Miksi uskovina vietämme pakanallisiin aikajärjestelmiin sidottuja juhlia.
Ei ne ainakaan Raamattuun sitoudu ja vielä puolustamme henkeen ja vereen niitä.
Puolustuksemme pohjina pidämme ensin sitä, että olemme vapaat jostakin, yleensä VL. ajasta, mutta
kuitenkin pakanajuhlat nostamme tuomioksemme jumalankuvaksi ja teoiksemme ja palvelukseksemme.
Tietämättömyyden ajat on uskovalla ei tuomittavia, mutta kun tieten sen teemme.
Kyse on opettajille esitetystä ajatuksesta.
Kirjoitelkaapa aiheet:
Pakanuuteen perustuva kristillinen joulu, roomalainen pääsiäinen, sunnuntai-lepopäivä, kristilliset juhlat, ei Raamattuun perustuvina juhlina. Alkuseurakunta ei olisi hyväksynyt tämänpäivän uskovan näkemyksiä.
Vielä, kertokaapa, mikä oli alkuseurakunnan Raamattu. Mitä he lukivat, ja kuinka pitkälle meidän aikaamme, jälkeen Kristuksen. Ensin sanon, ei heillä ollut kädessä, meidän kädessämme olevaa kirjaa UT.stamenttia.
Paavalia on turha siteraata väärin korvasyyhyyn ja väärän opin perustaksi..
Siitäkin voitte kirjoittaa kuinka evankeliumi on läpi Raamatun, alkaen VT.sta.
Jäänpä katselemaan mietteitänne ja ajatuksianne.
Pakanalliset juhla-ajat
9
529
Vastaukset
- Tuomas
Juhannuksen, keskikesän ja kesäpäivän tasauksen juhlan, viettoa ei pakanallisen ajan jälkeen saatu kitketyksi millään. Senkö vuoksi kirkko keksi sijoittaa Johannes Kastajan päivän juhannuksen kohdalle, jotta sillekin saatiin jokin kristillinen leima.
Koska elämme kristinuskon ja kristillisen kulttuurin "sisällä", meidän on vähän vaikea tarkastella uskoamme/uskontoamme objektiivisesti. Kuten silmä ei näe itseään, samoin usko/uskontokaan ei oikeastaan näe itseään, ei ainakaan samalla tavoin kuin ulkopuolinen tarkastelija.
Ensinnäkin VT. VT:n ainekset ovat peräisin ns. Hedelmällisen puolikuun alueiden kulttuureista ja uskonnoista. Toki juutalaiset kehittivät Jahve-uskoonsa omat erityispiirteensä: näkymättömän yksijumalaisuuden ehkä tärkeimpänä. Jahve oli juutalaisten "kansallinen" Jumala ja vasta myöhemmin alettiin ajatella Häntä universaalina jumaluutena. Kansallisena jumalana Jahve oli siis Israelin puolella ja taisteli elintilasta naapurikansoja ja siis naapurikansojen jumalia vastaan. Tällöin täytyi luonnollisesti tehdä jyrkkä pesäero vieraisiin jumaluuksiin ja kieltää ne ainekset, jotka itselle oli lainattu näiltä vierailta jumaluuksilta.
UT taas syntyi juutalaisuuden ja hellenistisen uskonnollisen ajattelun ja filosofioiden yhteensulautumisen tuloksena, kristinuskon voittaessa uskontojen kilpailun "primuksen asemasta" Rooman valtakunnassa. Valtaan päästyään kristityt, viisaasti kylläkin, osittain sulauttivat vanhat, kansan omaksumat tavat, mm. juhlapäivät, osaksi omaa uskontoaan. Samoinhan meneteltiin jumalanpalveluspaikkojen suhteen: osaksi pakanalliset temppelit revittiin maahan, kuitenkin usein kirkko rakennettiin samalle paikalle. Mikäli temppeleitä ei revitty maan tasalle, muutettiin vain alttarin ja sisäänkäynnin paikkaa, ja kas! - siinä oli kristillinen kirkko.
