Uusien hinnat karanneet täysin

Ymmärsit nyt lukemasi ihan väärin.

2005 auto on jo aika romu, minulla tuollainen on kakkosautona. Ruostetta alkaa olla ja varusteet ovat myös jo aika kaukana uudesta ja niiden päivittämisessä ei ole mieltä. Bensaakin palaa kohtuuttomasti nykystandardilla ja sähköllä ei voi ajaa. Lähtee lähivuosina myyntiin ja hinta jäänee tonniin.

Minulla on myös 2005 purjevene. Se ei hirveästi uudesta eroa kunnon, ominaisuuksien eikä varustuksen osalta. Varusteita voi siihen järkevästi päivittää. Pidän tuota vielä pitkään, luultavasti 10+ vuotta.

Autoja myydään edelleen n. 80 000 vuodessa. 2005 myytiin n. 150 000, joten on tuossakin laskua. Käytettyjä autoja myydään 600 000 eli moninkertaisesti uusiin verrattuna.

Purjeveneitä myytiin 2005 n. 250 ja 2022 12 kpl. Siis 20 kertaa enemmän 2005!

Purjeveneitä on yli 10 000, joten venekannan ylläpito edes 100 v käyttöiällä edellyttäisi myynnin 10-kertaistamista. Käytettynä ulkomailta tuotavat auttavat.

Autoja on reilut 2 miljoonaa, joten myynti on edelleen kohtuu järkevässä suhteessa käyttöikään.

Uuden ostaminen on aina riski. Olet ihan vain markkinointimateriaalin varassa. Vanhemmista malleista voit lukea käyttökokemuksia, tietoja mahdollisista tyyppivioista ym ja usein myös pääset itse kokeilemaan.

Kyllä noita Bavaria 30:iä ostivat varsin tavalliset ihmiset ja itsekin mietin vakavasti uuden 32-34 -jalkaisen ostoa reilut 10 v sitten. Silloin hieroin kauppaa mm. juuri tulleesta Dehler 32:sta, joka olisi maksanut hiukan yli 100 000. 300 000 Dehler 34:sta on täysin utopistinen ajatus minulle.

65 000 autoakaan en kyllä ostaisi, kun niiden hinnat ovat yleensä tippuneet varsin nopeasti. Sähköautojen hinnat ovat nyt käytettynäkin kovia varmaankin uusien toimitusvaikeuksista johtuen.

Mutta yleensä tuollainen 65 000 auto on 4-vuotiaana 20-30 000 auto eli 10 000/v pelkkää arvonalenemaa. Siksi olen ostanut käytettynä 10-20 000 € autoja. Erolla on rahoittanut aika mukavan purjeveneen.

Nyt uutena ostetun purjeveneen arvo tulee laskemaan auton tyyliin, sillä ero on niin tolkuton 10-20 v vanhoihin, joiden hinnat tuskin juuri nousevat.

Bavaria 30:n ostaneelle arvo on laskenut alle 30 000 18 vuodessa eli alle 2 000 vuodessa. Nyt Oceanis 30.1 tullee tippumaan n. 100 000 18 vuodessa eli n. 5000 vuodessa. Alussa paljon nopeammin.

Anonyymi kirjoitti:

65 000 autoakaan en kyllä ostaisi, kun niiden hinnat ovat yleensä tippuneet varsin nopeasti. Sähköautojen hinnat ovat nyt käytettynäkin kovia varmaankin uusien toimitusvaikeuksista johtuen.

Mutta yleensä tuollainen 65 000 auto on 4-vuotiaana 20-30 000 auto eli 10 000/v pelkkää arvonalenemaa. Siksi olen ostanut käytettynä 10-20 000 € autoja. Erolla on rahoittanut aika mukavan purjeveneen.

Nyt uutena ostetun purjeveneen arvo tulee laskemaan auton tyyliin, sillä ero on niin tolkuton 10-20 v vanhoihin, joiden hinnat tuskin juuri nousevat.

Bavaria 30:n ostaneelle arvo on laskenut alle 30 000 18 vuodessa eli alle 2 000 vuodessa. Nyt Oceanis 30.1 tullee tippumaan n. 100 000 18 vuodessa eli n. 5000 vuodessa. Alussa paljon nopeammin.

Lue lisää

Uskon myöskin, että uusien veneiden arvon on pakko pudota aika reippaasti ajan saatossa, syynä juuri käytettyjen hintataso, Niihin ostaja käytännössä vertaa.

Aika näyttää, mutten usko vanhan säännön näissä uusissa pätevän, että vene pitäisi arvonsa.

Auto on huono vertauskohde muutenkin, mutta auton kulu tavallaan jakautuu koko vuodelle, ja etenkin talvella se on mukava ja kätevä. Kk-kulu ei ole ihan mahdoton. Venettä sen sijaan käytetään n. 5 kk/vuosi. Jos jakaa uuden veneen kulun laskennalliselle poistoajalle, esim. 10 vuodelle, niin se pitäisi tehdä 10 x 5kk = 50 kuukaudelle jolloin vene aidosti käytössä. Lähtee hiukset päästä jos laskee kk-kulun..

Anonyymi kirjoitti:

Uskon myöskin, että uusien veneiden arvon on pakko pudota aika reippaasti ajan saatossa, syynä juuri käytettyjen hintataso, Niihin ostaja käytännössä vertaa.

Aika näyttää, mutten usko vanhan säännön näissä uusissa pätevän, että vene pitäisi arvonsa.

Auto on huono vertauskohde muutenkin, mutta auton kulu tavallaan jakautuu koko vuodelle, ja etenkin talvella se on mukava ja kätevä. Kk-kulu ei ole ihan mahdoton. Venettä sen sijaan käytetään n. 5 kk/vuosi. Jos jakaa uuden veneen kulun laskennalliselle poistoajalle, esim. 10 vuodelle, niin se pitäisi tehdä 10 x 5kk = 50 kuukaudelle jolloin vene aidosti käytössä. Lähtee hiukset päästä jos laskee kk-kulun..

Lue lisää

Auto on tosiaan huono vertailukohde. Auto on lähinnä välttämätön paha. Joskus nuorempana suhtautuminen oli toista. Vene taas on kesämökki ja harrastus, josta nauttii. Siksi veneeni ovat arvoltaan n. 10-kertaisia autoihini nähden.

Anonyymi kirjoitti:

Auto on tosiaan huono vertailukohde. Auto on lähinnä välttämätön paha. Joskus nuorempana suhtautuminen oli toista. Vene taas on kesämökki ja harrastus, josta nauttii. Siksi veneeni ovat arvoltaan n. 10-kertaisia autoihini nähden.

Lue lisää

Siinä mielessä auto on ihan hyvä vertailukohde, että kalliin auton ostaminen on aina samanlaista "turhaa" kuin veneen tai muun harrastevälineen ostaminen. 10k€ saa ihan hyvän auton. 20k€ saa jo hyvän ja mukavan auton. Omani arvo lienee 6 tonnin paikkeilla, eikä ole valittamista. Kuitenkin suomalaisetkin ostelevat suuria määriä useiden kymmenien tuhansien arvoisia autoja. Löysää rahaa siis on.

Helsingissä perheasunnon arvo on luokkaa 500k€ - miljoona. Jos jengillä on varaa ostaa tuollaisia, ja pari kallista autoa kylkeen, niin rahanpuute ei selitä sitä, että uusia purjeveneitä ei osteta. Eiköhän se vain ole niin, että suomalainen tykkää vanhempien veneiden mallista. Uutena ei kauniita veneitä saa.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä mielessä auto on ihan hyvä vertailukohde, että kalliin auton ostaminen on aina samanlaista "turhaa" kuin veneen tai muun harrastevälineen ostaminen. 10k€ saa ihan hyvän auton. 20k€ saa jo hyvän ja mukavan auton. Omani arvo lienee 6 tonnin paikkeilla, eikä ole valittamista. Kuitenkin suomalaisetkin ostelevat suuria määriä useiden kymmenien tuhansien arvoisia autoja. Löysää rahaa siis on.

Helsingissä perheasunnon arvo on luokkaa 500k€ - miljoona. Jos jengillä on varaa ostaa tuollaisia, ja pari kallista autoa kylkeen, niin rahanpuute ei selitä sitä, että uusia purjeveneitä ei osteta. Eiköhän se vain ole niin, että suomalainen tykkää vanhempien veneiden mallista. Uutena ei kauniita veneitä saa.

Lue lisää

Suomessa on vain reilut 10 000 purjevenettä, joten tietenkään läheskään kaikki eivät niitä ole koskaan ostaneet. Rahaa tosiaan on, kun katsoo millaisia autoja on liikenteessä ja millaisia kämppiä rakennetaan. Hyvin harva noista lienee sitten kiinnostunut laittamaan rahojaan uuteen purjeveneeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Uskon myöskin, että uusien veneiden arvon on pakko pudota aika reippaasti ajan saatossa, syynä juuri käytettyjen hintataso, Niihin ostaja käytännössä vertaa.

Aika näyttää, mutten usko vanhan säännön näissä uusissa pätevän, että vene pitäisi arvonsa.

Auto on huono vertauskohde muutenkin, mutta auton kulu tavallaan jakautuu koko vuodelle, ja etenkin talvella se on mukava ja kätevä. Kk-kulu ei ole ihan mahdoton. Venettä sen sijaan käytetään n. 5 kk/vuosi. Jos jakaa uuden veneen kulun laskennalliselle poistoajalle, esim. 10 vuodelle, niin se pitäisi tehdä 10 x 5kk = 50 kuukaudelle jolloin vene aidosti käytössä. Lähtee hiukset päästä jos laskee kk-kulun..

Lue lisää

Autokauppiastuttu premiumliikkeestä valitteli kun lattialla on paikymmentä vähänkäytettyä premium-sähkäriä, kahteen viikkoon ei ole kukaan käynyt edes katsomassa.

Mihin rahasi laitat, kun et käy ulkomailla, ei ole lainaa etkä syö kalliisti?

Minä tienaan selvästi vähemmän eikä vaimo sen enempää. Asuntovelkaakin on vielä vuosikymmen. Silti on purjevene ja voisin ajatella päivittäväni sen 150 000 uuteen joskus. Mutta kun se uusi on paljon pienempi ja hitaampi 30.1/27SE jne. nykyään, ei kiinnosta.

Mitä ihmettä teet noilla rahoillasi? Käärinliinoissa ei ole taskuja. Järjetöntä jos ei edes syö kunnolla vaikka tienaa 50t nettona vuosi. Perusinsinööri ei muuten tienaan tuollaista summaa nettona. Itse tienaan vähemmän, auto on 50t euron Volvo, tosin liisari työpaikan kautta. Lidliin en suostu astumaan jalallani. Nyt yli 50v kulutan koko ajan enemmän rahaa. Sitä varten olen sitä rahaa säästänyt ja töitä tehnyt. Optimaalisesti säästöt on käytetty kuollessa niin että rahat riittävät arkkuun ja kahviin ja pullaan hautajaisissa.

Riippuu koneista, omassa veneessäni koneet joilla pitäisi päästä + 20 000 tuntiin, ennen isompaa avausta tai uusimisia.

