Ulosotto ja työttömän vaimon elättäminen

Siis velka on kokonaan minut. Siitä on minulta ulosmitattu n.209 € /kk. Vaimolle velka ei kuulu mitenkään.

Luin vain netistä, että velallisen itsensä lisäksi suojaosuuteen lasketaan mukaan perheen henkilöt, jotka ovat velallisen elatuksen varassa. Siis joiden tulot eivät ylitä velallisen suojaosuuden määrää.

Minun suojaosuuteni määrä on siis 922,50 ja vaimon työmarkkinatuki brutto 744,20, netto 595,36. Hänen tulonsa eivät siis ylitä ainakaan suojaosuuteni määrää. Jos vaimo luettaisiin huollettavakseni, niin kuin lapset, jos niitä olisi, niin ulosottosumma muuttuisi huomattavasti.
Hänen työmarkkinatukensa on joka tapauksessa pienempi, kuin suojaosuuteni.

Olen sen ikäinen ihminen, että tiedän, että velat on maksettava. Tapaukseni on vain hyvin kinkkinen ja minua on hyväksikäytetty.
Ulosottohenkilölle soittamalla tuo kai selvinnee, ellei hänkin halua huijata.
Siksi kyselen täälä.

Ei lasketa vaimon tuloja ulosottoon. Vaimolla ei ole mitään tekemistä velan kanssa.

Oikein arvasit. Siksikin tämä on surullista. Ei riitä elinikä laskujen maksuun. Siksi toivoisin helpotusta jos sellainen minulle kuuluu.

Niin aionkin kysyä.
Jäin vain miettimään, ku aina mainitaan huollettavaksi olevat lapsiksi.
Jossain puhuttiin kuitenkin perheen henkilöistä. Mitä ihmettä ovat ne muut henkilöt, jos lapset jätetään pois laskuista, tai jos lasten lisäksi on mahdollisesti myös muita elätettäviä henkilöitä?

Menot eivät tietenkään ole erittäin kovat, mutta tulot ovat tällä hetkellä 1611 yhteensa. Ensi vuonna jos / kun taas palataan kovenpaan ulosottoon takaisin, niin yhteesä saamme kuussa 1439. Ei se kahteenpekkaan kummonen tulo ole. Vuokraan menee melkein puolet. Ja kyllä, kaikki jaetaan puoliksi!

Aloittajalle: Laskin, että kun sinulle lasketaan yksi huolletteva mukaan, niin ulosottosi pienenee antamillasi spekseillä 202,67 eurosta 22,87 euroon eli käteenjäävät tulosi paranevat 179,80 eurolla.

Kysyin asiaa sähköpostilla ja ulosottomies pyysi KELA:n otetta, jossa näkyy vaimon saaman työmarkkinatuen määrä. Tämä tapahtui 20.6. Vieläkään ei ole kuulunut mitään. Onko ulosotolla mitään määräaikaa, minkä sisällä heidän on vastattava ja / toimittava. Jos saamapuolella ovat, niin kyllä toimivat tehokkaasti.
Tänään laitoin uutta viestiä, että mitä, miksei kuulu mitään.
Automaattivastaus tuli, että kiitos viestistä.
Turha mulle on vastata, että ollaan lomalla heinäkuu. En minä sitä kysynyt.

Myöskään Kelan maksama työttömyysetuus ei kuulu ulosmitattaviin varoihin eikä sitä huomioida puolisoltakaan tulona.

Anonyymi kirjoitti:

Myöskään Kelan maksama työttömyysetuus ei kuulu ulosmitattaviin varoihin eikä sitä huomioida puolisoltakaan tulona.

Velallisen työttömyyskorvaus, kansaneläke, takuueläke ja sairauspäiväraha kyllä lasketaan tulopohjaan mukaan, vaikkei niistä saakaan ulosmitata. Seikalla on merkitystä vain, jos velallinen saa muita, ulosottokelpoisia tuloja. Tälläin niistä joudutaan ottamaan ulosottoon normaalia enemmän, koska ulosoton määrä lasketaan tulopohjan yhteissummasta.

Kansaneläke on siitä erikoinen, että elatusapuvelat voidaan siitä ulosmitata, vaikka se muuten onkin ulosottokelvotonta.

Mutta aviopuolison tuloja ei lasketa ikinä velallisen tuloihin.

Anonyymi kirjoitti:

Myöskään Kelan maksama työttömyysetuus ei kuulu ulosmitattaviin varoihin eikä sitä huomioida puolisoltakaan tulona.

Ei tietenkään. Eikä tietenkään vaimon saamaa työttömyysetuus kuulu ulosmittaviin varoihin, kun velka on kokonaan miehen velka. Se ei kuulu vaimolle mitenkään.

Se suojaosuuden eli käteen jäävän summan määrä kasvaa, jos on päälle elätettäväkin, eli vaikka työttömän puolison suhteen ulosoton jälkeen aloittaneella pitäisi jäädä eläkkeestään käteen 1192,20 € kuussa (viisi arkipäivää viikossa 8,99€ kpl puolisosta).

