Sysmän rakkaus ja viha

Alle 4 000 asukkaan Sysmä on tullut tunnetuksi kultturellina kesälomapaikkana, mutta myös juonittelevasta kuntapolitiikastaan. Kun joku asia Sysmässä kiehahtaa, ei koskaan voi olla varma, mistä aineksista soppa on syntynyt. Nyt kuntaa kiehuttaa joulun alla irtisanoutuneen talouspäällikön julkinen avautuminen.

https://yle.fi/a/74-20013770?s=09
473381
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 47

Vanhimmat

Kyllähän se on ymmärrettevää , että lapset välillä hölmöilee , mutta kun aikuiset ihmisetkin hölmöilee se menee jo yli hilseen !

Äänestä
  • Ja monta kertaa

    Äänestä

"Sysmän valtuuston puheenjohtajan ja kunnanjohtajan välit kiristyivät viime syksynä äärimmilleen. Julkisesti valtuuston puheenjohtaja ja kunnanjohtaja eivät käy riitaa keskenään, vaan kunnanjohtajan puolesta taistelee irtisanoutunut talouspäällikkö."

Mitä vittua :DDD Yleltä pystyikin odottamaan tälläistä paskaa, ja lähteinä käytetty vieläpä suomi24-mediaa.

Äänestä
  • Siellä tehtiin ansiokasta tuötä ja saatiinkin paljon selville. Ylellä on tietenkin resurssit. Ihan kaikkia savustettuja ei kylläkään mainittu. Taitaa sastamalansarin avautuminen tietää harmaita hiuksia useammalle.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Siellä tehtiin ansiokasta tuötä ja saatiinkin paljon selville. Ylellä on tietenkin resurssit. Ihan kaikkia savustettuja ei kylläkään mainittu. Taitaa sastamalansarin avautuminen tietää harmaita hiuksia useammalle.

    Paikalliset lehdet toisteli sekopäätantan satuja.

    Äänestä

Jokaisen pitäisi katsoa juutuupista kokous jossa talouspäällikkö esitteli ensi vuoden talousarvion, huhhuh, oliko se mä en muista, mitensse ny olikaan yms. ammattilaisen hommaa? Yhtään en ihmettele, että tietoihin on haluttu valtuustotasolla selvennystä ... pitäisi haluta edelleen, sillä sehän on valtuuston työtä, valvoa ja hyväksyä vain oikeellisuus. Harmi että edelliselle talouspäällikölle ei annettu johdon taholta mahdollisuutta toimia, no ei tietysti ...

Äänestä
  • Oletko muutoin miettinyt mikä on kunnanhallituksen tehtävä asiaa valtuustolle valmistellessaan?

    Äänestä

Sysmän kunnassa näyttää olevan ulkopuolinen taho nimeltä Esko jolle toimitetaan materiaalia kunnassa käsiteltävistä asioista. Kuinka kukaan voi enää lähettää mitään sähköpostia kuntaan ja luottaa siihen ettei se päädy tämän Eskon sähköpostiin? Kaiken tämän toiminnan siunaa vielä kunnan ylin virkamies.

Äänestä
  • Minä olen huolissani, että kunnanjohtaja LTA lähtee kaikki sähköpostit eteenpäin ulkoparlamenttisille tahoille. Minä en ainakaan
    uskaltaisi lähettäisi mitään kunnanjohtajalle. Luottamus kadonnut.

    Äänestä

  • Syndikaatin työrukkanenhan tämä Esko vain on.
    Mitähän ajatuksia päässä risteilee nyt kun "sastamalan sari" kertoikin julkisuuteen sen mitä ei ei ollut ehkä julkisuuteen tarkoitettu.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Syndikaatin työrukkanenhan tämä Esko vain on.
    Mitähän ajatuksia päässä risteilee nyt kun "sastamalan sari" kertoikin julkisuuteen sen mitä ei ei ollut ehkä julkisuuteen tarkoitettu.

    Umpiluuu vikisee tossun alla. Pitää ymmärtää, jos ei tottele lähtee kämppä alta.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Minä olen huolissani, että kunnanjohtaja LTA lähtee kaikki sähköpostit eteenpäin ulkoparlamenttisille tahoille. Minä en ainakaan
    uskaltaisi lähettäisi mitään kunnanjohtajalle. Luottamus kadonnut.

