prk-leikkaus

Moi!

Nyt oli kyllä niin paha yleistys, että on pakko oikaista! Toki joillekin tulee näköön erilaisia "häiriöitä" laserleikkauksen jälkeen, mutta ei todellakaan kaikille eikä edes suurimmalle osalle. Moni saa kutakuinkin yhtä hyvän näön (näöntarkkuuden) kuin ennen laseilla ja joillakin visus on leikkauksen jälkeen jopa parempi kuin aikaisemmin lasikorjauksella.

Alkuperäiselle kirjoittajalle: valitettavasti en voi vastata sulle tarkemmin, koska mulle on tehty LASIK. Selaile vanhoja viestejä, siellä on paljon kirjoituksia PRK:sta.

"mutta samalla tulee muita oireita ja haittoja"

Ei tullut minulle.

Mari kirjoitti:

Moi!

Nyt oli kyllä niin paha yleistys, että on pakko oikaista! Toki joillekin tulee näköön erilaisia "häiriöitä" laserleikkauksen jälkeen, mutta ei todellakaan kaikille eikä edes suurimmalle osalle. Moni saa kutakuinkin yhtä hyvän näön (näöntarkkuuden) kuin ennen laseilla ja joillakin visus on leikkauksen jälkeen jopa parempi kuin aikaisemmin lasikorjauksella.

Alkuperäiselle kirjoittajalle: valitettavasti en voi vastata sulle tarkemmin, koska mulle on tehty LASIK. Selaile vanhoja viestejä, siellä on paljon kirjoituksia PRK:sta.

Lue lisää

Ei tämä ole Mariseni mitään yleistämistä. Normaali näkö on sellainen, joka on nuorella hyvänäköisellä henkilöllä, joka ei tarvitse laseja ennen näön hidasta huononemista, joka tuntuu olevan nykyaikana varsin yleistä.

Minä luulen, että monikaan leikkauksessa käynyt ei yksinkertaisesti viitsi (tai kehtaa) kertoa kaikista leikkauksen jälkeen syntyneistä vaivoista eikä myöskään myöntää tehneensä elemänsä suurinta virhettä. Häpeästäkin vaietaan aina.

Toki lähes ikänsä laseja käyttänyt kokee saaneensa paremman näön kuin aikaisemmin, mutta ei tule koskaan saamaan hyvää (normaalia) näköä. Vaikka itse kerrot käyneesi vastaavassa leikkauksessa ja kaikki on kohdallasi (onneksi) ainakin vielä hyvin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, kaikilla muilla olisi käynyt yhtä hyvin kuin sinulla eli olisivat olleet yhtä onnekkaita.

INCE3T kirjoitti:

Ei tämä ole Mariseni mitään yleistämistä. Normaali näkö on sellainen, joka on nuorella hyvänäköisellä henkilöllä, joka ei tarvitse laseja ennen näön hidasta huononemista, joka tuntuu olevan nykyaikana varsin yleistä.

Minä luulen, että monikaan leikkauksessa käynyt ei yksinkertaisesti viitsi (tai kehtaa) kertoa kaikista leikkauksen jälkeen syntyneistä vaivoista eikä myöskään myöntää tehneensä elemänsä suurinta virhettä. Häpeästäkin vaietaan aina.

Toki lähes ikänsä laseja käyttänyt kokee saaneensa paremman näön kuin aikaisemmin, mutta ei tule koskaan saamaan hyvää (normaalia) näköä. Vaikka itse kerrot käyneesi vastaavassa leikkauksessa ja kaikki on kohdallasi (onneksi) ainakin vielä hyvin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, kaikilla muilla olisi käynyt yhtä hyvin kuin sinulla eli olisivat olleet yhtä onnekkaita.

Lue lisää

Näöntarkkuus ja visus eivät ole lainkaan riittävä tapa kuvailla näön laatua varsinkaan taittovirhekorjatuissa tapauksissa.

Luulen, että ne leikkauksessa käyneet, jotka eivät tahdo myöntää itselleen tai muille tehneensä virhettä (ja joilla on todellakin surkea näön laatu), ovat arvellakseni kuitenkin aika vähissä. Jos henkilö sanoo olevansa kertakaikkiaan tyytyväinen, niin tuskin hän ainakaan oikeasti täysin päinvastaista mieltä on. Niitä on varmasti paljon, jotka eivät ole tyytyväisiä tulokseen, mutta jotka eivät kuitenkaan kadu leikkaukseen menemistä (yksinkertaisesti siitä syystä, että hyvät puolet kuitenkin kompensoivat pitkälti huonot puolet).

