Meneekö seuraava päättely oikein?
On jakamaton kuolinpesä, ositus tekemättä. Kuolinpesään kuuluu leski ja viisi lasta. Kuolinpesään kuuluu kiinteistö, arvoltaan 100000€. On muodostettu kiinteistöyhtymä, jossa lesken omistusosuus 1/2 ja kuolinpesän omistusosuus 1/2. Kiinteistö myydään, jolloin leski saa omistusosuuttaan vastaavan summan 50000€. Koska leski kuuluu kuolinpesään saa hän sieltä 1/2 kuolinpesän osuudesta eli 25000€. Leski saa siis yhteensä 75000€ ja rintaperilliset kukin 5000€.
Lesken osuus jakamattomassa kuolinpesässä
Anonyymi-ap
35
905
Vastaukset
- Anonyymi
Täsmennyksenä miksi leski saa puolet kuolinpesältä? Onko testamentti? Normaalitapauksessa leski saisi omansa 50k ja lapset 10k kukin.
- Anonyymi
Ei ole testamenttia. Ihan Minilexin mukaan menee.
Minilex: "Leski on puolisonsa kuolinpesän osakas siis silloin, jos hänellä on avio-oikeuden tuoma osakasasema. Lesken osakkuus kuolinpesässä loppuu kuitenkin silloin, kun omaisuuden ositus on suoritettu. Tämän jälkeen leski ei ole enää kuolinpesän osakas. "
Leski on siis kuolinpesän osakas kunnes ositus on tehty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole testamenttia. Ihan Minilexin mukaan menee.
Minilex: "Leski on puolisonsa kuolinpesän osakas siis silloin, jos hänellä on avio-oikeuden tuoma osakasasema. Lesken osakkuus kuolinpesässä loppuu kuitenkin silloin, kun omaisuuden ositus on suoritettu. Tämän jälkeen leski ei ole enää kuolinpesän osakas. "
Leski on siis kuolinpesän osakas kunnes ositus on tehty.Avio-oikeus ei tuo osakas asemaa, kuin ainoastaan silloin, kun on YHTEISTÄ omistusta ja jollei edesmenneellä ja eloonjääneellä ole yhteistä omaisuutta, niin ei voi olla osakkaana, koska ositusta ei tarvita eli minilexin tulkinta laista on väärä.
Myöskin tulkntanne siitä, että leski saisi osituksessa omaisuuden arvosta vielä 25k oman osuutensa lisäksi koska kuuluu kuolinpesän osakkaaksi on väärä.
Avioliitolain mukaan vain ja ainoastaan yhteisen omaisuuden säästöstä kuuluu puolet eloon jääneelle.
Avioliitto lain mukaa omaisuus joka on ollut ennen avioliittoa ja avioliiton aikana saatu omaisuus on sen kenen se on ollutkin tai saanut ja tuohon omaisuuteen on ainoastaan hallinta ja käyttöoikeus avio-oikeuden perusteella, EI OMISTUSOIKEUTTA, avio-oikeuden nojalla PUOLISOIDEN OMAISUUDEN säästöstä tulee puolet erotessa tai kuolemistapauksessa..
On aivan väärä tulkinta siitä, että avio-oikeus antaa oikeuden kaikkeen omaisuuteen.
Oppika lukemaan ja ymmärtäkää lukemanne.
Kuinka helvetin monta aiotte tästä samasta aiheesta avata kunnette käsitä yksinkertaista asiaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avio-oikeus ei tuo osakas asemaa, kuin ainoastaan silloin, kun on YHTEISTÄ omistusta ja jollei edesmenneellä ja eloonjääneellä ole yhteistä omaisuutta, niin ei voi olla osakkaana, koska ositusta ei tarvita eli minilexin tulkinta laista on väärä.
Myöskin tulkntanne siitä, että leski saisi osituksessa omaisuuden arvosta vielä 25k oman osuutensa lisäksi koska kuuluu kuolinpesän osakkaaksi on väärä.
Avioliitolain mukaan vain ja ainoastaan yhteisen omaisuuden säästöstä kuuluu puolet eloon jääneelle.
Avioliitto lain mukaa omaisuus joka on ollut ennen avioliittoa ja avioliiton aikana saatu omaisuus on sen kenen se on ollutkin tai saanut ja tuohon omaisuuteen on ainoastaan hallinta ja käyttöoikeus avio-oikeuden perusteella, EI OMISTUSOIKEUTTA, avio-oikeuden nojalla PUOLISOIDEN OMAISUUDEN säästöstä tulee puolet erotessa tai kuolemistapauksessa..
