Miten tunnistaa ihastuneen miehen?

Anonyymi-ap

Mistä merkeistä voi tunnistaa aidosti ihastuneen miehen? Entä jos ihastunut mies onkin aidosti ujo? En kestä kokea ja tunnustaa tunteitani enää yhdellekkään joka paljastuu siinä hetkessä sittenkin pelkäksi pelimieheksi..

32

1842

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hyvä kysymys!!! Jos sydän ei osaa kuunnella, on aika joka todistaa aidon ihastumisen ja rakastumisen. Usein ihmisillä on aivan liian kiire tunnustamaan tunteitaan, silloin saattaa joutua pettymään tai toinen joutua miellyttämisen takia, olemaan liian "optimistinen", On olemassa tuhansia eleitä, tapoja ja toiseen suhtautumisia, joista ilmenee toisen arvostus ja rakkauden taso. Joskus auttaa kun ei liian itsekeskeisesti suhtaudu tilanteeseen, elämässä peilataan toisiamme jossain määrin, ja omalla käytöksellä saatetaan lukkiuttaa toisen tunteita ja ajatuksia. Reipas käyttäytyminen tärkeää ihmistä kohtaan on oikea tapa, se saattaa saada ujoimmankin ihmisen rohkaistumaan ja avautumaan tunteistaan. Pelimies nimeä käytettiin ennen n.20v nuorista miehistä, jotka eivät olleet valmiita sitoutumaan. Aikuiset miehet ja naiset katselevat toisiaan pariutumismielessä, tai ajatuksen viettää yhteinen lopputaival, silloin kyseessä on arvokas rakkaus tai syvempi ystävyys.
      https://youtu.be/RfF-MS7IYqo

    • Anonyymi

      Mistä päättelet itse tällä hetkellä että mies voisi olla ihastunut?

    • Oman kokemukseni perusteella olen aivan varma siitä, ettei ujoja miehiä ole olemassakaan. Jokainen mies uskaltaa tehdä aloitteen, jos on naisesta oikeasti kiinnostunut. Todella monet miehet valittavat häirikkönaisista, jotka luulevat heidän olevan ujoja ja oikeasti he vain eivät ole siitä naisesta kiinnostuneet.

      • Anonyymi

        Ujolla vaan menee pitempään tulkita se asia. Ja he helpommin voivat tulkita tilanteen ettei naista kiinnostakkaan.


      • Anonyymi

        Kysymys on vain siitä, että minkä naiset kelpuuttaa aloitteeksi. Tv sarjat ja elokuvat antaa vähän väärän kuvan. Vaikka mies olisi vaikuttunut naisesta tai kovasti ihastunut, niin ei silloin tehdä mitä vain. Itsekunnioituksen raja on aina jossain. Naisen ei kuulu olla liian vaikea nykyään. Tällä tarkoitan sitä, että jos nainenkin on kiinnostunut miehestä, niin pitäisi löytyä aloitteellisuutta sieltäkin päästä, eikä arvottaa miehiä niin, että otetaan se joka minua haluaa eniten. Sehän on ihan luolamiesmeininkiä. Ennen sillä vaikeana olemisena oli tarkoituksena suojella naisen siveellisyyttä, koska huonomainen nainen ei päässyt naimisiin. Nykyään sitä taakkaa ei ole vaan kyse on ainoastaan jostain leikistä missä nainen haluaa tuntea olevansa tavoiteltu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ujolla vaan menee pitempään tulkita se asia. Ja he helpommin voivat tulkita tilanteen ettei naista kiinnostakkaan.

        Jokainen äiti aina kasvattaa poikansa sellaiseksi, että sinä kyllä saat isketyksi naisen kuin naisen ja naiset aivan juoksevat sinun perässäsi. Miehet ennemminkin ehdottelevat törkytyyliin seksiä kaikille kiinnostaville naisille ja nykyään lähettävät kikkelikuvia. Miehen ujous on oman mielikuvituksesi tuotetta. Sellaista miestä ei ole olemassakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ujolla vaan menee pitempään tulkita se asia. Ja he helpommin voivat tulkita tilanteen ettei naista kiinnostakkaan.

        Ujon vastakohta ei ole rohkea, vaan julkea nenänsä joka paikkaan tunkija ilman hyviä taopja. Viidakossahan se tietysti on hyväksi. Vaan voi joskus kallo haljetakin yllättäin.


      • Anonyymi
        enlabarra kirjoitti:

        Jokainen äiti aina kasvattaa poikansa sellaiseksi, että sinä kyllä saat isketyksi naisen kuin naisen ja naiset aivan juoksevat sinun perässäsi. Miehet ennemminkin ehdottelevat törkytyyliin seksiä kaikille kiinnostaville naisille ja nykyään lähettävät kikkelikuvia. Miehen ujous on oman mielikuvituksesi tuotetta. Sellaista miestä ei ole olemassakaan.