Jos nyt yrittäisi jotenkin tiivistää: Kristillisillä juhlapäivillä on useimmissa tapauksissa "pakanallinen" lähtökohta: juhlalle on vain annettu kristillinen sisältö ja merkitys.
Sekä juutalaisuudessa, siis myös VT:ssa, on omat "pakanalliset" aineksensa, jotka on sulautettu Jahve-uskontoon.
UT:ssa on myös omat "pakanalliset" aineksensa, jotka ovat sulautetut kristinuskoon.
Ajattelen, että näin Jumala toimii: historiassa ja historiallisen kehityksen kautta - myös uskonnollisen kehityksen. --- Muslimit uskovat että Koraani oli/on Taivaassa oleva pyhä kirja, joka saneltiin Muhamedille. En usko että näin olisi Raamatun kohdalla. Mikäli ajatellaan Jumalan olevan universaali Jumala, niin kyllä hän kestää myös "oikean uskon" pakanalliset ainekset. Jokaisen on luonnollisesti syytä olla omalle uskolleen uskollinen, muuten saattaa joutua uskonsa kanssa melko "hyllyvälle pohjalle".- "profeettoja"
Adventistit uskovat että kirjaksi taiteltu kivitaulu oli/on Taivaassa oleva pyhä kirja, joka näytettiin Ellenille. Niinpä he kiivailevat siinä loistaneen/loistavan sapattikäskyn puolesta.
- miksiköhän
Epiktetos, hyvä kun vastailit.
Olen odotellut tähän hieman aktiivisempaa kirjoittlua, mutta ei.
Vanhanliiton aikana Jumala kielsi pakanalliset menot kansaltaan.
Tämänajan uskovat juhlivat pakanallisia juhlia jopa puolustaen niitä.
Sanotaan Jumalan olevan sama eilen tänään ja iankaikkisesti, mutta ei taida olla totta, sanojien mukaan.
Adventismikin, vaikka puolustaa oikeutetusti sapattia, niin kivi kengässä on kuitenkin muut pakanallisiin lähteisiin liittyvät juhlat, joulu ja pääsiäisen aika, ym. "kirkolliset" menot ehkäpä sielläkin hiertää vastoin Raamatun opetuksen mukaista näköalattomuutta.
Sapattia vastaan nousevat sunnuntai-ihmiset, lausuvat itselleen tuomiota.
Kirjoitelkaahan. - annu42
miksiköhän kirjoitti:
Epiktetos, hyvä kun vastailit.
Olen odotellut tähän hieman aktiivisempaa kirjoittlua, mutta ei.
Vanhanliiton aikana Jumala kielsi pakanalliset menot kansaltaan.
Tämänajan uskovat juhlivat pakanallisia juhlia jopa puolustaen niitä.
Sanotaan Jumalan olevan sama eilen tänään ja iankaikkisesti, mutta ei taida olla totta, sanojien mukaan.
Adventismikin, vaikka puolustaa oikeutetusti sapattia, niin kivi kengässä on kuitenkin muut pakanallisiin lähteisiin liittyvät juhlat, joulu ja pääsiäisen aika, ym. "kirkolliset" menot ehkäpä sielläkin hiertää vastoin Raamatun opetuksen mukaista näköalattomuutta.
Sapattia vastaan nousevat sunnuntai-ihmiset, lausuvat itselleen tuomiota.
Kirjoitelkaahan.Ennen adventistiksi tuloani kiilloitin kotiani joka joulun, pääsiäisen ja juhannuksen edellä otsa hiessa, rystyset verillä ja väsymyksestä hoippuen. Uskoontulo pelasti minut ottamaan vastaan jotakin tärkeämpää, sapatin Herran, Jeesuksen Kristuksen. Nyt minulla on joka viikko juhla, sapatti. Opiskelin käskyä "MUISTA pyhittää lepopäivä" pitkän aikaa, ennenkuin se tuli luonnolliseksi osaksi minun päiväjärjestystäni. Yleensä aina viikon loppuessa tuli kiire, kunnes huomasin, etteivät työt olleetkaan niin tärkeitä, ainoastaan sapatin aika on tärkeää. Silloin minulle tulee vieras, ystäväni Jeesus, jonka otan mieluusti vastaan. Luen hänestä, laulan hänestä, mietin häntä ja hänen tekoaan minun puolestani, kuljen luonnossa, jonka hän on luonut, ihailen sen kauneutta syntisessäkin maailmassa, totta tosiaan, minulla on aikaa muullekin kuin ulkonaiselle puunaamiselle, jota ennen harrastin. Se jos joku oli tekojen uskoa, niin nuo työt olivat.
