Demokratian ydin lyhyesti

Väitteidesi ongelmat ovat semanttinen moniselitteisyys, yksioikoisuus ja arvovapaus tässä nimenomaisessa järjestyksessä. Kovin oli keskinkertaista tekstiä.

Tarkoitan ymmärtämisellä sellaista ajattelua, joka perustuu todellisuuden tuntemiselle ja loogisten johtopäätösten muodostamiselle. Tällaisen ymmärtämisen ennakkoedellytys on, ja siihen itsestäänselvästi kuuluu itsenäinen harkinta. Jos ihminen ei ymmärrä perusteita väitteille, eli hänellä ei ole itse muodostettuja johtopäätöksiä, hänen näkemyksensä voidaan kumota yhdellä viittaavalla kysymyksellä. Jos aivopesun kautta on saavutettu itsenäisesti ajatteleva uusi tietoisuus, niin silloinhan ongelma on pois päiväjärjestyksestä. Ota lisäksi huomioon, että itsenäinen ajattelu ei koskaan ole täydellistä yhteisissä asioissa. Toisilla on oikeus vahvistaa käsitykset ja samalla korjata niiden viat.

Ihminen itsenäisenä ja vapaana yksilönä valitsee maailmassa omat intressinsä ja toimii aktiivisesti niiden kokemiseksi ja tulkitsemiseksi. Passiivisuus näin ollen ei ole lähtöisin yksilöstä vaan se on sosiaalinen luomus.

Demokratiaa ei ole se, että voidaan olla eri mieltä. Tuo on nykyaikainen kamalan mustavalkoinen tapa nähdä asia. Demokratia on vapautta olla eri mieltä edellyttäen, että toiset kuuntelevat ja arvioivat mielipiteen. Tuo kertoo siitä postmodernista vieraantuneisuudesta, jossa vuorovaikutus koetaan mahdottomana ennakkoluulojen perusteella. Silloin kun demokratia "keksittiin", ,oli itsestäänselvää eikä sitä täytynyt erikseen mainita, että jos jonkun ihmisen annetaan päästä ääneen, niin silloin häntä kuunnellaan. Nyt vain on niin, että koska vuorovaikutus on muka mahdotonta ja valhetta, niin silloin toisten kantojen kuuntelu on myös mahdoton ajatus; eihän sitä voi kuunnella jos ei keskustele.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Väitteidesi ongelmat ovat semanttinen moniselitteisyys, yksioikoisuus ja arvovapaus tässä nimenomaisessa järjestyksessä. Kovin oli keskinkertaista tekstiä.

Tarkoitan ymmärtämisellä sellaista ajattelua, joka perustuu todellisuuden tuntemiselle ja loogisten johtopäätösten muodostamiselle. Tällaisen ymmärtämisen ennakkoedellytys on, ja siihen itsestäänselvästi kuuluu itsenäinen harkinta. Jos ihminen ei ymmärrä perusteita väitteille, eli hänellä ei ole itse muodostettuja johtopäätöksiä, hänen näkemyksensä voidaan kumota yhdellä viittaavalla kysymyksellä. Jos aivopesun kautta on saavutettu itsenäisesti ajatteleva uusi tietoisuus, niin silloinhan ongelma on pois päiväjärjestyksestä. Ota lisäksi huomioon, että itsenäinen ajattelu ei koskaan ole täydellistä yhteisissä asioissa. Toisilla on oikeus vahvistaa käsitykset ja samalla korjata niiden viat.

Ihminen itsenäisenä ja vapaana yksilönä valitsee maailmassa omat intressinsä ja toimii aktiivisesti niiden kokemiseksi ja tulkitsemiseksi. Passiivisuus näin ollen ei ole lähtöisin yksilöstä vaan se on sosiaalinen luomus.

