Proteiinin tarve, huoleton hiilihydraattien mättö

Anonyymi-ap

Laihduttajan proteiinin tarve on suurempi kuin normaalipainoisella henkilöllä, sillä proteiini auttaa säilyttämään lihasmassaa ja nopeuttaa laihdutusta. Proteiinin lisäksi laihduttajan on tärkeää huolehtia riittävästä kuitujen, rasvojen ja vitamiinien saannista.

Hiilihydraatteja saa olla korkeintaan kahdeksasosa kilokaloreista grammoiksi suoraan muunnettuna

Esim. dieetin 2400 kcal > 2400/8 = 300 grammaa hiilihydraatteja
tai dieetin 2000 kcal -> 2000/8 = 250 grammaa hiilihydraatteja
tai dieetin 1600 kcal -> 1600/8 = 200 grammaa hiilihydraatteja

Tämä johtuu siitä että hiilihydraateissa on 4 kcal per gramma
proteiineissa on 4 kcal per gramma
rasvassa on 9 kcal per gramma

Rasvat ovat välttämättömiä, mutta vain kasviperäiset rasvat.

Tyydyttynyttä rasvaa ihminen ei tarvitse ollenkaan.

Proteiinin sopiva määrä laihduttajalla ja vanhuksella on ainakin 1,2 g per ihannepainon kilo. (Minimitarve on toki pienempi.)

7

74

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Laihduttajan proteiinin tarve on suurempi kuin normaalipainoisella henkilöllä, sillä proteiini auttaa säilyttämään lihasmassaa ja nopeuttaa laihdutusta. Proteiinin lisäksi laihduttajan on tärkeää huolehtia riittävästä kuitujen, rasvojen ja vitamiinien saannista...... Proteiinin sopiva määrä laihduttajalla ja vanhuksella on ainakin 1,2 g per ihannepainon kilo. (Minimitarve on toki pienempi.)"

      Puututaan epätäsmällisyyksiin.

      Proteiini auttaa säilyttämään lihasmassaa, auttaa laihdutuksessa, tuo kylläisyyden tunnetta mutta ei nopeuta laihdutusta. Proteiinin energia-hyötysuhde on toki nimellisesti huonompi kuin rasvalla ja hiilihydraatilla, koska proteiinin pilkkoutuminen on elimistössä tehottomampaa. Proteiini ei kuitenkaan nopeuta laihduttamista, mutta auttaa siinä ja auttaa ylläpitämään jo saavutettua painoa.

      Proteiinin tarve ei ole sen suurempi kuin kenelläkään muulla ihmisellä, ainoastaan atleetilla-kehonrakentajalla tarve on suurempi. Proteiinia tulee itse kunkin saada riittävästi, ja minimitarve proteiinille on keskiarvona noin 35 grammaa päivässä. Päivävaihtelua sallitaan. Sopivasta määrästä ei vallitse täyttä yksimielisyyttä, mutta vaihteluvälissä annettu 1,2 g/vrk/ihannekilo on ihan kelpo keskiarvo.

      Proteiinin liika-annostusta kannattaa välttää, sillä liika proteiini kuormittaa sisäelimiä, erityisesti munuaisia. Proteiinin tuotanto on maapallolle raskasta, ei 100 % kestävää, ja sen vuoksi proteiinin saantia ei kannata liioitella. Kestävintä tälle pallolle on välillinen tärkkelyksen tuotanto, ja mikä tahansa niukkaan lannoitukseen tyytyvä kasviproteiinin tuotanto. Suomessa ehdottomasti peruna ja varsinkin luomuperuna.

      Muu teksti sen sijaan pitää paikkansa myös ilman täsmennyksiä.

      • Anonyymi

        Asiasta kiinnostuneille.

        Kestävän tuotannon vastakohta on tehotuotanto. Tiedoksi, että riisi on maailman suosituimpia ruokakasveja, ja sen tuotanto synnyttää 12 prosenttia kaikista metaanipäästöistä ja kuluttaa valtavat määrät vettä. Yhden riisikilon tuotantoon kuluu jopa 5000 litraa vettä, perunan tuontantoon vain 200 litraa, mutta yksi lihakilo vaatii yli 16000 litraa vettä. Aasiassa riisiä kuluu vajaa 80 kiloa vuodessa henkeä kohden keskiarvona, Euroopassa vastaava riisinkulutus on 6 kiloa vuodessa henkeä kohden. Suomessa vehnää ja perunaa kuluu kumpaakin 50 kiloa sekä ruista ja kauraa vajaa 15 kiloa vuodessa henkeä kohden.

