Valon nopeus ei ole suinkaan vakio

Valonnopus on vakio tyhjiössä.

Valon nopeus vaihtelee tyhjössäkin nollan ja kaksinkertaisen valonnopeuden välillä,
Niistä kauimpana sijaitsevista ja nopeimmin loittonevista galakseista, joita voimme havaita, saapuva valo on meidän suhteen voimakkaasti hidastunut. Voitko ymmärtää, kummallista?

<< Ei tietenkään ole vaan valonnopeus on kullekkin väliaineelle vakio. >>

Tässä on sellainen sopimus, että jos valonnopeus kirjoitetaan yhteen, tarkoitetaan tuota valon tyhjiönopeutta eli tuota varmaankin ehdottominta luonnonvakiota, joka ylipäätään tunnetaan. Sitten taas kun kirjoitetaan "valon nopeus", tarkoitetaan esim. valon etenemisnopeutta lasissa tms. materiaalissa, mikä siis poikkeaa tuosta luonnonvakiosta.

Anonyymi kirjoitti:

<< Ei tietenkään ole vaan valonnopeus on kullekkin väliaineelle vakio. >>

Tässä on sellainen sopimus, että jos valonnopeus kirjoitetaan yhteen, tarkoitetaan tuota valon tyhjiönopeutta eli tuota varmaankin ehdottominta luonnonvakiota, joka ylipäätään tunnetaan. Sitten taas kun kirjoitetaan "valon nopeus", tarkoitetaan esim. valon etenemisnopeutta lasissa tms. materiaalissa, mikä siis poikkeaa tuosta luonnonvakiosta.

Lue lisää

Niinhän on tuollainenkin "sopimus" olemassa. Vaan minkä takia ? Senkö takia kun tyhmät ihmiset eivät muuten saa kalloonsa ahdettua sitä asiaa jotta valon etenemisnopeus riippuu väliaineesta missä valo kulkee tai voihan siihen sotkettaa jotakin hössöytystä fotoneistakin.

Vai onko kyse sittenkin sellaisesta asiasta kuin pakkoenglanninkielestä jonka seurauksena suomenkieleen pakolla pakotetaan sellaisia sanoja mitkä eivät vastaa totuutta suomenkielellä ilmaistuna.

Mopon valo liikkuu hitaammin kuin auton ja lentokoneen valot nopeammin kuin auton.

Mistä me sen tiedämme kun emme niitä havaitse?

Anonyymi kirjoitti:

Mopon valo liikkuu hitaammin kuin auton ja lentokoneen valot nopeammin kuin auton.

Ainakin lähtiessä

Kas, kun kaukaisimmistä galakseista saapuva valo on meidän suhteen hidasta, jopa tietyssä tilanteessa teoreettisesti tarkastellen valo saattaa pysähtyä, seisovan aallon ilmiö.

Kun valitsemme taskulampulla kaukaisista avaruuden kolkkaa vaikka pari sekuntia niin aikojen saatossa maailma laajenee myös tämän parin sekunnin sisällä. Valo näytästää palavan paljon pidemmän aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun valitsemme taskulampulla kaukaisista avaruuden kolkkaa vaikka pari sekuntia niin aikojen saatossa maailma laajenee myös tämän parin sekunnin sisällä. Valo näytästää palavan paljon pidemmän aikaa.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa. Taskulampun valo ei ole niin valovoimaista jotta yltäisi edes Kuopiosta Ouluun saakka.

Valon nopeus näyttää olevan vakio, kun se starttaa jostakin esim. auringosta. Mutta ajatteleppa, jos aurinko tai galaksi liikkuisi meistä poispäin puolikkaalla valonnopeudella, niin silloinhan sen nopeus olisi meidän suhteemme enää puolet virallisesta valonnopeudesta.
Tästä hyvä animaatio https://www.google.fi/search?q=light speed animation sun to earth&sxsrf=ALiCzsYCv0ovAlsQubCASOg9AWCwwNs3XA:1671183759746&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=2ahUKEwi-jurS7P37AhXklosKHUoLAaEQ_AUoAnoECAEQBA&biw=1920&bih=1089&dpr=1#fpstate=ive&vld=cid:341ba703,vid:QUlCJ0ksEvo

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus näyttää olevan vakio, kun se starttaa jostakin esim. auringosta. Mutta ajatteleppa, jos aurinko tai galaksi liikkuisi meistä poispäin puolikkaalla valonnopeudella, niin silloinhan sen nopeus olisi meidän suhteemme enää puolet virallisesta valonnopeudesta.
Tästä hyvä animaatio https://www.google.fi/search?q=light speed animation sun to earth&sxsrf=ALiCzsYCv0ovAlsQubCASOg9AWCwwNs3XA:1671183759746&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=2ahUKEwi-jurS7P37AhXklosKHUoLAaEQ_AUoAnoECAEQBA&biw=1920&bih=1089&dpr=1#fpstate=ive&vld=cid:341ba703,vid:QUlCJ0ksEvo

Lue lisää

Tässä tinattu linkki https://tinyurl.com/8fr3bzm3

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus näyttää olevan vakio, kun se starttaa jostakin esim. auringosta. Mutta ajatteleppa, jos aurinko tai galaksi liikkuisi meistä poispäin puolikkaalla valonnopeudella, niin silloinhan sen nopeus olisi meidän suhteemme enää puolet virallisesta valonnopeudesta.
Tästä hyvä animaatio https://www.google.fi/search?q=light speed animation sun to earth&sxsrf=ALiCzsYCv0ovAlsQubCASOg9AWCwwNs3XA:1671183759746&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=2ahUKEwi-jurS7P37AhXklosKHUoLAaEQ_AUoAnoECAEQBA&biw=1920&bih=1089&dpr=1#fpstate=ive&vld=cid:341ba703,vid:QUlCJ0ksEvo

Lue lisää

hidas mutta varma

Ihan itse ja omakohtaisesti!

sit voi olettaa että jos valo on luonnon määre, niin se järjestäytyy luonnossa fenomenaalisesti, että valoa seuraa joku looginen ilmiö

valo---->antivalo

jos valoa on tarkoitus muokata uuteen muotoon

niin valo filosofian ympärillä on vakio ilmiöitä, missä, miten, kuinka valo esiintyy

Anonyymi kirjoitti:

sit voi olettaa että jos valo on luonnon määre, niin se järjestäytyy luonnossa fenomenaalisesti, että valoa seuraa joku looginen ilmiö

valo---->antivalo

jos valoa on tarkoitus muokata uuteen muotoon

niin valo filosofian ympärillä on vakio ilmiöitä, missä, miten, kuinka valo esiintyy

Lue lisää

Onko avaruudessa kaikista valoisinta kohtaa?