2009 vene maksoi rahteineen kaikkineen 440000€ vapaasti nyt hinta olisi samalta valmistajalta samankokoisesta noin 1240000 rahteineen varusteineen

Nyt olen ajanut 2700 tuntia ja kone käy, kuin uusi, ensimmäinen venttiili säätökin vasta 5000 tunnissa, tuossa on venettä pitkäksi aikaa itselleni ja sitten joskus jollekkin toiselle.

Inssi, talo ja lelut velattomia, veneily intohimo ja en ajattele asiaa talouden näkökulmasta, osakesalkut yms. tuottoja varten, vene elämyksiä varten ikää hieman vajaa 60 ja en enää työmarkkinoilla...

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu koneista, omassa veneessäni koneet joilla pitäisi päästä 20 000 tuntiin, ennen isompaa avausta tai uusimisia.

2009 vene maksoi rahteineen kaikkineen 440000€ vapaasti nyt hinta olisi samalta valmistajalta samankokoisesta noin 1240000 rahteineen varusteineen

Nyt olen ajanut 2700 tuntia ja kone käy, kuin uusi, ensimmäinen venttiili säätökin vasta 5000 tunnissa, tuossa on venettä pitkäksi aikaa itselleni ja sitten joskus jollekkin toiselle.

Inssi, talo ja lelut velattomia, veneily intohimo ja en ajattele asiaa talouden näkökulmasta, osakesalkut yms. tuottoja varten, vene elämyksiä varten ikää hieman vajaa 60 ja en enää työmarkkinoilla...

Lue lisää

Helppoahan se on ajatella muusta kuin talouden näkökulmasta, jos on varaaa ostaa 440 000€ vene ja jäädä pois työelämästä alle 60 v ja silti velat maksettu.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu koneista, omassa veneessäni koneet joilla pitäisi päästä 20 000 tuntiin, ennen isompaa avausta tai uusimisia.

2009 vene maksoi rahteineen kaikkineen 440000€ vapaasti nyt hinta olisi samalta valmistajalta samankokoisesta noin 1240000 rahteineen varusteineen

Nyt olen ajanut 2700 tuntia ja kone käy, kuin uusi, ensimmäinen venttiili säätökin vasta 5000 tunnissa, tuossa on venettä pitkäksi aikaa itselleni ja sitten joskus jollekkin toiselle.

Inssi, talo ja lelut velattomia, veneily intohimo ja en ajattele asiaa talouden näkökulmasta, osakesalkut yms. tuottoja varten, vene elämyksiä varten ikää hieman vajaa 60 ja en enää työmarkkinoilla...

Lue lisää

Vaikka ne moottorit sun käytössä kestäisikin, kyllä niiden arvo myydessä laskee paljon 2500 tunnin jälkeen, jos siis moottoriveneestä puhutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka ne moottorit sun käytössä kestäisikin, kyllä niiden arvo myydessä laskee paljon 2500 tunnin jälkeen, jos siis moottoriveneestä puhutaan.

En ole myymässä venettä ja kyllä olen tutustunut arvon alenemiseen, olen tutustunut myös peruskorjaamisen kustannuksiin, mutta eipä taida tulla elinaikanani vastaan....

Fiksua puhetta!

Purjendusharrastukseen pääsee aivan riittävästi kiinni, kun poimii jonkun Tori - löydön. Muutaman tonnin veneellä saa harrastuksesta sen irti mitä tarvii.

Ei tulis mieleekään moiseen lasikuitukippoon laittaa 100.000, vaan 5 tonnia max.

Mielenkiintoinen näkökulma. Tarkemmin pohdittuani en usko hintatason liikkuvan ennen kikkailua olevalle tasolle.

Jos velka poistuisi keinoista hankkia hyödykkeitä, niin veneistä keskustellessa sarja tuotanto mallit poistuisivat markkinoilta, koska volyymit laskisivat tasolle, että mahdotonta toimia.

Jäljelle jäisi käytetyt joiden hinnat jumiutuisivat kuitenkin korkealle perustellusti, kuten nytkin.

Käytetyn hinta peilaa osittain uusien kohoavia hintoja, mikä on erittäin luonnolista.

Historiasta voidaan nähdä, miten ennen muinoin veneitä 1900 luvun taitteen jälkeen valmistettu yksittäisinä veneinä kaiken tyyppisinä, veneet olivat silloinkin todella kalliita, syystäkin ja epäilen tähän aikaan ei veneitä velalla ostettu.

1960 luvulla alkoi luijitemuovisten sarja tuotanto joka laski yksikkö hintoja ja alkoi mahdollistaa veneen hankkimista yhä useammalle perheelle ja uskoisin velan olleen silloinkin käytössä. Köyhemmät perheet kätevineen käsineen muunsivat puisista kalastuskäytöstä poistetuista avo puuveneistä katettuja matkaveneitä.

70/80 luvulla alkoi sitten lujitemuovisten sarjatuotanto veneiden käytettyjen jälkimarkkinat, ilman velkaa näitä käytettyjäkään ei olisi voitu ostaa "tavalliset" ihmiset, kun rikkaimat ostivat suurempia veneitä paremmilla varusteilla uusina velaksi.

Ilman velka instrumenntiä ei olisi huviveneilyä, väittän.

Toki aina ollut varakkaita, jotka voivat ostaa ilman velkaa, mutta joukko on marginaalinen ja tällaista veneilykulttuuria ei olisi syntynyt ilman lujitemuovia, sarjatuotantoa, sekä rahoitusta.

Paluuta ei siis ole...

Jokainen nauttikoot veneilystä itselle realistisella veneellä, velallisella tai velattonalla ja onneksi jotkut ostavat uusiakin, niin toiset saavat käytettyjäkin aikanaan.

Veneiden hinnat eivät voi laskea, koska materiaalit, työ, logistiikka yms. Kulut eivät laske, ainoa mikä voisi laskea hintoja olisi uusi mullistava materiaali/valmistus menetelmä, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen näkökulma. Tarkemmin pohdittuani en usko hintatason liikkuvan ennen kikkailua olevalle tasolle.

Jos velka poistuisi keinoista hankkia hyödykkeitä, niin veneistä keskustellessa sarja tuotanto mallit poistuisivat markkinoilta, koska volyymit laskisivat tasolle, että mahdotonta toimia.

Jäljelle jäisi käytetyt joiden hinnat jumiutuisivat kuitenkin korkealle perustellusti, kuten nytkin.

Käytetyn hinta peilaa osittain uusien kohoavia hintoja, mikä on erittäin luonnolista.

Historiasta voidaan nähdä, miten ennen muinoin veneitä 1900 luvun taitteen jälkeen valmistettu yksittäisinä veneinä kaiken tyyppisinä, veneet olivat silloinkin todella kalliita, syystäkin ja epäilen tähän aikaan ei veneitä velalla ostettu.

1960 luvulla alkoi luijitemuovisten sarja tuotanto joka laski yksikkö hintoja ja alkoi mahdollistaa veneen hankkimista yhä useammalle perheelle ja uskoisin velan olleen silloinkin käytössä. Köyhemmät perheet kätevineen käsineen muunsivat puisista kalastuskäytöstä poistetuista avo puuveneistä katettuja matkaveneitä.

70/80 luvulla alkoi sitten lujitemuovisten sarjatuotanto veneiden käytettyjen jälkimarkkinat, ilman velkaa näitä käytettyjäkään ei olisi voitu ostaa "tavalliset" ihmiset, kun rikkaimat ostivat suurempia veneitä paremmilla varusteilla uusina velaksi.

Ilman velka instrumenntiä ei olisi huviveneilyä, väittän.

Toki aina ollut varakkaita, jotka voivat ostaa ilman velkaa, mutta joukko on marginaalinen ja tällaista veneilykulttuuria ei olisi syntynyt ilman lujitemuovia, sarjatuotantoa, sekä rahoitusta.

Paluuta ei siis ole...

Jokainen nauttikoot veneilystä itselle realistisella veneellä, velallisella tai velattonalla ja onneksi jotkut ostavat uusiakin, niin toiset saavat käytettyjäkin aikanaan.

Veneiden hinnat eivät voi laskea, koska materiaalit, työ, logistiikka yms. Kulut eivät laske, ainoa mikä voisi laskea hintoja olisi uusi mullistava materiaali/valmistus menetelmä, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Lue lisää

Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma Bavarian 00-luvun kuluista vs samat -23. Bavariahan teki loistavaa tulosta kunnes se myytiin ja tuli 2008 rahoituskriisi.

En jaksa uskoa, että työ- ja materiaalikulut ovat kasvaneet hirveästi enempää kuin inflaatio.

Euron arvomuuntimen mukaan 05->23 vastaa 44% nousua. Siis Bavaria 30 57500 € lähtöhinta pitäisi nyt olla 83 000. Jostain on tullut vielä ainakin 50% lisää. Miksi?
https://www.inflationtool.com/euro/2005-to-present-value?year2=2023&frequency=yearly

Anonyymi kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma Bavarian 00-luvun kuluista vs samat -23. Bavariahan teki loistavaa tulosta kunnes se myytiin ja tuli 2008 rahoituskriisi.

En jaksa uskoa, että työ- ja materiaalikulut ovat kasvaneet hirveästi enempää kuin inflaatio.

Euron arvomuuntimen mukaan 05->23 vastaa 44% nousua. Siis Bavaria 30 57500 € lähtöhinta pitäisi nyt olla 83 000. Jostain on tullut vielä ainakin 50% lisää. Miksi?
https://www.inflationtool.com/euro/2005-to-present-value?year2=2023&frequency=yearly

Lue lisää

Vertailu autojen hintakehitykseen ei näytä lainkaan vastaavaa hintakehitystä. 2005 VW Polo 1.4 maksoi 16 000 ja BMW X5 3.0d 70 000. Nyt Polon perusmalli maksaa 20 000 ja BMW X5 90 000. Siis noiden hinnat ovat nousseet alle 30%.

Autoverokin on muuttunut, mutta ei niin paljoa, että se selittäisi alkuunkaan eron veneisiin. Ehkä selittää sen, ettei hintojen nousu vastaa edes inflaatiota. Samalla autoihin on tullut valtavasti lisää tekniikkaa (päästöjenhallintaa, mukavuutta, turvallisuutta), toisin kuin veneisiin. BMW X5 on hybridi, joka lisää valtavasti tuotantokustannuksia, mutta laskee veroja.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma Bavarian 00-luvun kuluista vs samat -23. Bavariahan teki loistavaa tulosta kunnes se myytiin ja tuli 2008 rahoituskriisi.

En jaksa uskoa, että työ- ja materiaalikulut ovat kasvaneet hirveästi enempää kuin inflaatio.

