Soininvaarin harhat, pitäs suusa jo kiinni

Moni on aprikoinut, että onko tuo se Moktar.Gubta?

ODE toteaa, että Marinin hallituksen riidat selvitettiin aina siten , että Keskustan kannatusalueille syydettiin lisää rahaa ...

Anonyymi kirjoitti:

ODE toteaa, että Marinin hallituksen riidat selvitettiin aina siten , että Keskustan kannatusalueille syydettiin lisää rahaa ...

Pahinta tuossa rahanjaossa on se, että sen perustelut olivat hyvin höttöisiä. Ties miten montaa maatalouden kriisipakettia perusteltiin "huoltovarmuudella", mutta missään ei näkynyt selitystä sille miten käytännössä tuet kohdistuivat ja miten huoltovarmuus niiden avulla konkreettisesti parani.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Pahinta tuossa rahanjaossa on se, että sen perustelut olivat hyvin höttöisiä. Ties miten montaa maatalouden kriisipakettia perusteltiin "huoltovarmuudella", mutta missään ei näkynyt selitystä sille miten käytännössä tuet kohdistuivat ja miten huoltovarmuus niiden avulla konkreettisesti parani.

Lue lisää

Oman maataloustuotannon säilyttäminen riittävällä tasolla on huoltovarmuutta. Tuki oli varmasti tarpeen, sillä Ukrainan sota vaikutti raaka-aineiden hintoihin (lannoitteet, siemenvilja). Se lisää painetta kuluttajan kukkaroon, joka on tällä hetkellä muutoinkin koetuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Oman maataloustuotannon säilyttäminen riittävällä tasolla on huoltovarmuutta. Tuki oli varmasti tarpeen, sillä Ukrainan sota vaikutti raaka-aineiden hintoihin (lannoitteet, siemenvilja). Se lisää painetta kuluttajan kukkaroon, joka on tällä hetkellä muutoinkin koetuksella.

Lue lisää

Tämä on tyypillistä ylätason maatalosjargonia. Tuontirehulla kasvatettu sianlihan tai broileri "kotimaista maataloustuotantoa". Mitä tekemistä säillä on huoltovarmuuden kanssa? Parantaako vai heikentääkö maidontuotannon hajauttaminen valtavien kuljetusetäisyyksien päähän huoltovarmuutta?

Jos Suomen maatalous on riippuvainen tuontipanoksista (siemenviljaa, lannoitteet), niin miten hyvin se ylipäätään pystyy turvaamaan mitään huoltovarmuutta?

Anonyymi kirjoitti:

ODE toteaa, että Marinin hallituksen riidat selvitettiin aina siten , että Keskustan kannatusalueille syydettiin lisää rahaa ...

Vai Keskustan vika se pääkaupunkiseudun tehottomuus taas on...

Helsingin veroprosentti on selvästi alempi kuin maakunnissa on. Helsinki haluaa pitää sen muita alempana, koska se haluaa hyötyä muuttoliikkeestä alueelle.

Pääkaupunkiseutu maksaa verontasoitusta kyllä ja monestakin syystä:
1) PK-seutu imee nuorta työvoimaa, jonka kasvattamisen ovat kustantaneet maakunnat.
2) Helsinki on maamme suurin tuontisatama. Jokaisesta tuontituotteesta, jonka ostat mistäpäin Suomea tahansa, maksat osan kaupungille, jossa tuontisatama sijaitsee.
3) Osmon on lempilapsi asumistuki, jossa ainakin aiemmin oli Helsingin seutua varten oma erillinen kalleusluokka. Kaikissa tapauksissa asumistuki on merkittävä tulonsiirto pääkaupunkiseudulla, koska asumiskustannukset ovat siellä niin paljon korkeammat.
4) Yhtiöiden pääkonttorit tuovat Helsingille merkittävästi verotuloja, vaikka tuotanto sijaitsee muualla Suomessa. Helsingin elävässä ja tuottavaksi mainostetussa ydinkeskustassa ei edelleenkään ole lainkaan metsä- eikä metalliteollisuutta, joilla tuontimme rahoitetaan.
5) Valtion kallispalkkaisimmat työpaikat sijaitsevat tietenkin pääkaupungissa ja ovat merkittävä tulonsiirto veronmaksajilta Helsingille.

Jos esim Helsingin terveydenhuollon ongelmat johtuvat muka rahanpuutteesta, niin se on täysin itse aiheutettua. Nostamalla veroprosentti maakuntakeskusten kanssa samalle tasolle Helsinkin voi investoida vielä paljon nykyistäkin enemmän.

Todellisuudessa Helsingin monet ongelmat johtuvat tehottomuudesta. Helsinkin vain on edelleen liian iso paikka maalta sinne muuttaneille, myös siellä syntyneille, että he saisivat sen toimimaan kunnolla ilman, että esiintyy virkavaltaista jäykkyyttä ja sitä, ettei oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee. Tuostahan saa lukea jatkuvasti esimerkkejä kadunaukaisujen yhteydessä ja jo Kari Suomalainen piirsi siitä pilakuvan joskus 1980-luvulla (vai oliko jo aiemmin).

Anonyymi kirjoitti:

Vai Keskustan vika se pääkaupunkiseudun tehottomuus taas on...

Helsingin veroprosentti on selvästi alempi kuin maakunnissa on. Helsinki haluaa pitää sen muita alempana, koska se haluaa hyötyä muuttoliikkeestä alueelle.

