Mitä ajatuksia seuraavasta. Maasähköjärjestelmät melko hintavia ja oikeastaan pistorasioille yms ei tarvetta, lähinnä akkujen lataaminen on tarve.
Jos ostaisikin vain ctek m100 laturin ja normaalilla jatkojohdolla siihen sähkö tarvittaessa.
Veneessä 2x75ah hupiakkua ja käynnistysakku, joka erotettu hupipuolelta.
Riittääköhän ctek m100, vai pitääkö suosiolla isompaa katsoa?
Lataaminen
Anonyymi-ap
123
1711
Vastaukset
- Anonyymi
Maasähkö asennettuna ei maksa kuin vajaan tonnin. Siitä saa samalla 230V pistorasiat veneeseen vaikka imurointia, läppäriä, muijan tukankuivaajaa tai mitä vaan varten. Ja ne CTEKit on mullakin kytketty kiinteästi siihen maasähkökeskukseen, eli kun lykkään laiturilta maasähkökaapelin paattiin, akut tulevat täyteen, vesivaraajan vesi kuumenee ja voin vaikka imuroida veneessä tavallisella imurilla.
Tai ladata läppärin akun nopeasti täyteen tai....
Irtojohtojen kanssa käy AINA ennemmin tai myöhemmin niin, että se johtosi asennus- tai irrotusvaiheessa putoaa veneen päästä mereen ja sitten pimenee puoli laituria.
Ja toinen juttu on, että tavallisia sukorasioita on koko ajan yhä harvemmassa.
Isompien seurojen laitureissa ei enää ollenkaan.- Anonyymi
Adapteri väliin, niin sopii tolppaan. Johdon tippuminen veteen koskee kaikkia, oli kyse sitten maasähkö systeemistä, tai normaali roikasta.
Mutta aloitukseen. Kyllä toimii tavallisella roikalla ja laturilla, katsot vain, että laturi on suojattu galvaaniselta vuodolta. Lisäksi jatkoroikassa olisi hyvä olla vikavirtasuoja, ihan vaan varmuudeksi ja varsinkin, jos kytket esim patteria ym siihen. - Anonyymi
Viime kesänä sain oman maasähköni neljällä sadalla. Sisältää 2kpl 20m johtoja, 2 erilaista päätä (maa ja laituri) sekä veneessä töpseli maakaapelille ja sisällä 2 töpseliä laitteille.
Asennuksen teki paikallinen sataman toiminnasta vastaava firma.
Asentaja kertoi että nykyisin näitä saa halvemmalla kuin ennen, on tullut uusia palikoita. - Anonyymi
Kuinka usein olet pimentänyt puoli laituria?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka usein olet pimentänyt puoli laituria?
En kertaakaan. Miksi ihmeessä olisin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En kertaakaan. Miksi ihmeessä olisin?
"Irtojohtojen kanssa käy AINA ennemmin tai myöhemmin niin, että se johtosi asennus- tai irrotusvaiheessa putoaa veneen päästä mereen ja sitten pimenee puoli laituria."
Tuossa kyllä annoit ymmärtää, että olisi jopa vääjäämätöntä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka usein olet pimentänyt puoli laituria?
Viime kesänä Maarianhaminassa. En puolta laituria mutta sen tolpan jossa olimme kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Irtojohtojen kanssa käy AINA ennemmin tai myöhemmin niin, että se johtosi asennus- tai irrotusvaiheessa putoaa veneen päästä mereen ja sitten pimenee puoli laituria."
Tuossa kyllä annoit ymmärtää, että olisi jopa vääjäämätöntä.Tosiaan irtojohdot useimmilla on, vaikka maasähköjärjestelmä olisikin. Omassani on kiinteä johto edellisen omistajan jäljiltä, mutta enpä ole muilla nähnyt enkä itse laittaisi.
Sekin tuossa kuulostaa jännältä, että puoli laituria menisi pimeäksi, jos johto tippuu veteen. Väärin on tehty asennukset laiturille, jos noin käy. Pitäisi räpsähtää vain siitä yhdestä tolpasta, tai jos hyvin on tehty, vain siitä yhdestä pistorasiasta. Ja siitäkin selvitään napsauttamalla vikavirtasuoja takaisin päälle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Irtojohtojen kanssa käy AINA ennemmin tai myöhemmin niin, että se johtosi asennus- tai irrotusvaiheessa putoaa veneen päästä mereen ja sitten pimenee puoli laituria."
Tuossa kyllä annoit ymmärtää, että olisi jopa vääjäämätöntä.Viittaat jonkun muun kommenttiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viittaat jonkun muun kommenttiin.
Miksi sitten olet vastannut toiselle osoitettuun kommenttiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sitten olet vastannut toiselle osoitettuun kommenttiin?
Etkö tiedä viittauksen ja osoituksen eroa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö tiedä viittauksen ja osoituksen eroa?
Kun olen vastannut viitaten johonkin kommenttiin, se on osoitettu tuon kommentin kirjoittajalle. Jos sinä taas vastaat siihen ikään kuin se olisi ollut sinulle kirjoitettu, älä ihmettele, että sinua pidetään pönttönä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun olen vastannut viitaten johonkin kommenttiin, se on osoitettu tuon kommentin kirjoittajalle. Jos sinä taas vastaat siihen ikään kuin se olisi ollut sinulle kirjoitettu, älä ihmettele, että sinua pidetään pönttönä.
Kun vastaat kommenttiketjuun kirjoitettuun viestiin, ja lisäät viestiisi omatoimisesti sitaatin jonkun muun kirjoittajan viestistä, väittäen sitä sen henkilön kirjoitukseksi, jonka viestiin parhaillaan kirjoitat vastausta, niin sinä siinä kämmäät eikä kukaan muu. Kun et asiaa ymmärrä, vaikka siitä sinulle huomautetaan, olet toivoton tunari. Eli pöntön löydät peilistä. Opettele käyttämään sosiaalisia medioita ja keskustelufoorumeita jotka liittävät viestisi sen viestin jatkeeksi jota olet kommentoimassa... et voi vapaavalintaisesti kommentoida mitä tahansa viestiketjun viestiä väittäen, että kommentoit jotain muuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun vastaat kommenttiketjuun kirjoitettuun viestiin, ja lisäät viestiisi omatoimisesti sitaatin jonkun muun kirjoittajan viestistä, väittäen sitä sen henkilön kirjoitukseksi, jonka viestiin parhaillaan kirjoitat vastausta, niin sinä siinä kämmäät eikä kukaan muu. Kun et asiaa ymmärrä, vaikka siitä sinulle huomautetaan, olet toivoton tunari. Eli pöntön löydät peilistä. Opettele käyttämään sosiaalisia medioita ja keskustelufoorumeita jotka liittävät viestisi sen viestin jatkeeksi jota olet kommentoimassa... et voi vapaavalintaisesti kommentoida mitä tahansa viestiketjun viestiä väittäen, että kommentoit jotain muuta.
"Kuinka usein olet pimentänyt puoli laituria?" oli osoitettu juuri siihen tekstiin, josta myöhemmin otin siteerauksen.
Sinä annat nyt ymmärtää, ettet ollut sen siteeratun tekstin kirjoittaja, vaikka vastasit kuin olisit ollut.
Asia on osaltani loppuunkäsitelty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kuinka usein olet pimentänyt puoli laituria?" oli osoitettu juuri siihen tekstiin, josta myöhemmin otin siteerauksen.
Sinä annat nyt ymmärtää, ettet ollut sen siteeratun tekstin kirjoittaja, vaikka vastasit kuin olisit ollut.
Asia on osaltani loppuunkäsitelty.Nokkeluudessasi olet sotkenut sitaatit, viestit ja kirjoittajat. En ole siteeratun tekstin kirjoittaja enkä ole sitä väittänytkään. Erehdyitkö luulemaan julkista keskustelua kahdenkeskiseksi dialologiksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kuinka usein olet pimentänyt puoli laituria?" oli osoitettu juuri siihen tekstiin, josta myöhemmin otin siteerauksen.
Sinä annat nyt ymmärtää, ettet ollut sen siteeratun tekstin kirjoittaja, vaikka vastasit kuin olisit ollut.
