Ihmisoikeusjuristi Kristiina Honko 25.3.2023: "Voisin tuoda vielä esille sen, että vastatoimet on valitettavasti arkipäivää. Tää on hurjaa sanoa ja vastatoimilla tarkoitan sitä, että jos perhe, vanhempi tai nuori tuo esiin näitä epäkohtia joko sijaishuoltopaikkaan tai sosiaalityöntekijälle, niin ei ole ollenkaan mahdotonta, että siitä seuraa rangaistuksia. Nuori voidaan siirtää kauemmas läheisistään, jos hän vaatii enemmän tapaamisia tai yhteydenpitoa voidaan rajoittaa. On myös monenlaisia muita keinoja, joilla voidaan kiristää. Esimerkiksi perheessä, jos on muita lapsia, jotka on kotona, niin voidaan todeta, että jos yhteistyö ei onnistu, niin voimme huostaanottaa nämä muutkin lapset, joka on omiaan hiljentämään ja tuomaan esille pelkoa, että ei uskalleta käyttää niitä oikeussuojakeinoja, joita olisi käytettävissä."
Sari Sarppa Lievonen Tässä on ihmisoikeusjuristi @Kristiina Honka puheen litterointi Leeni Ikosen kirjan julkistamistilaisuudesta 24.3.2023
Kysyjä: Mä kysyn sulta, et miten on tämmönen lasten suojeleminen nykypäivänä mahdollista.
Kristiina Honka, ihmisoikeusjuristi: No, eihän tämä tietenkään pitäisi voida olla mahdollista meidän oikeusvaltio-Suomessa. Niin kuin Leeni tässä alussa saarnassaan ja kirjassaan hienosti arvioikin, ni tää kokonaisuushan on todella suuri. Nyt tässä itse arvioin oman koulutukseni ja taustanikin puolesta erityisesti näitä oikeusturvanäkökohtia ja ihmioikeusnäkökohtia.
Tilanne on se, että lastensuojelulakia ja niitä muita siihen liitännäisiä lakeja, niitä ei sovelleta niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Kun tätä asiaa oikeusturvan näkökulmasta katsoo, niin kyllä se johtuu siitä, että oikeusturvajärjestelmä näissä asioissa ei toimi vaan se osaltaan mahdollistaa sen. Ja kun otetaan huomioon, minkälaisista asioista lastensuojelussa puhutaan, niistä päätöksistä, mitä siellä tehdään. Niiden luonnehan on sellainen, joilla kajotaan perheen ja lasten kaikkein perustavanlaatuisimpiin oikeuksiin; perhe-elämän suojaan, vapauteen. Kun tämmösiä asioita käsitellään, niin oikeussuojakeinojen ja oikeusturvan, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset tulis olla erityisen tehokkaita ja toimivia.
Tätä Sarin asiaa kun arvioi, niin lähtökohtahan tietenkin on se, että laki edellyttää sen, että lastensuojeluviranomaisen tulee kaikin keinoin tukea, varmistaa ja edesauttaa sitä, että yhteydenpito lapsen läheisiin, perheeseen, sisaruksiin, isovanhempiin toteutuu. Se on velvollisuus. Esimerkiksi kun yhteydenpidon rajoituksista puhutaan, niin rajoitukset voi olla mahdollisia vain silloin, kun ne on äärimmäisen välttämättömiä sen lapsen suojelemiseksi ja lapsen tarpeiden varmistamiseksi. No käytännössä meillä on lastensuojelulaissa aika selkeesti kirjoitetut [2:39] edellytykset siihen, miten yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, jos tilanne sitä edellyttää ja tän suojelemiskynnyksen tulis olla korkea, mutta käytännössä näin ei tapahdu. Rajoituksia tehdään mitä erikoisimmin perustein ja ennen kuin...