Demokratiaa ei ole se, että voidaan olla eri mieltä. Tuo on nykyaikainen kamalan mustavalkoinen tapa nähdä asia. Demokratia on vapautta olla eri mieltä edellyttäen, että toiset kuuntelevat ja arvioivat mielipiteen. Tuo kertoo siitä postmodernista vieraantuneisuudesta, jossa vuorovaikutus koetaan mahdottomana ennakkoluulojen perusteella. Silloin kun demokratia "keksittiin", ,oli itsestäänselvää eikä sitä täytynyt erikseen mainita, että jos jonkun ihmisen annetaan päästä ääneen, niin silloin häntä kuunnellaan. Nyt vain on niin, että koska vuorovaikutus on muka mahdotonta ja valhetta, niin silloin toisten kantojen kuuntelu on myös mahdoton ajatus; eihän sitä voi kuunnella jos ei keskustele.

Lue lisää

Perustat siis demokratiakäsityksesi ns. vapaan tahdon varaan. Kyseinen vapausmalli on kuitenkin jo itsessään erittäin ongelmallinen ja kiistanalainen. Ongelman ydin on nimittäin siinä, miten ihmisen tahto voi olla vapaa, jos häntä ohjaa yhtäältä geneettinen perimä ja toisaalta mielen sisältämät opitut asiat. Empiristit kun pitävät ihmisen mieltä alkujaan tyhjänä tauluna, eli tabula rasana, johon maailma piirtää omat merkkinsä. Mikäli mieli taas sisältää ympäristöstä erillisiä vapaan tahdon aineksia tai rakenteita, niin mistä ne silloin tulevat? Henkimaailmastako?

Mitä tulee viittaukseesi demokratian arvosidonnaisuuteen, niin silloin olemmekin jo syvällä subjektiivisuudessa. Arvot kun ovat lähinnä subjektiivisia asioita. Mikäli kuitenkin haluat demokratiamallisi olevan objektiivinen, sinun tulisi pysytellä visusti tosiasiatotuuksien puolella.

Edellämainituista kuitenkin seuraa, että demokratiamallisi jää pelkäksi uskonnon kaltaiseksi metafyysiseksi ideaksi. Ja sellainenhan demokratia syvimmältä olemukseltaan juuri onkin. Kun ns. demokratia sisältää ainakin jossain määrin vallankäyttöä ja kun kaikki valta on kuitenkin viimekädessä diktatuurista, niin loppupäätelmäksi jää, että ei ole olemassa muuta kuin diktatuuria. Vain diktatuurin aste vaihtelee.

maanmatonen kirjoitti:

Perustat siis demokratiakäsityksesi ns. vapaan tahdon varaan. Kyseinen vapausmalli on kuitenkin jo itsessään erittäin ongelmallinen ja kiistanalainen. Ongelman ydin on nimittäin siinä, miten ihmisen tahto voi olla vapaa, jos häntä ohjaa yhtäältä geneettinen perimä ja toisaalta mielen sisältämät opitut asiat. Empiristit kun pitävät ihmisen mieltä alkujaan tyhjänä tauluna, eli tabula rasana, johon maailma piirtää omat merkkinsä. Mikäli mieli taas sisältää ympäristöstä erillisiä vapaan tahdon aineksia tai rakenteita, niin mistä ne silloin tulevat? Henkimaailmastako?

Mitä tulee viittaukseesi demokratian arvosidonnaisuuteen, niin silloin olemmekin jo syvällä subjektiivisuudessa. Arvot kun ovat lähinnä subjektiivisia asioita. Mikäli kuitenkin haluat demokratiamallisi olevan objektiivinen, sinun tulisi pysytellä visusti tosiasiatotuuksien puolella.

Edellämainituista kuitenkin seuraa, että demokratiamallisi jää pelkäksi uskonnon kaltaiseksi metafyysiseksi ideaksi. Ja sellainenhan demokratia syvimmältä olemukseltaan juuri onkin. Kun ns. demokratia sisältää ainakin jossain määrin vallankäyttöä ja kun kaikki valta on kuitenkin viimekädessä diktatuurista, niin loppupäätelmäksi jää, että ei ole olemassa muuta kuin diktatuuria. Vain diktatuurin aste vaihtelee.

