Tapio Lehtisen veneestä lähetettiin hätäsignaali

Älähän nyt, hätäkutsu tehty nimenomaan pelastuslautan sisälle pakatusta lähettimestä. Eli Tapio on laukaissut lautan, ja sen sisältä lähettänyt kutsun.

Toisinaan tulee mieleen että mistä se raha tulee näiden kaikkien veneisiin autoihin taloihin tietysti jos nostaa johtajan palkkaa jostain myyntityöstä tuotteista mutta silti.

Anonyymi kirjoitti:

Toisinaan tulee mieleen että mistä se raha tulee näiden kaikkien veneisiin autoihin taloihin tietysti jos nostaa johtajan palkkaa jostain myyntityöstä tuotteista mutta silti.

Lue lisää

Lehtisen tapauksessa raha tuli oman asunnon myymisestä ja ankarasta työstä sponsorien löytämiseksi. Siinä ohessa hän teki siviilityötään yrittäjänä. Samantapaiset tarinat on muillakin GGR-osanottajilla. Kaikilla on takanaan myös paljon tai erittäin paljon ystävien tekemää talkootyötä. Eli ei autoja eikä taloja. Että siten silti.

Seitsemään vesitiiviiseen osaan laipioidussa Asteriassa peräsinakselin läpivienti on vesilinjan yläpuolella ja moottoriakselin läpivienti on pilssiin, omaan vesitiiviiseen osastoonsa.

Perä edellä uppoaminen ei kerro mitään muuta, kuin keulan suuremmasta nosteesta joka ei tietenkään ole mikään yllätys.

Anonyymi kirjoitti:

Seitsemään vesitiiviiseen osaan laipioidussa Asteriassa peräsinakselin läpivienti on vesilinjan yläpuolella ja moottoriakselin läpivienti on pilssiin, omaan vesitiiviiseen osastoonsa.

Perä edellä uppoaminen ei kerro mitään muuta, kuin keulan suuremmasta nosteesta joka ei tietenkään ole mikään yllätys.

Lue lisää

Jos vene on osastoitu, niin kyllähän silloin keula vajoaa ensin, jos siellä on reikä, koska siellä on enemmän vettä kuin takaosassa. Jos se on osastoitu, niin kaipa siellä ei silloin ole avoin pilssi päästä päähän? Vai onko?

Anonyymi kirjoitti:

Jos vene on osastoitu, niin kyllähän silloin keula vajoaa ensin, jos siellä on reikä, koska siellä on enemmän vettä kuin takaosassa. Jos se on osastoitu, niin kaipa siellä ei silloin ole avoin pilssi päästä päähän? Vai onko?

Lue lisää

Tämän mukaan vettä alkoi tulla perästä. https://goldengloberace.com/tapio-lehtinen-distress-activation-in-the-golden-globe-race/

Anonyymi kirjoitti:

Seitsemään vesitiiviiseen osaan laipioidussa Asteriassa peräsinakselin läpivienti on vesilinjan yläpuolella ja moottoriakselin läpivienti on pilssiin, omaan vesitiiviiseen osastoonsa.

Perä edellä uppoaminen ei kerro mitään muuta, kuin keulan suuremmasta nosteesta joka ei tietenkään ole mikään yllätys.

Lue lisää

Mikäli kyseinen vene olisi oikeasti jaettu seitsemään vesitiiviiseen osastoon, se kelluisi vieläkin pinnalla.
Eli joko ei ollut jaettu, taikka ne eivät olleetkaan vesitiiviitä osastoja, vaikka niiden olisi pitänyt olla.
Ehkäpä kunnollinen vesitiiviys olisi edellyttänyt vuoden 1968 jälkeistä tekniikkaa, mitä (typerät) säännöt eivät sallineet.
Millähän vuotta 1968 edeltävällä tekniikalla mainittu henkilökohtainen paikanninlaite toimii, vai oliko se sääntöjen vastaisesti sittenkin tuoreempaa tekniikkaa, esim GPS?

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli kyseinen vene olisi oikeasti jaettu seitsemään vesitiiviiseen osastoon, se kelluisi vieläkin pinnalla.
Eli joko ei ollut jaettu, taikka ne eivät olleetkaan vesitiiviitä osastoja, vaikka niiden olisi pitänyt olla.
Ehkäpä kunnollinen vesitiiviys olisi edellyttänyt vuoden 1968 jälkeistä tekniikkaa, mitä (typerät) säännöt eivät sallineet.
Millähän vuotta 1968 edeltävällä tekniikalla mainittu henkilökohtainen paikanninlaite toimii, vai oliko se sääntöjen vastaisesti sittenkin tuoreempaa tekniikkaa, esim GPS?

Lue lisää

Älä urputa, kun et selvästikään ole perehtynyt kisan sääntöihin. Osastointi ei varmaankaan ole kovin tuore keksintö, toisaalta minkä tahansa rakenteen voi tehdä hyvin tai huonosti.

Sitä paitsi voisihan esimekiksi kontti tehdä kylkeen viillon, joka ulottuu useamman osaston kohdalle. Näinhän raateli jäävuori Titanicinkin.

Ahdinkoon itsensä järjestäminen ei ollut vapaaehtoista. Purjehtimaan lähteminen oli.

Ei ihan mahdoton ajatus, sillä Afrikan Itärannan merivirta tulee pohjoisesta etelään, eli nyt vallinnutta tulta vastaan. Sellainen voi nostaa murtuvia aaltoja.

Mitä luukkuja mahdat tarkoittaa?

Tapio pelastetaan sinne mistä on lähtenyt tai lähimpään satamaan. Samoin pitää tehdä niille muillekin merestä pelastettaville.

Eipä ollut mikään miljonääri merihädässä, eikä ollut syntyessäänkään kultalusikkaa suussa. Oli vain purjehduksen asialle erittäin paneutunut tavallinen ihminen, joka raa'alla työllä sai haluamansa. GGR muutenkin oli kaikkea muuta kuin miljonäärien kisa, budjetit olivat hyvin maltillisia. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa Tapion aikaisempiakin tekoja junioripurjehduksen hyväksi, mm. 300 optimistijollan hankinta Suomeen.

Voisit konsultoida lääkäriä tuon vihanhallintaongelmasi kanssa.

Ihan oikeasti. Moinen katkeruus lyhentää taatusti elämää ja aiheuttaa fyysistäkin sairastumista.

Ihan ystävällisenä neuvona, ei vittuiluna.

Vain todellinen k-pää tekee arvioita henkilöstä, josta ei tiedä mitään, eikä hänen tekemisistäkään. Eikä se k-pää tee mitään muuta niiden hukkuvien afrikkalaistenkaan puolesta, kuin arvostelee muita.

Kyllä niitä afrikkalaisiakin pelastetaan merestä niin hyvin kuin pystytään, mutta niillä ei ole pelastuslauttoja eikä epir-b:tä. Toki se yksi Italian persu ja Halla-aho vastusti niiden pelastamista, mutta ne on yksittäistapauksia.

Tapio on kaikkea muuta kuin kultalusikka suussa syntynyt miljonääri. Pohjoiseen, demokratian, puhtaan veden ja sosiaaliturvan ääreen on pyrkimässä aivan liikaa porukkaa muualta.

Kyllä joku kertoi, että Kapkaupungin pysähdyksessä sukeltaja teki runkokatsastuksen ja sammutinkin naputeltiin kumivasaralla.

Oli onnekasta että uppoaminen tapahtui nyt, vuoden 2022 puolella. Näin ollen veneessä on voimassaoleva katsastustodistus ja tuon tosiasian huomasivatkin monet pursilipun käytöstä Kapkaupungissa.
Epäilemäti kisaorganisaatiokin katsastelee veneitä, mutta se on aikamoisen toisarvoista, ketään kun ei estetä osallistumasta.
Kisan luonteesatsastaminen ei matkalla onnistu. Maaliintulo on siis aina vanhalla katsastustarralla. Itse vaihtaisin ehdottomasti starttipäivän tammi- tai helmikuulle.

Onko mahdollista että osunut isoon valaaseen?

Taidat olla oikeilla jäljillä. Miina tai torpedo voisi aiheuttaa noin nopean uppoamisen hyvinkin. Kevlari olisi kyllä suojannut esim. Konttiin törmäämis vaurioilta. Ei se salamakaan mahdoton juttu ole. Jos pohja on ihan seulana, niin uppoaa kyllä nopeasti.

Epätodennäköistä että salama upottaisi veneen viidessä minuutissa. Tietämissäni tapauksissa jälki on vähän niin kuin haulikolla roiskaistu, paljon pieniä reikiä.

Anonyymi kirjoitti:

Epätodennäköistä että salama upottaisi veneen viidessä minuutissa. Tietämissäni tapauksissa jälki on vähän niin kuin haulikolla roiskaistu, paljon pieniä reikiä.

Missä näitä on tapahtunut. Asia on mielenkiintoinen, kerro vähän enemmän.

Tuskin tapsan botski minkään studaamisen takii uppos.

Osuma esim sinivalaaseen vois tehdä pahaa jälkeä?

Eiköhän kuitenkin kippari olisi huomannut salanan iskua?

Mikä siinä hätäviestin lähettämisessä on mielestäsi mielenkiintoista.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä siinä hätäviestin lähettämisessä on mielestäsi mielenkiintoista.

Eikös niiden pitänyt matkata perinteisillä menetelmillä ilman radiota ja elektonivempaimia?
Hulluja ovat, Intian valtamerihän kuhisee isoja valkoisia.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös niiden pitänyt matkata perinteisillä menetelmillä ilman radiota ja elektonivempaimia?
Hulluja ovat, Intian valtamerihän kuhisee isoja valkoisia.

HF-radiot käytössä, kuten alkuperäisessä GGR-kisassa yli 50 v sittenkin. Muut elektronivimpaimet vain hätäkäyttöä ja yleisön seurantaa varten.

Niin moni on kuollut tylsyyteen. Tai sen aiheuttamaan vitutuksen. Sitten on ihmisiä, joiden on pakko tehdä asioita, jotka muita pelottavat. Tekemään asioita, joihin läheskään kaikki eivät pysty. Näiden ihmisten pakko ei muodostu palkkioista, maineesta tai itsensä nostamisesta. Heitä ajaa intohimo omaan tekemiseensä. He ovat ihmisiä, jotka saavat asioita aikaiseksi sohvalla marmattamisen sijaan. Jos on mahdollista valita ystäväpiiriään, niin nuo rohkeat tekijät antavat paljon enemmän heitä paheksuviin pierupusseihin verrattuna.

On tietysti järjenvastaista. Mutta kuinka viisasta ja tarpeellista on nähdä vaivaa kirjoittaa siitä viesti tänne?