Jos eläisimme Raamatun ohjeen mukaan, meillä olisi vain 52 sapattia vuodessa, eikä mitään muita pakanallisia pyhäpäiviä. Ei olisi työnantajien vihaa ylimääräisiä kuluja kohtaan, joita ylimääräiset pakanapyhät heille tuottavat, eikä olisi työntekijöillä tarvetta riidellä ollaanko työssä jouluna ja juhannuksena vai ei. Joskus ihmettelin pakanapyhiä, koska en oikeastaan aina tiennytkän, miksi niitä vietettiin olinhan kasvanut pakanallisessa perheessä ilman perinteitä.
Oikeastaan joskus hieman häpeän, kun teen arkisia töitäni toisten viettäessä hartaina pakanapyhinään. Toisaalta käytin ja käytän nykyäänkin ne hyväkseni omiin töihin. En voinut töihinkään mennä, kun olin vielä työelämässä. Uloskaan en arvaa mennä töihin ennenkuin joku naapureistanikin menee, ettei minua syytetä pyhärauhan rikkomisesta.
Uskon, ettei minulla ole kiveä kengässä noiden pakanallisten juhlien takia, ellei nyt siksi lasketa kuusta talomme terassilla. Siitä kynttilät niin kauniisti valaisevat ympäristön, että sen olen vielä hyväksynyt pihalleni.
Kun lapsemme olivat pieniä, en kieltänyt heitä kuusta koristelemasta sisälläkään, koska senkin avulla voi Jeesusta korostaa. Meillä oli kuusessa pieniä koreja, joihin voi laittaa lahjoja Jeesukselle. Ne olivat joskus kirjeitä, joskus kolikko, joskus karkki, mitä nyt lapsi keksiikään lahjaksi laittaa.
Jos ajattelet, että meidän adventistien tulisi hyljätä kaikki, kuten JT:t tekevät, sinun pitää perustella, miksi niin tekisimme. Me emme korosta tuota pakanallista päivää, vaan Sapatin Herraa, joka saa aina ja kaikista päivistämme kunnian. Hän on koko elämämme päivien Herra. miksiköhän kirjoitti:
Epiktetos, hyvä kun vastailit.
Olen odotellut tähän hieman aktiivisempaa kirjoittlua, mutta ei.
Vanhanliiton aikana Jumala kielsi pakanalliset menot kansaltaan.
Tämänajan uskovat juhlivat pakanallisia juhlia jopa puolustaen niitä.
Sanotaan Jumalan olevan sama eilen tänään ja iankaikkisesti, mutta ei taida olla totta, sanojien mukaan.
Adventismikin, vaikka puolustaa oikeutetusti sapattia, niin kivi kengässä on kuitenkin muut pakanallisiin lähteisiin liittyvät juhlat, joulu ja pääsiäisen aika, ym. "kirkolliset" menot ehkäpä sielläkin hiertää vastoin Raamatun opetuksen mukaista näköalattomuutta.
Sapattia vastaan nousevat sunnuntai-ihmiset, lausuvat itselleen tuomiota.
Kirjoitelkaahan.Ei siitä ole kovinkaan kauan,kun tällä foorumilla esitettiin sellainenkin väite,etteivät adventistit edes vietä joulua.Väitteen esittäjä piti sitä erittäin paheksuttavana ja jopa epäraamatullisena. Väittää voi sitten ihan mitä vaan. Nyt on sitten joku sitä mieltä,että pakanallisiin lähteisiin liittyvät juhlat ovat advareilla kivenä kengässä.Että silleen!!! Kyllä se rikka aina löytyy toisen silmästä puolin ja toisin.
miksiköhän kirjoitti:
Epiktetos, hyvä kun vastailit.