Asia on osaltani loppuunkäsitelty.Kysyt joltain joka ei ehkä koskaan ole itse käyttänyt irtojohtoa onko tämä pimentänyt puolet laiturista pudottamalla irtojohdon mereen, etkä usko tämän vastausta. Miksi kyseenalaistat ja siteeraat siinä yhteydessä toisen kirjoittajan tekstiä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun vastaat kommenttiketjuun kirjoitettuun viestiin, ja lisäät viestiisi omatoimisesti sitaatin jonkun muun kirjoittajan viestistä, väittäen sitä sen henkilön kirjoitukseksi, jonka viestiin parhaillaan kirjoitat vastausta, niin sinä siinä kämmäät eikä kukaan muu. Kun et asiaa ymmärrä, vaikka siitä sinulle huomautetaan, olet toivoton tunari. Eli pöntön löydät peilistä. Opettele käyttämään sosiaalisia medioita ja keskustelufoorumeita jotka liittävät viestisi sen viestin jatkeeksi jota olet kommentoimassa... et voi vapaavalintaisesti kommentoida mitä tahansa viestiketjun viestiä väittäen, että kommentoit jotain muuta.
O ho, nyt on "opettaja" saapunut palstoille, on kyllä tekstiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
O ho, nyt on "opettaja" saapunut palstoille, on kyllä tekstiä.
Varo ettet saa karttakepistä sormilles ja joudu häpeänurkkaan.
- Anonyymi
Ja sen olen oppinut, että laitan sen piuhan ensin veneeseen ja vasta sitten laiturin pistorasiaan.
Jos se sattuisi putoamaan, siinä ei ole virta päällä. - Anonyymi
Ihan hyvä ajatus, en itsekään käytä koskaan maasähköä muuhun kuin akkujen lataamiseen. Jatkojohto laturiin on ok, ja koska laturit on kaksoiseristettyjä, ei tule syöpymisvaaraa. Moottori ei tule silloin verkkosähkön maahan kiinni.
Voi laittaa vikavirtasuojan johonkin väliin. - Anonyymi
Laturin olisi hyvä olla 20-30A, kait pienemmälläkin kittuuttaa.
Onko sulla aurinkopaneelit jo käytössä? Voisi olla hyvä vaihtoehto.- Anonyymi
Paneeli 100w löytyy ja sillä pärjää kyllä yleisesti hyvinkin. Lähinnä laturia ajatellut välillä käyttää, jos pitkään paikallaan ja sattuu pilviset kelit, tai syystä tai toisesta virtaa kuluu enemmän, niin saisi laturilla lykättyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paneeli 100w löytyy ja sillä pärjää kyllä yleisesti hyvinkin. Lähinnä laturia ajatellut välillä käyttää, jos pitkään paikallaan ja sattuu pilviset kelit, tai syystä tai toisesta virtaa kuluu enemmän, niin saisi laturilla lykättyä.
Itse ottaisin ainakin 15-ampeerisen, jos jääkaappi plus muuta härpäkettä päällä niin jää vielä akuillekin latausta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse ottaisin ainakin 15-ampeerisen, jos jääkaappi plus muuta härpäkettä päällä niin jää vielä akuillekin latausta.
Ilmeisesti puhutaan aika pienestä veneestä, kun maasähköä ei ole. Sellaisen jääkaappi ei vie kuin n. 1A keskimäärin eikä muutkaan härpäkkeet paljoa ja hupiakkukin kohtuu pieni. Itse pärjäsin hyvin 10 A laturilla. Saahan silläkin 100 Ah akkuun satamassa yöpyessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmeisesti puhutaan aika pienestä veneestä, kun maasähköä ei ole. Sellaisen jääkaappi ei vie kuin n. 1A keskimäärin eikä muutkaan härpäkkeet paljoa ja hupiakkukin kohtuu pieni. Itse pärjäsin hyvin 10 A laturilla. Saahan silläkin 100 Ah akkuun satamassa yöpyessä.
Joo ei tosiaan tarvita ihmeellistä laturia noin pienten akkujen lataamiseen. Käynnistysakun pitää täynnä moottorin laturi, ja ei niitä hupiakkuja koskaan kannata alle 50 % varaukseen purkaa, joten ladattavaa jää max 75 Ah. Jos olet maasähkössä kiinni vaikkapa 12 h, niin keskimääräiseksi latausvirraksi riittää 6,25 A.
Irtolaturi ja jatkojohto toki toimivat, mutta ei se maasähköjärjestelmän laittaminen paljoa maksa, kun unohdat ne venetarvikeliikkeen ylihintaiset sarjat. Tarvittavat kilkkeet maksavat joitain kymppejä, ja jos itselläsi ei ole taitoa ja tietoa (niin kuin kysymyksestä voi päätellä) niin pyydä joku tuttu sähkömies laittamaan ja viet sitten palkkioksi purjehtimaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmeisesti puhutaan aika pienestä veneestä, kun maasähköä ei ole. Sellaisen jääkaappi ei vie kuin n. 1A keskimäärin eikä muutkaan härpäkkeet paljoa ja hupiakkukin kohtuu pieni. Itse pärjäsin hyvin 10 A laturilla. Saahan silläkin 100 Ah akkuun satamassa yöpyessä.
Aloittaja mainitsi veneessä olevan 2 x 75Ah + startti akkun joka vähintään samankokoinen joten kapasitettia olisi luokkaa 225-300, niin kyllä 10Ah laturi on aika avuton ja joutuu koville ja elin odote on heikko.
Mielummin "älylaturi" 20-30Ah - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja mainitsi veneessä olevan 2 x 75Ah startti akkun joka vähintään samankokoinen joten kapasitettia olisi luokkaa 225-300, niin kyllä 10Ah laturi on aika avuton ja joutuu koville ja elin odote on heikko.
Mielummin "älylaturi" 20-30AhMikä sen "alimitoitetun" laturin ennenaikaisesti rikkoisi? Meikältä hajosi pieni c-tek ilmeisesti käytön puutteeseen (oli pari vuotta käyttämättömänä eikä enää herännyt).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja mainitsi veneessä olevan 2 x 75Ah startti akkun joka vähintään samankokoinen joten kapasitettia olisi luokkaa 225-300, niin kyllä 10Ah laturi on aika avuton ja joutuu koville ja elin odote on heikko.
Mielummin "älylaturi" 20-30AhMiksi starttiakku olisi noin iso ja miksi se vaikuttaisi mihinkään? Minulla on 180 Ah hupiakku ja 55 Ah starttiakku. Starttiakkua ei käytetä mihinkään muuhun kuin starttaamiseen, joten se on aina täynnä. Ottaahan se 1-2 A hetken aikaa, kun maasähkön kytkee.
Laturi on 20 A, mutta ei se lataa 20 A kuin muutaman tunnin, sitten jännite rajoittaa ja pian ollaa ylläpitolatauksessa.
Jos akusta on otettu vaikkapa 100 Ah, jossain viimeistään 75% paikkeilla (eli n. 50 Ah latauksen jälkeen) virta tippuu alle 10 A ja silloin on aivan sama onko laturi 100 vai 10 A.
Ainoa ero on siinä kestääkö tuo 50 Ah 3 -4 vai 5 tuntia. 100 A laturilla se kestäisi ehkä 2 h. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä sen "alimitoitetun" laturin ennenaikaisesti rikkoisi? Meikältä hajosi pieni c-tek ilmeisesti käytön puutteeseen (oli pari vuotta käyttämättömänä eikä enää herännyt).
Lämpö lyhentää elinajan odotetta elektroniikassa, kuten laturissa.
Pienempi laturi joutuu ponnistamaan enemmän ja köy kuumana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämpö lyhentää elinajan odotetta elektroniikassa, kuten laturissa.
Pienempi laturi joutuu ponnistamaan enemmän ja köy kuumana.Se on heikkolaatuinen väärin suunniteltu laturi jos ylikuumenee. Laatuvehje kestää ajaa täysillä siinä missä vajaakuormallakin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on heikkolaatuinen väärin suunniteltu laturi jos ylikuumenee. Laatuvehje kestää ajaa täysillä siinä missä vajaakuormallakin.
Kokemusta Victron 50Ah Phoneix laturista jossa jopa jäähdytys...
Henki lähti ennen aikaisesti, kun kävi liiaan kuumana, akusto oli valmistajan suositusten yläpäässä, ratkaisu oli tehokkaampi laturi...
Ilmeisesti Victron ei ole lastumerkki? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokemusta Victron 50Ah Phoneix laturista jossa jopa jäähdytys...
Henki lähti ennen aikaisesti, kun kävi liiaan kuumana, akusto oli valmistajan suositusten yläpäässä, ratkaisu oli tehokkaampi laturi...
