Kuinka paljon nopeammin lifepo latautuu?

BMS rajoittaa tehokkaasti litiumakun varausvirtaa. Kuumeneminen on todellinen riski liian isolla latausvirralla - ja se taas tuhoaa akun.
Litiumakkua ei voi ladata esimerkiksi 500A virralla ilman patterin tuhoutumista.

Toinen ongelma on ympäristön liian korkea tai matala lämpötila.
Näille lyijyakku on immuunimpi, tosin (kovassa) pakkasessa lyijyakku ottaa hyvin huonosti virtaa vastaan ensimmäisten minuuttien tai 10-20 minuutin aikana. Sisäinen resistanssi kuitenkin lämmittää akkua, jonka jälkeen lyijyakku alkaa ottaa varausta vastaan pakkasessakin.

Litiumakun lataaminen pakkasessa ei onnistu ollenkaan ilman lämmityselementtiä.

Anonyymi kirjoitti:

BMS rajoittaa tehokkaasti litiumakun varausvirtaa. Kuumeneminen on todellinen riski liian isolla latausvirralla - ja se taas tuhoaa akun.
Litiumakkua ei voi ladata esimerkiksi 500A virralla ilman patterin tuhoutumista.

Toinen ongelma on ympäristön liian korkea tai matala lämpötila.
Näille lyijyakku on immuunimpi, tosin (kovassa) pakkasessa lyijyakku ottaa hyvin huonosti virtaa vastaan ensimmäisten minuuttien tai 10-20 minuutin aikana. Sisäinen resistanssi kuitenkin lämmittää akkua, jonka jälkeen lyijyakku alkaa ottaa varausta vastaan pakkasessakin.

Litiumakun lataaminen pakkasessa ei onnistu ollenkaan ilman lämmityselementtiä.

Lue lisää

Monessako veneessä on 500 A laturi? Tai sen tehoinen maasähkölaturi, kun maissa on vain 10 A sulake. Omassa veneessä on melko järeä 120 A laturi ja sen perässä 80 A DC-DC -muunnin. Ja sekin vaatii jo moniurahihnan laturille. Maasähkölaturi on 40 A, mutta sitä ei koskaan tarvita, kun akut latautuu pienemmilläkin koneajoilla. BMS, joka ei itse asiassa olisi välttämätön, on kyllä antanut ladata akut käytännöllisesti katsoen täyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Monessako veneessä on 500 A laturi? Tai sen tehoinen maasähkölaturi, kun maissa on vain 10 A sulake. Omassa veneessä on melko järeä 120 A laturi ja sen perässä 80 A DC-DC -muunnin. Ja sekin vaatii jo moniurahihnan laturille. Maasähkölaturi on 40 A, mutta sitä ei koskaan tarvita, kun akut latautuu pienemmilläkin koneajoilla. BMS, joka ei itse asiassa olisi välttämätön, on kyllä antanut ladata akut käytännöllisesti katsoen täyteen.

Lue lisää

No eipä juuri missään. Tuo 120 A laturi lienee ihan järeimmästä päästä.

Maasähkölaturiksi riittää hyvin pienempikin - maasähköönhän kytkeydytään yleensä vähintään puoleksi vuorokaudeksi, joten ei tarvita kummoistakaan virtaa akun täyttämiseksi.

Mikä on se täysi teho, jolla lyijyakku latautuu vain minuutteja? Aikanaan Vene-lehden vertailussa saatiin puolisen tuntia täydet 60 A työnnettyä n. 60 Ah akkuihin. Siis puolessa tunnissa 0->50% varaustaso. Itsellä harvemmin juuri menee alle 50%, mutta kyllä entinen 180 Ah akku otti täydet 60 A vastaan kymmeniä minuutteja tuolla 50-60% varaustasossa. Nyt on uusi 225 Ah lyijyakusto, jota en ole vielä päässyt kokeilemaan muuten kuin asennuksen jälkeinen lataus täyteen maasähköllä. Otti pari tuntia, että 20 A maasähkölaturi pääsi yli 14 V eli sen aikaa antoi täyttä virtaa. Viimeiset n. 30 Ah meni sitten hitaammin, mutta kuitenkin pitkään n. 10 A.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on se täysi teho, jolla lyijyakku latautuu vain minuutteja? Aikanaan Vene-lehden vertailussa saatiin puolisen tuntia täydet 60 A työnnettyä n. 60 Ah akkuihin. Siis puolessa tunnissa 0->50% varaustaso. Itsellä harvemmin juuri menee alle 50%, mutta kyllä entinen 180 Ah akku otti täydet 60 A vastaan kymmeniä minuutteja tuolla 50-60% varaustasossa. Nyt on uusi 225 Ah lyijyakusto, jota en ole vielä päässyt kokeilemaan muuten kuin asennuksen jälkeinen lataus täyteen maasähköllä. Otti pari tuntia, että 20 A maasähkölaturi pääsi yli 14 V eli sen aikaa antoi täyttä virtaa. Viimeiset n. 30 Ah meni sitten hitaammin, mutta kuitenkin pitkään n. 10 A.

