Aviopuolisoilla A ja B on keskenäinen omistusoikeustestamentti. Heillä on kaksi yhteistä lasta, lisäksi A:lla on yksi lapsi aikaisemmasta liitosta. Puolisoilla ei ole avioehtoa. Omistusoikeustestamentissa määrätään, että myöhemmin, molempien kuoltua, B:n omaisuus jaetaan puoliksi hänen omien lapsiensa kesken ja A:n omaisuus jaetaan kolmeen osaan kaikkien kolmen oman lapsen kesken. Tämä on selkeää, mutta muutama tarkennus:
1. A:n omaisuus on 300 000 e (puolet kiinteistöstä + säästöjä) ja B:n omaisuus on 200 000 (puolet kiinteistöstä + vene, ei säästöjä) euroa. Leski on siis rikkaampi. Kun A saa omistusoikeuden kaikkeen B:n omaisuuteen, joutuuko hän maksamaan perintöveroa puolesta yhteisestä omaisuudesta (500 000:2=250 000e) vai maksaako hän sitä vain B:n 200 000 eurosta?
2. Miten A:n kuoltua omaisuus jaetaan, eli miten tuossa kohdassa katsotaan mikä omaisuus oli A:n ja mikä B:n?
3. Voiko keskenäisen omistusoikeustestamentin saaja luopua testamentista tavalliseen tapaan, siten, että A:n ja B:n yhteiset lapset saavat perinnön ilman ylimääräistä perintöverokierrosta?
Asiaan ei liity riitaa, ainastaan vero-optimaalinen toive. Pahimpana skenaariona se, että leski maksaa perintöveroa omista säästöistään koska avioehtoa ei ole tehty. Lisäksi toiveena on, että koko omasuutta ei A:n kuoltua jaeta 50/50 (250 000 e ja 250 000 e) vaan yhteiset lapset perivät B:n 200 000 e (100 000 e molemmille) ja yhteiset lapset ja A:n yksi lapsi perivät A:n 300 000 (100 000 e kullekin).
Kiitos tietäjille jos sellaisia löytyy!
Omistusoikeustestamentti ja perintövero
37
755
Vastaukset
- Anonyymi
Ilmeisesti siis B on kuollut ensin, vaikka sitä ei avauksessa sanota.
1. Leski A saa itse valita, maksaako B:n kuolinpesälle tasinkoa varakkaampana puolisoista (ks. tasinkoprivilegi). Jos hän päättää maksaa tasinkoa kuolinpesälle, hän saa perintönä testamentin mukaisesti 250.000 ja maksaa siitä perintöveron.
Jos leksi käyttää tasinkoprivilegiään, hän saa testamentilla 200.000 ja maksaa edellä kerrottua tapausta vähemmän perintöveroa. Tämä on lesken oma valinta, ja lienee tarpeetonta sanoa, kumpi on hänelle edullisempaa.
2. Edellä mainittu tasinkoprivilegi otetaan huomioon lesken ja kuolinpesän välisessä omaisuuden osituksessa. Se kannattaa tehdä heti B:n kuoltua, sillä jollei ositusta tehdä, A:n kuolinpesä (kun A kuolee aikanaan) ei voi vedota lesken tasinkoprivilegiin vaan mainittu oikeus on lesken henkilökohtainen oikeus, joka on toteutettava omaisuuden osituksessa lesken ja B:n kuolinpesän välillä. Ositus voidaan tehdä lesken ja B:n kuolinpesän osakkaiden välisellä sopimuksella. Jos lapset ovat alaikäisiä, lasten mahdollinen edunvalvoja tekee sopimuksen lasten puolesta (ex-puoliso?).
Jollei omaisuuden ositusta ole tehty lesken eläessä, se tehdään hänen kuoltuaan, jolloin noudatetaan avioliittolain mukaista ositusta (eikä lesken tasinkoprivilegiä oteta huomioon).
Testamentin saaja voi aina luopua oikeudestaan. B:n laspet saavat tällöin heti perintönä omaisuuden osituksen jälkeen B:lle kuuluvan omaisuuden.- Anonyymi
B:llä ei ollutkaan omia lapsia, vaan ne olivatkin yhteisiä puolisoille. Sorry.
Se muuttaa vastausta siten, että A tarvitsee edunvalvojan sijaisen omaisuuden ositusta varten, jos lapset olisivat alaikäisiä. - Anonyymi
"1. Leski A saa itse valita, maksaako B:n kuolinpesälle tasinkoa varakkaampana puolisoista (ks. tasinkoprivilegi). Jos hän päättää maksaa tasinkoa kuolinpesälle, hän saa perintönä testamentin mukaisesti 250.000 ja maksaa siitä perintöveron."
Väärin.
Siitä riippumatta, vetoaako leski tasinkoprivilegiinsä vai ei, hän maksaa perintöveroa vain vain puolisoltaan testamentilla saamastaan omaisuudesta eli 200.000 eurosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"1. Leski A saa itse valita, maksaako B:n kuolinpesälle tasinkoa varakkaampana puolisoista (ks. tasinkoprivilegi). Jos hän päättää maksaa tasinkoa kuolinpesälle, hän saa perintönä testamentin mukaisesti 250.000 ja maksaa siitä perintöveron."
Väärin.
Siitä riippumatta, vetoaako leski tasinkoprivilegiinsä vai ei, hän maksaa perintöveroa vain vain puolisoltaan testamentilla saamastaan omaisuudesta eli 200.000 eurosta.Väärin meni. Kyllä puoliso joutuu maksamaan perintöveroa koko perinnöstä olipa se testamentilla saatua tai lain mukaan. Testamnentilla A saa 250.000, jos hän ensin maksaa tasinkoa kuolinepesälle 50.000. Hän saa ihan itse valita, tekeekö niin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin meni. Kyllä puoliso joutuu maksamaan perintöveroa koko perinnöstä olipa se testamentilla saatua tai lain mukaan. Testamnentilla A saa 250.000, jos hän ensin maksaa tasinkoa kuolinepesälle 50.000. Hän saa ihan itse valita, tekeekö niin.
Höpö höpö!
PerVL 1 §
"Joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään."
Leski omistaa 300.000 ja testamentilla hän saa 200.000. Hän EI SAA testamentilla sitä, minkä hän jo ennestään omistaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin meni. Kyllä puoliso joutuu maksamaan perintöveroa koko perinnöstä olipa se testamentilla saatua tai lain mukaan. Testamnentilla A saa 250.000, jos hän ensin maksaa tasinkoa kuolinepesälle 50.000. Hän saa ihan itse valita, tekeekö niin.