Kun rajoituksia tehdään, niin yksi suuri ongelma, mitä isoäiti Sari tässä toi esille, on se, että päätöksiä ei tehdä. Tämä on yksi iso ongelma. Lastensuojeluperheet törmää toistuvasti siihen, että viranomainen ei tee päätöksiä. Perheet ei välttämättä edes tiedä, että heillä on oikeus saada asiasta valituskelponen päätös. Ja lastensuojeluviranomaisen tulis tietenkin, neuvontavelvollisuuden ja... viranomaisena ohjeistaa perheitä siihen, että jos erimielisyyksiä asioissa on, niin heillä on oikeus saada päätös. Yleensä näin ei tapahdu.
Siinä tilanteessa, kun perheet ovat saaneet tietoon, että heillä on oikeus saada päätös näistä asioista, niin perustelut on usein hyvin heikkolaatuisia. Välttämättä niitä ei ole ollenkaan, vaikka laissa nimenomaan edellytetään, että on oikeus saada perusteltu päätös. Perusteena käytetään paljon sellaisia... Leeni tässä kuvasi hyvin tätä taustaa ja näitä teorioita, sieltä kumpuavia asioita ja mitä isoäiti Sarikin tässä kertoi, että paljon rajotettiin sillä perusteella, että pitää kiinnittyä sijaisperheeseen.
Tämähän on täysin lainvastainen ajattelumalli ja tämä ei myöskään saa tukea nykytutkimuksesta, että se jollain tavalla auttaisi lasta, että lapsi viedään... erotetaan perheestään ja sen jälkeen kielletään kaikki yhteydenpito rakkaimpiin ihmisiin, äitiin, isään, sisaruksiin. Joskus on oikeusasiamies ottanut päätöksissään tähänkin asiaan monta kertaa kantaa, ja edelleen, voi melkein sanoa, että lähes viikoittain törmää sellaisiin päätöksiin, jossa nimenomaan perusteellaan sillä, et kiinnitetään perheeseen ja sen takia sitten läheiset, biologinen perhe ei lapsia saa nähdä.
Tämähän johtaa monesti siihen lapsen vahvaan oireiluun. Lapset varmasti oireilevat vähäisistä tapaamisista. Usein tilanne johtaa siihen, että niitä vähennetään entisestään, koska lapsi oireilee. Jos lapsi ei oireilisi, usein se kerrotaan, että se johtuu siitä, että sijaisperheessä menee niin hyvin ja lapsi ei sen takia oireile. Eli näissä asioissa se usein kääntyy tavallaan kirjoittajan eduksi, oli ...
Sosiaalitoimen ja lastensuojelun diktatuuri Suomessa
11
1260
Vastaukset
...nne mikä tahansa.
Näistä päätöksistähän voi valittaa hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus ratkaisee lastensuojeluun ja viranomaisten päätöksiin liittyvät asiat. Tämä koskee kaikkia lastensuojelupäätöksiä (Teemu: Vain sijaishuoltopäätöksiä, ei rajoituspäätöksiä?) ja myös vahvistaa huostaanotot viranomaisen hakemuksesta. Hallinto-oikeusprosessi itsessään on ensinnäkin hyvin hidas. Kun ajatellaan näitä yhteydenpidon rajoituksia, niin rajoitukset lain mukaan voi kestää vuoden ja usein niitä tehdään niin, että niitä tehdään niin, että ne kuukaudesta tai puolesta vuodesta siihen vuoteen. Hallinto-oikeuden valitusprosessi harvoin valmistuu vuodessa. Tämä yleensä tarkoittaa sitä, että kun yhteydenpidon rajoituspäätöksistä valitetaan, niin päätöstä et saa, ennen kuin se rajoitus on jo käytännössä loppunut ja on voitu tehdä uusi päätös, josta voi jälleen valittaa uudelleen. Tämä on loputon kierre, mikä näistä valitusasioista tulee ja todellisuudessa ei oikeutta näissä asioissa voi saada muuta kuin takautuvasti, eli siihen varsinaiseen tilanteeseen meidän järjestelmä ei anna oikeussuojaa. Tämä sama asia koskee esimerkiksi kiireellisiä sijoituksia, joissa sijoitus voi kestää 30 vuorokautta ja sitten jatkopäätös toiset 30 vuorokautta, niin hallinto-oikeudet eivät ehdi näitä asioita ratkaista, kun yleensä noin vuoden kuluttua, eli oikeuslaitokselta et voi saada näihin asioihin tukea. Tämä on yksi asia.