Miten niin eriarvoista? Entä velkojan kannalta, hänkin haluaa omansa. Velka on sinun, ja sinä olet siitä vastuussa. Kannattaa miettiä niin nimensä laittaa.

Mutta kun se vaan on niin että puoliso voi olla elätettävä, ei ole luulon asia. Suomen laissa ihan selvä kohta tästä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun se vaan on niin että puoliso voi olla elätettävä, ei ole luulon asia. Suomen laissa ihan selvä kohta tästä.

Tämä muuten on harvan tietämä tosiasia! Puoliso on lain mukaan elätettävä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä muuten on harvan tietämä tosiasia! Puoliso on lain mukaan elätettävä.

Jo avioliittolain 46 §:ssä sanotaan: ”Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L4P46

Et osannut laskea oikein.

Aloittajan eläke on siis 1226,50. Siitä ulosmitataan suojaosuuden tarkistuksen jälkeen vain 22,87 euroa, joten hänelle jää 1203,63 euroa. Kun siihen lisätään vaimon työttömyyspäiväraha 595,36 euroa, yhteissummaksi tulee 1798,89 euroa, joka heidän tulisi saada.

Anonyymi kirjoitti:

Et osannut laskea oikein.

Aloittajan eläke on siis 1226,50. Siitä ulosmitataan suojaosuuden tarkistuksen jälkeen vain 22,87 euroa, joten hänelle jää 1203,63 euroa. Kun siihen lisätään vaimon työttömyyspäiväraha 595,36 euroa, yhteissummaksi tulee 1798,89 euroa, joka heidän tulisi saada.

Lue lisää

Miten niin saat tuollaisia summia.
Kierroksenkin mukaan ilman alaikäisen elatusvelvollisuutta 1226,50 euron nettotuloista ulosoton osuus on 202,67 euroa.
Aloittaja kuuluu eläketulojensa perusteella tulorajamittaukseen piiriin. Silloin ulosotetaan nettotulojen (1226,50 euroa) ja suojaosuuden (922,50 euroa) välisestä summasta 2/3.
Eli summa on sama laskurin ja laskekaahan mukaan.
Vaimon elatus ei kuulu ulosottoon. Joka tapauksessa, oli miten oli, 922,50 euroa ei ole aloittajan henkilökohtainen suojaosuden määrä.
Se riippuu aina kulloisenkin tapauksen ulosotettaviksihuomioiduista nettotuloista.

922,50 euroa (takuueläkkeen suuruinen) on vain tämänhetkinen minimi suojaosuus mikä pitää jäädä vähintään. Ensi vuodesta emme nyt vielä tiedä.
Puurot ja vellit menevät täällä sekaisin, ottakaa selvää asioista.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin saat tuollaisia summia.
Kierroksenkin mukaan ilman alaikäisen elatusvelvollisuutta 1226,50 euron nettotuloista ulosoton osuus on 202,67 euroa.
Aloittaja kuuluu eläketulojensa perusteella tulorajamittaukseen piiriin. Silloin ulosotetaan nettotulojen (1226,50 euroa) ja suojaosuuden (922,50 euroa) välisestä summasta 2/3.
Eli summa on sama laskurin ja laskekaahan mukaan.
Vaimon elatus ei kuulu ulosottoon. Joka tapauksessa, oli miten oli, 922,50 euroa ei ole aloittajan henkilökohtainen suojaosuden määrä.
Se riippuu aina kulloisenkin tapauksen ulosotettaviksihuomioiduista nettotuloista.

922,50 euroa (takuueläkkeen suuruinen) on vain tämänhetkinen minimi suojaosuus mikä pitää jäädä vähintään. Ensi vuodesta emme nyt vielä tiedä.
Puurot ja vellit menevät täällä sekaisin, ottakaa selvää asioista.

Lue lisää

”Vaimon elatus ei kuulu ulosottoon. Joka tapauksessa, oli miten oli, 922,50 euroa ei ole aloittajan henkilökohtainen suojaosuden määrä. ”

Suojaosuuden määrä ei riipu ollenkaan velallisen tulosita, vaan se on kaikilla ihmisillä sama. Siihen päälle tulee vielä huoltajakorotukset 269,70 euroa kutakin huollettavaa kohden. Suojaosuus ei ole sama asia kuin velalalliselle ulosoton jälkeen käteen jäävä rahamäärä.

Suojaosuutta korotetaan 269,70 eurolla kutakin huollettavaa kohtaan. Huollettavan ei tarvitse olla alaikäinen lapsi, vaan sen tulee olla puoliso, oma lapsi, tai puolison lapsi. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää.

Aloittajan oikea suojaosuus on siis 1 192,20 euroa.

Anonyymi kirjoitti:

”Vaimon elatus ei kuulu ulosottoon. Joka tapauksessa, oli miten oli, 922,50 euroa ei ole aloittajan henkilökohtainen suojaosuden määrä. ”

Suojaosuuden määrä ei riipu ollenkaan velallisen tulosita, vaan se on kaikilla ihmisillä sama. Siihen päälle tulee vielä huoltajakorotukset 269,70 euroa kutakin huollettavaa kohden. Suojaosuus ei ole sama asia kuin velalalliselle ulosoton jälkeen käteen jäävä rahamäärä.