Pääkaupunkiseutu maksaa verontasoitusta kyllä ja monestakin syystä:
1) PK-seutu imee nuorta työvoimaa, jonka kasvattamisen ovat kustantaneet maakunnat.
2) Helsinki on maamme suurin tuontisatama. Jokaisesta tuontituotteesta, jonka ostat mistäpäin Suomea tahansa, maksat osan kaupungille, jossa tuontisatama sijaitsee.
3) Osmon on lempilapsi asumistuki, jossa ainakin aiemmin oli Helsingin seutua varten oma erillinen kalleusluokka. Kaikissa tapauksissa asumistuki on merkittävä tulonsiirto pääkaupunkiseudulla, koska asumiskustannukset ovat siellä niin paljon korkeammat.
4) Yhtiöiden pääkonttorit tuovat Helsingille merkittävästi verotuloja, vaikka tuotanto sijaitsee muualla Suomessa. Helsingin elävässä ja tuottavaksi mainostetussa ydinkeskustassa ei edelleenkään ole lainkaan metsä- eikä metalliteollisuutta, joilla tuontimme rahoitetaan.
5) Valtion kallispalkkaisimmat työpaikat sijaitsevat tietenkin pääkaupungissa ja ovat merkittävä tulonsiirto veronmaksajilta Helsingille.

Jos esim Helsingin terveydenhuollon ongelmat johtuvat muka rahanpuutteesta, niin se on täysin itse aiheutettua. Nostamalla veroprosentti maakuntakeskusten kanssa samalle tasolle Helsinkin voi investoida vielä paljon nykyistäkin enemmän.

Todellisuudessa Helsingin monet ongelmat johtuvat tehottomuudesta. Helsinkin vain on edelleen liian iso paikka maalta sinne muuttaneille, myös siellä syntyneille, että he saisivat sen toimimaan kunnolla ilman, että esiintyy virkavaltaista jäykkyyttä ja sitä, ettei oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee. Tuostahan saa lukea jatkuvasti esimerkkejä kadunaukaisujen yhteydessä ja jo Kari Suomalainen piirsi siitä pilakuvan joskus 1980-luvulla (vai oliko jo aiemmin).

Lue lisää

Helsinki ei voi korottaa veräyriä Espoon vuoksi ja päinvastoin. Ennemmin huudetaan valtiota apuun, kun tarvitaan rahaa tyhmiin investointein kuten RaideJokeri, Kruunusillat yms.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Pahinta tuossa rahanjaossa on se, että sen perustelut olivat hyvin höttöisiä. Ties miten montaa maatalouden kriisipakettia perusteltiin "huoltovarmuudella", mutta missään ei näkynyt selitystä sille miten käytännössä tuet kohdistuivat ja miten huoltovarmuus niiden avulla konkreettisesti parani.

Lue lisää

Pakettien avulla huoltovarmuus pysyi ennallaan, koska paketeilla katettiin maatalouden kohonneita kuluja ja estettiin siten maatilojen konkursseja. Maatiloja lakkaa edelleen koko ajan, mutta jos lopettamisvauhti kasvaa suuremmaksi kuin tuotannon tehostuminen antaa myöten, ei tuotanto enää riitä omavaraisuuteen.

Käytännössä tukipakettien rahasta suuri osa meni ulkomaille, melkoinen siivu Norjaan, sillä he omistavat nyt läntisen Euroopan suurimman fosfaattikaivoksen Siilinjärvellä, kiitos Häkämiehen. Eipä tainnut "talousmies" Soininvaarakaan olla sen myymistä vastaan aikoinaan...

Kilgore.Trout kirjoitti:

Tämä on tyypillistä ylätason maatalosjargonia. Tuontirehulla kasvatettu sianlihan tai broileri "kotimaista maataloustuotantoa". Mitä tekemistä säillä on huoltovarmuuden kanssa? Parantaako vai heikentääkö maidontuotannon hajauttaminen valtavien kuljetusetäisyyksien päähän huoltovarmuutta?

Jos Suomen maatalous on riippuvainen tuontipanoksista (siemenviljaa, lannoitteet), niin miten hyvin se ylipäätään pystyy turvaamaan mitään huoltovarmuutta?

Lue lisää

Mistä lähtien siemenviljaa muka on tuotu Suomeen? Minä ainakin tunnen useitakin siemenviljanviljelijöitä.

Karjatalous kannattaa Suomen oloissa suhteellisesti paremmin kuin viljanviljely, joten ihan taloudellisista syistä sitä on melkoinen osa tuotannosta. Mikäli rehua ei voida tuoda, se ei ole ollenkaan niin suuri katastrofi kuin se, että jäisimme ilman leipäviljaa. Vanhaksi mennyttä varmuusvarastojen viljaa muuten voi syöttää karjalle, joten jonkinlainen lihantuotannon taso voitaisiin säilyttää myös kriisioloissa.

Lisäksi normaalioloissa pitäisi tuotannon olla aina jonkin verran "liian suurta" sen varalle, että kriisioloissa puutteista johtuen tuotannon teho saattaa laskea ja esim hehtaarisadot jäädä pienemmiksi kuin normaalisti.

Maidontuotannon hajauttamiseen pätee sama kuin muuhunkin tuotannon hajauttamiseen: se lisää turvallisuutta. Hajautettua infraa on vaikeampi tuhota, ja myös taudit ja myrkkyjen pääsy tuotteeseen aiheuttaa paljon vähemmän tuhoa hajautetussa kuin voimakkaasti keskitetyssä tuotannossa.

Kyse on jälleen siitä, mistä haluaa maksaa. Minua ei kiinnosta vähääkään, miten eurooppalaisia me olemme, mutta haluan, että ruokaa riittää ja se on turvallisesti tuotettua.