Tuohon kirjoittajaan ei pidä koskaan luottaa, sillä hänellä on taipumuksena valehdella suut ja silmät täyteen. urpolahtinen ja Löpsö aikasemmalta nimimerkiltään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö!
PerVL 1 §
"Joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään."
Leski omistaa 300.000 ja testamentilla hän saa 200.000. Hän EI SAA testamentilla sitä, minkä hän jo ennestään omistaa.Täydellistä hölynpölyä!!
Jos B saa omaisuuden osituksessa tasinkona 50.000, on lesken ja kuolinpesän varat 250.000. Tällöin A saa testamentin perusteella mainitun 250.000, josta maksaa myös perintöveron.
Vain silloin A saa 200.000, jos hän vetoaa tasinkoprivilegiinsä eikä maksa tasinkoa kuolinpesälle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täydellistä hölynpölyä!!
Jos B saa omaisuuden osituksessa tasinkona 50.000, on lesken ja kuolinpesän varat 250.000. Tällöin A saa testamentin perusteella mainitun 250.000, josta maksaa myös perintöveron.
Vain silloin A saa 200.000, jos hän vetoaa tasinkoprivilegiinsä eikä maksa tasinkoa kuolinpesälle.Edellä "Täydellistä hölynpölyä!" -otsikoitu on erään mutu-tietäjän "tietoa" eli luuloa. Ja niitähän täällä riittää!
Todellisuudessa, kun perittävän lapset eivät ole vaatineet lakiosiaan, leskeä perintöverotetaan vain hänen testamentilla saamastaan puolison omaisuudesta 200.000 eurosta, ei laskennallisesta tasingosta 50.000 eurosta (vaikka tasinkoprivilegiin ei ole vedottu).
Alla oleva ohje löytyy verottajan sivuilta https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/kannanotot/47696/lesken_testamenttiosuuden_maarittaminen/
"Perintöverotuksessa on ollut epäselvää, tuleeko edellä selostetussa tilanteessa noudattaa päätöksestä KHO:1981-B-II-610 (finlex.fi) ilmenevää ohjetta, jonka mukaan leskelle ei voida määrätä perintöveroa muusta kuin vainajan omaisuudesta tilanteessa, jossa leski oli saanut vainajan koko omaisuuden testamentilla.
27.3.1981/1848 KHO:1981-B-II-610
Perintöverotus - Perintöverotuksen kohteena oleva omaisuus - Avio-oikeus - Tasinko
Eloonjääneen aviopuolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö oli suurempi kuin puolisovainajan ja puolisoiden yhteinen vastaava omaisuus. Puolisoiden keskinäisen testamentin mukaan leski sai pesän koko omaisuuden, joka leskenkin kuoltua oli menevä puolisoiden yhteiselle ottolapselle. Leski valvoi testamentin. Ottolapsi ei asiakirjojen mukaan ollut vaatinut lakiosaansa. Leskelle ei voitu määrätä perintöveroa muusta kuin vainajan omaisuudesta sekä puolesta puolisoiden yhteistä omaisuutta. Päätöstä on käytännössä sovellettu edellä kuvatussa tilanteessa siten, että jäämistö on määritetty ainoastaan vainajan nimissä olleen omaisuuden mukaisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä "Täydellistä hölynpölyä!" -otsikoitu on erään mutu-tietäjän "tietoa" eli luuloa. Ja niitähän täällä riittää!
Todellisuudessa, kun perittävän lapset eivät ole vaatineet lakiosiaan, leskeä perintöverotetaan vain hänen testamentilla saamastaan puolison omaisuudesta 200.000 eurosta, ei laskennallisesta tasingosta 50.000 eurosta (vaikka tasinkoprivilegiin ei ole vedottu).
Alla oleva ohje löytyy verottajan sivuilta https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/kannanotot/47696/lesken_testamenttiosuuden_maarittaminen/
"Perintöverotuksessa on ollut epäselvää, tuleeko edellä selostetussa tilanteessa noudattaa päätöksestä KHO:1981-B-II-610 (finlex.fi) ilmenevää ohjetta, jonka mukaan leskelle ei voida määrätä perintöveroa muusta kuin vainajan omaisuudesta tilanteessa, jossa leski oli saanut vainajan koko omaisuuden testamentilla.
27.3.1981/1848 KHO:1981-B-II-610
Perintöverotus - Perintöverotuksen kohteena oleva omaisuus - Avio-oikeus - Tasinko
Eloonjääneen aviopuolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö oli suurempi kuin puolisovainajan ja puolisoiden yhteinen vastaava omaisuus. Puolisoiden keskinäisen testamentin mukaan leski sai pesän koko omaisuuden, joka leskenkin kuoltua oli menevä puolisoiden yhteiselle ottolapselle. Leski valvoi testamentin. Ottolapsi ei asiakirjojen mukaan ollut vaatinut lakiosaansa. Leskelle ei voitu määrätä perintöveroa muusta kuin vainajan omaisuudesta sekä puolesta puolisoiden yhteistä omaisuutta. Päätöstä on käytännössä sovellettu edellä kuvatussa tilanteessa siten, että jäämistö on määritetty ainoastaan vainajan nimissä olleen omaisuuden mukaisesti.Lisäys:
L-höppänän kommentti alempana kuuluu näihin mutu-tietäjien höpötyksiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä "Täydellistä hölynpölyä!" -otsikoitu on erään mutu-tietäjän "tietoa" eli luuloa. Ja niitähän täällä riittää!
Todellisuudessa, kun perittävän lapset eivät ole vaatineet lakiosiaan, leskeä perintöverotetaan vain hänen testamentilla saamastaan puolison omaisuudesta 200.000 eurosta, ei laskennallisesta tasingosta 50.000 eurosta (vaikka tasinkoprivilegiin ei ole vedottu).
Alla oleva ohje löytyy verottajan sivuilta https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/kannanotot/47696/lesken_testamenttiosuuden_maarittaminen/
"Perintöverotuksessa on ollut epäselvää, tuleeko edellä selostetussa tilanteessa noudattaa päätöksestä KHO:1981-B-II-610 (finlex.fi) ilmenevää ohjetta, jonka mukaan leskelle ei voida määrätä perintöveroa muusta kuin vainajan omaisuudesta tilanteessa, jossa leski oli saanut vainajan koko omaisuuden testamentilla.