        Perunan hiilijalanjälki on 80 g CO2 ekvivalenttia / raaka 1 kg. Vertailun vuoksi esimerkiksi riisin luku on 2,76 kg CO2 ekvivalenttia / 1 kg, ja kaikkien kotimaisten viljojen hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg. Maidon päästöt ovat alle 2 kg CO2 ekv/kg, mutta juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten juuston hiilijalanjälki on yli 10 kg CO2 ekv/kg.

        Maissi on erittäin nopeakasvuinen, kelpaa hyvin ihmisellä, mutta sitä käytetään runsaasti eläinrehuna. Eniten energiaa kuluu tehomaatilalla tuotettuun naudanlihaaan ja possunlihaan. Suomessa naudanliha aiheuttaa noin 15 kg CO2 ekv/kg päästöt. Porsaanlihan päästöt ovat lähes 6 kg CO2 ekv/kg, broilerin noin 4 kg ja kananmunien 2,7 kg. Riistalihan käyttö on ympäristöystävällistä.

        Rasvoista vähiten ilmastovaikutuksia on margariinilla ja rypsiöljyllä, joiden hiilijalanjälki on n. 1 kg CO2 ekv/kg. Oliiviöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla, jolla se on n. 4,8 kg CO2 ekv/kg. Terveellisimpiä pehmeän rasvan lähteitä ovat rypsiöljy ja kalat. Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä (3 kg CO2 ekv/kg).

        Suomalaisen ruokavalion ilmastopäästöistä 45 prosenttia tulee lihasta ja 20 prosenttia maidosta. Voisimme tulla toimeen myös pelkällä kasvisruualla tai syödä enemmän kasviksista tehtyä ruokaa. Luomuperuna yhdessä kalan, broilerin, kananmunien ja rypsiöljyn muodostaa parhaan kestävän kehityksen ruokavalion. Naudanliha ja juusto ovat huono vaihtoehto.

        Ruoka ei kohta riitä kaikille. Jos laihduttaja haluaa valita parhaan kahden tuotteen kokonaisuuden, se on luomuperuna ja luonnosta pyydetty kala tai riista, vaihtoehtona kala, broiler ja kananmuna.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Asiasta kiinnostuneille.

        Kestävän tuotannon vastakohta on tehotuotanto. Tiedoksi, että riisi on maailman suosituimpia ruokakasveja, ja sen tuotanto synnyttää 12 prosenttia kaikista metaanipäästöistä ja kuluttaa valtavat määrät vettä. Yhden riisikilon tuotantoon kuluu jopa 5000 litraa vettä, perunan tuontantoon vain 200 litraa, mutta yksi lihakilo vaatii yli 16000 litraa vettä. Aasiassa riisiä kuluu vajaa 80 kiloa vuodessa henkeä kohden keskiarvona, Euroopassa vastaava riisinkulutus on 6 kiloa vuodessa henkeä kohden. Suomessa vehnää ja perunaa kuluu kumpaakin 50 kiloa sekä ruista ja kauraa vajaa 15 kiloa vuodessa henkeä kohden.

        Perunan hiilijalanjälki on 80 g CO2 ekvivalenttia / raaka 1 kg. Vertailun vuoksi esimerkiksi riisin luku on 2,76 kg CO2 ekvivalenttia / 1 kg, ja kaikkien kotimaisten viljojen hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg. Maidon päästöt ovat alle 2 kg CO2 ekv/kg, mutta juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten juuston hiilijalanjälki on yli 10 kg CO2 ekv/kg.

        Maissi on erittäin nopeakasvuinen, kelpaa hyvin ihmisellä, mutta sitä käytetään runsaasti eläinrehuna. Eniten energiaa kuluu tehomaatilalla tuotettuun naudanlihaaan ja possunlihaan. Suomessa naudanliha aiheuttaa noin 15 kg CO2 ekv/kg päästöt. Porsaanlihan päästöt ovat lähes 6 kg CO2 ekv/kg, broilerin noin 4 kg ja kananmunien 2,7 kg. Riistalihan käyttö on ympäristöystävällistä.

