Ihmisille opetetaan korkeakoulutasolle asti valon vakionopeudesta 300.000km/s.
Nopeus on kuitenkin aina suhteellista jonkin havoinnoitsijan suhteen. Näin myös valon nopeus. Saapuvan valon nopeutta voidaan arvioida dopler-ilmiön perusteella. Nopeasti loittoneva valonlähde näyttää tarkkailijan silmiin punaisemmalta (punasiirtymä).
Nopeus on kuitenkin aina suhteellista jonkin havoinnoitsijan suhteen. Näin myös valon nopeus. Saapuvan valon nopeutta voidaan arvioida dopler-ilmiön perusteella. Nopeasti loittoneva valonlähde näyttää tarkkailijan silmiin punaisemmalta (punasiirtymä).
Vastaukset 111
Vanhimmat
Ajatuksen nopeus on aivan toista luokkaa ja tiede ei tajua siitä hölynpölyn vertaa.
Valonnopus on vakio tyhjiössä.
Ei tietenkään ole vaan valonnopeus on kullekkin väliaineelle vakio. Galaksien välinen avaruus laajenee hyvin suurella nopeudella ja tulevaisuudessa ei kaukaisimpia galagseja nähdä täällä maapallolla sillä valonnopeus on hitaampaa kuin on avaruuden laajentumisnopeus.
Valon nopeus vaihtelee tyhjössäkin nollan ja kaksinkertaisen valonnopeuden välillä,
Niistä kauimpana sijaitsevista ja nopeimmin loittonevista galakseista, joita voimme havaita, saapuva valo on meidän suhteen voimakkaasti hidastunut. Voitko ymmärtää, kummallista?
<< Ei tietenkään ole vaan valonnopeus on kullekkin väliaineelle vakio. >>
Tässä on sellainen sopimus, että jos valonnopeus kirjoitetaan yhteen, tarkoitetaan tuota valon tyhjiönopeutta eli tuota varmaankin ehdottominta luonnonvakiota, joka ylipäätään tunnetaan. Sitten taas kun kirjoitetaan "valon nopeus", tarkoitetaan esim. valon etenemisnopeutta lasissa tms. materiaalissa, mikä siis poikkeaa tuosta luonnonvakiosta.
Niinhän on tuollainenkin "sopimus" olemassa. Vaan minkä takia ? Senkö takia kun tyhmät ihmiset eivät muuten saa kalloonsa ahdettua sitä asiaa jotta valon etenemisnopeus riippuu väliaineesta missä valo kulkee tai voihan siihen sotkettaa jotakin hössöytystä fotoneistakin.
Vai onko kyse sittenkin sellaisesta asiasta kuin pakkoenglanninkielestä jonka seurauksena suomenkieleen pakolla pakotetaan sellaisia sanoja mitkä eivät vastaa totuutta suomenkielellä ilmaistuna.
Mopon valo liikkuu hitaammin kuin auton ja lentokoneen valot nopeammin kuin auton.
Mistä me sen tiedämme kun emme niitä havaitse?
Ainakin lähtiessä
Tärkein asia on kuitenkin se, ettei valoa tarvitse odottaa. Olisi aika ihmeellistä, jos lampun syttymisen jälkeen pitäisi valoa odottaa että se ylettyisi kauemmaksi.
Kas, kun kaukaisimmistä galakseista saapuva valo on meidän suhteen hidasta, jopa tietyssä tilanteessa teoreettisesti tarkastellen valo saattaa pysähtyä, seisovan aallon ilmiö.
Kun valitsemme taskulampulla kaukaisista avaruuden kolkkaa vaikka pari sekuntia niin aikojen saatossa maailma laajenee myös tämän parin sekunnin sisällä. Valo näytästää palavan paljon pidemmän aikaa.
Ei pidä paikkaansa. Taskulampun valo ei ole niin valovoimaista jotta yltäisi edes Kuopiosta Ouluun saakka.
sais tunnetasolla varmuutta tuosta tähtitieteellisestä ilmiöstä, että osaisi navigoida
Messias on sähäkkä 😎🥳🙃
Eikösse valonnopeus aikalailla vakio oo? Ajattelen, että eihän olisi tuota doppler-ilmiötäkään, jos näin ei olisi. Vai miteeseny on?
Valon nopeus näyttää olevan vakio, kun se starttaa jostakin esim. auringosta. Mutta ajatteleppa, jos aurinko tai galaksi liikkuisi meistä poispäin puolikkaalla valonnopeudella, niin silloinhan sen nopeus olisi meidän suhteemme enää puolet virallisesta valonnopeudesta.