Ilmeisesti Victron ei ole lastumerkki?Mistä tiedät, että liika lämpö sen tappoi, ja että se liika lämpö johtui kuormituksesta eikä muusta viasta? C-Tek hajosi ennenaikaisesti eikä käynyt kuumana ollenkaan, sen sitten hajotti kuumuuden puute?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä tiedät, että liika lämpö sen tappoi, ja että se liika lämpö johtui kuormituksesta eikä muusta viasta? C-Tek hajosi ennenaikaisesti eikä käynyt kuumana ollenkaan, sen sitten hajotti kuumuuden puute?
Huollosta kertoivat ja suosittelivat uuden tehokkaamman hankintaa, korjaus olisi ollut kuulemma turhaa, kun kaikki elektroniikka kärsinyt kuumuudesta, joten yksittäisten komponenttien vaihto olisi ollut tekohengitystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huollosta kertoivat ja suosittelivat uuden tehokkaamman hankintaa, korjaus olisi ollut kuulemma turhaa, kun kaikki elektroniikka kärsinyt kuumuudesta, joten yksittäisten komponenttien vaihto olisi ollut tekohengitystä.
Huollosta... Minulle huolto kertoi, että turbo on pakko vaihtaa vaikka ongelman syy oli anturijohdon eristevaurio joka tekohengitettiin 10cm teipinpätkällä vähintään kahdeksan vuotta toimivaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huollosta kertoivat ja suosittelivat uuden tehokkaamman hankintaa, korjaus olisi ollut kuulemma turhaa, kun kaikki elektroniikka kärsinyt kuumuudesta, joten yksittäisten komponenttien vaihto olisi ollut tekohengitystä.
Siinä oli suunnitteluvika, materiaalivika tai valmistusvika ellei kestänyt käyttöä täydellä teholla valmistajan määrittelemissä olosuhteissa. Eri asia jos käytit sitä sitä jossain 110 asteisessa saunassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huollosta... Minulle huolto kertoi, että turbo on pakko vaihtaa vaikka ongelman syy oli anturijohdon eristevaurio joka tekohengitettiin 10cm teipinpätkällä vähintään kahdeksan vuotta toimivaksi.
No, joka tapakusessa tämä laturi hajosi ja tuprautti pienet savut ilmoille. Irroitin laturin ja sisällä helisi jotain mikä oli fyysisestikkin hajonnut , kiikutin tutulle erittäin taitavalle elektroniikka korjaajalle, joka tehnyt hyvää työtä aiemmin vaihtaen komponentteja eri aparaatteihin ja hän totesi, ettei enää kajoa victronin laitteisiin enää ja näki että vehje oli käynyt kuumana. Kehoitti ostamaan ennemin uuden, kuin korjauttamaan, koska olisi taas hajonut ....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinä oli suunnitteluvika, materiaalivika tai valmistusvika ellei kestänyt käyttöä täydellä teholla valmistajan määrittelemissä olosuhteissa. Eri asia jos käytit sitä sitä jossain 110 asteisessa saunassa.
No, ei se mikään uusi laturi ollut ja mikä elektroniikka nykyään on ikuista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, joka tapakusessa tämä laturi hajosi ja tuprautti pienet savut ilmoille. Irroitin laturin ja sisällä helisi jotain mikä oli fyysisestikkin hajonnut , kiikutin tutulle erittäin taitavalle elektroniikka korjaajalle, joka tehnyt hyvää työtä aiemmin vaihtaen komponentteja eri aparaatteihin ja hän totesi, ettei enää kajoa victronin laitteisiin enää ja näki että vehje oli käynyt kuumana. Kehoitti ostamaan ennemin uuden, kuin korjauttamaan, koska olisi taas hajonut ....
Eli totesi ettei Victron ole laatuvehje.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, ei se mikään uusi laturi ollut ja mikä elektroniikka nykyään on ikuista?
No jos se vanhuuttaan hajosi niin vähän eri juttu kuin ylikuormitukseen hajoaminen.
- Anonyymi
Maasähkölaturin koko riippuu akkujen koosta. Yksi 60Ah akku ei paljon hyödy 25A laturista, koska se ottaa erittäin lyhyen aikaa vastaan 25A, jos se on on purettu "tyhjäksi" eli 50% eli 30Ah. Eikö ollut sellainen peukalosääntö, että laturin teho on akun koko jaettuna 10:llä? Eli 250Ah akustoon 25A laturi, kuten minulla. Normaalikäytössä se latautuu aina täyteen ennen puolta yötä. Jos akusta ottaa aina 50% ennen lataamista, ei akku kauan kestä. Silloin pitää lisätä kapasiteettia.
- Anonyymi
Tuollaisesta peukalosäännöstä olen minäkin kuullut, mutta lähinnä se pätee siihen mitä isompaa ei kannata hommata. Mitään minimilaturitehoa ei ole, vaan tarvittava teho riippuu siitä, missä ajassa haluat akkujen latautuvan. Minulla esimerkiksi on 400 Ah akut, mutta kun lähinnä saaristossa pyörin ja aurinkopaneelit tuottavat jotain, niin harvoin maasähköön tullessa on edes 100 Ah ladattavaa. Akkuja on reilusti ihan vaan reserviksi, jotta ei tarvitse koskaan murehtia sähkön riittävyyttä. Ja kun maasähkössä ollaan, niin kyllä siinä yleensä vähintään 14 tuntia tulee oltua paikoillaan. Jääkaappi vie jotain latauksen aikanakin, mutta ihan hyvin minulle riittäisi 10 A laturi.
- Anonyymi
Olen kanssasi samaa mieltä ja akkuja kannattaa olla reippaasti, jos vain tilaa löytyy, niin extra kapasitetti lisää akkujen elin aikaa merkittävästi.
- Anonyymi
Ai täh? Kyllähän perinteiset lyijyakutkin kestävät 50% purkusykliä oikein hyvin, kunhan on oikea akkutyyppi oikeassa paikassa. Starttiakku starttiakkuna ja hupiakku hupiakkuna. Mitä huoltovapaamman haluaa, sitä lyhyempi käyttöikä täsmällisesti valvottuun ja huollettuun verrattuna. Mukavuudesta saa maksaa. Eliniän tuplaaminen tuplaamalla kapasiteetti on aikalailla nollahyötyratkaisu ellei mene pakkasen puolelle. Kahdentamalla saa vikasietoisuutta. Peukalosääntö on hyvä ja sen perintönä tulleen akkukeittimen voi heittää SER-keräykseen vaikkei lyijyakkulaturin tarvitse olla mikään ihmekikotin n+1 latausohjelmalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai täh? Kyllähän perinteiset lyijyakutkin kestävät 50% purkusykliä oikein hyvin, kunhan on oikea akkutyyppi oikeassa paikassa. Starttiakku starttiakkuna ja hupiakku hupiakkuna. Mitä huoltovapaamman haluaa, sitä lyhyempi käyttöikä täsmällisesti valvottuun ja huollettuun verrattuna. Mukavuudesta saa maksaa. Eliniän tuplaaminen tuplaamalla kapasiteetti on aikalailla nollahyötyratkaisu ellei mene pakkasen puolelle. Kahdentamalla saa vikasietoisuutta. Peukalosääntö on hyvä ja sen perintönä tulleen akkukeittimen voi heittää SER-keräykseen vaikkei lyijyakkulaturin tarvitse olla mikään ihmekikotin n 1 latausohjelmalla.
Kerro, mikä lyijyakku kestää kymmeniä 50% tyhjennyksiä kesässä.
Hankin heti sellaisen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro, mikä lyijyakku kestää kymmeniä 50% tyhjennyksiä kesässä.
Hankin heti sellaisen.No esimerkiksi Victron geeliakulle luvataan 500 sykliä 80% purkutasolla.
Mulla on hupiakkuna Victron 110Ah geeli.
Jos se kestää satakin purkausta 90% asti, se kestää mun käytössäni vähintään kymmenen vuotta.
Usein purkutaso jää meikäläisen käytössä jonnekin 50-60%:iin, sellaista valmistaja lupaa akun kestävän noin 650 sykliä.
Kesässä retkipurjehduksia, jolloin paneeli tai kone ei lataa tai maasähköön ei pääse, tulee korkeintaan kymmenen.
Ei nimittäin huvita kyntää +10 asteessa vastatuuleen päivätolkulla purjein.
Katso tuolta https://www.victronenergy.fi/upload/documents/Datasheet-GEL-and-AGM-Batteries-EN.pdf
Purkukestävyyteensä nähden tuo on minusta ihan kohtuullinen ratkaisu.