27.3.1981/1848 KHO:1981-B-II-610
Perintöverotus - Perintöverotuksen kohteena oleva omaisuus - Avio-oikeus - Tasinko
Eloonjääneen aviopuolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö oli suurempi kuin puolisovainajan ja puolisoiden yhteinen vastaava omaisuus. Puolisoiden keskinäisen testamentin mukaan leski sai pesän koko omaisuuden, joka leskenkin kuoltua oli menevä puolisoiden yhteiselle ottolapselle. Leski valvoi testamentin. Ottolapsi ei asiakirjojen mukaan ollut vaatinut lakiosaansa. Leskelle ei voitu määrätä perintöveroa muusta kuin vainajan omaisuudesta sekä puolesta puolisoiden yhteistä omaisuutta. Päätöstä on käytännössä sovellettu edellä kuvatussa tilanteessa siten, että jäämistö on määritetty ainoastaan vainajan nimissä olleen omaisuuden mukaisesti.Ihan kiva, mutta kannattaisi ennen kuin kommentoi lukea, mitä kirjoitin omassa kommentissani. Siteerattu tapaus ei koske lainkaan sitä.
Kirjoitin: JOS kuolleen puolison kuolinpesä saa tasinkoa (B), hänen jäämistönsä tulee olemaan 250.000. Tästä määrästä menee täydellisellä varmuudella perintövero. Sitä ei muuta edellä siterattu KHO:n päätös.
Mutta jos leski vaatii omaisuuden osituksen ja siinä vetoaa tasinkoprivilegiinsä, luonnollisesti jäämistö on 200.000 ja perintöverotus kohdistuu siihen.
Lukutaidottomien kommentteihin en eempää aikaani tuhlaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan kiva, mutta kannattaisi ennen kuin kommentoi lukea, mitä kirjoitin omassa kommentissani. Siteerattu tapaus ei koske lainkaan sitä.
Kirjoitin: JOS kuolleen puolison kuolinpesä saa tasinkoa (B), hänen jäämistönsä tulee olemaan 250.000. Tästä määrästä menee täydellisellä varmuudella perintövero. Sitä ei muuta edellä siterattu KHO:n päätös.
Mutta jos leski vaatii omaisuuden osituksen ja siinä vetoaa tasinkoprivilegiinsä, luonnollisesti jäämistö on 200.000 ja perintöverotus kohdistuu siihen.
Lukutaidottomien kommentteihin en eempää aikaani tuhlaa!Eikä kannatakkaan, kun ei edes tajua, että aloituksessa oli keskinänen testamentti määräten eloojääneen perivän kaiken täydellä omistusoikeudella ja kumpikin osapuoli elossa ja jos b kuolee niin maksaa perintöveroa hänen omaisuudestaan, ei muusta ja kun a kuolee niin lapset maksaa perintöveron.
Mitä taas tulee tasinkoon, niin jos varakkaampi kuolee ennemmin, leski voi myös kieltäytyä kyseisestä tasingosta, MUTTA ALOITUKSESSA OLLUT KYSE EDES MISTÄÄN TASINGOSTA, vaan keskinäisestä omistusoikeustestamentista, NIIN TÄLLÖIN ei edes tule kysymykseen mitkään vitun tasingot.
Pysykää asiassa älkääkä sekoittako selkeää asiaa, mutta niinhän te teettekin AINA ja siitä ei kyllä pääse eroon, erikoistaitonne näes.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikä kannatakkaan, kun ei edes tajua, että aloituksessa oli keskinänen testamentti määräten eloojääneen perivän kaiken täydellä omistusoikeudella ja kumpikin osapuoli elossa ja jos b kuolee niin maksaa perintöveroa hänen omaisuudestaan, ei muusta ja kun a kuolee niin lapset maksaa perintöveron.
Mitä taas tulee tasinkoon, niin jos varakkaampi kuolee ennemmin, leski voi myös kieltäytyä kyseisestä tasingosta, MUTTA ALOITUKSESSA OLLUT KYSE EDES MISTÄÄN TASINGOSTA, vaan keskinäisestä omistusoikeustestamentista, NIIN TÄLLÖIN ei edes tule kysymykseen mitkään vitun tasingot.
Pysykää asiassa älkääkä sekoittako selkeää asiaa, mutta niinhän te teettekin AINA ja siitä ei kyllä pääse eroon, erikoistaitonne näes.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VTurha hermostua!
Omaisuuden osituksella on merkittävä vaikutus perinnönjakoon, kun tasinkoprivilegiä ei enää lesken kuoltua voida huomioda. Se on vain lesken henkilökohtainen etuoikeus. KAtso alempana lisätietoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Turha hermostua!
Omaisuuden osituksella on merkittävä vaikutus perinnönjakoon, kun tasinkoprivilegiä ei enää lesken kuoltua voida huomioda. Se on vain lesken henkilökohtainen etuoikeus. KAtso alempana lisätietoja.Voi ny vide, niin kenelle se leski osoittaa privilegisaamisen kun on kyse keskinäistestamentista omistusoikeudella, testamentinedunsaajalle vaiko hautakivelle??
Tasinko tulee silloin kysymykseen, kun toinen osapuoli on, perikunta ja /tai joku muu testamentilla edesmenneen omaisuuden saanut.
Eihän se nyt jumalauta voi itsensä kanssa alkaa väittelee tasingosta kun saa edesmenneen omaisuuden..
KaIkkia tämä maailma elättääkin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi ny vide, niin kenelle se leski osoittaa privilegisaamisen kun on kyse keskinäistestamentista omistusoikeudella, testamentinedunsaajalle vaiko hautakivelle??
Tasinko tulee silloin kysymykseen, kun toinen osapuoli on, perikunta ja /tai joku muu testamentilla edesmenneen omaisuuden saanut.
Eihän se nyt jumalauta voi itsensä kanssa alkaa väittelee tasingosta kun saa edesmenneen omaisuuden..
KaIkkia tämä maailma elättääkin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VLeski voi koska tahansa toimittaa osituksen ensiksi kuolleen puolisonsa kuolinpesän kanssa. Se on tässä tapauksessa ainoa keino saada testamentin tarkoitettu sisältö toteutuettua, kuten avaaja on kertonut toivovansa, eli A:n lapsi saa 100.000 ja yhteiset lapset 200.000 kumpikin.
Olen todella huvittavaa, että monet kommentoivat täällä ymmärtämättä edes perusasioita avioliitto- ja perintöoikeudesta. Toki voitte niin tehdä, mutta on äärimmäisen typerää kinata sellaisen kanssa, joka ne osaa kuin mestari. ;D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski voi koska tahansa toimittaa osituksen ensiksi kuolleen puolisonsa kuolinpesän kanssa. Se on tässä tapauksessa ainoa keino saada testamentin tarkoitettu sisältö toteutuettua, kuten avaaja on kertonut toivovansa, eli A:n lapsi saa 100.000 ja yhteiset lapset 200.000 kumpikin.