Tästä hyvä animaatio https://www.google.fi/search?q=light speed animation sun to earth&sxsrf=ALiCzsYCv0ovAlsQubCASOg9AWCwwNs3XA:1671183759746&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=2ahUKEwi-jurS7P37AhXklosKHUoLAaEQ_AUoAnoECAEQBA&biw=1920&bih=1089&dpr=1#fpstate=ive&vld=cid:341ba703,vid:QUlCJ0ksEvo
Tässä tinattu linkki https://tinyurl.com/8fr3bzm3
hidas mutta varma
Ihanko avaaja itse päätteli, että näin se on?
Ihan itse ja omakohtaisesti!
ehkä se 'kaikista valoisin materia' kysymys oli joskus palstalla
mikä aine on valoisin - antaa valoa - nopeus ja voimakkuus
sit voi olettaa että jos valo on luonnon määre, niin se järjestäytyy luonnossa fenomenaalisesti, että valoa seuraa joku looginen ilmiö
valo---->antivalo
jos valoa on tarkoitus muokata uuteen muotoon
niin valo filosofian ympärillä on vakio ilmiöitä, missä, miten, kuinka valo esiintyy
Onko avaruudessa kaikista valoisinta kohtaa?
Jos Linnunrata on paikallinen ilmiö, niin mikä on sen ympäristön missä se sijaitsee kaikista valoisin kohta niin sanottu Valon keskus
onko sit valo hajautettu demokraattisesti?
ja fysiikan lait, missä olosuhteissa valoa syntyy:
- palaminen
-
Tieteessä löytyy aina vakiot.
Ja vakioille löytyy aina poikkeukset. Extreme-olosuhteissa ehkä, mutta sittenkin.
Esimerkiksi painovoima ei vaikuta valon suuntaan tai nopeuteen. ELLEI painovoima ole äärimmäinen. Esimerkiksi keskikokoinen singulariteetti (musta aukko) riittää siihen oikein hyvin.
Nopeus on aina vektorisuure, myös valoa koskien. Folihattuijen tulee ymmärtää tämä lähtökohta.
Monessa fysiikan laissa voi mennä sekaisin, mutta valon kulkua voi nähdä yksinkertaisesti samalla tavalla ilmassa ja avaruudessa, että se kulkee suoraan. ?
Kun poikkeus vaikuttaa sääntöön, niin se vaikuttaa materian kautta, että syvimmät muodot häiriintyvät.
Siis päivävalomme ei eroaa siis tähtitieteen valosta?
Eetteri on siis melkein saman arvoista valon suhteen avaruudessa kuin maassa.
Ja vasta kun syvemmin materia häiriintyy kuten Mustassa aukossa, niin valokin häiriintyy.
Tähtitieteen "punasiirtymä" on eräs esimerkki siitä, miltä hidastuva valonnopeus näyttää.
Erilaisissa laissa voi erehtyä, koska tuntuu, että aletaan puhua vain toisesta laista.
Tarkoitetaan yhtä lakia, mutta puhutaan toisesta ja nähdään ero mikä laissa on,
vaikka alkuperäinen kyse oli yhdestä laista vain, eikä toisesta.
Tää oli tieteen kritiikki.
Tarkoitan fiiliksen pohjalta, että osataanko pitää erilaiset lait erillään sekoittamatta tai vertailematta toisiinsa.
Valon nopeudessa tarkoitetaankin henkilökohtaista perspektiiviä, jota selitetään ylimääräisillä säännöillä. Ehkä fysiikan teoria tutkii itseään ja on itselleen vieras, sen sijaan kun alkuperäinen idea saattaisi ollakin liian selkeä vastatakseen siihen.
Tämä on ammattitieteen ja harjoittelijan välinen ero.
Kuitenkin totuus jää siihen, että ei vastata suoraan mitä kysytään.
Näkevätkö tähtitieteilijat avaruuden objektiivisesti tai ovat täysin kiinni sen sisäisissä subjektiivissa mekanismemissa?
Ehkä kun tahtovat nähdä objektiivisesti, niin silloin näkevät, mutta muuten tutkimus on paikallista.
Avaruuden koko on iso ja kun puhutaan kielellä sen määreitä, niin mennään sekaisin, koska avaruudella voisi teorian mukaan olla hierarkia, mitä ei ainakaan kannata verrata toisiinsa tai mitkä asiat eivät kuuluu yhteen.
On järjetöntä verrata toisiinsa toisia asioita vain, koska ne vääristävät kuvan.
Pitää tuntea ilmiöt taivaalla hyvin ja paikallisesti, jotta osattaisin vastata loogisesti kysymyksiin ja kun ei osata nähdä ilmiöitä niin vastaukset ovat epäloogisia, joissa vertaillaan sellaisia ilmiöitä, jotka eivät suoraan liity ehkä toisiinsa, jolloin hypitään loogisen ketjun ylitse.