Nykytietämys ja -ymmärrys on vielä hyvin keskeneräistä mitä leikkauksen toteuttamiseen, tuloksen ennakoimiseen ja saavutetun tuloksen arvioimiseen tulee. (Olen aikeissa kirjoittaa mm. näistä asioista joskus, asioiden riittävän selvittelyn jälkeen.)

pauli s kirjoitti:

Näöntarkkuus ja visus eivät ole lainkaan riittävä tapa kuvailla näön laatua varsinkaan taittovirhekorjatuissa tapauksissa.

Luulen, että ne leikkauksessa käyneet, jotka eivät tahdo myöntää itselleen tai muille tehneensä virhettä (ja joilla on todellakin surkea näön laatu), ovat arvellakseni kuitenkin aika vähissä. Jos henkilö sanoo olevansa kertakaikkiaan tyytyväinen, niin tuskin hän ainakaan oikeasti täysin päinvastaista mieltä on. Niitä on varmasti paljon, jotka eivät ole tyytyväisiä tulokseen, mutta jotka eivät kuitenkaan kadu leikkaukseen menemistä (yksinkertaisesti siitä syystä, että hyvät puolet kuitenkin kompensoivat pitkälti huonot puolet).

Nykytietämys ja -ymmärrys on vielä hyvin keskeneräistä mitä leikkauksen toteuttamiseen, tuloksen ennakoimiseen ja saavutetun tuloksen arvioimiseen tulee. (Olen aikeissa kirjoittaa mm. näistä asioista joskus, asioiden riittävän selvittelyn jälkeen.)

Lue lisää

Vähän järkevämmin kirjoitettuna ensimmäinen kappale:

Näöntarkkuus (visus) ei ole lainkaan riittävä tapa kuvailla näön laatua varsinkaan laserkorjatuissa tapauksissa.

INCE3T kirjoitti:

Ei tämä ole Mariseni mitään yleistämistä. Normaali näkö on sellainen, joka on nuorella hyvänäköisellä henkilöllä, joka ei tarvitse laseja ennen näön hidasta huononemista, joka tuntuu olevan nykyaikana varsin yleistä.

Minä luulen, että monikaan leikkauksessa käynyt ei yksinkertaisesti viitsi (tai kehtaa) kertoa kaikista leikkauksen jälkeen syntyneistä vaivoista eikä myöskään myöntää tehneensä elemänsä suurinta virhettä. Häpeästäkin vaietaan aina.

Toki lähes ikänsä laseja käyttänyt kokee saaneensa paremman näön kuin aikaisemmin, mutta ei tule koskaan saamaan hyvää (normaalia) näköä. Vaikka itse kerrot käyneesi vastaavassa leikkauksessa ja kaikki on kohdallasi (onneksi) ainakin vielä hyvin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, kaikilla muilla olisi käynyt yhtä hyvin kuin sinulla eli olisivat olleet yhtä onnekkaita.

Lue lisää

Sen saa selville, kun tutustuu potilasvahinkokeskukseen tulleisiin hakemuksiin. Miksiköhän silmäkirurgi johtaa tilastoja? Tyytyväisiähän ovat ne, joiden leikkaus on ensinnäkin onnistunut täydellisesti, toiseksi ilman komplikaatioita, ja saavutettu näöntarkkuus on hyvä. Väittäisin että noin 35 % leikatuista ei leikkaisi koskaan silmiänsä, jos asian saisi peruutettua. Harkitkaa tarkkaan, ainakin jos on vähäinen taittovika alle 5 diopteria. Kirurgit ovat tehneet myös korjaamattomia vahinkoja silmiin. Hyksissä on hyviä silmäkirurgeja, ja heidän motto on se, että pitää olla painavat perusteet leikkaukselle.