Hallinto-oikeusprosessissa on myös mielestäni monia sellaisia ongelmia, jonka vuoksi näitä lastensuojeluasioita ei tulis käsitellä hallinto-oikeuksissa. [7:35] Tässä Leeni toi esiin sen, että oik... [7:39]....valvonnan neuvottelukunta on tätä esittänyt jo ennen nykyisen lastensuojelulain säätämistä, mutta tähän ei silloin tartuttu. ...valvonnan ongelmat liittyy tähän prosessiin. Siellä on monenlaisia seikkoja. Tää hallintoprosessihan perustuu pääasiassa kirjalliseen. Se on lähtökohta hallintoprosessissa, et se perustuu kirjalliseen aineistoon ja suulliset käsittelyt on poikkeus pääsäännöstä. Yhteydenpidon rajoitusasioissa todella harvoin järjestetään suullisia käsittelyjä ja tämä tarkoittaa sitä, et ne asiat ratkaistaan pääasiassa sen kertyneen viranomaisaineiston perusteella.
Tästä päästään siihen, mikä on lastensuojelun asiakkaille ja varmasti monille perheille tuttu asia: Lastensuojelun kirjaukset ja niiden merkittävät oikeusturvaongelmat. Käytännössähän tarkoittaa sitä, että lastensuojelu tekee hyvin paljon monenlaisia kirjauksia perheestä. Leeni toi tässä esille erilaista luokittelua ja siellä voi olla taustalla myös paljon sellasta, tietynlaista asennetta perheitä kohtaan jo valmiiksi. Nämä kirjaukset, niihin on todella vaikea... niitä on todella vaikea saada korjatuksi. Prosessit on sellaisia, että kirjausten korjaus on tehty käytännössä lähes mahdottomaksi. Asiakirjoja ei ole saatavissa. Ne saatetaan saada vasta kuukausien jälkeen, jolloin ei välttämättä ole enää niitä henkilöitä edes paikalla, jotka ovat tehneet kirjauksia ja jotka voisivat niitä korjata. Kirjaukset eivät useinkaan vastaa sitä todellista kokonaistilannetta. Sehän on sen yhden henkilön, joka sen kirjauksen on tehnyt, subjektiivinen näkemyksensä asiasta. Tämä johtaa siihen, että näitä asiakirjoja hallinto-oikeuksissa käytetään näiden prosessien ja ratkaisujen perusteena.
Käytännössä voi ehkä kärjistetysti sanoa, että viranomainen... kun tää prosessi käynnistyy, niin sehän on prosessin vastapuoli. Vaikka viranomaisen tietysti täytyis toimia objektiivisesti ja pyrkiä viranomaisena tuottamaan täysin objektiivista tietoa, mutta käytännössä se usein menee niin, että tehään lastensuojelun kirjaukset, sitten toimitetaan ne hallinto-oikeuteen ja vanhemmille jää velvollisuus osoittaa, että ne eivät ole totta. Suullisessa käsittelyssä tähän on toki mahdollisuus. Monissa asioissa suullista käsittelyä ei järjestetä. Puhutaan todistustaakkasäännöksistä, jotka yleisen oikeusistuimen puolella, riita-asioissa menee sillä tavalla, että jos joku esittää jonkun väitteen, niin sen, joka sen väitteen esittää, tulee osoittaa todistelu sen väitteensä tueksi. Tämä on myös yleinen lähtökohta riita-asioissa. Hallinto-oikeudessa tällaista ei ole. Siellä ei ole todistustaakkasäännöksiä. Ei sovelleta hallintoprosessissa, joka johtaa siihen, että käytännössä, kun viranomainen esittää väitteen, niin vanhemman tulisi jollain tavalla pystyä osoittamaan, että se ei ole totta, joka on hyvin hankalaa.