Lue lisää

Höpö höpö. Lyijyakku 0% varaustasolla on entinen vaikka kuinka lataisi.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö. Lyijyakku 0% varaustasolla on entinen vaikka kuinka lataisi.

Ei tietenkään ole. Ostamalleni akulle luvataan 800 80% sykliä eli purkausta 20% varaustasoon. Starttiakut kestävät vain kymmeniä. Mikään lyijyakku ei kestä pitkäaikaista säilytystä tyhjänä eli on syytä ladata nopeasti purun jälkeen.

Lithiumakku sen sijaan on laakista vainaa, jos se pääsee kokonaan tyhjentymään. Siksi niissä on oltava BMS.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään ole. Ostamalleni akulle luvataan 800 80% sykliä eli purkausta 20% varaustasoon. Starttiakut kestävät vain kymmeniä. Mikään lyijyakku ei kestä pitkäaikaista säilytystä tyhjänä eli on syytä ladata nopeasti purun jälkeen.

Lithiumakku sen sijaan on laakista vainaa, jos se pääsee kokonaan tyhjentymään. Siksi niissä on oltava BMS.

Lue lisää

20% varaustaso ei ole 0% ja litiumille riittää 1% tai alle jos uskaltaa viedä rajoille. Litium ei ole laakista vainaa, monta ylipurettua kennoa on tullut elvytettyä toimiviksi vaikkei niistä tietenkään enää täyttä kapasiteettia saa. BMS ei ole siinä siksi että ylipurettu olisi laakista vainaa, vaan siksi, että moni litiumkemia on väärin käytettynä vaarallinen. Ylipuretun paketin joutuu purkamaan ja elvyttämään kenno kerrallaan tarkkaan valvottuna. Litiumin voi surutta vetää niin tyhjäksi ja niin täyteen kuin BMS sallii, mutta moni lyijyakkujen puolesta puhuja yrittää suositella litiumillekin 20%-80% rajoja. Ihan tyhmää rahdata mukanaan 40% kapasiteettia mitä ei koskaan käytä. Ei venekäytössä kuitenkaan tule 5000 lataussyklin raja käytännössä vastaan, ja litium heikkenee ikääntyessään käytti sitä tai ei, eli kannattaa käyttää eikä ylimitoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

20% varaustaso ei ole 0% ja litiumille riittää 1% tai alle jos uskaltaa viedä rajoille. Litium ei ole laakista vainaa, monta ylipurettua kennoa on tullut elvytettyä toimiviksi vaikkei niistä tietenkään enää täyttä kapasiteettia saa. BMS ei ole siinä siksi että ylipurettu olisi laakista vainaa, vaan siksi, että moni litiumkemia on väärin käytettynä vaarallinen. Ylipuretun paketin joutuu purkamaan ja elvyttämään kenno kerrallaan tarkkaan valvottuna. Litiumin voi surutta vetää niin tyhjäksi ja niin täyteen kuin BMS sallii, mutta moni lyijyakkujen puolesta puhuja yrittää suositella litiumillekin 20%-80% rajoja. Ihan tyhmää rahdata mukanaan 40% kapasiteettia mitä ei koskaan käytä. Ei venekäytössä kuitenkaan tule 5000 lataussyklin raja käytännössä vastaan, ja litium heikkenee ikääntyessään käytti sitä tai ei, eli kannattaa käyttää eikä ylimitoittaa.

Lue lisää

Hupiakuissa käytetty LiFePO4 ei ole vaarallinen ja ainoa tarve BMS:lle on yli- ja alilatauksen esto, mielellään kennokohtaisesti.

Normiveneilyssä ei kauhean montaa syvempää sykliä tule kaudessa. Ihan sama kestääkö akku 500 vai 5000 syväpurkausta, kun kumpikin on 20+ vuotta, jolloin joku muu syy johtaa akun vaihtoon.