Lue lisää

Loppupäätelmäsi on se, ettei ole muuta kuin diktatuuria? Järkyttävää. Ajattelin tätä keskustelua vastaukseni kirjoitettuani ja huomasin, että siinä on yksi postmoderniin vieraantuneisuuteen liittyvä piirre, jota en ilmaissut. Se ei ole se, että sinä pidät keskustelua mahdottomana asiana, vaan se, että sinä et usko siihen mitä sinä sanot. Alat käymään eksistentialistista kyseenalaistavaa keskustelua demokratiasta, ikään kuin sillä ei olisi sinulle mitään merkitystä, tai paremminkin, ikään kuin sillä mitä minä puhun ei olisi sinulle mitään merkitystä. Pidät etäisyyttä puheisiini. Minä väitän, ettei tämä etäisyyden pitäminen ole perusteltua ja se tulee keskustelumme tielle. Minun alkuperäisen kirjoitukseni alkuperäinen painoarvo, ja siten myös korrekti vastaus käsittelee "meidän" etuamme demokratiasta, ja siis ei demokratian teoreettista pätevyyttä. Siksi myös nämä eksistentiaaliset väittelyt eivät kuulu asiaan. Demokratia ei riipu tässä keskustelussa jostakin kiistattomasta filosofisesta loppupäätelmästä, vaan siitä, että mitä demokratia merkitsee ihmisille. Haluan tavallaan viestittää ihmisille sen, että demokratia merkitsee minulle omaa valtaa ja rakentavaa vuorovaikutusta, ja toivon, että se merkitsee myös sinulle samaa.

maanmatonen kirjoitti:

Perustat siis demokratiakäsityksesi ns. vapaan tahdon varaan. Kyseinen vapausmalli on kuitenkin jo itsessään erittäin ongelmallinen ja kiistanalainen. Ongelman ydin on nimittäin siinä, miten ihmisen tahto voi olla vapaa, jos häntä ohjaa yhtäältä geneettinen perimä ja toisaalta mielen sisältämät opitut asiat. Empiristit kun pitävät ihmisen mieltä alkujaan tyhjänä tauluna, eli tabula rasana, johon maailma piirtää omat merkkinsä. Mikäli mieli taas sisältää ympäristöstä erillisiä vapaan tahdon aineksia tai rakenteita, niin mistä ne silloin tulevat? Henkimaailmastako?

Mitä tulee viittaukseesi demokratian arvosidonnaisuuteen, niin silloin olemmekin jo syvällä subjektiivisuudessa. Arvot kun ovat lähinnä subjektiivisia asioita. Mikäli kuitenkin haluat demokratiamallisi olevan objektiivinen, sinun tulisi pysytellä visusti tosiasiatotuuksien puolella.

Edellämainituista kuitenkin seuraa, että demokratiamallisi jää pelkäksi uskonnon kaltaiseksi metafyysiseksi ideaksi. Ja sellainenhan demokratia syvimmältä olemukseltaan juuri onkin. Kun ns. demokratia sisältää ainakin jossain määrin vallankäyttöä ja kun kaikki valta on kuitenkin viimekädessä diktatuurista, niin loppupäätelmäksi jää, että ei ole olemassa muuta kuin diktatuuria. Vain diktatuurin aste vaihtelee.

Lue lisää

Demokratia on toki täyttä vallan käyttöä.Siinä enemmistö käyttää valtaa!Sekoitat hiukan ter-
mejä.Latinalaisperäisiä sanoja diktaattori ja diktatuuri käytetään jatkuvasti väärin. Dik-
taattori oli muinaisroomalainen virkamies, jolla oli rajaton toimivalta.Diktatuuri tarkoit-
taa vuorostaan tuon diktaattorin virkaa!
vom

vom kirjoitti:

Demokratia on toki täyttä vallan käyttöä.Siinä enemmistö käyttää valtaa!Sekoitat hiukan ter-
mejä.Latinalaisperäisiä sanoja diktaattori ja diktatuuri käytetään jatkuvasti väärin. Dik-
taattori oli muinaisroomalainen virkamies, jolla oli rajaton toimivalta.Diktatuuri tarkoit-
taa vuorostaan tuon diktaattorin virkaa!
vom

Lue lisää

Me puhuimme yksinvallasta. Demokratia on itsevallan antiteesi, koska se antaa kaikille ihmisille humanistisen ihmisarvon perusteella valtaa. Siksi keskustelumme oli korrekti.