    Suomi24 julkaisee nämäkin googlesta netissä nää jää ja Gmail sähköpostit on tahallaan vuodettu julkiseksi kaikki mitä ihmiset keskustelee ja täällä.

    Äänestä

Minä en muuten ota minkäänlaista kantaa kun en sysmäläinen ole, ja olen vain Ylen tämänpäiväisen jutun lukenut.
Mutta yksi asia kuitenkin kummastuttaa. Jos ei nähdä mitään ongelmaa siinä, että kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat pari , niin jo on ihme.
Kuntalaki ei tietenkään tällaista kiellä, mutta näkeehän sokea Reettakin, että tilanne ei ole silloin terve. Mikä ihmeen tarve tällä aviomiehellä on olla politiikassa mukana?
Onhan hänellä kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet ihan ilman muodollista asemaakin.

Äänestä
  • Tai toisten päin. Mikä ihmeen tarve on olla kunnanjohtajana ja miehensä hoitaa politiikka eikä sekaantua siihen.

    Äänestä

  • Olet asian ytimessä! Tätä samaa ihmetellään maakunnassa ja kauempanakin. Virka on virka mutta luottamushenkilön pitäisi erota heti sen jälkeen kun on avioitunut kunnanjohtajan kanssa. Ongelma on vaan se, että tämä pariskunta ei itse ymmärrä ollenkaan sitä, miten tasapuolisuus ja luottamus kärsii. Tilanne on jatkunut yli 10 vuotta eikä kumpikaan ole osannut vetää oikeita johtopäätöksiä tilanteesta.

    Äänestä

Taitaapi olla rikoslaissa pykälä nimeltä kirjesalaisuus?? Jos näin on niin luulisi kunnanjohtajan punttien ruveta tutisemaan, sillä jos näin on, niin sehän tietää kunnanjohtajalle lähtölaskennan alkamista??

Äänestä
  • Ja taas yksi "laintuntija" jonka tietämys laista on aika tavalla olematon.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Ja taas yksi "laintuntija" jonka tietämys laista on aika tavalla olematon.

    Mitä eikö viestintäsalaisuuden rikkominen olekaan rikoslaissa? Siulla on sitten kai parempaa tietoo.

