Passiivinen perijä

Entä jos passiivia ei saada kiinni tai on dementikko (vast)?

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos passiivia ei saada kiinni tai on dementikko (vast)?

Haastemies auttaa. Joskus historiassa toimi virallinen lehti tai asiassa edunvalvojan määrääminen.

Ei perilliseltä mitään allekirjoituksia tai suostumuksia tarvita.

Muut osakkaat eivät voi ilman tuota passiivista mitään perinnönjakoa tehdä tai omaisuutta myydä.

Jakoon on kaksi mahdollisuutta: Joko sopimusjako, jonka kaikki osakkaat hyväksyvät ja allekirjoittavat (+ 2 todistajaa) tahi oikeuden määräämän pesänjakajan tekemä jako. Viimeksi mainittua koskeva hakemus käräjäoikeudelle toki tulee viime kädessä haastemiehen toimin antaa passiiviselle tiedoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos passiivia ei saada kiinni tai on dementikko (vast)?

Kaikki saa itselleen kuuluvan osan olimpasaiivinen tai ei, joten ei kai kenenkään osuutta kellekään toiselle anneta , laki on tasa-arvoinen näissä asioissa

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki saa itselleen kuuluvan osan olimpasaiivinen tai ei, joten ei kai kenenkään osuutta kellekään toiselle anneta , laki on tasa-arvoinen näissä asioissa

Annetaan muille vain, jos passiivinen luopuu kirjallisesti osuudestaan. Silloin osuus palautuu pesään ja jaetaan muiden perintöön oikeutettujen kesken!

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki saa itselleen kuuluvan osan olimpasaiivinen tai ei, joten ei kai kenenkään osuutta kellekään toiselle anneta , laki on tasa-arvoinen näissä asioissa

Perillinen menettää perinnön, jollei 10 v kuluessa ota sitä vastaan. Näin tapahtuu myös hänen sijaantulijoilleen samassa ajassa. Perintö menee silloin niille, jotak ovat perinnön ottaneet aktiivisesti vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei perilliseltä mitään allekirjoituksia tai suostumuksia tarvita.

Muut osakkaat eivät voi ilman tuota passiivista mitään perinnönjakoa tehdä tai omaisuutta myydä.

Jakoon on kaksi mahdollisuutta: Joko sopimusjako, jonka kaikki osakkaat hyväksyvät ja allekirjoittavat ( 2 todistajaa) tahi oikeuden määräämän pesänjakajan tekemä jako. Viimeksi mainittua koskeva hakemus käräjäoikeudelle toki tulee viime kädessä haastemiehen toimin antaa passiiviselle tiedoksi.

Lue lisää

Passiivisen ei tarvi suostua pesänjakajaan jonka toinen hakee, hän voi hakea oman, silloin oikeus valitsee paremman. näin meillä tehtiin

Anonyymi kirjoitti:

Ei perilliseltä mitään allekirjoituksia tai suostumuksia tarvita.

Muut osakkaat eivät voi ilman tuota passiivista mitään perinnönjakoa tehdä tai omaisuutta myydä.

Jakoon on kaksi mahdollisuutta: Joko sopimusjako, jonka kaikki osakkaat hyväksyvät ja allekirjoittavat ( 2 todistajaa) tahi oikeuden määräämän pesänjakajan tekemä jako. Viimeksi mainittua koskeva hakemus käräjäoikeudelle toki tulee viime kädessä haastemiehen toimin antaa passiiviselle tiedoksi.

Lue lisää

Meillä tulee Isän kuolemasta kohta 5v eikä jakoa saa tehtyä, yksi osakas jo kuollu, ja toinen myös aika lähellä sitä. kolmas ei anna mihinkään lupaa,kaikki laskut menee ulosottoon,

Anonyymi kirjoitti:

Meillä tulee Isän kuolemasta kohta 5v eikä jakoa saa tehtyä, yksi osakas jo kuollu, ja toinen myös aika lähellä sitä. kolmas ei anna mihinkään lupaa,kaikki laskut menee ulosottoon,

Lue lisää

Kuolleet osakkaat eivät saa mitään. Heidän lapsensa ja puolisonsa voivat saada osat joka heidän vanhemmalle olisi kuulunut, mutta heille kuuluu pelkästään laissa määrätyt osat, eikä heillä pysty olemaan mitään erityisiä vaatimuksia, koska sinä, sinun kuoleva sisaresi ja se sinun passiivinen sisaruksesi olette vielä elossa. Jos lapsia tai puolisoa ei ole, silloin kaikki perintö tulee menemään teille kolmelle, tai kahdelle, olettaen että se kolmas sisarenne kuolee epäilyttävissä olosuhteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Annetaan muille vain, jos passiivinen luopuu kirjallisesti osuudestaan. Silloin osuus palautuu pesään ja jaetaan muiden perintöön oikeutettujen kesken!

Eräs sukuun kuulunut torppa peltotilkkuineen oli jäänyt jakamatta aikoinaan, kun yksi kuolinpesän osakas otti sen hoitaakseen ja piti sitä kesämökkinään 50 v. Hänen kuoltuaan ruvettiin etsimään laajan suvun piiristä perillisiä, ja loppujen lopuksi pienestä peltotilkusta jäi jakamatta osa. Se on nyt siellä sitten ei-kenenkään omistuksessa maailman tappiin asti?
Perillisten etsiminen ja valtakirjojen ja kirkonkirjojen haaliminen oli kalliimpaa kuin itse perintö.

Anonyymi kirjoitti:

Perillinen menettää perinnön, jollei 10 v kuluessa ota sitä vastaan. Näin tapahtuu myös hänen sijaantulijoilleen samassa ajassa. Perintö menee silloin niille, jotak ovat perinnön ottaneet aktiivisesti vastaan.

Lue lisää

"Perintö menee silloin niille, jotak ovat perinnön ottaneet aktiivisesti vastaan."
Ei mene eikä kulje.
Kyseisen PK 16 luvun mukaisesti:
Muutoin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää.

Anonyymi kirjoitti:

Passiivisen ei tarvi suostua pesänjakajaan jonka toinen hakee, hän voi hakea oman, silloin oikeus valitsee paremman. näin meillä tehtiin

Niin tieten mutta, kun on kyseessä passiivinen, johon ei saa yhteyttä, eihän hän voi hakea pesänjakajaa, koska ei voi tietää mitä jaetaan.

Ymmäränkö oikein, että pesää ei kadonneen perijän osalta voi purkaa, varat jäädytetään tilille kymmeneksi vuodeksi! Entä kiinteä omaisuus, jonka myyminen edellyttäisi kaikkien suostumuksen?

Anonyymi kirjoitti:

Ymmäränkö oikein, että pesää ei kadonneen perijän osalta voi purkaa, varat jäädytetään tilille kymmeneksi vuodeksi! Entä kiinteä omaisuus, jonka myyminen edellyttäisi kaikkien suostumuksen?

Lue lisää

Sinulle on jo aikaisemmin vastattu.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmäränkö oikein, että pesää ei kadonneen perijän osalta voi purkaa, varat jäädytetään tilille kymmeneksi vuodeksi! Entä kiinteä omaisuus, jonka myyminen edellyttäisi kaikkien suostumuksen?

Lue lisää

Voisi olla hyvä etsiä kadonnutta,ulkomailta jos suomesta ei ole löytynyt.
Mihin maailmankolkkaan on voinut lähteä? Tietääkö kukaan omaisista?

Ei kai se ihan noin mene? Minun käsittääkseni omat perilliset tulevat perijän sijaan jos perijä (siis se joka olisi oikeutettu perintöön on jo kuollut. Luopua voi toki luopua lastensa hyväksi mutta myös jonkun muun, esimerkiksi veljen, hyväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Voisi olla hyvä etsiä kadonnutta,ulkomailta jos suomesta ei ole löytynyt.
Mihin maailmankolkkaan on voinut lähteä? Tietääkö kukaan omaisista?

Ei ketään kadonneeksi väitetä, mistä tuon tempaisit?
Passiivinen ei tarkoita yhtä kuin kadonnut..!

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai se ihan noin mene? Minun käsittääkseni omat perilliset tulevat perijän sijaan jos perijä (siis se joka olisi oikeutettu perintöön on jo kuollut. Luopua voi toki luopua lastensa hyväksi mutta myös jonkun muun, esimerkiksi veljen, hyväksi.

Lue lisää

Veljen hyväksi ei voi luopua,jos on omia lapsia.
Omaisuutta ei saa myydä jos kaikki ei anna lupaa

Anonyymi kirjoitti:

Ymmäränkö oikein, että pesää ei kadonneen perijän osalta voi purkaa, varat jäädytetään tilille kymmeneksi vuodeksi! Entä kiinteä omaisuus, jonka myyminen edellyttäisi kaikkien suostumuksen?

Lue lisää

Oletetaan että sinulla on isä I. Sinulla on Veli V, ja tietenkin sinä itse eli S.

Veljelläsi on lapsia, U, A ja T, sekä puoliso P. Sinulla ei ole lapsia eikä puolisoa.

Tilanne 1a.

Veljesi V on hiljaa 10 vuoden ajan. Hän ei sano mitään, ei osoita mitään, ei allekirjoita mitään. Mies vain tököttää nurkassa hiljaisena ja pölyä harteilleen keräten.

Perintö jakautuu näin = I:n koko omaisuus jaetaan tasan UTSA kesken.

Eli sinä saat osasi, sekä veljesi lapset saavat isälleen kuuluneen osan. Veljesi vaimo ei saa mitään.

Tilanne 1b.

Sama tilanne, mutta 9 vuotta isänne kuolemasta, veljesi lapset menehtyvät pankkiryöstössä.

Veljesi on edelleen hiljaa kuin Buddha ja hänen vaimonsa pyyhkii välillä pölyjä hänen päältään.

Perintö jakautuu näin: Kymmenen vuoden jälkeen, sinä saat puolet isäsi perinnöstä, ja toisen puolen perii valtio.

Tilanne 2a.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa ovat alaikäisiä.

Isäsi I perintö ei jakaudu kuin sinulle. Veljesi lapset eivät saa mitään, eikä hänen puolisonsa saa mitään. Perintö jakautuu näin: S

(veljesi mielipide on kuultu, veljesi voi hallita alaikäisten lastensa osiota ja oikeutta perintöön, mutta veljesi EI voi osoittaa lapsilleen kuuluvaa osiota sinulle, sillä sinä olet osasi saanut senkin kateellinen ja ahne rosvo!)

Tilanne 2b.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa tai osa lapsista on aikuisia.

Isäsi perintö jakautuu sekä sinulle että veljesi lapsille puoliksi (sinä saat puolet, veljesi lapset jakavat puoliskon keskenään). Veljesi puoliso ei saa mitään. Perintö jakautuu näin: UTSA

(Veljesi mielipide on kuultu, mutta veljesi ei voi kumota aikuisten lastensa osiota perintöön)

Tilanne 2c.

Tämä on erikoisempi tilanne. Isäsi on voinut jättää lapsenne perinnöttömiksi, jolloin Tilanteessa 2b jossa osa lapsista on aikuisia, veljesi perintöosa menisi valtiolle eikä suinkaan sinulle senkin lapsia riistävä opportunisti!

Tilanne 3.