Itsellä kesti halpa lyijyakku 12 kautta ja oli jo vene ostaessa käytetty. Tilalle tuli n. 400 € akusto, joka on selvästi parempilaatuinen kuin vanha.

Ylimääräisestä kapasiteetista, jota ei normaalisti käytetä, on mielestäni merkittävää turvallisuusetua. Ei olla ongelmissa sähköjen kanssa, jos moottori ei käynnistykään tai laturi ei toimi. Siis mun 225 Ah lyijyakkuja ei voi korvata 150 Ah litiumeilla, vaikka normikäytössä niistä voisi ottaa samat reilut 100 Ah/sykli.

Anonyymi kirjoitti:

Hupiakuissa käytetty LiFePO4 ei ole vaarallinen ja ainoa tarve BMS:lle on yli- ja alilatauksen esto, mielellään kennokohtaisesti.

Normiveneilyssä ei kauhean montaa syvempää sykliä tule kaudessa. Ihan sama kestääkö akku 500 vai 5000 syväpurkausta, kun kumpikin on 20 vuotta, jolloin joku muu syy johtaa akun vaihtoon.

Itsellä kesti halpa lyijyakku 12 kautta ja oli jo vene ostaessa käytetty. Tilalle tuli n. 400 € akusto, joka on selvästi parempilaatuinen kuin vanha.

Ylimääräisestä kapasiteetista, jota ei normaalisti käytetä, on mielestäni merkittävää turvallisuusetua. Ei olla ongelmissa sähköjen kanssa, jos moottori ei käynnistykään tai laturi ei toimi. Siis mun 225 Ah lyijyakkuja ei voi korvata 150 Ah litiumeilla, vaikka normikäytössä niistä voisi ottaa samat reilut 100 Ah/sykli.

Lue lisää

Varakapasiteettia kannattaa tietysti turvallisuusmielessä olla, ja sen pitä olla eri piirissä, mutta varakapasiteetti ettei litiumakusto tuhoudu on turha. Me ollaan pärjätty kesä purjeveneellä ihan hyvin kahden 70Ah lyijyakun ja pienen aurinkopaneelin varassa ilman maasähköä (kännyköiden lataamista lukuun ottamatta) tai muuta laturia kun dieselistä hajosi laturi... että ei sitä varasähköä paljoa tarvita kun käyttää säästeliäästi.

Anonyymi kirjoitti:

Varakapasiteettia kannattaa tietysti turvallisuusmielessä olla, ja sen pitä olla eri piirissä, mutta varakapasiteetti ettei litiumakusto tuhoudu on turha. Me ollaan pärjätty kesä purjeveneellä ihan hyvin kahden 70Ah lyijyakun ja pienen aurinkopaneelin varassa ilman maasähköä (kännyköiden lataamista lukuun ottamatta) tai muuta laturia kun dieselistä hajosi laturi... että ei sitä varasähköä paljoa tarvita kun käyttää säästeliäästi.

Lue lisää

Varasähköä tietysti tarvitaan silloin, kun on ongelmia. Vaikkapa keskellä Itämerta moottori ei käynnistykään akkuja lataamaan jostain syystä. Silloin on mukava, että voi käyttää plotteria, kulkuvaloja ja VHF:ää lyijyakun 50% tyhjäksi saakkka vs. pienemmän litiumakun 10-20%.

Siis vaikkapa 200 Ah lyijyakkua normaalisti käytetään 100 Ah 50-100% varaustasojen välillä ja 120 Ah litiumia 15-100% samaiset 100 Ah. Sitten keskellä Itämerta huomaat, että nyt olisi syytä ladata, muttei onnistu. Lyijyakusta saa vielä 100 Ah, mutta litiumista vain 20 Ah. Jos edes 20 Ah, kun BMS saattaa estää viimeisen 10% käytön.

Anonyymi kirjoitti:

No eipä juuri missään. Tuo 120 A laturi lienee ihan järeimmästä päästä.

Maasähkölaturiksi riittää hyvin pienempikin - maasähköönhän kytkeydytään yleensä vähintään puoleksi vuorokaudeksi, joten ei tarvita kummoistakaan virtaa akun täyttämiseksi.

Lue lisää

160A balmar vakiona koneessani. Ei se koskaan lataa akkuja ihan täyteen, koska jännitteen säädin nostaa max 14,09V ilmeisesti, ettei keittele akkuja. AC laturi 50A nostaa virrat 14,4V tai riippu lämpötilasta...