    Äänestä

  • Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu mutta katson sananvapauteni rajoissa oikeudekseni kuntalaisena lausua tähän oman käsitykseni asiasta. Tämähän näyttää nyt siltä että termin kirjesalaisuus merkitystä ei joko ymmärretä tai sillä yritetään tietoisesti johtaa harhaan asian varsinaisesta merkityksestä.
    Voimassaoleva laki käsittelee asiaa termillä viestintäsalaisuus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus)
    Kirjesalaisuuden ymmärretään usein virheellisesti (tahattomasti tai tarkoitushakuisesti) tarkoittavan jotakin muuta kuin termin oikeudellista sisältöä. Kirjesalaisuus lain tarkoittamana ja oikein ymmärrettynä suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta tarkoituksenaan toimia kieltona muille kuin vastaanottajalle oikeudettomasti avata kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. On huomionarvoista että nämä seikat pätevät myös sähköiseen postiin.
    Näin ollen kirjeen lähettäjä tai vastaanottaja voi siis julkaista kirjeen loukkaamatta kirjesalaisuutta. Mikäli kirje muodostaa jonkinlaisen teoksen, astuu mukaan tekijänoikeuksia koskevat säädökset, tällöin vaaditaan kirjeen kirjoittajan lupa jotta vastaanottaja voi sen julkaista.
    Julkaisemisesta saattaa tulla laitonta muista syistä, mikäli kirje sisältää esimerkiksi asian, jonka salaamiseen on lain tasoinen peruste, esimerkkinä lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tuolloin asiaa koskeva lainsäädäntö ratkaisee onko oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Se, onko moraalisesti oikein julkaista kirje ilman lähettäjän lupaa, on tietenkin tekijä joka riippuu asiayhteydestä. Tähän liittyen onkin kysyttävä - olisiko se moraalitonta mikäli tässä nimenomaisessa tapauksessa luottamushenkilön virheelliset menettelyt ”paineltaisiin villaisella”?
    Vetoaminen tässä asiayhteydessä kirjesalaisuuteen näyttää ennemminkin melkoisen alkeelliselta keinolta kääntää huomio toisaalle varsinaisesta asiasta sekä tarpeelta estää sisällön julkituleminen.
    Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu mutta katson sananvapauteni rajoissa oikeudekseni kuntalaisena lausua tähän oman käsitykseni asiasta. Tämähän näyttää nyt siltä että termin kirjesalaisuus merkitystä ei joko ymmärretä tai sillä yritetään tietoisesti johtaa harhaan asian varsinaisesta merkityksestä.
    Voimassaoleva laki käsittelee asiaa termillä viestintäsalaisuus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus)
    Kirjesalaisuuden ymmärretään usein virheellisesti (tahattomasti tai tarkoitushakuisesti) tarkoittavan jotakin muuta kuin termin oikeudellista sisältöä. Kirjesalaisuus lain tarkoittamana ja oikein ymmärrettynä suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta tarkoituksenaan toimia kieltona muille kuin vastaanottajalle oikeudettomasti avata kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. On huomionarvoista että nämä seikat pätevät myös sähköiseen postiin.
    Näin ollen kirjeen lähettäjä tai vastaanottaja voi siis julkaista kirjeen loukkaamatta kirjesalaisuutta. Mikäli kirje muodostaa jonkinlaisen teoksen, astuu mukaan tekijänoikeuksia koskevat säädökset, tällöin vaaditaan kirjeen kirjoittajan lupa jotta vastaanottaja voi sen julkaista.
    Julkaisemisesta saattaa tulla laitonta muista syistä, mikäli kirje sisältää esimerkiksi asian, jonka salaamiseen on lain tasoinen peruste, esimerkkinä lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tuolloin asiaa koskeva lainsäädäntö ratkaisee onko oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Se, onko moraalisesti oikein julkaista kirje ilman lähettäjän lupaa, on tietenkin tekijä joka riippuu asiayhteydestä. Tähän liittyen onkin kysyttävä - olisiko se moraalitonta mikäli tässä nimenomaisessa tapauksessa luottamushenkilön virheelliset menettelyt ”paineltaisiin villaisella”?
