Vierasjännite yksityisasunnossa - miksi ???

Mikähän tilanne olisi kerrostalossa sellainen, jossa huoneistossa on ilmastointi, siihen liittyviä laitteita huoneiston ulkopuolella, ja jossa olisi jokin ongelma se, että sähkö otettaisiin tuohon huoneiston laskuun ja pääkytkimen jälkeen ?

JOS esim. talon katolla olisi vaikkapa huoneistokohtainen poistopuhallin (1 per huoneisto), niin sen poistopuhaltimen viereen olisi asennettu turvakytkin, jolla virran saa puhaltimelta poikki, jos se jostain syystä on välttämätöntä. Esim. palokunta voisi kääntää sen turvakytkimen 0 -asentoon, jos katsovat, että päällä oleva poistopuhallin pahentaa tulipaloa ruokkiessaan tulta paremmalla ilmankierrolla.

Näinollen tuollainen talon katolla oleva huoneistokohtainen poistopuhallin ei ole ongelma, vaikka se olisikin syötetty huoneiston oman pääkytkimen takaa ja huoneiston laskuun, koska poikkeustilanteessa sen voi esim. palokunta (tai esim. kiinteistönhuoltomies) kytkeä pois toiminnasta turvakytkimellä.
Eli, jos mitään poikkeustilannetta ei ole, niin se turvakytkin pysyy vuosikymmeniä "1" -asennossa.

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän tilanne olisi kerrostalossa sellainen, jossa huoneistossa on ilmastointi, siihen liittyviä laitteita huoneiston ulkopuolella, ja jossa olisi jokin ongelma se, että sähkö otettaisiin tuohon huoneiston laskuun ja pääkytkimen jälkeen ?

JOS esim. talon katolla olisi vaikkapa huoneistokohtainen poistopuhallin (1 per huoneisto), niin sen poistopuhaltimen viereen olisi asennettu turvakytkin, jolla virran saa puhaltimelta poikki, jos se jostain syystä on välttämätöntä. Esim. palokunta voisi kääntää sen turvakytkimen 0 -asentoon, jos katsovat, että päällä oleva poistopuhallin pahentaa tulipaloa ruokkiessaan tulta paremmalla ilmankierrolla.

Näinollen tuollainen talon katolla oleva huoneistokohtainen poistopuhallin ei ole ongelma, vaikka se olisikin syötetty huoneiston oman pääkytkimen takaa ja huoneiston laskuun, koska poikkeustilanteessa sen voi esim. palokunta (tai esim. kiinteistönhuoltomies) kytkeä pois toiminnasta turvakytkimellä.
Eli, jos mitään poikkeustilannetta ei ole, niin se turvakytkin pysyy vuosikymmeniä "1" -asennossa.

Lue lisää

Veikkaanpa, että jos kerrostaloasuntoon asennetaan jäähdyttävä ilmastointi, ja ulkoyksikkö on parvekkeella, niin tässäkin sähkö ilmastointilaitteelle otetaan pääkytkimen jälkeen ja huoneistokohtaiseen laskuun, sillä taloyhtiö ei yleensä maksa yksittäisen osakkaan sähkönkäyttöä, jollei tälle järjestelylle ole poikkeuksellista syytä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän tilanne olisi kerrostalossa sellainen, jossa huoneistossa on ilmastointi, siihen liittyviä laitteita huoneiston ulkopuolella, ja jossa olisi jokin ongelma se, että sähkö otettaisiin tuohon huoneiston laskuun ja pääkytkimen jälkeen ?

JOS esim. talon katolla olisi vaikkapa huoneistokohtainen poistopuhallin (1 per huoneisto), niin sen poistopuhaltimen viereen olisi asennettu turvakytkin, jolla virran saa puhaltimelta poikki, jos se jostain syystä on välttämätöntä. Esim. palokunta voisi kääntää sen turvakytkimen 0 -asentoon, jos katsovat, että päällä oleva poistopuhallin pahentaa tulipaloa ruokkiessaan tulta paremmalla ilmankierrolla.

Näinollen tuollainen talon katolla oleva huoneistokohtainen poistopuhallin ei ole ongelma, vaikka se olisikin syötetty huoneiston oman pääkytkimen takaa ja huoneiston laskuun, koska poikkeustilanteessa sen voi esim. palokunta (tai esim. kiinteistönhuoltomies) kytkeä pois toiminnasta turvakytkimellä.
Eli, jos mitään poikkeustilannetta ei ole, niin se turvakytkin pysyy vuosikymmeniä "1" -asennossa.

Lue lisää

Uusia taloja kun rakennetaan paljon asunnon omalla iv-koneella.

Kaikissa 10 vuoden sisällä rakennetuissa asunnoissa on huoneistokohtainen IV-kone. Senkin sulkeminen jää asukkaan vastuulle.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa 10 vuoden sisällä rakennetuissa asunnoissa on huoneistokohtainen IV-kone. Senkin sulkeminen jää asukkaan vastuulle.

Kuka hullu jättää paloturvallisuuden asukkaan vastuulle? Asukasko syöksyy sinne kämppään tarvittaessa sulkemaan ilmanvaihdon vaikka palavaan taloon?

