Mikä on mekanismi jossa ytimen massa muuttuukin lämpöliikkeeksi?
Ytimen energia lämmöksi
Anonyymi-ap
17
319
Vastaukset
- Anonyymi
Massa on vain tapa mitata energiaa, m = E/c^2. Fuusiossa kaksi kevyttä ydintä yhdistyy ja syntyvä raskaampi ydin on protonien ja neutronien suhteen sidotumpi eli alhaisemman energian tila. Ylimääräinen energia vapautuu. Fissiossa raskas ydin halkeaa ja halkeamistuotteet ovat sidotumpi tila. Ylimääräinen energia vapautuu ja ilmenee mm. halkeamistuotteiden liike-energiana.
Sidosenergian suhteen rauta on sidotuin ydinrakenne. Vahvan vuorovaikutuksen laki sanelee tämän. Kun kevyistä tullaan fuusiolla kohti rautaa, niin energiaa vapautuu. Samoin käy, kun raskaista tullaan fissiolla kohti rautaa.- Anonyymi
Uraaniytimen halkeamisessa vapautuu noin 50 miljoona kertaa enemmän energiaa kuin tyypillisessä palamisreaktiossa, kun esim. hiiliatomi palaa hiilidioksidiksi. Pohjimmiltaan molemmissa on kyse samasta ilmiöstä. Sidosenergiaa vapautuu. Hiilen palaessa kyse on elektroniverhon sidosenergiasta. Tämäkin energiamuutos voidaan ilmaista haluttaessa massamuutoksena. Se on kuitenkin yhden CO2-molekyylin osalta hävävän pieni.
- Anonyymi
Tunnetaanko mekanismia missä muu kuin liike-energia muuttuu lämmöksi eli käsittääkseni liike-energia muodoksi.
- Anonyymi
Voiko ajatella että joku reaktiossa syntynyt hiukkanen törmää antaen liike-energiaa ympäristöönsä.
- Anonyymi
Nuo annetut selitykset ovat vain laskennallisia selostuksia kuten fysiikassa on tapana. Voidaan laskea systeemin energia ennen ja jälkeen tapahtuman ja tuossa tapahtumassa energia esim. muuttuu toiseksi, kuten potentiaalienergia liike-energiaksi kappaleen pudotessa gravitaatiokentässä-
Mutta aloittajan kysymää "mekanismia" ei kukaan tiedä.- Anonyymi
Kysyttiin "mekanismi jossa ytimen massa muuttuukin lämpöliikkeeksi"
Massa on energiaa ja energia säilyy kun se muuttaa muotoaan mm. liike-energiaksi. Jos tätä ei huomioida, niin "massa näyttää pienentyneen". Ytimen muutoksissa kyse on vahvasta vuorovaikutuksesta ja esim. hiilen palamisessa sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta. Vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkasena pidetään gluonia ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen tapauksessa virtuaalista fotonia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysyttiin "mekanismi jossa ytimen massa muuttuukin lämpöliikkeeksi"
Massa on energiaa ja energia säilyy kun se muuttaa muotoaan mm. liike-energiaksi. Jos tätä ei huomioida, niin "massa näyttää pienentyneen". Ytimen muutoksissa kyse on vahvasta vuorovaikutuksesta ja esim. hiilen palamisessa sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta. Vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkasena pidetään gluonia ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen tapauksessa virtuaalista fotonia.Et sinä selittänyt mitään "mekanismia", toistit vain oppikirjoista löytyvää mantraa.
Ei sille mekanismille löydy kuvausta. Sen sijaan fysiikka kertoo, miten asioita saadaan laskettua eri tilanteissa.
Esim. gravitaatiolle ei ole "selitystä", on vain Newtonin tai Einsteinin tapa laskea, mitä tapahtuu. Newton itse piti sitä, että maa vaikuttaisi kuuhun pitkän matkan päästä "vetovoimalla " , mielettömänä. Kertoipa vain, miten lasketaan eikä "tehnyt hypoteeseja".