Anonyymi kirjoitti:

Niin moni on kuollut tylsyyteen. Tai sen aiheuttamaan vitutuksen. Sitten on ihmisiä, joiden on pakko tehdä asioita, jotka muita pelottavat. Tekemään asioita, joihin läheskään kaikki eivät pysty. Näiden ihmisten pakko ei muodostu palkkioista, maineesta tai itsensä nostamisesta. Heitä ajaa intohimo omaan tekemiseensä. He ovat ihmisiä, jotka saavat asioita aikaiseksi sohvalla marmattamisen sijaan. Jos on mahdollista valita ystäväpiiriään, niin nuo rohkeat tekijät antavat paljon enemmän heitä paheksuviin pierupusseihin verrattuna.

Lue lisää

Onko lääketiede tunnustanut yhtään tapausta, jossa joku olisi kuollut tylsyyteen? Tai vitutukseen?

Anonyymi kirjoitti:

Onko lääketiede tunnustanut yhtään tapausta, jossa joku olisi kuollut tylsyyteen? Tai vitutukseen?

Tylsyys tai vitutus ei ole primäärinen kuolonsyy, mutta niistä aiheutuvat vaivat on.

Anonyymi kirjoitti:

Niin moni on kuollut tylsyyteen. Tai sen aiheuttamaan vitutuksen. Sitten on ihmisiä, joiden on pakko tehdä asioita, jotka muita pelottavat. Tekemään asioita, joihin läheskään kaikki eivät pysty. Näiden ihmisten pakko ei muodostu palkkioista, maineesta tai itsensä nostamisesta. Heitä ajaa intohimo omaan tekemiseensä. He ovat ihmisiä, jotka saavat asioita aikaiseksi sohvalla marmattamisen sijaan. Jos on mahdollista valita ystäväpiiriään, niin nuo rohkeat tekijät antavat paljon enemmän heitä paheksuviin pierupusseihin verrattuna.

Lue lisää

Onhan niitä ihmisiä jotka juoksevat pyöreän esineen perässä.

Laivat ovat turvassa satamassa, mutta ei laivoja sitä varten rakenneta.

Anonyymi kirjoitti:

Laivat ovat turvassa satamassa, mutta ei laivoja sitä varten rakenneta.

Laivat eivät ole turvassa satamassa. Tsunamista ei ole merellä laivoille mitään vaaraa, mutta satamassa tsunami tuhoaa paikalle osuessaan jokaisen laivan 100% varmuudella.

Vakuutus maksaisi paljon enemmän kuin veneen arvon.

Tapion mukaan oli herännyt kovaan pamaukseen ja vesi oli noussut nopeasti.

Melkoinen mysteeri.

Oliko veneessä akseli vai vetolaite?

Anonyymi kirjoitti:

Tapion mukaan oli herännyt kovaan pamaukseen ja vesi oli noussut nopeasti.

Melkoinen mysteeri.

Oliko veneessä akseli vai vetolaite?

Akseli. Siinä on peräsin kiinni pitkässä kölissä, ja potkuri tulee melkein kiinni peräsimeen. Ei sellainen rakenne helposti hajoa. Facebookissa arveltiin, että Lehtisen ylijäreä riki ja vantit oli hajottaneet rungon, mikä jo edellisellä reissulla näkyi vanttien liian suurena koettuna pituutena. Ehkä tässä on perää. Peräsin on kahden vedenpitävän laipion takana, vaikka se irtoaisi, niin se ei yksin selitä veden noin nopeaa nousua.

Anonyymi kirjoitti:

Akseli. Siinä on peräsin kiinni pitkässä kölissä, ja potkuri tulee melkein kiinni peräsimeen. Ei sellainen rakenne helposti hajoa. Facebookissa arveltiin, että Lehtisen ylijäreä riki ja vantit oli hajottaneet rungon, mikä jo edellisellä reissulla näkyi vanttien liian suurena koettuna pituutena. Ehkä tässä on perää. Peräsin on kahden vedenpitävän laipion takana, vaikka se irtoaisi, niin se ei yksin selitä veden noin nopeaa nousua.

Lue lisää

Eivätkö liian kireät vantit korkkaisi kannen irti rungosta? Vai ovatko kiinnityskohdat jossain alempana? Kiinnostava teoria joka tapauksessa.

Eilen Lehtis-dokkarin ensiesitystä katsellessani kiinnitti huomiota maininta ”alus on rakennettu kuin tankki”. Tuoreiden taphtumien valossa ei ehkä sitten ollutkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eivätkö liian kireät vantit korkkaisi kannen irti rungosta? Vai ovatko kiinnityskohdat jossain alempana? Kiinnostava teoria joka tapauksessa.

Eilen Lehtis-dokkarin ensiesitystä katsellessani kiinnitti huomiota maininta ”alus on rakennettu kuin tankki”. Tuoreiden taphtumien valossa ei ehkä sitten ollutkaan.

Lue lisää

Vantin on laidoissa, silloin ne on varmaan kiinnitetty runkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Vantin on laidoissa, silloin ne on varmaan kiinnitetty runkoon.

Onko rustit siirretty? Tuohan on genuavene, jossa rustit ovat olleet aivan ruffin kyljessä ja genua skuutattu kaiteiden ja vanttien väliin. Kuvien mukaan ovat tosiaan nyt laidalla tai hyvin lähellä laitaa ja sisarveneessä selvästi eri paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tapion mukaan oli herännyt kovaan pamaukseen ja vesi oli noussut nopeasti.

Melkoinen mysteeri.

Oliko veneessä akseli vai vetolaite?

Ei vaan vesi oli jo herätessä polviin asti. Epäselväksi jää johtuuko vuoto pamauksesta vai pamaus vuodosta.

Tietysti uppoaminen kiihtyy nopeasti lopussa oli alkuvuoto mikä vaan. Noin syvärunkoisessa veneessä on valtava vesimassa, jos vettä on polviin saakka.

Pamaus voi olla vaikkapa vesitiiviin laipion pettäminen tai sähköstä johtuva. Pamauksen kuulleelta Tapiolla voi tietysti olla pamauksesta tarkempi tieto.

Mikä ulkoinen tekijä sitten voisi aiheuttaa tuollaiseen veneeseen noissa oloissa niin suuren reiän, että vettä olisi polviin siinä ajassa, kun Tapio pääsee meripunkasta ylös? Siis satoja litroja sekunnissa. Vaatisi puolen metrin halkaisijan luokkaa olevan reiän vesilinjan alapuolelle.

Sitten kun sisällä on vettä polviin saakka, on varalaita jo kutakuinkin menetetty eli vettä tulee montaa reittiä kiihtyvällä vauhdilla.

Anonyymi kirjoitti:

Akseli. Siinä on peräsin kiinni pitkässä kölissä, ja potkuri tulee melkein kiinni peräsimeen. Ei sellainen rakenne helposti hajoa. Facebookissa arveltiin, että Lehtisen ylijäreä riki ja vantit oli hajottaneet rungon, mikä jo edellisellä reissulla näkyi vanttien liian suurena koettuna pituutena. Ehkä tässä on perää. Peräsin on kahden vedenpitävän laipion takana, vaikka se irtoaisi, niin se ei yksin selitä veden noin nopeaa nousua.

Lue lisää

On siinä sen verran insinöörityötä tehty, ettei rikistä ole tehty järeämpää kuin rungosta, johon se kiinnittyy. Täysin hakuammuntaa moiset spekulaatiot.

Nythän tiedetään jo sen verran, että Tapio heräsi isoon rysäykseen ja vettä oli jo puoleen sääreen, kun pääsi ylös punkastaan. Vettä tuli jostain moottorin tienoilta todella vauhdilla. Itsellä tulee mieleen perän osuminen kelluvan kontin nurkkaan veneen laskeutuessa alas aallosta. Vaikka tuulta ei paljoa ollut, oli siellä arvioitu 2,5 metrinen aallokko. Facebookissa oli tehty vähän tieteellisempääkin tutkimusta kuin haja-arvauksia. Laskemalla saatiin selville, että vähintään halkaisijaltaan parikymmentäsenttinen reikä tarvittiin venee täyttämiseen sillä nopeudella. Sellainen voisi syntyä kontin nurkasta epäedullisella osumalla.

Anonyymi kirjoitti:

On siinä sen verran insinöörityötä tehty, ettei rikistä ole tehty järeämpää kuin rungosta, johon se kiinnittyy. Täysin hakuammuntaa moiset spekulaatiot.

Nythän tiedetään jo sen verran, että Tapio heräsi isoon rysäykseen ja vettä oli jo puoleen sääreen, kun pääsi ylös punkastaan. Vettä tuli jostain moottorin tienoilta todella vauhdilla. Itsellä tulee mieleen perän osuminen kelluvan kontin nurkkaan veneen laskeutuessa alas aallosta. Vaikka tuulta ei paljoa ollut, oli siellä arvioitu 2,5 metrinen aallokko. Facebookissa oli tehty vähän tieteellisempääkin tutkimusta kuin haja-arvauksia. Laskemalla saatiin selville, että vähintään halkaisijaltaan parikymmentäsenttinen reikä tarvittiin venee täyttämiseen sillä nopeudella. Sellainen voisi syntyä kontin nurkasta epäedullisella osumalla.

Lue lisää

Tuulihan oli kevyttä, jolloin tuo aallokko on pitkää loivaa maininkia. Ei siinä tule sellaisia tipahtamisia, joissa vene voisi vauhdilla rysähtää konttia tms. päin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulihan oli kevyttä, jolloin tuo aallokko on pitkää loivaa maininkia. Ei siinä tule sellaisia tipahtamisia, joissa vene voisi vauhdilla rysähtää konttia tms. päin.

Ei rysäyksellä aallolta putoamalla, mutta silti kohtalaisella pystynopeudella aallon mukana alas tullaan. Veneen nopeus ehkä vain nostaa pystysuunaista nopeutta. Jos vastassa olisi vain aallonppohja, olisi pysäys hyvinkin pehmeä, jopa huomaamaton.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan vesi oli jo herätessä polviin asti. Epäselväksi jää johtuuko vuoto pamauksesta vai pamaus vuodosta.

Tietysti uppoaminen kiihtyy nopeasti lopussa oli alkuvuoto mikä vaan. Noin syvärunkoisessa veneessä on valtava vesimassa, jos vettä on polviin saakka.

Pamaus voi olla vaikkapa vesitiiviin laipion pettäminen tai sähköstä johtuva. Pamauksen kuulleelta Tapiolla voi tietysti olla pamauksesta tarkempi tieto.

Mikä ulkoinen tekijä sitten voisi aiheuttaa tuollaiseen veneeseen noissa oloissa niin suuren reiän, että vettä olisi polviin siinä ajassa, kun Tapio pääsee meripunkasta ylös? Siis satoja litroja sekunnissa. Vaatisi puolen metrin halkaisijan luokkaa olevan reiän vesilinjan alapuolelle.