        Kyllä miesten pitäis enempi katella romanttisia TV-sarjoja ja elokuvia, sieltä saa hyvän mallin miten naisen saa itselleen. Näin joulun aikaan on netflixkin täynnä näitä ihania, siirappisia rakkauselokuvia. Sieltä vaan mallia, niin jotenkin menee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys on vain siitä, että minkä naiset kelpuuttaa aloitteeksi. Tv sarjat ja elokuvat antaa vähän väärän kuvan. Vaikka mies olisi vaikuttunut naisesta tai kovasti ihastunut, niin ei silloin tehdä mitä vain. Itsekunnioituksen raja on aina jossain. Naisen ei kuulu olla liian vaikea nykyään. Tällä tarkoitan sitä, että jos nainenkin on kiinnostunut miehestä, niin pitäisi löytyä aloitteellisuutta sieltäkin päästä, eikä arvottaa miehiä niin, että otetaan se joka minua haluaa eniten. Sehän on ihan luolamiesmeininkiä. Ennen sillä vaikeana olemisena oli tarkoituksena suojella naisen siveellisyyttä, koska huonomainen nainen ei päässyt naimisiin. Nykyään sitä taakkaa ei ole vaan kyse on ainoastaan jostain leikistä missä nainen haluaa tuntea olevansa tavoiteltu.

        Voihan sitä olla rakkautta ensi silmäyksellä ja sitten ensimmäinen asia mistä puhutaan on, että mennäänkö naimisiin. Miehet ovat paljon tekemisissä naisten kanssa siihen tyyliin, että voivat olla vähän kiinnostuneitakin naisesta mutta eivät kuitenkaan halua aloittaa suhdetta. Voi olla elämässä jotain muuta. Turha sen miehen psyykkistä ujoutta on siinä lähteä arvioimaan, koska mies osaa myös puhua tunteistaan ja pussatakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys on vain siitä, että minkä naiset kelpuuttaa aloitteeksi. Tv sarjat ja elokuvat antaa vähän väärän kuvan. Vaikka mies olisi vaikuttunut naisesta tai kovasti ihastunut, niin ei silloin tehdä mitä vain. Itsekunnioituksen raja on aina jossain. Naisen ei kuulu olla liian vaikea nykyään. Tällä tarkoitan sitä, että jos nainenkin on kiinnostunut miehestä, niin pitäisi löytyä aloitteellisuutta sieltäkin päästä, eikä arvottaa miehiä niin, että otetaan se joka minua haluaa eniten. Sehän on ihan luolamiesmeininkiä. Ennen sillä vaikeana olemisena oli tarkoituksena suojella naisen siveellisyyttä, koska huonomainen nainen ei päässyt naimisiin. Nykyään sitä taakkaa ei ole vaan kyse on ainoastaan jostain leikistä missä nainen haluaa tuntea olevansa tavoiteltu.

        Ei se riitä vaikka kuinka nainen kuinka suoraan miehelle asiasta sanoisi että kiinnostaa, olen saanut vain huuli pyöreänä ihmettelyä mitä oikein näen heissä. Onneksi on kissa ja netflixin hömppäsarjat, voi edes mielikuvissaan mennä sinne missä miehet tunnustavat tunteitaan ensin.


      • Anonyymi
        enlabarra kirjoitti:

        Voihan sitä olla rakkautta ensi silmäyksellä ja sitten ensimmäinen asia mistä puhutaan on, että mennäänkö naimisiin. Miehet ovat paljon tekemisissä naisten kanssa siihen tyyliin, että voivat olla vähän kiinnostuneitakin naisesta mutta eivät kuitenkaan halua aloittaa suhdetta. Voi olla elämässä jotain muuta. Turha sen miehen psyykkistä ujoutta on siinä lähteä arvioimaan, koska mies osaa myös puhua tunteistaan ja pussatakin.

        Mies voi olla myös arka/varovainen. Sen voi sekoittaa ujouteen. Monesti myös tuo, että elämäntilanne ei oikein salli lähentymistä. Sekään ei välttämättä tarkoita sitä, mitä naisella on ensimmäisenä mielessä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei se riitä vaikka kuinka nainen kuinka suoraan miehelle asiasta sanoisi että kiinnostaa, olen saanut vain huuli pyöreänä ihmettelyä mitä oikein näen heissä. Onneksi on kissa ja netflixin hömppäsarjat, voi edes mielikuvissaan mennä sinne missä miehet tunnustavat tunteitaan ensin.

        Ongelma on se, että Netflixin hömppäsarjat ovat naisten käsikirjoittamia. Miehet eivät ole yhtään sellaisia oikeasti. Että haaveilisivat naisesta niin, etteivät saisi sanaa sanottua. Suurin syy aikuisten miesten sinkkuuteen on anoppiongelma. He eivät viitsi viedä näytille juuri minkäänlaisia naisia. Eniten anopit vihaavat kaikkia vähänkään tissijulkkiksen näköisiä. Aika monet nuoremmat naiset näyttävät ihan joltain tissijulkkikselta anopin ikäisen mielestä. Kun vaimo ottaa eron aivan kamalan anopin takia, niin uutta naista ei löydy mistään. Naiset puhuvat keskenään. Anoppiongelmaa on ihan viiskymppisilläkin vielä, kun vanhemmat jäävät neuvomaan aivan joka asiassa.