Euron arvomuuntimen mukaan 05->23 vastaa 44% nousua. Siis Bavaria 30 57500 € lähtöhinta pitäisi nyt olla 83 000. Jostain on tullut vielä ainakin 50% lisää. Miksi?
https://www.inflationtool.com/euro/2005-to-present-value?year2=2023&frequency=yearly

Lue lisää

Tutustu kultakaivokseen, esimerkkinä isompi suomalainen veistäjä. Pää pinnalla juuri ja juuri, vaikka hintoja nostettu pilviin...

https://www.finder.fi/Veneet+ja+veneveistämöt/Finnmaster+Boats+Oy/Kokkola/yhteystiedot/162660

Anonyymi kirjoitti:

Tutustu kultakaivokseen, esimerkkinä isompi suomalainen veistäjä. Pää pinnalla juuri ja juuri, vaikka hintoja nostettu pilviin...

https://www.finder.fi/Veneet ja veneveistämöt/Finnmaster Boats Oy/Kokkola/yhteystiedot/162660

Lue lisää

Eihän Finnmastereiden hinnat yli tuplaantuneet vuodesta 2005, kuten purjeveneiden. Vaikkapa Finnmaster 6000 Offshore + F150 maksoi tuolloin 32 000 ja Finnmaster 5700 Open + F80 27 000. Nyt S6 + F130 on 43 000 ja R5 + F70 34000. S6 on jo selvästi isompi kuin 6000. Eli enintään inflaation verran nuo näyttäisi nousseen. Samalla varusteet ovat parantuneet eli noissa -23 hinnoissa on plotteri jne.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma Bavarian 00-luvun kuluista vs samat -23. Bavariahan teki loistavaa tulosta kunnes se myytiin ja tuli 2008 rahoituskriisi.

En jaksa uskoa, että työ- ja materiaalikulut ovat kasvaneet hirveästi enempää kuin inflaatio.

Euron arvomuuntimen mukaan 05->23 vastaa 44% nousua. Siis Bavaria 30 57500 € lähtöhinta pitäisi nyt olla 83 000. Jostain on tullut vielä ainakin 50% lisää. Miksi?
https://www.inflationtool.com/euro/2005-to-present-value?year2=2023&frequency=yearly

Lue lisää

Bavahan meni konkurssiin ja kutistui valtavasti, jolloin merkittävä hintakilpailija tippui pelistä. Nythän ison volyymin halpaveneitä ei ole kuin Beneteau ja Jeanneau, jotka kuuluvat samaan konserniin. Konsernin voittomarginaali on jotain 7-9%. Eli osa noususta johtuu kilpailun puutteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän Finnmastereiden hinnat yli tuplaantuneet vuodesta 2005, kuten purjeveneiden. Vaikkapa Finnmaster 6000 Offshore F150 maksoi tuolloin 32 000 ja Finnmaster 5700 Open F80 27 000. Nyt S6 F130 on 43 000 ja R5 F70 34000. S6 on jo selvästi isompi kuin 6000. Eli enintään inflaation verran nuo näyttäisi nousseen. Samalla varusteet ovat parantuneet eli noissa -23 hinnoissa on plotteri jne.

Lue lisää

Noissa on kova kilpailu, se pitää hinnat alhaalla. Sarjatuotantopurjeveneissä kilpailu on olematonta. Firmat voi keskittyä katteen optimointiin.

Höpö höpö. Osoittaa vaan miten aivopesty sinäkin olet palvomaan velkakeinottelutaloutta.

Sen verran täytyy tässä kommentoida, että aiemmin pankkien lainananto oli sidottu talletusten määrään.
Nykysysteemissä pankit luovat rahaa tyhjästä. Se velkaraha, jonka pankista "nostat" ilmestyy samalla hetkellä kiertoon kun pankki siirtää numerot tilillesi.

Sitä rahaahan ei oikeasti ole missään olemassa.
Ennen vanhaan pankki antoi lainaa, jos pankissa oli talletuksia ja korko kattoi pankin kulut ja toi jonkin verran voittoa.

Nykyään H. Moilanen ottaa 200 tonnia venelainaa ja se raha "syntyy" pankkineidin näppiksellä.
Ja vaikka se on luotu tyhjästä, pankilla on silti oikeus vaatia se sama määrä takaisin korkoineen riihikuivana rahana.

Kusetustahan moinen systeemi on.

Anonyymi kirjoitti:

Sen verran täytyy tässä kommentoida, että aiemmin pankkien lainananto oli sidottu talletusten määrään.
Nykysysteemissä pankit luovat rahaa tyhjästä. Se velkaraha, jonka pankista "nostat" ilmestyy samalla hetkellä kiertoon kun pankki siirtää numerot tilillesi.

Sitä rahaahan ei oikeasti ole missään olemassa.
Ennen vanhaan pankki antoi lainaa, jos pankissa oli talletuksia ja korko kattoi pankin kulut ja toi jonkin verran voittoa.

Nykyään H. Moilanen ottaa 200 tonnia venelainaa ja se raha "syntyy" pankkineidin näppiksellä.
Ja vaikka se on luotu tyhjästä, pankilla on silti oikeus vaatia se sama määrä takaisin korkoineen riihikuivana rahana.

Kusetustahan moinen systeemi on.

Lue lisää

Juuri tuon takia kun sitä rahaa keinotellaan pankkineidin näppiksellä, koko hintataso yhteiskunnassa ja esim. venemarkkinoilla on vääristynyt. Totta kai kun ihmiset on opetettu siihen että on normaalia elää yli varojen kun sitä rahaa pankkineiti taikoo näppiksellä, niin puoli miljoonaa euroa yhdestä veneestä on muka ihan ok ja normihinta.

Ei ne kullaksi muutu ja sitä ei kukaan ole väittänytkään, mutta mitä kiivaammin hinnat nousee, pitää vanha vene arvoaan.

Rock on ihan merikelpoinen paatti Rock on.
Monet niistä ovat vähän kulahtaneita, mutta kympitonnin satsaamalla sellaisesta saa oikeinkin kivan ja hyväkuntoisen retkipaatin

Kyse oli uusien purjeveneiden hintojen noususta kohtuuttomasti. Käytetyt eivät ole kalliita ja niiden kauppa käy hyvin. Uusia purjeveneitä on Suomessa myyty n. 10/v viimeiset vuodet, lähes 10 v.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse oli uusien purjeveneiden hintojen noususta kohtuuttomasti. Käytetyt eivät ole kalliita ja niiden kauppa käy hyvin. Uusia purjeveneitä on Suomessa myyty n. 10/v viimeiset vuodet, lähes 10 v.

Lue lisää

Kyllä Euroopassa uusia purjeveneitä myydään, olisiko, että ihmistä ei veroteta kuoliaaksi, ruoka on halvempaa ja asuminen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Euroopassa uusia purjeveneitä myydään, olisiko, että ihmistä ei veroteta kuoliaaksi, ruoka on halvempaa ja asuminen.

Minä olen ajellut paljon Saksan ja Itävallan maaseuduilla, siis aivan samannäköisillä maalais seuduilla kuten mitä meiltäkin löytyy.
Navetat ja ladot muistuttavat paljolti mitä meilläkin, mutta asuinrakennukset ovat sitten aivan eri juttu.
Heillä ne ovat kuin tilateoksia. Esim. kattovasojen päät on muotoiltu ja kaiverrettu erilaisiin kuvioihin.
Moniväriset maalaukset on normaali käytäntö ja seinissä on usein laajoja muraaleja tai muita kuvioita.
Parvekkeiden kaiteet ja tolpat on aina muotoiltu erilaisin kuvioin.

Tuo edellä kuvattu johdanto tarkoittaa sitä, että heidän elintasonsa on yksinkertaisesti paljon korkeampi kuin meillä keskimäärin.
Siellä maanviljelijällä on ollut aikaa ja rahaa koristella talonsa monimutkaisilla koristeilla kun se leipä on tullut pöytään paljon helpommin kuin meidän maassamme.
Jätän kansojemme luonne-erojen vertailun tästä pois, vaikka niitäkin varmasti löytyy.

Keski Euroopassa on ajettu katetuilla vaunuilla maanteitä pitkin jo silloin kun esi-isämme rakensivat ensimmäisiä savupirttejä korpiimme.

Paljon olemme kirineet heidän etumatkaansa kiinni, mutta samalle tasolle pääsemiseen menee vielä pitkä aika.

Lienee tarpeetonta sanoa, että tuo korkeampi elintaso vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnaliseen toimintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen ajellut paljon Saksan ja Itävallan maaseuduilla, siis aivan samannäköisillä maalais seuduilla kuten mitä meiltäkin löytyy.
Navetat ja ladot muistuttavat paljolti mitä meilläkin, mutta asuinrakennukset ovat sitten aivan eri juttu.
Heillä ne ovat kuin tilateoksia. Esim. kattovasojen päät on muotoiltu ja kaiverrettu erilaisiin kuvioihin.
Moniväriset maalaukset on normaali käytäntö ja seinissä on usein laajoja muraaleja tai muita kuvioita.
Parvekkeiden kaiteet ja tolpat on aina muotoiltu erilaisin kuvioin.

Tuo edellä kuvattu johdanto tarkoittaa sitä, että heidän elintasonsa on yksinkertaisesti paljon korkeampi kuin meillä keskimäärin.
Siellä maanviljelijällä on ollut aikaa ja rahaa koristella talonsa monimutkaisilla koristeilla kun se leipä on tullut pöytään paljon helpommin kuin meidän maassamme.
Jätän kansojemme luonne-erojen vertailun tästä pois, vaikka niitäkin varmasti löytyy.

Keski Euroopassa on ajettu katetuilla vaunuilla maanteitä pitkin jo silloin kun esi-isämme rakensivat ensimmäisiä savupirttejä korpiimme.

Paljon olemme kirineet heidän etumatkaansa kiinni, mutta samalle tasolle pääsemiseen menee vielä pitkä aika.

Lienee tarpeetonta sanoa, että tuo korkeampi elintaso vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnaliseen toimintaan.

Lue lisää

Juuri näin ja vaikka sivusto on veneilyä, politiiikka vaikuttaa myös elintasoon merkittävästi.

Ihan pikaisena esimerkkinä ALV vero Suomi vs Saksa.

Uusi vene kannattaa ostaa Saksasta varusteineen, niin säästyy pitkä € eli luokkaa 5% pelkästään verona, muutenkin sieltä saa edullisemmin...

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Euroopassa uusia purjeveneitä myydään, olisiko, että ihmistä ei veroteta kuoliaaksi, ruoka on halvempaa ja asuminen.

Ei uusien purjeveneiden myynnin vähäisyys Suomessa rahasta ole kiinni. Onhan täällä rahaa. Pelkästään Helsingissä on yli 100 000 taloutta, jotka asuvat yli puolen miljoonan asunnoissa. Tesloja ja muita kalliita autoja vilisee liikenteessä. Jostain syystä suomalainen ei vain halua ostaa uutta purjevenettä. Ehkä vanhemmat mallit osuvat paremmin mieltymyksiin?

Anonyymi kirjoitti:

Ei uusien purjeveneiden myynnin vähäisyys Suomessa rahasta ole kiinni. Onhan täällä rahaa. Pelkästään Helsingissä on yli 100 000 taloutta, jotka asuvat yli puolen miljoonan asunnoissa. Tesloja ja muita kalliita autoja vilisee liikenteessä. Jostain syystä suomalainen ei vain halua ostaa uutta purjevenettä. Ehkä vanhemmat mallit osuvat paremmin mieltymyksiin?

