Vielä jokunen sitten, kun palataan ehkä 80 -luvulle, niin suurin ongelma oli väestön lisääntyminen
Se idea tyrmättiin ihan täysin , lienee YK ollut mukana
Kuitenkin väestöräjähdys on suurin syy ilmastokriisiin
Se idea tyrmättiin ihan täysin , lienee YK ollut mukana
Kuitenkin väestöräjähdys on suurin syy ilmastokriisiin
Vastaukset 40
Vanhimmat
YK on työskennelyt väetöräjähdyksen jarruttamiseksi useita kymmeniä vuosia. Kyllä asia on tiedostettu, mutta käyttökelpoiset keinot ovat hitaita. Nousunopeus on kuitenkin jo taittumassa. Tuoreen ennusteen mukaan huippu saatetaan saavuttaa n. 2060, jonka jälkeen väestön määrä kääntyy laskuun.
Ilmastonmuutos olisi pienemmällä populalla tullut hitaammin, mutta sen perimmäinen syy ei ole väestön kasvu, vaan fossiilinen energia. Maissa, missä väestö on kasvanut nopeimmin, on hiilijalanjälki ihmistä kohti pieni.
Se on totta, että jos väestönkasvua oltaisiin kyetty jo 1970 luvulla rajoittamaan, meille olisi jäänyt ilmastotoimenpiteille paljon enemmän aikaa. Nyt jossittelu on kuitenkin hedelmätöntä.
Miten niin "enemmän aikaa"? Ei nytkään ole mitään kiirettä vaan aikaa on vaikka kuinka paljon. Alarmistit vain hätäilevät turhaan.
Tulihan se tyhjän huutelija sieltä, eikä mennyt pitkään.
Asiantuntijoiden mukaan olemme jo myöhässä. Nyt pitää ilmastonmuutoksen torjumisen ohella satsata nyös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Se satsaus nousee sitä mukaa, mitä enemmän ilmastotoimet laahaavat jäljessä.
Mitä sopeutumista ilmastonmuutoksessa muka on? Tuota lämpötilan nousua tuskin edes huomaa. Eikä mitään satsaamista tarvita, pikemminkin pitäisi leikata rahojen käyttöä. Varsinkaan velkaa ei pidä ottaa euronkaan vertaa. Jos asiaa ei ilman velkaa saa niin sitä ei osteta ja se siitä.
Käytännössä YK ei ole tehnyt mitään väestöräjähdyksen suhteen, sen estivät juuri ne maat, joita väestön lisääntyminen koski
Nyt on ennusteltu ihan ihmeellisiä lukuja, minne asti väestö voisi kasvaa.
Yk:n rajoitukset väestön kasvuun törmäsivät ennen kaikkea neuvostoliiton vetämään politiikkaan yhdessä kasvumaiden kanssa, NL liittoitui kasvumaiden kanssa poliittisista syistä
Kyllähän väestön lisääntyminen saadaan vähenemään kun lopetetaan kehitysmaiden avustaminen. Jos se porukka elätetään länsimaiden toimesta niin ei ne tee muuta kun lisää kakaroita jotka me taas ruokitaan.
Väestöräjähdys vaikeuttaa fossiilisten käytöstä luopumista. WW II jälkeen väkiluku on 3-kertaistunut ja silloinkin oli jo tungosta.
Muistelen itse Petteri Taalaksen sanoneen, että ilman väestöräjähdystä meillä ei olisi mitään ilmasto-ongelmaa. Voin toki muistaa väärinkin.
Jos oletetaan, että väestönkasvu on tapahtunut alhaisen päästön maissa, joissa päästö henkeä kohti on vain puolet pallon keskiarvosta, niin ilman väestönkasvua päästötaso olisi nyt runsaat 30 % alemmalla tasolla.
Mahtoiko ihan noin sanoa? Länsimaat ja tietyt Lähi-idän maat ovat käyttäneet fossiilisia sellaiseen tahtiin, että jos ei ilmastnmuutos olisi vielä ongelma, niin tulevaisuudessa olisi.
Nuppiluku ei ratkaise, vaan se paljonko ne nupit käyttävät fossiilisia. Pienemmällä väestöllä CO2 taso olisi noussut hitaammin.
tuskin vähentää luopumista fossiileista
Niin, montako lie Maapalloa jo tarvittaisiin nykyisen väestömäärän tarpeisiin. Jos tuolla jossain on älyllistä elämää, niin kasvavalla kauhulla katselevat tämän planeetan valtalajin touhuja. Jos ei täysin tuhoa itseään ja ympäristöään, niin jossain vaiheessa ihmisheinäsirkkapopulaatio lähtee levittäytymään pitkin universumia, ja viimeistään silloin pitää naapureidenkin jotenkin reagoida.