Jos Linnunrata on paikallinen ilmiö, niin mikä on sen ympäristön missä se sijaitsee kaikista valoisin kohta niin sanottu Valon keskus

onko sit valo hajautettu demokraattisesti?

ja fysiikan lait, missä olosuhteissa valoa syntyy:
- palaminen
-

Nopeus on aina vektorisuure, myös valoa koskien. Folihattuijen tulee ymmärtää tämä lähtökohta.

Anonyymi kirjoitti:

Nopeus on aina vektorisuure, myös valoa koskien. Folihattuijen tulee ymmärtää tämä lähtökohta.

Monessa fysiikan laissa voi mennä sekaisin, mutta valon kulkua voi nähdä yksinkertaisesti samalla tavalla ilmassa ja avaruudessa, että se kulkee suoraan. ?

Kun poikkeus vaikuttaa sääntöön, niin se vaikuttaa materian kautta, että syvimmät muodot häiriintyvät.

Siis päivävalomme ei eroaa siis tähtitieteen valosta?

Eetteri on siis melkein saman arvoista valon suhteen avaruudessa kuin maassa.

Anonyymi kirjoitti:

Monessa fysiikan laissa voi mennä sekaisin, mutta valon kulkua voi nähdä yksinkertaisesti samalla tavalla ilmassa ja avaruudessa, että se kulkee suoraan. ?

Kun poikkeus vaikuttaa sääntöön, niin se vaikuttaa materian kautta, että syvimmät muodot häiriintyvät.

Siis päivävalomme ei eroaa siis tähtitieteen valosta?

Eetteri on siis melkein saman arvoista valon suhteen avaruudessa kuin maassa.

Lue lisää

Ja vasta kun syvemmin materia häiriintyy kuten Mustassa aukossa, niin valokin häiriintyy.

Erilaisissa laissa voi erehtyä, koska tuntuu, että aletaan puhua vain toisesta laista.
Tarkoitetaan yhtä lakia, mutta puhutaan toisesta ja nähdään ero mikä laissa on,
vaikka alkuperäinen kyse oli yhdestä laista vain, eikä toisesta.

Tää oli tieteen kritiikki.
Tarkoitan fiiliksen pohjalta, että osataanko pitää erilaiset lait erillään sekoittamatta tai vertailematta toisiinsa.

Valon nopeudessa tarkoitetaankin henkilökohtaista perspektiiviä, jota selitetään ylimääräisillä säännöillä. Ehkä fysiikan teoria tutkii itseään ja on itselleen vieras, sen sijaan kun alkuperäinen idea saattaisi ollakin liian selkeä vastatakseen siihen.

Tämä on ammattitieteen ja harjoittelijan välinen ero.

Kuitenkin totuus jää siihen, että ei vastata suoraan mitä kysytään.

Anonyymi kirjoitti:

Erilaisissa laissa voi erehtyä, koska tuntuu, että aletaan puhua vain toisesta laista.
Tarkoitetaan yhtä lakia, mutta puhutaan toisesta ja nähdään ero mikä laissa on,
vaikka alkuperäinen kyse oli yhdestä laista vain, eikä toisesta.

Tää oli tieteen kritiikki.
Tarkoitan fiiliksen pohjalta, että osataanko pitää erilaiset lait erillään sekoittamatta tai vertailematta toisiinsa.

Valon nopeudessa tarkoitetaankin henkilökohtaista perspektiiviä, jota selitetään ylimääräisillä säännöillä. Ehkä fysiikan teoria tutkii itseään ja on itselleen vieras, sen sijaan kun alkuperäinen idea saattaisi ollakin liian selkeä vastatakseen siihen.

Tämä on ammattitieteen ja harjoittelijan välinen ero.

Kuitenkin totuus jää siihen, että ei vastata suoraan mitä kysytään.

Lue lisää

Näkevätkö tähtitieteilijat avaruuden objektiivisesti tai ovat täysin kiinni sen sisäisissä subjektiivissa mekanismemissa?

Anonyymi kirjoitti:

Näkevätkö tähtitieteilijat avaruuden objektiivisesti tai ovat täysin kiinni sen sisäisissä subjektiivissa mekanismemissa?

Ehkä kun tahtovat nähdä objektiivisesti, niin silloin näkevät, mutta muuten tutkimus on paikallista.

Anonyymi kirjoitti:

Näkevätkö tähtitieteilijat avaruuden objektiivisesti tai ovat täysin kiinni sen sisäisissä subjektiivissa mekanismemissa?

Avaruuden koko on iso ja kun puhutaan kielellä sen määreitä, niin mennään sekaisin, koska avaruudella voisi teorian mukaan olla hierarkia, mitä ei ainakaan kannata verrata toisiinsa tai mitkä asiat eivät kuuluu yhteen.

On järjetöntä verrata toisiinsa toisia asioita vain, koska ne vääristävät kuvan.

Pitää tuntea ilmiöt taivaalla hyvin ja paikallisesti, jotta osattaisin vastata loogisesti kysymyksiin ja kun ei osata nähdä ilmiöitä niin vastaukset ovat epäloogisia, joissa vertaillaan sellaisia ilmiöitä, jotka eivät suoraan liity ehkä toisiinsa, jolloin hypitään loogisen ketjun ylitse.

????

sama tapahtuu arkikielessä

Anonyymi kirjoitti:

Avaruuden koko on iso ja kun puhutaan kielellä sen määreitä, niin mennään sekaisin, koska avaruudella voisi teorian mukaan olla hierarkia, mitä ei ainakaan kannata verrata toisiinsa tai mitkä asiat eivät kuuluu yhteen.

On järjetöntä verrata toisiinsa toisia asioita vain, koska ne vääristävät kuvan.

Pitää tuntea ilmiöt taivaalla hyvin ja paikallisesti, jotta osattaisin vastata loogisesti kysymyksiin ja kun ei osata nähdä ilmiöitä niin vastaukset ovat epäloogisia, joissa vertaillaan sellaisia ilmiöitä, jotka eivät suoraan liity ehkä toisiinsa, jolloin hypitään loogisen ketjun ylitse.

????

sama tapahtuu arkikielessä

Lue lisää

Onko sit järkeä että jonkun taivaan kappaleen nimi on 0982908234 numerosarja eikä humanistinen nimi?

Koska avaruus on ikuinen, niin tuskin pitkään aikaan ihmiset osaavat antaa kielellisiä vastineita taivaan kappaleille.
Kieltä ei riitä kaikkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sit järkeä että jonkun taivaan kappaleen nimi on 0982908234 numerosarja eikä humanistinen nimi?