Sitten kun sisällä on vettä polviin saakka, on varalaita jo kutakuinkin menetetty eli vettä tulee montaa reittiä kiihtyvällä vauhdilla.

Lue lisää

Mystinen juttu tosiaan.

Mielessä pyörii, että kun tiedetään, että Tapsa ei tykkää diiseleistä eikä diiselit Tapsasta ja Kapkaupungissa käytiin semmoisen voimin, niin olisiko sen hanikat jääneet univajeessa auki tms.? Tarvitaan toki ilmiömäisen huonoa tuuria, että esim. kovasta purjehdusvaihdista nokkiinsa ottanut lyijykynän paksuinen jäähdytysventtiili tms. oli upottavaa määrää missään olosuhteissa vuotanut.

Pakoputken päässä on vuorenvarmasti ollut tällä kertaa kunnon lappoventtiili. Jos pakoputki on muulla tavoin pettänyt, on se koosta riippuen aika iso pilli veden sisään imeytymiseen.

Potkuriakselista oli jossain yhteydessä puhetta, että stefaboksi olisi ollut omassa vedenpitävässä osastossaan muiden läpivientien kanssa. Jos vastaavasti koneista vieraantunut purjehtija olisi unohtanut vaihteen vapaalle Kapkaupungista lähtiessään (en tiedä, oliko Asteriassa taittolapapotkuri, mutta oletan niin), niin se olisi jäänyt pyörimään matkan jatkuessa. Pyörivä akseli pitää omaa ääntään, joka voi kuitenkin hukkua muihin ääniin, esim. tuulimyllyjen surinaan. Senkään ei pitäisi vahingoittaa kuin vaihteistoa, mutta jossain olosuhteissa on akseli päässyt kotoisillakin vesillä irtoamaan vaihteistosta ja valumaan ulos, mahdollisesti lopulta reikänsä isommaksi vääntäen. Siitä voisi tulla jonkin asteen pamaus ja isohko reikä.

Sähköpuolelta epätodennäköinen teoria voisi olla, että entistä reissua huolellisemmin rakennettu uusi sähköjärjestelmä olisi kuitenkin tehnyt temput ja ylikuormittanut akut (joiden sijainti on kyllä varmaan ennemminkin hytin punkan alla tai kölin päällä kuin taaempana veneessä, tätä en tiedä), joista olisi tullut kaasuvuoto tai ylikuumeneminen ja paikkoja rikkonut räjähdys. Vaikea sanoa, olisiko se voinut olla mainitun pamahduksen kuuloinen, sillä vene olisi varmasti tärähtänyt tuntuvasti.

Lehtinen itse arvelee läpiviennin pettäneen, mutta ihmettelee, miten 10cm halkaisijaltaan olevast reiästä olisi voinut tulla noin paljon vettä. Ehkä pamahdus tosiaan tuli laipion tai sen luukun pettämisestä ja sitten vesi pääsi nopeammin sisään. Silti tasaisemmin runkoon levittyvän veden ei pitäisi nousta polveen saakka vaikka vettä samaisesta reiästä lisääkin lorisisi. Toki koko komeus oli varmaan luokkaa 7,5tn painoinen, mikä varmasti vauhdittaa vuotoa kun vuotoa.

”Veden pinta salongissa oli 20 sentin päästä kannesta. Sisään oli mahdotonta mennä. Vene kellui vielä kantta myöten vedessä, keula vähän korkeammalla.”
Jos osastointi on kunnossa, ja suurimmassa osastossa vedenpinta 20 cm kannen alapuolella, on veden pinta veneen ulkopuolella jo ehkäpä 10...20 cm sisäpuolista vedenpintaa alempana. Jos nyt olikin kantta myöten vedessä, oli useampi osasto täyttynyt vedellä, ellei peräti kaikki.
Silloinkaan vedenpintojen ero ei voi olla 20 cm luokkaa niin päin että sisäpuolella on alempana, koska vene ei painanut yli 20 tonnia sisäinen vesilasti, mikä sellaiselle olisi välttämättömänä edellytyksenä.
Näissä stooreissa on archimedeen laki unohtunut kokonaan. Syrjäytetyn meren paino ei voi ylittää sisäisen veden painon ja veneen painon summaa kuin hetkellisesti, ja silloinkin luokkaa satoja kiloja eikä kymmenen tonnia.

Millainen törmäys kevyessä kelissä aiheuttaa veneen perään massiivisen vuodon?

Anonyymi kirjoitti:

Millainen törmäys kevyessä kelissä aiheuttaa veneen perään massiivisen vuodon?

Lehtisen sähköpostissa sanotaan :"Onneksi keli oli lähes tyyni.".

Aina ja aina. Kun vaikka H-veneen piirustuksia katselee, niin ainoastaan keulaharus menee kannen läpi runkoon saakka. Vantit tulevat kiinni kannessa olevaan teräslenkkiin, joka on pultattu läpi kannen alapinnalle laminoidun kovapuupalikan. Toki se runkokin tekee tuossa liitoskohdassa mutkan kannen alle, eli ehkä on semantiikkaa ovatko vantit kiinni rungossa vai kannessa.

Tuossa rakenteessa mahdollinen vaurio liiallisesta vedosta tulisi nähdäkseni kannen rungon liitoksen kohdalle. Se, mihin liian kova vanttien veto Asteriassa aiheuttaisi vaurioita, riippuisi tietysti siitä, minkälainen konstruktio siinä on.

Ei kai paikkojen pettäminen mitään myräkkää vaadi. Jos jäännitystä on jossain paikassa liikaa, niin jossain vaiheessa kiinnitys pettää. Ja tällä en siis ota minkäänlaista kantaa siihen, mitä on tapahtunut. Se ei selvinne koskaan.

Enpä tuota sijaintia sanoisi miksikään Intian valtemereksi ollenkaan vaan paremminki Eteläiseksi jäämereksi.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä tuota sijaintia sanoisi miksikään Intian valtemereksi ollenkaan vaan paremminki Eteläiseksi jäämereksi.

Intian valtamerta tuo alue kyllä vakiintuneesti on, siitä voidaan määritelmällisesti kinata, onko se myös Eteläistä jäämerta.

Nykykäsityksen mukaan Eteläinen jäämeri (engl. Southern Ocean) on siellä, missä on edes joskus jäätä, 60° leveyspiirin eteläpuolella. Aikaisemmin sen on ajateltu olevan pohjoisempanakin, esimerkiksi Afrikan, Australian ja Etelä-amerikan eteläisimpien niemen kärkien eteläpuolella. Joskus raja oli 40° tai 50° leveyspiiri.

Varsinkin suomenkielinen vastine Eteläinen jäämeri ei oikein sovellu noinkin leppeisiin olosuhteisiin, kuin missä Tapion haveri sattui.

Kaskelotti on vain 16-metrinen. Jospa se olikin jokin joutsenliskoa suurempi elikko. Mistäs me tiedämme, kuolivatko kaikki dinosaurukset 65 milj. vuotta sitten. Merissä eläneet saattoivat jäädä henkiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kaskelotti on vain 16-metrinen. Jospa se olikin jokin joutsenliskoa suurempi elikko. Mistäs me tiedämme, kuolivatko kaikki dinosaurukset 65 milj. vuotta sitten. Merissä eläneet saattoivat jäädä henkiin.

Lue lisää

Huh, olivatkohan ne hetulat vai torahampaat...mikä kauhea painajainen, mietti Tapio ja käänsi kylkeä. Ja kohta rysähti.

Vielä on rungon väsyminen jostain kohtaa, kunnes repeää, esim. jäykisteen vierestä. Tällaistahan on tapahtunut joskus ennenkin kisoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä on rungon väsyminen jostain kohtaa, kunnes repeää, esim. jäykisteen vierestä. Tällaistahan on tapahtunut joskus ennenkin kisoissa.

Juu, kyllä sekin mahdollista on. Jotenkin vaan tuntuu, että ne rakenteen väsymiset ja ratkeamiset olisi uudempien ja kevyemmin rakennettujen nopeiden veneiden ongelma? Onko näitä vanhoja pitkäkölisiä myös hajonnut tolleen? Laminointi on paksua, kerta kiellon päälle tyylillä tehty. Mutta on pitkän kilpailun rasituskin hurjaa, keleissä vedellään meneen.

"Jotenkin on täytynyt myös laipiot pettää, muutoinhan vain peräosa olisi täyttynyt vedellä."
Tuskinpa.
Eiköhän kone ollut kokonaisuudessaan kyseisten perän laipioiden etupuolella, aivan kuten se täällä spekuloitavana oleva vuotokin. Konekoppa ei siis ollut yksi niistä vesitiiviistä laipioista, kuten sen tietysti tuolla sijainnillaan olisi ehdottomasti ja itsestäänselvästi pitänyt olla.

Toisin sanoen vain yksi ainoa osasto täyttyi vedellä, se suurin missä majoitustilat oli, eikä muiden osastojen kelluvuus ollut riittävä pitämään venettä pinnalla. Selvä ja vakava suunnitteluvirhe vesitiiviiden laipioiden suunnittelussa, mikäli tämä spekulaatio vastaa todellisuutta, ja samalla hyvin yleinen virhe niissä köliveneissä missä vesitiiviit laipioita on.

Muistan. Yksi lukuisista tapauksista, joissa osastointi on epäonnistunut, eli vesitiiviit osastot eivät kooltaan riitä pitämään venettä pinnalla, jos/kun ainoa asuttu osasto täyttyy vedellä.
Päälaipion pitäisi olla vesitiivis, ja siitä seuraavan laipion peräänpäin pitäisi olla koneen etupuolella, siten että niiden väliin jäävä tilavuus ei ole alkuunkaan riittävä upottamaan venettä vaikka täyttyisikin kokonaan.
En yllättyisi yhtään vaikka Lehtisen venekin osoittautuisi samanlaiseksi ongelmaksi. Todistaminen vaan on jälkikäteen täysin mahdotonta, kun vene on valtameren pohjassa, eli näyttöä ei ole eikä tule.

Lujuusoppia opiskelleena insinöörinä tiedän että sekä veneitä että autoja voi vahvistaa jopa ilman laskelmia, jos edes jollain tasolla ymmärtää asiaa.
Auton osalta tulos ei välttämättä ole tieliikennekelpoinen, eikä ilman kilpa-autokatsastusta kelpaa kaikkiin kilpailuihinkaan, mutta joihinkin kyllä kelpaa.

Köliveneen pohjan osalta vahvistaminen ei ole lujuusopillinen ongelma, ellei vahviste lopu jossain väärässä paikassa yhtäkkiä. Merikelpoisuus voi kyllä alentua siksi että veneen oikaiseva momentti ja varalaidan korkeus pienenee.

Toisen jutun mukaan amme halkesi perillä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006137321.html

Tuon yuotuben tapauksessa on ainakin käytetty kaikki mahdollinen tiettaito laskentaan.