Lue lisää

Ei kovin monella taida olla niin paljon rahaa, että viitsii laittaa 300-600 000 uuteen purjeveneeseen? 150-300 000 uudet eivät kokonsa ja laatunsa puolesta puhuttele niitä, joilla rahaa on.

Tyydytään siihen 10-20 v tai 40 v vanhaan 1/6-1/3 hinnalla.

En usko, että monellakaan ongelma on se, että uusi ei miellyttäisi. Mutta moni ei pidä uusia sen parempana.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen ajellut paljon Saksan ja Itävallan maaseuduilla, siis aivan samannäköisillä maalais seuduilla kuten mitä meiltäkin löytyy.
Navetat ja ladot muistuttavat paljolti mitä meilläkin, mutta asuinrakennukset ovat sitten aivan eri juttu.
Heillä ne ovat kuin tilateoksia. Esim. kattovasojen päät on muotoiltu ja kaiverrettu erilaisiin kuvioihin.
Moniväriset maalaukset on normaali käytäntö ja seinissä on usein laajoja muraaleja tai muita kuvioita.
Parvekkeiden kaiteet ja tolpat on aina muotoiltu erilaisin kuvioin.

Tuo edellä kuvattu johdanto tarkoittaa sitä, että heidän elintasonsa on yksinkertaisesti paljon korkeampi kuin meillä keskimäärin.
Siellä maanviljelijällä on ollut aikaa ja rahaa koristella talonsa monimutkaisilla koristeilla kun se leipä on tullut pöytään paljon helpommin kuin meidän maassamme.
Jätän kansojemme luonne-erojen vertailun tästä pois, vaikka niitäkin varmasti löytyy.

Keski Euroopassa on ajettu katetuilla vaunuilla maanteitä pitkin jo silloin kun esi-isämme rakensivat ensimmäisiä savupirttejä korpiimme.

Paljon olemme kirineet heidän etumatkaansa kiinni, mutta samalle tasolle pääsemiseen menee vielä pitkä aika.

Lienee tarpeetonta sanoa, että tuo korkeampi elintaso vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnaliseen toimintaan.

Lue lisää

Se on paljon kulttuurista kiinni, ei vain rahasta. Kaveri on tehnyt paljon töitä venäläisten kirvesmiesten kanssa. Niillä on sellainen tapa, että täytyy tehdä kauniita yksityiskohtia siinä missä suomalaiselle riittää, että jiiri on kohdillaan, vaikka Venäjällä rahaa on vain harvalla. Mutta kyllä maaseutu on melko köyhän näköistä Suomessa. Ruotsissa jo on vauraampaa, ja siellä veneitäkin myydään aivan eri tahtiin. Ehkä Suomen tärkein ero Saksaan ja Ruotsiin on siinä, että täältä puuttuu vanha pääoma. Vanhoja varakkaita sukuja on vähän ja palkoissakin riittää joku 6000 euroa kuussa siihen, että on ylimmässä 5%:issa, mistä jää käteen alle 4000 euroa. Se on pieni joukko ihmisiä. Mökeissä ja asunnoissa on paljon rahaa kiinni. Verotus täällä ei ole kaikkein kovinta, mutta koulutettujen palkat on todella alhaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kovin monella taida olla niin paljon rahaa, että viitsii laittaa 300-600 000 uuteen purjeveneeseen? 150-300 000 uudet eivät kokonsa ja laatunsa puolesta puhuttele niitä, joilla rahaa on.

Tyydytään siihen 10-20 v tai 40 v vanhaan 1/6-1/3 hinnalla.

En usko, että monellakaan ongelma on se, että uusi ei miellyttäisi. Mutta moni ei pidä uusia sen parempana.

Lue lisää

Kaksi peräsintä on kyllä selvä parannus vanhaan nähden. Peräsin ei kulje niin syvällä (kiville ajovauriot, laitureiden ketjut), ja kallistuessaan toinen peräsimistä asettuu vertikaaliseen linjaan kulkusuuntaansa nähden. Ei panttaa mihinkään, ohjaus on kevyt. Sitten kun on vielä kaksi rattiakin, voi katsella eteen päin sprayhoodin vierestä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi peräsintä on kyllä selvä parannus vanhaan nähden. Peräsin ei kulje niin syvällä (kiville ajovauriot, laitureiden ketjut), ja kallistuessaan toinen peräsimistä asettuu vertikaaliseen linjaan kulkusuuntaansa nähden. Ei panttaa mihinkään, ohjaus on kevyt. Sitten kun on vielä kaksi rattiakin, voi katsella eteen päin sprayhoodin vierestä.

Lue lisää

Tuosta mielipiteet jakautuvat. Kahdella peräsimellä voi myös osua helpommin poijukettinkiin, spinnuskuutti mennä väliin jne. Satamassa ohjaus voi heiketä merkittävästi, kun potkurivirta ei enää osu peräsimeen. Kahdella peräsimellä suuntaus on erittäin tärkeää, jotta peräsimet eivät jarruta molempien ollessa vedessä. Uusiakin tehdään paljon edelleen yhdellä peräsimellä. Runkomuodosta myös riippuu paljon onko kaksi peräsintä tarpeen tai hyödyksi vai ei.

Kaksi rattia ei sinänsä liity mitenkään kahteen peräsimeen. Se voi tulla tarpeen, kun vene on kovin leveä eikä rattia haluta enempää suurentaa. Siinäkin on puolensa. Mittaristo ja plotteri ei voi enää olla pedestaalissa tai niitä tarvitaan tuplamäärä. Ruorikoneistoja on myös sitten kaksi huollettavana ja mahdollisesti ongelmia aiheuttamassa.

Ehdottomasti parempi tuo on kuin liian pieni ratti keskellä. Itse pidän yhtä isoa rattia parempana, jos se on toteutettavissa niin, että laidalta voi ohjata hyvin.

Kahden ratin ja peräsimenkin veneitä on saanut jo yli 10 v eli jo "halpaan" aikaan. Ei niitä tietysti kovin paljoa ole Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta mielipiteet jakautuvat. Kahdella peräsimellä voi myös osua helpommin poijukettinkiin, spinnuskuutti mennä väliin jne. Satamassa ohjaus voi heiketä merkittävästi, kun potkurivirta ei enää osu peräsimeen. Kahdella peräsimellä suuntaus on erittäin tärkeää, jotta peräsimet eivät jarruta molempien ollessa vedessä. Uusiakin tehdään paljon edelleen yhdellä peräsimellä. Runkomuodosta myös riippuu paljon onko kaksi peräsintä tarpeen tai hyödyksi vai ei.

Kaksi rattia ei sinänsä liity mitenkään kahteen peräsimeen. Se voi tulla tarpeen, kun vene on kovin leveä eikä rattia haluta enempää suurentaa. Siinäkin on puolensa. Mittaristo ja plotteri ei voi enää olla pedestaalissa tai niitä tarvitaan tuplamäärä. Ruorikoneistoja on myös sitten kaksi huollettavana ja mahdollisesti ongelmia aiheuttamassa.

Ehdottomasti parempi tuo on kuin liian pieni ratti keskellä. Itse pidän yhtä isoa rattia parempana, jos se on toteutettavissa niin, että laidalta voi ohjata hyvin.

Kahden ratin ja peräsimenkin veneitä on saanut jo yli 10 v eli jo "halpaan" aikaan. Ei niitä tietysti kovin paljoa ole Suomessa.

Lue lisää

Mulla on kaksi peräsintä. Sitä en käsitä, miten spinnuskuutti voi joutua peräsimen väliin?
Ei kai se siellä vedessä lillu - ja jos, niin kai se vene kulkee eteenpäin?

No, aivan sama. Mutta nämä kaksirattiset ovat kovassa kelissä ja isoilla kallistuksilla muuten aivan hirveitä. Heilut siellä lähes neljä metriä merenpinnan yläpuolella, sitloodassa ei ole käytännössä laitoja ollenkaan (ison aallon lyödessä yli, onnea) ja perä on usein enemmän tai vähemmän avoin. Monessa näistä on vielä taitettava pöytä keskellä - no saahan siitä haparoitua tukea.

Ihan varmasti nämä ovat heikoissa tuulissa ja satamissa ihanteellisia oleskeluvehkeitä. Satamassa on tilaa ja pöydässä on kiva hyttysiä huitoessa ottaa kuvia samppalaseista auringonlaskussa.

Kuka mitäkin arvostaa. Mutta kunnon kelissä kaksirattivehkeellä voisin kuvitella homman menevän todella extreme-osastolle. Skuutteihin et yletä, pudotus lootan toiselle puolelle on todella korkealta ja olet käytännössä täysin suojaton aalloilta.

Tietenkään tuollaisella ei ole pakko lähteä helvetilliseen myrskyyn, voi kellua Hangossa tyytyväisenä auringon paistaessa ja Instailla kesäkuvia :).

Reality Check kuitenkin on osoittanut, ettei niitä aurinkoisia, heikkotuulisia päiviä ihan mahdottomasti ole Suomessa. Venevalmistajan mainosvideossa olevat ihanteelliset olosuhteet eivät vastaa purjehduksen todellisuutta ukkoskuuroissa ja kylmässä viimassa terävässä aallokossa luovien :).

Mutta hei, se spinnuskuutti - miten se voi sotkeutua peräsimeen?

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on kaksi peräsintä. Sitä en käsitä, miten spinnuskuutti voi joutua peräsimen väliin?
Ei kai se siellä vedessä lillu - ja jos, niin kai se vene kulkee eteenpäin?

No, aivan sama. Mutta nämä kaksirattiset ovat kovassa kelissä ja isoilla kallistuksilla muuten aivan hirveitä. Heilut siellä lähes neljä metriä merenpinnan yläpuolella, sitloodassa ei ole käytännössä laitoja ollenkaan (ison aallon lyödessä yli, onnea) ja perä on usein enemmän tai vähemmän avoin. Monessa näistä on vielä taitettava pöytä keskellä - no saahan siitä haparoitua tukea.

Ihan varmasti nämä ovat heikoissa tuulissa ja satamissa ihanteellisia oleskeluvehkeitä. Satamassa on tilaa ja pöydässä on kiva hyttysiä huitoessa ottaa kuvia samppalaseista auringonlaskussa.

Kuka mitäkin arvostaa. Mutta kunnon kelissä kaksirattivehkeellä voisin kuvitella homman menevän todella extreme-osastolle. Skuutteihin et yletä, pudotus lootan toiselle puolelle on todella korkealta ja olet käytännössä täysin suojaton aalloilta.

Tietenkään tuollaisella ei ole pakko lähteä helvetilliseen myrskyyn, voi kellua Hangossa tyytyväisenä auringon paistaessa ja Instailla kesäkuvia :).

Reality Check kuitenkin on osoittanut, ettei niitä aurinkoisia, heikkotuulisia päiviä ihan mahdottomasti ole Suomessa. Venevalmistajan mainosvideossa olevat ihanteelliset olosuhteet eivät vastaa purjehduksen todellisuutta ukkoskuuroissa ja kylmässä viimassa terävässä aallokossa luovien :).

Mutta hei, se spinnuskuutti - miten se voi sotkeutua peräsimeen?