Olen todella huvittavaa, että monet kommentoivat täällä ymmärtämättä edes perusasioita avioliitto- ja perintöoikeudesta. Toki voitte niin tehdä, mutta on äärimmäisen typerää kinata sellaisen kanssa, joka ne osaa kuin mestari. ;DKerroppa ensin itsellenne MISTÄ muodostuu kuolinpesä, vaikkapa aloittajan tapauksessa, A) rintaperillisistä, B) testamentin edunsaajasta, vaiko C) edesmenneen omaisuudesta?
Jottei totuus unohtuisi, niin tässä suora lainaus perintökaaresta (asiaan kuulumaton osuus poistettu) "18 luku
Kuolinpesän hallinnosta
1 §
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja.
2 §
Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita ===>>pesän omaisuutta<<<===. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa.
Osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi".
Nyt kun luemme ymmärtäen ja HUOMIOIMME aloittajan, "Aviopuolisoilla A ja B on keskenäinen omistusoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentissa määrätään, että myöhemmin, molempien kuoltua, ".
Nyt kun käytämme aivoamme, siis ne joilla on ja kyky käyttää aivojaan, huomataan kaksi seikkaa, 1) omaisuus muodostaa kuolinpesän, (ei rintaperilliset, eikä edes testamentin edunsaaja/saajat, vaan ovat KUOLINPESÄN OSAKKAITA.
Nyt sitten kun edesmenneen omaisuus muodostaa kuolinpesän ja testamentin edunsaajasta tulee kuolinpesän osakas, niin kenestä se tulee? Rintaperillisetkinkö myös??
Ehei, vaan omistusoikeustestamentti OHITTAA rintaperillisten kaikki muut oikeudet, muttei lakiosaoikeutta ja täten myöskään mitään ositustakaan ei tarvita, koska tavallaan ei edes muodostu kuolinpesääkään, vaan edesmenneen omaisuus määräajan jälkeen siirtyy testamentin perusteella leskelle.
Eli tavallaan omaisuus on "omistamattomassa" tilassa tuon testamentin moiteajan verran ja kun huomioimme, ettei mitään riitaa ole, niin kukaan ei edes moiti testamenttia (perukirjoitus voidaan pitää vaikka seuraavana päivänä hautajaisista ja tällöin on oikeus ja tilaisuus esittää moite ja moitteen jättämisaika alkaa kulumaan tuosta), mutta kuten aloittaja ilmaisee ettei riitaa ole eli kukaan ei moiti testamenttia joten testamentti astuu voimaan ja omaisuus lesken hallussa ja omistuksessa.
Missä ositus?
Kyseisessä tapauksessa A:a säästöjä 200k ja jos A kuoleekin ensin siirtyy tuo B:e ja toisin päin vain vene siirtyy A:e eli erittäin yksinkertainen asia, siis niille jotka ymmärtää lukemansa, eivätkä ala sekaamaan kauheasti asioita sekaisemmiksi jotta tienaisi ja ajatelkaa, kaikki tuo onkin ihan perintökaaressa
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski voi koska tahansa toimittaa osituksen ensiksi kuolleen puolisonsa kuolinpesän kanssa. Se on tässä tapauksessa ainoa keino saada testamentin tarkoitettu sisältö toteutuettua, kuten avaaja on kertonut toivovansa, eli A:n lapsi saa 100.000 ja yhteiset lapset 200.000 kumpikin.
Olen todella huvittavaa, että monet kommentoivat täällä ymmärtämättä edes perusasioita avioliitto- ja perintöoikeudesta. Toki voitte niin tehdä, mutta on äärimmäisen typerää kinata sellaisen kanssa, joka ne osaa kuin mestari. ;DEdellä taas yksi luulija esittelee "tietojaan", jotka siis po. tapaukseen sovellettuina ovat vääriä.
Lainaus verottajan ohjeista (linkki edellä):
"Edellä mainittu KHO:n päätös koskee tilannetta, jossa leski oli saanut pesän koko omaisuuden testamentilla eikä rintaperillinen ollut vaatinut lakiosaansa. ==>Tällaisessa yksinperimystilanteessa osituksen toimittaminen ei olisi ollut mahdollista.<== Tämän vuoksi leskellä ei ole avio-oikeuteen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa omaa omaisuuttaan kuolinpesälle. Näin ollen myöskään lesken testamenttisaantoon ei voinut sisältyä osituksessa pesälle siirtynyttä omaisuutta."
Aloittajan tapauksessa, jos leski A ottaa puolison B testamentin vastaan eikä B:n rintaperillinen esitä lakiosavaatimusta, leski EI VOI VAATIA OSITUKSEN TOIMITTAMISTA. Asiasta on KKO:n ratkaisu vastaavassa tilanteessa, kun leski perii puolison lain nojalla. Leskellä on mahdollisuus osituksen toimittamiseen ainoastaan, JOS HÄN LUOPUU TESTAMENTISTA. Jos leski luopuu testamentista ja toimittaa omaisuuden osituksen, hän ei peri mitään, mutta B:n perilliset saavat leskeltä (verottomana) tasinkona 50.000 euroa.
- Anonyymi
Kaikki ketjussa on tähän saakka väärin.
- Anonyymi
Niin on, ainakin sinun kommenttisi. :D
- Anonyymi
Vain kolme aasitta-ajajaa ja heti kenttä on sekaisin, tämä on tätä päivää.
B maksaa perintöveroa saamastaann omaisuudesta eli a:lta saamastaan ja b:n kuoltua lapset saamastaan perinnöstä.
Kukaan ei tainnut tajuta omistusoikeustestamenttia ja sitä tosiseikastoa, että veroa maksetaan vain yhteisestiomistetun omaisuuden puolikkaasta ja siitä mikä on ollut yksinomaan a:n omistamaa jonka b saa testamentin perusteella.
Jos taas b ei ota vastaan testamenttia jakaantuu a:n omaisuus kolmen lapsen kesken ja b:n kuoltua 2 lapsen kesken ja jos b on ottanut a:n lasta kohtaan huoltajuuden, hän on tällöin b:n nähden ottolapsi jolloinka syntyy oikeus lakiosaan jolloinka mahdollinen testamentti ei ohita hänen oikeutta lakiosaan b:n kuoltua ja tämä sama, mutta toisin päin jos a kuoleekin ennen b:ä, sillä erolla, että a:n kuoltua lapset saavat a:n omaisuuden ja leskeksi jäänyt saa pitää omansa
On huomioitava se seikka, että keskinäinen testamentti ei ohita a:n lapsen oikeutta lakiosaan a:n kuoltua.
Sama toisin jos b kuoleekin ennemmin, niin yllämainittu ei ohita yhteisten lasten oikeutta lakiosaan ja jos on a:lapsi otettu holhous b, niin muodostuu ottolapsi oikeus lakiosaan.
Verotus.