Ja paljon kirjoitti:

Sen saa selville, kun tutustuu potilasvahinkokeskukseen tulleisiin hakemuksiin. Miksiköhän silmäkirurgi johtaa tilastoja? Tyytyväisiähän ovat ne, joiden leikkaus on ensinnäkin onnistunut täydellisesti, toiseksi ilman komplikaatioita, ja saavutettu näöntarkkuus on hyvä. Väittäisin että noin 35 % leikatuista ei leikkaisi koskaan silmiänsä, jos asian saisi peruutettua. Harkitkaa tarkkaan, ainakin jos on vähäinen taittovika alle 5 diopteria. Kirurgit ovat tehneet myös korjaamattomia vahinkoja silmiin. Hyksissä on hyviä silmäkirurgeja, ja heidän motto on se, että pitää olla painavat perusteet leikkaukselle.

Lue lisää

Statistiikkoja on muuten todella hankala tehdä. Todennäköisesti jos esimerkiksi tässä ryhmässä julkaistaisiin pätevä kysely, niin siihen tulisi vain todella vähän vastauksia (ja luultavasti tämän ryhmän käyttäjissä on enemmistö ongelmatapauksia kuin täydellisen tuloksen saaneita tapauksia). Lääkärit voisivat periaatteessa tehdä kattavat ja pätevät statistiikat, mutta niitä ei ole oikein kukaan tehnyt. Myös riippumattomien tutkijoiden (jotka ovat saaneet tietonsa suoraan potilailta leikkauksien yhteydessä) statistiikat ovat käytännössä hakoteillä (täysin puutteellisten tutkimusmetodien takia).

"Harkitkaa tarkkaan, ainakin jos on vähäinen taittovika alle 5 diopteria." Toisaalta riski saada pupillin koosta riippuvainen suuren säteen leviämisongelma kasvaa todella suureksi juuri suurilla taittovioilla.

"Kirurgit ovat tehneet myös korjaamattomia vahinkoja silmiin." Kirurgin ei tarvitse tehdä minkäänlaista virhettä, itseasiassa leikkaus voi onnistua täydellisesti, kaikki valittavissa olevat muuttujat on voitu valita täydellisesti ja regressio saattaa loistaa poissaolollaan, mutta silti tulos voi olla huono.

No, tähän loppuun voisi kirjoittaa jotain vähän optimistisempaakin, mutta antaa nyt vaikka tällä kertaa olla. :)

pauli s kirjoitti:

Statistiikkoja on muuten todella hankala tehdä. Todennäköisesti jos esimerkiksi tässä ryhmässä julkaistaisiin pätevä kysely, niin siihen tulisi vain todella vähän vastauksia (ja luultavasti tämän ryhmän käyttäjissä on enemmistö ongelmatapauksia kuin täydellisen tuloksen saaneita tapauksia). Lääkärit voisivat periaatteessa tehdä kattavat ja pätevät statistiikat, mutta niitä ei ole oikein kukaan tehnyt. Myös riippumattomien tutkijoiden (jotka ovat saaneet tietonsa suoraan potilailta leikkauksien yhteydessä) statistiikat ovat käytännössä hakoteillä (täysin puutteellisten tutkimusmetodien takia).

"Harkitkaa tarkkaan, ainakin jos on vähäinen taittovika alle 5 diopteria." Toisaalta riski saada pupillin koosta riippuvainen suuren säteen leviämisongelma kasvaa todella suureksi juuri suurilla taittovioilla.

"Kirurgit ovat tehneet myös korjaamattomia vahinkoja silmiin." Kirurgin ei tarvitse tehdä minkäänlaista virhettä, itseasiassa leikkaus voi onnistua täydellisesti, kaikki valittavissa olevat muuttujat on voitu valita täydellisesti ja regressio saattaa loistaa poissaolollaan, mutta silti tulos voi olla huono.

No, tähän loppuun voisi kirjoittaa jotain vähän optimistisempaakin, mutta antaa nyt vaikka tällä kertaa olla. :)

Lue lisää

Lisäys:

"Harkitkaa tarkkaan, ainakin jos on vähäinen taittovika alle 5 diopteria." Toisaalta riski saada pupillin koosta riippuvainen suuren säteen leviämisongelma kasvaa todella suureksi juuri suurilla taittovioilla. Mutta jos pupillin maksimikoko on muutaman millin kymmenesosan pienempi kuin täydellisen korjauksen ablaatioalue, niin silloin riski saada paha leviämisongelma lienee jo merkittävästi pienempi.