????
sama tapahtuu arkikielessä
Onko sit järkeä että jonkun taivaan kappaleen nimi on 0982908234 numerosarja eikä humanistinen nimi?
Koska avaruus on ikuinen, niin tuskin pitkään aikaan ihmiset osaavat antaa kielellisiä vastineita taivaan kappaleille.
Kieltä ei riitä kaikkeen.
..siis kieltä ei riitä kaikkeen tarkoittaa, että ei mitään symbolista järjestelmää riitä avaruuden kuvaamiseen
kun avaruus on paikka, niin pitää jakaa se sektoreihin, joilla on ominaisuuksia
ominaisuudet ovat kyseisten sektoreiden luonnon muotoja ja tiloja ja maailmojen ominaisuuksia, joista nimi syntyy, mitä se kuvaa
sektorimainen nimitys auttaa myös avaruuden hahmottamisessa ja muistamisessa
mutta työurakka on niin iso, että ei uskoisi, koska edes maapallolla ihmiset eivät erota analyyttisesti mitä ovat maapallon erilaiset sektorit - latitudien ym. paikalliset ominaispiirteet...mikä tarkoittaa kulttuureja ja biologiaa ja geologiaa joita elää siinä
Paljaalla silmällä nähdään noin 10000 tähteä taivaalla. Keksipä ensin niille nimet.
Sitten satelliittien kaukoputket käyttöön. Jo Tycho - satelliitti mittasi kahden miljoonan tähden parallaksit. Keksipä siis seuraavaksi nimet kahdelle miljoonalle tähdelle.
Sen jälkeen GAIA - satelliitti mittasi 1000 miljoonan tähden ominaisuudet. Nyt joudut keksimään nimet miljardille tähdelle.
Kun se valo liikkuu silti sitä samaa nopeutta, siitä huolimatta miltä se meistä näyttää.
Kas kun ei liikukaan!
Kokeileppa vaikka ihmetellä hetki tuota, jospa hoksaisit mitä nopeus ja suhteellisuus tarkoittaa. https://tinyurl.com/8fr3bzm3
Riipuu väliaineesta. Valonnopeus on vakio kullekkin väliaineelle. Galaksien välisessä avaruudessa valonnopeus on rauppiarallaa kymmenestä kahteenkymmeneen kertaa niin nopeata kuin on Aurinkokunnassamme. Mustassa-aukossa valonnopeus on niin hidasta ettei se pääse sieltä laisinkaan pois. Funtsippa tätä lukiofysiikkaan nojautuen.
Punasiirtymä hallitus hidastaa valon kulkua olohuoneisiimme.
Kaikkein valoisiin on tietysti PAAVO VÄYRYNEN! Paavo Väyrynen päihittää valonnopeuden ja välkkyy miljoonan auringon voimalla ja galaksit räjähtävät kun on Paavon nimipäivä.
Yötaivaallamme tuikkii valoa, jonka nopeudet ovat nollan ja 300.000km/s välillä.
Toivottavasti mistään ei kuitenkaan tule isommin sinisiirtynyttä valoa, sillä se voisi tietää jossain vaiheessa ikävyyksiä telluksen asujaimistolle.
HYSST, sähköraiskaajat keksivät laskuttaa tähdiltä tulevasta valosta.
Hölön pölön.
Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c. Sen arvo on 299 792 458 m/s eli 1 079 252 848,8 km/h. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan yksikään kappale, jolla on massa, ei voi saavuttaa valonnopeutta. Valonnopeus on myös kaiken informaation, myös massattomien hiukkasten, nopeuden yläraja.
Juu tiedän kyllä. Tuo on hyvä malli selittämään asioita, mutta se ei vaan natsaa todellisuuden kanssa näissä tilanteissa, joissa valo lähtee loittonevalta galaksilta ja tarkastelija ihmettelee sitä telluksella.
Valo voi ylittää helpostikin tuon 300.000km/h, kun olosuhteet luodaan sopiviksi.
Yliopistoissa on niin tavallista juuri tuollainen näköalaton toteamus, joka lähinnä osoittaa kyvyttömyyttä soveltaa ja ymmärtää oppimaansa.
Siis sekunnissa.
Miksi sitten kosmos laajenee valonnopeutta suuremmalla nopeudella vaikka massaa on pirskuteen helvetin paljon jo yhdessä ainoassa galaksissa. Pistää kuulee miettimään tyhmempääkin ihmistä nuo tulkinnat valonnopeuden vakiosta. Ei Einstein tuollaista tulkintaa tehnyt jotta se olisi vakio koko maailmankaikkeudessa.