On aivan väärä tulkinta siitä, että avio-oikeus antaa oikeuden kaikkeen omaisuuteen.
Oppika lukemaan ja ymmärtäkää lukemanne.
Kuinka helvetin monta aiotte tästä samasta aiheesta avata kunnette käsitä yksinkertaista asiaa.Alunperin kiinteistö oli vainajan ja lesken yhteistä omaisuutta. Tieto siitä, että leski omistaa puolet ja kuolinpesä puolet tulee verottajalta veroilmoituksesta. Koska leski on kuolinpesän osakas ositukseen saakka aloituksen päättely vaikuttaa oikealla. Rintaperillisten osuus tuosta omaisuudesta olisi siis 1/4 ja lesken 3/4.
- aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alunperin kiinteistö oli vainajan ja lesken yhteistä omaisuutta. Tieto siitä, että leski omistaa puolet ja kuolinpesä puolet tulee verottajalta veroilmoituksesta. Koska leski on kuolinpesän osakas ositukseen saakka aloituksen päättely vaikuttaa oikealla. Rintaperillisten osuus tuosta omaisuudesta olisi siis 1/4 ja lesken 3/4.
- aloittajaKysyn vielä kerran, vaikka jo vastasitte, mutta sitten käänsitte asian toisin, eli millä perusteella.
Kuten jo verottaja on ilmaissut, puolet ja puolet
Jos ei muuta omaisuutta ole kuin asunto, niin se menee eli eloonjääneelle menee puolet yhteisesti omistetusta, eli kuten avioliittolaki sanoo ja edesmenneen puolet menee perillisille.
Eli 100k : 2 = 50k leskelle ja perillisille 50k.
Se kuolinpesänosakkuus EI TUO MITÄÄN LISIÄ, vaan on ainoastaan lakitekninen juttu kun se leski saa hallita asuntoa lesken oikeuden perusteella, eli se pysyy jakamattomana jälkeenjääneen asuntona.
Lukaseppas nyt sitä perintökaarta hiukka enemmän, äläkä taas aloita uutta ihme vänkäämstä.
Kun ositus tehdään, jälkeenjäänyt ei sen jälkeen ole pesänosakas vaan omistaa asunnosta sen 50% eli avio-oikeuden mukaisesti ja toisen 50% omistaa rintaperilliset, mutta hallinnoi koko asuntoa, aivan kuten ennen ositustakin.
Esitä ny se sun päättelyn perustelut, esitä vaikka lainkohtakin.
Tsiisus ja elämän kevät....... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alunperin kiinteistö oli vainajan ja lesken yhteistä omaisuutta. Tieto siitä, että leski omistaa puolet ja kuolinpesä puolet tulee verottajalta veroilmoituksesta. Koska leski on kuolinpesän osakas ositukseen saakka aloituksen päättely vaikuttaa oikealla. Rintaperillisten osuus tuosta omaisuudesta olisi siis 1/4 ja lesken 3/4.
- aloittajaPäättely on oikea sikäli, että leskelle kuuluu puolet kauppahinnasta ja kuolinpesälle toinen puoli.
Osituksessa nähdään, saako leski kuolinpesän varoista tasinkoa, vai suorittaako leski kuolinpesään kuuluville peillisille tasinkoa. (Leskellä on ns. lesken tasinkoprivileiin vedoten oikeus kieltäytyä antamasta omaisuudestaan tasinkoa kuolinpesän kuuluville vainajan perillisille.) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päättely on oikea sikäli, että leskelle kuuluu puolet kauppahinnasta ja kuolinpesälle toinen puoli.
Osituksessa nähdään, saako leski kuolinpesän varoista tasinkoa, vai suorittaako leski kuolinpesään kuuluville peillisille tasinkoa. (Leskellä on ns. lesken tasinkoprivileiin vedoten oikeus kieltäytyä antamasta omaisuudestaan tasinkoa kuolinpesän kuuluville vainajan perillisille.)Ahaaaa, eli tasinko olisi jos huoneiston arvo on 100k ja muuta omaisuutta ei ole, eikä velkaa, niin nyt ennen ositusta on kummankin omistus eli eloonjäänyt ja perikunta, niin 50k + 50k, mutta kun se tasinko, niin osituksessa se onkin eloonjääneelle tasinko 25k lisää eli 75k eloon jääneelle ja perillisille 25k, kun pitää maksaa leskelle tasinkoa eli hei kaikki, tasinko on aina neljännes omaisuuden säästöstä eloonjääneelle, oli tilanne mikä hyvänsä, vaikka menisi puntit ihan tasan, siitä huolimatta leskelle kuuluu tasinkona koska on niin köyhä, eli aina neljännes.