Veljesi V, on ollut terveydellisistä syistä hiljaa 5 vuoden ajan. Hänellä on ollut esimerkiksi kokovartalohalvaus, muistisairaus, pitkälle edennyt kuulon tuhonnut korvatulehdus, korvasta silmään edennyt silmätulehdus, ja erittäin itsetuhoinen masennus. Virallisesti hänestä sanottaisiin että hän on järkeä vailla eikä kovan krapulan vuoksi kynä pysy kädessä, varsinkin kun käteen on ajettu moottorisahalla. Yksi kaunis päivä hän kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, joskin puoliso P saa kuolleen miehensä osan, eli puolet perinnöstä, vaikka ei olekaan erityisesti "perimysjärjestyksessä" ja lapsille jaetaan isän puoliskon osaset.

(veljesi mielipidettä ei ole kuultu, joten valtio olettaa että hän kuitenkin halusi ne osaset perillisilleen (valtio yleensä tuomitsee asiat heikomman hyväksi, eli tässä tapauksessa lasten ja puolison hyväksi))

Tilanne 3b.

Sama kuin edellinen, mutta veljesi on terve kuin pukki, ja hän on ollut hiljaa kuin sieni ja viiden vuoden jälkeen hän taas kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: UTSA eikä puoliso saa mitään.

(veljesi mielipide on "kuultu")

Tilanne 4.

Veljesi V haluaa perintöosansa ja perintö jaetaan ilman erityisiä kommervenkkeja. Välittömästi perinnönjaon päätyttyä, hän kuitenkin kuolla kupsahtaa upeaan keräily Jaguariinsa minkä isänne oli testamentissaan määrännyt nimenomaan hänelle koska tiesi sinut selkäänpuukottavaksi kielikelloksi. Sinä sait vain rikkimenneen kaappikellon. Rahavarat jaettiin tasan ja metsät oli pettymykseksesi jo myyty naapurin Eskolle.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, josta hänen puolisonsa saa kokonaisuudessaan edesmenneelle veljellesi kuuluneen osan, eikä sinulla ole mitään oikeudellista saatavaa häneltä, ei edes esimerkiksi oikeudenkäyntikuluja tms. mitä on voinut tulla perinnönjaon aikana, että ala vain kiltisi maksamaan, ruoja!

Anonyymi kirjoitti:

Oletetaan että sinulla on isä I. Sinulla on Veli V, ja tietenkin sinä itse eli S.

Veljelläsi on lapsia, U, A ja T, sekä puoliso P. Sinulla ei ole lapsia eikä puolisoa.

Tilanne 1a.

Veljesi V on hiljaa 10 vuoden ajan. Hän ei sano mitään, ei osoita mitään, ei allekirjoita mitään. Mies vain tököttää nurkassa hiljaisena ja pölyä harteilleen keräten.

Perintö jakautuu näin = I:n koko omaisuus jaetaan tasan UTSA kesken.

Eli sinä saat osasi, sekä veljesi lapset saavat isälleen kuuluneen osan. Veljesi vaimo ei saa mitään.

Tilanne 1b.

Sama tilanne, mutta 9 vuotta isänne kuolemasta, veljesi lapset menehtyvät pankkiryöstössä.

Veljesi on edelleen hiljaa kuin Buddha ja hänen vaimonsa pyyhkii välillä pölyjä hänen päältään.

Perintö jakautuu näin: Kymmenen vuoden jälkeen, sinä saat puolet isäsi perinnöstä, ja toisen puolen perii valtio.

Tilanne 2a.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa ovat alaikäisiä.

Isäsi I perintö ei jakaudu kuin sinulle. Veljesi lapset eivät saa mitään, eikä hänen puolisonsa saa mitään. Perintö jakautuu näin: S

(veljesi mielipide on kuultu, veljesi voi hallita alaikäisten lastensa osiota ja oikeutta perintöön, mutta veljesi EI voi osoittaa lapsilleen kuuluvaa osiota sinulle, sillä sinä olet osasi saanut senkin kateellinen ja ahne rosvo!)

Tilanne 2b.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa tai osa lapsista on aikuisia.

Isäsi perintö jakautuu sekä sinulle että veljesi lapsille puoliksi (sinä saat puolet, veljesi lapset jakavat puoliskon keskenään). Veljesi puoliso ei saa mitään. Perintö jakautuu näin: UTSA

(Veljesi mielipide on kuultu, mutta veljesi ei voi kumota aikuisten lastensa osiota perintöön)

Tilanne 2c.

Tämä on erikoisempi tilanne. Isäsi on voinut jättää lapsenne perinnöttömiksi, jolloin Tilanteessa 2b jossa osa lapsista on aikuisia, veljesi perintöosa menisi valtiolle eikä suinkaan sinulle senkin lapsia riistävä opportunisti!

Tilanne 3.

Veljesi V, on ollut terveydellisistä syistä hiljaa 5 vuoden ajan. Hänellä on ollut esimerkiksi kokovartalohalvaus, muistisairaus, pitkälle edennyt kuulon tuhonnut korvatulehdus, korvasta silmään edennyt silmätulehdus, ja erittäin itsetuhoinen masennus. Virallisesti hänestä sanottaisiin että hän on järkeä vailla eikä kovan krapulan vuoksi kynä pysy kädessä, varsinkin kun käteen on ajettu moottorisahalla. Yksi kaunis päivä hän kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, joskin puoliso P saa kuolleen miehensä osan, eli puolet perinnöstä, vaikka ei olekaan erityisesti "perimysjärjestyksessä" ja lapsille jaetaan isän puoliskon osaset.

(veljesi mielipidettä ei ole kuultu, joten valtio olettaa että hän kuitenkin halusi ne osaset perillisilleen (valtio yleensä tuomitsee asiat heikomman hyväksi, eli tässä tapauksessa lasten ja puolison hyväksi))

Tilanne 3b.

Sama kuin edellinen, mutta veljesi on terve kuin pukki, ja hän on ollut hiljaa kuin sieni ja viiden vuoden jälkeen hän taas kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: UTSA eikä puoliso saa mitään.

(veljesi mielipide on "kuultu")

Tilanne 4.

Veljesi V haluaa perintöosansa ja perintö jaetaan ilman erityisiä kommervenkkeja. Välittömästi perinnönjaon päätyttyä, hän kuitenkin kuolla kupsahtaa upeaan keräily Jaguariinsa minkä isänne oli testamentissaan määrännyt nimenomaan hänelle koska tiesi sinut selkäänpuukottavaksi kielikelloksi. Sinä sait vain rikkimenneen kaappikellon. Rahavarat jaettiin tasan ja metsät oli pettymykseksesi jo myyty naapurin Eskolle.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, josta hänen puolisonsa saa kokonaisuudessaan edesmenneelle veljellesi kuuluneen osan, eikä sinulla ole mitään oikeudellista saatavaa häneltä, ei edes esimerkiksi oikeudenkäyntikuluja tms. mitä on voinut tulla perinnönjaon aikana, että ala vain kiltisi maksamaan, ruoja!

Lue lisää

Kovasti on mielikuvitus laukannut, mutta jaot enimmältään pielessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kovasti on mielikuvitus laukannut, mutta jaot enimmältään pielessä.

Sopii korjata kun väität että jokin on väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Oletetaan että sinulla on isä I. Sinulla on Veli V, ja tietenkin sinä itse eli S.

Veljelläsi on lapsia, U, A ja T, sekä puoliso P. Sinulla ei ole lapsia eikä puolisoa.

Tilanne 1a.

Veljesi V on hiljaa 10 vuoden ajan. Hän ei sano mitään, ei osoita mitään, ei allekirjoita mitään. Mies vain tököttää nurkassa hiljaisena ja pölyä harteilleen keräten.

Perintö jakautuu näin = I:n koko omaisuus jaetaan tasan UTSA kesken.

Eli sinä saat osasi, sekä veljesi lapset saavat isälleen kuuluneen osan. Veljesi vaimo ei saa mitään.

Tilanne 1b.

Sama tilanne, mutta 9 vuotta isänne kuolemasta, veljesi lapset menehtyvät pankkiryöstössä.

Veljesi on edelleen hiljaa kuin Buddha ja hänen vaimonsa pyyhkii välillä pölyjä hänen päältään.

Perintö jakautuu näin: Kymmenen vuoden jälkeen, sinä saat puolet isäsi perinnöstä, ja toisen puolen perii valtio.

Tilanne 2a.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa ovat alaikäisiä.

Isäsi I perintö ei jakaudu kuin sinulle. Veljesi lapset eivät saa mitään, eikä hänen puolisonsa saa mitään. Perintö jakautuu näin: S

(veljesi mielipide on kuultu, veljesi voi hallita alaikäisten lastensa osiota ja oikeutta perintöön, mutta veljesi EI voi osoittaa lapsilleen kuuluvaa osiota sinulle, sillä sinä olet osasi saanut senkin kateellinen ja ahne rosvo!)

Tilanne 2b.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa tai osa lapsista on aikuisia.

Isäsi perintö jakautuu sekä sinulle että veljesi lapsille puoliksi (sinä saat puolet, veljesi lapset jakavat puoliskon keskenään). Veljesi puoliso ei saa mitään. Perintö jakautuu näin: UTSA

(Veljesi mielipide on kuultu, mutta veljesi ei voi kumota aikuisten lastensa osiota perintöön)

Tilanne 2c.

Tämä on erikoisempi tilanne. Isäsi on voinut jättää lapsenne perinnöttömiksi, jolloin Tilanteessa 2b jossa osa lapsista on aikuisia, veljesi perintöosa menisi valtiolle eikä suinkaan sinulle senkin lapsia riistävä opportunisti!

Tilanne 3.

Veljesi V, on ollut terveydellisistä syistä hiljaa 5 vuoden ajan. Hänellä on ollut esimerkiksi kokovartalohalvaus, muistisairaus, pitkälle edennyt kuulon tuhonnut korvatulehdus, korvasta silmään edennyt silmätulehdus, ja erittäin itsetuhoinen masennus. Virallisesti hänestä sanottaisiin että hän on järkeä vailla eikä kovan krapulan vuoksi kynä pysy kädessä, varsinkin kun käteen on ajettu moottorisahalla. Yksi kaunis päivä hän kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, joskin puoliso P saa kuolleen miehensä osan, eli puolet perinnöstä, vaikka ei olekaan erityisesti "perimysjärjestyksessä" ja lapsille jaetaan isän puoliskon osaset.

(veljesi mielipidettä ei ole kuultu, joten valtio olettaa että hän kuitenkin halusi ne osaset perillisilleen (valtio yleensä tuomitsee asiat heikomman hyväksi, eli tässä tapauksessa lasten ja puolison hyväksi))

Tilanne 3b.

Sama kuin edellinen, mutta veljesi on terve kuin pukki, ja hän on ollut hiljaa kuin sieni ja viiden vuoden jälkeen hän taas kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: UTSA eikä puoliso saa mitään.

(veljesi mielipide on "kuultu")

Tilanne 4.

