Eikö voisi pumpata vettä korkealla sijaitsevaan altaaseen sähköpumpuilla tuotannon ollessa korkea ja hinnan ollessa matala.
Sitten muutettaisiin takaisin sähköksi tilanteen ollessa päinvastainen. Onko hyötysuhde heikko?
Energian varastointi
Anonyymi-ap
16
322
Vastaukset
- Anonyymi
Kylkö voi.
- Anonyymi
Hyötysuhde on alle nolla mutta sähkön hinnasta riippuen voi saada hyötyäkin. Se pitää rinnastaa siihen kuinka paljon systeemin rakentaminen maksaa eli kun muuttaa vesivirran energian sähköenergiaksi.
- Anonyymi
Mitähän maksaa vertailun vuoksi pienen perinteisen vesivoimalan rakentaminen?
Ei ole ihan köyhän touhua. - Anonyymi
> Hyötysuhde on alle nolla
Siis hyötysuhde on alle 1. Vesivoimaloiden hyötysuhde on korkea.
https://www.energiatalous.fi/?p=2210
Pumpuilla on vähän isommat häviöt. Em artikkelissa ei anneta arvoa, mutta vedän stetsonista vaikka 70 %, jolloin sähköstä sähköksi hyötysuhde olisi 0,70x0,85 = 60 %
HS juuri kirjoitteli, että pumppuvoimaloita on nyt suunnitteilla olemassaolevien vesivoimaloiden kylkeen. Näissä vettä pumpattaisiin alajuoksulta voimalan patoaltaaseen.
Hyötysuhde on PALJON korkeampi ja laitteisto PALJON halvempaa kuin vetyhihhulien mainostamassa vedyn käytössä energiavarastona. 1 kg vetyä sisältää 40 kWh kemiallista energiaa, mutta elektrolyysi vie reilun 50 kWh/kg ja jos vety tuotetaan paljon, se pitää nesteyttää varastointia varten, mikä nostaa energiatarpeen reiluun 70 kWh/kg. Tästä sitten sähköä 60 % hyötysuhteella, niin alkuperäisestä energiasta jää käteen reilu 30 %. Lisäksi mitään laitteistoa, elektrolyysereitä, nesteytyslaitteita, varastosäiliöitä ja vetyä hyödyntäviä voimaloita ei ole olemassa. Kaikki pitää rakentaa alusta alkaen ja tekniikka on tähtitieteellisen kallista vedyn ominaisuuksien (äärimmäisen syttymisherkkää, harastuttaa metalleja jne) vuoksi.
Tosin uusiutuvien tuotanto voi vaihdella nopeastikin ja sähköverkon pitää kestää myös odottamattomat häiriöt, vaikka OL3 pikasulku vian vuoksi. Vesivoimakaan ei joka tilanteessa reagoi tarpeeksi nopeasti. Osasyynä se, että suoraan verkkoon kytkettyjen pyörivien massojen (isot moottorit ja generaattorit) määrä vähenee, kun kaikki menee taajuusmuttajakäyttöiseksi. Tilalle tarvitaan nopeasti, jopa sekunnin murto-osissa reagoivia energiavarastoja. Tähän voidaan käyttää akustojen ohella vauhtipyöriin tai superkondensaattoreihin perustuvia varastoja. Ainakin tätä vauhtipyörätekniikkaa kehitetään Suomessakin.
- Anonyymi
Googlaamalla
energy storage water reservoir
Löytyy esim
https://www.energy.gov/eere/articles/10-reasons-love-water-batteries - Anonyymi
Pumppauskorkeus pitäisi olla satoja metrejä jotta hommassa olisi jotain järkeä. Suomessa on kaavailtu ensimmäisen pumppuvoimalan rakentamista kaivokseen jota on kaivettu yli kilometrin syvyyteen.
- Anonyymi
Onhan näitä ollut, jossain Korpilahden suunnassa ainakin. Tehot jää melko pieniksi Suomessa saatavilla korkeuseroilla, tuo kaivosratkaisu kuulostaa jo paremmalta. Sitten ihan luonnonvesissä taitaa se alajuoksutusallas mennä melko siivottomaan kuntoon, ei oikein paikalliset asukkaat tykkää senkään vertaa kuin tuulimyllyistä.
Koko hommahan on sinänsä älytön, tämähän vain lisää energiankulutusta, vaikka saadaan kulutusta siirrettyä vähän parempaan kellonaikaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan näitä ollut, jossain Korpilahden suunnassa ainakin. Tehot jää melko pieniksi Suomessa saatavilla korkeuseroilla, tuo kaivosratkaisu kuulostaa jo paremmalta. Sitten ihan luonnonvesissä taitaa se alajuoksutusallas mennä melko siivottomaan kuntoon, ei oikein paikalliset asukkaat tykkää senkään vertaa kuin tuulimyllyistä.
Koko hommahan on sinänsä älytön, tämähän vain lisää energiankulutusta, vaikka saadaan kulutusta siirrettyä vähän parempaan kellonaikaan.Pumppuvoimala on erittäin hyvä ratkaisu energian varastointiin. Suomessa haittana on pienet korkeuserot. Valtakunnan sähköä pitää tuottaa joka minuutti saman verran kuin sitä kulutetaan samalla hetkellä. Vesivoima on paras energian tasaamiseen mutta kun tuulivoiman osuus kasvaa niin se ei riitä. Pumppuvoimala käyttää energiaa enemmän kuin tuottaa mutta jos säätövoimaa ei ole tarpeeksi niin joudutaan säännöstelemään sähkön saantia katkaisemalla alueittain sähköt suurimman kulutuksen aikana.