Anonyymi kirjoitti:

Pakettien avulla huoltovarmuus pysyi ennallaan, koska paketeilla katettiin maatalouden kohonneita kuluja ja estettiin siten maatilojen konkursseja. Maatiloja lakkaa edelleen koko ajan, mutta jos lopettamisvauhti kasvaa suuremmaksi kuin tuotannon tehostuminen antaa myöten, ei tuotanto enää riitä omavaraisuuteen.

Käytännössä tukipakettien rahasta suuri osa meni ulkomaille, melkoinen siivu Norjaan, sillä he omistavat nyt läntisen Euroopan suurimman fosfaattikaivoksen Siilinjärvellä, kiitos Häkämiehen. Eipä tainnut "talousmies" Soininvaarakaan olla sen myymistä vastaan aikoinaan...

Lue lisää

Miten huoltovarmuutta mitataan? Missä on laskelma Suomen huoltovarmuudesta?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä lähtien siemenviljaa muka on tuotu Suomeen? Minä ainakin tunnen useitakin siemenviljanviljelijöitä.

Karjatalous kannattaa Suomen oloissa suhteellisesti paremmin kuin viljanviljely, joten ihan taloudellisista syistä sitä on melkoinen osa tuotannosta. Mikäli rehua ei voida tuoda, se ei ole ollenkaan niin suuri katastrofi kuin se, että jäisimme ilman leipäviljaa. Vanhaksi mennyttä varmuusvarastojen viljaa muuten voi syöttää karjalle, joten jonkinlainen lihantuotannon taso voitaisiin säilyttää myös kriisioloissa.

Lisäksi normaalioloissa pitäisi tuotannon olla aina jonkin verran "liian suurta" sen varalle, että kriisioloissa puutteista johtuen tuotannon teho saattaa laskea ja esim hehtaarisadot jäädä pienemmiksi kuin normaalisti.

Maidontuotannon hajauttamiseen pätee sama kuin muuhunkin tuotannon hajauttamiseen: se lisää turvallisuutta. Hajautettua infraa on vaikeampi tuhota, ja myös taudit ja myrkkyjen pääsy tuotteeseen aiheuttaa paljon vähemmän tuhoa hajautetussa kuin voimakkaasti keskitetyssä tuotannossa.

Kyse on jälleen siitä, mistä haluaa maksaa. Minua ei kiinnosta vähääkään, miten eurooppalaisia me olemme, mutta haluan, että ruokaa riittää ja se on turvallisesti tuotettua.

Lue lisää

Miksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi nostanut kotimaisen siemenviljan hintaa? Eikös vuonna 2022 kylvöt tehty siemenviljalla joka oli tuotettu ennen sotaa?

Kilgore.Trout kirjoitti:

Tämä on tyypillistä ylätason maatalosjargonia. Tuontirehulla kasvatettu sianlihan tai broileri "kotimaista maataloustuotantoa". Mitä tekemistä säillä on huoltovarmuuden kanssa? Parantaako vai heikentääkö maidontuotannon hajauttaminen valtavien kuljetusetäisyyksien päähän huoltovarmuutta?

Jos Suomen maatalous on riippuvainen tuontipanoksista (siemenviljaa, lannoitteet), niin miten hyvin se ylipäätään pystyy turvaamaan mitään huoltovarmuutta?

Lue lisää

Lannoitetuotanto oli omasta takaa, mutta kaasuputki Lipposen hallitus myi Kemira Growhow :n norjalaisille.

Lainnoitetuotanto on silti pääosin Suomessa. Siemenvilja on samoin otettava kotimaasta. Ominaisuuden ei ole samat, jos tuodaan ulkoa.

Tuontiruualla sinäkin sitä kulliasi venytät

Anonyymi kirjoitti:

Lannoitetuotanto oli omasta takaa, mutta kaasuputki Lipposen hallitus myi Kemira Growhow :n norjalaisille.

Lainnoitetuotanto on silti pääosin Suomessa. Siemenvilja on samoin otettava kotimaasta. Ominaisuuden ei ole samat, jos tuodaan ulkoa.

Tuontiruualla sinäkin sitä kulliasi venytät

Lue lisää

Niin miksi se kotimainen siemenvilja kallistui 2022?

Mitenköhän tuo "urbanization" on laskettu? Jossain Britanniassa "maalaiskylät" vaikuttavat suomalaisesta paljon tiiviimmältä asutukselta kuin Suomen kaupunkien esikaupunkialueet.

Koko Britannian väestöntiheys on keskimäärin 278 asukasta per km2. Suomalaisen "kaupungin" Kuhmon asukastiheys on 1,6 asukasta per km2.

Suomen maaseutua ei ole valtiovallan toimesta koskaan "autoitettu", vaan se on autioitunut. Talous on kehittynyt ja maatalous on elinkeinona marginalisoitunut. Ihmiset ovat muuttaneet taajamiin omalla päätöksellään paremman elintason perässä. Valtiovalta on tätä kehitystä yrittänyt hidastaa syytämällä miljardeja ja miljardeja aluepolitiikkaan. Ja mitä niillä on saatu aikaan? Onko tullut elinvoimaista maaseutua? Vai onko kuihtuvalle maaseudulle syydettyjen aluepoliittisten tukien tulos se, että meillä on ikuisesti aluepoliittisista tuista riippuvaista kituvaa maaseutua?

Kilgore.Trout kirjoitti:

Mitenköhän tuo "urbanization" on laskettu? Jossain Britanniassa "maalaiskylät" vaikuttavat suomalaisesta paljon tiiviimmältä asutukselta kuin Suomen kaupunkien esikaupunkialueet.