Jos osoitetaan, että a:n säästöt on hänen omiaan ja molemmilla omat tilinsä (mitä ilmeisimmin onkin) niin a ei maksa perintöveroa säästöistään.
Tämä kaikki ylläoleva vain jos uskotaan avioliittolakia ja perintökaarta kun ne luetaan ymmärtäen.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V- Anonyymi
Mitä sä HerrKo ja Imatran Sinikka yrität nyt taas selittää keskellä yötä? Sinun kannattaa kysyä lisävihjeitä Itä-Taalainmaan markiisilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sä HerrKo ja Imatran Sinikka yrität nyt taas selittää keskellä yötä? Sinun kannattaa kysyä lisävihjeitä Itä-Taalainmaan markiisilta.
Herätinkö vasikan taas inuamaan, pahoittelen kovasti.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. Jälkenne on tallennettu, pikaista tapaamista... - Anonyymi
Professorilta jäi huomamatta toteamus: "Asiaan ei liity riitaa, ainastaan vero-optimaalinen toive."
Siispä lakiosasia ei ole vaadittu. Kysymys on ainoastaan testamentin mukaisesta jaosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Professorilta jäi huomamatta toteamus: "Asiaan ei liity riitaa, ainastaan vero-optimaalinen toive."
Siispä lakiosasia ei ole vaadittu. Kysymys on ainoastaan testamentin mukaisesta jaosta.Ei se jäänyt huomaamatta, oli erillinen huomautus huomioitavasta seikasta joka omalta osaltaan tulisi vähentää verotettavan omaisuuden arvoa, eli aloittajan tapauksessa lapsien kannattaa ottaa vastaan lakiosansa (lakiosan TÄYDENNYSTÄ tulee vaatia) ja täten omistusoikeudella saadun omaisuuden arvo vähenee jolloinka myöskin verotus pienenee eli veron optimioidusta on myöskin kyse. Eikö vain? 😉
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
Turhaa yrität. Kolmas saa saman kuin sinäkin.
- Anonyymi
Yhteenvetona vielä kerran avaajalle tiedoksi, miten verotus menee ja miten perintö jakatuu.
Kuten lukutaidoton kommentaattori kommentoi edellä, on kaksi eri tilannetta mahdollista asiassa.
1. Omaisuuden ositusta ei toimiteta
Jos ensiksi kuolleen (B) jälkeen ei toimiteta omaisuuden ositusta, verottaja olettaa, että leski vetoaisi tasinkoetuoikeuteensa, eikä hän joudu maksamaan perintöveroa kuin siitä omaisuudesta, jonka hän näin laskennallisesti saisi (so. 200.000 eurosta).
Kun A sitten kuolee, omaisuuden ositus tulee toimitettavaksi ennen perinnönjakoa, ja siitä seuraa, ettei tasinkoetuoikeutta enää voida ottaa huomioon (koska se on vain lesken henkilökohtainen etu). Näin kuolinpesien (A ja B) omaisuus jakautuu tasan (250.000/250.000, jos se olisi edelleen sellaisenaan olemassa). Tämä vaikuttaa perinnönjakoon niin, että A:n lapsi saa perintönä kolmasosan A:n jäämistöstä 250.000 : 3 = 83.333 euroa. Yhteiset lapset saavat perintönä kummatkin sekä A:lta että B:ltä (83.333 + 125.000 = 208.333).
2. Omaisuuden ositus toimitetaan puolison kuoltua
Jos vähemmän varakas puoliso (B) kuolee ensin ja omaisuuden ositus toimitetaan, leski saa itse päättää osituksessa vetoaako tasinkoetuoikeuteensa vai ei. Jos hän ei siihen vetoa, leski maksaa tasinooa kuolinepsälle 50.000 ja siten avio-oikeuden nojalla jäämistöksi tulee 250.000 euroa. Tästä leski maksaa myös perintöveronsa.
Jos leski kuitenkin vetoaa tasinkoetuoikeuteensa osituksessa, hän saa pitää 300.000 omaisuutensa ja saa testamentin nojalla 200.000 euroa, josta määrästä lasketaan hänen perintöveronsa.
Lasten perintöosuudet ovat erilaiset kuin edellä tapauksessa 1.
A:n lapsi perii nyt kolmasosan A:n jäämistöstä 300.000 : 3 = 100.000. Hän saa siis noin 17.000 euroa enemmän perintöä.
Yhteiset lapset perivät A:lta 100.000 (kolmasosan) ja B:een puoliksi 100.000 eli yhteensä 200.000 euroa. Yhteisten lasten perintö on pienempi kuin, jos ositusta ei toimiteta lesken eläessä.
Lakiosat ovat sitten asia erikseen, jos niitä lapset vaatisivat ensiksi kuolleen puolison kuoltua. Tämä kommentti ei koske niitä ja niiden vaikutuksia.- Anonyymi
Edellä mutu-tietäjä koettaa hämärtää virheellistä ohjaustaan.
Aloittaja:
"1. A:n omaisuus on 300 000 e (puolet kiinteistöstä + säästöjä) ja B:n omaisuus on 200 000 (puolet kiinteistöstä + vene, ei säästöjä) euroa. Leski on siis rikkaampi. Kun A saa omistusoikeuden kaikkeen B:n omaisuuteen, joutuuko hän maksamaan perintöveroa puolesta yhteisestä omaisuudesta (500 000:2=250 000e) vai maksaako hän sitä vain B:n 200 000 eurosta?"
Kysymys siis kuului:
"Kun A saa omistusoikeuden kaikkeen B:n omaisuuteen, joutuuko hän maksamaan perintöveroa puolesta yhteisestä omaisuudesta (500 000:2=250 000e) vai maksaako hän sitä vain B:n 200 000 eurosta?"
Mutu-tietäjän vastaus:
"1. Leski A saa itse valita, maksaako B:n kuolinpesälle tasinkoa varakkaampana puolisoista (ks. tasinkoprivilegi). Jos hän päättää maksaa tasinkoa kuolinpesälle, hän saa perintönä testamentin mukaisesti 250.000 ja maksaa siitä perintöveron.
Jos leksi käyttää tasinkoprivilegiään, hän saa testamentilla 200.000 ja maksaa edellä kerrottua tapausta vähemmän perintöveroa."
Virheen korjaus:
"Siitä riippumatta, vetoaako leski tasinkoprivilegiinsä vai ei, hän maksaa perintöveroa vain vain puolisoltaan testamentilla saamastaan omaisuudesta eli 200.000 eurosta."
Mutu-tietäjän mukaan lesken tulisi vedota lesken tasinkoetuoikeuteen, jotta hän välttyisi laskennallisen tasingon 50.000 euron verotukselta. Tasinkoprivilegiin vetoaminen tapahtuu omaisuuden osituksessa. Verottajan ohjeen mukaan ositusta ja tasinkoprivilegiin vetoamista aloittajan tilanteessa EI tarvita, vaan leskeä verotetaan vain 200.000 eurosta, ei 250.000 eurosta.