Punasiirtymää selitetään sillä että kappaleet liikkuvat sitä nopeammin poispäin mitä kauempana ne ovat. Mutta ellei avaruus laajenekkaan vaan valo väsyy mitä kauemmas kulkee?
Kaikki väsyy aikanaan, valokin. Punasiirtymässä on oleellista havaita spektrin varjostumien
siirtymät joista voidaan laskea loittonemisnopeus. Vastaavasti valon nopeus tänne meidän horisonttiin on hidastunut.
Doppler-ilmiö, jossa lähestyvän auton äänen taajuus nousee ja loittonevan laskee.
Aivan sama ilmiö toimii valon kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punasiirtymä
<< Ihmisille opetetaan korkeakoulutasolle asti valon vakionopeudesta 300.000km/s.
Nopeus on kuitenkin aina suhteellista jonkin havoinnoitsijan suhteen. >>
Sepä tuossa suhteellisuusteoriassa onkin veikeää, että olipa havainnoitsija ihan missä tahansa tai liikkuisi millaista tahansa nopeutta (mihin suuntaan tahansa), niin hän mittaa valonnopeudelle aina saman arvon. Liiketila tai gravitaatiokenttä muuttaa pituutta ja aikaa aina sen verran, että valonnopeus justeerautuu tuohon 300 000 kilometriin sekunnissa.
<< Saapuvan valon nopeutta voidaan arvioida dopler-ilmiön perusteella. Nopeasti loittoneva valonlähde näyttää tarkkailijan silmiin punaisemmalta (punasiirtymä). >>
Dopplerin ilmiö tosiaan muuttaa valon aallonpituutta, mutta ei nopeutta. Siinä ikään kuin valon energia jakautuu suuremmalle matkalle, jolloin mitatut aallot ovat pidempiä eli punaisempia. Nopeus siinä ei kuitenkaan muutu. Punainen valo tosiaan etenee edelleen 300 000 km/s, kuten etenee sininenkin valo - tai vaikka röntgensäteily.
Käytä järkeäsi! Mitä luulet tapahtuvan tilanteessa, jossa loittoneva galaksi on juuri saavuttamassa valonnopeuden meistä katsoen poistuessaan. Näkyy himmeänä kovalla punasiirtymällä, kunnes hups, valoa ei enää näykään. Valonnopeus on saavutettu. Miksi valo ei enää näy, vaikka sinun mielestäsi sen pitäisi näkyä? Odotamme mielenkiinnolla vastaustasi.
Heh, eihän Dopler muuta suinkaan aallonpituutta mihinkään. Kohteen lähettämän signaalin aajuus säilyy ennallaan, mutta tarkastelija kuulee tai näkee taajuuden muuttuneena riippuen tarkastelijan ja kohteen välisestä nopeuserosta.
Minä taas rohkeasti väitän, että tuo on silkkaa testaamatonta paskapuhetta: " Sepä tuossa suhteellisuusteoriassa onkin veikeää, että olipa havainnoitsija ihan missä tahansa tai liikkuisi millaista tahansa nopeutta (mihin suuntaan tahansa), niin hän mittaa valonnopeudelle aina saman arvon. Liiketila tai gravitaatiokenttä muuttaa pituutta ja aikaa aina sen verran, että valonnopeus justeerautuu tuohon 300 000 kilometriin sekunnissa."
Tässä keskustelussa lienee taustalla se, että koulussa opetettu valonnopeus 300.000km on käytännössä vakio, kun asiaa tarkastellaan laboratorioissa, mutta tuokin lienee aivan totta, että yötaivaalta tänne siroaa valoa hyvin kirjavalla nopeuskirjolla, johtuen vlonlähteiden loittonemisnopeudesta.
MOT Keskustelu on päättynyt.
Valon nopeus tyhjiössä (299792458 m/s) on vakio kaikkien tähän mennessä tehtyjen mittausten perusteella.
Meillä on radioteleskoopilla katseltavissa useita satojen miljoonien valovuosien päässä Maapallosta olevia toisiaan kiertäviä neutronitähtiä (pulsari), jotka tuottavat radiopulsseja. Kun pulsari omalla tiukalla ratakierroksellaan liikkuu meistä poispäin niin sen tuottaman radioaallon taajuus laskee eli pulssien välit pitenevät. Kun se tulee kohti niin radioaallon taajuus nousee ja pulssien välit lyhenevät. Kaikki tuntevat tämän Doppler - ilmiön paloautojen pillien äänen korkeuden muuttumisesta sen mukaan tuleeko auto kohti vai meneekö se jo poispäin.