Koko Britannian väestöntiheys on keskimäärin 278 asukasta per km2. Suomalaisen "kaupungin" Kuhmon asukastiheys on 1,6 asukasta per km2.

Suomen maaseutua ei ole valtiovallan toimesta koskaan "autoitettu", vaan se on autioitunut. Talous on kehittynyt ja maatalous on elinkeinona marginalisoitunut. Ihmiset ovat muuttaneet taajamiin omalla päätöksellään paremman elintason perässä. Valtiovalta on tätä kehitystä yrittänyt hidastaa syytämällä miljardeja ja miljardeja aluepolitiikkaan. Ja mitä niillä on saatu aikaan? Onko tullut elinvoimaista maaseutua? Vai onko kuihtuvalle maaseudulle syydettyjen aluepoliittisten tukien tulos se, että meillä on ikuisesti aluepoliittisista tuista riippuvaista kituvaa maaseutua?

Lue lisää

Suomen maaseutua ei ole valtiovallan toimesta koskaan "autoitettu", vaan se on autioitunut.

Sulla puhuu pää ja perse yhtäaikaa. Lipposen aikana ja sitä ennen demareitten toimesta autioitettiin maaseutukuntia.

Lipposen möläytys Tv-uutisissa pääministeriksi tultuaan: - Nyt pannaan Kepukunnat kuriin !

Mitä tämä on muuta kuin maaseudun ajojahtia ?

Anonyymi kirjoitti:

Suomen maaseutua ei ole valtiovallan toimesta koskaan "autoitettu", vaan se on autioitunut.

Sulla puhuu pää ja perse yhtäaikaa. Lipposen aikana ja sitä ennen demareitten toimesta autioitettiin maaseutukuntia.

Lipposen möläytys Tv-uutisissa pääministeriksi tultuaan: - Nyt pannaan Kepukunnat kuriin !

Mitä tämä on muuta kuin maaseudun ajojahtia ?

Lue lisää

Niin eihän Suomessa ole totuttu siihen, että Keskusta-enemmistöiset (nykyään Perussuomalais-enemmistöiset?) kunnat voisi olla minkäänlaisessa vastuussa taloudestaan.

Soininvaara saattaa olla vihreistä ainoita, joka arvostelee, tai kyseenalaistaa pakkoruotsin järkevyyden Suomen koulumaailmassa.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Mitenköhän tuo "urbanization" on laskettu? Jossain Britanniassa "maalaiskylät" vaikuttavat suomalaisesta paljon tiiviimmältä asutukselta kuin Suomen kaupunkien esikaupunkialueet.

Koko Britannian väestöntiheys on keskimäärin 278 asukasta per km2. Suomalaisen "kaupungin" Kuhmon asukastiheys on 1,6 asukasta per km2.

Suomen maaseutua ei ole valtiovallan toimesta koskaan "autoitettu", vaan se on autioitunut. Talous on kehittynyt ja maatalous on elinkeinona marginalisoitunut. Ihmiset ovat muuttaneet taajamiin omalla päätöksellään paremman elintason perässä. Valtiovalta on tätä kehitystä yrittänyt hidastaa syytämällä miljardeja ja miljardeja aluepolitiikkaan. Ja mitä niillä on saatu aikaan? Onko tullut elinvoimaista maaseutua? Vai onko kuihtuvalle maaseudulle syydettyjen aluepoliittisten tukien tulos se, että meillä on ikuisesti aluepoliittisista tuista riippuvaista kituvaa maaseutua?

Lue lisää

Eipä tosiaan ole maaseutua autoitettu, vaan ainakin aiemmin Vihreät pyrkivät estämään yksityisautoilua kaikkialla maassa. Toki Vihreitä ja urbanisaatiota monin tavoin mainostaville ökyeläjille kuten Pihla Viitala ja Jari Sarasvuo saavat ajella ihan miten saastuttavilla autoilla ihan miten paljon hyvänsä.

Pääkaupunkiseudun ylipaisumista on edistetty monin keinoin, joista yksi on esimerkiksi asumistuki. Sopii kysyä, mitä niillä rahoilla on saatu aikaan? Tukossa olevat päivystykset ja uskomattoman huonoa hoitoa, kun taas pienemmissä maakuntakeskuksissa terveydenhoito toimii usein paljon paremmin.

Mitähän mahtavat olla ne miljardit, joita aluepolitiikkaan on sijoitettu? Verontasaus on vain tulonsiirto takaisin maakuntiin siitä, että ne ruokkivat pääosin pääkaupunkiseutua. Maataloustuki tasoittaa kasvuoloista aiheutuvaa eroa tuontielintarvikkeisiin verrattuna. Metsätalous taas tuottaa moninverroin enemmän verotuloja kuin saa tukia, joilla pyritään ohjaamaan omistajia hyvään metsänhoitotapaan. En nyt äkkiä nuista, mitä muuta rahaa maaseutu olisi saanut, kun taas Helsingissä ja Tampereella valtiokin tuppaa osallistumaan hallien ja raitioteiden rakentamisiin.

Maaseudulla suurin taloutta rasittava asia ovat kaupunkeihin muuttaneiden ikääntyneet vanhemmat, joiden määrät jopa lisääntyvät.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Niin eihän Suomessa ole totuttu siihen, että Keskusta-enemmistöiset (nykyään Perussuomalais-enemmistöiset?) kunnat voisi olla minkäänlaisessa vastuussa taloudestaan.

Ne ovat. Ne kantavat melkoisen taakan kaupunkien "elävissä keskustoissa" latteaan litkienurbaanien vanhempien ja isovanhempien hoidosta.