Suojaosuutta korotetaan 269,70 eurolla kutakin huollettavaa kohtaan. Huollettavan ei tarvitse olla alaikäinen lapsi, vaan sen tulee olla puoliso, oma lapsi, tai puolison lapsi. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää.

Aloittajan oikea suojaosuus on siis 1 192,20 euroa.

Lue lisää

Jäi manitsematta sellainen seikka, että puolisolla ja lapsella saa olla tuloja korkeintaan velallisen perussuojaosuuden verran, jotta hänet katsottaisiin velallisen elatuksen varassa olevaksi,

Anonyymi kirjoitti:

Jäi manitsematta sellainen seikka, että puolisolla ja lapsella saa olla tuloja korkeintaan velallisen perussuojaosuuden verran, jotta hänet katsottaisiin velallisen elatuksen varassa olevaksi,

Lue lisää

Suojaosuus on minimimäärä, joka on velalliselle aina vähintään jätettävä ulosmittauksessa. Suojaosuus lasketaan päivää kohti, joten se koskee vain määräajoin maksettavaa palkkaa tai eläkettä.

Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa suojaosuus on seuraavaan palkan maksupäivään asti (vuoden 2022 tasossa)

velallisen itsensä osalta 23,20 euroa päivässä ja
hänen elatuksensa varassa olevan henkilön esimerkiksi puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 8,34 euroa päivässä.
Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä. (Ulosottokaari 4:48)

Puolisolla tarkoitetaan

aviopuolisoa
avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää (avopuoliso)
rekisteröidyn parisuhteen osapuolta ja
yhteisessä taloudessa muussa parisuhteessa elävää eli samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia parisuhdekumppaneita, jotka eivät ole rekisteröineet parisuhdettaan.
Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta eli siis henkilöä, jonka nettotulot ovat enintään 23,20 euroa päivässä (v. 2022). Enintään kyseisen määrän ansaitsevan lapsen katsotaan olevan elatuksen varassa siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa.

Anonyymi kirjoitti:

Suojaosuus on minimimäärä, joka on velalliselle aina vähintään jätettävä ulosmittauksessa. Suojaosuus lasketaan päivää kohti, joten se koskee vain määräajoin maksettavaa palkkaa tai eläkettä.

Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa suojaosuus on seuraavaan palkan maksupäivään asti (vuoden 2022 tasossa)

velallisen itsensä osalta 23,20 euroa päivässä ja
hänen elatuksensa varassa olevan henkilön esimerkiksi puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 8,34 euroa päivässä.
Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä. (Ulosottokaari 4:48)

Puolisolla tarkoitetaan

aviopuolisoa
avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää (avopuoliso)
rekisteröidyn parisuhteen osapuolta ja
yhteisessä taloudessa muussa parisuhteessa elävää eli samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia parisuhdekumppaneita, jotka eivät ole rekisteröineet parisuhdettaan.
Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta eli siis henkilöä, jonka nettotulot ovat enintään 23,20 euroa päivässä (v. 2022). Enintään kyseisen määrän ansaitsevan lapsen katsotaan olevan elatuksen varassa siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa.

Lue lisää

”Suojaosuus on minimimäärä, joka on velalliselle aina vähintään jätettävä ulosmittauksessa.”

Kyllä, siis minimimäärä, joka on kaikilla sama, myös suurituloisilla. Olettaen tietysti, että velallinen saa vähintään suojaosuuden verran rahaa. Jos saa alle, sitä ei tietenkään mitenkään hyvitetä. Ja suojaosuus ei koskee vain määräajoin maksettuja palkkoja, eläkkeitä ja palkan sijasta maksettavia sosiaalietuuksia.

Suojaosuus ei siis ole sama asian kuin palkasta ulosmittaamatta jätettävä määrä.

Anonyymi kirjoitti:

”Suojaosuus on minimimäärä, joka on velalliselle aina vähintään jätettävä ulosmittauksessa.”

Kyllä, siis minimimäärä, joka on kaikilla sama, myös suurituloisilla. Olettaen tietysti, että velallinen saa vähintään suojaosuuden verran rahaa. Jos saa alle, sitä ei tietenkään mitenkään hyvitetä. Ja suojaosuus ei koskee vain määräajoin maksettuja palkkoja, eläkkeitä ja palkan sijasta maksettavia sosiaalietuuksia.

Suojaosuus ei siis ole sama asian kuin palkasta ulosmittaamatta jätettävä määrä.

Lue lisää

”Ja suojaosuus ei koskee vain määräajoin maksettuja palkkoja, eläkkeitä ja palkan sijasta maksettavia sosiaalietuuksia.”

Kirjoitusvirhe, pitäisi olla: Suojaosuus koskee vain määräajoin maksettuja palkkoja, eläkkeitä ja palkan sijasta maksettavia sosiaalietuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

”Suojaosuus on minimimäärä, joka on velalliselle aina vähintään jätettävä ulosmittauksessa.”