Koska avaruus on ikuinen, niin tuskin pitkään aikaan ihmiset osaavat antaa kielellisiä vastineita taivaan kappaleille.
Kieltä ei riitä kaikkeen.

Lue lisää

..siis kieltä ei riitä kaikkeen tarkoittaa, että ei mitään symbolista järjestelmää riitä avaruuden kuvaamiseen

kun avaruus on paikka, niin pitää jakaa se sektoreihin, joilla on ominaisuuksia

ominaisuudet ovat kyseisten sektoreiden luonnon muotoja ja tiloja ja maailmojen ominaisuuksia, joista nimi syntyy, mitä se kuvaa

sektorimainen nimitys auttaa myös avaruuden hahmottamisessa ja muistamisessa

mutta työurakka on niin iso, että ei uskoisi, koska edes maapallolla ihmiset eivät erota analyyttisesti mitä ovat maapallon erilaiset sektorit - latitudien ym. paikalliset ominaispiirteet...mikä tarkoittaa kulttuureja ja biologiaa ja geologiaa joita elää siinä

Anonyymi kirjoitti:

..siis kieltä ei riitä kaikkeen tarkoittaa, että ei mitään symbolista järjestelmää riitä avaruuden kuvaamiseen

kun avaruus on paikka, niin pitää jakaa se sektoreihin, joilla on ominaisuuksia

ominaisuudet ovat kyseisten sektoreiden luonnon muotoja ja tiloja ja maailmojen ominaisuuksia, joista nimi syntyy, mitä se kuvaa

sektorimainen nimitys auttaa myös avaruuden hahmottamisessa ja muistamisessa

mutta työurakka on niin iso, että ei uskoisi, koska edes maapallolla ihmiset eivät erota analyyttisesti mitä ovat maapallon erilaiset sektorit - latitudien ym. paikalliset ominaispiirteet...mikä tarkoittaa kulttuureja ja biologiaa ja geologiaa joita elää siinä

Lue lisää

Paljaalla silmällä nähdään noin 10000 tähteä taivaalla. Keksipä ensin niille nimet.

Sitten satelliittien kaukoputket käyttöön. Jo Tycho - satelliitti mittasi kahden miljoonan tähden parallaksit. Keksipä siis seuraavaksi nimet kahdelle miljoonalle tähdelle.

Sen jälkeen GAIA - satelliitti mittasi 1000 miljoonan tähden ominaisuudet. Nyt joudut keksimään nimet miljardille tähdelle.

Kas kun ei liikukaan!

Kokeileppa vaikka ihmetellä hetki tuota, jospa hoksaisit mitä nopeus ja suhteellisuus tarkoittaa. https://tinyurl.com/8fr3bzm3

Riipuu väliaineesta. Valonnopeus on vakio kullekkin väliaineelle. Galaksien välisessä avaruudessa valonnopeus on rauppiarallaa kymmenestä kahteenkymmeneen kertaa niin nopeata kuin on Aurinkokunnassamme. Mustassa-aukossa valonnopeus on niin hidasta ettei se pääse sieltä laisinkaan pois. Funtsippa tätä lukiofysiikkaan nojautuen.

Juu tiedän kyllä. Tuo on hyvä malli selittämään asioita, mutta se ei vaan natsaa todellisuuden kanssa näissä tilanteissa, joissa valo lähtee loittonevalta galaksilta ja tarkastelija ihmettelee sitä telluksella.

Valo voi ylittää helpostikin tuon 300.000km/h, kun olosuhteet luodaan sopiviksi.

Yliopistoissa on niin tavallista juuri tuollainen näköalaton toteamus, joka lähinnä osoittaa kyvyttömyyttä soveltaa ja ymmärtää oppimaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Valo voi ylittää helpostikin tuon 300.000km/h, kun olosuhteet luodaan sopiviksi.

Siis sekunnissa.

Miksi sitten kosmos laajenee valonnopeutta suuremmalla nopeudella vaikka massaa on pirskuteen helvetin paljon jo yhdessä ainoassa galaksissa. Pistää kuulee miettimään tyhmempääkin ihmistä nuo tulkinnat valonnopeuden vakiosta. Ei Einstein tuollaista tulkintaa tehnyt jotta se olisi vakio koko maailmankaikkeudessa.

Kaikki väsyy aikanaan, valokin. Punasiirtymässä on oleellista havaita spektrin varjostumien
siirtymät joista voidaan laskea loittonemisnopeus. Vastaavasti valon nopeus tänne meidän horisonttiin on hidastunut.

Käytä järkeäsi! Mitä luulet tapahtuvan tilanteessa, jossa loittoneva galaksi on juuri saavuttamassa valonnopeuden meistä katsoen poistuessaan. Näkyy himmeänä kovalla punasiirtymällä, kunnes hups, valoa ei enää näykään. Valonnopeus on saavutettu. Miksi valo ei enää näy, vaikka sinun mielestäsi sen pitäisi näkyä? Odotamme mielenkiinnolla vastaustasi.

Heh, eihän Dopler muuta suinkaan aallonpituutta mihinkään. Kohteen lähettämän signaalin aajuus säilyy ennallaan, mutta tarkastelija kuulee tai näkee taajuuden muuttuneena riippuen tarkastelijan ja kohteen välisestä nopeuserosta.

Eihän valonnopeus todellakaan vaihtele taajuuden mukaan, vaan taajuus muuttuu katsojan silmiin kohteen loittonemisnopeuden mukaan. Valonnopeus ei todellakaan ole vakio tyhjössä, muuta kuin tietenkin laboratoriossa.

Tyypillinen opiskelijan väite, mutta autetaanpa vähän. Mitä luulet tapahtuvan tilanteessa, jossa loittoneva galaksi on juuri saavuttamassa valonnopeuden poistuessaan meistä katsoen. No, kohde näkyy himmeänä kovalla punasiirtymällä, kunnes yhtäkkiä valoa ei enää näy. Kohteen loitontuminen on ylittänyt valonnopeuden. Sinun logiikallasi myös valonnopeudella loittonevan kohteen pitäisi näkyä, mutta me molemmat tiedämme, että kun poistuva kohde liikkuu meistä poispäin valonnopeudella, se ei enää ole nähtävissä.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän valonnopeus todellakaan vaihtele taajuuden mukaan, vaan taajuus muuttuu katsojan silmiin kohteen loittonemisnopeuden mukaan. Valonnopeus ei todellakaan ole vakio tyhjössä, muuta kuin tietenkin laboratoriossa.