Veljesi V haluaa perintöosansa ja perintö jaetaan ilman erityisiä kommervenkkeja. Välittömästi perinnönjaon päätyttyä, hän kuitenkin kuolla kupsahtaa upeaan keräily Jaguariinsa minkä isänne oli testamentissaan määrännyt nimenomaan hänelle koska tiesi sinut selkäänpuukottavaksi kielikelloksi. Sinä sait vain rikkimenneen kaappikellon. Rahavarat jaettiin tasan ja metsät oli pettymykseksesi jo myyty naapurin Eskolle.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, josta hänen puolisonsa saa kokonaisuudessaan edesmenneelle veljellesi kuuluneen osan, eikä sinulla ole mitään oikeudellista saatavaa häneltä, ei edes esimerkiksi oikeudenkäyntikuluja tms. mitä on voinut tulla perinnönjaon aikana, että ala vain kiltisi maksamaan, ruoja!

Lue lisää

Perintö voi olla jakamatta vaikka sata vuotta, koskaan ei mene valtiolle jos sitä ei jaeta.
Ei perintöosuus vanhene koskaan, meillä on pesä jakamatta jo 15 vuotta ollu.
Testamenttiin oikeus vanhenee 10-vuodessa, jos sitä ei vaadita. Perintö ei vanhene, lapset ei saa mitään perintöä jos vanhemmat elää. Siis jos papan tai mummun perintöä jaetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Oletetaan että sinulla on isä I. Sinulla on Veli V, ja tietenkin sinä itse eli S.

Veljelläsi on lapsia, U, A ja T, sekä puoliso P. Sinulla ei ole lapsia eikä puolisoa.

Tilanne 1a.

Veljesi V on hiljaa 10 vuoden ajan. Hän ei sano mitään, ei osoita mitään, ei allekirjoita mitään. Mies vain tököttää nurkassa hiljaisena ja pölyä harteilleen keräten.

Perintö jakautuu näin = I:n koko omaisuus jaetaan tasan UTSA kesken.

Eli sinä saat osasi, sekä veljesi lapset saavat isälleen kuuluneen osan. Veljesi vaimo ei saa mitään.

Tilanne 1b.

Sama tilanne, mutta 9 vuotta isänne kuolemasta, veljesi lapset menehtyvät pankkiryöstössä.

Veljesi on edelleen hiljaa kuin Buddha ja hänen vaimonsa pyyhkii välillä pölyjä hänen päältään.

Perintö jakautuu näin: Kymmenen vuoden jälkeen, sinä saat puolet isäsi perinnöstä, ja toisen puolen perii valtio.

Tilanne 2a.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa ovat alaikäisiä.

Isäsi I perintö ei jakaudu kuin sinulle. Veljesi lapset eivät saa mitään, eikä hänen puolisonsa saa mitään. Perintö jakautuu näin: S

(veljesi mielipide on kuultu, veljesi voi hallita alaikäisten lastensa osiota ja oikeutta perintöön, mutta veljesi EI voi osoittaa lapsilleen kuuluvaa osiota sinulle, sillä sinä olet osasi saanut senkin kateellinen ja ahne rosvo!)

Tilanne 2b.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa tai osa lapsista on aikuisia.

Isäsi perintö jakautuu sekä sinulle että veljesi lapsille puoliksi (sinä saat puolet, veljesi lapset jakavat puoliskon keskenään). Veljesi puoliso ei saa mitään. Perintö jakautuu näin: UTSA

(Veljesi mielipide on kuultu, mutta veljesi ei voi kumota aikuisten lastensa osiota perintöön)

Tilanne 2c.

Tämä on erikoisempi tilanne. Isäsi on voinut jättää lapsenne perinnöttömiksi, jolloin Tilanteessa 2b jossa osa lapsista on aikuisia, veljesi perintöosa menisi valtiolle eikä suinkaan sinulle senkin lapsia riistävä opportunisti!

Tilanne 3.

Veljesi V, on ollut terveydellisistä syistä hiljaa 5 vuoden ajan. Hänellä on ollut esimerkiksi kokovartalohalvaus, muistisairaus, pitkälle edennyt kuulon tuhonnut korvatulehdus, korvasta silmään edennyt silmätulehdus, ja erittäin itsetuhoinen masennus. Virallisesti hänestä sanottaisiin että hän on järkeä vailla eikä kovan krapulan vuoksi kynä pysy kädessä, varsinkin kun käteen on ajettu moottorisahalla. Yksi kaunis päivä hän kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, joskin puoliso P saa kuolleen miehensä osan, eli puolet perinnöstä, vaikka ei olekaan erityisesti "perimysjärjestyksessä" ja lapsille jaetaan isän puoliskon osaset.

(veljesi mielipidettä ei ole kuultu, joten valtio olettaa että hän kuitenkin halusi ne osaset perillisilleen (valtio yleensä tuomitsee asiat heikomman hyväksi, eli tässä tapauksessa lasten ja puolison hyväksi))

Tilanne 3b.

Sama kuin edellinen, mutta veljesi on terve kuin pukki, ja hän on ollut hiljaa kuin sieni ja viiden vuoden jälkeen hän taas kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: UTSA eikä puoliso saa mitään.

(veljesi mielipide on "kuultu")

Tilanne 4.

Veljesi V haluaa perintöosansa ja perintö jaetaan ilman erityisiä kommervenkkeja. Välittömästi perinnönjaon päätyttyä, hän kuitenkin kuolla kupsahtaa upeaan keräily Jaguariinsa minkä isänne oli testamentissaan määrännyt nimenomaan hänelle koska tiesi sinut selkäänpuukottavaksi kielikelloksi. Sinä sait vain rikkimenneen kaappikellon. Rahavarat jaettiin tasan ja metsät oli pettymykseksesi jo myyty naapurin Eskolle.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, josta hänen puolisonsa saa kokonaisuudessaan edesmenneelle veljellesi kuuluneen osan, eikä sinulla ole mitään oikeudellista saatavaa häneltä, ei edes esimerkiksi oikeudenkäyntikuluja tms. mitä on voinut tulla perinnönjaon aikana, että ala vain kiltisi maksamaan, ruoja!

Lue lisää

Ei lapsenlapsilta isän isä voi perintöä viedä, vain oman lapsen voi tehdä perinnöttömäksi, ja sekin vain erittäin painavasta syystä,pelkkä testamentti ei riitä.
jos lapsien isä menettää perinnön niin se siirtyy hänen lapsilleen, olkoon alaikäisiä tai ei, myös alaikäinen saa perintönsä itse.

Anonyymi kirjoitti:

Sopii korjata kun väität että jokin on väärin.

Jos kuolin pesässä on passiivinen, niin sitä pesää ei jaeta koskaan. Jos pankin tilillä on rahaa, pankki vie ne pikkuhiljaa sieltä kuluihin. Vaimoni on neljässä kuolinpesässä osakas ja niissä jokaisessa änkyrä joka ei anna lupaa jakaa. Ja pesän varat muutamia tuhansia euroja, sen vuoksi kukaan ei voi hakea pesänjakajaa, Jos vaikka se passiivinen alkaa hankalaksi, ja kuluttaa koko pesän varattomaksi, jakajaa hakeva maksaa kulut sen jälkeen.
Valtiollehan ei perinnöt mene jos on osakkaita, ei koskaan siis ei koskaan.
Perintö ei vanhene koskaan.
Testamentti osuus pitää vaatia 10-vuodessa, jos ei vaadi, sen menettää, se on eri asia kuin perintö-osuus, se on testamentti-osuus. Testamentti-osuus siis pitää vaatia.
Eli älkää höpöttäkö väärää tietoa, että valtio vie perinnön. Ei se vie.

Anonyymi kirjoitti:

Perintö voi olla jakamatta vaikka sata vuotta, koskaan ei mene valtiolle jos sitä ei jaeta.
Ei perintöosuus vanhene koskaan, meillä on pesä jakamatta jo 15 vuotta ollu.
Testamenttiin oikeus vanhenee 10-vuodessa, jos sitä ei vaadita. Perintö ei vanhene, lapset ei saa mitään perintöä jos vanhemmat elää. Siis jos papan tai mummun perintöä jaetaan.

Lue lisää

Saa se olla jakamatta vaikka sata vuotta, mutta jos se jaetaan ja yksi henkilö on hiljainen eikä tee elettäkään mihinkään suuntaan, hänen osansa vanhenee 10 vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei lapsenlapsilta isän isä voi perintöä viedä, vain oman lapsen voi tehdä perinnöttömäksi, ja sekin vain erittäin painavasta syystä,pelkkä testamentti ei riitä.
jos lapsien isä menettää perinnön niin se siirtyy hänen lapsilleen, olkoon alaikäisiä tai ei, myös alaikäinen saa perintönsä itse.

Lue lisää

Et lukenut tarkkaan, koska tuo sama selitettiin jo tuossa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kuolin pesässä on passiivinen, niin sitä pesää ei jaeta koskaan. Jos pankin tilillä on rahaa, pankki vie ne pikkuhiljaa sieltä kuluihin. Vaimoni on neljässä kuolinpesässä osakas ja niissä jokaisessa änkyrä joka ei anna lupaa jakaa. Ja pesän varat muutamia tuhansia euroja, sen vuoksi kukaan ei voi hakea pesänjakajaa, Jos vaikka se passiivinen alkaa hankalaksi, ja kuluttaa koko pesän varattomaksi, jakajaa hakeva maksaa kulut sen jälkeen.
Valtiollehan ei perinnöt mene jos on osakkaita, ei koskaan siis ei koskaan.
Perintö ei vanhene koskaan.
Testamentti osuus pitää vaatia 10-vuodessa, jos ei vaadi, sen menettää, se on eri asia kuin perintö-osuus, se on testamentti-osuus. Testamentti-osuus siis pitää vaatia.
Eli älkää höpöttäkö väärää tietoa, että valtio vie perinnön. Ei se vie.

Lue lisää

Voi helkkari, kun asia on selitetty tuossa juuri niinkuin itse sen selitit! Ettekö te osaa lukea?!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ketään kadonneeksi väitetä, mistä tuon tempaisit?
Passiivinen ei tarkoita yhtä kuin kadonnut..!

Passiivinen voi olla myös kadonnut tai vaan muuttanut ulkomaille katoamatta. Kuka nyt kenenkin mielestä on passiivinen.

Anonyymi kirjoitti:

Oletetaan että sinulla on isä I. Sinulla on Veli V, ja tietenkin sinä itse eli S.

Veljelläsi on lapsia, U, A ja T, sekä puoliso P. Sinulla ei ole lapsia eikä puolisoa.

Tilanne 1a.

Veljesi V on hiljaa 10 vuoden ajan. Hän ei sano mitään, ei osoita mitään, ei allekirjoita mitään. Mies vain tököttää nurkassa hiljaisena ja pölyä harteilleen keräten.

Perintö jakautuu näin = I:n koko omaisuus jaetaan tasan UTSA kesken.

Eli sinä saat osasi, sekä veljesi lapset saavat isälleen kuuluneen osan. Veljesi vaimo ei saa mitään.

Tilanne 1b.

Sama tilanne, mutta 9 vuotta isänne kuolemasta, veljesi lapset menehtyvät pankkiryöstössä.

Veljesi on edelleen hiljaa kuin Buddha ja hänen vaimonsa pyyhkii välillä pölyjä hänen päältään.

Perintö jakautuu näin: Kymmenen vuoden jälkeen, sinä saat puolet isäsi perinnöstä, ja toisen puolen perii valtio.

Tilanne 2a.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa ovat alaikäisiä.