    Vetoaminen tässä asiayhteydessä kirjesalaisuuteen näyttää ennemminkin melkoisen alkeelliselta keinolta kääntää huomio toisaalle varsinaisesta asiasta sekä tarpeelta estää sisällön julkituleminen.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu mutta katson sananvapauteni rajoissa oikeudekseni kuntalaisena lausua tähän oman käsitykseni asiasta. Tämähän näyttää nyt siltä että termin kirjesalaisuus merkitystä ei joko ymmärretä tai sillä yritetään tietoisesti johtaa harhaan asian varsinaisesta merkityksestä.
    Voimassaoleva laki käsittelee asiaa termillä viestintäsalaisuus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus)
    Kirjesalaisuuden ymmärretään usein virheellisesti (tahattomasti tai tarkoitushakuisesti) tarkoittavan jotakin muuta kuin termin oikeudellista sisältöä. Kirjesalaisuus lain tarkoittamana ja oikein ymmärrettynä suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta tarkoituksenaan toimia kieltona muille kuin vastaanottajalle oikeudettomasti avata kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. On huomionarvoista että nämä seikat pätevät myös sähköiseen postiin.
    Näin ollen kirjeen lähettäjä tai vastaanottaja voi siis julkaista kirjeen loukkaamatta kirjesalaisuutta. Mikäli kirje muodostaa jonkinlaisen teoksen, astuu mukaan tekijänoikeuksia koskevat säädökset, tällöin vaaditaan kirjeen kirjoittajan lupa jotta vastaanottaja voi sen julkaista.
    Julkaisemisesta saattaa tulla laitonta muista syistä, mikäli kirje sisältää esimerkiksi asian, jonka salaamiseen on lain tasoinen peruste, esimerkkinä lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tuolloin asiaa koskeva lainsäädäntö ratkaisee onko oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Se, onko moraalisesti oikein julkaista kirje ilman lähettäjän lupaa, on tietenkin tekijä joka riippuu asiayhteydestä. Tähän liittyen onkin kysyttävä - olisiko se moraalitonta mikäli tässä nimenomaisessa tapauksessa luottamushenkilön virheelliset menettelyt ”paineltaisiin villaisella”?
    Vetoaminen tässä asiayhteydessä kirjesalaisuuteen näyttää ennemminkin melkoisen alkeelliselta keinolta kääntää huomio toisaalle varsinaisesta asiasta sekä tarpeelta estää sisällön julkituleminen.
    Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu mutta katson sananvapauteni rajoissa oikeudekseni kuntalaisena lausua tähän oman käsitykseni asiasta. Tämähän näyttää nyt siltä että termin kirjesalaisuus merkitystä ei joko ymmärretä tai sillä yritetään tietoisesti johtaa harhaan asian varsinaisesta merkityksestä.
    Voimassaoleva laki käsittelee asiaa termillä viestintäsalaisuus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus)
    Kirjesalaisuuden ymmärretään usein virheellisesti (tahattomasti tai tarkoitushakuisesti) tarkoittavan jotakin muuta kuin termin oikeudellista sisältöä. Kirjesalaisuus lain tarkoittamana ja oikein ymmärrettynä suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta tarkoituksenaan toimia kieltona muille kuin vastaanottajalle oikeudettomasti avata kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. On huomionarvoista että nämä seikat pätevät myös sähköiseen postiin.
    Näin ollen kirjeen lähettäjä tai vastaanottaja voi siis julkaista kirjeen loukkaamatta kirjesalaisuutta. Mikäli kirje muodostaa jonkinlaisen teoksen, astuu mukaan tekijänoikeuksia koskevat säädökset, tällöin vaaditaan kirjeen kirjoittajan lupa jotta vastaanottaja voi sen julkaista.
    Julkaisemisesta saattaa tulla laitonta muista syistä, mikäli kirje sisältää esimerkiksi asian, jonka salaamiseen on lain tasoinen peruste, esimerkkinä lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tuolloin asiaa koskeva lainsäädäntö ratkaisee onko oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Se, onko moraalisesti oikein julkaista kirje ilman lähettäjän lupaa, on tietenkin tekijä joka riippuu asiayhteydestä. Tähän liittyen onkin kysyttävä - olisiko se moraalitonta mikäli tässä nimenomaisessa tapauksessa luottamushenkilön virheelliset menettelyt ”paineltaisiin villaisella”?
    Vetoaminen tässä asiayhteydessä kirjesalaisuuteen näyttää ennemminkin melkoisen alkeelliselta keinolta kääntää huomio toisaalle varsinaisesta asiasta sekä tarpeelta estää sisällön julkituleminen.