      • Anonyymi
        enlabarra kirjoitti:

        Ongelma on se, että Netflixin hömppäsarjat ovat naisten käsikirjoittamia. Miehet eivät ole yhtään sellaisia oikeasti. Että haaveilisivat naisesta niin, etteivät saisi sanaa sanottua. Suurin syy aikuisten miesten sinkkuuteen on anoppiongelma. He eivät viitsi viedä näytille juuri minkäänlaisia naisia. Eniten anopit vihaavat kaikkia vähänkään tissijulkkiksen näköisiä. Aika monet nuoremmat naiset näyttävät ihan joltain tissijulkkikselta anopin ikäisen mielestä. Kun vaimo ottaa eron aivan kamalan anopin takia, niin uutta naista ei löydy mistään. Naiset puhuvat keskenään. Anoppiongelmaa on ihan viiskymppisilläkin vielä, kun vanhemmat jäävät neuvomaan aivan joka asiassa.

        Nämä on taas niitä kauneusihanteita, mitä populaarikulttuuri meille opettaa. Valitettavasti monet sokaistuu siihen omaan erinomaisuuteensa, kun saavat huomiota. Miehet haluaa ihan tavallisia naisia mutta kuten naiset sanoo, niin he laittautuvat itsensä takia. Sitähän se on. Itserakkaus on hyvä, mutta liika on liikaa. Kaikki treffiprofiilien kuvatkin on niin viimeisen päälle siloteltuja ja filtterit mietitty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies voi olla myös arka/varovainen. Sen voi sekoittaa ujouteen. Monesti myös tuo, että elämäntilanne ei oikein salli lähentymistä. Sekään ei välttämättä tarkoita sitä, mitä naisella on ensimmäisenä mielessä.

        Yhdistelmällä ujo/arka/varovainen mies voisin tosiaan sanoa, että ei se lähestyminen ole niin helppoa. Yritän kyllä parantaa menoa silläkin saralla, mut yleisesti pitää olla ihan todella kiinnostunut, että uskallan sen osoittaa. Sitten tosiaan vielä elämäntilanteetkin aiheuttavat omat harminsa ja joskus ei vaan koe pystyvänsä lähestymään ketään. Ujous ei siis todellakaan esiinny tyhjiössä, vaan tilanteisiin vaikuttavat muutkin luonteenpiirteet ja asiat.


    • Anonyymi

      No minä olen ujo ihastuja eikä mitään pelimiestouhuja ole koskaan tullut harrastettua.

      MItä teen ihastuneena? Jatkan elämää. Sitä on tullut ihastuttua jo niin monta kertaa että siihenkin tavallaan tottuu ja turtuu, se on tietty positiivinen kokemus jostakusta naisesta joka miellyttää mutta se on kaikki mitä on tai tulee olemaan.

      Ihastus on öljyä sen oven saranoissa joka on ihmisten välillä. Minä en ujona avaa sitä ovea ellei oikein erikseen siihen kannusteta. Jos ei kannusteta jatkan kyllä matkaa ennenpitkää, ei se ihastuminen ja sen toteutumattomuus ole mikään katastrofi, muutenhan noita katastrofeja olisi jo ollut kymmeniä.

      Se mihin en ole tottunut on että nainen ottaakin asiakseen tonkia tapausta nimeltä minä. Sitäkin on tapahtunut - harvoin - mutta aina on menty pitkälle.

    • Anonyymi

      Sanoisin että ei välttämättä mistään ulkoisesta seikasta, jos ujo mies lähestyykin sinua ja on sinusta kiinnostunut niin kaikki muuttuu jos hän sattuukin sinuun ihastumaan, silloin voi mennä pupu pöksyyn, ehkä olet hänestä jotain liian hyvää ollakseen totta, saavuttamaton. Silloin se kuviteltu pallo jäi sinulle. Nimimerkillä aidosti ujo mies josta ei sitä uskoisi päällepäin.

      • Anonyymi

        Mites tämä pupun meneminen pöksyyn sitten sinusta voisi näkyä? :)

        Yksi mies vaikuttaa jotenkin hermostuneelta ja vähän kuin olisi epämukava olo seurassani. Vaikuttaa juttelevan kyllä kaikille muille aivan rennosti naureskellen ja kyselee kuulumisia ja muuta muttei minulta. Ei todellakaan hakeudu seuraani ja joskus katsoo jotenkin myrtsinä ja kulmat kurtussa jos katsoo muualle kuin lattiaan, silti on jäänyt tuijottamisestakin kiinni läheltä ja kaukaa. Jokin hänen muutenkin ristiriitaisessa käytöksessään/sanoissaan saa minut miettimään että olisikohan kiinnostunut, mutta en vain uskalla tehdä aloitetta kun pelkään vielä että reagoi todella huonosti lähestymisyritykseen jos olen ymmärtänyt jotain aivan pieleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mites tämä pupun meneminen pöksyyn sitten sinusta voisi näkyä? :)