Me kuulemme noista hyvin kaukaisista pulsareista yhtenäisen signaalin eli vuoron perään korkeampaa ja matalampaa taajuutta. Jos valon tyhjiönopeus vaihtelisi taajuuden, aallonpituuden tai aaltoa lähettävän kohteen nopeuden mukaan niin sadan miljoonan vuoden ajan tänne kulkeneessa signaalissa ne nopeammin kulkeneet osat olisivat menneet hitaammista osista ohitse eikä täällä oisi voisi erottaa mitään vuoron perään tulevaa aikajärjestystä.
Valon tyhjiönopeus on siis havaintojen perusteella vakio.
Eihän valonnopeus todellakaan vaihtele taajuuden mukaan, vaan taajuus muuttuu katsojan silmiin kohteen loittonemisnopeuden mukaan. Valonnopeus ei todellakaan ole vakio tyhjössä, muuta kuin tietenkin laboratoriossa.
Tyypillinen opiskelijan väite, mutta autetaanpa vähän. Mitä luulet tapahtuvan tilanteessa, jossa loittoneva galaksi on juuri saavuttamassa valonnopeuden poistuessaan meistä katsoen. No, kohde näkyy himmeänä kovalla punasiirtymällä, kunnes yhtäkkiä valoa ei enää näy. Kohteen loitontuminen on ylittänyt valonnopeuden. Sinun logiikallasi myös valonnopeudella loittonevan kohteen pitäisi näkyä, mutta me molemmat tiedämme, että kun poistuva kohde liikkuu meistä poispäin valonnopeudella, se ei enää ole nähtävissä.
Pulsarihavaintojen perusteella olet väärässä. Valon tyhjiönopeus on hyvin tarkasti vakio. Jos se ei olisi vakio ja riippuisi kappaleen nopeudesta niin esimerkiksi GPS ei voisi toimia kun GPS/GLONASS/GALILEO-satelliitit ovat koko ajan meihin nähden liikkeessä johonkin suuntaan.
Nykyisellään SI-yksiköissä metrin pituus on määritelty valon tyhjiönopeuden (vakio) ja sekunnin (mitattava suure) perusteella.
https://en.wikipedia.org/wiki/2019_redefinition_of_the_SI_base_units
Tyhjönopeus on varmasti vakio laboratoriokokeessa, mutta taivaalta siroaa kaukaisimmista galakseista valoa, jonka nopeus voisi olla teoriassa jopa lähellä nollaa, siinä tilanteessa, että valoa emittoiva galaksi loittonee lähes valonnopeudella meistä. Mutta, mitä tulee satellitteihin, niin toki valonnopeutta voidaan pitää vakiona. Nopeus tulee ymmärtää vektorisuureena.
Miten muka mittaat vakion laajenevassa tilassa? Koska avaruus laajenee, vakio ei voi olla todellinen.
Se ei siis ole vakio, mutta muutos on niin hidasta ja pientä, että sitä on yleisesti käytetty vakiona, koska muutaman tuhannen vuoden näkyvä muutos ei ehdi tapahtua elinaikanamme.
Edelliseen liittyen linkkiä, kuvittele mitä valon nopeudelle meidän horisontin suhteen tapahtuisi tapahtuisi, jos aurinko lähtisi loittonemaan vaikkapa puolella valonnopeudella. https://tinyurl.com/8fr3bzm3
Minun tekemäni työ suurelta osin perustuu valon nopeuden vakioisuuteen tyhjiössä.
Arvaa kumpaan luotan enemmän, fysiikan tutkijoiden aiheesta jo yli sadan vuoden aikana julkaisemiin tarkkuudeltaan joka kerta parempiin tutkimuksiin aiheesta vai anonyymiväitteisiin Maailman menoa palstalla? Tämä sama keskustelu on käyty Suomi24 fysiikka-palstalla ja aika monessa muussakin foorumissa moneen kertaan suunnilleen samoin vuorosanoin joten ei siitä enempää.
Osoita että valon nopeus tyhjiössä ei ole vakio ja julkaise tuloksesi tiedelehdessä. Siitä saat aivan satavarmasti fysiikan Nobel - palkinnon ja nimesi historiaan. Sama koskee sitä tilannetta että onnistuisit havaintojen perusteella kumoamaan suhteellisuusteorian.
Varmaan olet pitkälti aivan oikeassa, mutta tässä on nyt kuitenkin ongelmana se, että nopeus käsite perustuu aina suhteellisuuteen ja siitä johtuen koko tuo vakionopeusajatus tavallaan räjähtää omaan mahdottomuuteensa. Yhden tarkastelijan suhteen nopeus voi poiketa täysin toisen tarkastelijan horisontista, kumpi on oikein?
Suhteellisuusteoriakin ilmeisesti huojuu tämän ongelman edessä?