    Aivan oikein! Kaikki mikä ei Ämmän ja Ämmän taholta ole tarkoituksenmukaista julkaista olkoon ikuisesti salaista.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu mutta katson sananvapauteni rajoissa oikeudekseni kuntalaisena lausua tähän oman käsitykseni asiasta. Tämähän näyttää nyt siltä että termin kirjesalaisuus merkitystä ei joko ymmärretä tai sillä yritetään tietoisesti johtaa harhaan asian varsinaisesta merkityksestä.
    Voimassaoleva laki käsittelee asiaa termillä viestintäsalaisuus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus)
    Kirjesalaisuuden ymmärretään usein virheellisesti (tahattomasti tai tarkoitushakuisesti) tarkoittavan jotakin muuta kuin termin oikeudellista sisältöä. Kirjesalaisuus lain tarkoittamana ja oikein ymmärrettynä suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta tarkoituksenaan toimia kieltona muille kuin vastaanottajalle oikeudettomasti avata kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. On huomionarvoista että nämä seikat pätevät myös sähköiseen postiin.
    Näin ollen kirjeen lähettäjä tai vastaanottaja voi siis julkaista kirjeen loukkaamatta kirjesalaisuutta. Mikäli kirje muodostaa jonkinlaisen teoksen, astuu mukaan tekijänoikeuksia koskevat säädökset, tällöin vaaditaan kirjeen kirjoittajan lupa jotta vastaanottaja voi sen julkaista.
    Julkaisemisesta saattaa tulla laitonta muista syistä, mikäli kirje sisältää esimerkiksi asian, jonka salaamiseen on lain tasoinen peruste, esimerkkinä lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tuolloin asiaa koskeva lainsäädäntö ratkaisee onko oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Se, onko moraalisesti oikein julkaista kirje ilman lähettäjän lupaa, on tietenkin tekijä joka riippuu asiayhteydestä. Tähän liittyen onkin kysyttävä - olisiko se moraalitonta mikäli tässä nimenomaisessa tapauksessa luottamushenkilön virheelliset menettelyt ”paineltaisiin villaisella”?
    Vetoaminen tässä asiayhteydessä kirjesalaisuuteen näyttää ennemminkin melkoisen alkeelliselta keinolta kääntää huomio toisaalle varsinaisesta asiasta sekä tarpeelta estää sisällön julkituleminen.
    Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu mutta katson sananvapauteni rajoissa oikeudekseni kuntalaisena lausua tähän oman käsitykseni asiasta. Tämähän näyttää nyt siltä että termin kirjesalaisuus merkitystä ei joko ymmärretä tai sillä yritetään tietoisesti johtaa harhaan asian varsinaisesta merkityksestä.
    Voimassaoleva laki käsittelee asiaa termillä viestintäsalaisuus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus)
    Kirjesalaisuuden ymmärretään usein virheellisesti (tahattomasti tai tarkoitushakuisesti) tarkoittavan jotakin muuta kuin termin oikeudellista sisältöä. Kirjesalaisuus lain tarkoittamana ja oikein ymmärrettynä suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta tarkoituksenaan toimia kieltona muille kuin vastaanottajalle oikeudettomasti avata kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. On huomionarvoista että nämä seikat pätevät myös sähköiseen postiin.
    Näin ollen kirjeen lähettäjä tai vastaanottaja voi siis julkaista kirjeen loukkaamatta kirjesalaisuutta. Mikäli kirje muodostaa jonkinlaisen teoksen, astuu mukaan tekijänoikeuksia koskevat säädökset, tällöin vaaditaan kirjeen kirjoittajan lupa jotta vastaanottaja voi sen julkaista.
    Julkaisemisesta saattaa tulla laitonta muista syistä, mikäli kirje sisältää esimerkiksi asian, jonka salaamiseen on lain tasoinen peruste, esimerkkinä lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tuolloin asiaa koskeva lainsäädäntö ratkaisee onko oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Se, onko moraalisesti oikein julkaista kirje ilman lähettäjän lupaa, on tietenkin tekijä joka riippuu asiayhteydestä. Tähän liittyen onkin kysyttävä - olisiko se moraalitonta mikäli tässä nimenomaisessa tapauksessa luottamushenkilön virheelliset menettelyt ”paineltaisiin villaisella”?
    Vetoaminen tässä asiayhteydessä kirjesalaisuuteen näyttää ennemminkin melkoisen alkeelliselta keinolta kääntää huomio toisaalle varsinaisesta asiasta sekä tarpeelta estää sisällön julkituleminen.