Lue lisää

...edelliseen jatkoa - allekirjoitan tuon, että kahden peräsimen tapauksessa vene ei reagoi potkurivirtaan ollenkaan, ts. satamissa veneen kääntäminen laituriin ja siitä irti springillä vaatii vähän toisenlaisen systeemin kuin potkun antamisen.

Ohjattavuus on käytännössä nolla jos nopeus on alle solmun tai kaksi.

Anonyymi kirjoitti:

...edelliseen jatkoa - allekirjoitan tuon, että kahden peräsimen tapauksessa vene ei reagoi potkurivirtaan ollenkaan, ts. satamissa veneen kääntäminen laituriin ja siitä irti springillä vaatii vähän toisenlaisen systeemin kuin potkun antamisen.

Ohjattavuus on käytännössä nolla jos nopeus on alle solmun tai kaksi.

Lue lisää

Satamapyörittelyä varten veneessä on keulapotkuri.

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on kaksi peräsintä. Sitä en käsitä, miten spinnuskuutti voi joutua peräsimen väliin?
Ei kai se siellä vedessä lillu - ja jos, niin kai se vene kulkee eteenpäin?

No, aivan sama. Mutta nämä kaksirattiset ovat kovassa kelissä ja isoilla kallistuksilla muuten aivan hirveitä. Heilut siellä lähes neljä metriä merenpinnan yläpuolella, sitloodassa ei ole käytännössä laitoja ollenkaan (ison aallon lyödessä yli, onnea) ja perä on usein enemmän tai vähemmän avoin. Monessa näistä on vielä taitettava pöytä keskellä - no saahan siitä haparoitua tukea.

Ihan varmasti nämä ovat heikoissa tuulissa ja satamissa ihanteellisia oleskeluvehkeitä. Satamassa on tilaa ja pöydässä on kiva hyttysiä huitoessa ottaa kuvia samppalaseista auringonlaskussa.

Kuka mitäkin arvostaa. Mutta kunnon kelissä kaksirattivehkeellä voisin kuvitella homman menevän todella extreme-osastolle. Skuutteihin et yletä, pudotus lootan toiselle puolelle on todella korkealta ja olet käytännössä täysin suojaton aalloilta.

Tietenkään tuollaisella ei ole pakko lähteä helvetilliseen myrskyyn, voi kellua Hangossa tyytyväisenä auringon paistaessa ja Instailla kesäkuvia :).

Reality Check kuitenkin on osoittanut, ettei niitä aurinkoisia, heikkotuulisia päiviä ihan mahdottomasti ole Suomessa. Venevalmistajan mainosvideossa olevat ihanteelliset olosuhteet eivät vastaa purjehduksen todellisuutta ukkoskuuroissa ja kylmässä viimassa terävässä aallokossa luovien :).

Mutta hei, se spinnuskuutti - miten se voi sotkeutua peräsimeen?

Lue lisää

Kyllähän aina välillä joku saa spinnuskuutin potkuriinkin. Siinähän se peräsin on esillä kun vene on kallellaan, toisin kuin potkuri. En tiedä kuinka usein on sopiva rako rungon ja peräsimen välissä köyden tarttua, mutta tiedän niin tapahtuneen.

Anonyymi kirjoitti:

Satamapyörittelyä varten veneessä on keulapotkuri.

Keulapotkuri.....no joo. Eipä sitten muuta kuin pitkä köli ja vielä kiinteä kolmilapainen potkuri niin se niistä purjehdusominaisuuksista.

Sama lopputulos saavutetaan ihan raahamalla narun päässä 45 litran muovisaavia veneen perässä purjehtiessa.
Kyllä sinne laituriin pääsee tuplaperäsimellä varustetuillakin veneillä ilman keulapotkuria ihan tyylikkäästi, tuuli sitten kohti tai poispäin aisasta.

Poijupaikalle on joka tapauksessa tultava vauhdilla peräsinkonstruktiosta riippumatta.

Keulapotkuria kaipaavat voisivat ehkä pärjätä paremmin moottoriveneilyn parissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän aina välillä joku saa spinnuskuutin potkuriinkin. Siinähän se peräsin on esillä kun vene on kallellaan, toisin kuin potkuri. En tiedä kuinka usein on sopiva rako rungon ja peräsimen välissä köyden tarttua, mutta tiedän niin tapahtuneen.

Lue lisää

Mitä helvettiä spinnuskuutti tekee vedessä?

Anonyymi kirjoitti:

Keulapotkuri.....no joo. Eipä sitten muuta kuin pitkä köli ja vielä kiinteä kolmilapainen potkuri niin se niistä purjehdusominaisuuksista.

Sama lopputulos saavutetaan ihan raahamalla narun päässä 45 litran muovisaavia veneen perässä purjehtiessa.
Kyllä sinne laituriin pääsee tuplaperäsimellä varustetuillakin veneillä ilman keulapotkuria ihan tyylikkäästi, tuuli sitten kohti tai poispäin aisasta.

Poijupaikalle on joka tapauksessa tultava vauhdilla peräsinkonstruktiosta riippumatta.

Keulapotkuria kaipaavat voisivat ehkä pärjätä paremmin moottoriveneilyn parissa.

Lue lisää

Useimmin näkee pursipoikia pukku singereillä, joilla ei ole hajuakaan koneen käyttämisestä apuna satama manovereissä...

Tuotteen hinnan päättää myyjä, ostaja päättää hyväksyykö sen, jos ei hyväksy, ei se hintaa muuta, tulee toinen ostaja joka arvottaa asian toisin.

Se, että kaupassa on herkullisen näköistä sisä filettä 150€ kilo ja mulla ei persekestä maksaa sitä, tarkoita, että jollain toisella se on sopiva hinta mureasta herkusta, minä tyydyn sitten siihen mihin rahani riittävät.

Vai auttaisiko, että menen kauppiaalle sanomaan, että minä määrään hinnan ja oikea hinta on 12€ kilo...

Anonyymi kirjoitti:

Tuotteen hinnan päättää myyjä, ostaja päättää hyväksyykö sen, jos ei hyväksy, ei se hintaa muuta, tulee toinen ostaja joka arvottaa asian toisin.

Se, että kaupassa on herkullisen näköistä sisä filettä 150€ kilo ja mulla ei persekestä maksaa sitä, tarkoita, että jollain toisella se on sopiva hinta mureasta herkusta, minä tyydyn sitten siihen mihin rahani riittävät.

Vai auttaisiko, että menen kauppiaalle sanomaan, että minä määrään hinnan ja oikea hinta on 12€ kilo...

Lue lisää

Ei vaan se tarkoittaa sitä, että veneesi arvo ei ole pyynti- vaan myyntihinta.

Ihan sama koskee autoja, taloja, asunto-osakkeita, metsää, tontteja....

Pyytää voi mitä tahansa. Ostaja kuitenkin on se, joka päättää onko hinta sopiva.

Tästä syystä Suomessa uusien purjeveneiden kauppa on jäissä.
Ostajien mielestä hinta ei vastaa sitä, mitä pyydetyn hinnan maksamalla saa.

Jossain varmasti on edelleen porukkaa, joiden mielestä nykyhinnat uusissa veneissä ovat ok, koska veistämöillä on tuotanto myyty vuodeksi eteenpäin.

Se, ettei suomalainen halua/pysty ostamaan uutta purjevenettä johtuu paljolti siitä, että hinta on maksajalle liian kova. Joko järkisyistä tai sitten ihan realismin sanelemana.

Nyt, kun velkarahallakin on vuosien jälkeen taas hinta, kauppa jysähtää lopullisesti.
Seuroissa alkaa jäsenkato tämän vuoden aikana jengin pyrkiessä eroon turhista kuluista - venepaikka, nosto/lasku, talvisäilytys, vakuutukset, ylläpito ja itse vene.

Jos vaakakupissa on perheen asunnon lähtö alta kustannustason noustua, ensin lähtee vene, sitten mökki/lomaosake ja auto vaihtuu halvempaan. Viimeisenä vaihtoehtona vaihdetaan häntä koipien välissä halvempaan asuntoon - mikä ei tässä asuntomarkkinatilanteessa ole kovin helposti toteutettavissa ilman muhkeaa tappiota.
Palkankorotuskierroksen korotukset ovat edelleen inflaatiotasoa pienemmät, mikä tarkoittaa elintason vääjäämätöntä laskua läpi koko yhteiskunnan.

Että se niistä uusista purjeveneistä.

Ja se ostaja edelleen päättää, maksaako pyydetyn hinnan vai eikö maksa.
Myyjä ei myy mitään jos ostaja ei halua ostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan se tarkoittaa sitä, että veneesi arvo ei ole pyynti- vaan myyntihinta.

Ihan sama koskee autoja, taloja, asunto-osakkeita, metsää, tontteja....

Pyytää voi mitä tahansa. Ostaja kuitenkin on se, joka päättää onko hinta sopiva.

Tästä syystä Suomessa uusien purjeveneiden kauppa on jäissä.
Ostajien mielestä hinta ei vastaa sitä, mitä pyydetyn hinnan maksamalla saa.

Jossain varmasti on edelleen porukkaa, joiden mielestä nykyhinnat uusissa veneissä ovat ok, koska veistämöillä on tuotanto myyty vuodeksi eteenpäin.

Se, ettei suomalainen halua/pysty ostamaan uutta purjevenettä johtuu paljolti siitä, että hinta on maksajalle liian kova. Joko järkisyistä tai sitten ihan realismin sanelemana.

Nyt, kun velkarahallakin on vuosien jälkeen taas hinta, kauppa jysähtää lopullisesti.
Seuroissa alkaa jäsenkato tämän vuoden aikana jengin pyrkiessä eroon turhista kuluista - venepaikka, nosto/lasku, talvisäilytys, vakuutukset, ylläpito ja itse vene.

Jos vaakakupissa on perheen asunnon lähtö alta kustannustason noustua, ensin lähtee vene, sitten mökki/lomaosake ja auto vaihtuu halvempaan. Viimeisenä vaihtoehtona vaihdetaan häntä koipien välissä halvempaan asuntoon - mikä ei tässä asuntomarkkinatilanteessa ole kovin helposti toteutettavissa ilman muhkeaa tappiota.
Palkankorotuskierroksen korotukset ovat edelleen inflaatiotasoa pienemmät, mikä tarkoittaa elintason vääjäämätöntä laskua läpi koko yhteiskunnan.

Että se niistä uusista purjeveneistä.

Ja se ostaja edelleen päättää, maksaako pyydetyn hinnan vai eikö maksa.
Myyjä ei myy mitään jos ostaja ei halua ostaa.

