Onko sika 291i paras valinta veden alla olevan messinkisen läpiviennin tiivistykseen? Veneen runko on lasikuitu/gelcoat pinnalla. Tarvitaanko jotain primeria sikan massan kansa? Sikan datalehti ei anna selvää vastausta soveltuvuudesta messingille.
Messinkisen läpiviennin tiivistemassa
Anonyymi-ap
292273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Parasta en tiedä, mutta tuota Sikaa olen käyttänyt, ja ainakin 10 vuoteen ei ole tullut ongelmia.
Sika 291 olen myös käyttänyt ilman mitään primereita ja on toiminut odotetusti.
Onko raadilla kokemusta parhaasta liimasta vetolaitteen ulommaisen suojakumin liimaamisesta runkoon? Sen pysyvyydessä on ollut ongelmia.
Kyllä se suojakumi onBostigilla pysynyt,puhdistaa kunnolla asetonilla veneen rungon
Polyuretaaniliima kestää melkein mitä vaan.
Sika 2xx-sarja ei kestä kuparia mitä messingissä ja joissakin myrkkymaaleissa on. 591 on parempi valinta. Ja jos haluat että varmasti pysyy, niin primeri pohjalle.
Läpivienti tulee sillä puristavalla laipalla kiinni, niin kyllä varmaan purkkakin olisi riittävä.
Veden alle eikä edes veden päälle ei pidä asentaa messinkiosaa. Messinki ei kuulu meriveteen. Ei edes "Meriveden kestävä messinki". Jos ja kun käyttää tuollaiseen huoltohommaan kuitenkin useamman työtunnin, hankkii tarvittavat aineet, työkalut jne, ei ole mitään järkeä "säästää" itse osan hinnassa.
Ainoa oikea materiaali on pronssi. Pronssiosa maksaa ehkä noin 30% enemmän, mutta on syöpymisenkestoltaan lähes ikuinen. Messinki syöpyy sinkkikadon takia kuin varkain pesusienimäiseksi ja hauraaksi. Tämä vinkki ei maksa mitään.
Mitään metalleja ei pidä merivedessä käyttää.
Komposiittiosa on oikein asennettuna ikuinen, myös valtamerikäytössä.
Edellyttää, ettei sisäpuolista asennusta kiristetä metrin putkipihdeillä Schwarzenegger-otteella.
Sen enempää "haponkestävät", messinkiset kuin pronssisetkaan eivät pidemmän päälle kestä meriveden ja/tai galvaanisen korroosion vaikutusta erikseen eivätkä yhdessä.
Vaihda kerran kunnolliset komposiittiset ja unohda koko veneen loppuiäksi läpivienneistä murehtiminen. Eivät syövy, eivät haurastu, eivät haperru ja ovat täysin tunteettomia naapuriveneen päin persettä tehdyille maasähköasennuksille.
Oliko muuta?
Ääni Trudesignille. Näitä olen asennellut ja sika 291 on pitänyt. Läpivientiä ei saa tosiaan "tappaa" (kuten muitakaan kierteitä) liialla voimalla.
Kyllä kestävät, kun ne yhdistetään anodiin...
Hyvässä veneseurassa et saa katsastusta läpi käyttämällä messinkiläpivientejä, pitää olla joko pronssinen tai komposiittia.
Ennen tällaisia isoja muutostöitä kannattaa aina ensin olla yhteydessä seuran katsastajaan!
Tuttu katsastushenkilö pani nimen ja päivämäärän paperiin ja sanoi että rastita ite. No, nyt vene on ykkösluokassa, kiäh kiäh.
Nyt, kun muutama humanistikoulutuksen saanut besserwisser on päässyt loistamaan kemian osaamisella, niin kemistinä voin sanoa, että kyllä se merimessinki kestää. Erityisen pitkään se kestää meidän vähäsuolaisessa murtovedessämme.
Suurin vaara on jäätyminen, ei kemiallinen korroosio.
Paitsi että galvaaninen korroosio tekee messinkiosista selvän vaikka vuotovirtaa kuseva vene olisi samassa satamassa kymmenien metrien päässä.
Toinen huvittava juttu on että siitä messingistäsi on kuparia suuri osa.
Metallien galvaaninen jännitesarja, potkuriakselisi, vetolaitteesi, peräsinakselisi taas jotain muuta metallia. Mitä?
Hulluimmat vielä maadoittavat kaikki läpiviennit veneessä yhteen pisteeseen veneen sähköjärjestelmän kanssa ja olenpa nähnyt senkin, että maasähkön KeVi on lyöty samaan maadoituskiskoon.
Jäätyminen ei ole minkään valtakunnan ongelma missään läpiviennisä, kun ne jättää auki venettä nostaessa.
Jos venttiili siitä minimaalisesta väliin jäävästä vesimäärästä halkeaa, se on paska.
Purin veneestäni läpiviennin, kun hana jumittui. Läpivienti oli 32v vanha ja messinkinen, mutta se oli kyllä täysin kulumaton. Hana tietty ei ollut, kun se oli jumissa
Eivät ne sisävesillä tai jokisuulla venettä pitäessä mihinkään syövy, eikä siinä tapauksessa, että veneessä ei ole lv-varaajaa eikä typeriä maadoituksia kytketty läpivienteihin.