Aiotko kunnon punikin tapaan pakkokollektivisoida maaseudun vanhat ihmiset, joiden luona käyvä kotisairaanhoito ajelee päivittäin satojakin kilometrejä, esim Helsinkiin betonikuutioihin? Menetkö paasaamaan 80-vuotiaille, kuinka sinäkin olet muuttanut, milloin minnekin ja tienannut ihan mielettömästi sillä. Vai ajatteletko, että kuolkoon vaippoihinsa kun ovat eläneet elämänsä niin väärin? Ja äänestäneet vielä Keskustaakin, nuo sinun mielestäsi kyykäärmeen sikiöt.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Mitenköhän tuo "urbanization" on laskettu? Jossain Britanniassa "maalaiskylät" vaikuttavat suomalaisesta paljon tiiviimmältä asutukselta kuin Suomen kaupunkien esikaupunkialueet.

Koko Britannian väestöntiheys on keskimäärin 278 asukasta per km2. Suomalaisen "kaupungin" Kuhmon asukastiheys on 1,6 asukasta per km2.

Suomen maaseutua ei ole valtiovallan toimesta koskaan "autoitettu", vaan se on autioitunut. Talous on kehittynyt ja maatalous on elinkeinona marginalisoitunut. Ihmiset ovat muuttaneet taajamiin omalla päätöksellään paremman elintason perässä. Valtiovalta on tätä kehitystä yrittänyt hidastaa syytämällä miljardeja ja miljardeja aluepolitiikkaan. Ja mitä niillä on saatu aikaan? Onko tullut elinvoimaista maaseutua? Vai onko kuihtuvalle maaseudulle syydettyjen aluepoliittisten tukien tulos se, että meillä on ikuisesti aluepoliittisista tuista riippuvaista kituvaa maaseutua?

Lue lisää

Huvittavaa on sekin, että kun tosiurbaanin lapsi opiskelee hienosti ranskaa ollakseen riittävän eurooppalainen (vai pitäisikö tuo kirjoittaa isolla alkukrijaimella vastoin kiihkonationalistisia kielioppinatsiemme yksipuolisesti sanelemia sääntöjä?), Ranskassa voi kunnallinen hallinto, pormestarin johdolla, johtaa muutaman sadan asukkaan tai pienempääkin yksikköä samaan aikaan kun tosiurbaani kertoo täällä Suomessa, että ollaksemme riittävän eurooppalaisia (vai pitäisikö tuo kirjoittaa isolla alkukrijaimella vastoin kiihkonationalistisia kielioppinatsiemme yksipuolisesti sanelemia sääntöjä?), pitäisi meillä kuntien vähimmäiskoko olla 20 000 asukasta tai kenties enemmänkin.

Moniin suuriin poliittisiin tunnekysymyksiin harvoin liittyy minkäänlaista järjenkäyttöä. Toisiin kyllä, siksi en arvostelekaan Sanna Marinia, vaan Paavo Lipposta. Kullekin ansionsa mukaan, sosiaalidemokratiassakin.

Anonyymi kirjoitti:

Huvittavaa on sekin, että kun tosiurbaanin lapsi opiskelee hienosti ranskaa ollakseen riittävän eurooppalainen (vai pitäisikö tuo kirjoittaa isolla alkukrijaimella vastoin kiihkonationalistisia kielioppinatsiemme yksipuolisesti sanelemia sääntöjä?), Ranskassa voi kunnallinen hallinto, pormestarin johdolla, johtaa muutaman sadan asukkaan tai pienempääkin yksikköä samaan aikaan kun tosiurbaani kertoo täällä Suomessa, että ollaksemme riittävän eurooppalaisia (vai pitäisikö tuo kirjoittaa isolla alkukrijaimella vastoin kiihkonationalistisia kielioppinatsiemme yksipuolisesti sanelemia sääntöjä?), pitäisi meillä kuntien vähimmäiskoko olla 20 000 asukasta tai kenties enemmänkin.

Moniin suuriin poliittisiin tunnekysymyksiin harvoin liittyy minkäänlaista järjenkäyttöä. Toisiin kyllä, siksi en arvostelekaan Sanna Marinia, vaan Paavo Lipposta. Kullekin ansionsa mukaan, sosiaalidemokratiassakin.

Lue lisää

Urban/Kilgore/MoktaGubta/Truth jne

Anonyymi kirjoitti:

Urban/Kilgore/MoktaGubta/Truth jne

TheRat jne...

Anonyymi kirjoitti:

Ne ovat. Ne kantavat melkoisen taakan kaupunkien "elävissä keskustoissa" latteaan litkienurbaanien vanhempien ja isovanhempien hoidosta.

Aiotko kunnon punikin tapaan pakkokollektivisoida maaseudun vanhat ihmiset, joiden luona käyvä kotisairaanhoito ajelee päivittäin satojakin kilometrejä, esim Helsinkiin betonikuutioihin? Menetkö paasaamaan 80-vuotiaille, kuinka sinäkin olet muuttanut, milloin minnekin ja tienannut ihan mielettömästi sillä. Vai ajatteletko, että kuolkoon vaippoihinsa kun ovat eläneet elämänsä niin väärin? Ja äänestäneet vielä Keskustaakin, nuo sinun mielestäsi kyykäärmeen sikiöt.

Lue lisää

Paatoksesi yltää kauaksi parodiahorisontin tuolle puolen.

Maaseutukunnat eivät ole nettoveronmaksajia. Suuret kaupungit ovat. Helsinkiläisten osuus suomalaisista on reilu 10%, valtion tuloverosta helsinkiläiset maksavat 23% ja pääomatuloverosta 20%. Ja Helsingissä verovaroin kustannettujen työpaikkojen osuus on PIENEMPI kuin Suomessa keskimäärin - huolimatta siitä että Helsinki on keskussairaala- ja yliopistokaupunki.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Paatoksesi yltää kauaksi parodiahorisontin tuolle puolen.