Aivan toinen asia on, että jos ositusta (ja tasinkoprivilegiin vetoamista) ei ole lesken eläessä toimitettu, ositus toimitetaan lesken kuoltua (jolloin tasinkoprivilegi ei ole käytettävissä). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä mutu-tietäjä koettaa hämärtää virheellistä ohjaustaan.
Aloittaja:
"1. A:n omaisuus on 300 000 e (puolet kiinteistöstä säästöjä) ja B:n omaisuus on 200 000 (puolet kiinteistöstä vene, ei säästöjä) euroa. Leski on siis rikkaampi. Kun A saa omistusoikeuden kaikkeen B:n omaisuuteen, joutuuko hän maksamaan perintöveroa puolesta yhteisestä omaisuudesta (500 000:2=250 000e) vai maksaako hän sitä vain B:n 200 000 eurosta?"
Kysymys siis kuului:
"Kun A saa omistusoikeuden kaikkeen B:n omaisuuteen, joutuuko hän maksamaan perintöveroa puolesta yhteisestä omaisuudesta (500 000:2=250 000e) vai maksaako hän sitä vain B:n 200 000 eurosta?"
Mutu-tietäjän vastaus:
"1. Leski A saa itse valita, maksaako B:n kuolinpesälle tasinkoa varakkaampana puolisoista (ks. tasinkoprivilegi). Jos hän päättää maksaa tasinkoa kuolinpesälle, hän saa perintönä testamentin mukaisesti 250.000 ja maksaa siitä perintöveron.
Jos leksi käyttää tasinkoprivilegiään, hän saa testamentilla 200.000 ja maksaa edellä kerrottua tapausta vähemmän perintöveroa."
Virheen korjaus:
"Siitä riippumatta, vetoaako leski tasinkoprivilegiinsä vai ei, hän maksaa perintöveroa vain vain puolisoltaan testamentilla saamastaan omaisuudesta eli 200.000 eurosta."
Mutu-tietäjän mukaan lesken tulisi vedota lesken tasinkoetuoikeuteen, jotta hän välttyisi laskennallisen tasingon 50.000 euron verotukselta. Tasinkoprivilegiin vetoaminen tapahtuu omaisuuden osituksessa. Verottajan ohjeen mukaan ositusta ja tasinkoprivilegiin vetoamista aloittajan tilanteessa EI tarvita, vaan leskeä verotetaan vain 200.000 eurosta, ei 250.000 eurosta.
Aivan toinen asia on, että jos ositusta (ja tasinkoprivilegiin vetoamista) ei ole lesken eläessä toimitettu, ositus toimitetaan lesken kuoltua (jolloin tasinkoprivilegi ei ole käytettävissä).Uskomatonta!
Lukutaidoton idiootti yrittää levittää edelleen epätoivoista hörhöilyään.
Niin kuin siteerauksista voidaan lukea, kirjoitin koko ajan omaisuuden osituksen toimittamisesta, mitä hörhöilijä ei edellenkää osaa lukea, vaikka ilmeisesti suomen kieltä kuitenkin osaa.
Tässä vielä kirjoittamani: "Jos hän päättää maksaa tasinkoa kuolinpesälle, hän saa perintönä testamentin mukaisesti 250.000 ja maksaa siitä perintöveron."
Näin se menee. Tasinkoetuoikeuteen vetoaminen tapahtuu omaisuuden osituksessa, jonka toimittaminen on järkevää syistä, jotka olen kertonut. Se vaikuttaa myöhemmin lasten perinnönjakoon.
Osituksen voi jättää toimittamatta, mutta siitähän en ole aiemmin kommentoinut, koska en ole sitä järkevänä pitänyt. Verottajan oletus tulee ilmi KHO:n edellä mainitusta päätöksestä, joka on sinänsä verovelvollisen kannalta hyvä asia. Mutta jos osituksen toimittaa, niin leski saa ihan itse pättää, vetoaako tasinkoetuoikeuteen vai ei.
Aivan keskeinen asia aloittajalle vastaamisessa on kuitenkin se, ETTÄ YMMÄRTÄÄ MIKÄ MERKITYS TASINKOETUOIKEUDELLA ON PERINNÖNJAOLLE MYÖHEMMIN. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uskomatonta!
Lukutaidoton idiootti yrittää levittää edelleen epätoivoista hörhöilyään.
Niin kuin siteerauksista voidaan lukea, kirjoitin koko ajan omaisuuden osituksen toimittamisesta, mitä hörhöilijä ei edellenkää osaa lukea, vaikka ilmeisesti suomen kieltä kuitenkin osaa.
Tässä vielä kirjoittamani: "Jos hän päättää maksaa tasinkoa kuolinpesälle, hän saa perintönä testamentin mukaisesti 250.000 ja maksaa siitä perintöveron."
Näin se menee. Tasinkoetuoikeuteen vetoaminen tapahtuu omaisuuden osituksessa, jonka toimittaminen on järkevää syistä, jotka olen kertonut. Se vaikuttaa myöhemmin lasten perinnönjakoon.
Osituksen voi jättää toimittamatta, mutta siitähän en ole aiemmin kommentoinut, koska en ole sitä järkevänä pitänyt. Verottajan oletus tulee ilmi KHO:n edellä mainitusta päätöksestä, joka on sinänsä verovelvollisen kannalta hyvä asia. Mutta jos osituksen toimittaa, niin leski saa ihan itse pättää, vetoaako tasinkoetuoikeuteen vai ei.
Aivan keskeinen asia aloittajalle vastaamisessa on kuitenkin se, ETTÄ YMMÄRTÄÄ MIKÄ MERKITYS TASINKOETUOIKEUDELLA ON PERINNÖNJAOLLE MYÖHEMMIN.Mutu-tietäjä venkoilee turhaan, hän vastasi väärin. Kas tässä:
"Jos B saa omaisuuden osituksessa tasinkona 50.000, on lesken ja kuolinpesän varat 250.000. Tällöin A saa testamentin perusteella mainitun 250.000, josta maksaa myös perintöveron.
=>Vain silloin A saa 200.000, jos hän vetoaa tasinkoprivilegiinsä eikä maksa tasinkoa kuolinpesälle.<="
A:ta verotetaan 200.000 eurosta (ei 250.000 eurosta), vaikkei hän toimittaisi ositusta, missä vetoaisi tasinkoprivilegiinsä. Sitähän A kysyi, ei hän maininnut mitään osituksesta.