Kävin 5 vuotta sitten PRK-leikkauksessa ja nyt näen oikealla silmällä peräti 2 kertaa paremmin kuin silmälaseilla! Ja toisella vain 25 % paremmin kuin silmälasilla....

INCE3T kirjoitti:

Ei tämä ole Mariseni mitään yleistämistä. Normaali näkö on sellainen, joka on nuorella hyvänäköisellä henkilöllä, joka ei tarvitse laseja ennen näön hidasta huononemista, joka tuntuu olevan nykyaikana varsin yleistä.

Minä luulen, että monikaan leikkauksessa käynyt ei yksinkertaisesti viitsi (tai kehtaa) kertoa kaikista leikkauksen jälkeen syntyneistä vaivoista eikä myöskään myöntää tehneensä elemänsä suurinta virhettä. Häpeästäkin vaietaan aina.

Toki lähes ikänsä laseja käyttänyt kokee saaneensa paremman näön kuin aikaisemmin, mutta ei tule koskaan saamaan hyvää (normaalia) näköä. Vaikka itse kerrot käyneesi vastaavassa leikkauksessa ja kaikki on kohdallasi (onneksi) ainakin vielä hyvin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, kaikilla muilla olisi käynyt yhtä hyvin kuin sinulla eli olisivat olleet yhtä onnekkaita.

Lue lisää

Moi INCE3T-muruseni!

Yleensä laser-leikkauksia kritisoivat rajuimmin ne, joilla ei ole itsellään laseja ollenkaan tai taittovirhe on pieni. Ei silloin voi tietää, kuinka paljon mielipahaa lasit voivat aiheuttaa! Itse en koskaan tottunut laseihin, ulkonäöllisesti ne eivät olleet osa minua. Siksi käytin piilareita aika paljon. Myös urheillessa oli joskus pakko laittaa piilarit päähän, ihan kaikissa tilanteissa lasit eivät olleet se paras vaihtoehto. No, silmät alkoivat näyttää väsymisen merkkejä piilareihin ja silloin aloin tosissani miettiä laser-leikkausta.

Tiesin riskit ja oma silmälääkärini kertoi niistä ihan avoimesti. Harkinta- ja tiedonkeruuvaihe kesti reilun puoli vuotta, vasta sen jälkeen menin esitutkimukseen. Hätävarjelun liiotteluna leikkautin silmät eri aikaan - ajattelin, että jos näkö lähtee kokonaan leikatusta silmästä niin sitten pärjään vielä toisella silmällä!

Saan kai olla onnellinen, että kuulun niihin onnekkaisiin, joiden ei tarvitse itku silmässä katua ja hävetä silmiensä pilaamista. Oikeasti (kuten pauli s sanoi): vaikka silmiin olisi jäänyt jotain "häiriötä", hyödyt menevät laser-leikkauksessa niiden ohi hyvin usein. Esimerkiksi minulla nykyistä silmien kuivumista ei voi verratakaan siihen tilanteeseen, mikä minulla oli piilarit päässä. Vieläkin puistattaa kun ajattelen korppukuivaa piilaria killumassa silmässä :/

Mitä tästä opimme? Kukanenkin päättäköön omista silmistään. Riskin ottoa voi minimoida monella tavalla. Ja jos sittenkin kaikki mahdollinen menee pieleen, niin valinta oli oma ja täysin tietoinen. Siinä vaiheessa ulkopuolisten arvostelu ei kuitenkaan asiaa paranna.

Ps. Tällä palstalla on väännetty paljon kättä siitä, onko taittovirheinen silmä terve silmä. On kai joo, mutta ilman apuvälineitä onkin sitten sokea kuin lepakko. Ei kivaa sekään...

Mari kirjoitti:

Moi INCE3T-muruseni!

Yleensä laser-leikkauksia kritisoivat rajuimmin ne, joilla ei ole itsellään laseja ollenkaan tai taittovirhe on pieni. Ei silloin voi tietää, kuinka paljon mielipahaa lasit voivat aiheuttaa! Itse en koskaan tottunut laseihin, ulkonäöllisesti ne eivät olleet osa minua. Siksi käytin piilareita aika paljon. Myös urheillessa oli joskus pakko laittaa piilarit päähän, ihan kaikissa tilanteissa lasit eivät olleet se paras vaihtoehto. No, silmät alkoivat näyttää väsymisen merkkejä piilareihin ja silloin aloin tosissani miettiä laser-leikkausta.