        Rasvoista vähiten ilmastovaikutuksia on margariinilla ja rypsiöljyllä, joiden hiilijalanjälki on n. 1 kg CO2 ekv/kg. Oliiviöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla, jolla se on n. 4,8 kg CO2 ekv/kg. Terveellisimpiä pehmeän rasvan lähteitä ovat rypsiöljy ja kalat. Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä (3 kg CO2 ekv/kg).

        Suomalaisen ruokavalion ilmastopäästöistä 45 prosenttia tulee lihasta ja 20 prosenttia maidosta. Voisimme tulla toimeen myös pelkällä kasvisruualla tai syödä enemmän kasviksista tehtyä ruokaa. Luomuperuna yhdessä kalan, broilerin, kananmunien ja rypsiöljyn muodostaa parhaan kestävän kehityksen ruokavalion. Naudanliha ja juusto ovat huono vaihtoehto.

        Ruoka ei kohta riitä kaikille. Jos laihduttaja haluaa valita parhaan kahden tuotteen kokonaisuuden, se on luomuperuna ja luonnosta pyydetty kala tai riista, vaihtoehtona kala, broiler ja kananmuna.

        Meillä on luomuviljelyssä ongelmana ravinteiden huuhtoutuminen ja kun luomu tuottaa per hehtaari vähemmän niin ongelma korostuu. Erityisesti luomuliha on tässä suhteessa huono.

        Riisiä voidaan kasvattaa myös kuivalla maalla mutta se on työläämpää. Kotona en käytä riisiä muuhun kuin risottoon ja sushiin ja minulla bulguuri on korvannut muuten riisin.

        Palkokasveja soisi käytettävän enemmän.

        Tuotannon kannalta meillä on jonkin verran peltoja joilla ei voi kasvattaa muuta kuin ruohoa eli tuossa suhteessa lihan/maidon tuotanto on perusteltua.

        Kun ruoka muodostaa noin kolmasosan ilmastovaikutuksista niin kasvissyöjän ilmastovaikutus on noin 20% pienempi kuin keskivertokuluttajan. Laardaajan ilmastovaikutus taasen on ehkä 100% suurempi kuin keskivertokuluttajan. Paljon suurempi tietysti jos kuluttaa paljon naudanlihaa ja maitorasvaa.


    • Anonyymi

      "Perunan hiilijalanjälki on 80 g CO2 ekvivalenttia / raaka 1 kg ...... riisin luku on 2,76 ..... kotimaisten viljojen hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg...... Maidon päästöt ovat alle 2 kg ..... mutta juuston hiilijalanjälki on yli 10 kg CO2 ekv/kg....... Suomessa naudanliha aiheuttaa noin 15 kg CO2 ekv/kg päästöt..... porsaanlihan päästöt ovat lähes 6 kg CO2 ekv/kg, broilerin noin 4 kg ja kananmunien 2,7 kg. Riistalihan käyttö on ympäristöystävällistä......kirjolohen hiilijalanjälki on 3 kg CO2 ekv/kg."

      Perunan ongelma saattaa olla tuholaismyrkyt, joita luomuperunan viljelyssä ei käytetä.

      Perunan antama energia on 75 kcal/100g ja vastaavan viljamäärän kohdalla energia on noin 375. Energiaan vertailtuna hiilijalanjäljen suhdeluku on siis 75:375 ja 80:1000 eli peruna on 2,5-kertaa tehokkaampi energialähde kuin vaikkapa suomalainen kaura. Mutta siis vain hiilijalanjälkeen verrattuna. Kaurassa on hyvää rasvaa, beetaglukaania sekä proteiinia, joita perunassa ei ole. Saman vertailun voi tehdä rukiiseen, vehnään ja riisiin.

      Lihaan ja juustoon verrattuna perunan suhdeluku on ylivoimainen eli naudanliha on ympäristön kannalta huonoin mahdollinen vaihtoehto. Peruna on hiilijalanjäljellä mitattuna suhdeluvuilla 75:170 ja 80:16000 eli peruna on 450 kertaa tehokkaampaa kuin naudanliha. Vastaavasti peruna on 280 kertaa energiatehokkaampaa hiilijalanjälkeen suhteutettuna kuin juusto.

      Liha ja naudanliha ovat erinomainen proteiinin ja monien välttämättömien ravintoaineiden lähde. Liha ei kuitenkaan ole kestävän kehityksen tuote, sillä lihan tuotanto 8 miljardille ihmiselle on mahdotonta.