Kohtuu erilainen vene
" The hull and deck finished weighed only 1.1 tonnes. Incredibly light for an 80 ft maxi. The mast was 135 ft long and the single longest carbon structure ever produced. The mast had 40 tonnes of load pulling down on the mast bulkhead. "

Lisäksi kölievä 5 tn ja bulbi 12 tn. Siis aivan järkyttävät voimat ja äärimmäisen kevyt runko. Koko vene oli suunniteltu aallottomaan keliin ja alle 10 m/s tuuleen. Tuossa oltiin jo liian kovassa kelissä noille. Kisoissahan oli tuuliraja.

Eikä noilla ollut tarkoitus kisata kuin yksi AC karsintoineen.

Tapiolla oli hyvän aikaa seurata lopullista uppoamista. Siinä olisi varmasti huomannut, jos riki olisi notkunut löysänä.

Anonyymi kirjoitti:

Kohtuu erilainen vene
" The hull and deck finished weighed only 1.1 tonnes. Incredibly light for an 80 ft maxi. The mast was 135 ft long and the single longest carbon structure ever produced. The mast had 40 tonnes of load pulling down on the mast bulkhead. "

Lisäksi kölievä 5 tn ja bulbi 12 tn. Siis aivan järkyttävät voimat ja äärimmäisen kevyt runko. Koko vene oli suunniteltu aallottomaan keliin ja alle 10 m/s tuuleen. Tuossa oltiin jo liian kovassa kelissä noille. Kisoissahan oli tuuliraja.

Eikä noilla ollut tarkoitus kisata kuin yksi AC karsintoineen.

Lue lisää

Ei taida videon luvut täsmätä todellisuuden kanssa.
http://www.ericgreeneassociates.com/images/MARINE_COMPOSITES.pdf
Kertoo sivulla 16/390 AC-luokan sääntöjen vaatimat minimit ja maksimit laminaateille, sekä painon, pasuuden että tiheyden osalta.
Kun tulokset muuttaa SI-järjestelmään, ja huomioi veneen mitat, ei tuollaiseen kokonaispainoon pääse, eli noilla mitoilla ei vene ole tuolla painolla säännön mukainen.
Minimum Total Sandwich Weight kg/m2
Hull Below
LBG Plane
Forward of
Midships
6.8 kg/m2

Rest of Hull
Shell
5.4 kg/m2

Deck and
Cockpits
3.9 kg/m2

Katettavaa pinta-alaa on sentään 250 m2, jos leveys on pdf:ssä mainittu 5,5 m (18 ft)

Oletko aivan tosissasi noiden sanojesi kanssa?
Saatko paljonkin nautintoa suoltaessasi noita aivopierun tuotteita tänne?

höpöhöpö. Moby dick se oli. Eli mobyn kulli

Kuka on selitellyt? Erinäköisiä selityksiä uppoamiselle on kyllä somessa selitetty satoja, eikä välttämättä yksikään niistä ole oikea. Siten sitä sankaritarinaa ei somekirjoittelijoista löydy, eikä sellainen ole ainakaan edellinen anonyymi kirjoittelija.

Kuvista päätellen runko oli täysin vailla jäykisteitä remontin aikana. Siis vain pelkkä ulkokuori, johon on sitten kaikki rakennettu takaisin.

Mutta miksi vesi tuli veneeseen perästä? Mastonjalan alta tullut vesi ei olisi muuttanut trimmiä, ja jos perä olisi ollut edelleen vesitiivis, olisi se pysynyt ylhäällä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miksi vesi tuli veneeseen perästä? Mastonjalan alta tullut vesi ei olisi muuttanut trimmiä, ja jos perä olisi ollut edelleen vesitiivis, olisi se pysynyt ylhäällä.

Hyvä pointti. Lisäksi salongin välitanko on itse asiassa vielä painokölin kohdalla. Ei hajoa tuosta. Peräsimen alueelta runkopuoliskot teoriassa voisivatkin irrota jonkun ulkoisen ylimääräisen rasituksen vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miksi vesi tuli veneeseen perästä? Mastonjalan alta tullut vesi ei olisi muuttanut trimmiä, ja jos perä olisi ollut edelleen vesitiivis, olisi se pysynyt ylhäällä.

Tietty voi olla, että jotkut Tapion havainnot on vääriä, esim. aallokossa keinuvassa veneessä vesi on loiskunut sinne tänne.

Anonyymi kirjoitti:

Tietty voi olla, että jotkut Tapion havainnot on vääriä, esim. aallokossa keinuvassa veneessä vesi on loiskunut sinne tänne.

Tuskinpa, Tapion kuvauksen mukaan vesi tuli konekopan raoista koskena. Eli koneen alapuolinen pilssi oli täynnä ja vettä tuli paineella. Konekopan etupuolella on valokuvien mukaan täyskorkea umpi laipio turkkilevyihin saakka. Eli vesi on tullut koneen alta tai sen takaa.

Miksi riki olisi puristanut mastonjalkaa enemmän kuin alkuperäinen? Rikin kuormahan on riippuvainen oikaisevasta momentista, ei rikivaijereista. Jos vantit vaihdetaan paksumpiin, niitä ei kiristetä samaan venymään, vaan samaan voimaan kuin entiset. Paksummat vantit venyvät vähemmän, mutta niiden jännitys ei kasva.

Toisekseen, muodonmuutokset maston alla eivät aiheuttaisi rajua vuotoa kölin takana.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskinpa, Tapion kuvauksen mukaan vesi tuli konekopan raoista koskena. Eli koneen alapuolinen pilssi oli täynnä ja vettä tuli paineella. Konekopan etupuolella on valokuvien mukaan täyskorkea umpi laipio turkkilevyihin saakka. Eli vesi on tullut koneen alta tai sen takaa.

Lue lisää

Kun tuollainen repeämä tulee, vuotovesi menee turkkilaipioiden alta pilssin syvimpään kohtaan joka on syvällä olevan koneen alla ja aika takana. Tiiviit ja paikalleenlukitut turkkilevyt hidastavat suoraa vuotoa salongin lattialle. Vene kallistuu taaksepäin ja alkaa upota kapea ja vähäkantoinen perä lievästi edellä.
Purjeveneessä ei missäään muualla kuin mastossa ole sellaisia staattisia voimia jotka lauetessaan aikaansaisivat noin nopean uppoamisen vaatiman laajan runkovaurion. Läpiviennin korkkaaminen ei viiden minuutin uppoamiseen riitä, eikä potkuriakselikaan pääse peräsimen takia putoamaan kokonaan pois. Vene ei myöskään koneen kautta voi täyttyä noin äkkiä,
Kolarointi, kölin takaosan raju ylöslyönti ja siitä johtunut vuoto on toki kaikkein selkein syy, mutta sen olisi pitänyt olla niin voimakas että kipparilla olisi siitä muistikuva .

Anonyymi kirjoitti:

Kun tuollainen repeämä tulee, vuotovesi menee turkkilaipioiden alta pilssin syvimpään kohtaan joka on syvällä olevan koneen alla ja aika takana. Tiiviit ja paikalleenlukitut turkkilevyt hidastavat suoraa vuotoa salongin lattialle. Vene kallistuu taaksepäin ja alkaa upota kapea ja vähäkantoinen perä lievästi edellä.
Purjeveneessä ei missäään muualla kuin mastossa ole sellaisia staattisia voimia jotka lauetessaan aikaansaisivat noin nopean uppoamisen vaatiman laajan runkovaurion. Läpiviennin korkkaaminen ei viiden minuutin uppoamiseen riitä, eikä potkuriakselikaan pääse peräsimen takia putoamaan kokonaan pois. Vene ei myöskään koneen kautta voi täyttyä noin äkkiä,
Kolarointi, kölin takaosan raju ylöslyönti ja siitä johtunut vuoto on toki kaikkein selkein syy, mutta sen olisi pitänyt olla niin voimakas että kipparilla olisi siitä muistikuva .

Lue lisää

Vedenalaisen rungon loivin osuus on kölin vieressä jatkuen perään saakka. Oikein huonolla onnella veneen lasketellessa alaspäin mainingissa juuri se osuus voisi törmätä kontin nurkkaan tai muuhun terävään meressä kelluvaan rojuun. Törmäyksenä se ei olisi raju, mutta kohtalokas.

Purjeveneessä ei ole missään muualla kuin maston kohdalla yhtä vahvoja rakenteita vastaanottamaan maston voimia.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi riki olisi puristanut mastonjalkaa enemmän kuin alkuperäinen? Rikin kuormahan on riippuvainen oikaisevasta momentista, ei rikivaijereista. Jos vantit vaihdetaan paksumpiin, niitä ei kiristetä samaan venymään, vaan samaan voimaan kuin entiset. Paksummat vantit venyvät vähemmän, mutta niiden jännitys ei kasva.

Toisekseen, muodonmuutokset maston alla eivät aiheuttaisi rajua vuotoa kölin takana.

Lue lisää

Alkuperäinen riki taisi olla kannen läpi tuleva. Uusi on kannella seisova. Vanhan mastonjalan rakenteita lienee muutettu.

Alkuperäisessä rikissä ei ollut kuin yksi etustaagi. Nyt on tavallaan kolme. Noiden kolmen pitäminen yhtä kireällä kuin yksi vaatii 3-kertaisen voiman. Jos ne venyvät tai on säädetty epätasaisesti, sen löysimmän saaminen kireäksi voi vaatia vielä reilusti enemmän. Tuo ei välttämättä juuri vaikuta vantteihin, mutta tulee etustaageista ja takastaagistakin hyvin merkittävä puristus mastoon sekä taivutusmomemtti runkoon.

Etustaagien kireydessähän oli suuria ongelmia 2018. Ehkä nyt oli laitettu kunnolla voimia?

Alkuperäisillä vanteilla ei ehkä saanut kokonaan leen vantin löystymistä pois tai muutenkin on saatettu kiristää rikiä enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen riki taisi olla kannen läpi tuleva. Uusi on kannella seisova. Vanhan mastonjalan rakenteita lienee muutettu.

Alkuperäisessä rikissä ei ollut kuin yksi etustaagi. Nyt on tavallaan kolme. Noiden kolmen pitäminen yhtä kireällä kuin yksi vaatii 3-kertaisen voiman. Jos ne venyvät tai on säädetty epätasaisesti, sen löysimmän saaminen kireäksi voi vaatia vielä reilusti enemmän. Tuo ei välttämättä juuri vaikuta vantteihin, mutta tulee etustaageista ja takastaagistakin hyvin merkittävä puristus mastoon sekä taivutusmomemtti runkoon.

Etustaagien kireydessähän oli suuria ongelmia 2018. Ehkä nyt oli laitettu kunnolla voimia?

Alkuperäisillä vanteilla ei ehkä saanut kokonaan leen vantin löystymistä pois tai muutenkin on saatettu kiristää rikiä enemmän.