Anonyymi kirjoitti:

20% varaustaso ei ole 0% ja litiumille riittää 1% tai alle jos uskaltaa viedä rajoille. Litium ei ole laakista vainaa, monta ylipurettua kennoa on tullut elvytettyä toimiviksi vaikkei niistä tietenkään enää täyttä kapasiteettia saa. BMS ei ole siinä siksi että ylipurettu olisi laakista vainaa, vaan siksi, että moni litiumkemia on väärin käytettynä vaarallinen. Ylipuretun paketin joutuu purkamaan ja elvyttämään kenno kerrallaan tarkkaan valvottuna. Litiumin voi surutta vetää niin tyhjäksi ja niin täyteen kuin BMS sallii, mutta moni lyijyakkujen puolesta puhuja yrittää suositella litiumillekin 20%-80% rajoja. Ihan tyhmää rahdata mukanaan 40% kapasiteettia mitä ei koskaan käytä. Ei venekäytössä kuitenkaan tule 5000 lataussyklin raja käytännössä vastaan, ja litium heikkenee ikääntyessään käytti sitä tai ei, eli kannattaa käyttää eikä ylimitoittaa.

Lue lisää

Miksi sähköautojen pitkäaikainen toiminta testit osoittavat, että akku pysyy pidempään parempana, kun noudattaa 30-80% lataus väliä ja jos jättää pidemmäksi aikaa seisomaan suositellaan akun varausta 50%

Anonyymi kirjoitti:

Varasähköä tietysti tarvitaan silloin, kun on ongelmia. Vaikkapa keskellä Itämerta moottori ei käynnistykään akkuja lataamaan jostain syystä. Silloin on mukava, että voi käyttää plotteria, kulkuvaloja ja VHF:ää lyijyakun 50% tyhjäksi saakkka vs. pienemmän litiumakun 10-20%.

Siis vaikkapa 200 Ah lyijyakkua normaalisti käytetään 100 Ah 50-100% varaustasojen välillä ja 120 Ah litiumia 15-100% samaiset 100 Ah. Sitten keskellä Itämerta huomaat, että nyt olisi syytä ladata, muttei onnistu. Lyijyakusta saa vielä 100 Ah, mutta litiumista vain 20 Ah. Jos edes 20 Ah, kun BMS saattaa estää viimeisen 10% käytön.

Lue lisää

En koskaan ole käyttänyt purjeveneen moottoria sähköntuotannon tarpeisiin, sähköä on tuotettu moottorilla kun on ollut tarve pyörittää potkuria. 20Ah riittää LED kulkuvaloille pitkään, ja navigointiin sekä kommunikointiin on varalla tabletti, käsigps, käsivhf, kännyköitä, paperikarttoja ja kompassi. Jos vaikka salamanisku tuhoaa kaiken sähköllä toimivan, löytyy myrskylyhtyjä ja valosauvoja, viimekädessä hätäraketteja. Jos välttämättä haluaa julmetun määrän varasähköä niin litiumia siinäkin tapauksessa laittaisin. Jos on veneen sähköistä riippuvainen on odotettavissa ongelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sähköautojen pitkäaikainen toiminta testit osoittavat, että akku pysyy pidempään parempana, kun noudattaa 30-80% lataus väliä ja jos jättää pidemmäksi aikaa seisomaan suositellaan akun varausta 50%

Lue lisää

Siksi, että se on näin. Sähköautolla, jos sitä oikeasti käyttää, tulee auton elinkaaren aikana (keskimääräinen romutusikä yli 21 vuotta) paljon enemmän (tuhansia) lataussyklejä kuin huviveneessä, ja akusto on niin paljon suurempi ja kalliimpi korvata uudella, että asialla alkaa olla merkitystä jos on hankkinut auton pitääkseen sen eikä vaihda kolmen vuoden välein uuteen työsuhdeliisariin. Akusto on kuitenkin sähköauton heikoin lenkki ja koko auto on romu ilman toimivaa akkua.