        Yksi mies vaikuttaa jotenkin hermostuneelta ja vähän kuin olisi epämukava olo seurassani. Vaikuttaa juttelevan kyllä kaikille muille aivan rennosti naureskellen ja kyselee kuulumisia ja muuta muttei minulta. Ei todellakaan hakeudu seuraani ja joskus katsoo jotenkin myrtsinä ja kulmat kurtussa jos katsoo muualle kuin lattiaan, silti on jäänyt tuijottamisestakin kiinni läheltä ja kaukaa. Jokin hänen muutenkin ristiriitaisessa käytöksessään/sanoissaan saa minut miettimään että olisikohan kiinnostunut, mutta en vain uskalla tehdä aloitetta kun pelkään vielä että reagoi todella huonosti lähestymisyritykseen jos olen ymmärtänyt jotain aivan pieleen.

        Ehkä se vastaus oli tuossa omassa kirjoituksessasi, on varmaan kiinnostunut mutta ei osaa viedä asiaa pidemmälle..varmaan itse käyttäytyisin vastaavassa tilanteessa samoin? Odottaisin että nainen ottaa ohjat käsiin ja ehdottaa jotain millä saa jäätyneen miehen avautumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mites tämä pupun meneminen pöksyyn sitten sinusta voisi näkyä? :)

        Yksi mies vaikuttaa jotenkin hermostuneelta ja vähän kuin olisi epämukava olo seurassani. Vaikuttaa juttelevan kyllä kaikille muille aivan rennosti naureskellen ja kyselee kuulumisia ja muuta muttei minulta. Ei todellakaan hakeudu seuraani ja joskus katsoo jotenkin myrtsinä ja kulmat kurtussa jos katsoo muualle kuin lattiaan, silti on jäänyt tuijottamisestakin kiinni läheltä ja kaukaa. Jokin hänen muutenkin ristiriitaisessa käytöksessään/sanoissaan saa minut miettimään että olisikohan kiinnostunut, mutta en vain uskalla tehdä aloitetta kun pelkään vielä että reagoi todella huonosti lähestymisyritykseen jos olen ymmärtänyt jotain aivan pieleen.

        Hän on jo sisäisessä roolinäytelmässään saanut sinulta pakit, luultavasti useampaan kertaan ja se kirpoo jo valmiiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hän on jo sisäisessä roolinäytelmässään saanut sinulta pakit, luultavasti useampaan kertaan ja se kirpoo jo valmiiksi.

        Suoraansanottuna me miehet olemme kusessa tunteidemme ja itsetuntomme kanssa hyvin usein. Jos emme ole sitä pientä prosenttia jotka tietävät olevansa kuuminta paskaa niin silloin pitkälti koemme vain olevamme paskaa ellei mikään toisin todista.

        Tuollaisilla saappailla on helvetin hankalaa olla "aito oma itsensä" etenkään sellaisessa tilanteessa jossa on vaarassa saada nenilleen. Vielä kun kulttuurimme korostaa sitä kuinka surkeita miehet ovat, etenkin suomalaiset miehet - niin onko ihme että lukkoja on?

        Totuus meidän tunne-elämästä on se että kellä miehellä jotian tunteita on jäljellä on erittäin epätodennäkösitä että olemme sinut niiden kanssa - ja vakiovastaus on olla piittaamatta paskaakaan niistä tunteista vaan jatkaa vaan sellaisten asioiden parissa mitkä toimivat, kuten esim. työ tai auton ropaaminen tai vaikka ohjelmointi.

        Se idealisoitu miesrooli jota tarjotaan naisille ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, sen roolin pystyvät täyttämään vain ja ainoastaan pelimiehet jotka eivät PIITTAA ja siksi voivat olla avoimesti roolin mukaisia. Emme me miehet ole mitään aloitteentekijöitä, kuin ehkä nuorena ja hulluna kun emme ole vielä saaneet kunnolla nenillemme. Me olemme hukassa olevia sieluja joilla on jonkinlainen muka-maskuliininen malli josta tiedämme että emme ainakaan tuohon riitä.

        Siksi me tarvitsemme yhteistyötä naisten kanssa, me joilla vielä on jotain riekaleita vaalittavana. Se on nimittäin meille tasan yhtä vaikea paikka kuin teille naisille, kyse on ihmisistä - ei sukupuolista.

        Itse olen tilassa jossa en oikein pysty edes ottamaan positiivista huomiotakaan vastaan saati sitten edistämään mitään. Koitan parannella itseäni jos ehkä joskus. Ainakaan minun kohdallani välinpitämättömyys ja ynseys ei tarkoita ettenkö lopulta toivoisi - vaan sitä että en nyt _kykene_.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suoraansanottuna me miehet olemme kusessa tunteidemme ja itsetuntomme kanssa hyvin usein. Jos emme ole sitä pientä prosenttia jotka tietävät olevansa kuuminta paskaa niin silloin pitkälti koemme vain olevamme paskaa ellei mikään toisin todista.

        Tuollaisilla saappailla on helvetin hankalaa olla "aito oma itsensä" etenkään sellaisessa tilanteessa jossa on vaarassa saada nenilleen. Vielä kun kulttuurimme korostaa sitä kuinka surkeita miehet ovat, etenkin suomalaiset miehet - niin onko ihme että lukkoja on?