Miksi? Kirjoitin jo "muutaman tuhannen vuoden näkyvä muutos ei ehdi tapahtua elinaikanamme"
Tiede perustuu suurilta osin teorioihin. niin myös valonnopeus on periaatteessa teoria, kunnes toisin todistetaan.
Maailmassa on käytössä monta teoriaa, jotka toimivat juuri meidän lähiavaruudessamme ja planeetallamme, mutta se ei todista että ne toimisivat jossain muualla ja olisivat universaaleja vakioita. (Esim. mustat aukot vääristävät ajankulkua lähellään.)
Sitäpaitsi kai ymmärrät itsekin, että jos avaruus laajenee, niin jo mittauksen aikana matka on jo pidentynyt. Mutta koska pidentymä on niin valtavan pieni, se ei vaikuta pyöristettyyn tulokseen.
Minä väitänkin, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Voiko väitettäni tutkia mitenkään?
Näen kyllä, että olet oikea asiantuntija, joten otatko kantaa tähän mielenkiintoiseen kysymykseen: Kts video. Kuvittele mitä valon nopeudelle meidän horisontin suhteen tapahtuisi, jos aurinko lähtisi loittonemaan vaikkapa puolella valonnopeudella.
https://tinyurl.com/8fr3bzm3
Olen samaa mieltä. Vastasin tuolle henkilölle, jonka työ "perustuu valon nopeuden vakioisuuteen tyhjiössä." ja joka kyselee todisteita.
Mielestäni todisteet voidaan saada varmuudella vain todella pitkän ajan kuluessa. Ja siitäkään ei voi olla täysin varma, onko jokin muu avaruuden ilmiö vaikuttanut tulokseen. On myös luultavasti olemassa tekijöitä, joista emme vielä edes tedä tarpeeksi ottaaaksemme ne huomioon.
Onko kaukaisesta galaksista saapuvan valonnopeuden mittaaminen ongelmallista? Jo sekin riittäisi, että saataisiin selkeästi 300.000km/s poikkeava tulos.
Pulsarimittauksessa nimenomaan mitataan kaukaisesta galaksista saapuvan sähkömagneettisen säteilyn nopeuden vaihtelua tyhjiössä. Matkaan kuluu aikaa 300 miljoonaa vuotta eli 300000000*365*24*3600=9460800000000000 sekuntia.
Jos valon nopeus sieltä lähtiessä vaihtelisi lähteen rataliikkeestä aiheutuvan nopeuden vaihtelun vuoksi esimerkiksi 0.0000000001% (tuhannesmiljardisosa) niin se tarkoittaisi että lähteestä tänne liikkuvassa säteilyssä tulisi hitaammalle ja nopeammalle sähkömagneettiselle aallolle aikaeroa 9461 sekuntia. Se olisi aivan selvästi havaittavissa radioaaltoa mittaamalla.
Ilmiötä ei ole havaittu vaikka sitä on yritetty nähdä joten säteilyn lähteen nopeudesta aiheutuvaa valon nopeuden vaihtelua ei ole nykyisen tiedon perusteella olemassa.
Kieltämättä mielenkiintoinen väte. Millaisia korvamerkkejä te tuosta säteilyvuosta voisitte tunnistaa?
Eikö kuitenkin se, että valonnopeudella loittonevia galakseja emme voi havaita, kerro erinomaisen aukottomasti, mistä tässä lopulta on kysymys? Kun loittonevan kappaleen valon nopeusvektori meihin päin on sama kuin itse kappaleen nopeusvektori meistä poispäin, niin summaksihan tulee pyöreä 0km/s, eikä sillä vauhdilla tellusta tavoiteta ikinä.
Korvamerkkinä se, että toista kohdetta radallaan kiertävän pulsarin pulssitaajuus punasiirtyy eli alenee kun se on kierroksellaan menossa meistä poispäin ja sinisiirtyy eli nousee kun se kierroksellaan liikkuu meitä kohti. Eri nopeustilanteissa tulee siis erilainen pulssitaajuus ja tuo toistuu joka kierroksella.
Lähellä toisiaan kiertävällä neutronitähtiparilla tuo yhteen ratakierrokseen kuluva aika voi helposti olla esimerkiksi tunnin verran. Jolloin esimerkin tapauksessa pitäisi näkyä samanaikaisesti sekä nopeaa pulssitaajuutta että hidasta pulssitaajuutta. Jos siis ne eri nopeudella meihin nähden liikkuvasta lähteestä tänne tulevat signaalit siis etenisivät eri valonnopeuksilla ja siksi sapuisivat tänne samaan aikaan
Jos (kun) valon etenemisnopeus tyhjiössä on koko ajan sama eikä riipu lähteen tai havaitsijan nopeudesta niin silloin tuo kuvattu tilanne tuottaa juuri sellaisen signaalin mitä mittauksissa nähdään.