Maaseutukunnat eivät ole nettoveronmaksajia. Suuret kaupungit ovat. Helsinkiläisten osuus suomalaisista on reilu 10%, valtion tuloverosta helsinkiläiset maksavat 23% ja pääomatuloverosta 20%. Ja Helsingissä verovaroin kustannettujen työpaikkojen osuus on PIENEMPI kuin Suomessa keskimäärin - huolimatta siitä että Helsinki on keskussairaala- ja yliopistokaupunki.

Lue lisää

MIkä ihmeen paatos? Mainitsin vain erään tosiasian. Onko muuten talohuoltoyhtiö,
joka pitää kunnossa taloa, jossa asuu Kansallisarkistossa, Kansallismuseossa ja Puolustusvoimissa työskenteleviä ehnkilöitä, nettoveronmaksaja vai ei?

Vihreille tyypillinen hyökkääminen alkutuotantoa vastaan muuten vähentää maaseudulta juuri niitä nettoveronmaksajia. Et edelleenkään vastannut kysymykseen, millä latenlitkijöiden vanhemmat ja isovanhemmat sitten hoidetaan. Vihreäthän eivät siihen tunnu haluavan osallistua vaikka houkuttelevat latenkillittäjiä riveihinsä pelastamaan maaseutua betoninpeittämäksi viidakoksi Afrikasta tuleville maahanmuuttajille.

Anonyymi kirjoitti:

MIkä ihmeen paatos? Mainitsin vain erään tosiasian. Onko muuten talohuoltoyhtiö,
joka pitää kunnossa taloa, jossa asuu Kansallisarkistossa, Kansallismuseossa ja Puolustusvoimissa työskenteleviä ehnkilöitä, nettoveronmaksaja vai ei?

Vihreille tyypillinen hyökkääminen alkutuotantoa vastaan muuten vähentää maaseudulta juuri niitä nettoveronmaksajia. Et edelleenkään vastannut kysymykseen, millä latenlitkijöiden vanhemmat ja isovanhemmat sitten hoidetaan. Vihreäthän eivät siihen tunnu haluavan osallistua vaikka houkuttelevat latenkillittäjiä riveihinsä pelastamaan maaseutua betoninpeittämäksi viidakoksi Afrikasta tuleville maahanmuuttajille.

Lue lisää

Helsingissä verovaroin kustannettujen työpaikkojen osuus on PIENEMPI kuin Suomessa keskimäärin - huolimatta siitä että Helsinki on keskussairaala- ja yliopistokaupunki.

Siihen, että kun kaapeli kaivetaan metsään tai pellolle, tai vaikka sen kylä tien ojanpohjaan, niin sitä varten ei tarvitse repiä rikki vuosi sitten tehtyä asfalttia, katkaista koko katua ja tehdä kaatopaikalle ajetun asfaltin tilalle uusi ilmastoepäsytävällinen päällyste,

Osaatko sinä kertoa, miksi asuminen kaupungeissa ja varsinkin Helsingissä maksaa asujalle aivan tähtitieteellisesti verrattuna asumiseen maaseudulla rintamiestalossa?

Rintamamiestalossa on monia erinäisiä kuluja, kuten aurauskustannukset (hankkipa välineet itse tai maksoipa jollekin paikalliselle koneet omistavalle), laajemman vesiverkon vesimaksut jne. Kun ne lasketaan mukaan, Helsingin keskustassa asuva silti maksaa enemmän, Miksi? Missä se tiiviimmän asumisen halvemmuus oikein näkyy?

Moktar, sitä EI kirjoiteta PS.
P.S. ta pelkkä PS

Anonyymi kirjoitti:

Moktar, sitä EI kirjoiteta PS.
P.S. ta pelkkä PS

Hih!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jälkikirjoitus

Anonyymi kirjoitti:

Siihen, että kun kaapeli kaivetaan metsään tai pellolle, tai vaikka sen kylä tien ojanpohjaan, niin sitä varten ei tarvitse repiä rikki vuosi sitten tehtyä asfalttia, katkaista koko katua ja tehdä kaatopaikalle ajetun asfaltin tilalle uusi ilmastoepäsytävällinen päällyste,

Osaatko sinä kertoa, miksi asuminen kaupungeissa ja varsinkin Helsingissä maksaa asujalle aivan tähtitieteellisesti verrattuna asumiseen maaseudulla rintamiestalossa?

Rintamamiestalossa on monia erinäisiä kuluja, kuten aurauskustannukset (hankkipa välineet itse tai maksoipa jollekin paikalliselle koneet omistavalle), laajemman vesiverkon vesimaksut jne. Kun ne lasketaan mukaan, Helsingin keskustassa asuva silti maksaa enemmän, Miksi? Missä se tiiviimmän asumisen halvemmuus oikein näkyy?

Lue lisää

Kantakaupungissa 100m sähköjohtoa palvelee helposti 50-100 ruokakuntaa. Maalla voi olla satoja metrejä johtoa yhtä ruokakuntaa kohden. Metri katuun upotettavaa johtoa saa olla kamalan paljon kalliimpaa kuin maaseudulla johdon maahan kaivaminen, että se olisi kalliimpaa per käyttäjä.