Se taas, olisiko ositus muusta syystä järkevää toimittaa, on toinen juttu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutu-tietäjä venkoilee turhaan, hän vastasi väärin. Kas tässä:
"Jos B saa omaisuuden osituksessa tasinkona 50.000, on lesken ja kuolinpesän varat 250.000. Tällöin A saa testamentin perusteella mainitun 250.000, josta maksaa myös perintöveron.
=>Vain silloin A saa 200.000, jos hän vetoaa tasinkoprivilegiinsä eikä maksa tasinkoa kuolinpesälle.<="
A:ta verotetaan 200.000 eurosta (ei 250.000 eurosta), vaikkei hän toimittaisi ositusta, missä vetoaisi tasinkoprivilegiinsä. Sitähän A kysyi, ei hän maininnut mitään osituksesta.
Se taas, olisiko ositus muusta syystä järkevää toimittaa, on toinen juttu.Lukutaidottomuus jatkuu. Jos kuolinpesä saa osituksessa 50.000 tasinkona, osituksen lopputulos on juuri niin kuin olen kirjoittanut. Tätä et voi kumota sitten millään, etkä sitä edes tehnyt. Miksi jaksat kirjoittaa täyttä hölynpölyä? Onko epätoivosi virheellisestä kommentistasi noin suurta, että et voi kuin trollata lisää?
Leskeä verotetaan tällöin osituksen lopputuloksen mukaan, eli 250.000 eurosta.
Lukutaidottomuutesi kohdistuu myös avaukseen. Avaus: "Lisäksi toiveena on, että koko omasuutta ei A:n kuoltua jaeta 50/50 (250 000 e ja 250 000 e) vaan yhteiset lapset perivät B:n 200 000 e (100 000 e molemmille) ja yhteiset lapset ja A:n yksi lapsi perivät A:n 300 000 (100 000 e kullekin)."
Tätä toivettaan avaaja ei saa millään muulla keinolla kuin toimittamalla omaisuuuden osituksen (ja vetoamalla siinä privilegiinsä). Sillä lesken tasinkoetuoikeus on henkilökohtainen eikä siihen voi vedota hänen kuoltuaan leksen kuolinpesä.
Jostakin syystä kommentoit virheellisesti minun aiempaa kommenttiani väittäen siinä olevan jokin virhe, vaikka et ollut edes ymmärtänyt, mistä kirjoitin. Noin vaikeaako on myöntää, että et osaa lukea? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uskomatonta!
Lukutaidoton idiootti yrittää levittää edelleen epätoivoista hörhöilyään.
Niin kuin siteerauksista voidaan lukea, kirjoitin koko ajan omaisuuden osituksen toimittamisesta, mitä hörhöilijä ei edellenkää osaa lukea, vaikka ilmeisesti suomen kieltä kuitenkin osaa.
Tässä vielä kirjoittamani: "Jos hän päättää maksaa tasinkoa kuolinpesälle, hän saa perintönä testamentin mukaisesti 250.000 ja maksaa siitä perintöveron."
Näin se menee. Tasinkoetuoikeuteen vetoaminen tapahtuu omaisuuden osituksessa, jonka toimittaminen on järkevää syistä, jotka olen kertonut. Se vaikuttaa myöhemmin lasten perinnönjakoon.
Osituksen voi jättää toimittamatta, mutta siitähän en ole aiemmin kommentoinut, koska en ole sitä järkevänä pitänyt. Verottajan oletus tulee ilmi KHO:n edellä mainitusta päätöksestä, joka on sinänsä verovelvollisen kannalta hyvä asia. Mutta jos osituksen toimittaa, niin leski saa ihan itse pättää, vetoaako tasinkoetuoikeuteen vai ei.
Aivan keskeinen asia aloittajalle vastaamisessa on kuitenkin se, ETTÄ YMMÄRTÄÄ MIKÄ MERKITYS TASINKOETUOIKEUDELLA ON PERINNÖNJAOLLE MYÖHEMMIN.Edellä olevalle kommentaattorille tuntematon keskeinen asia on, että jos leski aloittajan tapauksessa ottaa testamentin vastaan, hän ei voi toimituttaa omaisuuden ositusta, missä vetoaisi tasinkoprivieliinsä.
Lainaus verottajan ohjeista (linkki edellä):
"Edellä mainittu KHO:n päätös koskee tilannetta, jossa leski oli saanut pesän koko omaisuuden testamentilla eikä rintaperillinen ollut vaatinut lakiosaansa. ==>Tällaisessa yksinperimystilanteessa osituksen toimittaminen ei olisi ollut mahdollista.<== Tämän vuoksi leskellä ei ole avio-oikeuteen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa omaa omaisuuttaan kuolinpesälle. Näin ollen myöskään lesken testamenttisaantoon ei voinut sisältyä osituksessa pesälle siirtynyttä omaisuutta."
Aloittajan tapauksessa, jos leski A ottaa puolison B testamentin vastaan eikä B:n rintaperillinen esitä lakiosavaatimusta, leski EI VOI VAATIA OSITUKSEN TOIMITTAMISTA. Asiasta on KKO:n ratkaisu vastaavassa tilanteessa, kun leski perii puolison lain nojalla. Leskellä on mahdollisuus osituksen toimittamiseen ainoastaan, JOS HÄN LUOPUU TESTAMENTISTA. Jos leski luopuu testamentista ja toimittaa omaisuuden osituksen, hän ei peri mitään, mutta B:n perilliset saavat leskeltä (verottomana) tasinkona 50.000 euroa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä olevalle kommentaattorille tuntematon keskeinen asia on, että jos leski aloittajan tapauksessa ottaa testamentin vastaan, hän ei voi toimituttaa omaisuuden ositusta, missä vetoaisi tasinkoprivieliinsä.
Lainaus verottajan ohjeista (linkki edellä):
"Edellä mainittu KHO:n päätös koskee tilannetta, jossa leski oli saanut pesän koko omaisuuden testamentilla eikä rintaperillinen ollut vaatinut lakiosaansa. ==>Tällaisessa yksinperimystilanteessa osituksen toimittaminen ei olisi ollut mahdollista.<== Tämän vuoksi leskellä ei ole avio-oikeuteen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa omaa omaisuuttaan kuolinpesälle. Näin ollen myöskään lesken testamenttisaantoon ei voinut sisältyä osituksessa pesälle siirtynyttä omaisuutta."