Lue lisää

Tyypillisesti nuo mitoitetaan siten etteivät varsinaiset rasitukset runkoon kasva kokonaisuudessaan. Ja vanttien paksuudet valitaan tämän mukaan. Eli vasinainen keulastaagi on yhä se oleellinen juttu. Tähän siis ihan mitoitusohjeet. Ja staattinen kuorma ei ole ongelma, dynaaminen on se mikä veneen rikkoo. Ja tässä tapauksessa dynaamisia kuormi on rusteissa, varsinkin tuulen puolella, keula/perästaagi, peräsimen alue laakerointeineen ja tässä tietysti hydrovane. Lisäksi isossa aallokossa runkoon tulevia. Aallokkohan oli tuolla "kohtuullinen", Suomen mittakaavassa isohkoa...

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen riki taisi olla kannen läpi tuleva. Uusi on kannella seisova. Vanhan mastonjalan rakenteita lienee muutettu.

Alkuperäisessä rikissä ei ollut kuin yksi etustaagi. Nyt on tavallaan kolme. Noiden kolmen pitäminen yhtä kireällä kuin yksi vaatii 3-kertaisen voiman. Jos ne venyvät tai on säädetty epätasaisesti, sen löysimmän saaminen kireäksi voi vaatia vielä reilusti enemmän. Tuo ei välttämättä juuri vaikuta vantteihin, mutta tulee etustaageista ja takastaagistakin hyvin merkittävä puristus mastoon sekä taivutusmomemtti runkoon.

Etustaagien kireydessähän oli suuria ongelmia 2018. Ehkä nyt oli laitettu kunnolla voimia?

Alkuperäisillä vanteilla ei ehkä saanut kokonaan leen vantin löystymistä pois tai muutenkin on saatettu kiristää rikiä enemmän.

Lue lisää

Etustaagien pituuksissa oli ongelmia 2018. Oli väärän mittaisia ja valittua sellaiset rulla versiot että ei ollut pituuden säätöä. Yksi voi olla kiinteä mittainen. Loput säädettäviä pituudeltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Etustaagien pituuksissa oli ongelmia 2018. Oli väärän mittaisia ja valittua sellaiset rulla versiot että ei ollut pituuden säätöä. Yksi voi olla kiinteä mittainen. Loput säädettäviä pituudeltaan.

Lue lisää

Eli ei kireydessä, kiristäminen ei auta mitään jos pituudet väärin. Jos pituudet oikein ja paksuudet myös ei tarvitse kiristää normaalia kireämmälle. Lisäksi kutteristaagi ei vaikuta tähän mitenkään. Ainoastaan solent stay tms.

Anonyymi kirjoitti:

Eli ei kireydessä, kiristäminen ei auta mitään jos pituudet väärin. Jos pituudet oikein ja paksuudet myös ei tarvitse kiristää normaalia kireämmälle. Lisäksi kutteristaagi ei vaikuta tähän mitenkään. Ainoastaan solent stay tms.

Lue lisää

Jos on kolme etustaagia, joissa kaikissa hakuaa pitää sägin tolkullisena sen staagin purjetta käytettäessä, pitää olla 3-kertainen voimakin. Eikös tuossa ollut kolme rullalaitetta keulassa?

Anonyymi kirjoitti:

Tyypillisesti nuo mitoitetaan siten etteivät varsinaiset rasitukset runkoon kasva kokonaisuudessaan. Ja vanttien paksuudet valitaan tämän mukaan. Eli vasinainen keulastaagi on yhä se oleellinen juttu. Tähän siis ihan mitoitusohjeet. Ja staattinen kuorma ei ole ongelma, dynaaminen on se mikä veneen rikkoo. Ja tässä tapauksessa dynaamisia kuormi on rusteissa, varsinkin tuulen puolella, keula/perästaagi, peräsimen alue laakerointeineen ja tässä tietysti hydrovane. Lisäksi isossa aallokossa runkoon tulevia. Aallokkohan oli tuolla "kohtuullinen", Suomen mittakaavassa isohkoa...

Lue lisää

Jos tuo olisi normaalisti mitoitettu, ei olisi yhtään 12 mm vaijeria, dyformista puhumattakaan. Dyformina paksuin olisi 8 mm.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on kolme etustaagia, joissa kaikissa hakuaa pitää sägin tolkullisena sen staagin purjetta käytettäessä, pitää olla 3-kertainen voimakin. Eikös tuossa ollut kolme rullalaitetta keulassa?

Lue lisää

Eipä tarvitse olla. Sinulla ei ole tainnut koskaan olla useampaa etustaagia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuo olisi normaalisti mitoitettu, ei olisi yhtään 12 mm vaijeria, dyformista puhumattakaan. Dyformina paksuin olisi 8 mm.

Mitähän oli seuraava staahi jos päästaagi keulassa 12mm dyform. Olisko ollut esim 8?

Anonyymi kirjoitti:

Eipä tarvitse olla. Sinulla ei ole tainnut koskaan olla useampaa etustaagia.

Sillä, kuinka monta etustaagia veneessä on, ei voi päätellä mitään siitä, ymmärtääkö venettä käyttävä niiihin kohdistuvista tai niiden aiheuttamista voimista mitään. Tai mistään voimista mitään.

Minä en ainakaan ymmärrä pujeveneeseen kohdistuvista voimista juuri mitään, vaikka olen purjehtinut vuosikymmeniä. Muun muassa siksi en sen enempää suunnittele purjeveneitä, esiinny rakennesuunnittelijana tai esitä minkäänlaisia arveluja Lehtisen haverin syistä.

Täällä esitetyt monensuuntaiset arvelut kyllä pistävät miettimään, hajoaako purteni kappaleiksi, kun etustaagin eteen on jälkiasennettu rullalaite code zerolle. Asentaessani mietin lähinnä sitä, kuinka tukevan aluslevyn rullalaitteen helalle laittaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Sillä, kuinka monta etustaagia veneessä on, ei voi päätellä mitään siitä, ymmärtääkö venettä käyttävä niiihin kohdistuvista tai niiden aiheuttamista voimista mitään. Tai mistään voimista mitään.

Minä en ainakaan ymmärrä pujeveneeseen kohdistuvista voimista juuri mitään, vaikka olen purjehtinut vuosikymmeniä. Muun muassa siksi en sen enempää suunnittele purjeveneitä, esiinny rakennesuunnittelijana tai esitä minkäänlaisia arveluja Lehtisen haverin syistä.

Täällä esitetyt monensuuntaiset arvelut kyllä pistävät miettimään, hajoaako purteni kappaleiksi, kun etustaagin eteen on jälkiasennettu rullalaite code zerolle. Asentaessani mietin lähinnä sitä, kuinka tukevan aluslevyn rullalaitteen helalle laittaisi.

Lue lisää

Kannattaa varoa ettei se hajoa staattiseen jännitykseen satamassa. Tuo staattinen kuorma on vakava asia.
No keulastaagissa ei jännitykset kasva määrää kasvattamalla, jollei tehdä typeryyksiä. Staattisesti tietty kuorma ja sitten purjehtiessa tulee maksimikuorma. Ja tuo maksimikuorma on sama. Riippumatta staagien määrästä. Siinä kun tietty sag ja siitä voi vaikka itsekin noita laskea. Ihan perus vektorilaskentaa. Jos on lukion käynyt, onnistuu.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa varoa ettei se hajoa staattiseen jännitykseen satamassa. Tuo staattinen kuorma on vakava asia.
No keulastaagissa ei jännitykset kasva määrää kasvattamalla, jollei tehdä typeryyksiä. Staattisesti tietty kuorma ja sitten purjehtiessa tulee maksimikuorma. Ja tuo maksimikuorma on sama. Riippumatta staagien määrästä. Siinä kun tietty sag ja siitä voi vaikka itsekin noita laskea. Ihan perus vektorilaskentaa. Jos on lukion käynyt, onnistuu.

Lue lisää

Ja kun pöntöllä lukee korkeajännitystä staattisesti, se vasta vaarallista on. Monta venettä mennyt poikki siinä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä tarvitse olla. Sinulla ei ole tainnut koskaan olla useampaa etustaagia.

Ei ole ollut tosiaan minulla useampia etustaageja. Mutta tietysti tarvitaan paljon suurempi kokonaisvoima kolmella kuin yhdellä etustaagilla, jos halutaan pitää kaikissa sagi kohtuullisena. Silloin pitää olla reilusti esijännitystä etustaagissa, jossa on purje. Luokkaa 2 tn 36-jalkaisessa vähänkin kovemmalla tuulella.

Jos yhteen haluaa tuon 2 tn vetää, tulee suunnilleen sama myös niihin kahteen muuhun. Sagin ollessa kohtuullinen sen aiheuttama lyhenemä on olematon verrattuna jännityksen aiheuttamaan venymään.

Normimitoituksella etustaagiin tulee 30-40% murtolujuudesta takastaagin ja skuutin ollessa kireällä. Tällöin vaijeri venyy luokkaa 3-4 mm/m eli 10 m etustaagi venyy 3-4 cm.

Sagin aiheuttama kiinnitysvälin lyhenemä on kertaluokkaa pienempi. 10 cm/10 m sagillä n. 3 mm, 20 cm 1 cm ja 30 cm 3,5 cm.

Siis vasta tolkuttomalla sägillä ne kaksi muuta jäävät pienelle kuormalle. Jos tuo kelpaa eikä kamalan pussikkaaksi jäänyt purje haittaa, mikäs siinä. Silloin ei tule lisäkuormaa ylimääräisistä etustaageista eikä ylipäätänsä etustaagiin tarvita kummoista kuormaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vedenalaisen rungon loivin osuus on kölin vieressä jatkuen perään saakka. Oikein huonolla onnella veneen lasketellessa alaspäin mainingissa juuri se osuus voisi törmätä kontin nurkkaan tai muuhun terävään meressä kelluvaan rojuun. Törmäyksenä se ei olisi raju, mutta kohtalokas.

Purjeveneessä ei ole missään muualla kuin maston kohdalla yhtä vahvoja rakenteita vastaanottamaan maston voimia.

Lue lisää

Tyynessä kelissä, joka siellä oli, ei kontti varmaan pahasti hajota.

Anonyymi kirjoitti:

Etustaagien pituuksissa oli ongelmia 2018. Oli väärän mittaisia ja valittua sellaiset rulla versiot että ei ollut pituuden säätöä. Yksi voi olla kiinteä mittainen. Loput säädettäviä pituudeltaan.

Lue lisää

Onhan arveltu, että vika olisi siinä, että vene kiristettiin banaaniksi 2018. Aika erikoinen virhe olisi ammattimiehiltä laittaa väärän pituiset vaijerit.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan arveltu, että vika olisi siinä, että vene kiristettiin banaaniksi 2018. Aika erikoinen virhe olisi ammattimiehiltä laittaa väärän pituiset vaijerit.