Asuntojen hinta on korkeampi siellä missä halutaan asua kuin siellä mistä halutaan muuttaa pois.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Kantakaupungissa 100m sähköjohtoa palvelee helposti 50-100 ruokakuntaa. Maalla voi olla satoja metrejä johtoa yhtä ruokakuntaa kohden. Metri katuun upotettavaa johtoa saa olla kamalan paljon kalliimpaa kuin maaseudulla johdon maahan kaivaminen, että se olisi kalliimpaa per käyttäjä.

Asuntojen hinta on korkeampi siellä missä halutaan asua kuin siellä mistä halutaan muuttaa pois.

Lue lisää

Puhumattakaan asuntojen hinnoista siellä, mistä on pakko muuttaa pois, vaikka ei haluaisi.

Kyllähän niitä "nettoveronmaksajia" riittää, varsinkin pääomatuloille, kun pidetään yllä vääriin odotuksiin perustuvaa muuttoliikettä pääkaupunkiseudun slummialueille ja vedetään siitä välistä moninkertaisesti ylihintaisilla asunnoilla.

Eikös Vihreiden pitänyt olla keinottelua vastaan? Pääomatulo omasta metsästä tai pellosta on hirveä synti, joka pitäisi verottaa pois, mutta PK-seudun asuntobusiness, josta myös Vihreiden vaalirahastaan eri reittejä lohkeaa muhkeat rahat, on "kannattavaa yritystoimintaa", joka tuottaa sitä "nettoveronmaksua", vaikka sitten asumistuilla ylläpidettynä.

Anonyymi kirjoitti:

Puhumattakaan asuntojen hinnoista siellä, mistä on pakko muuttaa pois, vaikka ei haluaisi.

Kyllähän niitä "nettoveronmaksajia" riittää, varsinkin pääomatuloille, kun pidetään yllä vääriin odotuksiin perustuvaa muuttoliikettä pääkaupunkiseudun slummialueille ja vedetään siitä välistä moninkertaisesti ylihintaisilla asunnoilla.

Eikös Vihreiden pitänyt olla keinottelua vastaan? Pääomatulo omasta metsästä tai pellosta on hirveä synti, joka pitäisi verottaa pois, mutta PK-seudun asuntobusiness, josta myös Vihreiden vaalirahastaan eri reittejä lohkeaa muhkeat rahat, on "kannattavaa yritystoimintaa", joka tuottaa sitä "nettoveronmaksua", vaikka sitten asumistuilla ylläpidettynä.

Lue lisää

Perustuslaki takaa kaikille oikeuden valita vapaasti asuinpaikkansa. Tietenkin asuinpaikan valinta on yleensä kompromissi ja taloudelliset realiteetit vaikuttavat siihen missä saa kokonaisuutena parhaan elämän itselleen.

Elämme markkinataloudessa ja se vaikuttaa niin työpaikkojen sijaintiin kuin asuntojen hintoihin. Valtio ei voi eikä sen pidä säädellä kaikkea.

Kaupungissa kaapeli vedetään suojaputkiin käsipelillä, maaseudulla automaatikone vetää kaapelin kerralla. Suojaputket ovat kaapelivaurioiden takia, kun liikenne ja routa jyrää. Sen jälkeen tulee kadun suojaeristykset ja asfaltointi. Jos oli halpaa verrattuna maaseutuun Helsingin yli satavuotta vanha puiset vesijohtoputket olisi aikoja sitten uusittu.

Helsingin talous romahtaa samantien kun turistien vuosittain tuomat kahdeksan miljaardia jäävät saamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaupungissa kaapeli vedetään suojaputkiin käsipelillä, maaseudulla automaatikone vetää kaapelin kerralla. Suojaputket ovat kaapelivaurioiden takia, kun liikenne ja routa jyrää. Sen jälkeen tulee kadun suojaeristykset ja asfaltointi. Jos oli halpaa verrattuna maaseutuun Helsingin yli satavuotta vanha puiset vesijohtoputket olisi aikoja sitten uusittu.

Lue lisää

Edelleen yhtä ruokakuntaa haja-asutusalueella sähkölinjan pituus voi olla moni satakertainen verrattuna tiiviisti rakennettuun kaupunkiin.

Kuopiossa ainakin näkyi ilmajohtoa vielä 2000-luvun alkupuolellakin. Kaupunki kun on aika hajanaisesti rakennettu johtuen välissä olevista rakentamattomista vuorista (tai onhan niihinkin rakennettu, jo aikoja sitten, Puolustusvoimien yms käytössä olevia luolastoja, joista osa nykyään kai toimii harrastetiloina Puolustusvoimien tarpeiden vähennyttyä). Kallioiseen maastoon kaivaminen on hankalaa, mutta asumisen tihentyessä myös laitamilla se on näköjään nyt tehty.

Kelan toimeentulotuki kerääntyy Uudellemaalle, lähes puolet tuen saajista asuu maakunnassa. Että sillai. Menisivät töihin, onhan siellä puute vaipan vaihtajista, kaljan kaatajista ja muista tärkeistä ammattilaisista.

Maan alla olevat kaapelit ne vasta kalliiksi tulevat korjata.

Anonyymi kirjoitti:

Kelan toimeentulotuki kerääntyy Uudellemaalle, lähes puolet tuen saajista asuu maakunnassa. Että sillai. Menisivät töihin, onhan siellä puute vaipan vaihtajista, kaljan kaatajista ja muista tärkeistä ammattilaisista.

Lue lisää

Soininvaaralaisessa talousopissa kaljaa pitää kaataa kurkusta alas ja sitä ennen tuopittajan toimesta tuoppiin niin paljon, että siitä saadaan riittävästi verotuloja kaljalla maksansa poksauttaneiden hoitamiseen.