Kyllä, siis minimimäärä, joka on kaikilla sama, myös suurituloisilla. Olettaen tietysti, että velallinen saa vähintään suojaosuuden verran rahaa. Jos saa alle, sitä ei tietenkään mitenkään hyvitetä. Ja suojaosuus ei koskee vain määräajoin maksettuja palkkoja, eläkkeitä ja palkan sijasta maksettavia sosiaalietuuksia.

Suojaosuus ei siis ole sama asian kuin palkasta ulosmittaamatta jätettävä määrä.

Lue lisää

Juu, on kaikilla sama. Mutta henkilökohtainen suojaosuus on se mikä laskennallisesti on.
Eläke on toistuva tulo.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, on kaikilla sama. Mutta henkilökohtainen suojaosuus on se mikä laskennallisesti on.
Eläke on toistuva tulo.

Henkilökohtaista suojaosuutta ei ole ulosottossa. Kyse on väärästä termistä. Suojaosuuteen voi saada vain huoltajakorotuksen. Tulojen ulosmittauksen jälkeen käteen jäävä raha ei ole henkilökohtaista suojaosuutta. Jos haluat henkilökohtaisen suojaosuuden, sinun pitää kääntyä evankelis-luterilaisen kirkon tai muun uskonnolisen yhdyskunnan puoleen, mutta sinun pitää silloin olla nuhteeton. Ulosoton suojaosuudessa ei onneksi tarvitse olla nuhteeton.

Anonyymi kirjoitti:

Henkilökohtaista suojaosuutta ei ole ulosottossa. Kyse on väärästä termistä. Suojaosuuteen voi saada vain huoltajakorotuksen. Tulojen ulosmittauksen jälkeen käteen jäävä raha ei ole henkilökohtaista suojaosuutta. Jos haluat henkilökohtaisen suojaosuuden, sinun pitää kääntyä evankelis-luterilaisen kirkon tai muun uskonnolisen yhdyskunnan puoleen, mutta sinun pitää silloin olla nuhteeton. Ulosoton suojaosuudessa ei onneksi tarvitse olla nuhteeton.

Lue lisää

Ei tarvitse olla nuhteeton saadakseen henkilökohtaisen suojaosuuden, mutta pitää tehdä parannus.

Ulosotossa ei ole henkilökohtaista suojaosuutta. Keksi jokin muu nimitys, sillä ulosotossa suojaosuus tarkoittaa ihan tiettyä asiaa.

”Niin lasketaan aloittajankin ulosoton määrä ja jäljelle jäävä suojaosuus. Hänen nettotulojensa suhteessa nettotulot miinus 922,50 ja siitä 2/3.”

Alkaako pikku hiljaa mennä jo perille: aloittaja tulee samaan suojaosuuteensa myös lakisääteisen huoltajakorotuksen yhdestä henkilöstä.

Anonyymi kirjoitti:

”Niin lasketaan aloittajankin ulosoton määrä ja jäljelle jäävä suojaosuus. Hänen nettotulojensa suhteessa nettotulot miinus 922,50 ja siitä 2/3.”

Alkaako pikku hiljaa mennä jo perille: aloittaja tulee samaan suojaosuuteensa myös lakisääteisen huoltajakorotuksen yhdestä henkilöstä.

Lue lisää

Itseasiassa alkaa mennä perille.
Ihmettelen vaan, että miksei yhtään riemukasta henkilöä ole tullut jo kertomaan, että olisi esimerkkitapaus.
Eläkeläisen ulosottoa koskevasta jutusta luin just seuraavaa: Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, eli henkilöä, jonka nettotulot ovat enintään 23,20 € / pv.
Mutta työmarkkinatukihan on nettona noin 29,77 € / päivä. Joko tuo tieto on vanhaa tai sitten väärää? Mutta tosiaan, ns. huoltajana ja elättäjänä voi olla myös avio tai avopuolisolleen.

Anonyymi kirjoitti:

Itseasiassa alkaa mennä perille.
Ihmettelen vaan, että miksei yhtään riemukasta henkilöä ole tullut jo kertomaan, että olisi esimerkkitapaus.
Eläkeläisen ulosottoa koskevasta jutusta luin just seuraavaa: Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, eli henkilöä, jonka nettotulot ovat enintään 23,20 € / pv.
Mutta työmarkkinatukihan on nettona noin 29,77 € / päivä. Joko tuo tieto on vanhaa tai sitten väärää? Mutta tosiaan, ns. huoltajana ja elättäjänä voi olla myös avio tai avopuolisolleen.

Lue lisää

Netissä on vanhaa tietoa, Nykyään suojaosuus on 30,75 euroa päivässä. Lain mukaan se pitää kuukausipalkkalaislla kertoa 30:llä, niin saadaan kuukausimääräksi 922,50 euroa. Työmarkkinatuesta menee 20 prosentin vero. Ilman veroa se on 37,21 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa, 21 x 37,21 = 781,41 euroa kuukaudessa, josta ennakonpidätyksen jälkeen jää 625,13 euroa (jos kuukaudessa on 21 työpäivää).

Ihme höpöttäjä. Laissa on selvästi kerrottu, miten huollettavat määritellään. Luepa tämä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705#L4P48

"Puolison elatuksesta pitää olla paperilla sopimus"

Laitatko linkin lain tai asetuksen kohtaan ?