Muistakaa tämä nyt.
Huoooooh, elämän kevät oi ihana... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ahaaaa, eli tasinko olisi jos huoneiston arvo on 100k ja muuta omaisuutta ei ole, eikä velkaa, niin nyt ennen ositusta on kummankin omistus eli eloonjäänyt ja perikunta, niin 50k 50k, mutta kun se tasinko, niin osituksessa se onkin eloonjääneelle tasinko 25k lisää eli 75k eloon jääneelle ja perillisille 25k, kun pitää maksaa leskelle tasinkoa eli hei kaikki, tasinko on aina neljännes omaisuuden säästöstä eloonjääneelle, oli tilanne mikä hyvänsä, vaikka menisi puntit ihan tasan, siitä huolimatta leskelle kuuluu tasinkona koska on niin köyhä, eli aina neljännes.
Muistakaa tämä nyt.
Huoooooh, elämän kevät oi ihana...Kyseessä on vainajan ja lesken yhteisen omaisuuden jakamisesta. Ei kai silloin makseta tasinkoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päättely on oikea sikäli, että leskelle kuuluu puolet kauppahinnasta ja kuolinpesälle toinen puoli.
Osituksessa nähdään, saako leski kuolinpesän varoista tasinkoa, vai suorittaako leski kuolinpesään kuuluville peillisille tasinkoa. (Leskellä on ns. lesken tasinkoprivileiin vedoten oikeus kieltäytyä antamasta omaisuudestaan tasinkoa kuolinpesän kuuluville vainajan perillisille.)Koeta nyt hyvä ihminen, eihän teitä jaksa edes erkkikään.
Tasinko tulee ainoastaan silloin kyseeseen kun yhteinen omaisuus jaetaan, mutta miten siitä voi tulla tasinkoa, kun se menee aina tasan.
Tasinko-oikeus on outo keksintö jollä tavallaan varastetaan omaisuutta varakkaammalta toiselle osapuolelle eli varakkaampi maksaa avioliittolain väärän tulkinnan vuoksi varattomammalle OMASTA OMAISUUDESTAAN anteeksipyyntöveroa, ett antteeks ny vaa kauhiast ku mul onkkii ommaa omasuut.
Avioliittolaki ja hiukka perustuslakia, 2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.
35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.
90 § (23.3.2023/484)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;
2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille.
Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.
Nyt sitten mitä sanoo perustuslaki, eli "15§ omaisuuden suoja. Jokaisen (myös vainajan) omaisuus on turvattu. (Onko tässä lakivarausta?? esim. Laissa siinä ja siinä säädetään/annetaan oikeus, etc. etc.?? Ei ole ei)
Omaisuuden pakkolunastuksesta täyttä korvausta vastaan säädetään lailla". (Onko viimeisimmät kaksi sanaa lakivaraus?? Juu onhan se.).
Lähdetäänpä nyt sitten purkamaan jälleen kerran lakia, eli nyt kun luemme, myöskin ymmärtäen kielioppia, niin perustuslaki turvaa jokaisen omaisuuden eli koska ei ole lakivaraumaa kuin ainoastaan pakkolunastus antaa oikeuden määrätä, ottaa haltuun tai muutoin vaikuttaa kansalaisen omaan omaisuuteen, eli kukaan muu ei voi siitä muutoin määrätä, ottaa haltuun tai tehdä muutakaan, EI EDES LAILLA, kuin ainoastaan jos on tarve pakkolunastaa.
No miten se liittyy avioliittolakiin? No se liittyy sillain, että avioliittolaki MÄÄRÄÄ TOISEN HENKILÖN omaisuudesta vastoin perusoikeutta.
Mutta lukekaamme hiukka tarkemmin, eli avioliittolain 2lku sanoo kuitenkin, että:
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa" , eli avioliitto laki ei puutukkaan toisen henkilön omaisuuteen vastoin perusoikeutta, vai puuttukohan sittenkin, ei puutu, vaan ainoastaan YHTEISEEN OMAISUUTEEN.