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa 10 vuoden sisällä rakennetuissa asunnoissa on huoneistokohtainen IV-kone. Senkin sulkeminen jää asukkaan vastuulle.

No ei todellakaan ole.

Anonyymi kirjoitti:

No ei todellakaan ole.

Todellakin on. Se on pakollinen.

Anonyymi kirjoitti:

Veikkaanpa, että jos kerrostaloasuntoon asennetaan jäähdyttävä ilmastointi, ja ulkoyksikkö on parvekkeella, niin tässäkin sähkö ilmastointilaitteelle otetaan pääkytkimen jälkeen ja huoneistokohtaiseen laskuun, sillä taloyhtiö ei yleensä maksa yksittäisen osakkaan sähkönkäyttöä, jollei tälle järjestelylle ole poikkeuksellista syytä.

Lue lisää

Veikkasit juuri oikein. Onnea!

Anonyymi kirjoitti:

Kuka hullu jättää paloturvallisuuden asukkaan vastuulle? Asukasko syöksyy sinne kämppään tarvittaessa sulkemaan ilmanvaihdon vaikka palavaan taloon?

"Kuka hullu jättää paloturvallisuuden asukkaan vastuulle? Asukasko syöksyy sinne kämppään tarvittaessa sulkemaan ilmanvaihdon vaikka palavaan taloon?"

Jos on asuntokohtainen ilmanvaihtokone, jonka sähkö menee huoneiston laskuun, niin oikein on tietenkin näin:

Laitteen normaalikäyttöön tarkoitetut ohjauskytkimet ovat asunnossa sisällä, sillä ulkopuolisilla (=muilla kuin huoneiston asukkailla) ei ole mitään asiaa noita kytkimiä käännellä.

Lisäksi, jos kerrostalon katolla on huoneistojen omiin ilmanvaihtokoneisiin liittyviä laitteita (kuten esim. poistopuhallin), niin sen poistopuhaltimen yhteydessä on turvakytkin hätä- ja poikkeustilanteita varten. Jos mitään hätä- tai poikkeustilannetta ei ole, niin se turvakytkin pysyy vuosikymmeniä yhtäjaksoisesti "1" -asennossa.

Esim. tulipalon sattuessa joko palomies tai palokunnan tai hätäkeskuksen pyynnöstä sen voi myös kiinteistönhuoltomies kääntää "0" -asentoon, jos poistopuhaltimen toiminnassaolon katsotaan esim. kiihdyttävän tulipaloa.

Eli turvakytkimellä voi hätätilanteessa sammuttaa puhaltimen pois toiminnasta, mutta ei voi kytkeä päälle puhallinta, jos asukas on sen itse huoneistosta käsin sammuttanut.
Oikeastaan ainoa tilanne, jossa se puhallin pitäisi sammuttaa ulkopuolelta, on juurikin se, että jos tulipalon sattuessa palokunta katsoo, että puhallin ruokkii tulipaloa, niin sen voi tuollaisessa hätätilanteessa sammuttaa turvakytkimellä.

Samoin, jos esim. jostain syystä puhaltimen maadoitusjohdin olisi jostain syystä mennyt poikki ja sitten puhaltimeen olisi vielä tullut eristysvika, niin tuolloin sähköiskuvaaran torjumiseksi voi sillä samalla turvakytkimellä kytkeä sen puhaltimen virrattomaksi.
Mutta tämäntapaisia hätätilanteita lukuunottamatta ei muulloin ole pätevää syytä sammuttaa puhallinta ohi huoneistossa asuvien oman tahdon.

Eli paloturvallisuuden osalta palomies (tai palokunnan komennosta kiinteistönhuoltomies) voi sen puhaltimen sammuttaa, joten mitään paloturvallisuusongelmaa ei tässä siksi ole.

Eli normaalitilanteessa puhaltimen toiminnasta päättää asukas, mutta esim. tulipalon yhteydessä palokunta voi sen puhaltimen sammuttaa tai käskeä toisen henkilön sammuttamaan.

Olen (vuosia sitten) nähnyt itse rivitaloasunnon sulaketaulussa merkinnän "kiukaalla vieras ohjausjännite - pääkytkin ei katkaise kiukaan ohjausvirtaa".

Ja tämä herättää kysymyksiä - miksi asunnon oman saunan pitää olla toteutettu siten, että kiuasta kontrolloidaan sellaisella jännitteellä, jota asunnon oma pääkytkin ei katkaise ?
Mikä ihmeen tarve tuollaiselle on?

Yleensä sähkökiukaan ohjauksessa ei tuollaisia erityisjärjestelyjä tarvita.
Miksi sitten joissain rivitaloissa tuollaista tapaa on käytetty?

Mielestäni olisi perusteltua kieltää yli 24V vierasjännitteet joko kokonaan tai ainakin niin, että yli 24V vierasjännitteen käyttö on kiellettyä, jollei ole painavaa ja perusteltua syytä toimia toisin - ja jos tuollainen syy on, se syy pitää dokumentoida ja sen dokumentoinnin pitää olla myös asukkaisen maksutta saatavilla.

