Jos kiistetyn testamentin ja riitaisan kuolinpesän jakamiseksi on käräjäoikeus nimittänyt pesänselvittäjän ja -jakajan, mitkä ovat hänen valtuutuksensa? Saako hän jakaa pesän mielensä mukaan ja ottaa mukaan jopa uusia nimiä testamentissa mainittujen lisäksi? Entä jos sopua ei löydy?
Pesänjakajan valtuudet
Anonyymi-ap
611219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Hän on lähinnä diktaattorin valtuuksin, mutta lakia hänen pitää noudattaa. Hän voi kuunnella halutessaan pesän osakkaita, mutta ei perukirjaan mitään uusia nimiä oteta.
Mitkä ovat ns. uusia nimiä? Kaikki, joita ei ole mainittu testamentissa? Entä perikunnan jäsenet, heitähän voi olla kymmeniä ja jos testamentti mitätöityy menee perintö jaettavaksi heidän kesken? Eli voiko pesänjakaja lähtökohtaisesti jakaa perinnön perikunnan jäsenille vaikka heitä ei olisi mainittu testamentissa (tai vain osa olisi)?
Perikunta = pesän osakas?
> Eli voiko pesänjakaja lähtökohtaisesti jakaa perinnön perikunnan jäsenille vaikka heitä ei olisi mainittu testamentissa (tai vain osa olisi)?
Pesänjakaja voi velkojen maksun jälkeen, kun pesä on siis selvä, jakaa pesän perukirjan mukaisesti kuolinpesän osakkaille. Jos perukirjassa ei ole mainittu kaikkea tarvittavaa, pitää siitä laatia joko täydennys tai oikaisu.
Kukaan ei voi jakaa perintöä pesän ulkopuolisille eli henkilöille, joita perukirjassa ei ole mainittu.
Kyllä laittavat uusia nimijä,jättävät jopa vanhat pois,ainakin Kauhajoen Pesänselvittäjät jopa Pesänselvityksen päivänmäärien jälkeenkin korjailevat selvityksiään.Näistä sitten Käräjäoikeudessa sekoillaan.Käräjäoikeudesta nämä pesänselvittäjät ja -jakajat saavat valtuutuksensa.Perijillä ei siihen ole paljonkaan sanottavaa kuin palkata 100€/h palkalla
oma asianajaja.Perijöiden asuinkunnat saavat tuloja ja veroja,perijöiden niitä on maksettava,
ajan kuluessa,muodossa tai toisessa.
Pesänselvittäjä on diktaattori. Se on hänen tarkoituksensakin jotta mussutus loppuu ja asiat saadaan päätökseen.
Ja tottakai voi ottaa mukaan uusia nimiä jos niille on peruste. Testamentti ei poista lakiosuuksia.
Sopua ei tarvi löytyä. Pesänselvittäjä selvittää kuten laissa luetaan ketään suosimatta ja kenenkään etua polkematta. Laitat vaan kädet ristiin että pesänselvittäjä on rehellinen ja ammattitaitoinen.
"Ja tottakai voi ottaa mukaan uusia nimiä jos niille on peruste."
Kerro lisää tuosta asiasta. Jos ja kun on olemassa perukirja, miten sinne otetaan perusteesta lisää uusia nimiä. Anna esimerkkejä.
No varmaankaan et lukenut aloitusta. Perintöähän ei jaeta pelkästään testamentin mukaan.
Amatöörit on kuvitelleet hoitavansa asian keskenään.
Virallinen pesänjakaja tietää että pitää etsiä tunnetut ja tuntemattomat rintaperilliset.
Jos ja kun on olemassa perukirja, miten sinne otetaan perusteesta lisää uusia nimiä? Kerro lisää tuosta.
Jos perukirja on väärä, sitä ei tietysti seurata siltä osin. Pesänjakajan tehtävä on jakaa pesä lainmukaisesti, ei perukirjan mukaisesti.