Lue lisää

Pulsarihavaintojen perusteella olet väärässä. Valon tyhjiönopeus on hyvin tarkasti vakio. Jos se ei olisi vakio ja riippuisi kappaleen nopeudesta niin esimerkiksi GPS ei voisi toimia kun GPS/GLONASS/GALILEO-satelliitit ovat koko ajan meihin nähden liikkeessä johonkin suuntaan.

Nykyisellään SI-yksiköissä metrin pituus on määritelty valon tyhjiönopeuden (vakio) ja sekunnin (mitattava suure) perusteella.

https://en.wikipedia.org/wiki/2019_redefinition_of_the_SI_base_units

Anonyymi kirjoitti:

Pulsarihavaintojen perusteella olet väärässä. Valon tyhjiönopeus on hyvin tarkasti vakio. Jos se ei olisi vakio ja riippuisi kappaleen nopeudesta niin esimerkiksi GPS ei voisi toimia kun GPS/GLONASS/GALILEO-satelliitit ovat koko ajan meihin nähden liikkeessä johonkin suuntaan.

Nykyisellään SI-yksiköissä metrin pituus on määritelty valon tyhjiönopeuden (vakio) ja sekunnin (mitattava suure) perusteella.

https://en.wikipedia.org/wiki/2019_redefinition_of_the_SI_base_units

Lue lisää

Tyhjönopeus on varmasti vakio laboratoriokokeessa, mutta taivaalta siroaa kaukaisimmista galakseista valoa, jonka nopeus voisi olla teoriassa jopa lähellä nollaa, siinä tilanteessa, että valoa emittoiva galaksi loittonee lähes valonnopeudella meistä. Mutta, mitä tulee satellitteihin, niin toki valonnopeutta voidaan pitää vakiona. Nopeus tulee ymmärtää vektorisuureena.

Anonyymi kirjoitti:

Pulsarihavaintojen perusteella olet väärässä. Valon tyhjiönopeus on hyvin tarkasti vakio. Jos se ei olisi vakio ja riippuisi kappaleen nopeudesta niin esimerkiksi GPS ei voisi toimia kun GPS/GLONASS/GALILEO-satelliitit ovat koko ajan meihin nähden liikkeessä johonkin suuntaan.

Nykyisellään SI-yksiköissä metrin pituus on määritelty valon tyhjiönopeuden (vakio) ja sekunnin (mitattava suure) perusteella.

https://en.wikipedia.org/wiki/2019_redefinition_of_the_SI_base_units

Lue lisää

Miten muka mittaat vakion laajenevassa tilassa? Koska avaruus laajenee, vakio ei voi olla todellinen.
Se ei siis ole vakio, mutta muutos on niin hidasta ja pientä, että sitä on yleisesti käytetty vakiona, koska muutaman tuhannen vuoden näkyvä muutos ei ehdi tapahtua elinaikanamme.

Anonyymi kirjoitti:

Tyhjönopeus on varmasti vakio laboratoriokokeessa, mutta taivaalta siroaa kaukaisimmista galakseista valoa, jonka nopeus voisi olla teoriassa jopa lähellä nollaa, siinä tilanteessa, että valoa emittoiva galaksi loittonee lähes valonnopeudella meistä. Mutta, mitä tulee satellitteihin, niin toki valonnopeutta voidaan pitää vakiona. Nopeus tulee ymmärtää vektorisuureena.

Lue lisää

Edelliseen liittyen linkkiä, kuvittele mitä valon nopeudelle meidän horisontin suhteen tapahtuisi tapahtuisi, jos aurinko lähtisi loittonemaan vaikkapa puolella valonnopeudella. https://tinyurl.com/8fr3bzm3

Anonyymi kirjoitti:

Edelliseen liittyen linkkiä, kuvittele mitä valon nopeudelle meidän horisontin suhteen tapahtuisi tapahtuisi, jos aurinko lähtisi loittonemaan vaikkapa puolella valonnopeudella. https://tinyurl.com/8fr3bzm3

Lue lisää

Minun tekemäni työ suurelta osin perustuu valon nopeuden vakioisuuteen tyhjiössä.

Arvaa kumpaan luotan enemmän, fysiikan tutkijoiden aiheesta jo yli sadan vuoden aikana julkaisemiin tarkkuudeltaan joka kerta parempiin tutkimuksiin aiheesta vai anonyymiväitteisiin Maailman menoa palstalla? Tämä sama keskustelu on käyty Suomi24 fysiikka-palstalla ja aika monessa muussakin foorumissa moneen kertaan suunnilleen samoin vuorosanoin joten ei siitä enempää.

Osoita että valon nopeus tyhjiössä ei ole vakio ja julkaise tuloksesi tiedelehdessä. Siitä saat aivan satavarmasti fysiikan Nobel - palkinnon ja nimesi historiaan. Sama koskee sitä tilannetta että onnistuisit havaintojen perusteella kumoamaan suhteellisuusteorian.

Anonyymi kirjoitti:

Minun tekemäni työ suurelta osin perustuu valon nopeuden vakioisuuteen tyhjiössä.

Arvaa kumpaan luotan enemmän, fysiikan tutkijoiden aiheesta jo yli sadan vuoden aikana julkaisemiin tarkkuudeltaan joka kerta parempiin tutkimuksiin aiheesta vai anonyymiväitteisiin Maailman menoa palstalla? Tämä sama keskustelu on käyty Suomi24 fysiikka-palstalla ja aika monessa muussakin foorumissa moneen kertaan suunnilleen samoin vuorosanoin joten ei siitä enempää.

Osoita että valon nopeus tyhjiössä ei ole vakio ja julkaise tuloksesi tiedelehdessä. Siitä saat aivan satavarmasti fysiikan Nobel - palkinnon ja nimesi historiaan. Sama koskee sitä tilannetta että onnistuisit havaintojen perusteella kumoamaan suhteellisuusteorian.

Lue lisää

Varmaan olet pitkälti aivan oikeassa, mutta tässä on nyt kuitenkin ongelmana se, että nopeus käsite perustuu aina suhteellisuuteen ja siitä johtuen koko tuo vakionopeusajatus tavallaan räjähtää omaan mahdottomuuteensa. Yhden tarkastelijan suhteen nopeus voi poiketa täysin toisen tarkastelijan horisontista, kumpi on oikein?
Suhteellisuusteoriakin ilmeisesti huojuu tämän ongelman edessä?

Anonyymi kirjoitti:

Minun tekemäni työ suurelta osin perustuu valon nopeuden vakioisuuteen tyhjiössä.