Isäsi I perintö ei jakaudu kuin sinulle. Veljesi lapset eivät saa mitään, eikä hänen puolisonsa saa mitään. Perintö jakautuu näin: S

(veljesi mielipide on kuultu, veljesi voi hallita alaikäisten lastensa osiota ja oikeutta perintöön, mutta veljesi EI voi osoittaa lapsilleen kuuluvaa osiota sinulle, sillä sinä olet osasi saanut senkin kateellinen ja ahne rosvo!)

Tilanne 2b.

Veljesi V, luopuu kirjallisesti perinnöstään, hänen lapsensa tai osa lapsista on aikuisia.

Isäsi perintö jakautuu sekä sinulle että veljesi lapsille puoliksi (sinä saat puolet, veljesi lapset jakavat puoliskon keskenään). Veljesi puoliso ei saa mitään. Perintö jakautuu näin: UTSA

(Veljesi mielipide on kuultu, mutta veljesi ei voi kumota aikuisten lastensa osiota perintöön)

Tilanne 2c.

Tämä on erikoisempi tilanne. Isäsi on voinut jättää lapsenne perinnöttömiksi, jolloin Tilanteessa 2b jossa osa lapsista on aikuisia, veljesi perintöosa menisi valtiolle eikä suinkaan sinulle senkin lapsia riistävä opportunisti!

Tilanne 3.

Veljesi V, on ollut terveydellisistä syistä hiljaa 5 vuoden ajan. Hänellä on ollut esimerkiksi kokovartalohalvaus, muistisairaus, pitkälle edennyt kuulon tuhonnut korvatulehdus, korvasta silmään edennyt silmätulehdus, ja erittäin itsetuhoinen masennus. Virallisesti hänestä sanottaisiin että hän on järkeä vailla eikä kovan krapulan vuoksi kynä pysy kädessä, varsinkin kun käteen on ajettu moottorisahalla. Yksi kaunis päivä hän kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, joskin puoliso P saa kuolleen miehensä osan, eli puolet perinnöstä, vaikka ei olekaan erityisesti "perimysjärjestyksessä" ja lapsille jaetaan isän puoliskon osaset.

(veljesi mielipidettä ei ole kuultu, joten valtio olettaa että hän kuitenkin halusi ne osaset perillisilleen (valtio yleensä tuomitsee asiat heikomman hyväksi, eli tässä tapauksessa lasten ja puolison hyväksi))

Tilanne 3b.

Sama kuin edellinen, mutta veljesi on terve kuin pukki, ja hän on ollut hiljaa kuin sieni ja viiden vuoden jälkeen hän taas kuolla kupsahtaa että kops.

Perintö jakautuu näin: UTSA eikä puoliso saa mitään.

(veljesi mielipide on "kuultu")

Tilanne 4.

Veljesi V haluaa perintöosansa ja perintö jaetaan ilman erityisiä kommervenkkeja. Välittömästi perinnönjaon päätyttyä, hän kuitenkin kuolla kupsahtaa upeaan keräily Jaguariinsa minkä isänne oli testamentissaan määrännyt nimenomaan hänelle koska tiesi sinut selkäänpuukottavaksi kielikelloksi. Sinä sait vain rikkimenneen kaappikellon. Rahavarat jaettiin tasan ja metsät oli pettymykseksesi jo myyty naapurin Eskolle.

Perintö jakautuu näin: PUTSA, josta hänen puolisonsa saa kokonaisuudessaan edesmenneelle veljellesi kuuluneen osan, eikä sinulla ole mitään oikeudellista saatavaa häneltä, ei edes esimerkiksi oikeudenkäyntikuluja tms. mitä on voinut tulla perinnönjaon aikana, että ala vain kiltisi maksamaan, ruoja!

Lue lisää

kauheen monta kertaa kuolee :-o

Anonyymi kirjoitti:

Ei ketään kadonneeksi väitetä, mistä tuon tempaisit?
Passiivinen ei tarkoita yhtä kuin kadonnut..!

-Jos ei ole ns. kadonnut, miksi ette saa yhteyttä

Perunkirjoituksessa kuuluu olla pakollisesti läsnä: uskotut miehet,pesänilmoittaja. Perillusen ei ole pakko osallistua,hänelle on kuitenkin annettava tieto perunkirjoituksen ajasta ja paikasta.
Perinnönjako on eri asia,joka tehdään sitten kun tehdään.

Huumorikommenttejakin sitten löytyy.
Kyllä tuolla alussa oli jo vastaus.
Sukuselvitys ja elossaolotodistus osakkaista yleensä kertoo aika paljon, kun ne tarvitsee perunkirjoituksen perustaksi hankkia. Muutoin turvaudutaan em. virkamiehiin.

Ei tarvitse mitään sen kummemmin vaatia. Omasta kokemuksesta voi kertoa, että kun henkilö kuoli, rupesi pesänjakaja selvittämään aika mutkikasta perintökaarta ja perilliseksi löytyi mm. vainajan ensimmäisestä avioliitosta edesmenneen vaimon jotain kaukaisia sukulaisia, jotka eivä tienneet koko asiasta mitään. Heille meni noin 25 % perinnöstä ja mitään ei saanut myydä ennen kuin he tai heidän edunvalvojansa antoivat luvan; suurin osa oli erittäin vanhoja ihmisiä ja kävi niin, että parin edunvalvoja ei hyväksynyt jakoa vaan vänkäsi vastaan niin pitkään, että edunvalvojan asiakas kerkesi kuolla. Ihme homma tämä oli kaiken kaikkiaan mutta tosiaan noiden kaukaisten perijöiden ei periaatteessa tarvinnut tehdä mitään, eivätkä todellakaan tehneet.

Jos perinnönantaja sulkee testamentilla yhden perillisensä pois, hänelle kuuluu sittenkin lakiosa, mikä on puolet hänelle muuten kuuluneesta osuudesta.

Jos joku on passiivinen, jako suoritetaan, ja hänelle kuuluu oma osuutensa. Jos joutuu myymään omaisuutta, se on sitten hankalampaa ilman yhden suostumusta - tai siis mahdotonta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse mitään sen kummemmin vaatia. Omasta kokemuksesta voi kertoa, että kun henkilö kuoli, rupesi pesänjakaja selvittämään aika mutkikasta perintökaarta ja perilliseksi löytyi mm. vainajan ensimmäisestä avioliitosta edesmenneen vaimon jotain kaukaisia sukulaisia, jotka eivä tienneet koko asiasta mitään. Heille meni noin 25 % perinnöstä ja mitään ei saanut myydä ennen kuin he tai heidän edunvalvojansa antoivat luvan; suurin osa oli erittäin vanhoja ihmisiä ja kävi niin, että parin edunvalvoja ei hyväksynyt jakoa vaan vänkäsi vastaan niin pitkään, että edunvalvojan asiakas kerkesi kuolla. Ihme homma tämä oli kaiken kaikkiaan mutta tosiaan noiden kaukaisten perijöiden ei periaatteessa tarvinnut tehdä mitään, eivätkä todellakaan tehneet.

Lue lisää

Ei ex vaimo, eikä sen sukulaiset voi periä yhtään mitään, exä on osituksessa saanut osuutensa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ex vaimo, eikä sen sukulaiset voi periä yhtään mitään, exä on osituksessa saanut osuutensa.

Aloin miettiä, että jos edesmennyt 1. vaimo on yhdessä miehen kanssa ostanut esim. maatilan. On tullut ero mutta tilaa ei vielä jaettu. Ja ex-vaimon kuoltua tuosta muodostunut perikunta on jäänyt jakamatta? Tällöin jäljelle jäänyt puoliso on jatkanut tilan viljelyä ja maksanut vuokraa edesmenneen ex-puolison perijöille, jotka eivät ole päässeet sopuun oman osansa myynnistä. Kun jäljelle jäänyt puoliso aikanaan kuoli, oli tarve lopulta tehdä jako.

Anonyymi kirjoitti:

Aloin miettiä, että jos edesmennyt 1. vaimo on yhdessä miehen kanssa ostanut esim. maatilan. On tullut ero mutta tilaa ei vielä jaettu. Ja ex-vaimon kuoltua tuosta muodostunut perikunta on jäänyt jakamatta? Tällöin jäljelle jäänyt puoliso on jatkanut tilan viljelyä ja maksanut vuokraa edesmenneen ex-puolison perijöille, jotka eivät ole päässeet sopuun oman osansa myynnistä. Kun jäljelle jäänyt puoliso aikanaan kuoli, oli tarve lopulta tehdä jako.

Lue lisää

"Kun jäljelle jäänyt puoliso aikanaan kuoli, oli tarve lopulta tehdä jako."

Ositus puolisoiden välillä tehdään vain, jos on olemassa rintaperillisiä. Muussa tapauksessa leski perii kaiken, ja lesken kuollessa kuolinpesän osakkaita ovat sekä lesken perilliset että ensin kuolleen perilliset eli toissijaiset perilliset.

Kun lapseton aviopari on kuollut, oletuksena molemmat ovat omistaneet puolet, ja siinä suhteessa pesä myös jaetaan osakkaiden kesken.

Käsittääkseni ei tarvita allekirjoituksia, mutta jos allekirjoittaa, niin silloin hyväksyy mainitut asiakirjat sellaisenaan.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni ei tarvita allekirjoituksia, mutta jos allekirjoittaa, niin silloin hyväksyy mainitut asiakirjat sellaisenaan.

Tuossa oli paha virhe luuloissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa oli paha virhe luuloissa.

Riippuu aivan asiayhteydestä, mitä tarkoitat. Kyllä tuo muutoin aivan paikkaansa pitävä asia on.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni ei tarvita allekirjoituksia, mutta jos allekirjoittaa, niin silloin hyväksyy mainitut asiakirjat sellaisenaan.

No nyt kyllä olet hakotiellä. Ensinnäkin kuolipesässä on yhteishallinto. Miten hoidetaan esim kuolinpesän pankkiasiat, kun ne on jo maksettu mitä yksikin voi kp tililtä maksaa? Ei mitenkään, ilman valtuutuksia jokaiselta osakkaalta. Sama koskee omaisuuserien myyntiä kuolinpesästä.
Koskee perinnönjakoakin. Eli aikamoista peliä yhden osakkaan osuudella tehdään jos tehdään ilman valtuutuksia.

Pesänjakaja ei paljoa maksa, meillä tähän asti vasta vähän yli 8000 euroa,
ja lisää tulee, varmaan jakaja ottaa noin 30000 -50000- kunhan vielä viisi vuotta odotellaan.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt kyllä olet hakotiellä. Ensinnäkin kuolipesässä on yhteishallinto. Miten hoidetaan esim kuolinpesän pankkiasiat, kun ne on jo maksettu mitä yksikin voi kp tililtä maksaa? Ei mitenkään, ilman valtuutuksia jokaiselta osakkaalta. Sama koskee omaisuuserien myyntiä kuolinpesästä.
Koskee perinnönjakoakin. Eli aikamoista peliä yhden osakkaan osuudella tehdään jos tehdään ilman valtuutuksia.