Pari nyt ainakin.
Tiede, tekniikka ja kansainvälinen yhteistyö ovat ne keinot, joilla ongelma saatetaan pystyä ratkaisemaan. Osa ratkaisua on väestön määrän väheneminen ennen vuosisadan loppua, mutta tärkeintä on fossiilisten polton lopettaminen ja luontokadon pysäyttäminen.
Ja vielä tehokkaampaa on kulutuksen vähentäminen. Jos jotain tuotetta ei ikinä valmisteta niin sen valmistaminen ei tuota päästöjä.
Globaalisti myös asutuksen sijaintiin voi vaikuttaa, epäedullisempaa on energian kulutuksessa arktisen alueen asutus kuin lauhean ilmaston alueet.
Jos energia on uusiutuvaa, sitä on riittämiin ja materiaalit synteettisiä halvoista perusmateriaaleista valmistettuja, niin mikä ettei voisi kuluttaa? Ei kulutus sinänsä ole pahasta, vaan kestämättömälle pohjalle rakennettu kulutus.
Nämä ovat ongelmia, joihin tiede voi tuoda ratkaisuja.
Aurinkokin kuluttaa valtavasti energiaa. Vain luokkaa miljardisosa osuu tänne meille. Mutta ei sekään ole uusiutuva. Jo miljoonan vuosituhannen kuluttua elämä maapallolla käy sietämättömäksi auringon muutosten seurauksena.
Kaikki kuluttaminen saastuttaa ja tulee aina saastuttamaan. Jopa 100% kierrätetystä materiaalista tehtyjen tuotteiden valmistaminen saastuttaa. Täysin kestävää kuluttamista ei tule ikinä olemaan.
Ainoa todellinen keino on pysyvä kulutuksen vähentäminen. Eli tieteen pitäisi keksiä miten tuotteet kestävät lähes ikuisesti. Esimerkiksi olisi mukavaa, jos kännykkä kestäisi kymmeniä vuosia.
Olkiluodon fissioreaktorissa uraaniytimen haljetessa vain noin promille ytimeen kätkeytyvästä energiasta vapautuu käytettäväksi sähkön tekemiseen.
Usein puhutaan energiantuotannon hyötysuhteesta. Tässä katsannossa aurinko on todella tehoton, jos se on vain meitä varten suunniteltu lämmityslaite. Mutta ei huono hyötysuhdekaan haittaa, jos on mistä ottaa.
Energiantuotannon hyötysuhde tosin kannattaa tiedostaa, koska nykyinen teknologinen taso on rajoittunutta, eikä täysin rajoitteista vapaata.
Toisin kuin sen auringon, jonka oma massa pitää rakenteet koossa, eikä sijaintikaan tyhjössä ole haitaksi.
Vastaavaa säädeltyä vetyfuusiota ja sen olosuhteita ei kyetä nykymateriaaleilla tuottamaan rajattuun tilaan, kuin ehkä niillä impulssimaisilla prosesseilla, mutta mikroprosessien kokonaishyöty jää alhaiseksi.
Muun energiantuotannon ongelmia ovat sen lähteet, pääosin se edelleenkin on lämpöenergiaa tai sellaiseksi muunnettua.
50-luvun fiktiot 1990-luvun maailmasta olivat aika luottavaisia teknologioihin, kehitys on seurannut niitä nykyisyyteen miettimättä sen tarkemmin oheisvaikutuksia.
Visiot 2050-luvulle ovat erilaisia, teknologioiden tulisi edelleenkin ratkaista nykyisiä ongelmia tai tarpeita.
Mutta onko vaihtoehtoja olemassa, onko teknologian edistäminen lopuksi pitkän ajan hyötyä, vai pitäisikö sopeutua hitaampien odotusten tulevaisuuteen.
Kulutuksen kasvulla on rajansa ja haittansa.
Vastaan tulee kysymys siitä kenellä siihen on oikeutus.
Näitä nykyisiä ilmastotoimia on kyllä kritisoitava liiallisesta lyhytnäköisyydestä, kyllä ne edelleenkin nojaavat erilaisten teknisiin vaihtoehtoihin, mutta eivät tunnista koko asetelman laajuutta.
On vaikea luopua nykymuotoisesta elinkeinorakenteesta joka perustuu hyödykkeiden tuottamiseen ja toisaalta niitä kohdennetaan kuluttajille tai muille instansseille, jotka hyödykkeitä tuottavat.