Olen odotellut tähän hieman aktiivisempaa kirjoittlua, mutta ei.
Vanhanliiton aikana Jumala kielsi pakanalliset menot kansaltaan.
Tämänajan uskovat juhlivat pakanallisia juhlia jopa puolustaen niitä.
Sanotaan Jumalan olevan sama eilen tänään ja iankaikkisesti, mutta ei taida olla totta, sanojien mukaan.
Adventismikin, vaikka puolustaa oikeutetusti sapattia, niin kivi kengässä on kuitenkin muut pakanallisiin lähteisiin liittyvät juhlat, joulu ja pääsiäisen aika, ym. "kirkolliset" menot ehkäpä sielläkin hiertää vastoin Raamatun opetuksen mukaista näköalattomuutta.
Sapattia vastaan nousevat sunnuntai-ihmiset, lausuvat itselleen tuomiota.
Kirjoitelkaahan.Olisiko vähän vaikea aihe, kun kskustelu ei ota tulta? Vai ei kenties muuten kiinnosta?
Kaikissa kulttureissa on oivallettu juhlien ja juhla-aikojen tarpeellisuus arkisen työn ja elämän rytmittäjänä. Monet juhlistamme ovat peräisin agraariselta ajalta, maanviljelys ja karjanhoitoelinkeinojen valtakaudelta. Ne liittyivät silloisen elinkeinoelämän vuosirytmeihin: näiden toistuvien, vuosittaisten tapahtumien alkamiseen ja päättymiseen. Näin oli myös muinais-Israelissa.Paimentolaisilla ja myöhemmin Kanaanin maassa, maata viljeltäessä, vuotta rytmittivät erilaiset juhlat ja juhla-ajat. Koska "valtiollinen laki" ja uskonnollinenlaki olivat yksi ja sama, nämä "maalliset juhlat" olivat samalla uskonnollisia juhlia ja ovat kirjatut Jahven ohjeina ja määräyksinä VT:iin.(esim. lehtimajajuhla).
Kristinuskon irtauduttua juutalaisuudesta, meille kristityille ei oikein jäänyt paljon muita UT:n perustuvia juhlia kuin juutalaista perua oleva Pääsiäinen ja kenties Helluntai, sekä tietysti sunnuntain, Herran päivän vietto joka yhdistettin juutalaiseen sapattiin, jolloin siitä tuli myös viikkolepopäivä.
No, aikaa myöten, vanhassa kirkossa, joka sittemmin jakaantui itäiseen ja läntiseen, alettiin viettää marttyyrien ym. kirkollisten henkilöiden muistopäiviä ja tänäkin päivänä molemmilla suurilla kirkoilla, Room.katolisilla ja Ortodokseilla on omat pyhimyskalenterinsa ja kirkolliset juhlansa. Me protestantit oleemme jääneet näistä suurelta osin paitsi. Onhan tietysti vielä esim. Vappu mutta kuka meistä muistaa siitä huolimatta Pyhää Valpuria!