Oleellista on tietenkin se, että kaljaakin juomalla BKT kasvaa, kalja kun pitää valmistaa, kuskata kauppaan ja myydä sieltä tai ravintolasta. Se kaikki kasvattaa verottajan verottamaa arvonlisää ja siten bruttokansantuotettamme.

Bruttokansantuotteen korkeita lukemia tarvitsemme vertaillaksemme niitä Venäjään. Somaliaan tai Gaboniin sitä ei ole moraalisesti soveliasta verrata, koska ne ovat (Donald Trumpinkin mukaan) pers... eikun tuota alikehittyneitä valtioita.

Nautin aina kun joku asiantuntija sanoo jotakin. Niille saa aina nauraa. Yksikään viihdeohjelma millään kanavalla ei naurata niin paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Soininvaaralaisessa talousopissa kaljaa pitää kaataa kurkusta alas ja sitä ennen tuopittajan toimesta tuoppiin niin paljon, että siitä saadaan riittävästi verotuloja kaljalla maksansa poksauttaneiden hoitamiseen.

Oleellista on tietenkin se, että kaljaakin juomalla BKT kasvaa, kalja kun pitää valmistaa, kuskata kauppaan ja myydä sieltä tai ravintolasta. Se kaikki kasvattaa verottajan verottamaa arvonlisää ja siten bruttokansantuotettamme.

Bruttokansantuotteen korkeita lukemia tarvitsemme vertaillaksemme niitä Venäjään. Somaliaan tai Gaboniin sitä ei ole moraalisesti soveliasta verrata, koska ne ovat (Donald Trumpinkin mukaan) pers... eikun tuota alikehittyneitä valtioita.

Nautin aina kun joku asiantuntija sanoo jotakin. Niille saa aina nauraa. Yksikään viihdeohjelma millään kanavalla ei naurata niin paljon.

Lue lisää

Maksansa lopullisesti poksauttaneiden hoito jää lyhytaikaiseksi. Siihen kuolee melko nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

Maksansa lopullisesti poksauttaneiden hoito jää lyhytaikaiseksi. Siihen kuolee melko nopeasti.

Ode suosii pössyttelyä.

Anonyymi kirjoitti:

Maksansa lopullisesti poksauttaneiden hoito jää lyhytaikaiseksi. Siihen kuolee melko nopeasti.

Sitä ennen ehtii kulua rahaa moneen asiaan, mm järjestyspoliisin toimintaan, kaupungin puhtaanapitolaitoksen toimintaan kun pestään oksennukset ja kakat kaduilta, ja työttömyyskorvaukset tai työkyvyttömyys eläkkeetkin pitää maksaa niille, jotka ovat alkoholiveroa eniten kerryttäneet.

Mikä tahansa liiketoimi tai yrittäjyys on Vihreälle tietenkin aina parempi kuin vain junttien harjoittama haiseva maatalous, metsätaloudesta nyt puhumattakaan. Ydinvoimalan tarvitsevat ruotsinkielisten kasvihuoneet nyt sentään ovat luontoystävällisiä myös Vihreässä ajattelussa.

Mihin muuten Keski- ja Etelä-Euroopan maataloudelle edulliset, pitkän kasvukauden maat maat tarvitsevat niitä valtavia maataloustukia , jotka EU:n kautta saavat???

Mastaloussektori tuottaa vähemmän lisäarvoa kuin mitä ovat maataloustuet. Maatalous siis laskennallisesti pienentää Suomen BKT:ta.

Jos katsotaan että huoltovarmuuden takia katsotaan että Suomessa pitää olla omaa maataloustuotantoa vaikka se on Suonessa jo ilmastosta johtuen on tehotonta, niin viritetään maataloustuet ja maatalous huoltovarmuutta palvelemaan, niin että euro maataloustukea tuottaa maksimimäärän huoltovarmuutta. Nykyinen maataloustukimalli on himmeli, jonka vaikuttavuutta ei mitata., kun sillä ei ole konkreettisia tavoitteita.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin muuten Keski- ja Etelä-Euroopan maataloudelle edulliset, pitkän kasvukauden maat maat tarvitsevat niitä valtavia maataloustukia , jotka EU:n kautta saavat???

Ehkä haja-asutuksen ylläpitoon, onhan sen infra per asukas jonkin verran kalliimpaa myös Keski- ja Etelä-Euroopassa, vaikka ero onkin pienempi kuin täällä Suomessa. Sen lisäksi eurooppalaiset tuottajat kai osin kilpailevat kehitysmaiden halpaa lihan- ja viljantuotantoa vastaan.

Melkoinen osa maataloustuesta menee muuallakin Euroopassa samoin kuin meilläkin muutamalle ökyrikkaalle, jotka vaativat sosiaaliturvan leikkaamista kaupunkien köyhiltä. Niinhän maailma vaan toimii, vaikka paremminkin varmasti voisi toimia, jos haluttaisiin toimivan paremmin.

Pappa mokaa nyt itsensä pahan kerran vielä hetkeä ennen eläköitymistä.

Anonyymi kirjoitti:

Pappa mokaa nyt itsensä pahan kerran vielä hetkeä ennen eläköitymistä.

Oletteko varma, ettei se ole MoktarGubta?

Asumistuki on yritystukea. Se mahdollistaa sen, että PK-seudulla voi maksaa palkkaa, jolla ei PK-seudulla elä. Palkat ylös, niin ei tarvitse kitistä siitäkään, että työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavaa. Kun palkka on kohdallaan niin se on.

Sovitaan, että lentokenttäkin jätetään sisäpuolelle ja samoin päärata suljetaan. Saatte pitää matut, uudet ja vanhat ihan itsellänne.