Tietysti tonnilla saa 200Ah litiumakun joka on puolet kevyempi ja kestää purkua 95% paikkeille asti sen 2500 sykliä eli veneen iän - paitsi että BMS tai akun kennoista muutama pimenee joka tapauksessa 10 vuoden aikana.
Siihen nähden geeli (tai agm) merkkiakku on fiksumpi kuin 500 kiloa tavallisia akkuja.
Mulla vene painaa purjehduskunnossa 2300kg joten ei tulisi mieleenkään lastata siihen edes kahtasataa kiloa akkuja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro, mikä lyijyakku kestää kymmeniä 50% tyhjennyksiä kesässä.
Hankin heti sellaisen.Joko hankit Victronin?
Trojanilla: Up to 3x longer cycle life than standard AGM. Validated at 1,200 cycles at 100% DoD vs. 400 cycles for AGM.
https://www.trojanbattery.com/products/27-aes-12v-aes-battery - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joko hankit Victronin?
Trojanilla: Up to 3x longer cycle life than standard AGM. Validated at 1,200 cycles at 100% DoD vs. 400 cycles for AGM.
https://www.trojanbattery.com/products/27-aes-12v-aes-batteryJos jossain labrassa on uudessa akussa saatu onnistumaan, niin se ei välttämättä miljoona kertaa ravisteltuun vanhaan akkuun. Joka tapauksessa, lyijyakun kestävyys paranee, jos sitä ei toistuvasti tyhjennä 50 prosenttiin. Merellä on myös hyvä olla varakapasiteettia esim. moottoriongelmien takia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos jossain labrassa on uudessa akussa saatu onnistumaan, niin se ei välttämättä miljoona kertaa ravisteltuun vanhaan akkuun. Joka tapauksessa, lyijyakun kestävyys paranee, jos sitä ei toistuvasti tyhjennä 50 prosenttiin. Merellä on myös hyvä olla varakapasiteettia esim. moottoriongelmien takia.
Joo, kaksi moottoria erillisillä sähkö- ja polttoainejärjestelmillä on sopiva varakapasiteetti moottoriongelmien varalle.
Miljoona kertaa ravistellulla vanhalla akulla on jo aika monta lataus ja purkusykliä takana eikä puolitäysi akku kestä tärinää yhtään enempää kuin tyhjä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos jossain labrassa on uudessa akussa saatu onnistumaan, niin se ei välttämättä miljoona kertaa ravisteltuun vanhaan akkuun. Joka tapauksessa, lyijyakun kestävyys paranee, jos sitä ei toistuvasti tyhjennä 50 prosenttiin. Merellä on myös hyvä olla varakapasiteettia esim. moottoriongelmien takia.
Uudesta käyttämättömästä akusta niitä käyttösyklejä noin yleensä aletaan laskemaan jos halutaan selvittää akun kestävyys. Tuha itkeä ellei vanhasta ikälopusta vain alle 50% käyttösyklin ahkeralla käytöllä olleesta akusta enää siinä vaiheessa saakaan 500+ syväpurkua.
Tuon Trojanin syklimäärä tuplaantuu jos sitä käytetään vain 60% syklillä, mutta mitä väliä? Suomen kesä on lyhyt.
- Anonyymi
Kyllä se vene ja kippari ja miksei joku muukin miehistön jäsen pitää varustella ennen pidemmälle lähtöä niin, että sähköjen jostain syystä loppuessa/hävitessä paikanmääritys ja reitillä pysyminen pystytään hoitamaan ilman sähköäkin.
Itse asiassa mietin tuossa, onkohan Artemiksen Hessulla sekstantti ja Nautical Almanacit sun vermeet mukana, kun on viikkojen matkan päässä lähimmästä rannasta?
Sähkön varaan ei voi laskea purjehtiessa niin paljoa, että akun tyhjeneminen syystä tai toisesta johtaisi minkäänlaiseen katastrofiin. Sähkövessan tai plotterin pimenemisestä ei pitäisi tulla minkäänlaista hätätilannetta.
Periaatteessa purjehtiessa välttämättömiä sähkölaitteita ovat vain kulkuvalot ja toimiva taskulamppu. Muuten pitäisi riittää paperikartat ja siihen liittyvät välineet, kompassi, kiikari ja pitkillä avomeriosuuksilla sekstantti, tarvittavat plotting sheetit ja taulukkokirjat.
Sähkölle ei pitäisi antaa ylivaltaa. Kunnon merimoottoreissa on jopa puolipuristin ja veivikäynnistysmahdollisuus vielä nykyäänkin....- Anonyymi
Itselläni sähkön saanti varmistettu apumoottorilla. Pääkone on 6 litrainen suora 6 jota ei kyllä käyntiin saa, kuin sähköllä, ei riittäisi ruuti ranteessa veivaamaan. Mielestäni se on silti "kunnon merikone" ensimmäinen venttiili säätökin vasta 5000 tunnin yhteydessä, kertonee jotain koneesta.
- Anonyymi
Pääakun tyhjeneminen ei toki saa johtaa katastrofiin, mutta ei nyt ihan noin sähkökammoinen tarvitse olla. Kun on muutama navigointilaite ja erillisiä akkuja, niin eipä sille sekstantille koskaan tule tarve. Hauska harrastusväline, mutta kallis ja epätarkka nykyaikaisiin laitteisiin verrattuna. Ja on käytettävissä vain hyvällä säällä.
Eipä paikassa, jossa sekstantilla navigointi tulisi kyseeseen, navigointivälineiden puuttuminen ylipäänsä hätätilaan johda. Suomen saaristossa tarkka navigointi on oleellista, mutta jos vaikka keskellä Atlantia tiputat vehkeet pohjaan, niin jatkat vain itään tai länteen kunnes tulee maa vastaan. Sitten seuraat rannikkoa kunnes löytyy asutusta ja tuuppaat jollalla rantaan kyselemään että missäs sitä ollaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pääakun tyhjeneminen ei toki saa johtaa katastrofiin, mutta ei nyt ihan noin sähkökammoinen tarvitse olla. Kun on muutama navigointilaite ja erillisiä akkuja, niin eipä sille sekstantille koskaan tule tarve. Hauska harrastusväline, mutta kallis ja epätarkka nykyaikaisiin laitteisiin verrattuna. Ja on käytettävissä vain hyvällä säällä.
Eipä paikassa, jossa sekstantilla navigointi tulisi kyseeseen, navigointivälineiden puuttuminen ylipäänsä hätätilaan johda. Suomen saaristossa tarkka navigointi on oleellista, mutta jos vaikka keskellä Atlantia tiputat vehkeet pohjaan, niin jatkat vain itään tai länteen kunnes tulee maa vastaan. Sitten seuraat rannikkoa kunnes löytyy asutusta ja tuuppaat jollalla rantaan kyselemään että missäs sitä ollaan.Ai se onkin noin yksinkertaista :).
No mitäs sitä sitten paperikartoillakaan.
Sitähän voi Tyynellämerellä katsoa kännykästä Google Earthista missä ollaan....vai miten se nyt meni?
Kompassihan riittää hyvin Itämerellä, joten mitä sitä millään sähkölaitteillakaan sitten? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pääakun tyhjeneminen ei toki saa johtaa katastrofiin, mutta ei nyt ihan noin sähkökammoinen tarvitse olla. Kun on muutama navigointilaite ja erillisiä akkuja, niin eipä sille sekstantille koskaan tule tarve. Hauska harrastusväline, mutta kallis ja epätarkka nykyaikaisiin laitteisiin verrattuna. Ja on käytettävissä vain hyvällä säällä.
Eipä paikassa, jossa sekstantilla navigointi tulisi kyseeseen, navigointivälineiden puuttuminen ylipäänsä hätätilaan johda. Suomen saaristossa tarkka navigointi on oleellista, mutta jos vaikka keskellä Atlantia tiputat vehkeet pohjaan, niin jatkat vain itään tai länteen kunnes tulee maa vastaan. Sitten seuraat rannikkoa kunnes löytyy asutusta ja tuuppaat jollalla rantaan kyselemään että missäs sitä ollaan.Kokemuksen syvällä rintaäänellä... ;)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai se onkin noin yksinkertaista :).
No mitäs sitä sitten paperikartoillakaan.
Sitähän voi Tyynellämerellä katsoa kännykästä Google Earthista missä ollaan....vai miten se nyt meni?