        Totuus meidän tunne-elämästä on se että kellä miehellä jotian tunteita on jäljellä on erittäin epätodennäkösitä että olemme sinut niiden kanssa - ja vakiovastaus on olla piittaamatta paskaakaan niistä tunteista vaan jatkaa vaan sellaisten asioiden parissa mitkä toimivat, kuten esim. työ tai auton ropaaminen tai vaikka ohjelmointi.

        Se idealisoitu miesrooli jota tarjotaan naisille ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, sen roolin pystyvät täyttämään vain ja ainoastaan pelimiehet jotka eivät PIITTAA ja siksi voivat olla avoimesti roolin mukaisia. Emme me miehet ole mitään aloitteentekijöitä, kuin ehkä nuorena ja hulluna kun emme ole vielä saaneet kunnolla nenillemme. Me olemme hukassa olevia sieluja joilla on jonkinlainen muka-maskuliininen malli josta tiedämme että emme ainakaan tuohon riitä.

        Siksi me tarvitsemme yhteistyötä naisten kanssa, me joilla vielä on jotain riekaleita vaalittavana. Se on nimittäin meille tasan yhtä vaikea paikka kuin teille naisille, kyse on ihmisistä - ei sukupuolista.

        Itse olen tilassa jossa en oikein pysty edes ottamaan positiivista huomiotakaan vastaan saati sitten edistämään mitään. Koitan parannella itseäni jos ehkä joskus. Ainakaan minun kohdallani välinpitämättömyys ja ynseys ei tarkoita ettenkö lopulta toivoisi - vaan sitä että en nyt _kykene_.

        Tämä muuten oli täydellinen analyysi meistä suomalaisista miehistä. Vielä jos kilpakosijana sattuu olemaan tuohon pieneen prosenttiin sopiva tyyppi, niin me ns. "tavalliset" miehet luovutaan koko leikistä heti kättelyssä, vaikka tunteita riittäisi ihan pakahtumiseen asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suoraansanottuna me miehet olemme kusessa tunteidemme ja itsetuntomme kanssa hyvin usein. Jos emme ole sitä pientä prosenttia jotka tietävät olevansa kuuminta paskaa niin silloin pitkälti koemme vain olevamme paskaa ellei mikään toisin todista.

        Tuollaisilla saappailla on helvetin hankalaa olla "aito oma itsensä" etenkään sellaisessa tilanteessa jossa on vaarassa saada nenilleen. Vielä kun kulttuurimme korostaa sitä kuinka surkeita miehet ovat, etenkin suomalaiset miehet - niin onko ihme että lukkoja on?

        Totuus meidän tunne-elämästä on se että kellä miehellä jotian tunteita on jäljellä on erittäin epätodennäkösitä että olemme sinut niiden kanssa - ja vakiovastaus on olla piittaamatta paskaakaan niistä tunteista vaan jatkaa vaan sellaisten asioiden parissa mitkä toimivat, kuten esim. työ tai auton ropaaminen tai vaikka ohjelmointi.

        Se idealisoitu miesrooli jota tarjotaan naisille ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, sen roolin pystyvät täyttämään vain ja ainoastaan pelimiehet jotka eivät PIITTAA ja siksi voivat olla avoimesti roolin mukaisia. Emme me miehet ole mitään aloitteentekijöitä, kuin ehkä nuorena ja hulluna kun emme ole vielä saaneet kunnolla nenillemme. Me olemme hukassa olevia sieluja joilla on jonkinlainen muka-maskuliininen malli josta tiedämme että emme ainakaan tuohon riitä.

        Siksi me tarvitsemme yhteistyötä naisten kanssa, me joilla vielä on jotain riekaleita vaalittavana. Se on nimittäin meille tasan yhtä vaikea paikka kuin teille naisille, kyse on ihmisistä - ei sukupuolista.

        Itse olen tilassa jossa en oikein pysty edes ottamaan positiivista huomiotakaan vastaan saati sitten edistämään mitään. Koitan parannella itseäni jos ehkä joskus. Ainakaan minun kohdallani välinpitämättömyys ja ynseys ei tarkoita ettenkö lopulta toivoisi - vaan sitä että en nyt _kykene_.

        Aika avartavia kommentteja miehiltä ja hyvä niin. Olen saanut tavallaan pakkejakin tälläisiltä miehiltä tai oikeastaan ovat jollain tavalla jäätyneet siinä tilanteessa jos olen ilmaissut kiinnostustani. Ehkä pitäisi vielä kerran yrittää heittää onnen noppia tämän miehen kanssa ja katsoa saanko nenilleni jälleen kerran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mites tämä pupun meneminen pöksyyn sitten sinusta voisi näkyä? :)

        Yksi mies vaikuttaa jotenkin hermostuneelta ja vähän kuin olisi epämukava olo seurassani. Vaikuttaa juttelevan kyllä kaikille muille aivan rennosti naureskellen ja kyselee kuulumisia ja muuta muttei minulta. Ei todellakaan hakeudu seuraani ja joskus katsoo jotenkin myrtsinä ja kulmat kurtussa jos katsoo muualle kuin lattiaan, silti on jäänyt tuijottamisestakin kiinni läheltä ja kaukaa. Jokin hänen muutenkin ristiriitaisessa käytöksessään/sanoissaan saa minut miettimään että olisikohan kiinnostunut, mutta en vain uskalla tehdä aloitetta kun pelkään vielä että reagoi todella huonosti lähestymisyritykseen jos olen ymmärtänyt jotain aivan pieleen.