Liian myöhäänhän vene saatiin rikattua. Mikään ei toiminut ja peräkaiteestakin piti sahata pala pois kisan aikana takastaagin tieltä.

Kiire tuli nytkin, mutta sentään suuri osa oli jo kertaallen koeteltua. Paljon kuitenkin purettiin ja kasattiin taas. Mukaanlukien läpivientien letkut.

Anonyymi kirjoitti:

Tyynessä kelissä, joka siellä oli, ei kontti varmaan pahasti hajota.

Tuulta oli alle 10 m/s, eli kevyttä. Mutta valtameren tapaan kuitenkin 2,5 m maininki. Kyllä siinä hyvässä hississä mennään ylös-alas.

Anonyymi kirjoitti:

Vedenalaisen rungon loivin osuus on kölin vieressä jatkuen perään saakka. Oikein huonolla onnella veneen lasketellessa alaspäin mainingissa juuri se osuus voisi törmätä kontin nurkkaan tai muuhun terävään meressä kelluvaan rojuun. Törmäyksenä se ei olisi raju, mutta kohtalokas.

Purjeveneessä ei ole missään muualla kuin maston kohdalla yhtä vahvoja rakenteita vastaanottamaan maston voimia.

Lue lisää

Aika monessa purkkarissa kölituennan rakenteet ovat paljon vahvempia kuin rakenteet maston jalan alla ja hyvästä syystä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole ollut tosiaan minulla useampia etustaageja. Mutta tietysti tarvitaan paljon suurempi kokonaisvoima kolmella kuin yhdellä etustaagilla, jos halutaan pitää kaikissa sagi kohtuullisena. Silloin pitää olla reilusti esijännitystä etustaagissa, jossa on purje. Luokkaa 2 tn 36-jalkaisessa vähänkin kovemmalla tuulella.

Jos yhteen haluaa tuon 2 tn vetää, tulee suunnilleen sama myös niihin kahteen muuhun. Sagin ollessa kohtuullinen sen aiheuttama lyhenemä on olematon verrattuna jännityksen aiheuttamaan venymään.

Normimitoituksella etustaagiin tulee 30-40% murtolujuudesta takastaagin ja skuutin ollessa kireällä. Tällöin vaijeri venyy luokkaa 3-4 mm/m eli 10 m etustaagi venyy 3-4 cm.

Sagin aiheuttama kiinnitysvälin lyhenemä on kertaluokkaa pienempi. 10 cm/10 m sagillä n. 3 mm, 20 cm 1 cm ja 30 cm 3,5 cm.

Siis vasta tolkuttomalla sägillä ne kaksi muuta jäävät pienelle kuormalle. Jos tuo kelpaa eikä kamalan pussikkaaksi jäänyt purje haittaa, mikäs siinä. Silloin ei tule lisäkuormaa ylimääräisistä etustaageista eikä ylipäätänsä etustaagiin tarvita kummoista kuormaa.

Lue lisää

Sagi on ollut luokkaa 15cm tuon kokoisessa veneessä, ei ainakaan vähempää. Purjeet suunnitellaan tietylle sagille ja tätä voidaan käyttää jopa hyödyksi. Ja käytetäänkin. Ja esim solet stay sail tehdään sellaiseksi. Jps keulan päästaagin (se paksuin) kuormaa kasvatetaan (siis purje aiheuttaa sagia) samalla se vähentää solent stayn kuormaa ja päinvastoin. Jos nyt kuvitellaan (sagi ei ole komioitu, joten sen laskeminen hieman kinkkisempä miten vaikuttaa pituuksiin) että sagi aiheuttaa 3mm kiinnitysvälin lyhenemän, tämä aiheuttaa sitten kuorman vähenemää esim solent stayssä ja taas päinvastoin. Rikisuunnittelija ottaa nämä huomioon, että pääkuorma pysyy siellä missä pitääkin. Tyypillisesti esim solent stay on aina numeroa pienempi. Kutteristaagia tämä ei koske mitenkään. Ja tässä taas mietitään stattisia kuormia ja niitä veneet kestävät hyvin. Dynaamiset kuormat rikkovat.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan arveltu, että vika olisi siinä, että vene kiristettiin banaaniksi 2018. Aika erikoinen virhe olisi ammattimiehiltä laittaa väärän pituiset vaijerit.

Olivat rehellisesti väärän mittaisia ja jollain oli idea että voisi kiinteämittaisilla tehdä. Väärä idea. Yksi kiinteämittainen, loput säädettäviä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulta oli alle 10 m/s, eli kevyttä. Mutta valtameren tapaan kuitenkin 2,5 m maininki. Kyllä siinä hyvässä hississä mennään ylös-alas.

Keli oli sellaiselle normi itämeri perhepurjehtijalle kova sanoisin

Anonyymi kirjoitti:

Sagi on ollut luokkaa 15cm tuon kokoisessa veneessä, ei ainakaan vähempää. Purjeet suunnitellaan tietylle sagille ja tätä voidaan käyttää jopa hyödyksi. Ja käytetäänkin. Ja esim solet stay sail tehdään sellaiseksi. Jps keulan päästaagin (se paksuin) kuormaa kasvatetaan (siis purje aiheuttaa sagia) samalla se vähentää solent stayn kuormaa ja päinvastoin. Jos nyt kuvitellaan (sagi ei ole komioitu, joten sen laskeminen hieman kinkkisempä miten vaikuttaa pituuksiin) että sagi aiheuttaa 3mm kiinnitysvälin lyhenemän, tämä aiheuttaa sitten kuorman vähenemää esim solent stayssä ja taas päinvastoin. Rikisuunnittelija ottaa nämä huomioon, että pääkuorma pysyy siellä missä pitääkin. Tyypillisesti esim solent stay on aina numeroa pienempi. Kutteristaagia tämä ei koske mitenkään. Ja tässä taas mietitään stattisia kuormia ja niitä veneet kestävät hyvin. Dynaamiset kuormat rikkovat.

Lue lisää

Tapiolla on kolme rullaa keulassa ja sitten vielä babystaagi. Ilmeisesti noissa kolmessa rullassa on kaksi eri kokoista genuaa/fokkaa ja Code0? Kaikki nuo tarvitsevat kireän etustaagin.

Rikisuunnittelijan osaamisesta en olisi vakuuttunut tai sitten hänelle on annettu hyvin oudot rajoitteet. 12 mm dyformit eivät tuollaiseen veneeseen kuulu.

Kuka rikin suunnitteli? Kamu osaa asiansa, mutta ei taida rikejä suunnitella.

Anonyymi kirjoitti:

Tapiolla on kolme rullaa keulassa ja sitten vielä babystaagi. Ilmeisesti noissa kolmessa rullassa on kaksi eri kokoista genuaa/fokkaa ja Code0? Kaikki nuo tarvitsevat kireän etustaagin.

Rikisuunnittelijan osaamisesta en olisi vakuuttunut tai sitten hänelle on annettu hyvin oudot rajoitteet. 12 mm dyformit eivät tuollaiseen veneeseen kuulu.

Kuka rikin suunnitteli? Kamu osaa asiansa, mutta ei taida rikejä suunnitella.

Lue lisää

Kireä ja kireä. "Code0" on ihan dacronia ja bartelsin vaijerirullalla. Hyvinkin heppoinen purje kuormiltaa verrattuna oikeaan code0. Lattea cruising genaakkeri siis. Ei tarvitse olla kireä tuon. Kunhan ei nyt heiluskele. Etummainen genoa on varsinaisessa päästaagissa ja tämä on oleellinen. Toinen on sitten jonkin verran löysempi. 12mm dyformeista en tiedä mitään mutta on aivan täydellinen overkill tuohon veneeseen. 10mm 1x19 riittäisi hyvin. Muistaakseni VDH vaihtoi 8->6mm osa kun laittoi matalamman maston. Se mitä tuo 12mm dyform (jos pitää paikkansa) aiheuttaa on dynaamisten kuormien kasvu. Staattiset on yhä samoja kuten täällä joku ansiokkaasti selittänyt. Rikisuunnittelusta, Frersin toimiston suunnitelmia nähnyt, niissä oli mukana rikisuunnitelmat, jotka sitten Selden oli kääntänyt heille sopiviksi. Mutta mitoituksen perusteet Frersiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Keli oli sellaiselle normi itämeri perhepurjehtijalle kova sanoisin

Tapion mukaan oli tyyntä. Tästä voi päätellä, että vene eteni hitaasti. Dynaamiset kuormat ja kontin kolaukset oli siis pieniä.

Anonyymi kirjoitti:

Tapion mukaan oli tyyntä. Tästä voi päätellä, että vene eteni hitaasti. Dynaamiset kuormat ja kontin kolaukset oli siis pieniä.

Tyynessä rikiin muodostuvat dynaamiset kuormat ovat suuri kun 2-4m maininkia. Paljon suuremmat kuin 5m/s sivutuulessa. Pläkäsaä heiluminen rikkonut paljon veneitä. Tuo uppoamishetki ei kyllä tietojeni mukaan tyyni ollut, vaikkakin "heikkotuulinen". Edellinen päivä oli täysin tyyni. Ja saattanut vaikuttaa uppoamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kireä ja kireä. "Code0" on ihan dacronia ja bartelsin vaijerirullalla. Hyvinkin heppoinen purje kuormiltaa verrattuna oikeaan code0. Lattea cruising genaakkeri siis. Ei tarvitse olla kireä tuon. Kunhan ei nyt heiluskele. Etummainen genoa on varsinaisessa päästaagissa ja tämä on oleellinen. Toinen on sitten jonkin verran löysempi. 12mm dyformeista en tiedä mitään mutta on aivan täydellinen overkill tuohon veneeseen. 10mm 1x19 riittäisi hyvin. Muistaakseni VDH vaihtoi 8->6mm osa kun laittoi matalamman maston. Se mitä tuo 12mm dyform (jos pitää paikkansa) aiheuttaa on dynaamisten kuormien kasvu. Staattiset on yhä samoja kuten täällä joku ansiokkaasti selittänyt. Rikisuunnittelusta, Frersin toimiston suunnitelmia nähnyt, niissä oli mukana rikisuunnitelmat, jotka sitten Selden oli kääntänyt heille sopiviksi. Mutta mitoituksen perusteet Frersiltä.

Lue lisää

Kyllä tuo 12 mm dyform on mainittu monessa paikassa. Ei ehkä juuri etustaagille, mutta ainakin vanteille. Mm. esittelyvideo lähtöpäivänä tämän vuoden kisaan. Tuossa Don mainitsee 12 mm dyformin ja vertaa paksuutta sormeensa. Tolkuttoman paksu on, mutta vaikea videosta nähdä onko dyformia. Näkeehän sen helposti paikanpäällä, joten en tuota epäile.