Anonyymi kirjoitti:

"Puolison elatuksesta pitää olla paperilla sopimus"

Laitatko linkin lain tai asetuksen kohtaan ?

Puolison elatussopimuksen vahvistaminen asuinpaikan ollessa Suomessa

AL 46.2, 47 tai 48, 50.1, 50.3, 50,4.

🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

"Puolison elatuksesta pitää olla paperilla sopimus"

Laitatko linkin lain tai asetuksen kohtaan ?

Puolisoiden välisellä elatusvelvollisuudella tähdätään samanlaiseen puolisoiden väliseen elintasoon. Tämän elintason tulisi toteutua huolimatta siitä, että toinen puolisoista saa mahdollisesti huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin toinen.

Tämän vuoksi kummankin puolison elatusvelvollisuuden määrän tulee määräytyä yhtäläisin perustein. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan analogista tukea puolison elatuskyvyn arviointiin voitaisiin hakea seikoista, jotka otetaan huomioon vanhemman elatuskykyä arvioitaessa lapsen elatuksen ollessa kyseessä. Elatuskykyyn vaikuttavia tekijöitä olisivat täten henkilön ikä, työkyky ja mahdollisuus tehdä ansiotyötä, käytettävissä olevien varojen määrä sekä hänelle lain mukaan kuuluva muu elatusvastuu.

Yleensä puolisoilla ei ole tarvetta turvautua erityisjärjestelyihin elatusvelvollisuuden osalta. Heidän välilleen saattaa kuitenkin aika-ajoin syntyä elatukseen liittyviä erimielisyyksiä. Tällöin mahdollisuutena on ensinnäkin vahvistaa elatusavun määrä ja suorittamistapa puolisoiden keskinäisellä, kirjallisella sopimuksella. Sopimus on suositeltavaa viedä puolisoiden tai toisen puolison kotipaikan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi mahdollisten suoritushäiriöiden varalta. Puolisot voivat kuitenkin sopia ainoastaan elatuksen tasosta; he eivät voi pätevällä tavalla sopia luopuvansa lain mukaisesta elatusvelvollisuudesta toisiaan kohtaan.

Sosiaalilautakunta harkitsee ennen sopimuksen vahvistamista, onko sopimusta pidettävä kohtuullisena.

Toisena mahdollisuutena on elatusavun määrän ja suorittamistavan vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä. Elatusavun vaatiminen kanneteitse tuomioistuimessa onnistuu, asuivatpa puolisot yhdessä tai erillään. Tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua avioliiton aikana taannehtivasti enintään kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta.

Anonyymi kirjoitti:

Puolisoiden välisellä elatusvelvollisuudella tähdätään samanlaiseen puolisoiden väliseen elintasoon. Tämän elintason tulisi toteutua huolimatta siitä, että toinen puolisoista saa mahdollisesti huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin toinen.

Tämän vuoksi kummankin puolison elatusvelvollisuuden määrän tulee määräytyä yhtäläisin perustein. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan analogista tukea puolison elatuskyvyn arviointiin voitaisiin hakea seikoista, jotka otetaan huomioon vanhemman elatuskykyä arvioitaessa lapsen elatuksen ollessa kyseessä. Elatuskykyyn vaikuttavia tekijöitä olisivat täten henkilön ikä, työkyky ja mahdollisuus tehdä ansiotyötä, käytettävissä olevien varojen määrä sekä hänelle lain mukaan kuuluva muu elatusvastuu.

Yleensä puolisoilla ei ole tarvetta turvautua erityisjärjestelyihin elatusvelvollisuuden osalta. Heidän välilleen saattaa kuitenkin aika-ajoin syntyä elatukseen liittyviä erimielisyyksiä. Tällöin mahdollisuutena on ensinnäkin vahvistaa elatusavun määrä ja suorittamistapa puolisoiden keskinäisellä, kirjallisella sopimuksella. Sopimus on suositeltavaa viedä puolisoiden tai toisen puolison kotipaikan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi mahdollisten suoritushäiriöiden varalta. Puolisot voivat kuitenkin sopia ainoastaan elatuksen tasosta; he eivät voi pätevällä tavalla sopia luopuvansa lain mukaisesta elatusvelvollisuudesta toisiaan kohtaan.

Sosiaalilautakunta harkitsee ennen sopimuksen vahvistamista, onko sopimusta pidettävä kohtuullisena.

Toisena mahdollisuutena on elatusavun määrän ja suorittamistavan vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä. Elatusavun vaatiminen kanneteitse tuomioistuimessa onnistuu, asuivatpa puolisot yhdessä tai erillään. Tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua avioliiton aikana taannehtivasti enintään kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta.

Lue lisää

Ulosottokaaressa puhutaan velallisen elatuksen varassa olevista henkilöistä. Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, ja tällaista lasta siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa.

Ratkaisevaa ei ole saako puoliso vähemmän tuloa kuin velallinen, vaan ovatko hänen tulonsa pienemmät kuin voimassa oleva suojasosuus ilman huoltajakorotusta, joka on eri asia kuin velalliselle jäävä rahamäärä ulosoton jälkeen. Suojaosuus on kaikilla ilman huoltajakorotusta 922,50 euroa, eivätkä siihen vaikuta ollenkaan velallisen omat tulot. Sen sijaan puolison ja lasten tulot vaikuttavat suojaosuuden määrään.