YST:ssa pystytään laskemaan, miten " avaruus kaareutuu" ja miten tämä vaikuttaa kappaleiden liikkeisiin. Mutta ei tuonkaan "mekanismia" mitenkään pystytä selittämään.
Nämä vain esimerkkejä. Antavat kyllä erinomaisia laskutuloksia mutta eivät ne selitä, miksi lopulta tapahtuu se, mitä tapahtuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysyttiin "mekanismi jossa ytimen massa muuttuukin lämpöliikkeeksi"
Massa on energiaa ja energia säilyy kun se muuttaa muotoaan mm. liike-energiaksi. Jos tätä ei huomioida, niin "massa näyttää pienentyneen". Ytimen muutoksissa kyse on vahvasta vuorovaikutuksesta ja esim. hiilen palamisessa sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta. Vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkasena pidetään gluonia ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen tapauksessa virtuaalista fotonia.Esimerkiksi uraaniatomin ytimen hajotessa (fissio) tapahtuu seuraavaa:
Ydin hajoaa yleensä kahdeksi pienemmäksi ytimeksi ja parveksi pienempiä hiukkasia sekä fotoneita. Näiden yhteenlaskettu massa on vähemmän kuin alkuperäisen ytimen massa. Loppuosa energiasta kuluu tytärytimien virittämiseen korkeammille energiatiloille ja ulospäin singahtavien tytärytimien ja pienempien hiukkasten liike-energiaksi.
Jos nuo tytärytimet ja pienemmät hiukkaset kaikki absorboituvat hajoavan ytimen ympärillä olevaan aineeseen niin lopulta kaikki niiden energia törmäysten kautta päättyy ympäröivän aineen lämpöliikkeeksi eli lämpöenergiaksi.
Jos punnitaan systeemi ennen ytimen hajoamista ja hajoamisen jälkeen saadaan aivan sama tulos eli koko systeemin massa ei muuttunut vaikka ytimen osiin tallentunut massa pienenikin. Lämpöliikkeeseen päätynyt energia näkyy lämmenneen aineen massan kasvuna kaavan E=mc^2 mukaisesti ihan samalla lailla kuin tuo energia näkyi ytimen massassa ennen sen hajoamista. Samalla lailla jokaisen virittyneen atomin tai ytimen massa kasvaa tuon E=mc^2 kaavan mukaisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkiksi uraaniatomin ytimen hajotessa (fissio) tapahtuu seuraavaa:
Ydin hajoaa yleensä kahdeksi pienemmäksi ytimeksi ja parveksi pienempiä hiukkasia sekä fotoneita. Näiden yhteenlaskettu massa on vähemmän kuin alkuperäisen ytimen massa. Loppuosa energiasta kuluu tytärytimien virittämiseen korkeammille energiatiloille ja ulospäin singahtavien tytärytimien ja pienempien hiukkasten liike-energiaksi.
Jos nuo tytärytimet ja pienemmät hiukkaset kaikki absorboituvat hajoavan ytimen ympärillä olevaan aineeseen niin lopulta kaikki niiden energia törmäysten kautta päättyy ympäröivän aineen lämpöliikkeeksi eli lämpöenergiaksi.
Jos punnitaan systeemi ennen ytimen hajoamista ja hajoamisen jälkeen saadaan aivan sama tulos eli koko systeemin massa ei muuttunut vaikka ytimen osiin tallentunut massa pienenikin. Lämpöliikkeeseen päätynyt energia näkyy lämmenneen aineen massan kasvuna kaavan E=mc^2 mukaisesti ihan samalla lailla kuin tuo energia näkyi ytimen massassa ennen sen hajoamista. Samalla lailla jokaisen virittyneen atomin tai ytimen massa kasvaa tuon E=mc^2 kaavan mukaisesti.... ja tuo lämpöenergian aiheuttama massan kasvu tulee ihan suoraan siitä, että jokaisen liikkuvan atomin tai molekyylin (kaasu) sekä atominytimen (kiinteä aine) massa kasvaa sen liikenopeuden mukaisesti suhteellisuusteorian kaavojen mukaan. Kaavat löytyvät suhteellisuusteoriaa käsitteleviltä sivustoilta ja oppikirjoista.