- Anonyymi
Suomessa kun ei näitä korkeuseroja ole, aivan kuin Otaniemen reiän kohdalla yritettiin selittää, että kansakoulun oppikirjoissa on 100 vuotta lukenut Suomen kallioperän olevan graniittia.
- Anonyymi
Suomen kallioperässä on monia eri kivilajeja, jopa spektroliittia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen kallioperässä on monia eri kivilajeja, jopa spektroliittia.
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että Suomen kallioperä on erittäin kovia kivilajeja toisin kuin muualla jossa syviä reikiä porataan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että Suomen kallioperä on erittäin kovia kivilajeja toisin kuin muualla jossa syviä reikiä porataan.
Suomessa kallioperä on peruskalliota eli prekambrista, vanhaa kallioperää. Yleisin kivilaji on graniitti.
- Anonyymi
Tämä Otaniemen testi todisti valitettavasti oikeaksi sen mitä epäiltiinkin eli geotermiset voimalat ei Suomessa toimi.
Ranskassa päästään samoihin lämpötiloihin puolella reikäsyvyydellä ja lisäksi kallioperä on pääasiassa kalkkia eli huomattavan pehmeää Suomen graniittiin verrattuna.
Meni Anttoselta joku miljoona mutta ei taida miestä hetkauttaa sen kummemmin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä Otaniemen testi todisti valitettavasti oikeaksi sen mitä epäiltiinkin eli geotermiset voimalat ei Suomessa toimi.
Ranskassa päästään samoihin lämpötiloihin puolella reikäsyvyydellä ja lisäksi kallioperä on pääasiassa kalkkia eli huomattavan pehmeää Suomen graniittiin verrattuna.
Meni Anttoselta joku miljoona mutta ei taida miestä hetkauttaa sen kummemmin.Geotermisen energian St1 Deep Heat Oy:n demonstraatiohankkeelle 9,6 miljoonaa euroa meni kankkulan kaivoon.
- Anonyymi
Vetyteknologiaa
https://energystorage.org/why-energy-storage/technologies/hydrogen-energy-storage/ - Anonyymi
Luettuani keskustelua päätin osallistua, koska käsitykset pumppuvoimaloista ovat aika epämääräisiä. Sellaista suunniteltiin aikanaan Jyväskylän Kanavuoreen, mutta eipä ole kuulunut asiasta huonon hyötysuhteen vuoksi ja nythän se on lähes utopiaa. Sähkönhinta ei laske odotetusti Suomessa ja vääriä materiaaleja otetaan muissakin varastointiboomissa käyttöön hätiköidessä ja sähköön siirryttäessä ainoana energiamuotona hallitsemattomasti – missä kunnollinen kaivoslakimme viipyy, jotta ei tuhlata maaperämme rikkauksia vääriin kohteisiin.
Sama pätee osittain myös muualla maailmassa aurinkoenergian käyttöön otossa. Nuo väärään tarkoitukseen tehottomasti käytetyt materiaalit ovat poissa tulevaisuuden merkittävistä sovellutuksista. Energian varastointi onkin ongelma sen tuotannossa, joka riippuu olosuhteista, kuten tuuli ja aurinkoenergia.
Na-ioniakut ovat kehitteillä ja litium ja muut LI-ioniakkuihin tarvittavat alkuaineet ovat sen jälkeen käytettävissä muihin merkityksellisempiin tarkoituksiin, jos sitä ei käytetä loppuun tässä nykyisessä akkukiimassa, josta Lapissakin on kyse. Kaiken kaikkiaan akkuihin varastoitava energia on hyvin vähäinen energian kokonaiskulutukseen verrattuna, mutta natriumioniakkujen myötä se tulee olemaan edullisempaa ympäristönkin kannalta.
Sähkön hinta ei laske niin paljon kuin myös vetytaloudesta hyötyvät uskottelevat. Sähkö on tuote siinä kuin vaikka perunakin ja se myydään nykyisten kansainvälisten linjojen välityksellä niiden siirtokapasiteetin rajoissa sinne, missä siitä maksetaan eli meiltä Keski-Eurooppaan. Tämä vaikuttaa kaikkeen sähköllä toimimiseen ja se täytyy erityisesti päättäjien huomioida. Valitettavasti tämä ei ole ainoa pulma vetytaloudessakaan ja huono suunnittelu ja hätiköinti nostavat tulevaisuudessa energiakustannuksia meillä.
Muualla tarvittavaan jäähdytykseen on olemassa myös polttoon perustuvia energiantuottotapoja, jolloin polttoenergiaa, joka on helposti säädettävissä kaikissa olosuhteissa ei aina tarvitse muuntaa sähköksi ja sitten jäähdytykseksi. Tämäkin on hyvä tutkia tarkoin ympäristölle koituvan hinnan kautta. Yksi hehtaari riisipeltoa tuottaa parhaimmillaan olkea, joka poltettuna tehokkaasti (”tuoreolkena”) voi antaa merkittävästi alueelle säätöenergiaa hyvin suunnitellussa polttimessa. Nythän suurin osa oljesta poltetaan esim. Kaakkois-Aasiassa pelloilla tuottaen hiilidioksidin lisäksi merkittävästi hiukkasia ja muuta haitallista. Voisimme myydä osaamista ja menetelmiä tähän ja kokonaisymmärrystä asioiden yhteyksistä täytyy lisätä tutkimuksella täälläkin. Oikein tuotettu ja käytetty bioenergia onkin tulevaisuudessa merkittävässä roolissa ja siitä voisimme saada osamme kehitystyössä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 447276
- 324038
- 573565
- 483082
- 172786
- 372258
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482246- 432228
- 162226
- 482209