Pidät selvästi tätä lakia epäoikeudenmukaisena yksineläjiä kohtaan.

Jos sinua harmittaa oma matala suojasuutesi, niin voit hankkia itsellesi aviopuolison Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskuksesta. Tällaista tiettävästi tapahtuu Suomessa. Kumpikin osapuoli hyötyy, siis oikea järkiavioliitto.

Lain mukaan et, sillä vain pienituloisesta puolisosta ja lapsista voi saada huoltajakorotuksen. Lasten ei tarvitse olla alaikäisiä. Voit Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskuskesta lunastaa itsellesi puolison ja muutaman lapsen. Lapset voivat olla täysi-ikäisiä ja he voivat tehdä pihatyöt sillä aikaa kun katsotte uuden aviopuolison kanssa televisiota. Näin toimii etevä velallinen.

Voisinko saada huoltaja-alennuksen, koska pidän huolta koko huushollista, useista kotieläimistä ja kiinteistöstä? Yksin ja suojaosuudella. Ei laki kiellä yksinhuoltajaa asumasta maaseudulla ja sen ehdoin.

Anonyymi kirjoitti:

Voisinko saada huoltaja-alennuksen, koska pidän huolta koko huushollista, useista kotieläimistä ja kiinteistöstä? Yksin ja suojaosuudella. Ei laki kiellä yksinhuoltajaa asumasta maaseudulla ja sen ehdoin.

Lue lisää

Ulosottokaaressa ei tosiaan sanota mitään pitääkö puolison ja lasten olla ihmisiä. Neuvoisin sinua esittämään vaatimuksen ulosottomiehelle ja tarvittaessa valittamaan käräjäoikeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Ulosottokaaressa ei tosiaan sanota mitään pitääkö puolison ja lasten olla ihmisiä. Neuvoisin sinua esittämään vaatimuksen ulosottomiehelle ja tarvittaessa valittamaan käräjäoikeuteen.

Lue lisää

Omavaraistalouteen meitä sysätään ja maaseudulle asumaan, jottei Kela kuormitu. Sitten kun muutetaan ja asutetaan syrjäseudut, otetaan vuohet ja kanat, viljellään kotitarpeiksi ja kasvatetaan ruuat, meidän maksuja ei huomioida ollenkaan.
Eläinsuojelu voisi olla kiinnostunut, ettei maksuvaraa anneta edes eläinten pakollisiin hoitokuluihin. Taidan tehdä ilmmoituksen voudin haaremista. Eläinsuojelulain rikkojia koko sakki. Ainakin siihen kehottavat.

Yksineläjän ei toki tarvitse elää pelkällä suojaosuudella, vaan hän saa pitää sen ylittävästä tulosta yhden kolmasosan. Jos tulot ovat enemmän kuin kaksi kertaa suojaosuuden suuruiset, niin tuloilla ei ole mitään ulosottovapaata osuutta vaan joka sentistä menee ulosottoon yksi kolmasosa.

Anonyymi kirjoitti:

Yksineläjän ei toki tarvitse elää pelkällä suojaosuudella, vaan hän saa pitää sen ylittävästä tulosta yhden kolmasosan. Jos tulot ovat enemmän kuin kaksi kertaa suojaosuuden suuruiset, niin tuloilla ei ole mitään ulosottovapaata osuutta vaan joka sentistä menee ulosottoon yksi kolmasosa.

Lue lisää

No sama juttuhan se on muillakin, hyvänen aika. Plus saavat korotuksen suojaosuuteen.
Ihan samalla kaavalla ulosotto lasketaan yksinelävällä. Kuvitteletko, että heille jätetään jotain enemmän. Nettotuloista lasketaan onko 1/3 vai 2/3.
Puuttuu vaan ne korotukset. Eikä ole toista rahapussia taloudessa.

Anonyymi kirjoitti:

No sama juttuhan se on muillakin, hyvänen aika. Plus saavat korotuksen suojaosuuteen.
Ihan samalla kaavalla ulosotto lasketaan yksinelävällä. Kuvitteletko, että heille jätetään jotain enemmän. Nettotuloista lasketaan onko 1/3 vai 2/3.
Puuttuu vaan ne korotukset. Eikä ole toista rahapussia taloudessa.

Lue lisää

Pienituloinen aviopuoliso alentaa tulorajaulosmittauksessa olevan ulosottomäärää 179,80 eurolla. Laskelma perustuu siihen, että huoltajakorotus on 8,99 euroa x 30 eli 269,70 euroa, ja siitä kaksi kolmasosaa jää nyt ulosmittaamatta eli saavutettu ”hyöty” on 0,6666 x 269,70 euroa = 179,80 euroa.

Voi tarkistaa maksukieltolaskurissa https://asiointi.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri

Anonyymi kirjoitti:

Pienituloinen aviopuoliso alentaa tulorajaulosmittauksessa olevan ulosottomäärää 179,80 eurolla. Laskelma perustuu siihen, että huoltajakorotus on 8,99 euroa x 30 eli 269,70 euroa, ja siitä kaksi kolmasosaa jää nyt ulosmittaamatta eli saavutettu ”hyöty” on 0,6666 x 269,70 euroa = 179,80 euroa.