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään".
No ruoditaampa yllä olevaa, ai on oikein avio-oikeus vaiko voiko?
Ehei, ei voi olla, koska toisen omaisuus on suojattu, täten lailla ei voida määrätä mitenkään toisen omaisuudesta tai että jollain muulla olisi siihen oikeus (aiemmassa 4-osaisa hallintomuodossa oli kuitenkin näin, eli silloin kun avioliittolaki uudistettiin: "6 §
Jokainen Suomen kansalainen !!!!!olkoon lain mukaan!!!!! turvattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta (heureka, jumankavita, omaisuudesta pystyttiin säätään lailla, vaikkapa, " laki velasta 12§ velkapantinhaltijalla on oikeus ottaa velallisen omaisuutta haltuun").
Kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla".
Eli nyt kun luemme avioliitolakia ja IV-osan ositus kohtaa, huomaamme kummallisen seikan, eli toisen osapuolen jo omistama tai ansaittu, perintö lahja jää osituksen ulkopuolelle eli kun ymppäämmee uuden perustuslain ja avioliittolain kokonaisuudeksi huomataan, että avioliittolaki on ristiriidassa perusoikeuden kanssa ja väärin tulkiten avioliittolakia tuloksena on, että osituksessa kaikki omaisuus ositetaan kahtia, mutta näin ei ole kun luemme avioliittolain tätä kohtaa: ,"Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä" eli PUOLISOIDEN OMAISUUDEN, ei siis PUOLISOITTEN, joka eriyttää kumpaisenkin puolison omaisuuden erillisiksi.
Mutta mutta lukeekin puolisoiden eli joka tarkoittaa kummankin yhdessä omistamaa omaisuutta eli yhteistä ==> - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koeta nyt hyvä ihminen, eihän teitä jaksa edes erkkikään.
Tasinko tulee ainoastaan silloin kyseeseen kun yhteinen omaisuus jaetaan, mutta miten siitä voi tulla tasinkoa, kun se menee aina tasan.
Tasinko-oikeus on outo keksintö jollä tavallaan varastetaan omaisuutta varakkaammalta toiselle osapuolelle eli varakkaampi maksaa avioliittolain väärän tulkinnan vuoksi varattomammalle OMASTA OMAISUUDESTAAN anteeksipyyntöveroa, ett antteeks ny vaa kauhiast ku mul onkkii ommaa omasuut.
Avioliittolaki ja hiukka perustuslakia, 2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.
35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.
90 § (23.3.2023/484)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;
2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille.
Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.
Nyt sitten mitä sanoo perustuslaki, eli "15§ omaisuuden suoja. Jokaisen (myös vainajan) omaisuus on turvattu. (Onko tässä lakivarausta?? esim. Laissa siinä ja siinä säädetään/annetaan oikeus, etc. etc.?? Ei ole ei)
Omaisuuden pakkolunastuksesta täyttä korvausta vastaan säädetään lailla". (Onko viimeisimmät kaksi sanaa lakivaraus?? Juu onhan se.).
Lähdetäänpä nyt sitten purkamaan jälleen kerran lakia, eli nyt kun luemme, myöskin ymmärtäen kielioppia, niin perustuslaki turvaa jokaisen omaisuuden eli koska ei ole lakivaraumaa kuin ainoastaan pakkolunastus antaa oikeuden määrätä, ottaa haltuun tai muutoin vaikuttaa kansalaisen omaan omaisuuteen, eli kukaan muu ei voi siitä muutoin määrätä, ottaa haltuun tai tehdä muutakaan, EI EDES LAILLA, kuin ainoastaan jos on tarve pakkolunastaa.
No miten se liittyy avioliittolakiin? No se liittyy sillain, että avioliittolaki MÄÄRÄÄ TOISEN HENKILÖN omaisuudesta vastoin perusoikeutta.
Mutta lukekaamme hiukka tarkemmin, eli avioliittolain 2lku sanoo kuitenkin, että:
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa" , eli avioliitto laki ei puutukkaan toisen henkilön omaisuuteen vastoin perusoikeutta, vai puuttukohan sittenkin, ei puutu, vaan ainoastaan YHTEISEEN OMAISUUTEEN.
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään".
No ruoditaampa yllä olevaa, ai on oikein avio-oikeus vaiko voiko?
