Ruoantuotanto kestäväksi

Fiksu kirjoitus

Maataloudessa työskentelee korkeasti motivoituneita ja kouluttautuneita ihmisiä. He eivät kaipaa sormea heristämään henkilöitä, jotka eivät ole viettäneet päivääkään maatilalla.

Kari Koppelmäki on oikeassa siinä, että alkaa olla yhdestoista hetki uudistaa suomalaista ruokajärjestelmää. Ihmettelen, että hän ei kuitenkaan kaikessa paikallisuuden hehkutuksessaan esittänyt toteutettavaksi peltoreformia. Nythän on niin, että aktiiviviljelijät joutuvat vuokraaman kiskurihintaan lisäpeltoja ns. peltoparoneilta (jotka eivät itse viljele, mutta nostavat silti hehtaarituet omaan lompsaansa) jopa yli 100 km päästä omalta kotitilaltaan. Siinä on paikallisuus hakusessa.

Vuorineuvos Reijo Karhinen on tehnyt ansiokkaan ehdotuksen kuinka peltoreformi tulisi hoitaa, mutta se ei tunnu keskustalle kelpaavan.

Koppelmäki ei liene tiedostanut sitä, että suurin osa (n. 60 %) elintarviketeollisuudesta on maataloustuottajien omassa omistuksessa ja määräysvallassa. Esimerkiksi Valio Oyj on 100% maitotilallisten omistama. Atria Oyj:ssa lihantuottajien määräysvalta lähentelee 90 %, ja on HKScanissakin n 70 %.

Koppelomäen ravinne kierrätyksessä puhutaan vain kotieläimistä.Enpä muista ohjelmaa telekussa mikä se oli, mutta siinä puhuttiin kumminkin siitä, että jotkut leipomot eivät ota vastaan jauhoja, jotka on kasvatettu ihmisen ulostekompostin ravinteillla. Tähän hienosteluun ei kuulemma ole tulevaisuudessa enää varaa.
Olen aiemmin suositellut, ettää esim. Helsingin seudun jäteliete kompostit levitettäis ravinneköyhiin metsiin kasvua ja hiilinielua siten lisäämään. Tapahtuu varmaan näinkin nykyään, että eläinten ulosteilla ravittua viljaa menee myllyyn, eikä kukaan ole tietävinnnään. Kyllähän EeUu vaatii, että pitää kirjata ylös mitä peltoon laitetaan, mutta eikai se tieto myllyn tai viljakauppaan asti leviä?