Voi tarkistaa maksukieltolaskurissa https://asiointi.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri

Lue lisää

Tietenkin laskuri näyttää noin jos laittaa huollettava kohtaan 1 huollettava. Ei olla idiootteja.
Mutta edelleen epäilyttää kuinka helposti ulosotossa sitten menee tuo aikuisen ihmisen huoltajuuskohta läpi.
Onko kenelläkään ihan omakohtaista tietoa. Kertokaa nyt te, joilla on puolison huoltajuus huomioitu ulosotossa.
Ja miten se tarkistettiin tai arvioitiin.
Mites jos puoliso meneekin sellaisiin töihin, että huoltajuusvelvoite ei enää täyty? Pitääkö se ilmoittaavai voiko jäädä odottamaan, että ulosotossa se huomataan? Tässähän on melkoinen porsaanreikä.
Kun se huollettava ei ole itse ulosotossa, niin huomataanko koskaan? Ulosottohan seuraa vain sen ulosotossa olevan tuloja ja tilannetta. Ei puolison tietoja mitenkään.
Eivät puolison tiedot ole edes ulosoton ulottuvilla.

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin laskuri näyttää noin jos laittaa huollettava kohtaan 1 huollettava. Ei olla idiootteja.
Mutta edelleen epäilyttää kuinka helposti ulosotossa sitten menee tuo aikuisen ihmisen huoltajuuskohta läpi.
Onko kenelläkään ihan omakohtaista tietoa. Kertokaa nyt te, joilla on puolison huoltajuus huomioitu ulosotossa.
Ja miten se tarkistettiin tai arvioitiin.
Mites jos puoliso meneekin sellaisiin töihin, että huoltajuusvelvoite ei enää täyty? Pitääkö se ilmoittaavai voiko jäädä odottamaan, että ulosotossa se huomataan? Tässähän on melkoinen porsaanreikä.
Kun se huollettava ei ole itse ulosotossa, niin huomataanko koskaan? Ulosottohan seuraa vain sen ulosotossa olevan tuloja ja tilannetta. Ei puolison tietoja mitenkään.
Eivät puolison tiedot ole edes ulosoton ulottuvilla.

Lue lisää

Olen kanssa odottanut, että joku tulee kertomaan, että on puolisonsa elättäjä, ulosottovelallinen ja saa siitä rahaa. Meillä on tuttu pariskunta, jossa on mies eläkkeellä ja ulosotossa. Vaimo jäi työttömäksi yli vuosi sitten. Ikänsä puolesta tuskin työllistyy. Kun ulosotto alkoi paperissa näkyi naisen nimi ja maininta, ettei liity velkaan mitenkään. Huollettavien kohdalla oli lukema 0. Vaimo oli vielä töissä. Oliko tämä otettu selville, eivät tiedä. Pitäisikö nyt vihjata, että hakisvat vaimon huollettavaksi. Ei taida riittää pokeri.

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin laskuri näyttää noin jos laittaa huollettava kohtaan 1 huollettava. Ei olla idiootteja.
Mutta edelleen epäilyttää kuinka helposti ulosotossa sitten menee tuo aikuisen ihmisen huoltajuuskohta läpi.
Onko kenelläkään ihan omakohtaista tietoa. Kertokaa nyt te, joilla on puolison huoltajuus huomioitu ulosotossa.
Ja miten se tarkistettiin tai arvioitiin.
Mites jos puoliso meneekin sellaisiin töihin, että huoltajuusvelvoite ei enää täyty? Pitääkö se ilmoittaavai voiko jäädä odottamaan, että ulosotossa se huomataan? Tässähän on melkoinen porsaanreikä.
Kun se huollettava ei ole itse ulosotossa, niin huomataanko koskaan? Ulosottohan seuraa vain sen ulosotossa olevan tuloja ja tilannetta. Ei puolison tietoja mitenkään.
Eivät puolison tiedot ole edes ulosoton ulottuvilla.

Lue lisää

Ulosottomiehellä on pääsy tulorekisteriin.

Mistä tiedät, etteivät tarkista. Ei jumankauta tarvii, kuin silmiä räpäyttää ja tilille kilahtaa kakskymppiä enemmän, nii jo on heillä, siis UO:lla tiedossa. Kai ne nyt tulorekisteristä näkee sen puolison tulot. Sitä ne ei kyllä ilmoita, jos tosiaan työttömän, työmarkkinatuella olevan puolison voi ilmoittaa huollettavaksi.

Sit vielä kiinnostas, että vaikuttaako se, onko sillä työttömällä puolisolla pinkka kunnossa. Onko rahaa tilillä, tai metsässä sankka puusto? Varsinkin lähes eläkeikäisellä voi nimittäin olla.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tiedät, etteivät tarkista. Ei jumankauta tarvii, kuin silmiä räpäyttää ja tilille kilahtaa kakskymppiä enemmän, nii jo on heillä, siis UO:lla tiedossa. Kai ne nyt tulorekisteristä näkee sen puolison tulot. Sitä ne ei kyllä ilmoita, jos tosiaan työttömän, työmarkkinatuella olevan puolison voi ilmoittaa huollettavaksi.