Lue lisää

Kauppaan tarvitaan sekä ostajalle että myyjälle kelpaava hinta ja tietysti myös itse vene. Ei purjeveneitä ole pakko valmistaa eikä niitä ole varastossa eli ei ole pakko myydäkään. Siksi myyjä ei laske hintaa tasolle, jossa kauppa käy (Suomessa). Ei se juuri käy Ruotsissakan, vaikka ainahan siellä myydään 4-kertaisesti se mitä Suomessa. Käykö se kovin hyvin koko Euroopassakaan? Beneteau on edelleen iso, mutta Bavarian myyntimäärät taitaa olla 1/10 entisistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kauppaan tarvitaan sekä ostajalle että myyjälle kelpaava hinta ja tietysti myös itse vene. Ei purjeveneitä ole pakko valmistaa eikä niitä ole varastossa eli ei ole pakko myydäkään. Siksi myyjä ei laske hintaa tasolle, jossa kauppa käy (Suomessa). Ei se juuri käy Ruotsissakan, vaikka ainahan siellä myydään 4-kertaisesti se mitä Suomessa. Käykö se kovin hyvin koko Euroopassakaan? Beneteau on edelleen iso, mutta Bavarian myyntimäärät taitaa olla 1/10 entisistä.

Lue lisää

Tilanne muuttui Bavarian konkan myötä. Ennen Beneteaun/Jeanneaun kauppias tiesi, että jos asiakas kokee hinnan kovaksi hän menee katsomaan Bavarioita. Kauppiaan ja tehtaan kannatti tinkiä katteesta saadakseen edes sen pienemmän katteen. Bavarian konkan jälkeen kauppias tietää, että seuraavat vaihtoehdot ovat kalliimpia kuin Beve tai Jenna. Ei ole tarvetta pienentää katetta. Ja tehtaan ei kannata tehdä yhtä suuria investointeja tuotannon tehostamiseen, koska menekki ei sillä kasva. Menetetään tuotantoa ja elintasoa, kuten huonosti toimivan kilpailun kanssa aina käy.

Anonyymi kirjoitti:

Tilanne muuttui Bavarian konkan myötä. Ennen Beneteaun/Jeanneaun kauppias tiesi, että jos asiakas kokee hinnan kovaksi hän menee katsomaan Bavarioita. Kauppiaan ja tehtaan kannatti tinkiä katteesta saadakseen edes sen pienemmän katteen. Bavarian konkan jälkeen kauppias tietää, että seuraavat vaihtoehdot ovat kalliimpia kuin Beve tai Jenna. Ei ole tarvetta pienentää katetta. Ja tehtaan ei kannata tehdä yhtä suuria investointeja tuotannon tehostamiseen, koska menekki ei sillä kasva. Menetetään tuotantoa ja elintasoa, kuten huonosti toimivan kilpailun kanssa aina käy.

Lue lisää

Menikö Bavaria koskaan konkkaan? Jos meni, se tapahtui vasta vuosi pari sitten, jolloin se oli jo varsin pieni Beneteauhun nähden.

Bavarian talousvaikeudet lähtivät siitä, kun se myytiin ja ostaja käytti valtavaa vipua. Ennen sitä Bavaria oli todella hyvin kannattava ja velaton, mikä selitti 1,3 miljardin hinnan. Sehän oli vain 5 vuoden voitto. Mutta ostaja otti tuon ostohinnn (lähes?) kokonaan velkana ja jotenkin keplotteli sen Bavarian velaksi. Tuon velan hoitoon Bavaria ei pystynyt.

Bavaria oli toki suurin ennen, mutta onhan edelleen paljon pienempi Bavaria, Hanse, Dufour, useita puolalaisia jne.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan se tarkoittaa sitä, että veneesi arvo ei ole pyynti- vaan myyntihinta.

Ihan sama koskee autoja, taloja, asunto-osakkeita, metsää, tontteja....

Pyytää voi mitä tahansa. Ostaja kuitenkin on se, joka päättää onko hinta sopiva.

Tästä syystä Suomessa uusien purjeveneiden kauppa on jäissä.
Ostajien mielestä hinta ei vastaa sitä, mitä pyydetyn hinnan maksamalla saa.

Jossain varmasti on edelleen porukkaa, joiden mielestä nykyhinnat uusissa veneissä ovat ok, koska veistämöillä on tuotanto myyty vuodeksi eteenpäin.

Se, ettei suomalainen halua/pysty ostamaan uutta purjevenettä johtuu paljolti siitä, että hinta on maksajalle liian kova. Joko järkisyistä tai sitten ihan realismin sanelemana.

Nyt, kun velkarahallakin on vuosien jälkeen taas hinta, kauppa jysähtää lopullisesti.
Seuroissa alkaa jäsenkato tämän vuoden aikana jengin pyrkiessä eroon turhista kuluista - venepaikka, nosto/lasku, talvisäilytys, vakuutukset, ylläpito ja itse vene.

Jos vaakakupissa on perheen asunnon lähtö alta kustannustason noustua, ensin lähtee vene, sitten mökki/lomaosake ja auto vaihtuu halvempaan. Viimeisenä vaihtoehtona vaihdetaan häntä koipien välissä halvempaan asuntoon - mikä ei tässä asuntomarkkinatilanteessa ole kovin helposti toteutettavissa ilman muhkeaa tappiota.
Palkankorotuskierroksen korotukset ovat edelleen inflaatiotasoa pienemmät, mikä tarkoittaa elintason vääjäämätöntä laskua läpi koko yhteiskunnan.

Että se niistä uusista purjeveneistä.

Ja se ostaja edelleen päättää, maksaako pyydetyn hinnan vai eikö maksa.
Myyjä ei myy mitään jos ostaja ei halua ostaa.

Lue lisää

"Palkankorotuskierroksen korotukset ovat edelleen inflaatiotasoa pienemmät, mikä tarkoittaa elintason vääjäämätöntä laskua läpi koko yhteiskunnan."

Uusien purjeveneiden ostajat eivät ole niitä rivityöntekijöitä, joiden palkoista ay-liikkeet tappelevat.

Nämä isot veistämöt ovat ostaneet itäisen Euroopan pienet kilpailijansa yksitellen pois.
Ja miksi tehdä Daciaa kun veistämöt ovat täystyöllistettyjä kalliimpien veneiden tekemisessä ja kaikki myydään ennakkoon, varastoon ei tehdä paatteja muovipussiin seisomaan.

Totta helvetissä kannattaa tehdä poskettoman kalliita veneitä sata poskettomalla katteella vs. 50-60 tonnin veneitä tuhat pienellä katteella.

Työvoima-, materiaali- ja yleensä kaikki kustannukset laskettuna muutaman ison ja kalliin myynnillä tekee paljon paremman tuloksen pienemmällä riskillä verrattuna tuhanteen halpisveneeseen.

Mutta kun jossain on riittävän pitkään markkinoilla kysyntää, mutta tarjonta puuttuu, yleensä tulee joku joka täyttää sen markkinaraon.

En sitten osaa sanoa, ovatko halvat purjeveneet 10 vuoden päästä kiinalaisia halpiksia.
Euroopassa kustannustaso on joka tapauksessa sen verran kova, että uusia toimijoita tarvittaisiin.

Pitäisi jonkun investoijaporukan (genreä ymmärtävän) havahtua, tilata nimekkäiltä suunnittelijoilta mallisto ja hommata tilat, välineet ja työvoima - ja polkaista tuotanto käyntiin.
Riskinä tietysti on, että muutaman tuhannen veneen jälkeen markkina on joksikin aikaa tyydytetty ja kovavauhtisen alun jälkeen homma ei tuotakaan enää suuria summia.

Sitten tulee joku isompi veistämö, ostaa koko putkan pois ja parin vuoden päästä lopettaa kannattamattomana pienempien veneiden valmistuksen?

Kyllä varmaan joku Groupe Finot suunnitelmat venemallistolle tekisi, jos joku sellaiset heiltä tilaisi.

Vielä puuttuu kasa rahaa, tilat, koneet ja laitteet, valmistuksen know-how ja työntekijäkaarti. Ja mieluiten tekijät, jotka tekevät duunia ylpeänä eivätkä ole saikulla joka toinen viikko...

Anonyymi kirjoitti:

Nämä isot veistämöt ovat ostaneet itäisen Euroopan pienet kilpailijansa yksitellen pois.
Ja miksi tehdä Daciaa kun veistämöt ovat täystyöllistettyjä kalliimpien veneiden tekemisessä ja kaikki myydään ennakkoon, varastoon ei tehdä paatteja muovipussiin seisomaan.

Totta helvetissä kannattaa tehdä poskettoman kalliita veneitä sata poskettomalla katteella vs. 50-60 tonnin veneitä tuhat pienellä katteella.

Työvoima-, materiaali- ja yleensä kaikki kustannukset laskettuna muutaman ison ja kalliin myynnillä tekee paljon paremman tuloksen pienemmällä riskillä verrattuna tuhanteen halpisveneeseen.

Mutta kun jossain on riittävän pitkään markkinoilla kysyntää, mutta tarjonta puuttuu, yleensä tulee joku joka täyttää sen markkinaraon.

En sitten osaa sanoa, ovatko halvat purjeveneet 10 vuoden päästä kiinalaisia halpiksia.
Euroopassa kustannustaso on joka tapauksessa sen verran kova, että uusia toimijoita tarvittaisiin.

Pitäisi jonkun investoijaporukan (genreä ymmärtävän) havahtua, tilata nimekkäiltä suunnittelijoilta mallisto ja hommata tilat, välineet ja työvoima - ja polkaista tuotanto käyntiin.
Riskinä tietysti on, että muutaman tuhannen veneen jälkeen markkina on joksikin aikaa tyydytetty ja kovavauhtisen alun jälkeen homma ei tuotakaan enää suuria summia.

Sitten tulee joku isompi veistämö, ostaa koko putkan pois ja parin vuoden päästä lopettaa kannattamattomana pienempien veneiden valmistuksen?

Kyllä varmaan joku Groupe Finot suunnitelmat venemallistolle tekisi, jos joku sellaiset heiltä tilaisi.

Vielä puuttuu kasa rahaa, tilat, koneet ja laitteet, valmistuksen know-how ja työntekijäkaarti. Ja mieluiten tekijät, jotka tekevät duunia ylpeänä eivätkä ole saikulla joka toinen viikko...

Lue lisää

Ehkä se 50 jalan suuruusluokka on se optimi, johon monet tähtää. Todella isoilla ei tunnuta katetta tehtävän, ainakaan Suomesssa. Nautorin liikevaihto ollut viimevuodet 35-70 miljoonaa ja koko ajan tappiota tehnyt 3-9 miljoonaa. Vain yhtenä vuotena alle 10% tappio. Balticin liikevaihto 30-50 miljoona ja tulos vaihdellut -4 miljoonasta + 1,3 miljoonaan. Eipä noilla ainakaan hyvää tulosta tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä isot veistämöt ovat ostaneet itäisen Euroopan pienet kilpailijansa yksitellen pois.
Ja miksi tehdä Daciaa kun veistämöt ovat täystyöllistettyjä kalliimpien veneiden tekemisessä ja kaikki myydään ennakkoon, varastoon ei tehdä paatteja muovipussiin seisomaan.

Totta helvetissä kannattaa tehdä poskettoman kalliita veneitä sata poskettomalla katteella vs. 50-60 tonnin veneitä tuhat pienellä katteella.

Työvoima-, materiaali- ja yleensä kaikki kustannukset laskettuna muutaman ison ja kalliin myynnillä tekee paljon paremman tuloksen pienemmällä riskillä verrattuna tuhanteen halpisveneeseen.