Kun ajatellaan, että minkälainen epätasapaino on prosessissa viranomaiskoneisto versus yksittäinen vanhempi, joka siinä tilanteessa yleensä on jo valmiiksi vakavassa kriisissä.Tästä voisin puhua todella paljon, mutta muutaman asian vielä nostan esille. Koska tää prosessi perustuu pitkälti kirjalliseen selvitykseen, niin samanlaista tosiseikkojen selvitystä hallinto-oikeudessa ei nähdäkseni tehdä. Pystyn vertaamaan tätä. Hoidan paljon lapsiin liittyviä asioita, huoltoriitoja ja muita asioita käräjäoikeuksien puolella ja yleisoikeusistuimen puolella ja siellä olis täysin mahdoton ajatus, että pelkän väitteen perusteella asia voisi menestyä. Täytyy esittää tosiseikkoja ja todisteita niiden väitteiden tueksi. Ei riitä, että esittää, että on huoli esimerkiksi. [12:21] Oma kokemus on se, kun olen hoitanut juuri tähän isoäiti Sarinkin viittaamaan oheishuoltoon liittyviä asioita, lastensuojeluun liitännäisiä oheishuoltoasioita sekä käräjäoikeudessa ja hallinto-oikeudessa, ni oma kokemus on se, että samoilla todisteilla käräjäoikeus selvittää asian, arvioi sen todistelun ja päätyy täysin erilaiseen ratkaisuun ku hallinto-oikeus, joka nähdäkseni ei ole asianmukaisesti selvittänyt sitä asiaa tai se prosessi ei ole mahdollistanut sitä, että asiaa olisi voitu tosiasiassa selvittää. Hallintoprosessi suhtautuu... tämä suullinen käsittely on hallintoprosessissa poikkeus, niin myös todistelua rajataan siellä merkittävästi, todistajien nimeämistä esimerkiksi, jota taas käräjäoikeuden puolella varmemmin tehdään. Nähdäkseni oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei toteudu lastensuojeluasioissa hallinto-oikeuksissa. Se prosessi suosii viranomaista.
Haluan tuoda myös sen esille, että kun tässä tuotiin esille myös tätä lastensuojelun lakimiespuolta, mitä on kehitetty julkisilla varoilla vuosittain, niin viranomaisella on aina resurssit ja mahdollisuus oikeudelliseen apuun, joka verovaroista maksetaan, mutta vanhemmilla ei ole. Jos vanhemmat ovat edes keskituloisia, he eivät ole oikeutettuja oikeusapuun välttämättä ollenkaan ja he joutuvat maksamaan oikeudenkäyntikulut itse. Vaikka he voittaisivat sen jutun hallinto-oikeudessa, niin ei ole selvää, että viranomainen joutuisi maksamaan näitä oikeudenkäyntikuluja vaan ne voivat jäädä kokonaan tai osittain vanhempien maksettavaksi. Vanhemmat voivat joutua ottamaan lainaa sen takia, että pystyvät kattamaan nämä viranomaisen virheellisistä väitteistä aiheutuneet oikeusprosessit ja niiden oikeudenkäyntikulut. Samoin jo 12-vuotiailla nuorilla on pääsääntöisesti oikeus ilmaiseen oikeusapuun, mutta nuorilla ei ole kuitenkaan oikeutta saada siihen lastensuojeluun omaa lakimiestä esimerkiksi kuulemisiin, huostaanoton kuulemisiin, päätösten kuulemisiin eikä palavereihin mukaan, joissa kuitenkin tehdään käytännössä ne päätökset. Se oikeusapu on rajattu tämän ulkopuolelle. Voi siis olla tilanne, jossa lastensuojelussa voi olla paikalla sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä ja lakimies, mutta nuorella ei ole ketään, jos hän tai hänen vanhemmat eivät pysty itse maksamaan tai ole saanut lakimiestä apuun muulla tavalla palavereihin. Myöskään kanteluprosesseihin ei ole mahdollista saada oikeusapua ja tätä kautta näihin virheellisiin toimintoihin, kuten esimerkiksi siihen, että päätöksiä ei anneta, niin ei ole mahdollista saada muutosta. Kanteluteitse voi... ei ole mahdollista siis saada asiantuntevaa oikeudellista apua, jotta voisi itse kannella asiallisesti näistä asioista.