Lämpöliikkeessä kiinteässä aineessa ytimet ovat paikallaan kiderakenteen määräämissä paikoissa. Lämpöliikkeessä ytimet värähtelevät sivulle tuosta tasapainopaikastaan. Kun värähtelyssä ytimen liike toista ydintä kohti kiinteässä aineessa hidastuu niiden välisen sähkömagneettisen voiman vuoksi (samanmerkkiset varaukset karkoittavat toisiaan) niin silloin energiaa hetkellisesti varastoituu sähkömagneettiseen kenttään, jolloin tuon kentän voimakkuuden kasvu lisää kappaleen massaa saman verran kuin mitä kappale kevenee ytimen liikkeen hidastumisen vuoksi. Hetken kuluttua kentän aiheuttama voima on työntänyt ytimet taas liikkumaan toisistaan poispäin, jolloin sama energia siirtyy takaisin ytimen liike-energiaksi ja siten sen relativistiseksi massaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
... ja tuo lämpöenergian aiheuttama massan kasvu tulee ihan suoraan siitä, että jokaisen liikkuvan atomin tai molekyylin (kaasu) sekä atominytimen (kiinteä aine) massa kasvaa sen liikenopeuden mukaisesti suhteellisuusteorian kaavojen mukaan. Kaavat löytyvät suhteellisuusteoriaa käsitteleviltä sivustoilta ja oppikirjoista.
Lämpöliikkeessä kiinteässä aineessa ytimet ovat paikallaan kiderakenteen määräämissä paikoissa. Lämpöliikkeessä ytimet värähtelevät sivulle tuosta tasapainopaikastaan. Kun värähtelyssä ytimen liike toista ydintä kohti kiinteässä aineessa hidastuu niiden välisen sähkömagneettisen voiman vuoksi (samanmerkkiset varaukset karkoittavat toisiaan) niin silloin energiaa hetkellisesti varastoituu sähkömagneettiseen kenttään, jolloin tuon kentän voimakkuuden kasvu lisää kappaleen massaa saman verran kuin mitä kappale kevenee ytimen liikkeen hidastumisen vuoksi. Hetken kuluttua kentän aiheuttama voima on työntänyt ytimet taas liikkumaan toisistaan poispäin, jolloin sama energia siirtyy takaisin ytimen liike-energiaksi ja siten sen relativistiseksi massaksi.Jonninjoutavaa oppikirjatietojen räpellystä. Kukahan noita viitsii lukea???
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jonninjoutavaa oppikirjatietojen räpellystä. Kukahan noita viitsii lukea???
Älä kysy fysiikkapalstalla jos et halua kuulla fysiikkaan perustuvaa vastausta. Kysy filosofiapalstalla niin saat korkealentoista höpinää vastaukseksi.
Ei tänne kuulu narinasi siitä että et ymmärrä oppikirjoissa esitettyä etkä vaivaudu asioita edes opettelemaan. Oma osaamattomuutesi ja asenneongelmasi on tosiaankin ihan oma ongelmasi eikä meitä velvoita mihinkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä kysy fysiikkapalstalla jos et halua kuulla fysiikkaan perustuvaa vastausta. Kysy filosofiapalstalla niin saat korkealentoista höpinää vastaukseksi.
Ei tänne kuulu narinasi siitä että et ymmärrä oppikirjoissa esitettyä etkä vaivaudu asioita edes opettelemaan. Oma osaamattomuutesi ja asenneongelmasi on tosiaankin ihan oma ongelmasi eikä meitä velvoita mihinkään.ei ollut ap:n kommentti :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ei ollut ap:n kommentti :)
Ihan sama pätee jokaisen kommentoijan kohdalla. Jos ei kiinnosta tietää mitä xyz:n perusteella johonkin keskusteluun vastataan niin kannattaa pysytellä poissa palstalta jonka aihe on xyz. Ei se sen vaikeampaa ole.