Voi sen litiumin jättää pidemmäksi aikaa seisomaan millä varaustasolla tahansa, mutta jos sen jättää tyhjänä seisomaan ja itsepurkautuminen, kennostoepätasapaino, vuotovirrat ja bms syö siitä vielä siivun, joutuu jumppaamaan että bms suostuu taas lataamaan sen mielestä ylipurettua kennoa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sähköautojen pitkäaikainen toiminta testit osoittavat, että akku pysyy pidempään parempana, kun noudattaa 30-80% lataus väliä ja jos jättää pidemmäksi aikaa seisomaan suositellaan akun varausta 50%

Lue lisää

Lisäksi tuossa on se, että jos käyttää akusta aina täyden kapasiteetin huomaa sen heikentyvän, mutta jos käyttää vain sen 50% ei heikkenemistä huomaa ennen kuin akku on heikennyt yli 50%. Tulee parempi mieli kun luulee akun edelleen olevan uutta vastaavassa kunnossa kun sen todellisesta kapasiteetista on enää 51% jäljellä, mutta itsepetosta se on. Tilanteen tullen jää se varavirtakin saamatta minkä luulee akusta löytyvän, ja sama pätee lyijyakkuihin.

Lyijyakkuhemmojen jorinoita tuollaiset 50% käyttöasteet.

Jos akkusi pysyvät täynnä aurinkopaneeleilla, niin pärjäisit ihan yhtä hyvin lyijyakuilla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos akkusi pysyvät täynnä aurinkopaneeleilla, niin pärjäisit ihan yhtä hyvin lyijyakuilla.

Niinpä. Lifepon etu on nimenomaan kyky ottaa vastaan suuri latausvirta, eli käytännössä saada akut ladattua purjeveneen lyhyen moottorin käytön aikana. Aurinkopaneelin tuoton ottaa vastaan yhtälailla lyijyakkukin.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Lifepon etu on nimenomaan kyky ottaa vastaan suuri latausvirta, eli käytännössä saada akut ladattua purjeveneen lyhyen moottorin käytön aikana. Aurinkopaneelin tuoton ottaa vastaan yhtälailla lyijyakkukin.

Lue lisää

Sama hyötykapasiteetti lyijyakkuina vie paljon enemmän tilaa, painaa paljon enemmän ja vaatii enemmän huoltoa jos haluaa pitkäikäisen akuston.

Anonyymi kirjoitti:

Sama hyötykapasiteetti lyijyakkuina vie paljon enemmän tilaa, painaa paljon enemmän ja vaatii enemmän huoltoa jos haluaa pitkäikäisen akuston.

Viehän se tilaa ja painaa, mutta tyypillisessä matkaveneessä sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Keveät kisapulkat sitten erikseen. Miten huollat lyijyakkuja? Omani ovat vielä hyvässä iskussa 8 vuoden jälkeen, enkä ole niitä mitenkään huoltanut.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Lifepon etu on nimenomaan kyky ottaa vastaan suuri latausvirta, eli käytännössä saada akut ladattua purjeveneen lyhyen moottorin käytön aikana. Aurinkopaneelin tuoton ottaa vastaan yhtälailla lyijyakkukin.

Lue lisää

No ei se litiumakkukaan ota vastaan yhtään enempää virtaa kuin se laturi pystyy antamaan.

Jos moottorissa on vaikka 75A laturi, tyhjäksi vedetty 200Ah litiumakku vaatii täyteen latautuakseen yli kolme tuntia koneajoa, yleensä jopa päälle neljä tuntia, koska täyttyvä litiumakku ei lataudu maksimiteholla piripintaan - siitä pitää BMS huolen.
Se veneen laturi kun ei anna kuin max. 75A, todellinen maksimi on jossain 70 ampeerin paikkeilla.
Saadaksesi siitä 70Ah ulos ja akkuun, koneen on käytävä tunti, 140A kaksi tuntia.
Ja täydellä nimellisteholla kun käytät sitä veneesi moottorin laturia parin tunnin jaksoissa, pääset uusimaan sen hyvin nopeassa tahdissa.

Ilman BMS-systeemiä kun latailet, sinulla on kohta entinen litiumakku.

Viisasten kiveä ei vieläkään ole löytynyt. Yhden kunnollisen litiumin hinnalla ostaa monta isoa lyijyakkua, jos vene sietää lisääntyneen painon. 100% purkuja ei litiumakkukaan siedä, sitä on säilytettävä osittain varattuna ja purettava/ladattava säilytyksen aikana ajoittain tai käyttöikä lyhenee.
Kylmä ja kuuma ovat litiumakunkin vihollisia eivätkä nekään ikuisia ole.

Ei litiumikaan mikään ydinparisto ole. Kevyt kylläkin, mutta kallis ja silläkin on rajoitteensa.

Tällaisissa kommenteissa olisi mukava saada myös tieto akuston koosta ja sähkönkäytön määrästä (noin suunnilleen). Antaisi ikään kuin perspektiiviä.