Kuten aikaisemmin vastasin ja toki yleisesti tiedetään, kristinusko on antanut vanhoille pakanallisille juhlille uuden sisällön ja juhlii nyt niitä ominaan. Olihan juhlia jostakin saatava koska UT ei niitä juuri antanut. - Tulkoon nyt myös sanottua etteivät muinais-israelilaistenkaan juhlat mitään puhtaita "pakanallisista vaikutteista" olleet. Sieltäkin löytyvät samantapaiset kehityskulut kuin esim. meidän joulustmme tai juhannuksestamme.- miksiköhän
annu42 kirjoitti:
Ennen adventistiksi tuloani kiilloitin kotiani joka joulun, pääsiäisen ja juhannuksen edellä otsa hiessa, rystyset verillä ja väsymyksestä hoippuen. Uskoontulo pelasti minut ottamaan vastaan jotakin tärkeämpää, sapatin Herran, Jeesuksen Kristuksen. Nyt minulla on joka viikko juhla, sapatti. Opiskelin käskyä "MUISTA pyhittää lepopäivä" pitkän aikaa, ennenkuin se tuli luonnolliseksi osaksi minun päiväjärjestystäni. Yleensä aina viikon loppuessa tuli kiire, kunnes huomasin, etteivät työt olleetkaan niin tärkeitä, ainoastaan sapatin aika on tärkeää. Silloin minulle tulee vieras, ystäväni Jeesus, jonka otan mieluusti vastaan. Luen hänestä, laulan hänestä, mietin häntä ja hänen tekoaan minun puolestani, kuljen luonnossa, jonka hän on luonut, ihailen sen kauneutta syntisessäkin maailmassa, totta tosiaan, minulla on aikaa muullekin kuin ulkonaiselle puunaamiselle, jota ennen harrastin. Se jos joku oli tekojen uskoa, niin nuo työt olivat.
Jos eläisimme Raamatun ohjeen mukaan, meillä olisi vain 52 sapattia vuodessa, eikä mitään muita pakanallisia pyhäpäiviä. Ei olisi työnantajien vihaa ylimääräisiä kuluja kohtaan, joita ylimääräiset pakanapyhät heille tuottavat, eikä olisi työntekijöillä tarvetta riidellä ollaanko työssä jouluna ja juhannuksena vai ei. Joskus ihmettelin pakanapyhiä, koska en oikeastaan aina tiennytkän, miksi niitä vietettiin olinhan kasvanut pakanallisessa perheessä ilman perinteitä.
Oikeastaan joskus hieman häpeän, kun teen arkisia töitäni toisten viettäessä hartaina pakanapyhinään. Toisaalta käytin ja käytän nykyäänkin ne hyväkseni omiin töihin. En voinut töihinkään mennä, kun olin vielä työelämässä. Uloskaan en arvaa mennä töihin ennenkuin joku naapureistanikin menee, ettei minua syytetä pyhärauhan rikkomisesta.
Uskon, ettei minulla ole kiveä kengässä noiden pakanallisten juhlien takia, ellei nyt siksi lasketa kuusta talomme terassilla. Siitä kynttilät niin kauniisti valaisevat ympäristön, että sen olen vielä hyväksynyt pihalleni.
Kun lapsemme olivat pieniä, en kieltänyt heitä kuusta koristelemasta sisälläkään, koska senkin avulla voi Jeesusta korostaa. Meillä oli kuusessa pieniä koreja, joihin voi laittaa lahjoja Jeesukselle. Ne olivat joskus kirjeitä, joskus kolikko, joskus karkki, mitä nyt lapsi keksiikään lahjaksi laittaa.
Jos ajattelet, että meidän adventistien tulisi hyljätä kaikki, kuten JT:t tekevät, sinun pitää perustella, miksi niin tekisimme. Me emme korosta tuota pakanallista päivää, vaan Sapatin Herraa, joka saa aina ja kaikista päivistämme kunnian. Hän on koko elämämme päivien Herra.Adventistillekin hyvä lukea.
http://members.tiscali.fi/israelapu/kirjat/apostsrk.html
Sapatti kuuluu Jumalan 10 käskysanaan, ja siinä Adventtikirkko julistuksessaan tekee hyvää työtä kertoessaan sitä näillä palstoilla.
Mutta, tuo kristillinen näköala kirjassa Apostolinen seurakunta olisi toisaalta kaikille uskovillekin hyvää luettavaa.
- miksiköhän.
Kun ristin kuvat roikkuvat kotien seinillä, kaulassa jne. Kirouksen puu. Teloitus puu.
Onko se samaa kuin Katolisten Maria kultin pitäminen ja Ortodoksien ikonit.
Teemmekö kuvan, ja rikommeko kuvakieltoa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.348544- 434703
- 364664
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1903611- 132953
- 312716
- 392696
- 442393
- 1672082
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise652056