Lue lisää

Meillä just tämä tilanne. olis saatu omaisuutta myytyä, mut yks ei antanut lupaa. laskut menee nyt ulosottoon kaikki, itse ei voi kukaan maksaa kuolinpesän tililtä, kun ei saa valtakirjaa.Viisi vuotta vasta menny perunkirjoituksesta tänä vuonna,

Anonyymi kirjoitti:

Meillä just tämä tilanne. olis saatu omaisuutta myytyä, mut yks ei antanut lupaa. laskut menee nyt ulosottoon kaikki, itse ei voi kukaan maksaa kuolinpesän tililtä, kun ei saa valtakirjaa.Viisi vuotta vasta menny perunkirjoituksesta tänä vuonna,

Lue lisää

Teillä ei ole kohta mitään perittävää, ulosotto vie kaiken 😁😁

Anonyymi kirjoitti:

Teillä ei ole kohta mitään perittävää, ulosotto vie kaiken 😁😁

Ei haittaa vaikkei jää mitään, mun mielestä kuolleen rahat kuulus valtiolle kaikki

Anonyymi kirjoitti:

Meillä just tämä tilanne. olis saatu omaisuutta myytyä, mut yks ei antanut lupaa. laskut menee nyt ulosottoon kaikki, itse ei voi kukaan maksaa kuolinpesän tililtä, kun ei saa valtakirjaa.Viisi vuotta vasta menny perunkirjoituksesta tänä vuonna,

Lue lisää

Kylläpäs voi maksaa kuolinpesän tililtä kuka tahansa perillinen. Kun on vaan pankkiin laittanut Sukuselvityksen. Pankkien nettisivuilla on linkki kuolinpesän pankkiasioiden hoitoon. Nimim. Just maksoin ison summan edesmenneen vaarin tililtä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei haittaa vaikkei jää mitään, mun mielestä kuolleen rahat kuulus valtiolle kaikki

Nämä on ihan hanurista tälläiset tilanteet!

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpäs voi maksaa kuolinpesän tililtä kuka tahansa perillinen. Kun on vaan pankkiin laittanut Sukuselvityksen. Pankkien nettisivuilla on linkki kuolinpesän pankkiasioiden hoitoon. Nimim. Just maksoin ison summan edesmenneen vaarin tililtä.

Lue lisää

Ei voi perunkirjoituksen jälkeen enään maksaa mitään laskuja, perunkirjoitukseen asti voi kuka vaan maksaa ilman valtakirjoja, perukirja ja kaikkien elossaolotodistus ja valtakirjat kaikilta annettava yhdelle osakkaalle joka saa maksaa sitten laskuja,
Meillä ei annettu valtakirjoja että olisin laskut maksanut, nyt kaikki menee ulosoton kautta,
Omaisuutta olis saanu myytyä, mut ei niihinkään annettu valtakirjaa.
Eli laki on tässä perseestä, PANKILLA ON LIIAN PALJON VALTAA TOISTEN RAHOJA ROSVOTA.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi perunkirjoituksen jälkeen enään maksaa mitään laskuja, perunkirjoitukseen asti voi kuka vaan maksaa ilman valtakirjoja, perukirja ja kaikkien elossaolotodistus ja valtakirjat kaikilta annettava yhdelle osakkaalle joka saa maksaa sitten laskuja,
Meillä ei annettu valtakirjoja että olisin laskut maksanut, nyt kaikki menee ulosoton kautta,
Omaisuutta olis saanu myytyä, mut ei niihinkään annettu valtakirjaa.
Eli laki on tässä perseestä, PANKILLA ON LIIAN PALJON VALTAA TOISTEN RAHOJA ROSVOTA.

Lue lisää

Ei pankki mitään perukirjaa vaadi, eikä tiedä milloin perunkirjoitus järjestetään. Eli kuolinpesän laskut voi maksaa kuka tahansa pankkiin viemällä, kunnes valittavat tai alkavat kyselemään muita tilinkäyttövaihtoehtoja,

Olihan se tuolla jo mainittu, että jakokirjaan ei tarvita muita allekirjoituksia, jos pesänjakaja sen suorittaa. Odotetaan vain puoli vuotta, että jako tulee lainvoimaiseksi.
Yllä olevassa tapauksessa se voi olla ainoa mahdollisuus, mikäli perintöä halutaan myös joskus tulevaisuudessa jakaa. Toimeen käy aivan hyvin myös yksi osakas oikeudelle ehdotettuna.

Anonyymi kirjoitti:

Olihan se tuolla jo mainittu, että jakokirjaan ei tarvita muita allekirjoituksia, jos pesänjakaja sen suorittaa. Odotetaan vain puoli vuotta, että jako tulee lainvoimaiseksi.
Yllä olevassa tapauksessa se voi olla ainoa mahdollisuus, mikäli perintöä halutaan myös joskus tulevaisuudessa jakaa. Toimeen käy aivan hyvin myös yksi osakas oikeudelle ehdotettuna.

Lue lisää

Mitä haluat sanoa?

Kyllä osakkailta vaaditaan nimiä. Ilman yhtä ainoaa allekirjoitusta ei selvitä koskaan. Jos ei muuta niin passiivi etsitään haastemiehen kautta tai pesä hoidetaan pesänselvittäjän ja pesänjakajan kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä haluat sanoa?

Kyllä osakkailta vaaditaan nimiä. Ilman yhtä ainoaa allekirjoitusta ei selvitä koskaan. Jos ei muuta niin passiivi etsitään haastemiehen kautta tai pesä hoidetaan pesänselvittäjän ja pesänjakajan kautta.

Lue lisää

Pesänjakajan suorittamana jakoonkaan ei vaadita allekirjoituksia.

Anonyymi kirjoitti:

Pesänjakajan suorittamana jakoonkaan ei vaadita allekirjoituksia.

Niinpä. Jos ei muuta niin passiivi etsitään haastemiehen kautta tai pesä hoidetaan pesänselvittäjän ja pesänjakajan kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Jos ei muuta niin passiivi etsitään haastemiehen kautta tai pesä hoidetaan pesänselvittäjän ja pesänjakajan kautta.

Kaikilla pesillä ei ole vara tuohon. Ellei ole varaa, pitää passiivin nimi saada tavalla tai toisella. Pakko silloin saada nimi tai nimet papereihin.

Ennen onnistui virallisen lehden ja haettavan edunvalvojan kautta, jos kaveri on ihan kadoksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Pesänjakajan suorittamana jakoonkaan ei vaadita allekirjoituksia.

Mutta perunkirjoitukseen tarvitaan.

Eihän kukaan ennen perunkirjoitusta tiedä keitä perillisiä pesään kuuluu tai mikä on kuolinpesän arvo! Aika moneen sukuun on vasta perittävän virkatodistuksesta selvinnyt, että perijöitä onkin lisää!

Voi olla ettei jakajaa tarvita, jos jaettavaa ei ole.

Perunkirjoitus on tehtävä myös vaarattomasta tai velallisesta pesästä.

Passiiviselle, jos ei kirjallisesti luovu perinnöstään, määrätään perintövero, joten yleensä siinä vaiheessa aletaan heräillä! Perintöveron voi kumota, jos ei ole mitenkään ryhtynyt, lakikielellä sanottuna, perintöön. Mutta sekin vaatii toimia.

Jos henkilö on kateissa, niin siihen on omat proseduurit!

Anonyymi kirjoitti:

Kaikilla pesillä ei ole vara tuohon. Ellei ole varaa, pitää passiivin nimi saada tavalla tai toisella. Pakko silloin saada nimi tai nimet papereihin.

Ennen onnistui virallisen lehden ja haettavan edunvalvojan kautta, jos kaveri on ihan kadoksissa.

Lue lisää

Joka hakee pesänjakajaa ja jos pesän varat ei riitä, hakija maksaa silloin kaikki kulut.jotka voivat passiivisen takia nousta korkeaksi

Anonyymi kirjoitti:

Mutta perunkirjoitukseen tarvitaan.

Eihän kukaan ennen perunkirjoitusta tiedä keitä perillisiä pesään kuuluu tai mikä on kuolinpesän arvo! Aika moneen sukuun on vasta perittävän virkatodistuksesta selvinnyt, että perijöitä onkin lisää!

Voi olla ettei jakajaa tarvita, jos jaettavaa ei ole.

Perunkirjoitus on tehtävä myös vaarattomasta tai velallisesta pesästä.

Passiiviselle, jos ei kirjallisesti luovu perinnöstään, määrätään perintövero, joten yleensä siinä vaiheessa aletaan heräillä! Perintöveron voi kumota, jos ei ole mitenkään ryhtynyt, lakikielellä sanottuna, perintöön. Mutta sekin vaatii toimia.

Jos henkilö on kateissa, niin siihen on omat proseduurit!

Lue lisää

Meillä tehtiin kolme perunkirjaa, jokainen osakas teki oman, ja ilman kutsua kaksi teki
uskotut miehetkään ei toisella ollu edes paikalla, nimellisesti vain, toinen lähetti verotoimistoon omansa ja oli tekopäivä kirjattu seuraavaksi päiväksi kuin meni toimistoon, kaikki on mahdollista

Anonyymi kirjoitti:

Olihan se tuolla jo mainittu, että jakokirjaan ei tarvita muita allekirjoituksia, jos pesänjakaja sen suorittaa. Odotetaan vain puoli vuotta, että jako tulee lainvoimaiseksi.
Yllä olevassa tapauksessa se voi olla ainoa mahdollisuus, mikäli perintöä halutaan myös joskus tulevaisuudessa jakaa. Toimeen käy aivan hyvin myös yksi osakas oikeudelle ehdotettuna.

Lue lisää

Tai tehdään moitekanne jakoa vastaan

Anonyymi kirjoitti:

Kaikilla pesillä ei ole vara tuohon. Ellei ole varaa, pitää passiivin nimi saada tavalla tai toisella. Pakko silloin saada nimi tai nimet papereihin.

Ennen onnistui virallisen lehden ja haettavan edunvalvojan kautta, jos kaveri on ihan kadoksissa.

Lue lisää

Jos pesällä ei ole varaa pesänjakajaan ei jaettavaakaan ole silloin merkittäviä määriä. Tällöin ainakin itse henkilökohtaisesti luopuisin osastani ja tämän voi tehdä yksipuolisella ilmoituksella muille osakkaille.

Parhaassa tapauksessa kaikki perijät paitsi passiivi tekevät näin, kukaan ei menetä mitään ja ainoaksi pesän osakkaaksi jää passiivinen jolloin pesä jää roikkumaan tyhjän päälle mutta sillä ei ole mitään väliä niille jotka siitä jo luopuivat. Ainoa perijä on passiivi joka ei tee mitään ja pesä jää jakamattomaksi pysyvästi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pesällä ei ole varaa pesänjakajaan ei jaettavaakaan ole silloin merkittäviä määriä. Tällöin ainakin itse henkilökohtaisesti luopuisin osastani ja tämän voi tehdä yksipuolisella ilmoituksella muille osakkaille.

Parhaassa tapauksessa kaikki perijät paitsi passiivi tekevät näin, kukaan ei menetä mitään ja ainoaksi pesän osakkaaksi jää passiivinen jolloin pesä jää roikkumaan tyhjän päälle mutta sillä ei ole mitään väliä niille jotka siitä jo luopuivat. Ainoa perijä on passiivi joka ei tee mitään ja pesä jää jakamattomaksi pysyvästi.