Senhän toki kaikki tietävätkin joten jäljelle jäävät halveksijat ovat joko troIIeja tai muulla tavalla mt-ongelmaisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
... ja tuo lämpöenergian aiheuttama massan kasvu tulee ihan suoraan siitä, että jokaisen liikkuvan atomin tai molekyylin (kaasu) sekä atominytimen (kiinteä aine) massa kasvaa sen liikenopeuden mukaisesti suhteellisuusteorian kaavojen mukaan. Kaavat löytyvät suhteellisuusteoriaa käsitteleviltä sivustoilta ja oppikirjoista.
Lämpöliikkeessä kiinteässä aineessa ytimet ovat paikallaan kiderakenteen määräämissä paikoissa. Lämpöliikkeessä ytimet värähtelevät sivulle tuosta tasapainopaikastaan. Kun värähtelyssä ytimen liike toista ydintä kohti kiinteässä aineessa hidastuu niiden välisen sähkömagneettisen voiman vuoksi (samanmerkkiset varaukset karkoittavat toisiaan) niin silloin energiaa hetkellisesti varastoituu sähkömagneettiseen kenttään, jolloin tuon kentän voimakkuuden kasvu lisää kappaleen massaa saman verran kuin mitä kappale kevenee ytimen liikkeen hidastumisen vuoksi. Hetken kuluttua kentän aiheuttama voima on työntänyt ytimet taas liikkumaan toisistaan poispäin, jolloin sama energia siirtyy takaisin ytimen liike-energiaksi ja siten sen relativistiseksi massaksi."... ja tuo lämpöenergian aiheuttama massan kasvu tulee ihan suoraan siitä, että jokaisen liikkuvan atomin tai molekyylin (kaasu) sekä atominytimen (kiinteä aine) massa kasvaa sen liikenopeuden mukaisesti suhteellisuusteorian kaavojen mukaan. Kaavat löytyvät suhteellisuusteoriaa käsitteleviltä sivustoilta ja oppikirjoista."
Relativistisen massan laskeminen on vain sama kuin tietyn kokonaisenergian E laskeminen
m_rel = gamma*m=E / c^2.
Kun olet laskenut kaikkien osien energiat yhteen, haluat varmaan myös osoittaa kokonaisuuden inertian olevan jotain tai kasvavan lämmetessä. Sitä varten sinun on myös muutettava saamasi energia tavalliseksi lepomassaksi m.
Objektin inertiaalinen massa on Lorenz-invariantti suure
c^4 * m^2 = E^2 - p^2 * c ^ 2
missä usein kerrotaan, että objekti saa olla paikallaan, kun se esittää mikä sen inertiaalinen massa on. Tällä ei kuitenkaan ole väliä ja kuumentunut aineesi saa alkaa liikkua. Voi ollakin, että sen keskipiste liikkuu johonkin välittömästi ja p:tä on vaikea seurata. Tämän takia olisi hyvin olellista pitää huolta siitä, että jotkut osat pystyvät aina muodostamaan sen kokonaisuuden, jolle massan m muutoksia halutaan esittää.
Kun sanoit, että liikkestä johtuva energia tarkoittaa relativistista massaa, tämä on samantekevää. Saat saman kokonaisenergian E vaikka kutsuisit tiettyä osaa energiasta 'liikkeeksi sinänsä'.
On olemassa kokonaisenergioita, joita ei ole määritelty pelkällä SR:n kinematiikalla. Näitä potentiaali- tai sidosenergioita ei voi tunnistaa per pieni osa ottamalla huomioon vain niiden relativistinen massa. Mutta silti ne ovat yleisessä käytössä esim. ytimissä. Seuraavassa kun puhutaan sähköstä, ei varmaan ole mitään erityistä tulemista ihan suoraan mistään. Ja siinä mielessä, jos sitä ei selitetä, ei ole paljon hyötyä selittää lämpöäkään.