Tiesin riskit ja oma silmälääkärini kertoi niistä ihan avoimesti. Harkinta- ja tiedonkeruuvaihe kesti reilun puoli vuotta, vasta sen jälkeen menin esitutkimukseen. Hätävarjelun liiotteluna leikkautin silmät eri aikaan - ajattelin, että jos näkö lähtee kokonaan leikatusta silmästä niin sitten pärjään vielä toisella silmällä!

Saan kai olla onnellinen, että kuulun niihin onnekkaisiin, joiden ei tarvitse itku silmässä katua ja hävetä silmiensä pilaamista. Oikeasti (kuten pauli s sanoi): vaikka silmiin olisi jäänyt jotain "häiriötä", hyödyt menevät laser-leikkauksessa niiden ohi hyvin usein. Esimerkiksi minulla nykyistä silmien kuivumista ei voi verratakaan siihen tilanteeseen, mikä minulla oli piilarit päässä. Vieläkin puistattaa kun ajattelen korppukuivaa piilaria killumassa silmässä :/

Mitä tästä opimme? Kukanenkin päättäköön omista silmistään. Riskin ottoa voi minimoida monella tavalla. Ja jos sittenkin kaikki mahdollinen menee pieleen, niin valinta oli oma ja täysin tietoinen. Siinä vaiheessa ulkopuolisten arvostelu ei kuitenkaan asiaa paranna.

Ps. Tällä palstalla on väännetty paljon kättä siitä, onko taittovirheinen silmä terve silmä. On kai joo, mutta ilman apuvälineitä onkin sitten sokea kuin lepakko. Ei kivaa sekään...

Lue lisää

Hei Mari

Olen iloinen puolestasi, että leikkauksesi on onnistunut ja olet saanut leikkauksesta sen, mitä olet halunnut. Kaikki eivät kuitenkaan ole olleet yhtä onnekkaita.

Myopia ym. näköongelmat ovat tavallisesti perinnöllisiä eikä sille itse voi mitään. Likinäkö on aivan samanlainen ominaisuus kuin esim. hörökorvat, jotka myöskin periytyvät suvussa (ja joita toisinaan leikataan ja joskus jopa lääketieteellisin perustein).

Laserleikkauksissa ei ole kyse sairauden- tai edes terveydenhoidosta. Leikkausten houkuttimena on nopeasti ja helposti tuleva parannus näkökykyyn. Se on tehnyt niistä niin suosittuja ja ne useimmissa tapauksissa onnistuvat ainakin tyydyttävästi, mutta aina on joitakin, joilla se ei johda tyydyttävään lopputulokseen. Leikkausten markkinoinnissa ei koskaan puhuta leikkausten mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista, jotka saattavat näkyä vasta vuosien, jopa vuosikymmenien kuluttua.

Kannattaisi miettiä, onko urheilu sittenkään niin tärkeää, että ottaa tietoisen riskin...

Olet varmasti oikeassa siinä, että hyvänäköinen ei ymmärrä taittovikaisen jokapäiväisiä ongelmia lasien ja piilolinssien kanssa. Ajan henki taitaa olla vain sellainen, että kaikkien pitää näyttää hyvältä eikä laseja haluta ”pilaamaan” ulkonäköä. Eihän piilolinssien vuosikausia kestävä käyttökään aivan riskitöntä ole. Vuosia sitten puhuttiin sen synnyttämistä sarveiskalvokovettumista, mutta sekin keskustelu on tainnut unohtua.

Jokainen vastaa itsestään ja omista tekemisistään, mutta se vain tuppaa unohtumaan tässä sosiaalidemokraattisessa yhteiskunnassa, jossa yksilön vastuu on haluttu muuttaa kollektiiviseksi vastuuksi.

INCE3T kirjoitti:

Hei Mari

Olen iloinen puolestasi, että leikkauksesi on onnistunut ja olet saanut leikkauksesta sen, mitä olet halunnut. Kaikki eivät kuitenkaan ole olleet yhtä onnekkaita.