    Pläjäytit sitten tekstin kahtee kertaan. Se onkin hyvä ratkasu, kertauksenhan väitetään olevan opintojen äiti. Toisaalta vaikka teksti olis viitee kertaa peräkanaa niin rohkenen epäillä opin perille menoa, on noi tartuntapinnat senverran kehnoja.

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Aivan oikein! Kaikki mikä ei Ämmän ja Ämmän taholta ole tarkoituksenmukaista julkaista olkoon ikuisesti salaista.

    Riitapukarit en äänestä enää teitä , olette tapanne näyttäneet !

    Äänestä

  • Ulkomaalaiset availee kirjeitä on aina availlut etsii rahaa niistä.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu mutta katson sananvapauteni rajoissa oikeudekseni kuntalaisena lausua tähän oman käsitykseni asiasta. Tämähän näyttää nyt siltä että termin kirjesalaisuus merkitystä ei joko ymmärretä tai sillä yritetään tietoisesti johtaa harhaan asian varsinaisesta merkityksestä.
    Voimassaoleva laki käsittelee asiaa termillä viestintäsalaisuus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus)
    Kirjesalaisuuden ymmärretään usein virheellisesti (tahattomasti tai tarkoitushakuisesti) tarkoittavan jotakin muuta kuin termin oikeudellista sisältöä. Kirjesalaisuus lain tarkoittamana ja oikein ymmärrettynä suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta tarkoituksenaan toimia kieltona muille kuin vastaanottajalle oikeudettomasti avata kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. On huomionarvoista että nämä seikat pätevät myös sähköiseen postiin.
    Näin ollen kirjeen lähettäjä tai vastaanottaja voi siis julkaista kirjeen loukkaamatta kirjesalaisuutta. Mikäli kirje muodostaa jonkinlaisen teoksen, astuu mukaan tekijänoikeuksia koskevat säädökset, tällöin vaaditaan kirjeen kirjoittajan lupa jotta vastaanottaja voi sen julkaista.
    Julkaisemisesta saattaa tulla laitonta muista syistä, mikäli kirje sisältää esimerkiksi asian, jonka salaamiseen on lain tasoinen peruste, esimerkkinä lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tuolloin asiaa koskeva lainsäädäntö ratkaisee onko oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Se, onko moraalisesti oikein julkaista kirje ilman lähettäjän lupaa, on tietenkin tekijä joka riippuu asiayhteydestä. Tähän liittyen onkin kysyttävä - olisiko se moraalitonta mikäli tässä nimenomaisessa tapauksessa luottamushenkilön virheelliset menettelyt ”paineltaisiin villaisella”?
    Vetoaminen tässä asiayhteydessä kirjesalaisuuteen näyttää ennemminkin melkoisen alkeelliselta keinolta kääntää huomio toisaalle varsinaisesta asiasta sekä tarpeelta estää sisällön julkituleminen.
    Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu mutta katson sananvapauteni rajoissa oikeudekseni kuntalaisena lausua tähän oman käsitykseni asiasta. Tämähän näyttää nyt siltä että termin kirjesalaisuus merkitystä ei joko ymmärretä tai sillä yritetään tietoisesti johtaa harhaan asian varsinaisesta merkityksestä.
    Voimassaoleva laki käsittelee asiaa termillä viestintäsalaisuus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus)
    Kirjesalaisuuden ymmärretään usein virheellisesti (tahattomasti tai tarkoitushakuisesti) tarkoittavan jotakin muuta kuin termin oikeudellista sisältöä. Kirjesalaisuus lain tarkoittamana ja oikein ymmärrettynä suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta tarkoituksenaan toimia kieltona muille kuin vastaanottajalle oikeudettomasti avata kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. On huomionarvoista että nämä seikat pätevät myös sähköiseen postiin.
    Näin ollen kirjeen lähettäjä tai vastaanottaja voi siis julkaista kirjeen loukkaamatta kirjesalaisuutta. Mikäli kirje muodostaa jonkinlaisen teoksen, astuu mukaan tekijänoikeuksia koskevat säädökset, tällöin vaaditaan kirjeen kirjoittajan lupa jotta vastaanottaja voi sen julkaista.
    Julkaisemisesta saattaa tulla laitonta muista syistä, mikäli kirje sisältää esimerkiksi asian, jonka salaamiseen on lain tasoinen peruste, esimerkkinä lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tuolloin asiaa koskeva lainsäädäntö ratkaisee onko oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Se, onko moraalisesti oikein julkaista kirje ilman lähettäjän lupaa, on tietenkin tekijä joka riippuu asiayhteydestä. Tähän liittyen onkin kysyttävä - olisiko se moraalitonta mikäli tässä nimenomaisessa tapauksessa luottamushenkilön virheelliset menettelyt ”paineltaisiin villaisella”?
    Vetoaminen tässä asiayhteydessä kirjesalaisuuteen näyttää ennemminkin melkoisen alkeelliselta keinolta kääntää huomio toisaalle varsinaisesta asiasta sekä tarpeelta estää sisällön julkituleminen.

    Kukaan ei pysty sisäistämään noin pitkää ja yhteen pötköön kirjoitettua tekstiä.

    Äänestä

No johan on. Talouspäälliköllä ollut pieniä haasteita saada työtään tehtyä ja sen takia on sitten hyökätty kimppuun. Kunnanjohtajalla sentään ollut ymmärrystä ainakin viestin perusteella. Toki ikävähän se on lähteä toiselle kertomaan, että hei sinusta puhutaan kylillä ettet oikeen osaa työtäsi.

Äänestä
  • ai pieniä? Sysmä taitaa olla suurten toleranssien kunta?