        Tunnistan itseni tästä. Näyttäisi olevan aika yleistä meillä vähän ujoimmilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika avartavia kommentteja miehiltä ja hyvä niin. Olen saanut tavallaan pakkejakin tälläisiltä miehiltä tai oikeastaan ovat jollain tavalla jäätyneet siinä tilanteessa jos olen ilmaissut kiinnostustani. Ehkä pitäisi vielä kerran yrittää heittää onnen noppia tämän miehen kanssa ja katsoa saanko nenilleni jälleen kerran.

        Voi olla ettet ole suoranaisia pakkeja edes saanut, mutta jos mies ei osaa odottaa kiinnostusta naiselta, niin se vastaus ei välttämättä tule ihan apteekin hyllyltä. Ja sitten kun häkeltymisvaihe on mennyt ohi, niin nainen on saattanut jo siirtyä eteenpäin, eikä mies enää kehtaa tuoda asiaa uudelleen esille. Eli kärsivällisyyttä arvon leidit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika avartavia kommentteja miehiltä ja hyvä niin. Olen saanut tavallaan pakkejakin tälläisiltä miehiltä tai oikeastaan ovat jollain tavalla jäätyneet siinä tilanteessa jos olen ilmaissut kiinnostustani. Ehkä pitäisi vielä kerran yrittää heittää onnen noppia tämän miehen kanssa ja katsoa saanko nenilleni jälleen kerran.

        "tai oikeastaan ovat jollain tavalla jäätyneet siinä tilanteessa jos olen ilmaissut kiinnostustani."

        Saattaa olla että tämä on ensimmäinen kerta ties kuinka moneen miljoonaan vuoteen että mies saa jotain tälläistä huomiota. Me miehet saamme positiivista huomiota niin säälittävän vähän ettemme osaa suhtautua siihen mikä annetaan joten kaikkein luontevin vastaus on "Örh, minulla... taitaa olla hellanlevy kotona päällä moro.". Kyllä, sukupuolemme edustajat tässä kulttuurissa ovat todellakin tätä tasoa, ei meitä kannusteta tai opeteta toimimaan tunnetasolla, lainkaan. Päinvastoin. Ja jumalauta, ne "esimerkit" positiivisesta ja luontevasta tunne-elämästä tulevat aivan vitun naurettavilta hinttareilta ja pelleiltä, eivät samaistuttavissa olevilta kunnon miehiltä. Kiitos vitusti media, teitte tunneilmaisusta klovnibussin.

        Ja sitten kun 3 päivän viiva kahden vuoden jälkeen tajuamme että ehkä se olikin positiivinen ja aito - ei piilokamera eikä vittuilua - vaan jonkinlainen aloite (jonka voimme laskea olevan naisen jonkinlainen mielenhäiriö tai vahinko koska tälläistä ei koskaan tapahdu) niin laskeskelemme että ohihan tuokin tilaisuus meni.

        Tämä on se totuus. Me emme osaa. Minä en osaa. Olen seurustellut ja ollut naimisissakin, mutta olen edelleen näissä asioissa aivan kädetön, en koe että minulla on minkäänlaista arvoa josta kukaan varteenotettava nainen voisi olla kiinnostunut. En osaa reagoida oikein, vain tiedän että jossain tuolla sielun perukoilla on kuin onkin tunteita joita en oikein hanskaa tai osaa ilmaista. Tämä on se materiaali jonka kanssa teidän naisten tulisi jotenkin toimia, ei käy kateeksi. Ei naisten eikä miesten osaa maailmassamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "tai oikeastaan ovat jollain tavalla jäätyneet siinä tilanteessa jos olen ilmaissut kiinnostustani."

        Saattaa olla että tämä on ensimmäinen kerta ties kuinka moneen miljoonaan vuoteen että mies saa jotain tälläistä huomiota. Me miehet saamme positiivista huomiota niin säälittävän vähän ettemme osaa suhtautua siihen mikä annetaan joten kaikkein luontevin vastaus on "Örh, minulla... taitaa olla hellanlevy kotona päällä moro.". Kyllä, sukupuolemme edustajat tässä kulttuurissa ovat todellakin tätä tasoa, ei meitä kannusteta tai opeteta toimimaan tunnetasolla, lainkaan. Päinvastoin. Ja jumalauta, ne "esimerkit" positiivisesta ja luontevasta tunne-elämästä tulevat aivan vitun naurettavilta hinttareilta ja pelleiltä, eivät samaistuttavissa olevilta kunnon miehiltä. Kiitos vitusti media, teitte tunneilmaisusta klovnibussin.