Arvaa kumpaan luotan enemmän, fysiikan tutkijoiden aiheesta jo yli sadan vuoden aikana julkaisemiin tarkkuudeltaan joka kerta parempiin tutkimuksiin aiheesta vai anonyymiväitteisiin Maailman menoa palstalla? Tämä sama keskustelu on käyty Suomi24 fysiikka-palstalla ja aika monessa muussakin foorumissa moneen kertaan suunnilleen samoin vuorosanoin joten ei siitä enempää.

Osoita että valon nopeus tyhjiössä ei ole vakio ja julkaise tuloksesi tiedelehdessä. Siitä saat aivan satavarmasti fysiikan Nobel - palkinnon ja nimesi historiaan. Sama koskee sitä tilannetta että onnistuisit havaintojen perusteella kumoamaan suhteellisuusteorian.

Lue lisää

Miksi? Kirjoitin jo "muutaman tuhannen vuoden näkyvä muutos ei ehdi tapahtua elinaikanamme"
Tiede perustuu suurilta osin teorioihin. niin myös valonnopeus on periaatteessa teoria, kunnes toisin todistetaan.
Maailmassa on käytössä monta teoriaa, jotka toimivat juuri meidän lähiavaruudessamme ja planeetallamme, mutta se ei todista että ne toimisivat jossain muualla ja olisivat universaaleja vakioita. (Esim. mustat aukot vääristävät ajankulkua lähellään.)

Anonyymi kirjoitti:

Miksi? Kirjoitin jo "muutaman tuhannen vuoden näkyvä muutos ei ehdi tapahtua elinaikanamme"
Tiede perustuu suurilta osin teorioihin. niin myös valonnopeus on periaatteessa teoria, kunnes toisin todistetaan.
Maailmassa on käytössä monta teoriaa, jotka toimivat juuri meidän lähiavaruudessamme ja planeetallamme, mutta se ei todista että ne toimisivat jossain muualla ja olisivat universaaleja vakioita. (Esim. mustat aukot vääristävät ajankulkua lähellään.)

Lue lisää

Sitäpaitsi kai ymmärrät itsekin, että jos avaruus laajenee, niin jo mittauksen aikana matka on jo pidentynyt. Mutta koska pidentymä on niin valtavan pieni, se ei vaikuta pyöristettyyn tulokseen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi? Kirjoitin jo "muutaman tuhannen vuoden näkyvä muutos ei ehdi tapahtua elinaikanamme"
Tiede perustuu suurilta osin teorioihin. niin myös valonnopeus on periaatteessa teoria, kunnes toisin todistetaan.
Maailmassa on käytössä monta teoriaa, jotka toimivat juuri meidän lähiavaruudessamme ja planeetallamme, mutta se ei todista että ne toimisivat jossain muualla ja olisivat universaaleja vakioita. (Esim. mustat aukot vääristävät ajankulkua lähellään.)

Lue lisää

Minä väitänkin, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Voiko väitettäni tutkia mitenkään?

Anonyymi kirjoitti:

Sitäpaitsi kai ymmärrät itsekin, että jos avaruus laajenee, niin jo mittauksen aikana matka on jo pidentynyt. Mutta koska pidentymä on niin valtavan pieni, se ei vaikuta pyöristettyyn tulokseen.

Lue lisää

Näen kyllä, että olet oikea asiantuntija, joten otatko kantaa tähän mielenkiintoiseen kysymykseen: Kts video. Kuvittele mitä valon nopeudelle meidän horisontin suhteen tapahtuisi, jos aurinko lähtisi loittonemaan vaikkapa puolella valonnopeudella.
https://tinyurl.com/8fr3bzm3

Anonyymi kirjoitti:

Minä väitänkin, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Voiko väitettäni tutkia mitenkään?

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Vastasin tuolle henkilölle, jonka työ "perustuu valon nopeuden vakioisuuteen tyhjiössä." ja joka kyselee todisteita.

Mielestäni todisteet voidaan saada varmuudella vain todella pitkän ajan kuluessa. Ja siitäkään ei voi olla täysin varma, onko jokin muu avaruuden ilmiö vaikuttanut tulokseen. On myös luultavasti olemassa tekijöitä, joista emme vielä edes tedä tarpeeksi ottaaaksemme ne huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Olen samaa mieltä. Vastasin tuolle henkilölle, jonka työ "perustuu valon nopeuden vakioisuuteen tyhjiössä." ja joka kyselee todisteita.

Mielestäni todisteet voidaan saada varmuudella vain todella pitkän ajan kuluessa. Ja siitäkään ei voi olla täysin varma, onko jokin muu avaruuden ilmiö vaikuttanut tulokseen. On myös luultavasti olemassa tekijöitä, joista emme vielä edes tedä tarpeeksi ottaaaksemme ne huomioon.

Lue lisää

Onko kaukaisesta galaksista saapuvan valonnopeuden mittaaminen ongelmallista? Jo sekin riittäisi, että saataisiin selkeästi 300.000km/s poikkeava tulos.

Anonyymi kirjoitti:

Onko kaukaisesta galaksista saapuvan valonnopeuden mittaaminen ongelmallista? Jo sekin riittäisi, että saataisiin selkeästi 300.000km/s poikkeava tulos.

Pulsarimittauksessa nimenomaan mitataan kaukaisesta galaksista saapuvan sähkömagneettisen säteilyn nopeuden vaihtelua tyhjiössä. Matkaan kuluu aikaa 300 miljoonaa vuotta eli 300000000*365*24*3600=9460800000000000 sekuntia.

Jos valon nopeus sieltä lähtiessä vaihtelisi lähteen rataliikkeestä aiheutuvan nopeuden vaihtelun vuoksi esimerkiksi 0.0000000001% (tuhannesmiljardisosa) niin se tarkoittaisi että lähteestä tänne liikkuvassa säteilyssä tulisi hitaammalle ja nopeammalle sähkömagneettiselle aallolle aikaeroa 9461 sekuntia. Se olisi aivan selvästi havaittavissa radioaaltoa mittaamalla.

Ilmiötä ei ole havaittu vaikka sitä on yritetty nähdä joten säteilyn lähteen nopeudesta aiheutuvaa valon nopeuden vaihtelua ei ole nykyisen tiedon perusteella olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Pulsarimittauksessa nimenomaan mitataan kaukaisesta galaksista saapuvan sähkömagneettisen säteilyn nopeuden vaihtelua tyhjiössä. Matkaan kuluu aikaa 300 miljoonaa vuotta eli 300000000*365*24*3600=9460800000000000 sekuntia.