Johan on nähty näitä "Shelly" -pörssisähköohjauksia.

MIKSI pitäisi käyttää ohjausjännitteenä 230 V AC ?

Kontaktoreita on saatavilla myös 12V DC ja 24 V DC ohjausjännitteillä.

Näistä omakotitaloon suosittelen 12 V DC.
Syynä ihan se, että 12 V DC teholähteitä löytyy "joka kaupasta" joten hintakilpailu pitää hinnat kohtuullisena - ja lisäksi poikkeustilanteessa syöttö vaikkapa auton akusta on mahdollista.

24 V DC teholähteitä on toki myös olemassa, mutta ostopaikat on harvemmassa - ja vähän ostopaikkoja = huonosti toimiva hintakilpailu = kalliimmat hinnat.


Isommissa yksiköissä saattaa olla jokin syy 24 V käyttöön.
Vaikkapa se, että isompi jännite = samalla teholla pienempi virta = pienemmät johdinhäviöt ja/tai voidaan käyttää ohuempaa johtoa.

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni olisi perusteltua kieltää yli 24V vierasjännitteet joko kokonaan tai ainakin niin, että yli 24V vierasjännitteen käyttö on kiellettyä, jollei ole painavaa ja perusteltua syytä toimia toisin - ja jos tuollainen syy on, se syy pitää dokumentoida ja sen dokumentoinnin pitää olla myös asukkaisen maksutta saatavilla.

Johan on nähty näitä "Shelly" -pörssisähköohjauksia.

MIKSI pitäisi käyttää ohjausjännitteenä 230 V AC ?

Kontaktoreita on saatavilla myös 12V DC ja 24 V DC ohjausjännitteillä.

Näistä omakotitaloon suosittelen 12 V DC.
Syynä ihan se, että 12 V DC teholähteitä löytyy "joka kaupasta" joten hintakilpailu pitää hinnat kohtuullisena - ja lisäksi poikkeustilanteessa syöttö vaikkapa auton akusta on mahdollista.

24 V DC teholähteitä on toki myös olemassa, mutta ostopaikat on harvemmassa - ja vähän ostopaikkoja = huonosti toimiva hintakilpailu = kalliimmat hinnat.


Isommissa yksiköissä saattaa olla jokin syy 24 V käyttöön.
Vaikkapa se, että isompi jännite = samalla teholla pienempi virta = pienemmät johdinhäviöt ja/tai voidaan käyttää ohuempaa johtoa.

Lue lisää

Voi hellanlettas toista...

Taas joku urpo sönköttää jostain ilmastoinnista kun on kyseessä ilmanvaihtokone.

Missä loppupeleissä päätetään mikä on jonkin sanan merkitys?
Kansanäänestykselläkö se pitäisi ratkaista?
Miten ilmaa voidaan ihmisten oleskelualueella käsitellä? Ainakin lämmittää, jäähdyttää, kierrättää, puhdistaa ja vaihtaa raittiinpaan.
Mitäkö tarkoittaa "ilmastointi", maapallo on aikojen alussa ilmastoitunut.

Anonyymi kirjoitti:

Missä loppupeleissä päätetään mikä on jonkin sanan merkitys?
Kansanäänestykselläkö se pitäisi ratkaista?
Miten ilmaa voidaan ihmisten oleskelualueella käsitellä? Ainakin lämmittää, jäähdyttää, kierrättää, puhdistaa ja vaihtaa raittiinpaan.
Mitäkö tarkoittaa "ilmastointi", maapallo on aikojen alussa ilmastoitunut.

Lue lisää

Ilmastoinnista on kansankielessä muodostunut synonyymi "ilman jäähdyttämiselle". Joten jos puhut ilmastoinnista missään muussa yhteydessä kuin jäähdytyksen yhteydessä, olet "aina väärässä". Todellisuudessahan se tarkoittaa mitä tahansa tuloilman käsittelyä. Jäähdytyksen lisäksi myös mm. lämmitystä, kierrätystä, puhdistusta, kuivausta jne.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmastoinnista on kansankielessä muodostunut synonyymi "ilman jäähdyttämiselle". Joten jos puhut ilmastoinnista missään muussa yhteydessä kuin jäähdytyksen yhteydessä, olet "aina väärässä". Todellisuudessahan se tarkoittaa mitä tahansa tuloilman käsittelyä. Jäähdytyksen lisäksi myös mm. lämmitystä, kierrätystä, puhdistusta, kuivausta jne.

Lue lisää

Juurikin näin.
Tulee varmaan sieltä autopuolelta tuo kun auton ominaisuuksissa ilmastointi tietysti tarkottaa jäähdytystä.

Siellä joku pätee, että stondais edes joskus, mutta turhaan.

kerroppas mikä tämä peruskysymys on niin saamme sinunkin pätemiselle nauraa.

Anonyymi kirjoitti:

Siellä joku pätee, että stondais edes joskus, mutta turhaan.

Haluaisitko sinä imaista tänään pitkää lerssiä?

-Suolihomo