Lue lisää

Ei jää, vaan se joko päätyy valtiolle 10 vuoden jälkeen, tai...

Jos se päätyy valtiolle, valtio myy omaisuuden ilman erillisiä ilmoituksia ja rahat menevät valtion kassaan. Perintöverokulujakaan tai muita vastaavia valtion kuluja ei tarvitse passiivin maksaa, eikä passiivilta peritä mitään velkaa koska hän ei ole ollut aktiivinen.

Mutta. Jos sen sijaan jos yhdestäkin paperista löytyy allekirjoitus tai edes jokin lausuma, tai mielipide, millä voidaan osoittaa että passiivi oli ollut aktiivinen edes yhden sekunnin ajan ennen 10 vuoden rajaa, silloin kulut rapsahtavat hänelle maksettavaksi ja tuo 10 vuoden raja ei tule vastaan ja passiivi ottaa sen perintönsä vastaan kokonaisuudessaan tai itkee ja ottaa (koska te muut olette luopuneet osastanne).

Tietenkin jos passiivi on niin köyhä, että edes perintö ja perintöverot ja kulut eivät kata perinnöstä aiheutuvia kuluja, ulosotto mittailee perinnön suuruuden ja valtion ja muiden saatavat maksatetaan siitä, mutta vain siis siinä tapauksessa että passiivi oli joskus aktiivinen sen yhden sekunnin ajan eikä tehnyt ilmoitusta ettei halua perintöä.

Tuota asiaa ei tarvitse edes todistaa! Riittää että kutsun lähettää postitse ja tarvittaessa sähköpostitse. Kenties jopa kirjattuna tai saantitodistuksella. Perunkirjoitukseen ei ole pakko osallistua eikä sitä tarvitse allekirjoittaa.

Tärkeimmät paperit ovat valtakirjat asioiden hoitamista varten, testamentin tiedoksiannon vastaanottaminen sekä perinnönjakokirja. Ne ovat todisteellisia asioita ellei mukana ole asianajajaa (juristia).

Anonyymi kirjoitti:

Tuota asiaa ei tarvitse edes todistaa! Riittää että kutsun lähettää postitse ja tarvittaessa sähköpostitse. Kenties jopa kirjattuna tai saantitodistuksella. Perunkirjoitukseen ei ole pakko osallistua eikä sitä tarvitse allekirjoittaa.

Tärkeimmät paperit ovat valtakirjat asioiden hoitamista varten, testamentin tiedoksiannon vastaanottaminen sekä perinnönjakokirja. Ne ovat todisteellisia asioita ellei mukana ole asianajajaa (juristia).

Lue lisää

Kyllähän se kutsuminen kutsutapoineen oikein allekirjoitetaan perukirjaan niidenkin osalta, jotka eivät paikalle saavu. Eli todistettu on silloin kirjattuna kirjeenä tai haastemiehen välityksellä kutsuminen.

Jos perintö jaetaan, niin tarvitaan oikeudelta pesänjakaja nimitettynä. Oikeus päättää, että kenet suvusta tai ystävistä hyväksyy.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se kutsuminen kutsutapoineen oikein allekirjoitetaan perukirjaan niidenkin osalta, jotka eivät paikalle saavu. Eli todistettu on silloin kirjattuna kirjeenä tai haastemiehen välityksellä kutsuminen.

Jos perintö jaetaan, niin tarvitaan oikeudelta pesänjakaja nimitettynä. Oikeus päättää, että kenet suvusta tai ystävistä hyväksyy.

Lue lisää

Eli allekirjoittaako passiivi?

Anonyymi kirjoitti:

Eli allekirjoittaako passiivi?

Ei allekirjoita ellei hän allekirjoita. Ellei hän kirjoita yhtään mitään, hän ei silloin kirjoita mitään eikä allekirjoita mitään. Jos hän olisi aktiivinen, hän ei olisi passiivinen eikä aloittajan kertomaa ongelmaa olisi...

Anonyymi kirjoitti:

Eli allekirjoittaako passiivi?

Pesänilmoittaja ja uskotut miehet vähintään allekirjoittavat, että kutsutkin on toimitettu tilaisuudessa kerrotulla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Eli allekirjoittaako passiivi?

Pakko allekirjoittaa, jos perintö halutaan jakaa! Vaihtoehto on toimitusjako.

Perukirjaan passiivin allekirjoitusta ei tarvita, vaikka kutsu pitää lähettää.

Kyllä haastemies ja poliisi etsii ihan kadonneet ihan viran puolesta!

Täällä jotkut ajattelee, että perunkirjoitus ja oesän jakaminen ovat yksi ja sama juttu. No ei ole! Perunkirjoitus pidetään aina, vaikka ei olisi mitään perittävää edes!

Pesä jaetaan, kun verottaja on hyväksynyt perukirjan ja määrännyt verot.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä haastemies ja poliisi etsii ihan kadonneet ihan viran puolesta!

Täällä jotkut ajattelee, että perunkirjoitus ja oesän jakaminen ovat yksi ja sama juttu. No ei ole! Perunkirjoitus pidetään aina, vaikka ei olisi mitään perittävää edes!

Pesä jaetaan, kun verottaja on hyväksynyt perukirjan ja määrännyt verot.

Lue lisää

Pesä voidaan jakaa heti kun se on selvä. Siinä ei tarvitse verottajaa odottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se kutsuminen kutsutapoineen oikein allekirjoitetaan perukirjaan niidenkin osalta, jotka eivät paikalle saavu. Eli todistettu on silloin kirjattuna kirjeenä tai haastemiehen välityksellä kutsuminen.

Jos perintö jaetaan, niin tarvitaan oikeudelta pesänjakaja nimitettynä. Oikeus päättää, että kenet suvusta tai ystävistä hyväksyy.

Lue lisää

Oikeus määrää siihen asianajajan ei sukulaista

Anonyymi kirjoitti:

Oikeus määrää siihen asianajajan ei sukulaista

Pesänjakaja voi olla asianajaja, yleinen oikeusavustaja tai kuka tahansa tehtävään kykenevä henkilö. Pesänjakajaksi määrätään yleensä hakijan esittämä henkilö. Hänen on kuitenkin oltava puolueeton kaikkiin osapuoliin nähden. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä pesänjakajaksi ehdotetun kirjallinen suostumus.
oikeus.fi

Anonyymi kirjoitti:

Pesänjakaja voi olla asianajaja, yleinen oikeusavustaja tai kuka tahansa tehtävään kykenevä henkilö. Pesänjakajaksi määrätään yleensä hakijan esittämä henkilö. Hänen on kuitenkin oltava puolueeton kaikkiin osapuoliin nähden. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä pesänjakajaksi ehdotetun kirjallinen suostumus.
oikeus.fi

Lue lisää

On tiedossa että koulutettu tomppeli voi toimia pesänjakajana. Voiko kouluttamaton tomppeli toimia pesänjakajana?

Anonyymi kirjoitti:

On tiedossa että koulutettu tomppeli voi toimia pesänjakajana. Voiko kouluttamaton tomppeli toimia pesänjakajana?

Mutta asianajajan sijasta voidaan käyttää myös kykenevää henkilöä. Jokainenhan voi päättää, jos haluaa pätevämmän jakamaan esimerkiksi metsää tai kiinteistöjä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta asianajajan sijasta voidaan käyttää myös kykenevää henkilöä. Jokainenhan voi päättää, jos haluaa pätevämmän jakamaan esimerkiksi metsää tai kiinteistöjä.

Niin mutta se tomppeli?

> En huomannut onko mainintaa passiivisen velvollisuudesta maksaa perintövero osuudestaan, jota hän ei ole edes halunnut.

Passiivi ei ole kuitenkaan perinnöstä kirjallisesti luopunut, joten mistään ei voida päätellä, ettei hän osuuttaan haluaisi.

Vero maksetaan perukirjan mukaan, joten passiiville kuuluu osa perinnöstä ja osansa perintöverosta. Perunkirjoitustilaisuuteen ei tarvitse osallistua eikä perukirjaa tarvitse allekirjoittaa.

Sopimusjaossa perinnönjakokirja on pakko allekirjoittaa, muutoin jako ei ole koskaan lainvoimainen, eikä kuolinpesä voi lakata olemasta.

> Ulosottoonko, mutta jos häntä ei tavoiteta?

Verot on maksettava vaikka ulosoton kautta. Jos perintö on pieni eikä veroraja ylity, mitäänhän maksettavaa ei tietenkään ole.

eli henkilöä ei ole tavoitettu, mutta "hän ei ole edes halunnut perintöä". Entäpä jos ei tiedä jonkun kuolleenkaan, keltä jäi jotakin? Entä jos on ulkomailla? Tai pitempiaikaisesti sairaalahoidossa?
Etsikää se perillinen.

Väestön vanhetessa Suomessa löytyy joka lähtöön vanhuksia, jotka eivät enää tajua perinnöistä ja testamenteista tuon taivaallista ja joilla ei kuitenkaan ole edunvalvojaa joka huolehtisi heidän edustaan. Tällaisen vanhuksen ollessa perikunnan jäsen, voi jo puhua lottovoitosta - tai sitten ei!

Meinasitko että muu kuolinpesä haluaa odottaa passiivia kymmenen vuoden ajan? Ei kenelläkään ole niin hyvät hermot.

Yllä aikaisemmin on annettu ohjeet, miten toimia.

Anonyymi kirjoitti:

Meinasitko että muu kuolinpesä haluaa odottaa passiivia kymmenen vuoden ajan? Ei kenelläkään ole niin hyvät hermot.

Yllä aikaisemmin on annettu ohjeet, miten toimia.

Lue lisää

Jos luit kommentin, käräjäoikeus voi hakemuksesta antaa pasiiville määräajan (max 1 vuosi), jonka kuluessa hänen on otettava perintö vastaan, tai hän menettää oikeustensa siihen.

Aloittaja ei kertonut, että kenestä perillisestä on kyse.
Ja yleensä perintö siirtyy hänen perillisilleen, kuten lukemalla myös jatkoa Perintökaaren 16 luvun 3 pykälän saat selville.
"Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää."

10 §

Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

Anonyymi kirjoitti:

Väestön vanhetessa Suomessa löytyy joka lähtöön vanhuksia, jotka eivät enää tajua perinnöistä ja testamenteista tuon taivaallista ja joilla ei kuitenkaan ole edunvalvojaa joka huolehtisi heidän edustaan. Tällaisen vanhuksen ollessa perikunnan jäsen, voi jo puhua lottovoitosta - tai sitten ei!

Lue lisää

Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti.
3 §

Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä, osakkaiden ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden nimet ja kotipaikat sekä lisäksi ilmoitettava alaikäisten osalta myös heidän syntymäpäivänsä ja perillisten kohdalta, miten he ovat vainajalle sukua. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta. Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan.

Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa saapuvilla. Milloin jollekin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle ei ole annettu tietoa toimituksesta, on se sekä syy siihen perukirjassa mainittava. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja ei kertonut, että kenestä perillisestä on kyse.
Ja yleensä perintö siirtyy hänen perillisilleen, kuten lukemalla myös jatkoa Perintökaaren 16 luvun 3 pykälän saat selville.
"Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää."