Myopia ym. näköongelmat ovat tavallisesti perinnöllisiä eikä sille itse voi mitään. Likinäkö on aivan samanlainen ominaisuus kuin esim. hörökorvat, jotka myöskin periytyvät suvussa (ja joita toisinaan leikataan ja joskus jopa lääketieteellisin perustein).

Laserleikkauksissa ei ole kyse sairauden- tai edes terveydenhoidosta. Leikkausten houkuttimena on nopeasti ja helposti tuleva parannus näkökykyyn. Se on tehnyt niistä niin suosittuja ja ne useimmissa tapauksissa onnistuvat ainakin tyydyttävästi, mutta aina on joitakin, joilla se ei johda tyydyttävään lopputulokseen. Leikkausten markkinoinnissa ei koskaan puhuta leikkausten mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista, jotka saattavat näkyä vasta vuosien, jopa vuosikymmenien kuluttua.

Kannattaisi miettiä, onko urheilu sittenkään niin tärkeää, että ottaa tietoisen riskin...

Olet varmasti oikeassa siinä, että hyvänäköinen ei ymmärrä taittovikaisen jokapäiväisiä ongelmia lasien ja piilolinssien kanssa. Ajan henki taitaa olla vain sellainen, että kaikkien pitää näyttää hyvältä eikä laseja haluta ”pilaamaan” ulkonäköä. Eihän piilolinssien vuosikausia kestävä käyttökään aivan riskitöntä ole. Vuosia sitten puhuttiin sen synnyttämistä sarveiskalvokovettumista, mutta sekin keskustelu on tainnut unohtua.

Jokainen vastaa itsestään ja omista tekemisistään, mutta se vain tuppaa unohtumaan tässä sosiaalidemokraattisessa yhteiskunnassa, jossa yksilön vastuu on haluttu muuttaa kollektiiviseksi vastuuksi.

Lue lisää

... is how you feel. Ulkonäköasiat eivät valitettavasti ole itsetunnolle pieniä asioita. Sairasta tai ei, niin nykyään ihmiset ovat valmiita leikkauttamaan itsestään milloin mitäkin vikoja. Huono näkö ei edes ole niistä vioista pienin, vaikka se onkin korjattavissa laseilla.

Tajuan kyllä, että esim. laser-leikkausten riskeistä halutaan puhua. Yllättävän moni ei-silmänsä leikkauttanutkin on valmis jakamaan tietojaan, tarkoituksena ilmeisesti käännyttää laser-leikkausta harkitsevien mieli. Mutta jos ihminen oikeasti haluaa jotain, niin siinä eivät ulkopuolisten käännyttelyt auta.

Ennen laser-leikkausta kritisoin itsekin paljon taittovirhekirurgiaa. No, uskaltauduin sitten leikkaukseen enkä ole sen jälkeen kehdannut kovin kauheita huudella, sen verran tyytyväinen olen.

Näen hyvin ja hyvä niin (joku tietenkin kommentoi pian, että niin, näet VIELÄ mutta entäs myöhemmin...). Olen myös hyväksynyt sen, että elämään kuuluu tietty määrä riskinottoa. Ja kotiinkin voi kuolla ;)

Mitä hyötyä on siitä, että taitovoimaa muutetaan leikkauksella, jos näöntarkkuus huonontuu?

Kävin PRK:ssa 2 kk:tta sitten, enkä päivääkään ole katunut. Näkö on tosi hyvä ja ihanaa kun ei tarvi uimahallissa siristellä tai salilla nostella laseja hikisellä nenällä. Silmiä toisinaan kuivaa, mutta ei läheskään siinä mittaluokassa kuin piilareitten kanssa. Olen kyllä tosi tyytyväinen!

Mitä sitten, jos tulos on vielä hyvä vaikkapa viiden vuoden pässtä, jos leikkaus aiheuttaa, vaikkapa kammiokulman sulkeutumista, joka aiheuttaa silmän paineen nousua, joka aiheuttaa näköhermon kuolemisen, joka aiheuttaa sokeuden tai heikkönäköisyyden.
Tämä voi tapahtua vaikkapa 10-20 vuoden päästä leikkauksesta.
Näköhermoa ei voi parantaa silmälaseilla...