Voisin tuoda vielä esille sen, että vastatoimet on valitettavasti arkipäivää. Tää on hurjaa sanoa ja vastatoimilla tarkoitan sitä, että jos perhe, vanhempi tai nuori tuo esiin näitä epäkohtia joko sijaishuoltopaikkaan tai sosiaalityöntekijälle, niin ei ole ollenkaan mahdotonta, että siitä seuraa rangaistuksia. Nuori voidaan siirtää kauemmas läheisistään, jos hän vaatii enemmän tapaamisia tai yhteydenpitoa voidaan rajoittaa. On myös monenlaisia muita keinoja, joilla voidaan kiristää. Esimerkiksi perheessä, jos on muita lapsia, jotka on kotona, niin voidaan todeta, että jos yhteistyö ei onnistu, niin voimme huostaanottaa nämä muutkin lapset, joka on omiaan hiljentämään ja tuomaan esille pelkoa, että ei uskalleta käyttää niitä oikeussuojakeinoja, joita olisi käytettävissä.ajatuksetovatilmaisia kirjoitti:
Tästä voisin puhua todella paljon, mutta muutaman asian vielä nostan esille. Koska tää prosessi perustuu pitkälti kirjalliseen selvitykseen, niin samanlaista tosiseikkojen selvitystä hallinto-oikeudessa ei nähdäkseni tehdä. Pystyn vertaamaan tätä. Hoidan paljon lapsiin liittyviä asioita, huoltoriitoja ja muita asioita käräjäoikeuksien puolella ja yleisoikeusistuimen puolella ja siellä olis täysin mahdoton ajatus, että pelkän väitteen perusteella asia voisi menestyä. Täytyy esittää tosiseikkoja ja todisteita niiden väitteiden tueksi. Ei riitä, että esittää, että on huoli esimerkiksi. [12:21] Oma kokemus on se, kun olen hoitanut juuri tähän isoäiti Sarinkin viittaamaan oheishuoltoon liittyviä asioita, lastensuojeluun liitännäisiä oheishuoltoasioita sekä käräjäoikeudessa ja hallinto-oikeudessa, ni oma kokemus on se, että samoilla todisteilla käräjäoikeus selvittää asian, arvioi sen todistelun ja päätyy täysin erilaiseen ratkaisuun ku hallinto-oikeus, joka nähdäkseni ei ole asianmukaisesti selvittänyt sitä asiaa tai se prosessi ei ole mahdollistanut sitä, että asiaa olisi voitu tosiasiassa selvittää. Hallintoprosessi suhtautuu... tämä suullinen käsittely on hallintoprosessissa poikkeus, niin myös todistelua rajataan siellä merkittävästi, todistajien nimeämistä esimerkiksi, jota taas käräjäoikeuden puolella varmemmin tehdään. Nähdäkseni oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei toteudu lastensuojeluasioissa hallinto-oikeuksissa. Se prosessi suosii viranomaista.