Kompassihan riittää hyvin Itämerellä, joten mitä sitä millään sähkölaitteillakaan sitten?Juuri mukaan tulleena huomauttaisin, että se Tyynenmeren kartta täytyy muistaa ladata sinne kännykkään valmiiksi kun vielä on verkon kantaman sisällä.
Siellä avomerellä ei montaa kännykkämastoa taida olla.
Sen kännykän akussa pitää myös olla virtaa, jotta sitä Google Earthia pääsee katselemaan.
Mainittakoon, että minulla on kaksi Garminin käsi-GPS laitetta aina navigointisalkussa valmiina black out tilannetta varten.
Tietenkin paperikartat ovat jatkuvasti käden ulottuvilla.
Näillä varmistuksilla olen uskaltautunut jopa Helsingistä Iniöön saakka.
Tosin suurimman osan matkasta kuljin sisäväylää pitkin, vaikka voihan sitä sielläkin eksyä D. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai se onkin noin yksinkertaista :).
No mitäs sitä sitten paperikartoillakaan.
Sitähän voi Tyynellämerellä katsoa kännykästä Google Earthista missä ollaan....vai miten se nyt meni?
Kompassihan riittää hyvin Itämerellä, joten mitä sitä millään sähkölaitteillakaan sitten?Niin on. Eipä ne paperikartat kovin tarpeellisia olekaan. Kartat voivat olla vaikkapa plottereissa, kännyköissä, padeissa, läppäreissä jne. Jotkut tykkäävät käyttää paperikarttaa, mutta ei se sitä tarkoita, etteikö ilman pärjäisi.
Ja kyllä, kännykälläkin voi tosiaan navigoida vaikka Tyynellämerellä, kunhan kartat on ladattu etukäteen.
Itämerellä on sen verran kivikkoiset rannat, että tarvitaan tarkka kartta ja tieto sijainnista mikäli haluaa varmistaa veneen pysymisen ehjänä. Jokainen voi käyttää haluamiaan välineitä. Jos on paperikartat ja näkyvyyttä, niin ei tosiaan ole tarve sähkölle. Helpompaa ja varmempaa toki sähköisellä kartalla yhdessä GPS:n kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin on. Eipä ne paperikartat kovin tarpeellisia olekaan. Kartat voivat olla vaikkapa plottereissa, kännyköissä, padeissa, läppäreissä jne. Jotkut tykkäävät käyttää paperikarttaa, mutta ei se sitä tarkoita, etteikö ilman pärjäisi.
Ja kyllä, kännykälläkin voi tosiaan navigoida vaikka Tyynellämerellä, kunhan kartat on ladattu etukäteen.
Itämerellä on sen verran kivikkoiset rannat, että tarvitaan tarkka kartta ja tieto sijainnista mikäli haluaa varmistaa veneen pysymisen ehjänä. Jokainen voi käyttää haluamiaan välineitä. Jos on paperikartat ja näkyvyyttä, niin ei tosiaan ole tarve sähkölle. Helpompaa ja varmempaa toki sähköisellä kartalla yhdessä GPS:n kanssa.Mites se sun kännykkäs pelaa siellä Tyynellämerellä, jos veneestä meni sähköt?
Iphonen akku kestää päivän.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mites se sun kännykkäs pelaa siellä Tyynellämerellä, jos veneestä meni sähköt?
Iphonen akku kestää päivän..Hyvä maasähköjärjestelmä auttaa tuossakin tilanteessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä maasähköjärjestelmä auttaa tuossakin tilanteessa.
Eikäkö sinne pitää laittaa merikaapeli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mites se sun kännykkäs pelaa siellä Tyynellämerellä, jos veneestä meni sähköt?
Iphonen akku kestää päivän..Samsung Xcoverin akku kestää enemmän kuin kaksi päivää. Kun otan mukaan 365 akkua niin sähköä riittää ainakin kahdeksi vuodeksi. Eikä tarvita työkaluja akun vaihtoon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samsung Xcoverin akku kestää enemmän kuin kaksi päivää. Kun otan mukaan 365 akkua niin sähköä riittää ainakin kahdeksi vuodeksi. Eikä tarvita työkaluja akun vaihtoon.
Ei niissä säily lataus ainakaan kahta vuotta ilman ylläpitolatausta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei niissä säily lataus ainakaan kahta vuotta ilman ylläpitolatausta.
Oletko kokeillut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko kokeillut?
Olen. En 365 kappaleella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mites se sun kännykkäs pelaa siellä Tyynellämerellä, jos veneestä meni sähköt?
Iphonen akku kestää päivän..Ostaa sellaisen taitettavan 20W aurinkopaneelin USB-liittimellä. Maksaa jotain 30eur ja kyllä sillä sen verran latausta saa, että saa pari fixiä päivässä. Sillä voi sitten plotata itsensä karttakirjaan ja mennä merkintälaskulla eteenpäin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen. En 365 kappaleella.
Jos on riittävästi akkuja niin osan voi aina ladata muilla akuilla. Sitten on täysinäisiä akkuja käytettävänä.
Toinen mahdollisuus on ruveta käyttämään litiumpattereita . Ne säilyvät toimintakuntoisina vuosikausia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos on riittävästi akkuja niin osan voi aina ladata muilla akuilla. Sitten on täysinäisiä akkuja käytettävänä.
Toinen mahdollisuus on ruveta käyttämään litiumpattereita . Ne säilyvät toimintakuntoisina vuosikausia.Akun lataaminen akulla vuorotellen kumpaakin... ikiliikkujaako yrität rakentaa? Mutta joo, riittävästi varavirtaa ja GPS vastaanottimia vaan mukaan ja toivoen ettei mikään riko GPS järjestelmää. Litiumpatterit kestää varastointia litiumakkuja paremmin. Litiumakut on tuoretavaraa jonka varauskyky alkaa hiljalleen heiketä valmistusajankohdasta alkaen käytti niitä miten tahansa tai oli käyttämättä. Varaustaso laskee nopeammin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Akun lataaminen akulla vuorotellen kumpaakin... ikiliikkujaako yrität rakentaa? Mutta joo, riittävästi varavirtaa ja GPS vastaanottimia vaan mukaan ja toivoen ettei mikään riko GPS järjestelmää. Litiumpatterit kestää varastointia litiumakkuja paremmin. Litiumakut on tuoretavaraa jonka varauskyky alkaa hiljalleen heiketä valmistusajankohdasta alkaen käytti niitä miten tahansa tai oli käyttämättä. Varaustaso laskee nopeammin.
Höpsis.
Puolilleen tyhjentyneen akun voi fyhjentää toiseen akkuun jolloin on käytettävissä täysi akku.
Litiumpattereille luvataan kestoiäksi seitsemän vuotta. Minulla on sellainen ollut kellossa jo paljon kauemmin ja yhä edelleen toimii. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpsis.
Puolilleen tyhjentyneen akun voi fyhjentää toiseen akkuun jolloin on käytettävissä täysi akku.
Litiumpattereille luvataan kestoiäksi seitsemän vuotta. Minulla on sellainen ollut kellossa jo paljon kauemmin ja yhä edelleen toimii."Puolilleen tyhjentyneen akun voi fyhjentää toiseen akkuun jolloin on käytettävissä täysi akku."
Onhan tämä "huumoria", onhan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpsis.
Puolilleen tyhjentyneen akun voi fyhjentää toiseen akkuun jolloin on käytettävissä täysi akku.
Litiumpattereille luvataan kestoiäksi seitsemän vuotta. Minulla on sellainen ollut kellossa jo paljon kauemmin ja yhä edelleen toimii.Oletko perustanut uuden uskonlahkon?
Akkujen kytkeminen toisiinsa ei ole sama asia kuin jerrykannusta toiseen kaataminen.
Siinä on mahdollista saada kahdesta vajaasta kannusta yksi täysi jerrykannu.
Nyt sinulla on hyvä tilaisuus tehdä käytännön koe, jossa yhdistät kaksi vajaata akkua toisiinsa.
Mitään huippu tarkkoja mittalaitteita et tarvitse. Aivan tavallisella volttimittarilla voit tulokset mitata.
Jäämme odottelemaan miten täyden akun saat aikaiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ostaa sellaisen taitettavan 20W aurinkopaneelin USB-liittimellä. Maksaa jotain 30eur ja kyllä sillä sen verran latausta saa, että saa pari fixiä päivässä. Sillä voi sitten plotata itsensä karttakirjaan ja mennä merkintälaskulla eteenpäin.