Ehei, ei voi olla, koska toisen omaisuus on suojattu, täten lailla ei voida määrätä mitenkään toisen omaisuudesta tai että jollain muulla olisi siihen oikeus (aiemmassa 4-osaisa hallintomuodossa oli kuitenkin näin, eli silloin kun avioliittolaki uudistettiin: "6 §
Jokainen Suomen kansalainen !!!!!olkoon lain mukaan!!!!! turvattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta (heureka, jumankavita, omaisuudesta pystyttiin säätään lailla, vaikkapa, " laki velasta 12§ velkapantinhaltijalla on oikeus ottaa velallisen omaisuutta haltuun").
Kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla".
Eli nyt kun luemme avioliitolakia ja IV-osan ositus kohtaa, huomaamme kummallisen seikan, eli toisen osapuolen jo omistama tai ansaittu, perintö lahja jää osituksen ulkopuolelle eli kun ymppäämmee uuden perustuslain ja avioliittolain kokonaisuudeksi huomataan, että avioliittolaki on ristiriidassa perusoikeuden kanssa ja väärin tulkiten avioliittolakia tuloksena on, että osituksessa kaikki omaisuus ositetaan kahtia, mutta näin ei ole kun luemme avioliittolain tätä kohtaa: ,"Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä" eli PUOLISOIDEN OMAISUUDEN, ei siis PUOLISOITTEN, joka eriyttää kumpaisenkin puolison omaisuuden erillisiksi.
Mutta mutta lukeekin puolisoiden eli joka tarkoittaa kummankin yhdessä omistamaa omaisuutta eli yhteistä ==>ja oikein tulkittuna avioliittolakia on, että kumpainenkin omistaa sen mitä omistaa ja avio-oikeutta ei ole kun yhteisesti omistettuun, (perustuslaki myönteinen tulkinta) ja tämänkin ilmaisee IV-osan "90 § (23.3.2023/484)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi", ON ANSAINNUT, ON SAANUT, ON SAANUT LAHJANA, ON SAANUT TESTAMENTIN NOJALLA", mutta parasta tässä on se, etten vieläkään ole saanut kysymykseeni vastausta, vaikka olen sen tehnyt jo aikaa sitten, että haudastako se edesmennyt tulee hamuamaan eloonjääneeltä ansaintoja, lahjaa tai muuta, vaiko viedäänkö ne ansainnat eli ns. tilipussi hautaan kuoleman jälkeen, tai testamentti saanto, koska näillä joilta olen vastausta odottanut tulkitsevat sen niin, että tarkoitetaan kuolemisen jälkeistä aikaa, ei aiempaa aikaa.
Voe vattu että olen nauranut.
Ei vaan elämänsä aikana saatuja eli eloon jääneellä ei ole oikeutta noihinkaan.
Eli avioliittolakia tulkitaan väärin sen takia koska sitä on muuteltu huomioimatta saman lain muita kohtia ja täten syntyy vääristynyt tulkinta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyseessä on vainajan ja lesken yhteisen omaisuuden jakamisesta. Ei kai silloin makseta tasinkoa.
Oli sarkastisesti krjoitettusille kenelle vastattiin, eli se on teksti harmaannetussa laatikossa.
Kyllä täällä tiedetään kuinka jaot/ositukset tulee mennä lain mukaan.
Ällös huoli, poikas valveil on... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avio-oikeus ei tuo osakas asemaa, kuin ainoastaan silloin, kun on YHTEISTÄ omistusta ja jollei edesmenneellä ja eloonjääneellä ole yhteistä omaisuutta, niin ei voi olla osakkaana, koska ositusta ei tarvita eli minilexin tulkinta laista on väärä.
Myöskin tulkntanne siitä, että leski saisi osituksessa omaisuuden arvosta vielä 25k oman osuutensa lisäksi koska kuuluu kuolinpesän osakkaaksi on väärä.
Avioliitolain mukaan vain ja ainoastaan yhteisen omaisuuden säästöstä kuuluu puolet eloon jääneelle.
Avioliitto lain mukaa omaisuus joka on ollut ennen avioliittoa ja avioliiton aikana saatu omaisuus on sen kenen se on ollutkin tai saanut ja tuohon omaisuuteen on ainoastaan hallinta ja käyttöoikeus avio-oikeuden perusteella, EI OMISTUSOIKEUTTA, avio-oikeuden nojalla PUOLISOIDEN OMAISUUDEN säästöstä tulee puolet erotessa tai kuolemistapauksessa..