Lähes valonnopeudella loittonevat kohteet ovat havaittavissa olevan maailmankaikkeuden ulkorajalla josta valo on kulkenut tänne noin 13 5 miljardin vuoden ajan. Tässä nyt puhuttiin "vain" 300 miljoonan eli 0.3 miljardin valovuoden päässä olevasta pulsarista. Sillä matkalla avaruuden laajeneminen ei vielä dominoi nopeuksia.
En oikein usko tuohon sinun pulsariteoriaasi. Mutta heitänpä uuden pähkinän. Mitä luulet sen tarkoittavan, jos valo on matkannut tänne tuon 13,5miljardia vuotta... lähes kävelyvauhtia?
Mutta edelleenkin minä väitän, että avaruus on ennen kaikkea 3-ulotteinen ja siellä pätee kaikki fysiikan peruslait mukaan lukien se, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Toisin sanoen öisellä taivaalla risteilee valoa hyvin kirjavilla nopeuksilla meidän horisonttiimme.
Saat vapaasti olla uskomatta tunnettuun fysiikkaan. Se ei ole minulta mitenkään pois eikä minun onneksi täällä tarvitse edes yrittää saada sinua oppimaan tätä asiaa. Täällä vastailu kun on vain ajanvietettä. Tästä nimenomaisesta virhekäsityksestä ei sinulle edes koidu haittaa kun se ei mitenkään vaikuta elämääsi.
Ongelmia saat vasta jos lähdet samalla asenteella arvioimaan esimerkiksi syöpähoitojen tai rokotusten tarpeellisuutta ja tehokkuutta omalla tai läheisen kohdalla. Silloin virhekäsityksen hintana voi olla ennenaikainen kuolema.
Mielenkiintoinen juttu.
Galaksin etääntymisnopeus ei vaikuta valonnopeuteen. Punasiirtymä kasvaa, mutta c on invariantti.
Suhteellisuusteoria ei horju. Valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa. On aivan sama, mikä on havainnoitsijan nopeus valoa emitoivan kohteen suhteen. Valo saapuu aina nopeudella c. Vain sen aallonpituus muuttuu.
Edellinen ei ole pitkälti oikeassa, vaan täysin oikeassa.
MOT Asia loppuun käsitelty.
Valon nopeus TYHJIÖSSÄ on vakio.
Älä viisastele asioista, joita et ymmärrä.
Valonnopeus tyhjössä riippuu tasan siitä millä nopeudella se tuodaan sinne tyhjöön. Se ei suinkaan ole vakio.
Höpötät. Jos näin olisi niin gps ei toimisi.
Jumala on nopein, ajan tuolla puolen jonne mekin päästään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tšerenkovin_säteily
Tšerenkovin säteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy, kun eristeessä etenevän sähköisesti varatun hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden kyseisessä eristeessä.
Valon nopeus tyhjiössä on vakio. Erilaisissa välittäjäaineissa valon nopeutta on mahdollista hidastaa huomattavasti.
Ja tuo Tšerenkovin säteily artikkeli jatkuu näin:
Hiukkanen ei siis ylitä valonnopeutta tyhjiössä vaan itse eristeessä tai aineessa, jossa valon nopeus on hitaampi.
Valon nopeus tyhjössä riippuu siitä, millä nopeudella se tuodaan tyhjöön.
Toki laboratoriossa, jossa mitataan valonlähteestä lähtevälle valolle nopeutta se on vakio, mutta kaukaisimmista lähes valonnopeudella loittonevista galakseista saapuvan voimakkkaasti punasiirtyneen valon nopeus lähestyy yllätys, yllätys nollaa.
Valon nopeus tyhjössä on maksimissaan tuo 300.000km/s, mutta se voi olla mitä tahansa nollan ja tuon maksimiarvonsa väliltä, riippuen tyhjöön saapuvan valon nopeudesta.
Jos tarkasteltavaan tyhjöön otetaan valo lähes valonnopeudella loittonevasta galaksista, niin valon nopeus vastaavasti lähestyy nollaa.
Toisaalta kokeissa on havaittu, että valoa emittoivasta kappaleesta lähtevän valon nopeus on tyhjössä aina vakio. Nopeus on vektorisuure ja aina suhteellista.
Valon nopeus on suhtiksen mukaan aina sama mitattiinpa sitten missä paikassa ja millä nopeudella liikkuvalla mittarilla..
Osoita tuo vääräksi niin sinusta tulee kuuluisa ja rikas. Moni on yrittänyt mutta kukaan ei vielä onnistunut.