Vieläkin jotkut puusilmät vetävät maajohdot veneen miinuskiskosta läpivienteihin.
Varsinaisia sähkökemian spesialisteja :).
Hanat eivät jumitu, kun niitä avaa ja sulkee veneellä käydessä ja sieltä lähtiessä.
Vakuutus ei muuten korvaa mitään jos parkkiin jätetty vene uppoaa läpiviennin pettäessä avoimen hanan yläpuolelta, esimerkiksi letkun haljetessa tai klemmarin pettäessä.
Läpiviennin pettäessä kulussa meillä kaikilla on hieno puutappisarja, josta voi valita aina juuri oikeankokoisen veskinpöntön takaseinän takana olevaan pettäneeseen läpivientiin, huutavan muijan suun tukkimiseen tai omaan perseeseen silloin, kun purjehdus alkaa tuntua hyvältä ja fiksulta hommalta Suomen ilmastossa....
Sopivissa olosuhteissa alumiinikin palaa kirkkaalla liekillä.
Siksi sitä ei pidäkään käyttää läpivienneissä :D
Komposiitissa on se ongelma, että siitä ei ole pitkäaikaiskokemusta. VOI olla vaikka miten hyvä materiaali. Aika sen näyttää. Ja jos vene myydään eteenpäin tai kyllästytään koko harrastukseen alle viidessä vuodessa, niin väliäkö hällä, lyödään koko homma seuraavan omistajan käteen.
Pronssista materiaalina on tuhansien vuosien kokemus. Samoin messingistä. Ja olen itse avannut pohjaventtiilin hanan, joka kosketuksesta mureni sormiin. Eli oli syöpynyt juuri tuollaiseksi harsomaiseksi kupariverkoksi, kaikki sinkki poissa. Oli muuten jännän näköinen!
Varmasti messinki kestää hapettumista jossakin kemian oppikirjan sivulla olevassa jännitesarjataulukossa. Valitettavasti elävässä elämässä ei aina noudateta tuollaisia hyviä periaatteita. On erilaisia syöpymisympäristöjä, jätevesiä, vuotovirtoja siis sähkövirtoja, ynnä muuta.
Yritä siinä sitten pyristellä :D
Komposiitista on 50 vuoden kokemus ja kokemusta tulee joka vuosi yksi vuosi lisää.
Kuinka kauan sinulla on elinikää jäljellä?
Ensimmäiset komposiitiksi luettavat materiaalit tehtiin yli 5000 vuotta sitten. Se oli eräänlaista vaneria. Se oli kauan ennen messingin keksimistä.
Lasikuituitu ja muovikomposiitit alkoivat kautensa 1930-luvulta. Meriveden kestävä pronssi on kehitetty n.1850.
Pronssista ei ole tuhansien vuosien kokemus eikä edes sitä edeltävästä kuparista, jota on käytetty 1750-luvulta laivojen pohjissa. Hyvä, jos edes 200 vuotta. Pikkuinen dekadivirhe siis.
Komposiittissa on vielä isompi ajoitusvirhe, jos lähtökohtana on 5000 vuotta sitten. Siinä on 100 kertainen ajoitusvirhe. Jos tarkoitetaan vain muovikomposiitteja, niin virhe on vain 50 vuotta.
No montako vaneriläpivientiä tai -venttiiliä olet veneissä nähnyt?
Lukuisia läpivientejä olen nähnyt, joissa vaneri on ollut osa läpiviennin kokonaisuutta.
No montako vanerista läpivientiä? Montako venttiiliä?
Kymmenen? 20?
En laskenut, kun en osannut odottaa kysymystä.
Vanerivahvike läpiviennissä on yleinen.
Kaikki osat eivät tietenkään ole vaneria, ajattele vähän 😁
Höpö höpö.
Katso otsikkoa ja ajattele vähän. Jopa veneen materiaali on aloituksessa mainittu. Kyse on lasikuituveneen läpivienneistä ja niiden materiaaleista, ei veneiden eikä vahvikkeiden(?) materiaaleista.
Ja enpä ole nähnyt läpivientien yhteydessä yhtäkään vanerivahviketta.
Ensimmäinen googlehaku tuotti tuollaisen:
https://3.bp.blogspot.com/-ujCZldaVJ84/UTDlXz1GbKI/AAAAAAAAAh4/RO1F3WNJY5o/s1600/Bayliner+2750+pohjanläpiviennit+001.jpg
Etpä ole paljoa nähnyt
Minä olenkin nähnyt veneitä livenä, en googlettamalla.
Laaduttomasti rekennetuissa veneissä on materiaalien villiä käyttöä. Tuossa näyttää olevan alimitoitettua laminaattia tukemassa pohjois-amerikkalaista puuta, ei vaneria.
Ihan hyvä läpivienti tuo on. Kelpaa runkokatsastajalle sellaisenaan.
Sopiva valtamerikäyttöön ihan jees.
Materiaali pronssi/vaneri