Jos valon nopeus sieltä lähtiessä vaihtelisi lähteen rataliikkeestä aiheutuvan nopeuden vaihtelun vuoksi esimerkiksi 0.0000000001% (tuhannesmiljardisosa) niin se tarkoittaisi että lähteestä tänne liikkuvassa säteilyssä tulisi hitaammalle ja nopeammalle sähkömagneettiselle aallolle aikaeroa 9461 sekuntia. Se olisi aivan selvästi havaittavissa radioaaltoa mittaamalla.

Ilmiötä ei ole havaittu vaikka sitä on yritetty nähdä joten säteilyn lähteen nopeudesta aiheutuvaa valon nopeuden vaihtelua ei ole nykyisen tiedon perusteella olemassa.

Lue lisää

Kieltämättä mielenkiintoinen väte. Millaisia korvamerkkejä te tuosta säteilyvuosta voisitte tunnistaa?

Eikö kuitenkin se, että valonnopeudella loittonevia galakseja emme voi havaita, kerro erinomaisen aukottomasti, mistä tässä lopulta on kysymys? Kun loittonevan kappaleen valon nopeusvektori meihin päin on sama kuin itse kappaleen nopeusvektori meistä poispäin, niin summaksihan tulee pyöreä 0km/s, eikä sillä vauhdilla tellusta tavoiteta ikinä.

Anonyymi kirjoitti:

Kieltämättä mielenkiintoinen väte. Millaisia korvamerkkejä te tuosta säteilyvuosta voisitte tunnistaa?

Eikö kuitenkin se, että valonnopeudella loittonevia galakseja emme voi havaita, kerro erinomaisen aukottomasti, mistä tässä lopulta on kysymys? Kun loittonevan kappaleen valon nopeusvektori meihin päin on sama kuin itse kappaleen nopeusvektori meistä poispäin, niin summaksihan tulee pyöreä 0km/s, eikä sillä vauhdilla tellusta tavoiteta ikinä.

Lue lisää

Korvamerkkinä se, että toista kohdetta radallaan kiertävän pulsarin pulssitaajuus punasiirtyy eli alenee kun se on kierroksellaan menossa meistä poispäin ja sinisiirtyy eli nousee kun se kierroksellaan liikkuu meitä kohti. Eri nopeustilanteissa tulee siis erilainen pulssitaajuus ja tuo toistuu joka kierroksella.

Lähellä toisiaan kiertävällä neutronitähtiparilla tuo yhteen ratakierrokseen kuluva aika voi helposti olla esimerkiksi tunnin verran. Jolloin esimerkin tapauksessa pitäisi näkyä samanaikaisesti sekä nopeaa pulssitaajuutta että hidasta pulssitaajuutta. Jos siis ne eri nopeudella meihin nähden liikkuvasta lähteestä tänne tulevat signaalit siis etenisivät eri valonnopeuksilla ja siksi sapuisivat tänne samaan aikaan

Jos (kun) valon etenemisnopeus tyhjiössä on koko ajan sama eikä riipu lähteen tai havaitsijan nopeudesta niin silloin tuo kuvattu tilanne tuottaa juuri sellaisen signaalin mitä mittauksissa nähdään.

Anonyymi kirjoitti:

Kieltämättä mielenkiintoinen väte. Millaisia korvamerkkejä te tuosta säteilyvuosta voisitte tunnistaa?

Eikö kuitenkin se, että valonnopeudella loittonevia galakseja emme voi havaita, kerro erinomaisen aukottomasti, mistä tässä lopulta on kysymys? Kun loittonevan kappaleen valon nopeusvektori meihin päin on sama kuin itse kappaleen nopeusvektori meistä poispäin, niin summaksihan tulee pyöreä 0km/s, eikä sillä vauhdilla tellusta tavoiteta ikinä.

Lue lisää

Lähes valonnopeudella loittonevat kohteet ovat havaittavissa olevan maailmankaikkeuden ulkorajalla josta valo on kulkenut tänne noin 13 5 miljardin vuoden ajan. Tässä nyt puhuttiin "vain" 300 miljoonan eli 0.3 miljardin valovuoden päässä olevasta pulsarista. Sillä matkalla avaruuden laajeneminen ei vielä dominoi nopeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Lähes valonnopeudella loittonevat kohteet ovat havaittavissa olevan maailmankaikkeuden ulkorajalla josta valo on kulkenut tänne noin 13 5 miljardin vuoden ajan. Tässä nyt puhuttiin "vain" 300 miljoonan eli 0.3 miljardin valovuoden päässä olevasta pulsarista. Sillä matkalla avaruuden laajeneminen ei vielä dominoi nopeuksia.

Lue lisää

En oikein usko tuohon sinun pulsariteoriaasi. Mutta heitänpä uuden pähkinän. Mitä luulet sen tarkoittavan, jos valo on matkannut tänne tuon 13,5miljardia vuotta... lähes kävelyvauhtia?

Mutta edelleenkin minä väitän, että avaruus on ennen kaikkea 3-ulotteinen ja siellä pätee kaikki fysiikan peruslait mukaan lukien se, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Toisin sanoen öisellä taivaalla risteilee valoa hyvin kirjavilla nopeuksilla meidän horisonttiimme.

Anonyymi kirjoitti:

En oikein usko tuohon sinun pulsariteoriaasi. Mutta heitänpä uuden pähkinän. Mitä luulet sen tarkoittavan, jos valo on matkannut tänne tuon 13,5miljardia vuotta... lähes kävelyvauhtia?

Mutta edelleenkin minä väitän, että avaruus on ennen kaikkea 3-ulotteinen ja siellä pätee kaikki fysiikan peruslait mukaan lukien se, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Toisin sanoen öisellä taivaalla risteilee valoa hyvin kirjavilla nopeuksilla meidän horisonttiimme.

Lue lisää

Saat vapaasti olla uskomatta tunnettuun fysiikkaan. Se ei ole minulta mitenkään pois eikä minun onneksi täällä tarvitse edes yrittää saada sinua oppimaan tätä asiaa. Täällä vastailu kun on vain ajanvietettä. Tästä nimenomaisesta virhekäsityksestä ei sinulle edes koidu haittaa kun se ei mitenkään vaikuta elämääsi.

Ongelmia saat vasta jos lähdet samalla asenteella arvioimaan esimerkiksi syöpähoitojen tai rokotusten tarpeellisuutta ja tehokkuutta omalla tai läheisen kohdalla. Silloin virhekäsityksen hintana voi olla ennenaikainen kuolema.