Suhtis on lumonnut kovin monet. Se on kuitenkin vain haavoittuva teoria, jolla on tänä päivänä paljon epäilijöitä. Valon nopeuden suhteen se ei ole pätevä.
Korjaus edelliseen. Suhteellisuusteoria ei ole yleispätevä tilanteisiin, joissa valo saapuu järjestelmän ulkopuolelta.
Onneksi olkoon olet keksinyt ikiliikkujaan vertautuvan mekanismin.
Ymmärrän, että valonnopeus on suhteellisuusteorialla sumennettu hyvinkin taitavasti, mutta se ei poista sitä, että nopeus on fysiikan peruskaavoja. Se pätee aina sellaisenaan ja kaikille tutkittavissa oleville ilmiöille.
Tutustu yliopistotason fysiikan perusteisiin niin ymmärrät hieman enemmän asiasta. Myös netistä löydät sivustoja, joilla Lorentzin muunnokset eli erityinen suhteellisuusteoria pitiuskontraktioineen ja ajan hidastumisineen suoraan johdetaan valon nopeuden invarianssista. Sitä odotellessa kanssasi on turha asiastayrittää vääntää.
Katselinkin jo ja totesin, että maailma on ihmeellisempi kuin äkkiseltään voisi arvata.
Katsotaan tarviiko asiaan palata.
100 vuoden päästä tiedemiehet nauravat räkäisesti "valonnopeudelle" ja muille tämän ajan humpuukiteorioille.
On vain ALLAH ja siitä on kaikki lähtöisin.
Valon nopeus tyhjiössä on eli c=299 792 458 m/s on nykyisin määritelty vakioksi. Pituuden määritelmä perustuu valonnopeuteen.
Näissä nopeuksissa pitää olla tarkkana sillä nopeus ja itseisnopeus ovat eri asioita. Nähdäkseni aloittaja kompuroi näiden eri nopeuden määritelmien kanssa.
Katso:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Itseisnopeus
Ei taida kompuroida, vaan kompuroi ihan vaan tässä ongelmassa:
Väitän, että avaruus on 3-ulotteinen ja siellä pätee kaikki fysiikan peruslait mukaan lukien se, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Toisin sanoen öisellä taivaalla risteilee valoa hyvin kirjavilla nopeuksilla meidän horisonttiimme.
MOT Keskustelu on päättynyt.
Se "vastaväittäjä" näyttää valitettavasti siirtyneen mopedikategoriaan, harmi!
Juu, se kuulemma tutkii ammatikseen valonnopeutta ja on silti pikkuisen uuno näissä asioissa. Ei se kyllä mopedeistakaan oikein tolkulla näyttäisi olevan, rassu.
Jäikö tuo nyt sitten voimaan?
Väitän, että avaruus on 3-ulotteinen ja siellä pätee kaikki fysiikan peruslait mukaan lukien se, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Toisin sanoen öisellä taivaalla risteilee valoa hyvin kirjavilla nopeuksilla meidän horisonttiimme.
(Toki laboratoriossa valolle mitattu vakionopeus pätee entiseen malliin.)
Minusta tuo on tosi mielenkiintoinen väite ja voi hyvinkin olla paikkansapitävä.
Joku fysiikan tai tähtitieteen proffa voisi ottaa kantaa. Ne kyllä tarjoaa heti sitä suhteellisuus teoriaansa, joka sumentaa kaiken, mutta silti, mielenkiintoinen väite.
Voi jäädäkin. Tässä lisää pohdintaa. https://keskustelu.suomi24.fi/t/3753327/aanen-nopeus
Professoreilla (labran johtaja) ja heidän alaisina toimivilla tutkijoilla on ihan oikeitakin hommia joten eivät kommentoi viestejä edes laadukkaammilla tavispalstoilla. Kun siitä siis ei ole hyötyä eikä siihen ole aikaa. Tieteen kannalta merkityksellinen keskustelu käydään joka tapauksessa vertaisarvioiduissa tiedelehdissä julkaistujen artikkeleiden avulla eli yks hailee mitä keskustelupalstoilla aiheesta kirjoitetaan.
Tämä Maailman menoa on sen verran laaduton keskustelupalstanakin että täällä harvoin saat vastausta muilta kuin salkkareilta, hörhöiltä tai sekopäiltä. Jos joku erehtyy asiallisesti vastaamaan niin se on vain yksi anonyymiviesti kymmenien hörhöilyiden joukossa, joista jokainen tietenkin väittää olevansa oikeassa.
Ketjun aloittajana sain keskustelun tiimellyksessä käsityksen, että tällä kertaa ei pelkkä maalaisjärki riitä. Se esimerkki kaksoistähden sini/punasiirtymästä osui ja upposi.
Velan nopeus on vakio.