Mutta kun jossain on riittävän pitkään markkinoilla kysyntää, mutta tarjonta puuttuu, yleensä tulee joku joka täyttää sen markkinaraon.

En sitten osaa sanoa, ovatko halvat purjeveneet 10 vuoden päästä kiinalaisia halpiksia.
Euroopassa kustannustaso on joka tapauksessa sen verran kova, että uusia toimijoita tarvittaisiin.

Pitäisi jonkun investoijaporukan (genreä ymmärtävän) havahtua, tilata nimekkäiltä suunnittelijoilta mallisto ja hommata tilat, välineet ja työvoima - ja polkaista tuotanto käyntiin.
Riskinä tietysti on, että muutaman tuhannen veneen jälkeen markkina on joksikin aikaa tyydytetty ja kovavauhtisen alun jälkeen homma ei tuotakaan enää suuria summia.

Sitten tulee joku isompi veistämö, ostaa koko putkan pois ja parin vuoden päästä lopettaa kannattamattomana pienempien veneiden valmistuksen?

Kyllä varmaan joku Groupe Finot suunnitelmat venemallistolle tekisi, jos joku sellaiset heiltä tilaisi.

Vielä puuttuu kasa rahaa, tilat, koneet ja laitteet, valmistuksen know-how ja työntekijäkaarti. Ja mieluiten tekijät, jotka tekevät duunia ylpeänä eivätkä ole saikulla joka toinen viikko...

Lue lisää

”Totta helvetissä kannattaa tehdä poskettoman kalliita veneitä sata poskettomalla katteella vs. 50-60 tonnin veneitä tuhat pienellä katteella.”

Miksi tämä sama ei päde autokauppaan?

Anonyymi kirjoitti:

”Totta helvetissä kannattaa tehdä poskettoman kalliita veneitä sata poskettomalla katteella vs. 50-60 tonnin veneitä tuhat pienellä katteella.”

Miksi tämä sama ei päde autokauppaan?

Lue lisää

Niin no, autojen markkinat ovat hiukan isommat kuin purjeveneiden.

Kyllä yhdessä Bugattissa katetta enemmän on kuin kymmenessä Skodassa yhteensä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin no, autojen markkinat ovat hiukan isommat kuin purjeveneiden.

Kyllä yhdessä Bugattissa katetta enemmän on kuin kymmenessä Skodassa yhteensä.

Auton suunnittelu ja tyyppihyväksyntä ovat tolkuttomattoman kalliita. Tulee todella kalliiksi tehdä piensarja. Auton koko ei hirveästi korreloi hintaan. 50-jalkainnen purjevene painaa 10-kertaisesti pienen verran ja kaikki helat ovat aivan eri kaliiberia.

Autoissa erot tehdään muulla kuin koolla. Jättimäinen Ford F150 ei ole kallis, mutta normaalikokoiset luksus- ja urheiluautot ovat. Erot ovat siis enemmänkin kuten saman kokoinen Beneteau vs HR ja X.

Anonyymi kirjoitti:

Niin no, autojen markkinat ovat hiukan isommat kuin purjeveneiden.

Kyllä yhdessä Bugattissa katetta enemmän on kuin kymmenessä Skodassa yhteensä.

No sitten kaiken logiikan mukaan kaikkien autotehtaiden kannattaisi valmistaa vaan niitä bugattin kaltaisia autoja.

Anonyymi kirjoitti:

No sitten kaiken logiikan mukaan kaikkien autotehtaiden kannattaisi valmistaa vaan niitä bugattin kaltaisia autoja.

Ei tietenkään, koska bugattien markkina taas on hyvin pieni. Niitä kalliita autoja kannattaa tehdä vain sen verran kuin niitä saa myytyä korkeaan hintaan. Jos haluasi myydä enemmän, pitäisi pudottaa hinta alas, eikä sitä katetta enää olisikaan.

Bulkkiautojen kannattavuus perustuu valtaviin volyymeihin. Kovin paljon ei valmistajalle katetta jää yksittäisestä autosta. Jos saan yhdestä tuotteesta katetta euron, niin miljoonasta saan miljoona euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään, koska bugattien markkina taas on hyvin pieni. Niitä kalliita autoja kannattaa tehdä vain sen verran kuin niitä saa myytyä korkeaan hintaan. Jos haluasi myydä enemmän, pitäisi pudottaa hinta alas, eikä sitä katetta enää olisikaan.

Bulkkiautojen kannattavuus perustuu valtaviin volyymeihin. Kovin paljon ei valmistajalle katetta jää yksittäisestä autosta. Jos saan yhdestä tuotteesta katetta euron, niin miljoonasta saan miljoona euroa.

Lue lisää

Kukaan ei haluaisi ostaa bulkkiveneitä? Niinkö?

Anonyymi kirjoitti:

Nämä isot veistämöt ovat ostaneet itäisen Euroopan pienet kilpailijansa yksitellen pois.
Ja miksi tehdä Daciaa kun veistämöt ovat täystyöllistettyjä kalliimpien veneiden tekemisessä ja kaikki myydään ennakkoon, varastoon ei tehdä paatteja muovipussiin seisomaan.

Totta helvetissä kannattaa tehdä poskettoman kalliita veneitä sata poskettomalla katteella vs. 50-60 tonnin veneitä tuhat pienellä katteella.

Työvoima-, materiaali- ja yleensä kaikki kustannukset laskettuna muutaman ison ja kalliin myynnillä tekee paljon paremman tuloksen pienemmällä riskillä verrattuna tuhanteen halpisveneeseen.

Mutta kun jossain on riittävän pitkään markkinoilla kysyntää, mutta tarjonta puuttuu, yleensä tulee joku joka täyttää sen markkinaraon.

En sitten osaa sanoa, ovatko halvat purjeveneet 10 vuoden päästä kiinalaisia halpiksia.
Euroopassa kustannustaso on joka tapauksessa sen verran kova, että uusia toimijoita tarvittaisiin.

Pitäisi jonkun investoijaporukan (genreä ymmärtävän) havahtua, tilata nimekkäiltä suunnittelijoilta mallisto ja hommata tilat, välineet ja työvoima - ja polkaista tuotanto käyntiin.
Riskinä tietysti on, että muutaman tuhannen veneen jälkeen markkina on joksikin aikaa tyydytetty ja kovavauhtisen alun jälkeen homma ei tuotakaan enää suuria summia.

Sitten tulee joku isompi veistämö, ostaa koko putkan pois ja parin vuoden päästä lopettaa kannattamattomana pienempien veneiden valmistuksen?

Kyllä varmaan joku Groupe Finot suunnitelmat venemallistolle tekisi, jos joku sellaiset heiltä tilaisi.

Vielä puuttuu kasa rahaa, tilat, koneet ja laitteet, valmistuksen know-how ja työntekijäkaarti. Ja mieluiten tekijät, jotka tekevät duunia ylpeänä eivätkä ole saikulla joka toinen viikko...

Lue lisää

Onhan kiinalaiset yrittäneet, mutta ei ole niin helppoa tulla länsimaiden luksusmarkkinoille. Venettä ei ole halpaa siirtää Kiinasta Eurooppaan. Konttiin mahtuu vain suhteellisen pieniä veneitä. Eikä ne kiinalaisten hinnatkaan ole olleet niin halpoja. Tässä on 40-jalkainen vene, luokkaa 240 000 taalaa. Rahtia tulee varmaan 10-20te päälle. Ja sitten sinulla on vene, jota on vaikea ikinä myydä. Ei taida olla elektroniikkaakaan.

https://m.made-in-china.com/product/Bestyear-40FT-Fiberglss-Luxury-Sail-Boat-for-12-Passengers-765445482.html

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei haluaisi ostaa bulkkiveneitä? Niinkö?

Tottakai monikin haluaisi, mutta ei riittävän moni, jotta niiden valmistaminen olisi kannattavaa. Jos nyt siihen autoteollisuuteen vertaa, niin jopa Uudenkaupungin pikkuruisessa autotehtaassa on valmistettu yli 100 000 autoa vuodessa. Isommissa tehtaissa moninkertaiset määrät. Purjeveneillä et pääsisi tuollaisiin myyntilukemiin mitenkään, vaikka saisit jollain taikatempulla tehtyä niistä autojen hintaisia (mikä ei ole mahdollista, koska kyseessä hyvin erilainen tuote). Jotta valmistuskustannukset per vene olisivat kohtuulliset, tarvitaan todella massiiviset investoinnit ja siltikin autoteollisuuteen verrattavien alihankintaketjujen rakentaminen kestäisi vuosia tai vuosikymmeniä. Tuollainen skenaario on yksinkertaisesti täysin mahdoton.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan kiinalaiset yrittäneet, mutta ei ole niin helppoa tulla länsimaiden luksusmarkkinoille. Venettä ei ole halpaa siirtää Kiinasta Eurooppaan. Konttiin mahtuu vain suhteellisen pieniä veneitä. Eikä ne kiinalaisten hinnatkaan ole olleet niin halpoja. Tässä on 40-jalkainen vene, luokkaa 240 000 taalaa. Rahtia tulee varmaan 10-20te päälle. Ja sitten sinulla on vene, jota on vaikea ikinä myydä. Ei taida olla elektroniikkaakaan.

https://m.made-in-china.com/product/Bestyear-40FT-Fiberglss-Luxury-Sail-Boat-for-12-Passengers-765445482.html

Lue lisää

Miksi valitsit sen kalleimman luksuveneen sieltä? Siellä on myös se 20-jalkainen hintaan 25k. Tuo luksusvene maksaisi Euroopassa 3-kertaisen hinnan.
Rahti ei Kiinasta paljoa maksa, mahtuu 20 tai 40 jalan merikonttiin.
Jos ostaisin kiinalaisen veneen, se tulisi itselle, miksi huolehtisin jo sen jälleenmyynnistä?
Kaikki argumenttisi ovat samoja kuin ne kun muita kiinalaisia tuotteita alkoi tulla Eurooppaan. Kiinalaiset tulevat jokaiselle markkinalle, ensin mopot ja skootterit, sitten mönkijät ja koppiautot, nyt tekevät jo todella hyviä ja halpoja sähköautoja joita saa jo Suomestakin. Rahdit ja tullit eivät ole este, pohjahinta on niin halpa.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan kiinalaiset yrittäneet, mutta ei ole niin helppoa tulla länsimaiden luksusmarkkinoille. Venettä ei ole halpaa siirtää Kiinasta Eurooppaan. Konttiin mahtuu vain suhteellisen pieniä veneitä. Eikä ne kiinalaisten hinnatkaan ole olleet niin halpoja. Tässä on 40-jalkainen vene, luokkaa 240 000 taalaa. Rahtia tulee varmaan 10-20te päälle. Ja sitten sinulla on vene, jota on vaikea ikinä myydä. Ei taida olla elektroniikkaakaan.

https://m.made-in-china.com/product/Bestyear-40FT-Fiberglss-Luxury-Sail-Boat-for-12-Passengers-765445482.html

Lue lisää

Täh! Esim Nordhavn veneet valmistetaan kiinassa ja tuodaan sieltä markkinoille ympäri muailmoo.