        Ja sitten kun 3 päivän viiva kahden vuoden jälkeen tajuamme että ehkä se olikin positiivinen ja aito - ei piilokamera eikä vittuilua - vaan jonkinlainen aloite (jonka voimme laskea olevan naisen jonkinlainen mielenhäiriö tai vahinko koska tälläistä ei koskaan tapahdu) niin laskeskelemme että ohihan tuokin tilaisuus meni.

        Tämä on se totuus. Me emme osaa. Minä en osaa. Olen seurustellut ja ollut naimisissakin, mutta olen edelleen näissä asioissa aivan kädetön, en koe että minulla on minkäänlaista arvoa josta kukaan varteenotettava nainen voisi olla kiinnostunut. En osaa reagoida oikein, vain tiedän että jossain tuolla sielun perukoilla on kuin onkin tunteita joita en oikein hanskaa tai osaa ilmaista. Tämä on se materiaali jonka kanssa teidän naisten tulisi jotenkin toimia, ei käy kateeksi. Ei naisten eikä miesten osaa maailmassamme.

        Amen, brother.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "tai oikeastaan ovat jollain tavalla jäätyneet siinä tilanteessa jos olen ilmaissut kiinnostustani."

        Saattaa olla että tämä on ensimmäinen kerta ties kuinka moneen miljoonaan vuoteen että mies saa jotain tälläistä huomiota. Me miehet saamme positiivista huomiota niin säälittävän vähän ettemme osaa suhtautua siihen mikä annetaan joten kaikkein luontevin vastaus on "Örh, minulla... taitaa olla hellanlevy kotona päällä moro.". Kyllä, sukupuolemme edustajat tässä kulttuurissa ovat todellakin tätä tasoa, ei meitä kannusteta tai opeteta toimimaan tunnetasolla, lainkaan. Päinvastoin. Ja jumalauta, ne "esimerkit" positiivisesta ja luontevasta tunne-elämästä tulevat aivan vitun naurettavilta hinttareilta ja pelleiltä, eivät samaistuttavissa olevilta kunnon miehiltä. Kiitos vitusti media, teitte tunneilmaisusta klovnibussin.

        Ja sitten kun 3 päivän viiva kahden vuoden jälkeen tajuamme että ehkä se olikin positiivinen ja aito - ei piilokamera eikä vittuilua - vaan jonkinlainen aloite (jonka voimme laskea olevan naisen jonkinlainen mielenhäiriö tai vahinko koska tälläistä ei koskaan tapahdu) niin laskeskelemme että ohihan tuokin tilaisuus meni.

        Tämä on se totuus. Me emme osaa. Minä en osaa. Olen seurustellut ja ollut naimisissakin, mutta olen edelleen näissä asioissa aivan kädetön, en koe että minulla on minkäänlaista arvoa josta kukaan varteenotettava nainen voisi olla kiinnostunut. En osaa reagoida oikein, vain tiedän että jossain tuolla sielun perukoilla on kuin onkin tunteita joita en oikein hanskaa tai osaa ilmaista. Tämä on se materiaali jonka kanssa teidän naisten tulisi jotenkin toimia, ei käy kateeksi. Ei naisten eikä miesten osaa maailmassamme.

        Ja ajatellaan nyt vaikka minuakin. Tämä on se missä minä nyt olen, ei ole hajuakaan miten ja minnepäin pitäisi koittaa uida.

        Tämä on se mitä voin aidosta itsestäni tarjota naiselle. Eihän tässä ole mitään hyvää tai toivottavaa, pelkkä eksyksissä oleva raakile. Tajuan että pitäisi vissiin hymyillä ja olla mukava, mutta kun aidosti ei sitä pysty tekemään niin miksi vaivautua? Minulla ei ole romantiikan tai suhde-elämän tai vastakkaisen sukupuolen suhteen lainkaan hyvä olla. Päinvastoin, aivan vitun ahdistavaa settiä johon en samaistu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja ajatellaan nyt vaikka minuakin. Tämä on se missä minä nyt olen, ei ole hajuakaan miten ja minnepäin pitäisi koittaa uida.

        Tämä on se mitä voin aidosta itsestäni tarjota naiselle. Eihän tässä ole mitään hyvää tai toivottavaa, pelkkä eksyksissä oleva raakile. Tajuan että pitäisi vissiin hymyillä ja olla mukava, mutta kun aidosti ei sitä pysty tekemään niin miksi vaivautua? Minulla ei ole romantiikan tai suhde-elämän tai vastakkaisen sukupuolen suhteen lainkaan hyvä olla. Päinvastoin, aivan vitun ahdistavaa settiä johon en samaistu.