Anonyymi kirjoitti:

Viehän se tilaa ja painaa, mutta tyypillisessä matkaveneessä sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Keveät kisapulkat sitten erikseen. Miten huollat lyijyakkuja? Omani ovat vielä hyvässä iskussa 8 vuoden jälkeen, enkä ole niitä mitenkään huoltanut.

Lue lisää

On meillä aina ollut kaikki sopet aina täynnä tavaraa veneen koosta riippumatta...

Avoin lyijyakku on pitkäikäisempi kuin huoltovapaa, mutta nestetasoja pitää seurata ja ylläpitoladata jos on pitkään käyttämättä.

Paljonko sulla akku kapasiteetti itsellä 800A saisi olla vissiin melkoinen paneeli?

Anonyymi kirjoitti:

Paljonko sulla akku kapasiteetti itsellä 800A saisi olla vissiin melkoinen paneeli?

Mihin porukka oikeasti tarvitsee tuollaista akkukapasiteettia huviveneessä? Yksi yksinäinen 70Ah lyijyakku on vähän alakanttiin mutta silläkin on pärjätty monta kesää. 5-6 vuotta ja halvin mahdollinen huoltovapaa dualpurposeakku tilalle. Aurinkopaneeli ja toinen akku on suorastaan luksusta.

Juuei, kaukana ollaan siitä, että liesitaso, uuni tai lämppäri kannattaisi sähköistää.

Anonyymi kirjoitti:

Juuei, kaukana ollaan siitä, että liesitaso, uuni tai lämppäri kannattaisi sähköistää.

Jaa jaa, tsekatkaa Swan 55/57 S/Y Night Train. Löytyy esim Oceanvoltin kotisivuilta. Rahalla saa, hevosella pääsee. Vaatii pinkkaa mutta ei mahdotonta nytkään.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa jaa, tsekatkaa Swan 55/57 S/Y Night Train. Löytyy esim Oceanvoltin kotisivuilta. Rahalla saa, hevosella pääsee. Vaatii pinkkaa mutta ei mahdotonta nytkään.

Paskan marjat! Katso itse. Siinä on 22kW dieselgenu. Kannattaako sähköliesi, sähköuuni ja sähkölämppäri asentaa sähköomavaraiseen veneeseen? Ei kannata, sähköomavaraisuuden voi unohtaa vaikka maksaisi itsensä kipeäksi. Pelkästään hullua kierrättää dieselin lämpöenergia akuston kautta huonolla hyötysuhteella. Pelkän propulsion sähköistäminen purjeveneessä on eri asia. Mutta siitä vaan, asenna veneeseesi vaikka sähkösauna ilman maasähköä tai polttomoottorin pyörittämää genua niin tulen testaamaan löylyt kun selität sähköomavaraisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Paskan marjat! Katso itse. Siinä on 22kW dieselgenu. Kannattaako sähköliesi, sähköuuni ja sähkölämppäri asentaa sähköomavaraiseen veneeseen? Ei kannata, sähköomavaraisuuden voi unohtaa vaikka maksaisi itsensä kipeäksi. Pelkästään hullua kierrättää dieselin lämpöenergia akuston kautta huonolla hyötysuhteella. Pelkän propulsion sähköistäminen purjeveneessä on eri asia. Mutta siitä vaan, asenna veneeseesi vaikka sähkösauna ilman maasähköä tai polttomoottorin pyörittämää genua niin tulen testaamaan löylyt kun selität sähköomavaraisuudesta.

Lue lisää

Suuremmissa paateissa on nykyään ns. "sähköomavaraisuus" kiitos litium-akustojen. Esim Princess F58 löytyy jos haluaa varmaan suht tyyriin litium-akuston siihen valita lisävarustelistalta. Ja saahan sitä joltain telakalta muutostyönä nykyiseenkin paattiinkin varmaan jos rahaa löytyy. Luulisin että löytyy jos on tuon kokoisiin jahteihin rahaa muutenkin. Voi laittaa Saarioisen kuraläpän mikroon, katsoa telkkaria ilmastoidussa salongissa ilman genua tai maasähköä, vaikka koko yön.

Se genu on lähinnä sitä varten että jos on vaikka laiturissa tai ankkurissa, ei malta lähteä liikkeelle tai maasähköä ei ole tarjolla. Tai on edellisenä iltana/iltoina ollut ilman em. virtalähteitä ja akusto alkaa olla tyhjä. Hyvä olla mukana vaikkei kauheasti käyttäisi.