Omassa veneessäni etustaagi on Seldenin suunnitelman mukaa 7 mm 1x19 tai 6,4 mm rod. Mulla on rod. Vene on samaa kokoluokkaa kuin Tapion, mutta riki valtavasti isompi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo 12 mm dyform on mainittu monessa paikassa. Ei ehkä juuri etustaagille, mutta ainakin vanteille. Mm. esittelyvideo lähtöpäivänä tämän vuoden kisaan. Tuossa Don mainitsee 12 mm dyformin ja vertaa paksuutta sormeensa. Tolkuttoman paksu on, mutta vaikea videosta nähdä onko dyformia. Näkeehän sen helposti paikanpäällä, joten en tuota epäile.

Omassa veneessäni etustaagi on Seldenin suunnitelman mukaa 7 mm 1x19 tai 6,4 mm rod. Mulla on rod. Vene on samaa kokoluokkaa kuin Tapion, mutta riki valtavasti isompi.

Lue lisää

Oma vene jonkin verran suurempi kuin asteria ja RM suurempi. Vene on myös painavampi kuin Asteria. Ja on ns oikea laatuvene (mitä se sitten tarkoittaa, no on noilla paljon maailmalla kierretty). Sivuvantit ja alavantit 10mm 1x19 ja etustaagi 8mm 1x19. Ihan veikkaus että keulastaagi ei ole 12mm dyformia ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Oma vene jonkin verran suurempi kuin asteria ja RM suurempi. Vene on myös painavampi kuin Asteria. Ja on ns oikea laatuvene (mitä se sitten tarkoittaa, no on noilla paljon maailmalla kierretty). Sivuvantit ja alavantit 10mm 1x19 ja etustaagi 8mm 1x19. Ihan veikkaus että keulastaagi ei ole 12mm dyformia ollut.

Lue lisää

Eihän Asterian rikissä ollut järjen häivää. Kyllä siinä tosiaan on niitä 12 mm dyform vaijereita, mutta kuten sanoin keulastaagista en ole varma. Järjettömästä rikistä on moni varoitellut VDH mukaan lukien. Ja useampi minun tuttu, jotka ovat läheltä seuranneet Tapion valmistautumista 2022 kisaan.

8 mm paksumpaa dyformia tuohon veneeseen ei olisi pitänyt mihinkään laittaa. Ja tuotakin vain epäjatkuvien päävanttien alaosaan ja ehkä alavantteihin. Samoihin paikkoin 10 mm 1x19 olisi myös ollut OK.

Anonyymi kirjoitti:

Oma vene jonkin verran suurempi kuin asteria ja RM suurempi. Vene on myös painavampi kuin Asteria. Ja on ns oikea laatuvene (mitä se sitten tarkoittaa, no on noilla paljon maailmalla kierretty). Sivuvantit ja alavantit 10mm 1x19 ja etustaagi 8mm 1x19. Ihan veikkaus että keulastaagi ei ole 12mm dyformia ollut.

Lue lisää

Tässä videossa sanotaan babystayn ja päävantin olevan 12 mm dyformia. Muiden paksuutta ei mainita. Ehkä alavantit ovat numeroa pienenpiä? Vaikea nähdä videolta.

Kuvaa rikiä "super heavy" ja vaijereita tyypillisesti 60-jalkaisissa käytettäviksi.

https://m.youtube.com/watch?v=L2NaIaST7UY

Kooste oli selventävä. 20 min olikin se aika, jonka Tapio arveli seuranneensa lopullista uppoamista. Ja luonnollista sekin, että niin kauan uppoaminen kesti, kun vesitiiviit osastot kelluttivat. Samalla ne pienensivät vuotopaikan hydrostaattisen paineen lähelle nollaa. Vesitiiviiden osastojen luukut taas oli tehty tiiviiksi osaston sisäistä painetta vastaan, nyt niihin paine tuli "väärältä" puolelta.

Anonyymi kirjoitti:

Kooste oli selventävä. 20 min olikin se aika, jonka Tapio arveli seuranneensa lopullista uppoamista. Ja luonnollista sekin, että niin kauan uppoaminen kesti, kun vesitiiviit osastot kelluttivat. Samalla ne pienensivät vuotopaikan hydrostaattisen paineen lähelle nollaa. Vesitiiviiden osastojen luukut taas oli tehty tiiviiksi osaston sisäistä painetta vastaan, nyt niihin paine tuli "väärältä" puolelta.

Lue lisää

Sinulla on siis vesitiiviit osastot A ja B, ja niiden välisessä laipiossa on luukku AB.
Kumpi puoli laipiosta on nyt muka sisäinen ja kumpi ulkoinen, ja millähän perusteella?

Mitään väärää puolta ei siis ole olemassa, vaan koko osastoinnin idea edellyttää ylipaineen kestoa kummalta puolelta tahansa. Kummallakin puolella luukkua kun on vesitiivis osasto, mikä vaurion sattuessa voi täyttyä vedellä ja tuottaa sen ylipaineen.

Anonyymi kirjoitti:

Kooste oli selventävä. 20 min olikin se aika, jonka Tapio arveli seuranneensa lopullista uppoamista. Ja luonnollista sekin, että niin kauan uppoaminen kesti, kun vesitiiviit osastot kelluttivat. Samalla ne pienensivät vuotopaikan hydrostaattisen paineen lähelle nollaa. Vesitiiviiden osastojen luukut taas oli tehty tiiviiksi osaston sisäistä painetta vastaan, nyt niihin paine tuli "väärältä" puolelta.

Lue lisää

Näin oli tosiaan. Tuo loppu uppoamisessa on todella hidasta, kun veneessä keulassa isommat vesitiivit osasto ja perässä pienemmät. Venehän on kellunut perä jonkin verran Vedenpinnan korkeusero sisä-ulko ollut varmaan luokkaa 10-20cm, riippuen miten osastot toimineet, paljonko kajuutan sisälle jäänyt ilmaa ja paljonko runko aiheuttanut nostetta.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on siis vesitiiviit osastot A ja B, ja niiden välisessä laipiossa on luukku AB.
Kumpi puoli laipiosta on nyt muka sisäinen ja kumpi ulkoinen, ja millähän perusteella?

Mitään väärää puolta ei siis ole olemassa, vaan koko osastoinnin idea edellyttää ylipaineen kestoa kummalta puolelta tahansa. Kummallakin puolella luukkua kun on vesitiivis osasto, mikä vaurion sattuessa voi täyttyä vedellä ja tuottaa sen ylipaineen.

Lue lisää

Keulan vesitiivit osastot on tehty törmäyksen varalle. Siis pitämään keulan puolelta tullut vesi keulanpuolella, toisin päin vesitiiveydellä ei ole merkitystä. Siten paineenkeston osalta laipioissa olevissa luukuissa on selkeästi oikea ja väärä puoli. Ja luukuthan niissä on pakko olla, taaemmassa laipiossa jopa niin iso, että siitä voi kulkea läpi. Kun ihmisen mentävän oven väärälle puolelle tulee metri vettä, se vuotaa varmasti tai pettää kokonaan.

Miksi luukkujen pitäisi olla paineenkestäväy molempiin suuntiin? Tiivitähän ne nytkin olivat, mutta paineenkesto olematon. Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi luukkujen pitäisi olla paineenkestäväy molempiin suuntiin? Tiivitähän ne nytkin olivat, mutta paineenkesto olematon. Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta.

Lue lisää

"Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta."
Ei pidä alkuunkaan paikkansa jos osastointi on kunnolla ja järkevästi tehty. Tuossa tilanteessa veneellä pääsee silloin vielä purjehtimalla ihmisten ilmoille vapaasta vesipinnasta huolimatta, toki huomattavasti normaalia pienemmillä purjeilla.
Tuolla asenteella kaikki osastointiin käytetty raha on tyystin hukkaan heitettyä aina.

Anonyymi kirjoitti:

"Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta."
Ei pidä alkuunkaan paikkansa jos osastointi on kunnolla ja järkevästi tehty. Tuossa tilanteessa veneellä pääsee silloin vielä purjehtimalla ihmisten ilmoille vapaasta vesipinnasta huolimatta, toki huomattavasti normaalia pienemmillä purjeilla.
Tuolla asenteella kaikki osastointiin käytetty raha on tyystin hukkaan heitettyä aina.

Lue lisää

Asteriassa olisi liki 20 kuutiota vettä sisällä ja veden pinta max puoli metriä kannen alapuolella. Sellaisella veneellä ei purjehdita mihinkään, se on tyystin menettänyt vakautensakin. Se enää vain pysyy pinnalla, ei muuta.

Laivojen teräsovet voidaan tehdä molemmin puolin paineenkestäviksi, venemittakaavassa sellaisen oven rakenne olisi vain hölmöilyä. Se laivan ovikaan ei olisi täysin tiivis, vaan tihkuisi.

Anonyymi kirjoitti:

Asteriassa olisi liki 20 kuutiota vettä sisällä ja veden pinta max puoli metriä kannen alapuolella. Sellaisella veneellä ei purjehdita mihinkään, se on tyystin menettänyt vakautensakin. Se enää vain pysyy pinnalla, ei muuta.

Laivojen teräsovet voidaan tehdä molemmin puolin paineenkestäviksi, venemittakaavassa sellaisen oven rakenne olisi vain hölmöilyä. Se laivan ovikaan ei olisi täysin tiivis, vaan tihkuisi.

Lue lisää

Tässä purjehditaan upotetulla veneellä. Etapissahan on polyuretaanivaahtoa ja kerrosrakenne. https://www.yachtingmonthly.com/gear/trying-to-sink-an-unsinkable-boat-31338

Anonyymi kirjoitti:

Tässä purjehditaan upotetulla veneellä. Etapissahan on polyuretaanivaahtoa ja kerrosrakenne. https://www.yachtingmonthly.com/gear/trying-to-sink-an-unsinkable-boat-31338

Lue lisää

Näytti Etap ottavan vettä sen verran kuin Asteriassa oli Tapion päästyä ylös punkasta. Eikä Etapin kyvystä purjehtia saatu käsitystä pläkässä. Artikkelissa myös uppoamattomaksi mainittu Sadler upposi melkein kantta myöten.

Anonyymi kirjoitti:

Näytti Etap ottavan vettä sen verran kuin Asteriassa oli Tapion päästyä ylös punkasta. Eikä Etapin kyvystä purjehtia saatu käsitystä pläkässä. Artikkelissa myös uppoamattomaksi mainittu Sadler upposi melkein kantta myöten.

Lue lisää

Siinä kerrottiin, että toisella Etapilla oli vastaavassa demonstraatiossa purjehdittu kanaalin yli. Noissa vesi ei kyllä nouse kanteen asti.