        Hehe, naurahdin ääneen. Ihan sama täällä, paitsi että olen naispuolinen eksyksissä oleva raakile. Läheisyys pelottaa ihan hirveästi enkä halua edes lähteä etsimään sitä neulaa heinäsuovasta, kun ei ole mitään takeita siitä, että sitä neulaa edes löytyy - ja matkalla joutuu olla tekemisissä niiden heinien kanssa. Ahdistaa ajatuskin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi olla ettet ole suoranaisia pakkeja edes saanut, mutta jos mies ei osaa odottaa kiinnostusta naiselta, niin se vastaus ei välttämättä tule ihan apteekin hyllyltä. Ja sitten kun häkeltymisvaihe on mennyt ohi, niin nainen on saattanut jo siirtyä eteenpäin, eikä mies enää kehtaa tuoda asiaa uudelleen esille. Eli kärsivällisyyttä arvon leidit.

        Ohoh, olisipa näissä käynytkin jotain tälläistä. Vaikka sitä jääkin odottelemaan ja nuolemaan haavojaan niin ei sitä enää perään uskalla eikä kehtaa uudestaan kysellä, pallo on annettu sille toiselle.

        Miehet hyvät, vaatii naisiltakin hyvin paljon rohkeutta tulla tuosta vain tunnustamaan takki auki ja vaikka jäätyisittekin niin rohkaistukaa ja kertokaa tunteistanne jos niitä on edes myöhemmin. Vaikka ei mitään tulisikaan, onhan se ihana ajatus tietää ettei ollut yksipuolista kuvitelmaa. Eivät nämä mielestä unohdu vaikka näyttäisikin siltä että elämää on jatkettu eteenpäin. Itseänikin muutama tapaus on jäänyt tuntumaan ihan pahalta ja vaivaamaan kun tunnetta oli omalta puolelta aika paljon pelissä ja tilanteetkin vähän haastavia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "tai oikeastaan ovat jollain tavalla jäätyneet siinä tilanteessa jos olen ilmaissut kiinnostustani."

        Saattaa olla että tämä on ensimmäinen kerta ties kuinka moneen miljoonaan vuoteen että mies saa jotain tälläistä huomiota. Me miehet saamme positiivista huomiota niin säälittävän vähän ettemme osaa suhtautua siihen mikä annetaan joten kaikkein luontevin vastaus on "Örh, minulla... taitaa olla hellanlevy kotona päällä moro.". Kyllä, sukupuolemme edustajat tässä kulttuurissa ovat todellakin tätä tasoa, ei meitä kannusteta tai opeteta toimimaan tunnetasolla, lainkaan. Päinvastoin. Ja jumalauta, ne "esimerkit" positiivisesta ja luontevasta tunne-elämästä tulevat aivan vitun naurettavilta hinttareilta ja pelleiltä, eivät samaistuttavissa olevilta kunnon miehiltä. Kiitos vitusti media, teitte tunneilmaisusta klovnibussin.

        Ja sitten kun 3 päivän viiva kahden vuoden jälkeen tajuamme että ehkä se olikin positiivinen ja aito - ei piilokamera eikä vittuilua - vaan jonkinlainen aloite (jonka voimme laskea olevan naisen jonkinlainen mielenhäiriö tai vahinko koska tälläistä ei koskaan tapahdu) niin laskeskelemme että ohihan tuokin tilaisuus meni.

        Tämä on se totuus. Me emme osaa. Minä en osaa. Olen seurustellut ja ollut naimisissakin, mutta olen edelleen näissä asioissa aivan kädetön, en koe että minulla on minkäänlaista arvoa josta kukaan varteenotettava nainen voisi olla kiinnostunut. En osaa reagoida oikein, vain tiedän että jossain tuolla sielun perukoilla on kuin onkin tunteita joita en oikein hanskaa tai osaa ilmaista. Tämä on se materiaali jonka kanssa teidän naisten tulisi jotenkin toimia, ei käy kateeksi. Ei naisten eikä miesten osaa maailmassamme.

        Kyllä sinunlaisille on kysyntää, älä lannistu!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehe, naurahdin ääneen. Ihan sama täällä, paitsi että olen naispuolinen eksyksissä oleva raakile. Läheisyys pelottaa ihan hirveästi enkä halua edes lähteä etsimään sitä neulaa heinäsuovasta, kun ei ole mitään takeita siitä, että sitä neulaa edes löytyy - ja matkalla joutuu olla tekemisissä niiden heinien kanssa. Ahdistaa ajatuskin.

        Ja tälle nauroi ääneen toinen nainen. Minä löysin saamarin ahdistavien neulojen seasta viimeinkin sen heinän, mutta siltä heinältä on ilmeisesti jäänyt se hellanlevy päälle. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tälle nauroi ääneen toinen nainen. Minä löysin saamarin ahdistavien neulojen seasta viimeinkin sen heinän, mutta siltä heinältä on ilmeisesti jäänyt se hellanlevy päälle. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

        Voi kun me herrasmiehet ja arvon leidit päästäisiin täältä palstalta saman pöydän ääreen, niin meillä alkaisi olla jo ihan kirjamatskua käsillä.
        Ehkä joku "Suomi-tavikset parisuhdeopas"?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      114
      8925
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      39
      2653
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      129
      2390
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      22
      1999
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      14
      1756
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1550
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      15
      1507
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      10
      1438
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1306
    10. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      5
      1247
    Aihe