"Kun värähtelyssä ytimen liike toista ydintä kohti kiinteässä aineessa hidastuu niiden välisen sähkömagneettisen voiman vuoksi (samanmerkkiset varaukset karkoittavat toisiaan) niin silloin energiaa hetkellisesti varastoituu sähkömagneettiseen kenttään, jolloin tuon kentän voimakkuuden kasvu lisää kappaleen massaa saman verran kuin mitä kappale kevenee ytimen liikkeen hidastumisen vuoksi. "
Tässä ei muuten ole välttämättä tarkoitus olla kyseessä SM-kentän energia, joka olisi Poyntingin-vektorin muuttaminen ei-nolla vektoriksi. Kyseinen vektori ei välttämättä synny olemalla jossain, ja aiheuta menemistä takaisin. Energian pitäisi olla joko varatun hiukkasen potentiaalienergiaa tai säteilyä. Jälkimääinen todennäköisesti säteilee kauemmas kuin nämä kaksi varausta, mutta ei välttämättä kaiken aineen ulkopuolelle.
- Anonyymi
Onko ihan sama ongelma miten kemiallinen sidosenergia muuttuu lämmöksi.
- Anonyymi
Sidoksen syntyessä sidosenergiaa vastaava massa häviää sen muuttuessa lämmöksi.
Miksi ei muuten potkaise fotonia sen sijasta?
- Anonyymi
"""Et sinä selittänyt mitään "mekanismia", toistit vain oppikirjoista löytyvää mantraa.
Ei sille mekanismille löydy kuvausta. Sen sijaan fysiikka kertoo, miten asioita saadaan laskettua eri tilanteissa.
Esim. gravitaatiolle ei ole "selitystä", on vain Newtonin tai Einsteinin tapa laskea, mitä tapahtuu. Newton itse piti sitä, että maa vaikuttaisi kuuhun pitkän matkan päästä "vetovoimalla " , mielettömänä. Kertoipa vain, miten lasketaan eikä "tehnyt hypoteeseja"."""
Mikä on mekanismin määritelmä, jota käytät?
Kun puhutaan yhdestä kappaleesta (atomi) ja puhutaan, että sen massa tms. ominaisuus muuttuu, kukaan ei voi periaatteessa tulla keskusteluun ja kysyä neutraalisti, että mikä mekanismi tämän takana on. Jos atomi ja toinen atomi ja niiden muuttuminen yhtäaikaa ei ole kyseinen mekanismi, silloin tällainen kysyjä ehdottaa, että todellisuus koostuu jostain muustakin kuin atomeista. Etenkin mekanismin määritelmä on silloin aina jotain muuta kuin, mitä on olemassa ja mikä muuttuu.
Toisaalta tämä antaisi olettaa, että fysiikan teoria on parempi, jos siinä on pieniä osia. Tai jos on kaksi yhtä hyvin samaa asiaa laskeavaa teoriaa, niin näistä pienempien osien teoria on kahdesta teoriasta aina valittava. Occamin partaveitsen yhden idean pitäisi olla, ettei pidä kysyä, mitä muuta mekanismia jossakin on.
Gravitaatioon ilmestyi tavallaan pieniä osia jo GR:n esityksen jälkeen, koska se esitti parametriavaruuden täyttyvän oikean avaruuden väpätyksistä,. Niitä ei olisi koskaan pidetty samanlaisina pieninä yksityiskohtina, jos samassa asemassa yrittäisi olla vain gravitaatiopotentiaali. Tämä taas johtuu siitä, että ns. laskumekanismista puuttuu derivaattatermejä ajan suhteen.
https://physics.stackexchange.com/questions/716807/does-the-newtonian-gravitational-field-have-momentum-analogous-to-the-poynting-v
Jos GR:ää kuitenkin sanoo -mekanismiksi, silloin Newtonia voi sanoa ensin hitaiksi approksimoitujen lähteiden -mekanismiksi. Ja lisäksi kentäksi, jolla ei ole kaikkia vaikutuksia mitä toisella. Mutta ne tuskin ovat tärkeitä, kun tarvitaan vain mekanismin määritelmä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.303531Kukka ampu taas Kokkolassa?
T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs91588Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1131483Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2241290Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain34903Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht242893Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.132892- 60879
Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ66854Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲98829