Anonyymi kirjoitti:

Korvamerkkinä se, että toista kohdetta radallaan kiertävän pulsarin pulssitaajuus punasiirtyy eli alenee kun se on kierroksellaan menossa meistä poispäin ja sinisiirtyy eli nousee kun se kierroksellaan liikkuu meitä kohti. Eri nopeustilanteissa tulee siis erilainen pulssitaajuus ja tuo toistuu joka kierroksella.

Lähellä toisiaan kiertävällä neutronitähtiparilla tuo yhteen ratakierrokseen kuluva aika voi helposti olla esimerkiksi tunnin verran. Jolloin esimerkin tapauksessa pitäisi näkyä samanaikaisesti sekä nopeaa pulssitaajuutta että hidasta pulssitaajuutta. Jos siis ne eri nopeudella meihin nähden liikkuvasta lähteestä tänne tulevat signaalit siis etenisivät eri valonnopeuksilla ja siksi sapuisivat tänne samaan aikaan

Jos (kun) valon etenemisnopeus tyhjiössä on koko ajan sama eikä riipu lähteen tai havaitsijan nopeudesta niin silloin tuo kuvattu tilanne tuottaa juuri sellaisen signaalin mitä mittauksissa nähdään.

Lue lisää

Mielenkiintoinen juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Tyhjönopeus on varmasti vakio laboratoriokokeessa, mutta taivaalta siroaa kaukaisimmista galakseista valoa, jonka nopeus voisi olla teoriassa jopa lähellä nollaa, siinä tilanteessa, että valoa emittoiva galaksi loittonee lähes valonnopeudella meistä. Mutta, mitä tulee satellitteihin, niin toki valonnopeutta voidaan pitää vakiona. Nopeus tulee ymmärtää vektorisuureena.

Lue lisää

Galaksin etääntymisnopeus ei vaikuta valonnopeuteen. Punasiirtymä kasvaa, mutta c on invariantti.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan olet pitkälti aivan oikeassa, mutta tässä on nyt kuitenkin ongelmana se, että nopeus käsite perustuu aina suhteellisuuteen ja siitä johtuen koko tuo vakionopeusajatus tavallaan räjähtää omaan mahdottomuuteensa. Yhden tarkastelijan suhteen nopeus voi poiketa täysin toisen tarkastelijan horisontista, kumpi on oikein?
Suhteellisuusteoriakin ilmeisesti huojuu tämän ongelman edessä?

Lue lisää

Suhteellisuusteoria ei horju. Valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa. On aivan sama, mikä on havainnoitsijan nopeus valoa emitoivan kohteen suhteen. Valo saapuu aina nopeudella c. Vain sen aallonpituus muuttuu.

Edellinen ei ole pitkälti oikeassa, vaan täysin oikeassa.

Valonnopeus tyhjössä riippuu tasan siitä millä nopeudella se tuodaan sinne tyhjöön. Se ei suinkaan ole vakio.

Anonyymi kirjoitti:

Valonnopeus tyhjössä riippuu tasan siitä millä nopeudella se tuodaan sinne tyhjöön. Se ei suinkaan ole vakio.

Höpötät. Jos näin olisi niin gps ei toimisi.

Valon nopeus tyhjiössä on vakio. Erilaisissa välittäjäaineissa valon nopeutta on mahdollista hidastaa huomattavasti.

Ja tuo Tšerenkovin säteily artikkeli jatkuu näin:
Hiukkanen ei siis ylitä valonnopeutta tyhjiössä vaan itse eristeessä tai aineessa, jossa valon nopeus on hitaampi.

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus tyhjiössä on vakio. Erilaisissa välittäjäaineissa valon nopeutta on mahdollista hidastaa huomattavasti.

Valon nopeus tyhjössä riippuu siitä, millä nopeudella se tuodaan tyhjöön.
Toki laboratoriossa, jossa mitataan valonlähteestä lähtevälle valolle nopeutta se on vakio, mutta kaukaisimmista lähes valonnopeudella loittonevista galakseista saapuvan voimakkkaasti punasiirtyneen valon nopeus lähestyy yllätys, yllätys nollaa.

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus tyhjiössä on vakio. Erilaisissa välittäjäaineissa valon nopeutta on mahdollista hidastaa huomattavasti.

Valon nopeus tyhjössä on maksimissaan tuo 300.000km/s, mutta se voi olla mitä tahansa nollan ja tuon maksimiarvonsa väliltä, riippuen tyhjöön saapuvan valon nopeudesta.
Jos tarkasteltavaan tyhjöön otetaan valo lähes valonnopeudella loittonevasta galaksista, niin valon nopeus vastaavasti lähestyy nollaa.
Toisaalta kokeissa on havaittu, että valoa emittoivasta kappaleesta lähtevän valon nopeus on tyhjössä aina vakio. Nopeus on vektorisuure ja aina suhteellista.

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus tyhjössä on maksimissaan tuo 300.000km/s, mutta se voi olla mitä tahansa nollan ja tuon maksimiarvonsa väliltä, riippuen tyhjöön saapuvan valon nopeudesta.
Jos tarkasteltavaan tyhjöön otetaan valo lähes valonnopeudella loittonevasta galaksista, niin valon nopeus vastaavasti lähestyy nollaa.
Toisaalta kokeissa on havaittu, että valoa emittoivasta kappaleesta lähtevän valon nopeus on tyhjössä aina vakio. Nopeus on vektorisuure ja aina suhteellista.

Lue lisää

Valon nopeus on suhtiksen mukaan aina sama mitattiinpa sitten missä paikassa ja millä nopeudella liikkuvalla mittarilla..

Osoita tuo vääräksi niin sinusta tulee kuuluisa ja rikas. Moni on yrittänyt mutta kukaan ei vielä onnistunut.

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus on suhtiksen mukaan aina sama mitattiinpa sitten missä paikassa ja millä nopeudella liikkuvalla mittarilla..

Osoita tuo vääräksi niin sinusta tulee kuuluisa ja rikas. Moni on yrittänyt mutta kukaan ei vielä onnistunut.

Lue lisää

Suhtis on lumonnut kovin monet. Se on kuitenkin vain haavoittuva teoria, jolla on tänä päivänä paljon epäilijöitä. Valon nopeuden suhteen se ei ole pätevä.

Anonyymi kirjoitti:

Suhtis on lumonnut kovin monet. Se on kuitenkin vain haavoittuva teoria, jolla on tänä päivänä paljon epäilijöitä. Valon nopeuden suhteen se ei ole pätevä.

Korjaus edelliseen. Suhteellisuusteoria ei ole yleispätevä tilanteisiin, joissa valo saapuu järjestelmän ulkopuolelta.

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus on suhtiksen mukaan aina sama mitattiinpa sitten missä paikassa ja millä nopeudella liikkuvalla mittarilla..