Haluan tuoda myös sen esille, että kun tässä tuotiin esille myös tätä lastensuojelun lakimiespuolta, mitä on kehitetty julkisilla varoilla vuosittain, niin viranomaisella on aina resurssit ja mahdollisuus oikeudelliseen apuun, joka verovaroista maksetaan, mutta vanhemmilla ei ole. Jos vanhemmat ovat edes keskituloisia, he eivät ole oikeutettuja oikeusapuun välttämättä ollenkaan ja he joutuvat maksamaan oikeudenkäyntikulut itse. Vaikka he voittaisivat sen jutun hallinto-oikeudessa, niin ei ole selvää, että viranomainen joutuisi maksamaan näitä oikeudenkäyntikuluja vaan ne voivat jäädä kokonaan tai osittain vanhempien maksettavaksi. Vanhemmat voivat joutua ottamaan lainaa sen takia, että pystyvät kattamaan nämä viranomaisen virheellisistä väitteistä aiheutuneet oikeusprosessit ja niiden oikeudenkäyntikulut. Samoin jo 12-vuotiailla nuorilla on pääsääntöisesti oikeus ilmaiseen oikeusapuun, mutta nuorilla ei ole kuitenkaan oikeutta saada siihen lastensuojeluun omaa lakimiestä esimerkiksi kuulemisiin, huostaanoton kuulemisiin, päätösten kuulemisiin eikä palavereihin mukaan, joissa kuitenkin tehdään käytännössä ne päätökset. Se oikeusapu on rajattu tämän ulkopuolelle. Voi siis olla tilanne, jossa lastensuojelussa voi olla paikalla sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä ja lakimies, mutta nuorella ei ole ketään, jos hän tai hänen vanhemmat eivät pysty itse maksamaan tai ole saanut lakimiestä apuun muulla tavalla palavereihin. Myöskään kanteluprosesseihin ei ole mahdollista saada oikeusapua ja tätä kautta näihin virheellisiin toimintoihin, kuten esimerkiksi siihen, että päätöksiä ei anneta, niin ei ole mahdollista saada muutosta. Kanteluteitse voi... ei ole mahdollista siis saada asiantuntevaa oikeudellista apua, jotta voisi itse kannella asiallisesti näistä asioista.
Voisin tuoda vielä esille sen, että vastatoimet on valitettavasti arkipäivää. Tää on hurjaa sanoa ja vastatoimilla tarkoitan sitä, että jos perhe, vanhempi tai nuori tuo esiin näitä epäkohtia joko sijaishuoltopaikkaan tai sosiaalityöntekijälle, niin ei ole ollenkaan mahdotonta, että siitä seuraa rangaistuksia. Nuori voidaan siirtää kauemmas läheisistään, jos hän vaatii enemmän tapaamisia tai yhteydenpitoa voidaan rajoittaa. On myös monenlaisia muita keinoja, joilla voidaan kiristää. Esimerkiksi perheessä, jos on muita lapsia, jotka on kotona, niin voidaan todeta, että jos yhteistyö ei onnistu, niin voimme huostaanottaa nämä muutkin lapset, joka on omiaan hiljentämään ja tuomaan esille pelkoa, että ei uskalleta käyttää niitä oikeussuojakeinoja, joita olisi käytettävissä.Isovanhemmista voisin sanoa vielä nimenomaan isoäiti Sarin tapaukseen liittyen, että isovanhemman asema on erityisen heikko siksi, että isovanhemmat ei yleensä ole huoltajia. Silloin ku ei ole huoltaja, ni ei ole lastensuojeluasioissa niin sanotusti asianosainen, eli ei ole oikeutettu saamaan mitään tietoja lapsen asioista eikä oikeutettu välttämättä osallistumaan millään tavalla päätöksentekoon sen lapsen asioissa. Myöskään kun et ole asianosainen, niin on mahdollista, ettet ole oikeutettu myöskään valittamaan näistä päätöksistä, mitä lasta koskien on tehty. Tästä läheisyydestä sinällään, että oletko läheinen lapselle, niin siitä ei tehdä päätöksiä. Sosiaalityöntekijä voi itse arvioida ja päättää sen, että onko isovanhempi läheinen vai ei. Hän voi todeta, että et ole läheinen, niin et ole oikeutettu tapaamisiin. Isoäiti Sarin tapauksessahan oikeusasiamies on linjannut ymmärtääkseni viime kädessä, että kyllä isoäiti on läheinen ja hänelle kuuluu nämä tapaamiset. Oheishuoltoasioissa lastensuojelu todella usein oman kokemukseni perusteella vastustaa oheishuoltopäätöksiä, vaikka voi olla, että huoltajalla on sellainen tilanne, että hän ei välttämättä huoltajan tehtävistä pysty siinä tilanteessa itse huolehtimaan, jolloin oheishuoltajuus olisi perusteltua. Jostain syystä, en osaa nyt arvioida, mikä se syy on, mutta usein lastensuojelu lähtee siinä prosessissa vastapuoleksi ja vastustaa oheishuoltajamääräyksiä, vaikka huoltolain ensisijaisuus huomioiden lastensuojelun tulisi tukea siinä, että mahdollinen oheishuoltaja määrättäisiin ja sitä kautta lapsi voisi päästä esimerkiksi isovanhemman luo asumaan helpommin ja isovanhemmat tai muut läheiset vois olla lapsen elämässä vanhemmin mukana.