Niin mutta sullahan ei ollut niitä karttoja vaan pelkkä puhelin/tabletti?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos on riittävästi akkuja niin osan voi aina ladata muilla akuilla. Sitten on täysinäisiä akkuja käytettävänä.
Toinen mahdollisuus on ruveta käyttämään litiumpattereita . Ne säilyvät toimintakuntoisina vuosikausia.Kyllä akussakin virta pysyy pitkään, jos sitä ei kuluta.
Mutta mitä järkeä on pitää akkuja veneessä, jos niitä ei käytä... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri mukaan tulleena huomauttaisin, että se Tyynenmeren kartta täytyy muistaa ladata sinne kännykkään valmiiksi kun vielä on verkon kantaman sisällä.
Siellä avomerellä ei montaa kännykkämastoa taida olla.
Sen kännykän akussa pitää myös olla virtaa, jotta sitä Google Earthia pääsee katselemaan.
Mainittakoon, että minulla on kaksi Garminin käsi-GPS laitetta aina navigointisalkussa valmiina black out tilannetta varten.
Tietenkin paperikartat ovat jatkuvasti käden ulottuvilla.
Näillä varmistuksilla olen uskaltautunut jopa Helsingistä Iniöön saakka.
Tosin suurimman osan matkasta kuljin sisäväylää pitkin, vaikka voihan sitä sielläkin eksyä D.Vaikeampaa sisäväylällä on kuin ulkona.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpsis.
Puolilleen tyhjentyneen akun voi fyhjentää toiseen akkuun jolloin on käytettävissä täysi akku.
Litiumpattereille luvataan kestoiäksi seitsemän vuotta. Minulla on sellainen ollut kellossa jo paljon kauemmin ja yhä edelleen toimii.Akusta akkuun lataaminen ei käy 100% hyötysuhteella. Litiumpatteri pitää latauksensa hyvinkin 7 vuotta, mutta litiumakku ei pidä lataustaan läheskään niin pitkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikeampaa sisäväylällä on kuin ulkona.
Olet oikeassa.
Kun kerran pääsin erään kokeneen purjehtijan mukaan Espoo - Kotka reitille, niin hän ehdotti ulkokautta menoa.
Koska oli lähes tyyntä ja jouduimme ajamaan koneella, niin ehdotin sisäväylää, sillä en ollut sitä reittiä koskaan kulkenut.
Kun sitten olimme ohittaneet Vuosaaren, niin panin merkille kuinka kippari jatkuvasti tähyili kiikarilla viittoja.
Syy selvisi melko pian, sillä hänellä oli kaihileikkaus aika jo tilattuna.
Minulle maisemien katselu on lähes yhtä tärkeää kuin itse purjehtiminen ja lähden ulkokautta kulkemaan vain silloin kun tuulta on yli 12 solmua.
Kun kukka kohisee kunnolla, niin silloin maisemat eivät enää ole niin tärkeitä D. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Akusta akkuun lataaminen ei käy 100% hyötysuhteella. Litiumpatteri pitää latauksensa hyvinkin 7 vuotta, mutta litiumakku ei pidä lataustaan läheskään niin pitkään.
Mitä väliä. Jos akkuja ja pattereita on riittävästi niin sitten niitä on riittävästi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä väliä. Jos akkuja ja pattereita on riittävästi niin sitten niitä on riittävästi.
Niinhän niitä aina näyttää olevan... eikä pelkällä akulla tee mitään. Sulla on varmaan 500 niitä xcovereitakin matkassa mukana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mites se sun kännykkäs pelaa siellä Tyynellämerellä, jos veneestä meni sähköt?
Iphonen akku kestää päivän..Ei kai veneen pääakuston tyhjeneminen (tähän kai viittaat tuolla "meni sähköt") mitenkään tyhjennä muita akkuja? Kännyköiden akkuja voi ladata muualtakin kuin siitä veneen pääakusta. Toisekseen vaikka iphone olisi akultaan huono, niin moni muu kännykkä ei ole. Ja siellä Tyynenmeren keskellä ei tarvitse tuijottaa kännykkää herkeämättä, vaan voit käynnistää sen vaikkapa pari kertaa päivässä. Siellä saaria on vähän vähemmän kuin täällä saaristossamme.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinhän niitä aina näyttää olevan... eikä pelkällä akulla tee mitään. Sulla on varmaan 500 niitä xcovereitakin matkassa mukana.
Ei minulla ole kuin yksi Xcover matkassa. Siihen voi vaihtaa akun ihan niinkuin johonkin vanhaan Nokialaiseen.
Takakansi auki ja tyhjä akku ulos ja täysi tilalle ja takakansi kiinni niin että naps. Eikä tarvita kynttä kummempaa työvälinettä.
Ja IP-luokituskin säilyy. Revi siitä.
Ai niin. IP-luokituksista ei varmaan kannata tällä palstalla puhua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minulla ole kuin yksi Xcover matkassa. Siihen voi vaihtaa akun ihan niinkuin johonkin vanhaan Nokialaiseen.
Takakansi auki ja tyhjä akku ulos ja täysi tilalle ja takakansi kiinni niin että naps. Eikä tarvita kynttä kummempaa työvälinettä.
Ja IP-luokituskin säilyy. Revi siitä.
Ai niin. IP-luokituksista ei varmaan kannata tällä palstalla puhua.Kokeilin. Akun vaihto ja Samsung XCoverin käynnistäminen uudelleen kestää suunnilleen minuutin. Ja taas ollaan täällä mekastamassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minulla ole kuin yksi Xcover matkassa. Siihen voi vaihtaa akun ihan niinkuin johonkin vanhaan Nokialaiseen.
Takakansi auki ja tyhjä akku ulos ja täysi tilalle ja takakansi kiinni niin että naps. Eikä tarvita kynttä kummempaa työvälinettä.
Ja IP-luokituskin säilyy. Revi siitä.
Ai niin. IP-luokituksista ei varmaan kannata tällä palstalla puhua.Mitä sillä on väliä saatko sen akun vsihdettua kun se yksi yksinäinen xcover lakkaa toimimasta? Eikä se IP-luokitettu xcover kuitenkaan kestä suolavesiroiskeita edes viikkoakaan (kyllä, kokeilin).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sillä on väliä saatko sen akun vsihdettua kun se yksi yksinäinen xcover lakkaa toimimasta? Eikä se IP-luokitettu xcover kuitenkaan kestä suolavesiroiskeita edes viikkoakaan (kyllä, kokeilin).
Voihan niitä ottaa mukaan vaikka 365 kappaletta niinkuin joku ehdotti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan niitä ottaa mukaan vaikka 365 kappaletta niinkuin joku ehdotti.
Niin voi, mutta kun tuo yksi Anonyymi tuossa totesi, että on vain yksi. Liekö sitten niin köyhä ettei ole toimintavarmaan paperikarttaan varaa, lienee käyttänyt kaikki rahansa kännykkäakkuihin.
- Anonyymi
Olisiko ylläpitolaturi parempi ja turvallisempi vaihtoehto?
- Anonyymi
Jos maasähköjärjestelmä tuntuu kalliilta niin se kannattaa jättää pursiseuran huoleksi.
Omaan veneeseen voi sitten rakentaa venesähköjärjestelmän. - Anonyymi
Mites jos ottaa varavirtalähteeksi muijan, kuntopyörän ja siihen kytketyn 12V laturin/akun?
Sotke, ämmä, sotke- Anonyymi
Tuollaisille vitseille naurettiin 80-luvulla. Päivitä itsesi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollaisille vitseille naurettiin 80-luvulla. Päivitä itsesi.
Hahahah suvaitsevainen sijaisloukkantuja löytyi tältäkin palstalta.
Menikö sukkakutimet solmuun feministipojulla?
- Anonyymi
Minulla menee niin, että seuran laituripaikalla on sähkötolppa. Tolpassa on sellainen hiukan tavanomaisa tuhdimpi liitin, kaiketi tyyppiä CEE.
Siitä vedän sopivalla jatkoroikalla sähkön veneeseen. Veneen puoleisessa johdon päässä on aivan tavallinen pistorasia. Kah, siihen kytken akkulaturin. Kah, akkulaturin kytken akkuun.
Tämähän taisi olla aloittajan tarve. Siinä nähdäkseni maasähköä kerrakseen. - Anonyymi
Eikö kannettava Hondan/Yamahan salkkugenu ole paras henkivakuutus, jos kaikki riippuu sähköstä?