Osoita tuo vääräksi niin sinusta tulee kuuluisa ja rikas. Moni on yrittänyt mutta kukaan ei vielä onnistunut.

Lue lisää

Onneksi olkoon olet keksinyt ikiliikkujaan vertautuvan mekanismin.
Ymmärrän, että valonnopeus on suhteellisuusteorialla sumennettu hyvinkin taitavasti, mutta se ei poista sitä, että nopeus on fysiikan peruskaavoja. Se pätee aina sellaisenaan ja kaikille tutkittavissa oleville ilmiöille.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi olkoon olet keksinyt ikiliikkujaan vertautuvan mekanismin.
Ymmärrän, että valonnopeus on suhteellisuusteorialla sumennettu hyvinkin taitavasti, mutta se ei poista sitä, että nopeus on fysiikan peruskaavoja. Se pätee aina sellaisenaan ja kaikille tutkittavissa oleville ilmiöille.

Lue lisää

Tutustu yliopistotason fysiikan perusteisiin niin ymmärrät hieman enemmän asiasta. Myös netistä löydät sivustoja, joilla Lorentzin muunnokset eli erityinen suhteellisuusteoria pitiuskontraktioineen ja ajan hidastumisineen suoraan johdetaan valon nopeuden invarianssista. Sitä odotellessa kanssasi on turha asiastayrittää vääntää.

Anonyymi kirjoitti:

Tutustu yliopistotason fysiikan perusteisiin niin ymmärrät hieman enemmän asiasta. Myös netistä löydät sivustoja, joilla Lorentzin muunnokset eli erityinen suhteellisuusteoria pitiuskontraktioineen ja ajan hidastumisineen suoraan johdetaan valon nopeuden invarianssista. Sitä odotellessa kanssasi on turha asiastayrittää vääntää.

Lue lisää

Katselinkin jo ja totesin, että maailma on ihmeellisempi kuin äkkiseltään voisi arvata.
Katsotaan tarviiko asiaan palata.

Ei taida kompuroida, vaan kompuroi ihan vaan tässä ongelmassa:
Väitän, että avaruus on 3-ulotteinen ja siellä pätee kaikki fysiikan peruslait mukaan lukien se, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Toisin sanoen öisellä taivaalla risteilee valoa hyvin kirjavilla nopeuksilla meidän horisonttiimme.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taida kompuroida, vaan kompuroi ihan vaan tässä ongelmassa:
Väitän, että avaruus on 3-ulotteinen ja siellä pätee kaikki fysiikan peruslait mukaan lukien se, että valon nopeuteen liittyy Doppler aivan kuten äänen nopeuteenkin ja sen seuraus on punasiirtymä, joka puolestaan indikoi tarkastelijan horisonttiin saapuvan valon nopeutta, joka voi poiketa erittäin paljon tuosta valolle tieteessä kirjatusta vakionopeudesta. Toisin sanoen öisellä taivaalla risteilee valoa hyvin kirjavilla nopeuksilla meidän horisonttiimme.

Lue lisää

MOT Keskustelu on päättynyt.

Anonyymi kirjoitti:

MOT Keskustelu on päättynyt.

Se "vastaväittäjä" näyttää valitettavasti siirtyneen mopedikategoriaan, harmi!

Anonyymi kirjoitti:

Se "vastaväittäjä" näyttää valitettavasti siirtyneen mopedikategoriaan, harmi!

Juu, se kuulemma tutkii ammatikseen valonnopeutta ja on silti pikkuisen uuno näissä asioissa. Ei se kyllä mopedeistakaan oikein tolkulla näyttäisi olevan, rassu.

Minusta tuo on tosi mielenkiintoinen väite ja voi hyvinkin olla paikkansapitävä.
Joku fysiikan tai tähtitieteen proffa voisi ottaa kantaa. Ne kyllä tarjoaa heti sitä suhteellisuus teoriaansa, joka sumentaa kaiken, mutta silti, mielenkiintoinen väite.

Voi jäädäkin. Tässä lisää pohdintaa. https://keskustelu.suomi24.fi/t/3753327/aanen-nopeus

Anonyymi kirjoitti:

Minusta tuo on tosi mielenkiintoinen väite ja voi hyvinkin olla paikkansapitävä.
Joku fysiikan tai tähtitieteen proffa voisi ottaa kantaa. Ne kyllä tarjoaa heti sitä suhteellisuus teoriaansa, joka sumentaa kaiken, mutta silti, mielenkiintoinen väite.

Lue lisää

Professoreilla (labran johtaja) ja heidän alaisina toimivilla tutkijoilla on ihan oikeitakin hommia joten eivät kommentoi viestejä edes laadukkaammilla tavispalstoilla. Kun siitä siis ei ole hyötyä eikä siihen ole aikaa. Tieteen kannalta merkityksellinen keskustelu käydään joka tapauksessa vertaisarvioiduissa tiedelehdissä julkaistujen artikkeleiden avulla eli yks hailee mitä keskustelupalstoilla aiheesta kirjoitetaan.


Tämä Maailman menoa on sen verran laaduton keskustelupalstanakin että täällä harvoin saat vastausta muilta kuin salkkareilta, hörhöiltä tai sekopäiltä. Jos joku erehtyy asiallisesti vastaamaan niin se on vain yksi anonyymiviesti kymmenien hörhöilyiden joukossa, joista jokainen tietenkin väittää olevansa oikeassa.

Anonyymi kirjoitti:

Professoreilla (labran johtaja) ja heidän alaisina toimivilla tutkijoilla on ihan oikeitakin hommia joten eivät kommentoi viestejä edes laadukkaammilla tavispalstoilla. Kun siitä siis ei ole hyötyä eikä siihen ole aikaa. Tieteen kannalta merkityksellinen keskustelu käydään joka tapauksessa vertaisarvioiduissa tiedelehdissä julkaistujen artikkeleiden avulla eli yks hailee mitä keskustelupalstoilla aiheesta kirjoitetaan.


Tämä Maailman menoa on sen verran laaduton keskustelupalstanakin että täällä harvoin saat vastausta muilta kuin salkkareilta, hörhöiltä tai sekopäiltä. Jos joku erehtyy asiallisesti vastaamaan niin se on vain yksi anonyymiviesti kymmenien hörhöilyiden joukossa, joista jokainen tietenkin väittää olevansa oikeassa.

Lue lisää

Ketjun aloittajana sain keskustelun tiimellyksessä käsityksen, että tällä kertaa ei pelkkä maalaisjärki riitä. Se esimerkki kaksoistähden sini/punasiirtymästä osui ja upposi.