OK, ai perukirja olikin väärä? No hyvä, sitä en tiennyt. Kai olet tehnyt oikaisun asiassa verottajalle?
Niin, pointti tässä oli; jos testamentissa on sellaisia epäselvyyksiä, että tarvitaan pesänselvittäjä/-jakaja, niin ovatko pesän jäsenet uusia nimiä jos heitä ei ole mainittu testamentissa vai voiko pesänjakaja määrätä osan perintöä Vinkuintiassa asuvalle sukulaiselle vain sen takia, että hän on pesän osakas? Eli, onko pesän osakas uusi nimi, jos hän ei ole testamentissa? Tilanne tietysti muuttuu jos testamentti mitätöidään!
Valitan, olet sekaisin kuin seinäkello.
Jos epäilet pesänselvittäjän ammattitaitoa, palkkaa itsellesi oma juristi.
Ei sen väärä tarvi olla. Se voi olla myös puutteellinen
Voi. Ei testamentti ole mikään pesän osakasluettelo.
No oletko tehnyt oikaisun?
"Jos perukirja on väärä, sitä ei tietysti seurata siltä osin."
Tuossahan juuri ehdotettiin, että perukirja on väärä. Mitä halusit oikeasti sanoa asiassa?
Ei puutteellinen ole sama kuin väärä. Väärä on väärä. Puutteellinen voi olla oikea mutta puutteellinen.
Ei näitä perukirjoja kukaan kyseenalaista.Ovatko nämä oikein,tehty.
Perunkirjja voidaan oikaista jölkeenpäinkin.
Ei saa jakaa mielensä mukaan vaan on pyritävä tasapuolisuuteen. Jos on olemassa testamentti, sen tahtoa on kunnioitettava. Perillisiä ja velkojia ovat ketkä ovat. Ei niitä mistään uusia keksitä.
Testamentissa mainitut eivät ole sama asia kuin kuolinpesän osakkaat. Jos joku/ jotkut vaativat lakiosiaan,he myös ne saavat.
Jos jako on muuten riitainen,sitä voi moittia. Mikäli alun perinkin perukirjaan ei ole merkitty osakkaita oikein,asia on aluksi korjattava verottajan suuntaan.
Pesänjakaja jakaa jäämistön lain mukaan. Hän tulkitsee testamenttia sen tekijän viimeisen tahdon mukaisesti. Hän voi todeta testamentin olevan vailla voimassa oloa. Silloin jäämistö jaetaan laillisille perillisille.
Perukirjalla erityisesti ei ole pesänjakajalle mitään merkitystä. Jäämistö selvitetään lain mukaisesti. Perukirja on veroilmoitus, ja sitä voidaan muuttaa, jos siinä on lainvastaisia virheitä tai puutteita.
Pesänjakajan jakopäätöksestä voi valittaa aina korkeimman oikeuden peräseinään asti, jos se myöntää valitusluvan asiassa.
Mitä ihmettä yritit oikein selittää...?!
No siinähän se oli selvästi sanottu. Palkkaa joku viisaampi selittämään ellet tajunnut..
" Hän voi todeta testamentin olevan vailla voimassa oloa. Silloin jäämistö jaetaan laillisille perillisille."
Mitähän tuollakin lienee tarkoitettu? Testamentti vailla voimassa oloa?
Jos testamentti on, sitä tulee noudattaa, kun testamentti on saanut lainvoiman.
Testamentti saa lainvoiman, kun sen on annettu tiedoksi kaikille perillisille, eikä heistä kukaan ole nostanut moitekannetta 6 kk:ssa tiedoksi saamisesta.
Jos moitekanne on nostettu, moittijan kohdalta testamentti saa lainvoiman, kun kanne on lainvoimaisesti hylätty. Jos valitus etenee korkeimpaan oikeuteen asti, lainvoiman saamiseen voi mennä vuosia.