Anonyymi kirjoitti:

"Tilanne on joka tapauksessa täysin menetetty, jos salongin puolella vettä on niin paljon, että laipion luukkuun muodostuu painetta."
Ei pidä alkuunkaan paikkansa jos osastointi on kunnolla ja järkevästi tehty. Tuossa tilanteessa veneellä pääsee silloin vielä purjehtimalla ihmisten ilmoille vapaasta vesipinnasta huolimatta, toki huomattavasti normaalia pienemmillä purjeilla.
Tuolla asenteella kaikki osastointiin käytetty raha on tyystin hukkaan heitettyä aina.

Lue lisää

Osastot pitäisi veneenrakennuksen oppien mukaan mitoittaa niin, että vene kelluu, ja sillä pystyy auttavasti etenemään, vaikka mikä tahansa yksi osasto täyttyisi vedellä. Asteria upposi, joten joko osastot oli väärin suunniteltu tai sitten enemmän kuin yksi osasto täyttyi vedellä.

Anonyymi kirjoitti:

Osastot pitäisi veneenrakennuksen oppien mukaan mitoittaa niin, että vene kelluu, ja sillä pystyy auttavasti etenemään, vaikka mikä tahansa yksi osasto täyttyisi vedellä. Asteria upposi, joten joko osastot oli väärin suunniteltu tai sitten enemmän kuin yksi osasto täyttyi vedellä.

Lue lisää

Tuossa oli kai suunniteltu niin, ettei uppoa kun tietyt osastot täyttyvät. Salonki on liian iso eli sen täyttyminen upotti.

GGR-vaatimuksena oli vesitiivis osasto keulassa. Ideana lienee keulaan osuvasta törmäyksestä selviäminen. Asteriassa oli myös takana kaksi vesitiivistä osastoa, joiden ideanana oli eristää läpiviennit.

Anonyymi kirjoitti:

Asteriassa olisi liki 20 kuutiota vettä sisällä ja veden pinta max puoli metriä kannen alapuolella. Sellaisella veneellä ei purjehdita mihinkään, se on tyystin menettänyt vakautensakin. Se enää vain pysyy pinnalla, ei muuta.

Laivojen teräsovet voidaan tehdä molemmin puolin paineenkestäviksi, venemittakaavassa sellaisen oven rakenne olisi vain hölmöilyä. Se laivan ovikaan ei olisi täysin tiivis, vaan tihkuisi.

Lue lisää

Väärin. Oikaisevaa momenttia on järkevällä suunnittelulla jäljellä silloinkin, kun veden pinta on ulkopuolella ja salongissa samalla korkeudella. Muotovakavuudesta on pääosa menetetty, mutta uppoumakeskipiste on selvästi painopisteen yläpuolella, joten oikaisevaa momenttia löytyy lähes sinikäyrän muodossa varsin suurella vipuvarrella.
Jos tuo ei Asteriassa olisi onnistunut, se tarkoittaa ettei kyseistä venetyyppiä olisi tuollaiseen tarkoitukseen koskaan pitänyt valitakaan, kun parempiakin on olemassa.

Ovi saadaan järkevällä rakenteella helposti paineenkestäväksi molemmin puolin. Esim catamaraanien hätäuloskäyntien kaupallisesti sarjatuotantona tuotetuissa luukuissa on salpalaitteet ja tiivisteet joka puolella luukkua, eikä vain saranan vastakkaisella puolella. Ei ole mitään ongelmaa mitoittaa salpalaitteita siten että kestävät ylipainetta vaikkapa 20 kPa molempiin suuntiin. Lähes koko luukun kokoisen pleksin tilalle kannattaa laittaa jotain vahvempaa, alumiinilevy tai kerrosrakenteinen komposiittilevy.
Tihkumisesta pääsee oikealla mitoituksella ja tiivisteillä helposti eroon. Mikään ei myöskään pakoita tekemään luukusta normaalin oven kokoista, kun se luukun kokoinne riittää mainiosti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa oli kai suunniteltu niin, ettei uppoa kun tietyt osastot täyttyvät. Salonki on liian iso eli sen täyttyminen upotti.

GGR-vaatimuksena oli vesitiivis osasto keulassa. Ideana lienee keulaan osuvasta törmäyksestä selviäminen. Asteriassa oli myös takana kaksi vesitiivistä osastoa, joiden ideanana oli eristää läpiviennit.

Lue lisää

Kyse ei ollut GGR vaatimuksista, vaan järkevän itsesuojeluvaiston omaavan purjehtijan omista vaatimuksista, ennenkuin tuollaiseen reissuun edes harkitsee lähtevänsä.
Vain hölmöt luottavat siihen että jonkun ulkopuolisen tahon vaatimukset ovat riittäviä tuollaisiin olosuhteisiin lähtemisessä. GGR- ja CE-merkinnän vaaatimukset eivät todellakaan ole riittäviä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei ollut GGR vaatimuksista, vaan järkevän itsesuojeluvaiston omaavan purjehtijan omista vaatimuksista, ennenkuin tuollaiseen reissuun edes harkitsee lähtevänsä.
Vain hölmöt luottavat siihen että jonkun ulkopuolisen tahon vaatimukset ovat riittäviä tuollaisiin olosuhteisiin lähtemisessä. GGR- ja CE-merkinnän vaaatimukset eivät todellakaan ole riittäviä.

Lue lisää

Suomalainen 3-luokan katsastusvaatimus on riittävä. Raketeilla. Ja ehdottomasti olisi pitänyt olla puutapit nyt mutta taisi unohtua ne.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Oikaisevaa momenttia on järkevällä suunnittelulla jäljellä silloinkin, kun veden pinta on ulkopuolella ja salongissa samalla korkeudella. Muotovakavuudesta on pääosa menetetty, mutta uppoumakeskipiste on selvästi painopisteen yläpuolella, joten oikaisevaa momenttia löytyy lähes sinikäyrän muodossa varsin suurella vipuvarrella.
Jos tuo ei Asteriassa olisi onnistunut, se tarkoittaa ettei kyseistä venetyyppiä olisi tuollaiseen tarkoitukseen koskaan pitänyt valitakaan, kun parempiakin on olemassa.

Ovi saadaan järkevällä rakenteella helposti paineenkestäväksi molemmin puolin. Esim catamaraanien hätäuloskäyntien kaupallisesti sarjatuotantona tuotetuissa luukuissa on salpalaitteet ja tiivisteet joka puolella luukkua, eikä vain saranan vastakkaisella puolella. Ei ole mitään ongelmaa mitoittaa salpalaitteita siten että kestävät ylipainetta vaikkapa 20 kPa molempiin suuntiin. Lähes koko luukun kokoisen pleksin tilalle kannattaa laittaa jotain vahvempaa, alumiinilevy tai kerrosrakenteinen komposiittilevy.
Tihkumisesta pääsee oikealla mitoituksella ja tiivisteillä helposti eroon. Mikään ei myöskään pakoita tekemään luukusta normaalin oven kokoista, kun se luukun kokoinne riittää mainiosti.

Lue lisää

Väärin. Tietenkin kölin oikaiseva momentti on tallella, mutta muotovakavuudesta ei mitään, koska sisällä oleva vesi kumoaa sen. Oleellista on kuitenkin se, että sisällä on 20 tonnia siirtyvää painoa. Se on vakavuuden kannalta hallitseva tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Oikaisevaa momenttia on järkevällä suunnittelulla jäljellä silloinkin, kun veden pinta on ulkopuolella ja salongissa samalla korkeudella. Muotovakavuudesta on pääosa menetetty, mutta uppoumakeskipiste on selvästi painopisteen yläpuolella, joten oikaisevaa momenttia löytyy lähes sinikäyrän muodossa varsin suurella vipuvarrella.
Jos tuo ei Asteriassa olisi onnistunut, se tarkoittaa ettei kyseistä venetyyppiä olisi tuollaiseen tarkoitukseen koskaan pitänyt valitakaan, kun parempiakin on olemassa.

Ovi saadaan järkevällä rakenteella helposti paineenkestäväksi molemmin puolin. Esim catamaraanien hätäuloskäyntien kaupallisesti sarjatuotantona tuotetuissa luukuissa on salpalaitteet ja tiivisteet joka puolella luukkua, eikä vain saranan vastakkaisella puolella. Ei ole mitään ongelmaa mitoittaa salpalaitteita siten että kestävät ylipainetta vaikkapa 20 kPa molempiin suuntiin. Lähes koko luukun kokoisen pleksin tilalle kannattaa laittaa jotain vahvempaa, alumiinilevy tai kerrosrakenteinen komposiittilevy.
Tihkumisesta pääsee oikealla mitoituksella ja tiivisteillä helposti eroon. Mikään ei myöskään pakoita tekemään luukusta normaalin oven kokoista, kun se luukun kokoinne riittää mainiosti.

Lue lisää

Salpalaitteet molemmin puolin ei auta. Eikä kattien pohjaluukkuja ole pienintäkään syytä rakentaa kestämään painetta sisäpuolelta, koska sitä ei voi edes teoriassa syntyä enempää kuin luukulla seisovan ihmisen verran.

Anonyymi kirjoitti:

Salpalaitteet molemmin puolin ei auta. Eikä kattien pohjaluukkuja ole pienintäkään syytä rakentaa kestämään painetta sisäpuolelta, koska sitä ei voi edes teoriassa syntyä enempää kuin luukulla seisovan ihmisen verran.

Lue lisää

Eihän luukulla seisova ihminekään ylitä ulkopuolisen veden painetta, vain hiukan kevittää.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Tietenkin kölin oikaiseva momentti on tallella, mutta muotovakavuudesta ei mitään, koska sisällä oleva vesi kumoaa sen. Oleellista on kuitenkin se, että sisällä on 20 tonnia siirtyvää painoa. Se on vakavuuden kannalta hallitseva tekijä.

Lue lisää

Muotovakavuus on jäljellä niiden osastojen kohdalta, jotka ovat edelleen kuivina. Jos keseiset osastot ovat keulassa ja perässä, on niiden osuus koko alkuperäisestä muotovakavuudesta pieni, koska keula ja ko veneessä myös perä ovat keskivenettä oleellisesti kapeampia.
Vedellä täyttyneen keskiosaton vaikutus muotovakavuuteen ei ole negatiivinen, vaan nolla. Tilanne on sama kuin jos keskivene ei olisi osa venettä ollenkaan, vaan vene koostuisi erillisistä oerä ja keula veneistä, jotka ovat jäykästi kiinni toisissaan. Keskiosaston kohdalla runkoon kohdistuva paine-ero on siis nolla, eli sisä- ja ulkopuolella on sama paine, eli aivan kuin siinä kohtaa ei mitään venettä olisikaan. Voit vaikka sahata siihen keskiosaan sen verran aukkoja, että aallot pääsevät vapaati läpi veneen puolelta toiselle.
Kölin oikaiseva momentti riittää kompensoimaan maston painoin kallistavan momentin helposti, joten veneellä on yhteensä oikaisevaa momenttia sinikäyrän muotoisena.