      Peruna kasvaa mullassa, se on halpaa, monipuolista, erittäin ympäristöystävällistä eikä se luomuviljeltynä sisällä myrkkyjäämiä. Peruna sopii erinomaisesti myös laihduttajalle, sillä se pitää hyvin nälkää loitolla. Jokaisen kannattaa pohtia sitä, mistä energiansa ja varsinkin proteiininsa ottaa ja saa. Ruualla on väliä, ruuilla on eroja. Proteiinin saantia ei kannata liioitella; kasviproteiini on eniten kestävän kehityksen mukaista.

    • Anonyymi

      Olen tähän asti harrastanut lähinnä aerobista liikuntaa (juoksu, hiihto, pyöräily) ja tehnyt kotona lihaskuntotreenit painojen kanssa, 6-7 treeniä/vko. Pari vuotta sitten aloitin kuntosalin ja ohjatun jumpan. Siellä pyörii aika lailla samat ihmiset ja mietin itsekseni, että kun monen paino vain nousee kokoajan... Keskusteluissa on tullut ilmi, etteivät juurikaan harrasta aerobista liikuntaa. Mutta ei tässä vielä kaikki, nämä "taviskuntoilijat", mihin itsekin katson kuuluvani, käyttävät kaikenmaailman proteiinituotteita, jopa juomaan mitä juovat treenin aikana, on sekoitettu proteiinijauhetta. Proteiinipatukat kulkee mukana, vaikka kyse olis vain tunnin treenistä. Minullekin niitä on tyrkytetty, mutta kyllä minä janooni juon puhdasta vettä ennemmin.

      Käsittääkseni proteiinilisää ei tarvita tällaisissa tapauksissa, missä treenit on ainakin omasta mielestäni kevyitä. Vaikka teen aika rankkoja, useamman tunnin kestäviä juoksu- ja hiihtolenkkejä, en käytä proteiinilisiä tuolloinkaan.
      Kiinnittäkää enemmän huomiota mitä siinä ruokalautasella on, syökää monipuolisesti, niin ei tarvi ylimääräisiä kaloreita syödä.

    • Anonyymi

      se mikä toiselle soppii , ei välttämättä sovi toiselle. Hiilarit ei oo niin hirviö kuin mitä moni sannoo mut toki pittää olla varuillaan ettei liikaa hiilareita ja sama logiikka pätee myös protskuissa sillä ei niitäkään kantsi liikoja vettää naamariin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Laaja sähkökatko Sallilan verkossa!

      Mä heräsin yhden maissa UPS:n piipittkseen, koska sähköt poikki ja on edelleen. Odottelin jonkun aikaa ja soitin vikanum
      Loimaa
      37
      1330
    2. KJ Konetimber OY

      Haettu konkurssiin Eläke yhtiö Ilmarisen toimesta.
      Kuhmo
      60
      1269
    3. Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan

      ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:
      Maailman menoa
      205
      1084
    4. Millä kirjaimella nimeni alkaa

      Ja montako kirjainta sukunimestäni voi laskea? N to M
      Ikävä
      63
      1045
    5. Ampumisvälikohtauksen syynä kahden eri romanisuvun erimielisyydet

      Ikaalislainen romaniseurue joutui tahtomattaan tulitaisteluun etelä-pohjalaisen romanisuvun kanssa. Tilanne ei ratkennu
      Seinäjoki
      49
      1018
    6. Hyviä tehokkaira vinkkejä erittäin pinttuneen wc pytyn puhdistukseen

      Eli semmonen vuokra-asunnon pytty jossa hyvin sitkeään pi ttyny se vesiosa. Kloriittia olen liottanu yön yli ja yleispuh
      Ikävä
      123
      786
    7. En nii kui tiiä yhtään

      Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)
      Ikävä
      57
      758
    8. Voiko "miehisen kunnian" käsitteen ohittaa?

      Palstalla kovasti pidetään minua jollain tavoin sairaana, kun puhun miehisestä kunniasta. Voidaanko me siis täysin ohi
      Sinkut
      144
      733
    9. Et uskaltaisi kuitenkaan nähdä enää

      Niin mitäpä sitä enää vatkaamaan.
      Ikävä
      52
      711
    10. Voi että, kaikki on nyt ohi

      Aijon nyt unohtaa kaiken. Morjes. Mieheltä
      Ikävä
      59
      687
    Aihe