Onkin vaikea uskoa että nykyisen tapaiset yksittäiset ajatukset, sähköinen liikenne tai vetyteknologiat ovat suuria ratkaisuja, mikä on niiden todellinen ympäristöhaitta tai elinkustannusvaikutus.
Tiedenäkemysten tulisi olla enemmän tulevaisuusvisioiden taustalla viileinä tosiasiona, eikä liiallisille ideologisille suuntauksille tai hyöty- tai etutavoittelulle pitäisi luovuttaa sijaa kestävissä toimissa joka säilyttää myös yhteiskuntien toimivuuden.
Mitenkään helppona tämäkään ei tosiasiassa ole, näkemyksiä kun on monia siinäkin.
Eikä ennustaminenkaan ole erityisen yksinkertaita promillen virhetekijöillä.
"Eikä ennustaminenkaan ole erityisen yksinkertaita "
Ilmastonlämpenemistutkijana minun on aivan helppo ennustaa vaikka ensi viikon ilmastonmuutos.
Vanhojen ilmastojen ennustaminen ei sitten olekaan niin helppoa. Eihän se onnistunut Michael Manniltakaan.
Menneisyyden ilmastosta tietoa on saatavissa säilyneistä kasveista tai muista jäänteistä eri maakerroksissa.
Puidenkin säilyvyys on varsin pitkä, ilmaton tila säilyttää satoja vuosia, ja pidempäänkin.
Järvet säilyttävät myös viileissä vesissä puita pitkäänkin.
Simulaatioidenkin on sovittava muihin havaintoihin.
Katsokaa tältä videolta, miten tämä ilmastonmuutos on myyty päättäjille ja miten ikuisen leivän syrjässä olevat valtiontahot rahoittavat ainoastaan tutkimuksia, jotka pönkittävät näiden päätttäjien työpaikkoja. https://t.me/c/1657707042/284
Oletteko kuulleet vuoden 2009 climategate'sta jotain? Phil Jonesin s-posti Michel Mann'lle, jossa hän toteaa pitävänsä kriittisten tutkijoiden raportit pois IPCC:n raporteista keinoilla millä hyvänsä.
Mitä mahdetaan olla haudattu meidän ympärisviranomaisten ja politikkojen kaappeihin ja miten ovat tutkimusrahat jakaantuneet tutkijoiden kesken?
Tuo totuus, että jos tutkit väärää aihetta tai oikeaa aihetta , mutta väärältä kantilta tarkoittaa, että et tule koskaan saamaan rahoitusta mihinkään.
Ulkolinja: Öljy-yhtiöiden valhe
Öljyteollisuus on koko historiansa ajan halunnut jarruttaa ilmastonmuutoksen torjuntaa, vaikka yritysten omatkin tutkimukset osoittivat yhtiöiden tuotteiden edistävän ilmastonmuutosta. (Yhdysvallat 2022.)
Huomenna Yle 1 klo 22.00
https://areena.yle.fi/1-63612011
Siis klo 22.45 tarkemmin katsoen.
Se taisikin esittää varsin laajasti näiden käytöstä poistettujen öljy- ja kaasulähteiden epämääräistä tilaa.
Ne ovat edelleenkin haitallisia ja tuottavat haitallisia päästöjään.
Hyöty on saatu, jäljellä jätettä.
Ehkäpä vaikutukset jossain näkyvät.
Nyt tosin nämä uusiutuvienkin energialähteiden talteenoton välineet ovat vastaavia, niidenkään käyttöikä ei ole mitenkään pitkä.
Kannatusta voisi olla laajastikin yleisesti korjattavuudelle ja nykyistä pidemmälle käyttöiälle, monissä teknisissä apuvälineissä ja laitteissa.
Vallalla on käytäntö luopua ikääntyvästä tarvikkeesta ja hankkia tilalle uusi.
Mikähän tämän toimintamallin tietoisuutta muuttaisi ?
Jos maaöljy loppuisi totaalisesti huomenna, arviolta vähintään 2 - 3 miljardia ihmistä kohtaisi nälkäkuoleman, niin suuri riippuvuus on elintarviketuotannolla maaöljystä. Lannoitetuotannolla keskeinen riippuvuus. Nykyinen maapallon asukasmäärä ei olisi mahdollista ilman keinolannoitteita.
Ja tietysti maanviljelyskoneet seisoisivat mikä lisäisi kriisiä
Riippuvuuksia on monia polttoaineiden tai aika monenkin ohella tai prosesseissa jotka tuottavat esim. niitä lannoitteita.