    Äänestä

Sysmän kunnan päättäjät ja virkamiehen kyllä teillä on liian hyvä olla kun on aikaa kiistellä siitä kirjoittiko Veikko näin vai sanoiko Sari näin ja missä välissä Marketta kommentoi noin.
Johtamiskriisikin näyttää olevan jos tuosta yhdestä sähköpostista syntyy maailmaa suurempi asia. Ei yritysjohtaja voisi koskaan mennä sanomaan alaiselleen että voikun sait nyt vähän huonoa palautetta, mutta niin olen minäkin saanut tältä samalta ja tämä henkilö on vain niin tyhmä. Jos Sysmässä olisi omilla jaloilla seisova kunnanjohtaja niin se laittaisi tällaisen pienen myrskyn vesilasissa muutamalla sanalla järjestykseen eikä lietsoisi sitä isoksi myrskyksi.
Nyt tätä todella pientä farssia puidaan sysmän joka kuppilassa ja jokaisessa päättäjän päässä ja kunnantalolla.
Jos tulisitte ulos sieltä teidän pienestä myrskykuplasta ja katsoisitte ympärille ja alkaisitte keskittyä niihin oikeasti tärkeisiin juttuihin.
Vai onko niin ettei niitä oikeasti tärkeitä enää teidän mielestä ole. Sysmä on ihana pieni kunta jossa kannattaisi keskittyä lapsiin, matkailijoiden, mökkiläisiin ja kaikkiin kuntalaisiin. Yrityksiä lopettaa koko ajan, siinä teille isompi pulma ratkottavaksi. Miten saada nämä yritykset pysymään täällä?
Onko sillä nyt niin väliä että kuka sanoi ja mitä sanoi tai on sillä väliä jos elämän tehtävä on vihata jotain yli kaiken. Kunnanjohtaja sinä olet paljon parempi kuin mitä kaikenmaailman Eskot ja Elomaat, ja sinun kannattaa näyttää se rohkeasti.

Äänestä
  • Juu yritysten katoamisesta kannattaisi huolestua eikä tuudittautua kuinka hyvin sysmällä menee. Todellisuudessa meni!

    Äänestä

  • Olet oikeassa kirjoituksessasi, mutta tämä ei ole enää pieni asia. Kunnassa on ja ollut isompiakin asioita, jotka on ratkottu epädemokraattisin keinoin sekä ulkopuolisiin avuin. Nyt syntynyt vuoto kunnanjohtajan sisäpiirin toiminnasta on vain jäävuoren huippu, valtuutettuja kohtaan. Sitä ei voi vain pyyhkäistä kevyesti pois päiväjärjestyksestä. Kyllä kunta ja kuntalaiset voi hetken olla shokissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Olet oikeassa kirjoituksessasi, mutta tämä ei ole enää pieni asia. Kunnassa on ja ollut isompiakin asioita, jotka on ratkottu epädemokraattisin keinoin sekä ulkopuolisiin avuin. Nyt syntynyt vuoto kunnanjohtajan sisäpiirin toiminnasta on vain jäävuoren huippu, valtuutettuja kohtaan. Sitä ei voi vain pyyhkäistä kevyesti pois päiväjärjestyksestä. Kyllä kunta ja kuntalaiset voi hetken olla shokissa.

    Annatko yhden esimerkin epädemokraattisesta teosta?

    Äänestä

Onhan vain hyvä että väki vaihtuu .

Äänestä

ei osaa laittaa ketjuja oikein päin sahaan, oli paikalla kun itselle sopi, ei tuu ikävä.
kyllä tänne huolto saadaan

Äänestä
  • No sitä sitte odotellessa....

    Äänestä

Sähköpostit vuotaa nettiin yhtenään siellä leviää myös kuvia mitä yksityiset ottanut älykännyillä DNA tai Telia siellä kaapattua kuvaa kulkee. Työntekijät seonnut.

Äänestä

Ne on nää kepukunnat tämmösiä, pieni munaset miekkailee keskenään.

Äänestä

Tuhottava

Äänestä

"Anonyymi
2023-01-10 14:18:58

Anonyymi kirjoitti:
On se katkeraa kun löytyy toimittajia millä ainoa suora yhteys ei ole lantakourun päähän.

Mitä mitä, missä on yle ja Marjo Pirilä? Kyllä nyt heti pitää saada kepulien näkökulma esiin ainoana ja oikeana."

