20 tonnia siirtyvää painoa. Se on vakavuuden kannalta hallitseva tekijä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Oikaisevaa momenttia on järkevällä suunnittelulla jäljellä silloinkin, kun veden pinta on ulkopuolella ja salongissa samalla korkeudella. Muotovakavuudesta on pääosa menetetty, mutta uppoumakeskipiste on selvästi painopisteen yläpuolella, joten oikaisevaa momenttia löytyy lähes sinikäyrän muodossa varsin suurella vipuvarrella.
        Jos tuo ei Asteriassa olisi onnistunut, se tarkoittaa ettei kyseistä venetyyppiä olisi tuollaiseen tarkoitukseen koskaan pitänyt valitakaan, kun parempiakin on olemassa.

        Ovi saadaan järkevällä rakenteella helposti paineenkestäväksi molemmin puolin. Esim catamaraanien hätäuloskäyntien kaupallisesti sarjatuotantona tuotetuissa luukuissa on salpalaitteet ja tiivisteet joka puolella luukkua, eikä vain saranan vastakkaisella puolella. Ei ole mitään ongelmaa mitoittaa salpalaitteita siten että kestävät ylipainetta vaikkapa 20 kPa molempiin suuntiin. Lähes koko luukun kokoisen pleksin tilalle kannattaa laittaa jotain vahvempaa, alumiinilevy tai kerrosrakenteinen komposiittilevy.
        Tihkumisesta pääsee oikealla mitoituksella ja tiivisteillä helposti eroon. Mikään ei myöskään pakoita tekemään luukusta normaalin oven kokoista, kun se luukun kokoinne riittää mainiosti.

        Salpalaitteet molemmin puolin ei auta. Eikä kattien pohjaluukkuja ole pienintäkään syytä rakentaa kestämään painetta sisäpuolelta, koska sitä ei voi edes teoriassa syntyä enempää kuin luukulla seisovan ihmisen verran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Salpalaitteet molemmin puolin ei auta. Eikä kattien pohjaluukkuja ole pienintäkään syytä rakentaa kestämään painetta sisäpuolelta, koska sitä ei voi edes teoriassa syntyä enempää kuin luukulla seisovan ihmisen verran.

        Eihän luukulla seisova ihminekään ylitä ulkopuolisen veden painetta, vain hiukan kevittää.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Tietenkin kölin oikaiseva momentti on tallella, mutta muotovakavuudesta ei mitään, koska sisällä oleva vesi kumoaa sen. Oleellista on kuitenkin se, että sisällä on 20 tonnia siirtyvää painoa. Se on vakavuuden kannalta hallitseva tekijä.

        Muotovakavuus on jäljellä niiden osastojen kohdalta, jotka ovat edelleen kuivina. Jos keseiset osastot ovat keulassa ja perässä, on niiden osuus koko alkuperäisestä muotovakavuudesta pieni, koska keula ja ko veneessä myös perä ovat keskivenettä oleellisesti kapeampia.
        Vedellä täyttyneen keskiosaton vaikutus muotovakavuuteen ei ole negatiivinen, vaan nolla. Tilanne on sama kuin jos keskivene ei olisi osa venettä ollenkaan, vaan vene koostuisi erillisistä oerä ja keula veneistä, jotka ovat jäykästi kiinni toisissaan. Keskiosaston kohdalla runkoon kohdistuva paine-ero on siis nolla, eli sisä- ja ulkopuolella on sama paine, eli aivan kuin siinä kohtaa ei mitään venettä olisikaan. Voit vaikka sahata siihen keskiosaan sen verran aukkoja, että aallot pääsevät vapaati läpi veneen puolelta toiselle.
        Kölin oikaiseva momentti riittää kompensoimaan maston painoin kallistavan momentin helposti, joten veneellä on yhteensä oikaisevaa momenttia sinikäyrän muotoisena.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikäs muutos Marttiinalla nyt tuli

      On niin salaperäknen päivitys et enteileekö muuttoa johkin?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      277
      2418
    2. Martina naimisiin.

      Etsimässä täydellistä hääpukua Roomassa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      259
      1944
    3. Ymmärrän jos tää oli nyt tässä

      Mä mokasin ja toivon sulle pelkkää hyvää.
      Ikävä
      95
      1589
    4. Lapulais poika.

      Onko tämä Lapualais poika jäänyt naisiin, kun hyvin pidellään ei malta lähtiä kotia. Tavataan sanoa. Mitä sitä äiteelle soittelemaan, kun naiset pite
      Lapua
      24
      1353
    5. Hyvää iltaa miehelle

      Mukavalle. Jäi eilen kesken tuo keskustelu.:)
      Ikävä
      175
      1217
    6. Perheen äidin kohtalo surettaa Iisalmessa

      Kolmekymppinen mies käynnisti auton keskellä yötä kotonaan Iisalmessa keskiviikkona 16. marraskuuta. Kyydissä oli samaan ikäluokkaan kuuluva nainen. M
      Iisalmi
      30
      1182
    7. Haluaisin kertoa sulle

      Kuinka paljon susta tykkään. Oisko se paha tilanne?
      Tunteet
      87
      954
    8. Sofia ei tee enää lomareissuja

      Jostain syystä häntä ei enää kiinnosta Dubain ja Espanjan lomat eikä edes Leville vaivaudu. Mitä lie tapahtunut?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      919
    9. En voi edes kirjoittaa siitä.

      Se olis liian lapsellista. Kun on yhteys tosielämän puolella ja selvät sävelet. Älykäs se on, todennäköisesti älykkäämpi kuin kukaan, ketä olen tavann
      Ikävä
      58
      904
    10. Etsin sinua vakavissani

      Täältä tai ihan mistä tahansa. Meillä jäi asioita selvittämättä, ja minun sydän on sanonut painavan sanansa, että meillä jäi juttu pahasti kesken. Syd
      Ikävä
      54
      855
    Aihe