Lisäksi nykyinen tehotuotanto on pitkälle kehittynyt maksimoimaan tuottaa monin tavoin, se on samalla häiriöherkkäa jos jokin palanen raaka-aine, tuotanto, energia, logistiikka, tai näiden osaa koskee jokin muutos.
Voisi olla aiheellista tarkastella näitäkin vihreiden ajatusten lokeroissa, miten monet tekijät näissäkin vaikuttavat.
Ehkä tehoviljelyllekin voisi olla vaihtoehtoisia muotoja.
Maanviljelyskoneisiin voisi laittaa sähkömoottorit. Sähköä saa seinästä eikä maksa paljon.
Ehkä, voisi ja vaihtoehtoinen ovat hienoja sanoja. Kun tai jos niitä ehkä mahdollisesti käyttää niin maailma pelastuu ja AGW ehkä kenties uskaltaa pulpahtaa kaikkien näkösälle taivaanrannan takaa.
Yleisesti nykyisin voi tunnistaa monienkin aikomusten ja hankkeiden lyhytnäköisyyttä,
Useimmiten jokin riippuvuus jostain muuttuu riippuvuudeksi jostain toisesta.
Edelleenkin toimissa ollaan riippuvaisia jonkin muun olemassaolosta, kertoisiko se kasvavasta välineellisyydestä ja tarvittavista verkostoista joiden olisi toimittava mitä vähäisempienkin asioiden hoitamiseksi.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on niin vähäinen asia että sitä eivät ole tuhannet tukijat saaneet näkösälle edes ajatuskokeiden, arvausten ja paperille tuherrettujen loitsujen avulla.
Jos joku todistaisi mittauksilla AGW:n olemassaolon niin Nobelin palkinto olisi takuuvarma.
Väestön kasvua ja vanhemista pelättiin jo 1980-luvulla.
Tällaista haaveiltiin ratkaisuksi. "Pandemia" antoi hieman esimakua.
""Tulevaisuudessa kyse on siitä, että löydetään keino vähentää väestöä. Aloitamme vanhasta, koska heti kun hän on yli 60-65-vuotias, ihminen elää pidempään kuin tuottaa ja maksaa yhteiskunnalle kalliisti. Sitten heikot ja sitten hyödyttömät, jotka eivät tee mitään yhteiskunnan hyväksi, koska heitä on yhä enemmän, ja varsinkin lopulta tyhmiä. näihin ryhmiin kohdistuva eutanasia;
Eutanasian on oltava tulevien yhteiskuntiemme keskeinen väline kaikissa tapauksissa. Emme tietenkään voi teloittaa ihmisiä tai perustaa leirejä. Pääsemme siitä eroon saamalla heidät uskomaan, että se on heidän omaksi parhaakseen. Liian suuri väestö ja suurimmaksi osaksi tarpeeton on jotain taloudellisesti liian kallista.
Sosiaalisesti on myös paljon parempi, että ihmiskone pysähtyy äkillisesti sen sijaan, että se heikkenisi vähitellen. Emme voi antaa älykkyystestejä miljoonille ja miljoonille ihmisille, voit kuvitella!
Löydämme jotain tai aiheutamme sen, pandemian, joka kohdistuu tiettyihin ihmisiin, todellisen talouskriisin tai ei, viruksen, joka vaikuttaa vanhaan tai lihavaan, sillä ei ole väliä, heikot antautuvat sille, pelokkaat ja tyhmät uskovat sen ja pyytävät hoitoa.
Olemme huolehtineet siitä, että olemme suunnitelleet hoidon, joka on ratkaisu. Idioottien valinta tehdään siis itse: he menevät teurastamoon yksin. "
"Elämän tulevaisuus" - Jacques Attali, 1981, haastattelu Michel Salomonin kanssa.
Maapallon nykyisen väestömäärä on täysin fossiilisten polttoaineiden varassa. Tärkein on lannoitteet ja tietysti maatalous kaikkiaan , on arvioitu jos fossiilinpolttoaineet yllättäen huomenna loppuisivat, maapallon väkiluku olisi noin 2 -3 miljardia pienempi 2-3 kolmen vuoden kuluttua
Mikä tärkein on lannoitteet ja maatalous?
Missä on arvioitu äkillisen fossiilisten polttoaineiden loppumisen vaikutus väkilukuun? (Aika teoreettinen!)
Vähän selkeyttä tekstiin, kiitos.
Ei alarmistien teksteissä mitään selvyyttä ollut ennenkään. Miksi jossain tekstissä sitä pitäisi olla?
Ydinsota olisi tehokas lääke liikakansoitukseen