Ja kuten kaikki huomasitte, Pirilä ryntäsi apuun ja teki jutun millä yritetään kiinnittää ihmisten huomio pois varsinaisesta asiasta. Ei ollut vaikea ennustaa tätä vakiintunutta toimintamallia.

Äänestä
  • Voi sinua kun totuus ottaa koville! Yritä nyt kuitenkin jotenkin selviytyä. Usurpaatio on sysmässä edennyt jo liian pitkälle. Vanha sanontakin sanoo, että ”joka kuuseen kurkoittaa se katajaan kapsahtaa”. Eiköhän tämäkin asia selviä joko työryhmän taholta tai sitten jonkun muun tahon ellei ryhmässä ole selkärankaa.

    Äänestä

  • Eikös ennen sitä Itä-Hämeessä ja Lähilehdessä olleet varsin yksipuoliset ja kokoomus henkiset kirjoitukset, jotka oli käsikirjoitettu kunnantalolla. Teksti viranhaltijalta oli täyttä potaskaa ja jonka myöntää myöhemmin puhtaaksi ajojahdiksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00038 kirjoitti:

    Eikös ennen sitä Itä-Hämeessä ja Lähilehdessä olleet varsin yksipuoliset ja kokoomus henkiset kirjoitukset, jotka oli käsikirjoitettu kunnantalolla. Teksti viranhaltijalta oli täyttä potaskaa ja jonka myöntää myöhemmin puhtaaksi ajojahdiksi.

    Eikös se ole väkisinkin käsikirjoitettu kunnantalolla, jos haastattelun antaa talouspäällikkö.

    Mitäpä vihjailet vailla todisteita? :)

    Äänestä

Voi herraisä mitä touhua🤣koko souvi sen takia että katse kääntyis pois itse asiasta,eli Kotolahdesta. Kunnanjohtaja välitti saamansa sähköpostin talouspäällikölle,joka sitä pyysi ja hänen työhönsä liittyi. Siinä ei kirjesalaisuuden kanssa ole mitään tekemistä. Ongelma on siinä millasta sontaa Kotolahti sähköpostilla lähettää,allekirjoituksena valtuuston pj. Ja Pirilän juttu oli melkoisen kaukana totuudesta,osa hänen kynästään,osa kepulaisten suusta. Jutusta tehdään oikaisupyyntö,koska sisältää niin paljon väärää tietoa

Äänestä
  • Mielenkiintoista, eikös se ollutkaan talouspäällikkö, jota haastateltiin ja kertoi miten juttu oli kehittynyt? Oli hyvin valaiseva haastattelu.

    Äänestä

  • Anonyymi00041 kirjoitti:

    Mielenkiintoista, eikös se ollutkaan talouspäällikkö, jota haastateltiin ja kertoi miten juttu oli kehittynyt? Oli hyvin valaiseva haastattelu.

    Olikohan siinä vähän muitakin haastateltu :D Mutta nimet unohtui mainita.

    Äänestä

  • Ei ole oikaisupyyntöä näkynyt, olisikohan kuivunut kokoon kuten kaikki kokoomuken ja kumppaneiden tekemiset yleensäkin.

    Äänestä

Osuipas silmiin mielenkiintoista luettavaa. Näyttää näin kaukaa katsoen, että Sysmässä vaalituloksella ei ole mitään merkitystä. !00 % puoluesidonnainen kunnanjohtaja touhuaa miehensä kanssa yhteistyössä joidenkin laitapuolen kulkijoiden kanssa kuin vaaleja ei olisi ollutkaan.

Äänestä
  • Niin, eikö olekin erikoista? Eivätkä osaa edes hävetä.

    Äänestä

  • Löysit sitten oman kirjoituksesi. Onneksi olit muistanut laittaa tavuviivat niin onnistui se lukeminenkin. V***u mikä pässi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Alle 4 000 asukkaan Sysmä on tullut tunnetuksi kultturellina kesälomapaikkana, mutta myös juonittelevasta kuntapolitiikastaan. Kun joku asia Sysmässä kiehahtaa, ei koskaan voi olla varma, mistä aineksista soppa on syntynyt. Nyt kuntaa kiehuttaa joulun alla irtisanoutuneen talouspäällikön julkinen avautuminen.

https://yle.fi/a/74-20013770?s=09

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu