Jaksopeli helvettiin

Samalla pitää nykyiset hiekkatekonurmikentät peittää kunnon soralla ja kieltää lasikuitumailat tai mistä sitten lienevätkin ne nykyajan mailat tehty. Koivuklapit vaan heilumaan niinkuin ennen sotiakin. Polttoheitto myös takaisin ja kypärät on kiellettävä välittömästi. Muistan vielä elävästi, miten Wiipurissa kesällä -38 minä...

topi kirjoitti:

Samalla pitää nykyiset hiekkatekonurmikentät peittää kunnon soralla ja kieltää lasikuitumailat tai mistä sitten lienevätkin ne nykyajan mailat tehty. Koivuklapit vaan heilumaan niinkuin ennen sotiakin. Polttoheitto myös takaisin ja kypärät on kiellettävä välittömästi. Muistan vielä elävästi, miten Wiipurissa kesällä -38 minä...

Lue lisää

Jäämme odottomaan mielenkiinnolla ja miten liittyy avaukseen? Entä RU-38?

topi kirjoitti:

Samalla pitää nykyiset hiekkatekonurmikentät peittää kunnon soralla ja kieltää lasikuitumailat tai mistä sitten lienevätkin ne nykyajan mailat tehty. Koivuklapit vaan heilumaan niinkuin ennen sotiakin. Polttoheitto myös takaisin ja kypärät on kiellettävä välittömästi. Muistan vielä elävästi, miten Wiipurissa kesällä -38 minä...

Lue lisää

kypärien käyttö on aiheellista pesiksessä koska siinä voi saada ikuisen vamman tai jopa kuolla kun pallo osuu sopivasti kasvoihin nähnyt muutaman ilkeän tapauksen ja kypärät on turva varustusta ettei tulisi pahoja loukaantumisia
eli ei missään nimes pois kypäriä

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.

K. Eino Lahti kirjoitti:

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.

Lue lisää

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."

Tämän yleisen harhaluulon olen joutunut oikaisemaan usein ennenkin, mutta menköön vielä kerran.

Jaksopeli oli Veikkauksen keksintö, mutta tasapelien vähäisyys ei ollut se oleellinen ongelma vaan liian suurista tasoeroista johtunut lopputulosvaihtoehtojen jakauman sopimattomuus Veikkauksen palautusprosenttiin tai deduktioon, kuinka vaan. Veikkauksen deduktio oli tuolloin 20%, ja koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95, Veikkaus ei olisi voinut ottaa kohteeksi sellaisia otteluja, joissa suosikin voiton todennäköisyyn olisi ollut yli 76%. Tuon rajan ylitti silloin vuoroparipesäpallossa noin joka neljäs ottelu. Veikkaus siis olisi joutunt maksamaan tuotteesta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Jaksopelillä suosikin suoran voiton todennäköisyys saatiin laskemaan ääritapauksessakin riittävän lähellä em. rajaa ja sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. Veikkauksellahan on säännöllisesti kohteina mm. koripalloa, jossa tasapelin todennäköisyys on vielä selvästi pienempi kuin vuoroparipesäpallon, joten sen ongelman kanssa voi elää.

Jos kuitenkin Veikkaus olisi ottanut vuoroparipesäpallon pitkävetoon (siis riittävän tasaiset ottelut), niin sopupelivoitot olisi ollut vieläkin helpompi junailla. Tasapelin kerroin olisi ollut huomattavan korkea (yleensä 7-8) ja tasapelin sopupelaaminen ei ole ongelma eikä mikään lajissa, jossa juoksuja voi lahjoittaa vastustajalle harhaheiton tai vapaataipaleen muodossa ilman mainittavia näyttelijän lahjoja. Joukkue olisi kärsinyt sopuilusta tasan sen saman yhden pisteen verran kuin jaksopelipesäpallossakin. Voittokertoimet sen sijaan olisivat olleet moninkertaiset nyt nähtyihin sopurivikertoimiin nähden.

On totta, että jaksopelissä vahemmän juoksuja tehnyt voi voittaa ottelun. Aivan vastaavasti esim. lentopallossa, tenniksessä, sulkapallossa ja monessa muussa lajissa vähemmän pisteitä voittanut pelaaja voi voittaa ottelun, mutta eipä sitä ole niissä ongelmana nähty.

Jaksopeli on voimassa edelleen, koska se lisää pesäpallo-ottelun kiinnostavuutta. Erityisesti tämä näkyy junioriotteluissa, joissa tasoerot usein ovat suuria. Vuoroparipesiksen tauolla olisi turha yrittää puhaltaa henkeä joukkueeseen, joka on 20 juoksua tappiolla. Jaksopelissä lähdetään nollilta ja myös se ekan jakson voittanut joukkue joutuu tekemään töitä myös ottelun loppupuolella saadakseen täydet pisteet.

topi kirjoitti:

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."

Tämän yleisen harhaluulon olen joutunut oikaisemaan usein ennenkin, mutta menköön vielä kerran.

Jaksopeli oli Veikkauksen keksintö, mutta tasapelien vähäisyys ei ollut se oleellinen ongelma vaan liian suurista tasoeroista johtunut lopputulosvaihtoehtojen jakauman sopimattomuus Veikkauksen palautusprosenttiin tai deduktioon, kuinka vaan. Veikkauksen deduktio oli tuolloin 20%, ja koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95, Veikkaus ei olisi voinut ottaa kohteeksi sellaisia otteluja, joissa suosikin voiton todennäköisyyn olisi ollut yli 76%. Tuon rajan ylitti silloin vuoroparipesäpallossa noin joka neljäs ottelu. Veikkaus siis olisi joutunt maksamaan tuotteesta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Jaksopelillä suosikin suoran voiton todennäköisyys saatiin laskemaan ääritapauksessakin riittävän lähellä em. rajaa ja sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. Veikkauksellahan on säännöllisesti kohteina mm. koripalloa, jossa tasapelin todennäköisyys on vielä selvästi pienempi kuin vuoroparipesäpallon, joten sen ongelman kanssa voi elää.

Jos kuitenkin Veikkaus olisi ottanut vuoroparipesäpallon pitkävetoon (siis riittävän tasaiset ottelut), niin sopupelivoitot olisi ollut vieläkin helpompi junailla. Tasapelin kerroin olisi ollut huomattavan korkea (yleensä 7-8) ja tasapelin sopupelaaminen ei ole ongelma eikä mikään lajissa, jossa juoksuja voi lahjoittaa vastustajalle harhaheiton tai vapaataipaleen muodossa ilman mainittavia näyttelijän lahjoja. Joukkue olisi kärsinyt sopuilusta tasan sen saman yhden pisteen verran kuin jaksopelipesäpallossakin. Voittokertoimet sen sijaan olisivat olleet moninkertaiset nyt nähtyihin sopurivikertoimiin nähden.

On totta, että jaksopelissä vahemmän juoksuja tehnyt voi voittaa ottelun. Aivan vastaavasti esim. lentopallossa, tenniksessä, sulkapallossa ja monessa muussa lajissa vähemmän pisteitä voittanut pelaaja voi voittaa ottelun, mutta eipä sitä ole niissä ongelmana nähty.

Jaksopeli on voimassa edelleen, koska se lisää pesäpallo-ottelun kiinnostavuutta. Erityisesti tämä näkyy junioriotteluissa, joissa tasoerot usein ovat suuria. Vuoroparipesiksen tauolla olisi turha yrittää puhaltaa henkeä joukkueeseen, joka on 20 juoksua tappiolla. Jaksopelissä lähdetään nollilta ja myös se ekan jakson voittanut joukkue joutuu tekemään töitä myös ottelun loppupuolella saadakseen täydet pisteet.

Lue lisää

"koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95"

tuossa piti tietysti lukea 1.05

topi kirjoitti:

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."

Tämän yleisen harhaluulon olen joutunut oikaisemaan usein ennenkin, mutta menköön vielä kerran.

Jaksopeli oli Veikkauksen keksintö, mutta tasapelien vähäisyys ei ollut se oleellinen ongelma vaan liian suurista tasoeroista johtunut lopputulosvaihtoehtojen jakauman sopimattomuus Veikkauksen palautusprosenttiin tai deduktioon, kuinka vaan. Veikkauksen deduktio oli tuolloin 20%, ja koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95, Veikkaus ei olisi voinut ottaa kohteeksi sellaisia otteluja, joissa suosikin voiton todennäköisyyn olisi ollut yli 76%. Tuon rajan ylitti silloin vuoroparipesäpallossa noin joka neljäs ottelu. Veikkaus siis olisi joutunt maksamaan tuotteesta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Jaksopelillä suosikin suoran voiton todennäköisyys saatiin laskemaan ääritapauksessakin riittävän lähellä em. rajaa ja sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. Veikkauksellahan on säännöllisesti kohteina mm. koripalloa, jossa tasapelin todennäköisyys on vielä selvästi pienempi kuin vuoroparipesäpallon, joten sen ongelman kanssa voi elää.

Jos kuitenkin Veikkaus olisi ottanut vuoroparipesäpallon pitkävetoon (siis riittävän tasaiset ottelut), niin sopupelivoitot olisi ollut vieläkin helpompi junailla. Tasapelin kerroin olisi ollut huomattavan korkea (yleensä 7-8) ja tasapelin sopupelaaminen ei ole ongelma eikä mikään lajissa, jossa juoksuja voi lahjoittaa vastustajalle harhaheiton tai vapaataipaleen muodossa ilman mainittavia näyttelijän lahjoja. Joukkue olisi kärsinyt sopuilusta tasan sen saman yhden pisteen verran kuin jaksopelipesäpallossakin. Voittokertoimet sen sijaan olisivat olleet moninkertaiset nyt nähtyihin sopurivikertoimiin nähden.

On totta, että jaksopelissä vahemmän juoksuja tehnyt voi voittaa ottelun. Aivan vastaavasti esim. lentopallossa, tenniksessä, sulkapallossa ja monessa muussa lajissa vähemmän pisteitä voittanut pelaaja voi voittaa ottelun, mutta eipä sitä ole niissä ongelmana nähty.

Jaksopeli on voimassa edelleen, koska se lisää pesäpallo-ottelun kiinnostavuutta. Erityisesti tämä näkyy junioriotteluissa, joissa tasoerot usein ovat suuria. Vuoroparipesiksen tauolla olisi turha yrittää puhaltaa henkeä joukkueeseen, joka on 20 juoksua tappiolla. Jaksopelissä lähdetään nollilta ja myös se ekan jakson voittanut joukkue joutuu tekemään töitä myös ottelun loppupuolella saadakseen täydet pisteet.

Lue lisää

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."
- Siis veikkaajalle tulos 2-1 supervuoron tai kotiutuslyöntikilpailun jälkeen on X, eli tasapeli, tajusitko?

Jos Veikkauksella on ongelma vedonlyöntinsä järjestämisessä ei sen pitäisi olla pesäpallon vika?

Usein verrataan lentopalloon, tennikseen, ym. tuota pistelaskusysteemiä. Oletkohan lainkaan perehtynyt pesäpalloon. Nykyäänhän toki asiaan perehtymättömät puhuvat pinnojen tekemisestä, kun puhe on juoksuista. Kysymys on lajin häviämisestä tai systemaattisesta hävittämisestä, jota ikävä kyllä ei sinun kaltaisesi ymmärrä.

Miten voit osoittaa väitteittesi tueksi jotain, mikä on lisännyt lajin suosiota. Ja miksi monenkin asiantuntijan mukaan virheelliseksi osoittautuneesta jaksopelistä ei voi luopua?

K. Eino Lahti kirjoitti:

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.

Lue lisää

Nykypesiksessä on ongelmana kummalliset lopputulokset. Voitat ottelun, mutta jää pettymyksen maku suuhun, kun et saakkaan siitä täysiä pisteitä. Tai ottelu on tauolla, ja yksi piste on jo kadonnut "liitolle" jaksotasapelin myötä. Tulisi palata entiseen selkeään 9:n vrp:n systeemiin. Tai sitten edes pelata tätä jaksopeliä vaan voitoista ilman muita tuloksia, kuten pudotuspeleissä tehdään.

K. Eino Lahti kirjoitti:

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."
- Siis veikkaajalle tulos 2-1 supervuoron tai kotiutuslyöntikilpailun jälkeen on X, eli tasapeli, tajusitko?

Jos Veikkauksella on ongelma vedonlyöntinsä järjestämisessä ei sen pitäisi olla pesäpallon vika?

Usein verrataan lentopalloon, tennikseen, ym. tuota pistelaskusysteemiä. Oletkohan lainkaan perehtynyt pesäpalloon. Nykyäänhän toki asiaan perehtymättömät puhuvat pinnojen tekemisestä, kun puhe on juoksuista. Kysymys on lajin häviämisestä tai systemaattisesta hävittämisestä, jota ikävä kyllä ei sinun kaltaisesi ymmärrä.

Miten voit osoittaa väitteittesi tueksi jotain, mikä on lisännyt lajin suosiota. Ja miksi monenkin asiantuntijan mukaan virheelliseksi osoittautuneesta jaksopelistä ei voi luopua?

Lue lisää

K.Eino Lahti kirjoitti:
""- Siis veikkaajalle tulos 2-1 supervuoron tai kotiutuslyöntikilpailun jälkeen on X, eli tasapeli, tajusitko? ""

Minä kirjoitin:
"sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. "

Kukahan tässä nyt ei tajua? Jos sinulla on vaikeuksia jonkin tuossa lauseessa tai missä tahansa kirjoituksessani esiintyneen sanan ymmärtämisessä, niin kysy, autan toki mielelläni.

"Oletkohan lainkaan perehtynyt pesäpalloon."

Pikaisesti laskien katsoin esim. viime kaudella hallipelit mukaanlukien kolmisenkymmentä ottelua eli saman verran kuin keskimäärinkin viimeisen n. kymmenen vuoden aikana. Olen sitä ikäluokkaa, joka on nähnyt myös vuoropesisaikakauden ja poistunut useamman kerran tauolla paikalta, kun en ole jaksanut uskoa tauolla 10-15 juoksua häviöllä olleen joukkueen ihmenousuun ottelun loppuosassa.

"Nykyäänhän toki asiaan perehtymättömät puhuvat pinnojen tekemisestä, kun puhe on juoksuista."

Ihanko totta? Minä kun vallan luulin, että ne on maaleja, kun etenijä kiertää kentän. Pitää näköjään puuttua epäolennaisuuksiin kun asiaperusteet loppuvat.

"Miten voit osoittaa väitteittesi tueksi jotain, mikä on lisännyt lajin suosiota."

Missä olen moista väittänyt? Suosion lisääntyminen ja mielenkiinnon lisääntyminen ovat kaksi eri asiaa. Mielenkiinnon lisääntyminen on subjektiivinen asia. Minun mielestäni se on lisääntynyt, sinun mielestäsi ei. Jos valtaenemmistö olisi kanssasi samaa mieltä, jaksopeli olisi jo heitetty romukoppaan. Miesten superpesisksen korkein vuotuinen katsojamäärä on saavutettu v. 1997 eli jaksopelin aikana, mikä kertonee jotain suosiosta. Nykyään ollaan kaukana niistä lukemista katsojamäärien romahdettua vuoden 1998 jälkeen. Mahdatkohan oivaltaa miksi?

"Ja miksi monenkin asiantuntijan mukaan virheelliseksi osoittautuneesta jaksopelistä ei voi luopua? "

Siksi koska vielä useamman asiantuntijan mielestä jaksopeli on parempi pelimuoto. Pesäpallossa ei harrasteta vähemmistödemokratiaa.

Tyytymätön pesiksen ystävä kirjoitti:

Nykypesiksessä on ongelmana kummalliset lopputulokset. Voitat ottelun, mutta jää pettymyksen maku suuhun, kun et saakkaan siitä täysiä pisteitä. Tai ottelu on tauolla, ja yksi piste on jo kadonnut "liitolle" jaksotasapelin myötä. Tulisi palata entiseen selkeään 9:n vrp:n systeemiin. Tai sitten edes pelata tätä jaksopeliä vaan voitoista ilman muita tuloksia, kuten pudotuspeleissä tehdään.

Lue lisää

Myös oikeudettomasti voittaneella joukkueella ei ole häävi fiilis. Nimittäin huonompi voi korjata potin. Aito ilo on kaukana. Siis hävettää...

No joku voi tietysti taas laittaa esimerkkejä tyyliin: "Pelissä ei aina toteudu oikeudenmukaisuus, niin kuin ei elämässäkään..."

Suuri yleisö, jos sitä edes missään tänä päivänä onkaan, istuu hiljaisena tyytyen kohtaloonsa.

topi kirjoitti:

"Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä."

Tämän yleisen harhaluulon olen joutunut oikaisemaan usein ennenkin, mutta menköön vielä kerran.

Jaksopeli oli Veikkauksen keksintö, mutta tasapelien vähäisyys ei ollut se oleellinen ongelma vaan liian suurista tasoeroista johtunut lopputulosvaihtoehtojen jakauman sopimattomuus Veikkauksen palautusprosenttiin tai deduktioon, kuinka vaan. Veikkauksen deduktio oli tuolloin 20%, ja koska pienin mahdollinen kerroin on 0.95, Veikkaus ei olisi voinut ottaa kohteeksi sellaisia otteluja, joissa suosikin voiton todennäköisyyn olisi ollut yli 76%. Tuon rajan ylitti silloin vuoroparipesäpallossa noin joka neljäs ottelu. Veikkaus siis olisi joutunt maksamaan tuotteesta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Jaksopelillä suosikin suoran voiton todennäköisyys saatiin laskemaan ääritapauksessakin riittävän lähellä em. rajaa ja sivutuotteena myös tasapelien määrä kasvoi dramaattisesti. Veikkauksellahan on säännöllisesti kohteina mm. koripalloa, jossa tasapelin todennäköisyys on vielä selvästi pienempi kuin vuoroparipesäpallon, joten sen ongelman kanssa voi elää.

Jos kuitenkin Veikkaus olisi ottanut vuoroparipesäpallon pitkävetoon (siis riittävän tasaiset ottelut), niin sopupelivoitot olisi ollut vieläkin helpompi junailla. Tasapelin kerroin olisi ollut huomattavan korkea (yleensä 7-8) ja tasapelin sopupelaaminen ei ole ongelma eikä mikään lajissa, jossa juoksuja voi lahjoittaa vastustajalle harhaheiton tai vapaataipaleen muodossa ilman mainittavia näyttelijän lahjoja. Joukkue olisi kärsinyt sopuilusta tasan sen saman yhden pisteen verran kuin jaksopelipesäpallossakin. Voittokertoimet sen sijaan olisivat olleet moninkertaiset nyt nähtyihin sopurivikertoimiin nähden.

On totta, että jaksopelissä vahemmän juoksuja tehnyt voi voittaa ottelun. Aivan vastaavasti esim. lentopallossa, tenniksessä, sulkapallossa ja monessa muussa lajissa vähemmän pisteitä voittanut pelaaja voi voittaa ottelun, mutta eipä sitä ole niissä ongelmana nähty.

Jaksopeli on voimassa edelleen, koska se lisää pesäpallo-ottelun kiinnostavuutta. Erityisesti tämä näkyy junioriotteluissa, joissa tasoerot usein ovat suuria. Vuoroparipesiksen tauolla olisi turha yrittää puhaltaa henkeä joukkueeseen, joka on 20 juoksua tappiolla. Jaksopelissä lähdetään nollilta ja myös se ekan jakson voittanut joukkue joutuu tekemään töitä myös ottelun loppupuolella saadakseen täydet pisteet.

Lue lisää

On myös väärin verrata esim. lentopallon tai tenniksen yms. pistelaskua pesäpallon juoksuihin. Ko. lajeissa on ennalta sovittu että tietty määrä pisteitä johtaa erän (tenniksessä pelin) voittoon. Eli sen jälkeen vastustajalla ei ole enää mahdollisuutta saada toista kiinni. Pesäpallossa taasen palot määräävät sen milloin joukkueen juoksujen teko yritykset lopetetaan.

K. Eino Lahti kirjoitti:

Myös oikeudettomasti voittaneella joukkueella ei ole häävi fiilis. Nimittäin huonompi voi korjata potin. Aito ilo on kaukana. Siis hävettää...

No joku voi tietysti taas laittaa esimerkkejä tyyliin: "Pelissä ei aina toteudu oikeudenmukaisuus, niin kuin ei elämässäkään..."

Suuri yleisö, jos sitä edes missään tänä päivänä onkaan, istuu hiljaisena tyytyen kohtaloonsa.

Lue lisää

Jaksopelin parasta antia. Voitettiin eka jakso 1-0, hävittiin toinen 4-22 ja voitettiin super 2-1.

Oltiin siis 2-1 "parempia". Nauratti kotimatkalla.

Ansioton ja kunniaton voitto, sanon minä. Ottelussa meille riitti piste sarjapaikan varmistamiseen, liekö sillä vaikutusta 2.jaksolla.

K. Eino Lahti kirjoitti:

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.

Lue lisää

Mitä te oikein jaksatte valittaa kuinka pesäpallosta on tullut nyt ahneiden yhtiöiden orja jne. Ilman niitä ahneita yhtiöitä ei varmaan koko lajia pelattaisi, koska olisimme kuin pahimmat osat venäjällä. Ne "ahneat yhtiöt" ovat nostaneet tämän maan sille kuuluvalle tasolle, jossa ihmiset voivat pelata kansallislajiaan rauhassa ja nauttia hyvästä terveydenhuollosta... Kiitos teille, "ahneiden yhtiöiden" toimitusjohtajille. Olette tehnyt kaikille palveluksen...

Mr. O kirjoitti:

Mitä te oikein jaksatte valittaa kuinka pesäpallosta on tullut nyt ahneiden yhtiöiden orja jne. Ilman niitä ahneita yhtiöitä ei varmaan koko lajia pelattaisi, koska olisimme kuin pahimmat osat venäjällä. Ne "ahneat yhtiöt" ovat nostaneet tämän maan sille kuuluvalle tasolle, jossa ihmiset voivat pelata kansallislajiaan rauhassa ja nauttia hyvästä terveydenhuollosta... Kiitos teille, "ahneiden yhtiöiden" toimitusjohtajille. Olette tehnyt kaikille palveluksen...

Lue lisää

Voisitko kertoa, mitä halusit sanoa, kun ei ihan auennut?

K. Eino Lahti kirjoitti:

>>Eikös se lajin luonne ole pysynyt samana?>>

Viestiketjun avaajalla on täydet syyt esittämäänsä kritiikkiin. Lajin (=pelin) luonne muutettiin vastaamaan rahapeliyhtiön (=Veikkaus)vaatimuksia tasapelien lisäämiseksi.

Saatiin keinotekoisesti syntymään tasapelejä. Koko sopupeliskandaali oli seurausta tästä. Vuosikausia ns. kärkijoukkueet antoivat huonomman joukkueen voittaa toisen jakson. Tasapelejä syntyi ja pisteet jakautuivat silti paremmalle 2-1!

Millä perusteella se sitten jäi edelleen voimaan, - tuo keinotekoinen pistelaskusysteemi, onkin tuhannen euron kysymys. Onko niin, että jotkut tahot joutuisivat myöntämään virheensä? Sehän ei sovi suomalaiseen "yrityskulttuuriin".

Lajin luonteelle ei ole tarkoitettu, että "huonompi voittaa". Kysymys on juoksuista, joita sisäpelivuorossa oleva joukkue yrittää tehdä ulkovuorossa olevaa joukkuetta vastaan. Ilmoitetaan se sitten voitettuina vuoropareina tai yhteenlaskettuna juoksumääränä, ei muuta lajin luonnetta.

Mutta se, että pelataan ottelun sisällä kaksi minipeliä, muuttaa oleellisesti lajin luonteen. Pesäpallon kannalta on oikeutettua kysyä, miksi ja kenen ehdoilla tämä jatkuu. Enäähän ei pesäpallo ole veikkauskohteissa, vai kuinka?

Tainnut olla veikkauspeleissä tuon pitkävedon jälkeenkin, mutta eri tarkoituksessa eli aidosti veikattu voittajaa ja juoksumääriä.

Lue lisää

mun mielestä pesiksen luonne on muuttunu kun peli jaksotettiin ja kolmesta haavasta ei tuu enään paloa vaan pelaaja selviää jos kerkiää pesälle jos on irronnu kopilla ja kun haavoja on riitävästi niin lyöjät loppuu ja vuoro vaihtuu mikä on tyhmää jollei saa kahta juoksua tehtyä eli kyllä pesiksen luonne on muuttunu eikä ole enään vastaavaa hyötyä edes hutun keitosta kun toisen jakson aloitaa toinen sisällä ja seuraavalla jaksolla on toinen eli tasoitavat vuorot menee tasan eikä niin kun ennen eli toinen ku aloitti ulkona pelas viimeksi sisällä ja kun vuoro pareja pelattiin tarpeeksi niin toisella oli etu viimeisestä sisävuorosta kun sai mahdollisuuden tasoitaa jos oli tappiolla

Jaksosysteemissä on todellakin se huono puoli että vähemmän juoksuja tehnyt joukkue voi voittaa pelin. Jos vaikka joukkue A voittaa ensimmäisen jakson 5-1, mutta häviää toisen jakson ja supervuoron 0-1 ovat juoksut joukkueen A hyväksi 5-3, mutta pisteet joukkueelle B 2-1. Typerä systeemi. Sama kuin jos esimerkiksi jalkapallossa laskettaisiin vain puoliaikojen voittajat erikseen.

>> Katsojille se saattaa olla vaikea ymmärtää mutta pelaajille se saattaa olla helpompaa.>>

Osuit naulan kantaan. Katsoja "äänestää jaloillaan" ja on poistunut katsomosta juuri tuon päätelmäsi johdosta. Ehkä lopullisesti?

TekstiTV:hän antaa sitäpaitsi reaaliajassa tietoa pelin kulusta, joten enää ei tarvitse vaivautua katsomoonkaan.

Minun logiikkaan ei mahdu oikein, että niitä kunnareita ja juoksuja alkaisi tulla sen enempää, vaikka palattais normaaliin 8 tai 9 vrp:n otteluun. Ja jos kaksitoista juoksua ja kaksi kunnaria joukkue on tehnyt, miksi tällaista herkkua ei sitten voi nähdä lopputuloksessakin.

Pitäiskö saada jotain paljon puhuttuja kliimaksia ja kulminaatiopisteitä otteluun. Pesäpallo on itsessään draama, joka on kehitetty vuosikymmenten kokeilujen jälkeen (Tahko Pihkala), jossa otteluaika ja voitonmääritys on aika oleellinen kysymys.
Kun niitä on muutettu, on pelikin muuttunut joksikin muuksi kuin miksi se on tarkoitettu.

Viestisi lopussa esität aiheellisesti mietelmän, joka on pohtimisen arvoinen ja jossa itsekin epäilet, kun toteat, että "pelaajille saattaa olla helpompaa ymmärtää".
Katsojat ollaan jo menetetty. Joten voidaan unohtaa kohta puheet suositusta kansallispelistä, kun puhutaan pesäpallosta. No museoissa voi tutustua kohta puoliin lajin hienouksiin?

sanot hyvin kyl kun et jos toinen johtaa vanhan mallin pesikses niin nyky pesikses se nollataan jakson päätyttyä jolloin saadaan toiselle joukueelle mahdollisuus

EX-Katsoja kirjoitti:

>> Katsojille se saattaa olla vaikea ymmärtää mutta pelaajille se saattaa olla helpompaa.>>

Osuit naulan kantaan. Katsoja "äänestää jaloillaan" ja on poistunut katsomosta juuri tuon päätelmäsi johdosta. Ehkä lopullisesti?

TekstiTV:hän antaa sitäpaitsi reaaliajassa tietoa pelin kulusta, joten enää ei tarvitse vaivautua katsomoonkaan.

Lue lisää

pesis on käsitämätön peli jollei tiedä säännöistä mitään mutta kentälle vaan jakatsomaan ja pikkuhiljaa opetella siin samas sääntöi niin siitä pelistä pääsee jyvälle ja on mielenkiintoinen laji itsellenikin on välillä tilanteita joita en oikein ymmärrä mutta kysyn jos joku tietää mitä tapahtu

>>Aiemmin kävi varsin usein niin, että alkupelissä toinen joukkue repäisi suuren eron toiseen joukkueeseen ja kunnon peli loppui siihen>>

Miten se vaikuttaa siihen, että tahkotaan useissa otteluissa eka jakso nolla nollaa? Se, että ennen tehtiin juoksuja? Eikö nyt sitten viitsitä tehdä juoksuja, kun ennen tehtiin!
Jotenkin omituista höpötystä ilman logiikkaa.

Kirjoituksestasi päätellen ei uskalleta pelata, kun pelätään, että toinen voittaa, jos itse tehdään juoksuja!
Aika omituista...

K. Eino Lahti kirjoitti:

>>Aiemmin kävi varsin usein niin, että alkupelissä toinen joukkue repäisi suuren eron toiseen joukkueeseen ja kunnon peli loppui siihen>>

Miten se vaikuttaa siihen, että tahkotaan useissa otteluissa eka jakso nolla nollaa? Se, että ennen tehtiin juoksuja? Eikö nyt sitten viitsitä tehdä juoksuja, kun ennen tehtiin!
Jotenkin omituista höpötystä ilman logiikkaa.

Kirjoituksestasi päätellen ei uskalleta pelata, kun pelätään, että toinen voittaa, jos itse tehdään juoksuja!
Aika omituista...

Lue lisää

Jaksopelissä nimenomaan täytyy tehdä juoksuja molemmilla jaksoilla. Aiemmin, jos peli oli 4. vuoroparin jälkeen 10-0, peli oli käytännössä ohi ja johtava joukkue usein "lopetti" sisäpelin ja keskittyi vain siihen, ettei vastustaja saanut montaa juoksua ja pystynyt liikaa tavoittamaan johtoa. Nyt peli alkaa toisella jaksolla nollasta ja myös eka jakson voittajan on pelattava tosissaan, mikä on luonnollisesti hyvä asia pelin kannalta.

Vaikuttaa hieman siltä, että taidat tahallasi heitellä kärjistettyjä kommentteja, vai???

terzi67 kirjoitti:

Jaksopelissä nimenomaan täytyy tehdä juoksuja molemmilla jaksoilla. Aiemmin, jos peli oli 4. vuoroparin jälkeen 10-0, peli oli käytännössä ohi ja johtava joukkue usein "lopetti" sisäpelin ja keskittyi vain siihen, ettei vastustaja saanut montaa juoksua ja pystynyt liikaa tavoittamaan johtoa. Nyt peli alkaa toisella jaksolla nollasta ja myös eka jakson voittajan on pelattava tosissaan, mikä on luonnollisesti hyvä asia pelin kannalta.

Vaikuttaa hieman siltä, että taidat tahallasi heitellä kärjistettyjä kommentteja, vai???

Lue lisää

Etkö voi myöntää, että pesäpallossa on menty ojasta allikkoon. Eli ulkokohtaisista syistä johtuen on peli kehitelty joksikin muuksi kuin mihin se on alun alkaen kehittynyt.

Pallonlyönti/juoksupeli on muutettu vastaamaan siis joidenkin muiden intressiä kuin itse pelin!
Vain ne, jotka ovat uppoutuneet itse pesäpallopelin filosofiaan, voinevat myös esittää kärjekästäkin arvostelua hienon lajin tuhoamisesta. Siitähän loppujen lopuksi on kysymys.
Luuletko, ettei lajin alkuvuosikymmeninä kokeiltu myös voitonmäärityksessä ja peliaikaa koskevissa kysymyksissä useita eri vaihtoehtoja? Mutta, että päädyttiin 9 vrp:iin ja sinä aikana enemmän juoksuja tehnyt joukkue voitti pelin. Mikäli juoksut olivat tasan, peli päättyi tasapeliin.

Toki mestaruudesta tai turnausvoitosta pelattaessa voitiin jatkaa esim. vuoropari kerrallaan ratkaisuun saakka. Lienetkö selvillä siitä, minkä vuoksi nykyinen jaksosysteemi on edelleen voimassa, vaikka siihen liittyvä syy on jo poistunut?

K. Eino Lahti kirjoitti:

Etkö voi myöntää, että pesäpallossa on menty ojasta allikkoon. Eli ulkokohtaisista syistä johtuen on peli kehitelty joksikin muuksi kuin mihin se on alun alkaen kehittynyt.

Pallonlyönti/juoksupeli on muutettu vastaamaan siis joidenkin muiden intressiä kuin itse pelin!
Vain ne, jotka ovat uppoutuneet itse pesäpallopelin filosofiaan, voinevat myös esittää kärjekästäkin arvostelua hienon lajin tuhoamisesta. Siitähän loppujen lopuksi on kysymys.
Luuletko, ettei lajin alkuvuosikymmeninä kokeiltu myös voitonmäärityksessä ja peliaikaa koskevissa kysymyksissä useita eri vaihtoehtoja? Mutta, että päädyttiin 9 vrp:iin ja sinä aikana enemmän juoksuja tehnyt joukkue voitti pelin. Mikäli juoksut olivat tasan, peli päättyi tasapeliin.

Toki mestaruudesta tai turnausvoitosta pelattaessa voitiin jatkaa esim. vuoropari kerrallaan ratkaisuun saakka. Lienetkö selvillä siitä, minkä vuoksi nykyinen jaksosysteemi on edelleen voimassa, vaikka siihen liittyvä syy on jo poistunut?

Lue lisää

Varmasti syy pelitavan muutokseen oli pääsy mukaan veikkaukseen. Luulen, ettei mene enää pitkään, kun pesis palaa takaisin pitkävetoon, vaikkei sopupelit tunnu ihmisten mielistä unohtuvankaan.

Itse olen seurannut pesistä siitä saakka, kun yleensä mitään elämästä muistan. Aloitin itse pelaamisen 4-vuotiaana, samoihin aikoihin isä pelasi loppu-urallaan mestaruussarjatasolla. Suurimman osan omasta peliajastani pelasin vanhalla 9 vuoroparin systeemillä. Olen toki pelannut myös tällä tuoreemmalla järjestelmällä.

Penkkiurheilijana olen seurannut mestaruussarjatason peliä säännöllisesti lähes 30 vuotta. Laji on siis tuttu.

Pelin filosofia on yksinkertaisesti saattaa juoksija sääntöjen mukaisesti turvaan kotipesään. Se ei ole muuttunut miksikään. Pistelaskutapa on muuttunut, eikä se ole läheskään niin olennainen asia pelin kannalta. Pelin suosion kannalta ei ole hyvä asia sekään, että peli ratkeaa muutaman vuoroparin jälkeen. Vai oletko itse sitä mieltä, että on vain lajin kannalta hyvä asia, että kun peli on esim. 4 vuoroparin jälkeen 10-0, yleisö ottaa jalat alleen ja toteaa pelin olevan jo pelattu? Näin kävi usein vanhan systeemin aikana, varsinkin, kun johto oli vierasjoukkueella.

Kuten sanottu, nämä ovat mielipideasioita, enkä väitä mitenkään, että olisit asiassa väärässä. Molempien pelitapojen puolesta puhuu monta asiaa. Siitä olen eri mieltä, että pelitapa veisi katsojat. Pesis oli erittäin suosittu yleisölaji ennen sopupelejä, vaikka jaksopelejä pelattiinkin. Suuri yleisö omaa kuitenkin norsun muistin eivätkä suuret massat ole monesti periaatteesta palanneet katsomoon. Asiaa eivät myöskään ole auttaneet Superpesiksen epätoivoiset yritykset saada pesisjoukkue Helsinkiin, josta Kaisaniemen Tiikerit oli pahin esimerkki.

Itse toivoisin peliin enemmän juoksuja ja jännittäviä tilanteita. Läpilyöntejä pitäisi saada enemmän, ne ovat yksi pelin parhaista puolista. Kenttien pitäisi olla Hyvinkään Pihkalan tyyliin avaria, joissa mistä tahansa kentän kohdasta lyöty läpilyönti voisi tuottaa kunnarin.

terzi67 kirjoitti:

Varmasti syy pelitavan muutokseen oli pääsy mukaan veikkaukseen. Luulen, ettei mene enää pitkään, kun pesis palaa takaisin pitkävetoon, vaikkei sopupelit tunnu ihmisten mielistä unohtuvankaan.

Itse olen seurannut pesistä siitä saakka, kun yleensä mitään elämästä muistan. Aloitin itse pelaamisen 4-vuotiaana, samoihin aikoihin isä pelasi loppu-urallaan mestaruussarjatasolla. Suurimman osan omasta peliajastani pelasin vanhalla 9 vuoroparin systeemillä. Olen toki pelannut myös tällä tuoreemmalla järjestelmällä.

Penkkiurheilijana olen seurannut mestaruussarjatason peliä säännöllisesti lähes 30 vuotta. Laji on siis tuttu.

Pelin filosofia on yksinkertaisesti saattaa juoksija sääntöjen mukaisesti turvaan kotipesään. Se ei ole muuttunut miksikään. Pistelaskutapa on muuttunut, eikä se ole läheskään niin olennainen asia pelin kannalta. Pelin suosion kannalta ei ole hyvä asia sekään, että peli ratkeaa muutaman vuoroparin jälkeen. Vai oletko itse sitä mieltä, että on vain lajin kannalta hyvä asia, että kun peli on esim. 4 vuoroparin jälkeen 10-0, yleisö ottaa jalat alleen ja toteaa pelin olevan jo pelattu? Näin kävi usein vanhan systeemin aikana, varsinkin, kun johto oli vierasjoukkueella.

Kuten sanottu, nämä ovat mielipideasioita, enkä väitä mitenkään, että olisit asiassa väärässä. Molempien pelitapojen puolesta puhuu monta asiaa. Siitä olen eri mieltä, että pelitapa veisi katsojat. Pesis oli erittäin suosittu yleisölaji ennen sopupelejä, vaikka jaksopelejä pelattiinkin. Suuri yleisö omaa kuitenkin norsun muistin eivätkä suuret massat ole monesti periaatteesta palanneet katsomoon. Asiaa eivät myöskään ole auttaneet Superpesiksen epätoivoiset yritykset saada pesisjoukkue Helsinkiin, josta Kaisaniemen Tiikerit oli pahin esimerkki.

Itse toivoisin peliin enemmän juoksuja ja jännittäviä tilanteita. Läpilyöntejä pitäisi saada enemmän, ne ovat yksi pelin parhaista puolista. Kenttien pitäisi olla Hyvinkään Pihkalan tyyliin avaria, joissa mistä tahansa kentän kohdasta lyöty läpilyönti voisi tuottaa kunnarin.

Lue lisää

Yli-yksinkertaistamisen vaara on ilmeinen, kun pelkistät "filosofian" tyyliin : "saattaa juoksija sääntöjen mukaisesti turvaan kotipesään". Idea on totta tosiaan yksinkertainen, mutta mikä on käytäntö?
Kun heti jatkossa sekoitetaan juoksu ja piste toisiinsa, ollaankin jo metsässä. Kun yksi puhuu pinnojen lyömisestä ja toinen juoksuista, seuraa siitä jo, että tavis katsoja on täysin pihalla koko touhusta.

Mitenkään aliarvioimatta pesäpallokatsojaa, olen vahvasti sitä mieltä, että suuri enemmistö katsojista on jäänyt kotiin juuri tuon keinotekoisen voitonmäärityksen ja siihen liittyvän "pistelaskutavan" ansiosta.

Onko muuten onni ja autuus päästä Veikkauksen pelikohteisiin? No silloinhan voisi tietysti puolustaa heille luotua tänäänkin käytössä olevaa jaksopeliä. Siis kenen ehdoilla mennään, ei ainakaan lajin, vaan ahneiden markkinaideakellokkaiden ja keinottelijoiden?

K. Eino Lahti kirjoitti:

Yli-yksinkertaistamisen vaara on ilmeinen, kun pelkistät "filosofian" tyyliin : "saattaa juoksija sääntöjen mukaisesti turvaan kotipesään". Idea on totta tosiaan yksinkertainen, mutta mikä on käytäntö?
Kun heti jatkossa sekoitetaan juoksu ja piste toisiinsa, ollaankin jo metsässä. Kun yksi puhuu pinnojen lyömisestä ja toinen juoksuista, seuraa siitä jo, että tavis katsoja on täysin pihalla koko touhusta.

Mitenkään aliarvioimatta pesäpallokatsojaa, olen vahvasti sitä mieltä, että suuri enemmistö katsojista on jäänyt kotiin juuri tuon keinotekoisen voitonmäärityksen ja siihen liittyvän "pistelaskutavan" ansiosta.

Onko muuten onni ja autuus päästä Veikkauksen pelikohteisiin? No silloinhan voisi tietysti puolustaa heille luotua tänäänkin käytössä olevaa jaksopeliä. Siis kenen ehdoilla mennään, ei ainakaan lajin, vaan ahneiden markkinaideakellokkaiden ja keinottelijoiden?

Lue lisää

Olet varmasti oikeassa, että potentiaalinen katsoja, joka ei ole tutustunut pesiksen termeihin, saattaa äkkiä hukkua sanavilinään. Pesiksessä onkin paljon erilaisia termejä, jotka täytyy oppia, jotta lajia voi kunnolla seurata ja päästä siihen kunnolla sisälle. Se onkin yksi sen viehätyksistä. Itse ihastuin lajin monipuolisuuteen ja varsinkin sen taktiseen puoleen. Pesäpallosta saa todella paljon irti, kun todella sitä ymmärtää. Jotta sille tasolle pääsee, se vaatii katsojalta paljon työtä.

Ovatko ihmiset siihen valmiita?

Omasta puolestani pesäpallon oleminen osa Veikkauksen pelivalikoimaa ei ole mitenkään tärkeä asia, vaikka välillä pelaankin. Jos pesäpallo ei ole mukana, voin veikata jotain muuta. Se lienee kuitenkin totta, ettei pesis aikanaan sopinut ainakaan pitkävedon kohteeksi ennen pistelaskusysteemin muutosta. Luulisin kuitenkin, ettei systeemin muutos ollut yksin veikkaukseen sopimisen syytä, vaan siinä haettiin piristysruisketta lajille ja yritettiin sillä houkutella lisää katsojia, joita laji ehdottomasti kaipaa. Se, että oliko muutos onnistunut, on aika lailla mielipideasia. Sinä olet eri mieltä, mutta monet pitävät jaksopelistä.

terzi67 kirjoitti:

Olet varmasti oikeassa, että potentiaalinen katsoja, joka ei ole tutustunut pesiksen termeihin, saattaa äkkiä hukkua sanavilinään. Pesiksessä onkin paljon erilaisia termejä, jotka täytyy oppia, jotta lajia voi kunnolla seurata ja päästä siihen kunnolla sisälle. Se onkin yksi sen viehätyksistä. Itse ihastuin lajin monipuolisuuteen ja varsinkin sen taktiseen puoleen. Pesäpallosta saa todella paljon irti, kun todella sitä ymmärtää. Jotta sille tasolle pääsee, se vaatii katsojalta paljon työtä.

Ovatko ihmiset siihen valmiita?

Omasta puolestani pesäpallon oleminen osa Veikkauksen pelivalikoimaa ei ole mitenkään tärkeä asia, vaikka välillä pelaankin. Jos pesäpallo ei ole mukana, voin veikata jotain muuta. Se lienee kuitenkin totta, ettei pesis aikanaan sopinut ainakaan pitkävedon kohteeksi ennen pistelaskusysteemin muutosta. Luulisin kuitenkin, ettei systeemin muutos ollut yksin veikkaukseen sopimisen syytä, vaan siinä haettiin piristysruisketta lajille ja yritettiin sillä houkutella lisää katsojia, joita laji ehdottomasti kaipaa. Se, että oliko muutos onnistunut, on aika lailla mielipideasia. Sinä olet eri mieltä, mutta monet pitävät jaksopelistä.

Lue lisää

Vai mielipideasioita?
- Tosiasioiden myöntäminen on kaiken viisauden alku, sanoi jo J.K.Paasikivi. Mielipiteen vapaus on toki olemassa, mutta on hyvä tunnustaa tosiasiat.

Minkään tavoitteen osalta ei sääntöuudistus ole osoittautunut onnistuneeksi. Ainoa asia, joka sai "päättäjät" vipuun oli Veikkauksen pitkävetoon "pääseminen". Kukaan/ketkään ei ole tullut esiin kertomaan, että kokeilu oli virheellinen. Jatketaan suomalaiskansalliseen tapaan hamaan loppuun asti...

Veikkauksen piirissä on tunnustettu epäonnistunut kokeilu, joka johti säälittävään alennustilaan sopupelien muodossa. Mutta täytyy muistaa, että sopupelit olivat vain jäävuoren huippu.

K. Eino Lahti kirjoitti:

Vai mielipideasioita?
- Tosiasioiden myöntäminen on kaiken viisauden alku, sanoi jo J.K.Paasikivi. Mielipiteen vapaus on toki olemassa, mutta on hyvä tunnustaa tosiasiat.

Minkään tavoitteen osalta ei sääntöuudistus ole osoittautunut onnistuneeksi. Ainoa asia, joka sai "päättäjät" vipuun oli Veikkauksen pitkävetoon "pääseminen". Kukaan/ketkään ei ole tullut esiin kertomaan, että kokeilu oli virheellinen. Jatketaan suomalaiskansalliseen tapaan hamaan loppuun asti...

Veikkauksen piirissä on tunnustettu epäonnistunut kokeilu, joka johti säälittävään alennustilaan sopupelien muodossa. Mutta täytyy muistaa, että sopupelit olivat vain jäävuoren huippu.

Lue lisää

Asioista on vaikea keskustella, jos mielipiteet muuttuvat tosiasioiksi.

Kun kerran virhe on tosiasia, lienee turhaa jatkaa keskustelua, sehän on mielipiteiden vaihtamista.

Onko se oikein että joukkue joka tekee 20juoksua häviää joukkueelle joka tekee 2juoksua? Jaksojärjestelmä on aivan älytön ja pitää olla päässä vikaa että kannattaa sellaista. Sanoohan sen nyt maalaisjärkikin että ei siinä ole mitään ideaa.

Make kirjoitti:

Onko se oikein että joukkue joka tekee 20juoksua häviää joukkueelle joka tekee 2juoksua? Jaksojärjestelmä on aivan älytön ja pitää olla päässä vikaa että kannattaa sellaista. Sanoohan sen nyt maalaisjärkikin että ei siinä ole mitään ideaa.

Lue lisää

NÄIN ON!