Itse paskannan ja kusen mereen ja teen sapuskat spriikeittimellä, joten sähköjen loppuminen ei haittaa. Niin ja sekstantti ja paperiset kartat on :).
Plotterit ovat kädettömille - varsinkin pitkillä avomeriosuuksilla.
Jossain tuntemattomilla rannikkoväylillä niistä voi olla iloa, joskin elektronisissa kartoissa on paljon puutteita, moni kivi ja matalikko niistä puuttuu.- Anonyymi
Vai elektronisissa kartoissa puutteita? Enemmän niitä kiviä puuttuu noista liikenneviraston merikarttasarjoista kun mennään väylien ulkopuolelle. Kuulemma painoteknisistä syistä. Salkkugenun voi sitoa nilkkoihin ennen viimeistä uintiretkeä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai elektronisissa kartoissa puutteita? Enemmän niitä kiviä puuttuu noista liikenneviraston merikarttasarjoista kun mennään väylien ulkopuolelle. Kuulemma painoteknisistä syistä. Salkkugenun voi sitoa nilkkoihin ennen viimeistä uintiretkeä.
Ai sori, unohdin että elektroniset kartat ovat täydellisiä hahahahah!!!
Voi saatana mikä palsta tämäkin on - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai elektronisissa kartoissa puutteita? Enemmän niitä kiviä puuttuu noista liikenneviraston merikarttasarjoista kun mennään väylien ulkopuolelle. Kuulemma painoteknisistä syistä. Salkkugenun voi sitoa nilkkoihin ennen viimeistä uintiretkeä.
Liikenneviraston merikartat ovat kuvaus virallisista väylistä, ei väyläalueen ulkopuolisesta alueesta.
Jos haluat lisää kiviä niin osta ko. alueen maastokartta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liikenneviraston merikartat ovat kuvaus virallisista väylistä, ei väyläalueen ulkopuolisesta alueesta.
Jos haluat lisää kiviä niin osta ko. alueen maastokartta.Ei se paljoa maksaisi lisätä väylien ulkopuoliset kivet merikortteihin. Liikkumisen rajoittaminen pelkille väylille on vaan tyhmää. Paperisissa maastokartoissa on puolestaan puutteelliset väylämerkinnät. Molempi parempi ja elektronisina päällekäin paras.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai sori, unohdin että elektroniset kartat ovat täydellisiä hahahahah!!!
Voi saatana mikä palsta tämäkin onErittäin hyvä, lähes täydellinen. Paperikartta voittaa vain varmatoimisuudessa. Paperikartat perustuvat elektroniseen dataan mutta dataa on karsittu ja päivittäminen on hankalaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se paljoa maksaisi lisätä väylien ulkopuoliset kivet merikortteihin. Liikkumisen rajoittaminen pelkille väylille on vaan tyhmää. Paperisissa maastokartoissa on puolestaan puutteelliset väylämerkinnät. Molempi parempi ja elektronisina päällekäin paras.
Merenhalkikullitusta eivät satunnaiset kivet kiinnosta eikä se niitä luetteloi.
Jokainen saa liikkua ihan missä haluaa. Sitäkään ei Merenkulkuhallitus rajoita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Merenhalkikullitusta eivät satunnaiset kivet kiinnosta eikä se niitä luetteloi.
Jokainen saa liikkua ihan missä haluaa. Sitäkään ei Merenkulkuhallitus rajoita.Se tekee liikenneviraston tuotteesta huonomman ja sähköisestä kartasta paremman. MOT
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se tekee liikenneviraston tuotteesta huonomman ja sähköisestä kartasta paremman. MOT
Sähköinen kartta perustuu aina johonkin viralliseen karttatietoon, josta tehdään esim. paperikartat. Eli lähtötilanteessa siellä on samat kivet kuin paperikartassa.
Se mitä näkyy näytöllä on karttaohjelman tekijän valinta.
Sähköisen kartan tekijä ei tee pohjan luotausta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköinen kartta perustuu aina johonkin viralliseen karttatietoon, josta tehdään esim. paperikartat. Eli lähtötilanteessa siellä on samat kivet kuin paperikartassa.
Se mitä näkyy näytöllä on karttaohjelman tekijän valinta.
Sähköisen kartan tekijä ei tee pohjan luotausta.Siellä digitaalisessa virallisessa karttatiedossa on todella paljon kiviä joita paperisessa kartassa ei ole. Mittakaava ei salli niiden merkitsemistä, mutta sähköiseen kartan suurennoksessa ne kyllä näkyvät. Näkyykö muulloinkin ja osaako järjestelmä antaa hälytyksen niiden osuessa reitille kun suurennos ei ole päällä, on sitten valmistajasta kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköinen kartta perustuu aina johonkin viralliseen karttatietoon, josta tehdään esim. paperikartat. Eli lähtötilanteessa siellä on samat kivet kuin paperikartassa.
Se mitä näkyy näytöllä on karttaohjelman tekijän valinta.
Sähköisen kartan tekijä ei tee pohjan luotausta.Ei tee luotausta ei, mutta antaa käyttäjän päättää paljonko kiviä näkyy, kun virallisesta "pakollisesta" paperimerikortista niitä on siivottu liikaa pois. Se virallinen karttatieto johon kaikki kartat pohjautuu on nykyään digiformaatissa, siis sähköinen kartta parempi.
- Anonyymi
Syöttekö muuten etukäteen erektiolääkkeitä, ennen, kun kirjoittelette täällä?
Osalla vaikuttaa siltä, että on elin jäykkänä ja ajatus pehmeä.- Anonyymi
Elin seisoo ilman lääkkeitäkin, kiitos kysymästä. Ajatus ei seiso.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elin seisoo ilman lääkkeitäkin, kiitos kysymästä. Ajatus ei seiso.
Olet säännön vahvistava poikkeus.
- Anonyymi
Kiitos järki seisoo niin pirusti mutta alempana ei hievahdakaan: Tosin sitä ei tuon läskitynnyrin alta näe muutenkaan.
Kuseminen on vähän hankalaa kun ei käsi meinaa ylettää eikä sorminäppäryys riitä ryppyisen nakin onkimiseen esille
- Anonyymi
Aiheen olennaisin asia on tässä viestiketjussa jätetty kokonaan käsittelemättä.
Modernit akkulaturit ovat hakkeritekniikkaa, jolloin verkkopuolen virran tehollisarvoa ei voida laskea kaavalla hetkellinen latausvirta kertaa hetkellinen latausjännite jaettuna hyötysuhde, toisin kuin vanhoissa (vaiko peräti antiikkisissa) muuntajiin perustuvissa latureissa. Seurauksena ehdotettu hakkuritekniikkaan perustuva 30 A laturi voi ottaa verkkopuolelta hetkellisesti jopa yli 10A virran, ja kun laiturin tolpassa on samaan aikaan useampi sellainen, palaa tolpasta automaattisulake (johdinsuoja-automaatti).
Jos veneilijöillä olisi järkeä valita hieman pienempiä latureita, jäisi sulakkeet palamatta ja akut latautuisivat paljonkin nopeammin. Jos olet ainoa vene tolpassa häviät vain tunnin latausajassa, millä ei ole mitään merkitystä jos laiturissa ollaan yön yli, mutta kun veneitä on useampi on pienemmällä laturilla säästetty latausaika helposti 8 tuntia, koska niin kauan se tolppa pysyy ylikuormituksen seurauksena pimeänä, kun veneilijät nukkuvat. Ja tällä on käytännössä paljon suurempi merkitys, kuin lyhyellä teoreettisella aikasäästöllä ollessasi ainoa vene tolpassa.
Eli vielä kerran, rajoittakaa vapaaehtoisesti suuria hetkellisiä virtoja, niin kaikille riittää sähköä, ja akut latautuvat todellisuudessa paljon nopeammin. Ideaalitilanteessa käyttäkää muuntajia hakkurien sijasta halutessanne suuria latausvirtoja, mutta sitä lienee turhaa vaatia koska ne painavat enemmän, eikä marketeista sellaisia edes tahdo löytää. Pienen latausvirran laitteilla sillä ei ole käytännössä merkitystä vaikka olisikin hakkurilaite, koska virrat ovat silloin pieniä myös verkkopuolella.- Anonyymi
Se hetkellinen virtapiikki on niin lyhyt ettei sulake siinä ajassa pala.