Lue lisää

"yleensä perintö siirtyy hänen perillisilleen"

Kyllä siirtyy, mutta saman voi toistaa, jos passiivin perillinenkin on passiivinen. Uutta hakemusta vain käräjäoikeuteen ja myös sijaantulijalle asetetaan määräaika, jonka kuluessa perintö on otettava vastaan. Ja niin edelleen, jollei aktiivista perillistä löydy, laitat vain aina uuden hakemuksen vetämään.

10 vuoden kuluttua mitään hakemustakaan ei vaadita, sillä kaikkien passiivisten perillisten oikeus perintöön lakkaa viimeistään 10 vuoden kuluttua. Tämä koske myös kaikkia sijaantulijoita.

Anonyymi kirjoitti:

"yleensä perintö siirtyy hänen perillisilleen"

Kyllä siirtyy, mutta saman voi toistaa, jos passiivin perillinenkin on passiivinen. Uutta hakemusta vain käräjäoikeuteen ja myös sijaantulijalle asetetaan määräaika, jonka kuluessa perintö on otettava vastaan. Ja niin edelleen, jollei aktiivista perillistä löydy, laitat vain aina uuden hakemuksen vetämään.

10 vuoden kuluttua mitään hakemustakaan ei vaadita, sillä kaikkien passiivisten perillisten oikeus perintöön lakkaa viimeistään 10 vuoden kuluttua. Tämä koske myös kaikkia sijaantulijoita.

Lue lisää

Höpö höpö. meillä nyt jo menny 15 vuotta eikä ole lakannu oikeus perintöön

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö. meillä nyt jo menny 15 vuotta eikä ole lakannu oikeus perintöön

Höpö itsellesi. Jollette ole ottaneet perintöä vastaan, se on menetetty. Eri asia on, jos osakas on ottanut osaa pesänselvitykseen. Silloin oikeudet säilyvät, passiivinen perillinen menettää perintöoikeuden. Laki on selvä!

Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.

Oikeus voi kuitenkin sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä.
2 §

Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille. Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.

Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.

Tässähän jo otettu perintö vastaan, eli nyt saa kulua vaikka tuhat vuotta, niin valtio ei perintöä saa

Anonyymi kirjoitti:

Höpö itsellesi. Jollette ole ottaneet perintöä vastaan, se on menetetty. Eri asia on, jos osakas on ottanut osaa pesänselvitykseen. Silloin oikeudet säilyvät, passiivinen perillinen menettää perintöoikeuden. Laki on selvä!

Lue lisää

"Laki on selvä!"
Perintö siirtyy asianomaisen perillisille PK 16 luvun mukaisesti "olettaen että perillinen olisi kuollut ennen perittävää. " Riippuu siis siitä, että kuka on perimässä.

Meillä näin tehtiin sisko huijas isältä tilinkäyttö-oikeuden ja tili alko tyhjeneen, tuhansia jakoi veljelleen ja itselleen, mulle ei mitään. Pankkilaki on perseestä kun näin voi tehdä. noin sata tuhatta on kadoksissa rahaa.

ei maksa, itse jouduin maksamaan kun jakaja vei oman osansa 9500 tili tuli tyhjäksi, jäi vain talo ja metsät jota ei voi myydä, jos ei saa lupaa kaikilta

Mitähän kiitettävää siinä on ? Saatko paremmin hänen perillisensä selville ?
Aloittaja ei kertonut, että kenestä perillisestä on kyse.
Ja yleensä perintö siirtyy hänen perillisilleen, kuten lukemalla myös jatkoa Perintökaaren 16 luvun 3 pykälän saat selville.
"Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää."

Kun veljesi karttelee ulosottomiestä, niin hän ei saa ryhtyä perintöön. Perintö menee hänen lapsilleen tai vaimolle, kun lapsia ei löydy.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän kiitettävää siinä on ? Saatko paremmin hänen perillisensä selville ?
Aloittaja ei kertonut, että kenestä perillisestä on kyse.
Ja yleensä perintö siirtyy hänen perillisilleen, kuten lukemalla myös jatkoa Perintökaaren 16 luvun 3 pykälän saat selville.
"Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää."

Lue lisää

MIksi sinä et L-Höpötti allekirjoita enää nykyisin tekstejäsi? Ennen oli niin hyvä, kun näki nimen, niin saattoi jättää heti lukematta. Nyt voi lukea pitkäänkin, ennen kuin huomaa että Höpöukkohan siinä on asialla.

Anonyymi kirjoitti:

Kun veljesi karttelee ulosottomiestä, niin hän ei saa ryhtyä perintöön. Perintö menee hänen lapsilleen tai vaimolle, kun lapsia ei löydy.

Lapsille menee, mutta ei puolisolle.

Anonyymi kirjoitti:

Kun veljesi karttelee ulosottomiestä, niin hän ei saa ryhtyä perintöön. Perintö menee hänen lapsilleen tai vaimolle, kun lapsia ei löydy.

Kyllä se menee ulosottomiehelle se perintö,ei lapsille, jos ei ole testamenttiä

Anonyymi kirjoitti:

Kun veljesi karttelee ulosottomiestä, niin hän ei saa ryhtyä perintöön. Perintö menee hänen lapsilleen tai vaimolle, kun lapsia ei löydy.

Mitä tuossa sanottiin?

Anonyymi kirjoitti:

Lapsille menee, mutta ei puolisolle.

Ei vaan naapurille, ellei tavoiteta.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsille menee, mutta ei puolisolle.

Menee perintö puolisolle, jos ei ole lapsia

Anonyymi kirjoitti:

Menee perintö puolisolle, jos ei ole lapsia

Puolisolle menee perintö, mut saa vain hallita sitä omaan kuolemaan asti, sen jälkeen perintö menee ensiksi kuolleen perillisille. Eli vain hallinta-oikeus

Anonyymi kirjoitti:

Puolisolle menee perintö, mut saa vain hallita sitä omaan kuolemaan asti, sen jälkeen perintö menee ensiksi kuolleen perillisille. Eli vain hallinta-oikeus

Kyllä se perintö aivan menee puolisolle perukirjan mukaisesti. Mitään ositusta ei edes ole tarvetta tehdä. Vasta puolisonkin kuoltua saavat ensiksi kuolleen puolison perilliset osansa nimenomaan viimeksi kuolleen omaisuudesta.

Niin mutta kun perillistä ei ole vielä vaivauduttu edes etsimään ulkomailta. Perillisiä hänelläkin voi olla.

"B) Valtuutan jonkun nimi, joitamaan kaikki kuolinpesän asiat puolestani..... jolloin hän perii, mutta muut päättävät periikö hän rahaa vai muuta omaisuutta."

Höpsis!

Ei tuo anna valtuutusta sopimaan valtuuttajan puolesta perinnönjaosta. Se vaatii yksilöidyn valtakirjan.

Aiemmin olikin jo hyvin sanottu. Eli perukirjoitus ensin siinä uskottu mies eli hklö joka tietää vainajan asiat ilmoittaa varat ja velat. Sukuselvitykset tarvitaan toki. Tavallinen perukirjoitus onnistuu vaikka kaveriporukalla.https://tinyurl.com/2p86z76m Pesänjako onkin mutkikkaampi. Mikäli sopimusjakoa kaikkien suostumuksella ei saada tehtyä niin voidaan rikastuttaa lakimiestä pesänselvittäjänä joka hankkii oikeuden määräyksen itselleen..huh kymppitonneja saattaa mennä. Vanhan lakimiehen ohjeen mukaan hyvää kuolinpesää ei saa päästää kuivumaan..

Ryhtynyt pesään ja ryhtynyt pesään ja..mutta kun aloittaja kertoo tapauksesta jossa perijä ei ryhdy yhtikäs mihinkään, hän on täysin passiivinen...

Pari vuotta vielä menettelee...niinkö lakitekstissä lukee..?

Anonyymi kirjoitti:

Ryhtynyt pesään ja ryhtynyt pesään ja..mutta kun aloittaja kertoo tapauksesta jossa perijä ei ryhdy yhtikäs mihinkään, hän on täysin passiivinen...

Pari vuotta vielä menettelee...niinkö lakitekstissä lukee..?

Lue lisää

Ei lue lakitekstissä. Pari vuotta on aivan liian pitkä aika perinnöstä luopumiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei lue lakitekstissä. Pari vuotta on aivan liian pitkä aika perinnöstä luopumiselle.

Jos pari vuotta on aivan liian pitkä aika perinnöstä luopumiselle niin mikä sitten tarkkaan ottaen ei ole liian pitkä aika?

Anonyymi kirjoitti:

Ryhtynyt pesään ja ryhtynyt pesään ja..mutta kun aloittaja kertoo tapauksesta jossa perijä ei ryhdy yhtikäs mihinkään, hän on täysin passiivinen...

Pari vuotta vielä menettelee...niinkö lakitekstissä lukee..?

Lue lisää

Ryhtyy tai ei, mutta siihen asti se ryhtymätönkin perillinen on pesän osakas, kun 10 vuotta on kulunut perittävän kuolemasta. Jos kyse on siitä, ettei millään malteta odottaa lain määräämää aikaa, mistä silloin on kyse? Koittaa vaan tavoittaa sitä perillistä, osallistumaan kuolinpesän hallintoon, että selviää asiat eteen päin. Ei siihen ole olemassa mitään kiertoteitä, että jos ja jos sitä tai tätä. Oikein pontevasti kun etsitään perillistä, käytetään haastemiestä, yksityisetsivää, koko suvun kilauta sille ja tuolle- verkostoa, tai mitä tahansa laillista keinoa, luulisi yhden perillisen löytyvän helposti, jos elossa on. Jos selviää ettei ole, on otettava sitten yhteyttä hänen jälkeläisiinsä.
Niin ja ellei ole ryhtynyt: voi luopua osuudestaan, mutta kun sekin on tehtävä itse, sen luopuvan perillisen. Ellei luovu, eli toimita luopumisasiakirjaa/lappua, niin on pesän osakas. Kyseessä on tämän yhdenkin oikeus muitten perillisten ohessa, perintöön. Siitä ei päätä kukaan muu perillinen.

Haastemies toimittaa tietyllä nopeudella (?) asiaa perille... Mutta kun JOKAISEN perikunnan jäsenen allekirjoitus johonkin paperiin siis tarvitaan, mitä tässä joku haastemies auttaa kun se yksi joku ei vaan allekirjoita, kun se on passiivinen?
Siis voidaanko pesä jakaa jos yksi henkilö on passiivinen eikä allekirjoita mitään vai eikö voida ja mitä voidaan?
Vastaus on toistaiseksi että ei voida, tuleeko uusia arvauksia?

Anonyymi kirjoitti:

Haastemies toimittaa tietyllä nopeudella (?) asiaa perille... Mutta kun JOKAISEN perikunnan jäsenen allekirjoitus johonkin paperiin siis tarvitaan, mitä tässä joku haastemies auttaa kun se yksi joku ei vaan allekirjoita, kun se on passiivinen?
Siis voidaanko pesä jakaa jos yksi henkilö on passiivinen eikä allekirjoita mitään vai eikö voida ja mitä voidaan?
Vastaus on toistaiseksi että ei voida, tuleeko uusia arvauksia?

Lue lisää

Oletko kovastikin yksinkertainen? Ei tämä ole mikään arvaus- ja huutokilpailu. Yllä ne vaihtoehdot oli kerrottu. Kyllä kai perillisellä joku syy on olla allekirjoittamatta, ellei haastemieskään saa nimeä alle, vaikka ovella seisoo.