Aloittajan tapauksessa, jos leski A ottaa puolison B testamentin vastaan eikä B:n rintaperillinen esitä lakiosavaatimusta, leski EI VOI VAATIA OSITUKSEN TOIMITTAMISTA. Asiasta on KKO:n ratkaisu vastaavassa tilanteessa, kun leski perii puolison lain nojalla. Leskellä on mahdollisuus osituksen toimittamiseen ainoastaan, JOS HÄN LUOPUU TESTAMENTISTA. Jos leski luopuu testamentista ja toimittaa omaisuuden osituksen, hän ei peri mitään, mutta B:n perilliset saavat leskeltä (verottomana) tasinkona 50.000 euroa.Lisäys:
Jos leski luopuu testamentista ja toimittaa omaisuuden osituksen, hän ei peri mitään, mutta B:n perilliset saavat leskeltä (verottomana) tasinkona 50.000 euroa.
- Näin edellytyksellä, että leski osituksessa ei vetoa tasinkoprivilegiinsä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä olevalle kommentaattorille tuntematon keskeinen asia on, että jos leski aloittajan tapauksessa ottaa testamentin vastaan, hän ei voi toimituttaa omaisuuden ositusta, missä vetoaisi tasinkoprivieliinsä.
Lainaus verottajan ohjeista (linkki edellä):
"Edellä mainittu KHO:n päätös koskee tilannetta, jossa leski oli saanut pesän koko omaisuuden testamentilla eikä rintaperillinen ollut vaatinut lakiosaansa. ==>Tällaisessa yksinperimystilanteessa osituksen toimittaminen ei olisi ollut mahdollista.<== Tämän vuoksi leskellä ei ole avio-oikeuteen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa omaa omaisuuttaan kuolinpesälle. Näin ollen myöskään lesken testamenttisaantoon ei voinut sisältyä osituksessa pesälle siirtynyttä omaisuutta."
Aloittajan tapauksessa, jos leski A ottaa puolison B testamentin vastaan eikä B:n rintaperillinen esitä lakiosavaatimusta, leski EI VOI VAATIA OSITUKSEN TOIMITTAMISTA. Asiasta on KKO:n ratkaisu vastaavassa tilanteessa, kun leski perii puolison lain nojalla. Leskellä on mahdollisuus osituksen toimittamiseen ainoastaan, JOS HÄN LUOPUU TESTAMENTISTA. Jos leski luopuu testamentista ja toimittaa omaisuuden osituksen, hän ei peri mitään, mutta B:n perilliset saavat leskeltä (verottomana) tasinkona 50.000 euroa."Edellä olevalle kommentaattorille tuntematon keskeinen asia on, että jos leski aloittajan tapauksessa ottaa testamentin vastaan, hän ei voi toimituttaa omaisuuden ositusta, missä vetoaisi tasinkoprivieliinsä."
Tämä ei pidä paikkaansa. Tapauksessa on osakkaina rintaperilliset ja leski. Mikään lain säännös ei estä omaisuuden osituksen toimittamista. Sitä ei muuta se, mitä mahdollisesti korkein hallinto-oikeus on asiasta lausunut.
Leski voi aina toimittaa omaisuuden osituksen kuolinpesän kanssa, paitsi jos tilanne olisi se, että olisi kyse PK 3 luvun mukaisesta jaosta, jossa on osakkaina ns. toissijaisia perillisiä.
Lesken ei ole pakko luopua testamentista, vaan hän voi toimittaa osituksen kuten aiemmin olen todennut. Näin hän voi vedota tasinkoetuoikeuteensa. Jollei hän sitä voisi tehdä, puolisoiden keskinäisen testamentin tarkoitus ei voisi toteutua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Edellä olevalle kommentaattorille tuntematon keskeinen asia on, että jos leski aloittajan tapauksessa ottaa testamentin vastaan, hän ei voi toimituttaa omaisuuden ositusta, missä vetoaisi tasinkoprivieliinsä."
Tämä ei pidä paikkaansa. Tapauksessa on osakkaina rintaperilliset ja leski. Mikään lain säännös ei estä omaisuuden osituksen toimittamista. Sitä ei muuta se, mitä mahdollisesti korkein hallinto-oikeus on asiasta lausunut.
Leski voi aina toimittaa omaisuuden osituksen kuolinpesän kanssa, paitsi jos tilanne olisi se, että olisi kyse PK 3 luvun mukaisesta jaosta, jossa on osakkaina ns. toissijaisia perillisiä.
Lesken ei ole pakko luopua testamentista, vaan hän voi toimittaa osituksen kuten aiemmin olen todennut. Näin hän voi vedota tasinkoetuoikeuteensa. Jollei hän sitä voisi tehdä, puolisoiden keskinäisen testamentin tarkoitus ei voisi toteutua.Jatkan vielä sen verran, että lukutaidoton kommentaattori saattaisi inttää edelleen, ettei ositusta voi tehdä, mikä ei perustu lakiin.
Jos pidetään kiinni lain vastaisesta kannasta, ettei ositusta voisi tehdä, leski voisi luopua testamentista esim.yhden euron osalta, jolloin perinnönjako rintaperillisten kanssa voitaisiin toteuttaa ja omaisuuden ositus olisi tehtävä ennen perinnönjakoa. Näin lopputulos olisi käytännössä täysin sama, sillä yhden euron jakamisella ei olisi muuta vaikutusta kuin se, että omaisuuden ositus toteutuisi lesken haluamalla tavalla ja hän voisi vedota osituksessa tasinkoetuoikeuteensa.
- Anonyymi
Avauksessa säätää taas se sama heppu, joku väittää että pienet lapset voivat tehdä pätevän testamentin, joka saa lainvoiman.
Älkää nyt hyvät ihmiset uskoko häntä.- Anonyymi
Se ei anna ikinä tai koskaan periksi vaan jankuttaa maailman loppuun saakka höpötystään.
- Anonyymi
Erinomainen tapaus, josta syntyi keskustelua, jossa lukutaidottomuus ja muu typeryys pääsi hienosti pääosaan. Näin se tällaisilla palstoilla menee hyvinkin usein.
Aloittajan kannattaa tehdä omaisuuden ositus joka tapauksessa mahdollisimman nopeasti toisen puolison kuoltua, ja vedota osituksessa tasinkoetuoikeuteen olla luovuttamatta tasinkoa perillisille. Näin kesinäisen testamentin tarkoitus voi toteutua, sillä omaisuuden osituksen toimittamatta jättäminen johtaa väistämättä molempien puolisoiden kuoltua perinnönjakoon, jossa testamentin sisältö ei toteudu tarkoitetulla tavalla. - Anonyymi
Avauksessa säätää taas se sama heppu, joku väittää että pienet lapset voivat tehdä pätevän testamentin, joka saa lainvoiman. Älkää nyt hyvät ihmiset uskoko häntä.
Aina pitää saada viimeinen sana, siitä tunnistaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä593067Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille5452922- 372105
- 491952
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1201805SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3041761Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap91502Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.991247Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,631198Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?221162