- Anonyymi
No nyt on villiä teoretisointia. Hakkurilaturit aiheuttavat kyllä radiohäiriöitä, mutta eivät ne sellaisia virtapiikkejä ottopuolelle aiheuta, että johdinsuoja-automaatit räpsähtäisivät. Johdinsuojat räpsähtelevät, kun jotkut uunot käyttävät verkkovirtaa lämmittämiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No nyt on villiä teoretisointia. Hakkurilaturit aiheuttavat kyllä radiohäiriöitä, mutta eivät ne sellaisia virtapiikkejä ottopuolelle aiheuta, että johdinsuoja-automaatit räpsähtäisivät. Johdinsuojat räpsähtelevät, kun jotkut uunot käyttävät verkkovirtaa lämmittämiseen.
Niin, kun jotkut uunot käyttävät ylitehoisia lämppäreitä, tai miljoonaa hilavitkutinta. Joku 600w lämppäri ei vielä ongelmaa aiheuta ellei laiturisähköt ole rankasti alimitoitettu, mutta keittolevy, vedenkeitin, hiustenkuivain jne... tosin lämmittimiähän nekin. "Fiksu" laittaa uimatasolle salkkugenun pärisemään että telkkarit ja pleikkarit pysyy käynnissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se hetkellinen virtapiikki on niin lyhyt ettei sulake siinä ajassa pala.
Ei niitä lämpötehoon perustuvia vanhoja sulakkeita monessakaan paikkaa enää käytetä. Ne kyllä kestäisivät, koska aikavakio on niissä useamman sinikäyrän jaksonpituuden varran.
Mutta nykyiset automaattisulakkeet mittaavat virtaa paljon lyhyemmältä ajalta, ja kun menee yli asetusarvon räpsähtää virta poikki.
Hakkurilla verkkopuolen ottovirran hetkellinen maksimi voi hyvin olla yli 100 kertaa virran tehollisarvon verran, ja suurilla tehoilla se on vaan liikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, kun jotkut uunot käyttävät ylitehoisia lämppäreitä, tai miljoonaa hilavitkutinta. Joku 600w lämppäri ei vielä ongelmaa aiheuta ellei laiturisähköt ole rankasti alimitoitettu, mutta keittolevy, vedenkeitin, hiustenkuivain jne... tosin lämmittimiähän nekin. "Fiksu" laittaa uimatasolle salkkugenun pärisemään että telkkarit ja pleikkarit pysyy käynnissä.
600 watin lämppäri ei vie kuin 2.5A, jos toimii 1-vaiheisella verkkovirralla.
Mutta 500 watin hakkeri voi helposti viedä yli 12 A hetkellistä.
Vielä hölmömpää on jos se 600 watin lämmitin toimii 12 voltin järjestelmässä, ja sitä käytetään hakkurilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei niitä lämpötehoon perustuvia vanhoja sulakkeita monessakaan paikkaa enää käytetä. Ne kyllä kestäisivät, koska aikavakio on niissä useamman sinikäyrän jaksonpituuden varran.
Mutta nykyiset automaattisulakkeet mittaavat virtaa paljon lyhyemmältä ajalta, ja kun menee yli asetusarvon räpsähtää virta poikki.
Hakkurilla verkkopuolen ottovirran hetkellinen maksimi voi hyvin olla yli 100 kertaa virran tehollisarvon verran, ja suurilla tehoilla se on vaan liikaa.Johdonsuojiakin on hitaampia ja nopeampia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, kun jotkut uunot käyttävät ylitehoisia lämppäreitä, tai miljoonaa hilavitkutinta. Joku 600w lämppäri ei vielä ongelmaa aiheuta ellei laiturisähköt ole rankasti alimitoitettu, mutta keittolevy, vedenkeitin, hiustenkuivain jne... tosin lämmittimiähän nekin. "Fiksu" laittaa uimatasolle salkkugenun pärisemään että telkkarit ja pleikkarit pysyy käynnissä.
Tarkoitin ihan kaikkia laitteita, joissa sähköenergia on nimenomaisesti tarkoitus muuttaa lämpöenergiaksi. En oikein ymmärrä sellaisten tarvetta veneessä ylipäänsä. Kun veneellä kuitenkin enimmäkseen joutuu pärjäämään ilman verkkovirtaa, niin mistä se suuri virrantarve maasähköllä varustetussa laiturissa yhtäkkiä syntyy? Luulisi riittävän, että saa virtaa akkulaturille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei niitä lämpötehoon perustuvia vanhoja sulakkeita monessakaan paikkaa enää käytetä. Ne kyllä kestäisivät, koska aikavakio on niissä useamman sinikäyrän jaksonpituuden varran.
Mutta nykyiset automaattisulakkeet mittaavat virtaa paljon lyhyemmältä ajalta, ja kun menee yli asetusarvon räpsähtää virta poikki.
Hakkurilla verkkopuolen ottovirran hetkellinen maksimi voi hyvin olla yli 100 kertaa virran tehollisarvon verran, ja suurilla tehoilla se on vaan liikaa.Ehkäpä kannattaa tutustua automaattisulakkeen toimintaan ennenkuin tulee tänne latelemaan viisauksia. Ne tavallisen johdonsuoja-automaatit, joita laitureiden sähkötolpissakin on, eivät suinkaan mittaa mitään, vaan niidenkin toiminta perustuu ylikuormituksessa lämpenemiseen ja toiminnan kannalta oleellista on nimenomaan tehollinen arvo. Lisäksi niissä on sähkömagnetismiin perustuva oikosulkusuoja, joka sekään ei laukea hakkurilaturin aiheuttamista piikeistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitin ihan kaikkia laitteita, joissa sähköenergia on nimenomaisesti tarkoitus muuttaa lämpöenergiaksi. En oikein ymmärrä sellaisten tarvetta veneessä ylipäänsä. Kun veneellä kuitenkin enimmäkseen joutuu pärjäämään ilman verkkovirtaa, niin mistä se suuri virrantarve maasähköllä varustetussa laiturissa yhtäkkiä syntyy? Luulisi riittävän, että saa virtaa akkulaturille.
Samaa mieltä, eikä sitä akkulaturiakaan lomapurjehtija tarvitse kuin poikkeustilanteissa. Akut täynnä liikenteeseen, aurinkopaneelit lataavat minkä lataavat, satunnaisesti vähän koneajoa ja sähkönkulutus minimiin. Ehkä kerran viikossa vähän laiturisähköä varoiksi.
- Anonyymi
Mulla on 5KW dieselgeneraattori jonka nostan uimatasolle usein luonnonsatamissa, ei lopu sähkö....
- Anonyymi
Kyllä tuo 5kw loppuu nopeasti, kun sähköä käyttää.
Itsellä northenligts koteloitu äänieristetty kiinteä diesel genu, joka ei pahemmin ääntä pidä ja ei tehot aina riitä, kun useampia sähkö härpäkkeitä päällä.
Uimatasolla 🤣 joo ymmärsin vitsin... - Anonyymi
Missä sitä muuten säilytät? 100-150kg möhkälettä on kiva nostella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä sitä muuten säilytät? 100-150kg möhkälettä on kiva nostella.
Pelastuslautan tallissa. Taavetit on veneen perässä, niillä sen saa nostettua uimatasolle
- Anonyymi
Caravan pistoke veneeseen ja siitä kumikaapelilla pistorasiat veneeseen. Hinta alle 50e. Sulakkeet/vikavirrat löytyy tolpasta ja monessa laitteessa jo itsessään.
- Anonyymi
Ei missään tapauksessa.
- Anonyymi
No ei ne sulakkeet ja vikavirtasuojatkaan montaa kymppiä maksa. Eipä sitä tiedä millaisia virityksiä saariston laitureiden sähköistä löytyy - varmempaa laittaa omat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei missään tapauksessa.
Ja perustelut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja perustelut?
Perusteluksi riittää että minä olen kova veneilijä ja tiedän sähköstä kaiken kun lukiossakin sain fysiikasta hyväksytyn arvosanan ja sähkö on toinen etunimeni.
- Anonyymi
Hommaa toinen akku ja lataat tyhjentyneen aina himassa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
24h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?133768Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja283078Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy2782891Deodoranttiteollisuus
Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin71961- 2321600
Voitaisko olla kavereita?
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk61360- 751281
Martinan mies on Suomessa.
Siellä se on Martinan instassa ja täällä on jo ero tullut. Voi että kun huvittaa...2021235Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_41071Maistaisitko sinä näitä valmisruokia?
Terhi Kinnari ja Kinnarin tila voitti Suomalainen menestysresepti -kisan. Makuja Kinnarin tilan kaurapohjaisissa aterioi321055