Pesänjakaja ei voi tehdä jakopäätöstä ennen kuin testamentti kerrotuin tavoin joko on saanut lainvoiman tahi se on lainvoimaisella päätöksellä julistettu pätemättömäksi.
Testamentti voi olla peruutettu,jolloin se ei ole voimassa. Tämä koskee myös lainvoiman saanutta testamnettia. Testamentti voi myös jostakin syystä olla mitätön,eikä mitään moitekannetta tarvitse nostaa, vaan pesänjakaja toteaa asian.
Hyvä on huomata, että testamentin peruuttaminen voi tapahtua myös suullisesti.
Pesänjakaja voi tehdä jakopäätöksen testamentin lainvoimasta riippumatta. Jos kuitenkin oikeudenkäynti asiasta on kesken, pesänjakajan on syytä odottaa sen lopputulosta.
Miksi taas piti edellisen kommentoida asiaa,jota ei tunne lainkaan?
Älä valehtele ihan hulluna!
Olipa tuossa paljon ristiriitaista tietoa.
Kommentoit siis omaa epäselvää tekstiäsi hyväksi, eikö niin?
Tekstissä ei ollut mitään epäselvää. Kaikkea erityistapauksia ja poikkeuksia en siihen sisällyttänyt, ja kehotan ottamaan asiantuntijaan yhteyttä, jos ajattelit ryhtyä oikeustoimiin jossakin asiassa.
Kommenttisi virheet tuli kuitenkin oikaistua!
Aivan, ja sen vuoksi pikkuisten lasten testamentit saavat lainvoiman.
"Pesänjakaja voi tehdä jakopäätöksen testamentin lainvoimasta riippumatta. Jos kuitenkin oikeudenkäynti asiasta on kesken, pesänjakajan on syytä odottaa sen lopputulosta."
Pesänjakaja voi tehdä jakopäätöksen testamentin lainvoimaisuudesta riippumatta ainoastaan, jos pesänjakaja katsoo, että (lainvoiman saanut) testamentti olikin peruutettu. Muussa tapauksessa, kun pesänjakajalle esitetään perittävän testamentti (joka ei ole suoralta kädeltä mitätön esimerkiksi alle 15-vuotiaan tekemänä), pesänjakaja ei voi jättää testamenttia huomiotta, vaan hänen tulee lykätä toimitusta, kunnes testamenttiasia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Testamnetti voi olla myös mitätön, esim. selvästi väärennetty, jolloin sitä ei oteta huomioon. Monia muitakin puutteita testamenteissavoi olla, esim. on määrätty sellaisesta, mitkä ei kuulu jäämistöön; jollekin määrätty kiinteistö onkin myyty ennen perittävän kuolemaa, jolloin po. määärys ei ole voimassa. Jne.
Lainvoima liittyy ainoastaan moitekanteisiin. Tämä on tietenkin itsestään selvää, jos tietää,mistä kirjoittaa!
>>>> Muussa tapauksessa, kun pesänjakajalle esitetään perittävän testamentti (joka ei ole suoralta kädeltä mitätön esimerkiksi alle 15-vuotiaan tekemänä), pesänjakaja ei voi jättää testamenttia huomiotta, vaan hänen tulee lykätä toimitusta, kunnes testamenttiasia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Tuossa asia oli sanottu oikein.
Väärin, koska lainvoimaisuus ei ole merkityksellinnen silloin, jos testamentti ei ole voimassaoleva. Pesänjakaja voi todeta testamentin olevan vailla voimassa oloa ja jakaa jäämistön.
Jos kuitenkin oikeudenkäynti asiasta on kesken, pesänjakajan on syytä odottaa sen lopputulosta.
Mitä ihmettä yrität taas selittää, onko suomi äidinkielesi?
Tottakai asia pitää toteuttaa muutamista toraajista välittämättä . Muuten oikeuden päätös ei toteudu .