Sit vielä kiinnostas, että vaikuttaako se, onko sillä työttömällä puolisolla pinkka kunnossa. Onko rahaa tilillä, tai metsässä sankka puusto? Varsinkin lähes eläkeikäisellä voi nimittäin olla.

Lue lisää

Ei vaikuta omaisuus, saa puoliso olla vaikka miljonääri.

Toimeentulotuki lasketaan muuten koko talouden osalta, joten jos suojaosuuteen tulee huoltajakorotus, perhe saa toimeentulotukea vähemmän. Siis jos on normaalisti tt-asiakas.

Ei kai UO:lle tarvitse separoida kuluja. Kertoo vaan, että on hoteissa aviopuoliso, joka on työmarkkinatuella.

”Oletko kysynyt velkojalta voiko osaa korkoja tai kuluja kohtuullistaa tai mitätöidä, varsinkin jos velka on takausvelkaa? Entä velkasaneeraus? ”

Ulosotossa on koko ajan sama korkoprosentti, joka on velallisen kannalta kohtuullinen (tällä hetkellä suurin piirtein inflaation suuruinen). Ennen maksutuomiota toki korkoja voidaan oikeudessa kohtuullistaa. Myöhemmin voi ainan hakea velkajärjestelyä, jopa useampaan kertaan.

Ulosoton suojaosuuden huoltajakorotukseen ei tarvita mitään kuluerittelyä. Kuluerittely on tarpeellinen vain, jos hakee ulosottoon harkinanvaraista huojennusta. Suojaosuuden huoltajakorotus ei ole harkinnanvarainen.

No tuossa on vain 180 euron kannustinloukku. Vaimon kannattaa oman eläketurvansakin takia tehdä työtä jos vain työpaikan saa eikä ajatella miehen 180 euron ulosottosäästöjä, jotka eivät sitä paitsi ole todellisia säästöjä, koska niissä velan takaisinmaksu vain pitenee.

Jos vaimo saa työpaikan, niin pienestäkin palkasta saa moninverroin enemmän rahaa kuin tuo 180 euron kannustinloukun menetyksen korvaaminen aiheuttaa.

No eikös se riitä, että tutkii tulorekisterin vaikka vain kerran vuoteen. Välikö tuolla jos sitten narahtaa, niin narahtaa kuitenkin ja pitää sitten maksaa.
Aika vähän UO:n kanssa pystyy nykyään ns. kikkailemaan. Osaavat kyllä kytätä.
Ja mikäs siinä, jos on oikeasti velkaa vaikka luonnolliselle henkilölle, niin velka on maksettava.
Sitten on vähän eri nämä 90-luvun laman velkaiset, joilla on edelleen ulosotossa asioita. Tiedän pari raukkaparka eläkeläistä, joilla on laman myötä pieleen menneiden bisnesten ja pankkien ketkuilujen takia yhä velkaa ulosotossa yli 250 000 euroa. Kuolema korjaa, ei ehdi velat loppua.

Anonyymi kirjoitti:

No tuossa on vain 180 euron kannustinloukku. Vaimon kannattaa oman eläketurvansakin takia tehdä työtä jos vain työpaikan saa eikä ajatella miehen 180 euron ulosottosäästöjä, jotka eivät sitä paitsi ole todellisia säästöjä, koska niissä velan takaisinmaksu vain pitenee.

Jos vaimo saa työpaikan, niin pienestäkin palkasta saa moninverroin enemmän rahaa kuin tuo 180 euron kannustinloukun menetyksen korvaaminen aiheuttaa.

Lue lisää

Jos aloittaja kertoo jääneensä eläkkeelle vuonna 2020, niin hän on about 70 vuotias. Aikuiset lapset määrittävät, että vaimokin on jo lähellä eläkeikää. Todennäköisesti joku 63 ikäinen. Jos on koko ikänsä tämä vaimo paahtanut töitä, niin, no niin. Aika harvoin on töitä tarjolla yli 60 täyttäneille.
Mies sanoi, ettei saa elinikänään velkaa maksettua.. Varmaan odottaa vain velan vanhenemista.

Anonyymi kirjoitti:

Jos aloittaja kertoo jääneensä eläkkeelle vuonna 2020, niin hän on about 70 vuotias. Aikuiset lapset määrittävät, että vaimokin on jo lähellä eläkeikää. Todennäköisesti joku 63 ikäinen. Jos on koko ikänsä tämä vaimo paahtanut töitä, niin, no niin. Aika harvoin on töitä tarjolla yli 60 täyttäneille.
Mies sanoi, ettei saa elinikänään velkaa maksettua.. Varmaan odottaa vain velan vanhenemista.

Lue lisää

Heidän elintasonsa ei välttämättä parane, kun nainen pääsee työttömyyspäivärahalta eläkkeelle ja hänen eläkkeensä on suojaosuutta suurempi. Ainakin jos tämä kokeiltava korkeampi suojaosuus palaa entiselle tasolle.