Oma veneeni on valmistettu jenkeissä ja rahdattu Englantiin, josta se kotiutui minulle.

Kyllä rahti oli kallis, mutta, kun halu oli saada kyseinen alus, niin minkäs teet?

Joten olet väärässä

Anonyymi kirjoitti:

Onhan kiinalaiset yrittäneet, mutta ei ole niin helppoa tulla länsimaiden luksusmarkkinoille. Venettä ei ole halpaa siirtää Kiinasta Eurooppaan. Konttiin mahtuu vain suhteellisen pieniä veneitä. Eikä ne kiinalaisten hinnatkaan ole olleet niin halpoja. Tässä on 40-jalkainen vene, luokkaa 240 000 taalaa. Rahtia tulee varmaan 10-20te päälle. Ja sitten sinulla on vene, jota on vaikea ikinä myydä. Ei taida olla elektroniikkaakaan.

https://m.made-in-china.com/product/Bestyear-40FT-Fiberglss-Luxury-Sail-Boat-for-12-Passengers-765445482.html

Lue lisää

Luksusmarkkinoille on vaikea tulla, mutta eiköhän ne sieltä peruspurkkarimarkkinoille vielä tule. Ei se rahti Kiinasta niin kallista ole, että se joku kynnyskysymys olisi. Hyvin mahdollista sekin, että joku Eurooppalainen valmistaja, jolla tietotaito jo on, perustaa tehtaan Kiinaan, jossa työvoima on halpaa. Näin sieltä saattaa alkaa tulla ihan laadukastakin venettä. Hyvin ohjattuna Kiinassa saadaan tuotettua paljon muutakin laatutavaraa, kuten tiedämme. Itsekin työssäni suunnittelen tuotteita, jotka valmistetaan pääosin Kiinassa. Kaitsentaa tarvitsevat enemmän kuin eurooppalaiset alihankkijat, mutta lopulta ihan yhtä hyvää laatua saadaan ja paljon halvemmalla.

Katselin että Kiinasta saisi tilattua uuden 20-jalkaisen traileroitavan purjeveneen vain 25t dollaria. Repikää siitä eurooppalaiset! Moottori ei kuulu hintaan, mutta on purjeet mastoineen yms. Taidan alkaa maahantuojaksi 😎

Anonyymi kirjoitti:

Katselin että Kiinasta saisi tilattua uuden 20-jalkaisen traileroitavan purjeveneen vain 25t dollaria. Repikää siitä eurooppalaiset! Moottori ei kuulu hintaan, mutta on purjeet mastoineen yms. Taidan alkaa maahantuojaksi 😎

Lue lisää

Jolla on eri asia kuin purjevene. Mä ostan ennemmin 25-vuotiaan eurooppalaisen veneen kuin uuden kiinalaisen, josta ei välttämättä pääse mitenkään eroon.

Anonyymi kirjoitti:

Jolla on eri asia kuin purjevene. Mä ostan ennemmin 25-vuotiaan eurooppalaisen veneen kuin uuden kiinalaisen, josta ei välttämättä pääse mitenkään eroon.

Ei kai 6,2m pitkä purjevene ole enää jolla? Tuohon mahtuu 6-8 ihmistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai 6,2m pitkä purjevene ole enää jolla? Tuohon mahtuu 6-8 ihmistä.

Riippuu runkomuodosta ja asumistiloista.

Anonyymi kirjoitti:

Katselin että Kiinasta saisi tilattua uuden 20-jalkaisen traileroitavan purjeveneen vain 25t dollaria. Repikää siitä eurooppalaiset! Moottori ei kuulu hintaan, mutta on purjeet mastoineen yms. Taidan alkaa maahantuojaksi 😎

Lue lisää

Ala ihmeessä - juuri tuollaiset pienveneet puuttuvat markkinoilta. Jollia myydään tenaville mutta aikuiselle aloittajalle tarjolla on enintään homeskabdeja 70-luvulta. Yleensä aloittelijalle tarjotellaan yhdeksänmetristä uimaan kesämökkiä - joka on Kesämökin hintainen. Edullinen (allenauton hintainen) purjevene helppoon purjehdukseen ja päiväretkiin voisi mennäkin. Kyllä tuollainen 20-30 tuhattakib tuntuu kalliilta mutta ainahan niitä sitten olisi käytettyinä. Nyt ei oikein ole. Ja mökkiä ei tarvitse.

Anonyymi kirjoitti:

Ala ihmeessä - juuri tuollaiset pienveneet puuttuvat markkinoilta. Jollia myydään tenaville mutta aikuiselle aloittajalle tarjolla on enintään homeskabdeja 70-luvulta. Yleensä aloittelijalle tarjotellaan yhdeksänmetristä uimaan kesämökkiä - joka on Kesämökin hintainen. Edullinen (allenauton hintainen) purjevene helppoon purjehdukseen ja päiväretkiin voisi mennäkin. Kyllä tuollainen 20-30 tuhattakib tuntuu kalliilta mutta ainahan niitä sitten olisi käytettyinä. Nyt ei oikein ole. Ja mökkiä ei tarvitse.

Lue lisää

Ne puuttuvat ihan syystä Suomen markkinoilta. Ei niitä osteta. Aina välillä on ollut yritystä. Homma kaatuu siihen, että samalla hinnalla saa aivan eri luokan käytetyn ja 1/10 hinnalla kutakuinkin vastaavan käytetyn.

Skippi 650 onnistui sentään jollain lailla. Hinta oli 20 000 € 15 v sitten. Nyt noita saa käytettynä 10 000 alkaen, mikä taas tekee vaikeammaksi uusien myynnin.

Muitakin on ollut Sun 2000, 606 jne.

Anonyymi kirjoitti:

Ne puuttuvat ihan syystä Suomen markkinoilta. Ei niitä osteta. Aina välillä on ollut yritystä. Homma kaatuu siihen, että samalla hinnalla saa aivan eri luokan käytetyn ja 1/10 hinnalla kutakuinkin vastaavan käytetyn.

Skippi 650 onnistui sentään jollain lailla. Hinta oli 20 000 € 15 v sitten. Nyt noita saa käytettynä 10 000 alkaen, mikä taas tekee vaikeammaksi uusien myynnin.

Muitakin on ollut Sun 2000, 606 jne.

Lue lisää

Lisätään vielä muita 2000-luvulla Suomessa myynnissä olleita n. 6 m pursia. Monta eri Fabola Campusta, Varianta 18, Seascape/First 18, Scandinavia Cruiser 20, Elanilla on myös ollut tuon kokoluokan malleja. Venemessuilla oli J/70 ja SB20.

Hinnat ovat olleet jopa alle 10 000 € jollain, mutta kauppa ei juurin käy. J/70 lienee myydyin pieni viime vuosina ja se on todella kallis.

Anonyymi kirjoitti:

Lisätään vielä muita 2000-luvulla Suomessa myynnissä olleita n. 6 m pursia. Monta eri Fabola Campusta, Varianta 18, Seascape/First 18, Scandinavia Cruiser 20, Elanilla on myös ollut tuon kokoluokan malleja. Venemessuilla oli J/70 ja SB20.

Hinnat ovat olleet jopa alle 10 000 € jollain, mutta kauppa ei juurin käy. J/70 lienee myydyin pieni viime vuosina ja se on todella kallis.

Lue lisää

Nyt saattaisi olla hyvä aika koittaa kasvattaa näiden pikkupursien markkinoita. Kaikenlainen retkeily ja erätouhu on kovassa nosteessa. Pitäisi vain osata markkinoida oikein ja oikeaa suuntaan. Joku Vene-lehti tuskin tavoittaa retkeilykansaa. Venemessuja tärkeämpi markkinointitapahtumia voisivat retkeilyaiheiset messut. Meille paatuneille vene-on-toinen-koti-veneilijöille noita on aika turha markkinoida.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt saattaisi olla hyvä aika koittaa kasvattaa näiden pikkupursien markkinoita. Kaikenlainen retkeily ja erätouhu on kovassa nosteessa. Pitäisi vain osata markkinoida oikein ja oikeaa suuntaan. Joku Vene-lehti tuskin tavoittaa retkeilykansaa. Venemessuja tärkeämpi markkinointitapahtumia voisivat retkeilyaiheiset messut. Meille paatuneille vene-on-toinen-koti-veneilijöille noita on aika turha markkinoida.

Lue lisää

Voisi olla, jos ne maksaa alle 10te. Silloin halu ostaa sellainen uutena voisi voittaa halun ostaa 70-luvun 7-metrinen vene. Mutta ei taida olla tarjolla.

Menihän niitä veistämöitä konkkaan Suomessa paljon jo 70- ja 80-luvullakin. Onkohan eri Guy-malleilla 10 konkkaa takana? Konkkaanhan se One 40 meni myös ja siihen loppui tuo merkki.

Sirena meni ainakin kerran. Taisi FG:kin mennä jo kerran ennen 2011 lopullista. Nauticatin valmista taisi myös mennä jo aiemmin ennen kuin loppui. FinnFlyereiden takana on useampi konkka.

Anonyymi kirjoitti:

Menihän niitä veistämöitä konkkaan Suomessa paljon jo 70- ja 80-luvullakin. Onkohan eri Guy-malleilla 10 konkkaa takana? Konkkaanhan se One 40 meni myös ja siihen loppui tuo merkki.

Sirena meni ainakin kerran. Taisi FG:kin mennä jo kerran ennen 2011 lopullista. Nauticatin valmista taisi myös mennä jo aiemmin ennen kuin loppui. FinnFlyereiden takana on useampi konkka.

Lue lisää

Luettelet nyt venemalleja, konkursseja tekevät yritykset...

Anonyymi kirjoitti:

Luettelet nyt venemalleja, konkursseja tekevät yritykset...

Totta. Venemerkkien valmistavat yhtiöt eivät yleensä juuri näy ja konkurssin jälkeen sama porukka jatkaa samoissa tiloissa hiukan muutetulla nimellä suuren yleisön edes tietämättä, että välissä oli konkurssi. Joillain venealan tekijöillä on jo valmiiksi toinen yhtiö, jonne siirtää toiminnan ja mahdollisesti myös toiminimen konkurssissa.

Ei kyllä olisi uskonut, kun vielä kirjoittelet veneily palstalla. Onne uudesta veneily harrastuksesta "virtuali veneily" 🤪

Vanha vene on suunnilleen yhtä kiinnostava kuin 80v tyttöystävä.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha vene on suunnilleen yhtä kiinnostava kuin 80v tyttöystävä.

98 vuotiaalle 80 kymppinen tyttöystävä saattaa olla hyvinkin kiinnostava tuttavuus.

Anonyymi kirjoitti:

98 vuotiaalle 80 kymppinen tyttöystävä saattaa olla hyvinkin kiinnostava tuttavuus.

Nuoret miehet on puumien perään, ei kait siellä ylärajaa ole, kun lientä lasketaan peremmälle.

Anonyymi kirjoitti:

Nuoret miehet on puumien perään, ei kait siellä ylärajaa ole, kun lientä lasketaan peremmälle.

Ei niillä edes seiso, soijalatte kasvattaa naisellisen pepun jota tyttis nai strappsrilla...

Ja + alv 25,5%