Olipa tuossa typerästi sanottu.
Tuntuuko ettet ymmärtämyt?
Mitä kohta typeryydestä oli sinun kirjoittamaasi?
Ei mikään mutta ymmärsin silti. Eli et taida olla mikään nero?
Sinuun verrattuna olen einstein.
Mielensä mukaan? No ei, mutta perukirjan ja testamentin mukaan. Avioliitto ja avioehto on huomioitava.
Ei pesänjakajan tarvitse etsiä sopua vaan hoitaa tehtävänsä.
Jakajan tulee pyrkiä saamaan osakkaat sopimaan jakokokouksessa. Jos se ei onnistu, niin jaetaan lain mukaan.
Sopu voi löytyä riitaisassakin pesässä eli pesänjakajan hakeminen ei tietenkään estä sitä, etteivätkö osakkaat voisi päästä sovintoon jaosta. Pesänjakajan on pyrittävä sovintoon, ja ihmeitä toki tapahtuu.
Pesänjakajan ei tarvitse löytää sopua vaan hoitaa tehtävänsä. Pesänjakaja jakaa pesän lainsäädännön mukaan ja perustelee päätöksensä. Jos sovun löytymiseen saa käytettyä runsaasti työtunteja, se on myös pesänjakajan etu. Löytyypä sopu tai ei, se tarkoittaa lisää laskutusta. Oletuksena riitaisa pesä hakee pesänjakajaa, koska osakkaat ovat tulleet umpikujaan.
Pesänjakajan ei tarvitse perustella jakopäätöstään, eikä niin tehdä. Jakaja jakaalain mukaisesti, ja jos laki ei anna selvää ohjetta jostakin kysymyskestä, niin kohtuuden mukaan.
Kyllä kokenut pesänjakaja perustelee päätöksensä, se on (1) osakkaiden etu ja siihenkin saa (2) käytettyä lisää laskutettavia tunteja.
Pesänjakaja perustelee jakoaan tuomioistuimessa kuultaessa, jos joku osakaista tekee moitekanteen jakopäätöksestä. Siitä tietenkin korvausta vaatien käsittelystä.
Perustelee myös pesän osakkaille, ja pyrkii saamaan sopua aikaiseksi. Se kysyy laskutettavia työtunteja.
Pesänjakaja ei perustele, vaan kertoo osakkaille asian voivan olla niin mutta toisaalta näinkin. Siitä niitä tunteja tulee paljon enemmän.
Ja taas se jankkaaminen alkoi. Lapsi saa tehdä testamentin.
Joo ja testamentit ohittaa pesänjakajan..😂
Jos testamentti mitätöityy siinä olevien muotovirheiden johdosta (nimetyt perijät) ja pesä siirtyy jaettavaksi pesän osakkaiden kesken (suku), voiko pesänjakaja silloin jakaa perinnön tahtonsa mukaan suvun jäsenten välillä vai onko noudatettava jotain lakimääräistä järjestystä?
Voi viddu näitä kysymyksiä.. no tottakai jakaja jakaa itselleen ja mitä jää pärstäkertoimen mukaan.
Älkää käyttäkö Pesänselvittäjiä ja jakajia.Tämä siksi että suku sopu säilyisi pitempään.
Nämä kaikki selvitysmiehet kusettavat,ja vievät perinnöistä osansa.
Sopikaa rauhassa ihan itse!Vaikka olisitte kolmannesta polvesta perillisiä.
Kerro lisää tuosta kusetuksesta.
Mitä yrität sanoa?
Yleensä jakaja otetaan siinä vaiheessa kun sopimista on turhaan yritetty jo.
Että kertoisit lisää tuosta kusetuksesta, josta puhut.
Kusetusko kiinostaa?Miksei aloittajan kysymys?
Käsityksiä on varmaankin myös kusetuksesta kiinostuneella.
Tuon on pakko olla Löpsötti.