Kaikki nämä asiat liittyy myös tähän isoon kokonaisuuteen, että lapsi ei kotiudu sijaishuollosta, koska rajoittamalla ne yhteydet heikkenee. Myös se seikka, mikä jäi tässä mainitsematta ja jonka haluan vielä nostaa esille, on se, että sijaishuollolla on laitoksia tai perhehoitajia. Heillä on merkittävä valta lapsiin, jotka heidän laitoksissaan tai perheessään asuvat ja ovat. Kun mainitsit aikaisemmin sen, että hallinto-oikeudessa tää perustuu pitkälti kirjallisiin lausumiin ja kirjalliseen aineistoon, niin yksi merkittävä taho on nimenomaan sijaishuoltopaikkojen antamat lausunnot, perhehoitajien antamat lausunnot.
Heillähän on... tämähän on hyvin erikoista, koska heillähän taloudellinen intressi asiassa.
Sit voi miettiä, että toteutuuko oikeudenmukaisuus tai ylipäätään tosiasioiden selvittäminen.
Ihmiset, joilla on oma intressi, lausuvat asioista ja oikeus huomioi nämä asiat täysimääräisesti. Olen ollut yhdessä hallinto-oikeuden istunnossa, jossa tiedustelin perhehoitajalta, että kuinka paljon perhe mahdollisesti taloudellisesti hyötyy asiasta, niin hallinto-oikeuden tuomari ilmoitti, että tällaisia kysymyksiä ei saa esittää. Tämä on merkittävä ongelma ja näkyy näissä prosesseissa. Haluan tuoda vielä sen esiin, että uskon itse siihen, et Suomessa lähtökohtasesti meillä oikeusjärjestelmä toimii, jos oikeanlaisia asioita käsitellään oikeanlaisissa paikoissa. Käräjäoikeuden prosesseissa näen kyllä, että ihmisillä on mahdollista saada oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja varmasti hallinto-oikeudessakin niissä asioissa, joissa hallintoprosessi soveltuu. Lastensuojeluasioissa se ei toteudu.
Kysyjä: Kiitoksia. Nyt kun ihmisoikeusjuristi Kristiina Honkoa kuuntelee, niin vahvistuu vaan ajatus siitä, ettei ole mikään ihme, et perheet kokevat, että he joutuvat ikään kuin kafkamaiseen pyöritykseen, koneistoon, että he ovat paperiperheitä...
- Anonyymi
Pistä "Indigenous People" tulemaan niin luen tämän.
- Anonyymi
Onko tämä jonkinlainen julkinen päiväkirja. En kyllä tuota paskasepustusta edes yrittänyt lukea, mutta onnea vaan AP:lle.
- Anonyymi
Suomi24 on ollut Teemu "Pää" Ruskeemilton oma monologipäiväkirja jo vuosia. Ei se edes lue ihmisten kirjoittamia vastauksia.
- Anonyymi
Höpö höpö
- Anonyymi
Kristiina Honko on jäävi puhumaan Hallinto-oikeudesta koska itse syyllistyy tähän samaan. Esittää asiat faktoina vaikka ei ole tarkistanut asioiden oikeaa laitaa. Aika uskomatonta kaksinaamaisuutta! Raha puhuu..
- Anonyymi
Se on niin tätä ovat haukkumassa sijaisperheitä kovaan ääneen että rahan takia tekevät työtänsä. Ilmainenko on lakimies ja ilman palkkaa tekee työnsä. Epäilen..
- Anonyymi
Raha puhuu..
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185093MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1112616- 102064
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5801920Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1181670Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691279Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411269Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31038Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641027Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2191019