Pesä kääntyy silloin hyvin tavalla tai toisella käräjäoikeuden puoleen.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko kovastikin yksinkertainen? Ei tämä ole mikään arvaus- ja huutokilpailu. Yllä ne vaihtoehdot oli kerrottu. Kyllä kai perillisellä joku syy on olla allekirjoittamatta, ellei haastemieskään saa nimeä alle, vaikka ovella seisoo.

Pesä kääntyy silloin hyvin tavalla tai toisella käräjäoikeuden puoleen.

Lue lisää

Olen. Yksikään tapa ei ole halpa, jos passiivinen haluaa kiusata.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko kovastikin yksinkertainen? Ei tämä ole mikään arvaus- ja huutokilpailu. Yllä ne vaihtoehdot oli kerrottu. Kyllä kai perillisellä joku syy on olla allekirjoittamatta, ellei haastemieskään saa nimeä alle, vaikka ovella seisoo.

Pesä kääntyy silloin hyvin tavalla tai toisella käräjäoikeuden puoleen.

Lue lisää

Haastemiehet toimittavat haasteita oikeuteen haastetuille, siksi heitä kusutaan haastemiehiksi.
Heidän tehtäviinsä eivät kuulu allekirjoitusten metsästämiset joihin pesänselvitysjuttuihin.
Jos siis haastemies ilmestyy jonkun passiivisesti käyttäytyvän kuolinpesän osakkaan ovelle, mitä siinä on sitä ennen tapahtunut?

Anonyymi kirjoitti:

Haastemiehet toimittavat haasteita oikeuteen haastetuille, siksi heitä kusutaan haastemiehiksi.
Heidän tehtäviinsä eivät kuulu allekirjoitusten metsästämiset joihin pesänselvitysjuttuihin.
Jos siis haastemies ilmestyy jonkun passiivisesti käyttäytyvän kuolinpesän osakkaan ovelle, mitä siinä on sitä ennen tapahtunut?

Lue lisää

On kuin pikkulapselle pitäisi kantaa kaikki naaman eteen. Luulisi että kun osaa kirjoittaa ja lukea, osaa käyttää myös hakukonetta. Mutta ei näköjään.

Haastemiehen tehtävänä on antaa viranomaisen tai yksityisen pyynnöstä toimialueellaan tiedoksi tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksiä sekä haasteita, kutsuja, ilmoituksia ja muita asiakirjoja.

Anonyymi kirjoitti:

On kuin pikkulapselle pitäisi kantaa kaikki naaman eteen. Luulisi että kun osaa kirjoittaa ja lukea, osaa käyttää myös hakukonetta. Mutta ei näköjään.

Haastemiehen tehtävänä on antaa viranomaisen tai yksityisen pyynnöstä toimialueellaan tiedoksi tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksiä sekä haasteita, kutsuja, ilmoituksia ja muita asiakirjoja.

Lue lisää

Aivan oikein, juuri noin, opit nopeasti ainakin tämän asian!
Haastemiesten tehtävänä ei siis ole allekirjoitusten metsästäminen esim. perinnönjakopapereihin: kommentissa klo 14:57 lukee näin...ellei haastemieskään saa nimeä alle...

Anonyymi kirjoitti:

Aivan oikein, juuri noin, opit nopeasti ainakin tämän asian!
Haastemiesten tehtävänä ei siis ole allekirjoitusten metsästäminen esim. perinnönjakopapereihin: kommentissa klo 14:57 lukee näin...ellei haastemieskään saa nimeä alle...

Lue lisää

Mitä sekoilet vai oletko Lawetti?

Edellä on kuvattu useita eri tapoja, joilla asiaa voi maksua vastaan edistää. Haastemies toimittaa tietyllä hitaudella asiaa perille.

Haastemies kyllä toimittaa paperit ovelle, mutta ei voi pakottaa avaamaan ovea eikä voi pakottaa allekirjoittamaan. Kiusaava passiivi on älykääpiö vaikka maailman loppuun saakka. Kiusaavan passiivin voi ohittaa vain käräjäoikeuden ratkaisulla.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sekoilet vai oletko Lawetti?

Edellä on kuvattu useita eri tapoja, joilla asiaa voi maksua vastaan edistää. Haastemies toimittaa tietyllä hitaudella asiaa perille.

Haastemies kyllä toimittaa paperit ovelle, mutta ei voi pakottaa avaamaan ovea eikä voi pakottaa allekirjoittamaan. Kiusaava passiivi on älykääpiö vaikka maailman loppuun saakka. Kiusaavan passiivin voi ohittaa vain käräjäoikeuden ratkaisulla.

Lue lisää

No kun ja jos ulosottomies iskee perillisen puolesta kuolinpesään, niin sekin kestää Suomen voutien mielestä noin viisi vuotta.
Kommentteihin viitaten ulosotettu ei välttämättä halua edes ilmoittautua DVV:lle...

Anonyymi kirjoitti:

No kun ja jos ulosottomies iskee perillisen puolesta kuolinpesään, niin sekin kestää Suomen voutien mielestä noin viisi vuotta.
Kommentteihin viitaten ulosotettu ei välttämättä halua edes ilmoittautua DVV:lle...

Lue lisää

Mitä sitten?

Anonyymi kirjoitti:

No kun ja jos ulosottomies iskee perillisen puolesta kuolinpesään, niin sekin kestää Suomen voutien mielestä noin viisi vuotta.
Kommentteihin viitaten ulosotettu ei välttämättä halua edes ilmoittautua DVV:lle...

Lue lisää

Mikä palikka oikein olet...?! Ei haastemies ole sama kuin ulosottomies. Luulisi yläkoulussa tuon verran opetettavan.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä palikka oikein olet...?! Ei haastemies ole sama kuin ulosottomies. Luulisi yläkoulussa tuon verran opetettavan.

Palikka, kyse olikin viiveestä perinnönjakoon, jos perillinen ryhtyykin ulosottovelallisena perintöön. Sekin vie aikaa viranomaisten toimenpiteenä hiukan.

Hyvin kaukaa usein löytyvät nuo haastemiehen ja ulosottomiehetkin nykyisin.
"Jos on todennäköistä, ettei tiedoksianto onnistu postitse, käräjäoikeuden haastemies toimittaa tiedoksiannon asianosaiselle."

Kerro lisää tuosta, miten jää ilman perintöä.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää tuosta, miten jää ilman perintöä.

Yksinkertaista: Perinnöstä voi kieltäytyä. Jos on ainut perillinen, perintö menee silloin valtiolle joka yleensä ainakin vähänkään suuremopien perintöjwen tapauksissa siirtää osan perinnöstä sille kunnalle jonka laueella tapaus sattuu.
Mutta aloituksen tapauksessa ei ole kyse perinnöstä kieltäytymisestä. Se kieltäytyminenkin edellyttää asiasta kirjallista ilmoitusta eikä sitäkään voi hoitaa seisomalla passiivisena tumput suorina...

Passiivisuus on aina jonkun osapuolen kiusantekoa, laiskuutta tai yksinkertaisuutta. Ellei dementikolla ole lähisukua, se on sääli ja vahinko.

Ai että pesänjakaja tai pesänselvittäjä väärentäisivät allekirjoitushaluttoman allekirjoituksen? Vai miten heistä olisi asiassa apua?
Eipä siinä ole edessä muuta keinoa kuin jättää pesä jakamatta tai hakea oikeudelta päätöstä menettelytavoista.

Anonyymi kirjoitti:

Ai että pesänjakaja tai pesänselvittäjä väärentäisivät allekirjoitushaluttoman allekirjoituksen? Vai miten heistä olisi asiassa apua?
Eipä siinä ole edessä muuta keinoa kuin jättää pesä jakamatta tai hakea oikeudelta päätöstä menettelytavoista.

Lue lisää

Pesänjakaja ei tarvitse passiivin lupaa vaan allekirjoittaa perinnönjakokirjan yksin. Kun jakokirja on lainvoimainen, kuolinpesä lakkaa olemasta.

Mitä Lawetti sanoi?

Kyllä Löpötillä mania löytyy, mutta ei älyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Löpötillä mania löytyy, mutta ei älyä.

Omien puheidensa mukaan.

Minä tein saman, kyse oli miljoonista, en itse tarvi ylimääräistä rahaa, jätin itselle taskurahaa 12milj

Meidän toimitusta ei määräillä.

Hyvä ja tyhjentävä vastaus, mutta reaalimaailmassa saattaa vastaan tulla ennalta arvaamattomia ongelmia. Kyllä niihinkin löytyy aina lakipykälät, mutta aikaa ja rahaa saattaa kulua!

4. Ensin pitää oikeuden määrätä, että omaisuus menee sille jolla: lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön.
Uudestaan voi tietenkin palata oikeuden apuun odotellessa.

Anonyymi kirjoitti:

4. Ensin pitää oikeuden määrätä, että omaisuus menee sille jolla: lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön.
Uudestaan voi tietenkin palata oikeuden apuun odotellessa.

Lue lisää

Mitä yritit sanoa?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä yritit sanoa?

PK 16:3 määrittää kenelle perintö siirtyy kohdan 4. mukaan.
"Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää."

Anonyymi kirjoitti:

PK 16:3 määrittää kenelle perintö siirtyy kohdan 4. mukaan.
"Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää."

Lue lisää

Mihin ja miten asiasi liittyy tuohon kohtaan? MItä haluat sanoa, en ymmärtänyt aiheyhteyttä missään määrin.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin ja miten asiasi liittyy tuohon kohtaan? MItä haluat sanoa, en ymmärtänyt aiheyhteyttä missään määrin.

Kannattaisi ymmärtää kenelle perintö siirtyy, jos niin on hätä siirtämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisi ymmärtää kenelle perintö siirtyy, jos niin on hätä siirtämiseen.

Missä oltiin siirtämässä mihinkään? Taidat olla ihan sekaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Missä oltiin siirtämässä mihinkään? Taidat olla ihan sekaisin.

Koko ajatus luvusta, pykälästä ja oikeuden vanhentumisesta sekä siirrosta mahdollisesti muulle perilliselle 3§ mukaisesti, jos ei aio ryhtyä silloinkaan perintöön (ehkä jo pesänjakajan tehtyä jaon).

Anonyymi kirjoitti:

Koko ajatus luvusta, pykälästä ja oikeuden vanhentumisesta sekä siirrosta mahdollisesti muulle perilliselle 3§ mukaisesti, jos ei aio ryhtyä silloinkaan perintöön (ehkä jo pesänjakajan tehtyä jaon).

Lue lisää

Missä kohdassa puhuttiin perintöön ryhtymisestä tai siirrosta? No ei missään.

Anonyymi kirjoitti:

Missä kohdassa puhuttiin perintöön ryhtymisestä tai siirrosta? No ei missään.

Kyseisessä 16 luvussa kokonaan (kohta 4).
Mutta ei koske jos: Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty perillisestä, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta.

Typerä vastaus.

Taidat nyt iloisen ymmärtämättömästi sekoittaa asiat ja asiat?
Kerropa sitten lukeeko siellä laissa että pesän osakkaiden allekirjoituksilla ei niin ole väliä..?