On aivan väärä tulkinta siitä, että avio-oikeus antaa oikeuden kaikkeen omaisuuteen.
Oppika lukemaan ja ymmärtäkää lukemanne.
Kuinka helvetin monta aiotte tästä samasta aiheesta avata kunnette käsitä yksinkertaista asiaa.Palstan pahimman häirikön eli L-höppänän jorinat avio-oikeudesta ja avioliittolaista kannattaa sivuuttaa täytenä pötynä. Niitä hän jaksaa vuodesta toiseen tuputtaa täältä lakitietoa etsivien kiusaksi. Todella edesvastuuton tyyppi!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koeta nyt hyvä ihminen, eihän teitä jaksa edes erkkikään.
Tasinko tulee ainoastaan silloin kyseeseen kun yhteinen omaisuus jaetaan, mutta miten siitä voi tulla tasinkoa, kun se menee aina tasan.
Tasinko-oikeus on outo keksintö jollä tavallaan varastetaan omaisuutta varakkaammalta toiselle osapuolelle eli varakkaampi maksaa avioliittolain väärän tulkinnan vuoksi varattomammalle OMASTA OMAISUUDESTAAN anteeksipyyntöveroa, ett antteeks ny vaa kauhiast ku mul onkkii ommaa omasuut.
Avioliittolaki ja hiukka perustuslakia, 2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.
35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.
90 § (23.3.2023/484)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;
2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille.
Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.
Nyt sitten mitä sanoo perustuslaki, eli "15§ omaisuuden suoja. Jokaisen (myös vainajan) omaisuus on turvattu. (Onko tässä lakivarausta?? esim. Laissa siinä ja siinä säädetään/annetaan oikeus, etc. etc.?? Ei ole ei)
Omaisuuden pakkolunastuksesta täyttä korvausta vastaan säädetään lailla". (Onko viimeisimmät kaksi sanaa lakivaraus?? Juu onhan se.).
Lähdetäänpä nyt sitten purkamaan jälleen kerran lakia, eli nyt kun luemme, myöskin ymmärtäen kielioppia, niin perustuslaki turvaa jokaisen omaisuuden eli koska ei ole lakivaraumaa kuin ainoastaan pakkolunastus antaa oikeuden määrätä, ottaa haltuun tai muutoin vaikuttaa kansalaisen omaan omaisuuteen, eli kukaan muu ei voi siitä muutoin määrätä, ottaa haltuun tai tehdä muutakaan, EI EDES LAILLA, kuin ainoastaan jos on tarve pakkolunastaa.
No miten se liittyy avioliittolakiin? No se liittyy sillain, että avioliittolaki MÄÄRÄÄ TOISEN HENKILÖN omaisuudesta vastoin perusoikeutta.
Mutta lukekaamme hiukka tarkemmin, eli avioliittolain 2lku sanoo kuitenkin, että:
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa" , eli avioliitto laki ei puutukkaan toisen henkilön omaisuuteen vastoin perusoikeutta, vai puuttukohan sittenkin, ei puutu, vaan ainoastaan YHTEISEEN OMAISUUTEEN.
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään".
No ruoditaampa yllä olevaa, ai on oikein avio-oikeus vaiko voiko?
Ehei, ei voi olla, koska toisen omaisuus on suojattu, täten lailla ei voida määrätä mitenkään toisen omaisuudesta tai että jollain muulla olisi siihen oikeus (aiemmassa 4-osaisa hallintomuodossa oli kuitenkin näin, eli silloin kun avioliittolaki uudistettiin: "6 §
Jokainen Suomen kansalainen !!!!!olkoon lain mukaan!!!!! turvattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta (heureka, jumankavita, omaisuudesta pystyttiin säätään lailla, vaikkapa, " laki velasta 12§ velkapantinhaltijalla on oikeus ottaa velallisen omaisuutta haltuun").
Kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla".
Eli nyt kun luemme avioliitolakia ja IV-osan ositus kohtaa, huomaamme kummallisen seikan, eli toisen osapuolen jo omistama tai ansaittu, perintö lahja jää osituksen ulkopuolelle eli kun ymppäämmee uuden perustuslain ja avioliittolain kokonaisuudeksi huomataan, että avioliittolaki on ristiriidassa perusoikeuden kanssa ja väärin tulkiten avioliittolakia tuloksena on, että osituksessa kaikki omaisuus ositetaan kahtia, mutta näin ei ole kun luemme avioliittolain tätä kohtaa: ,"Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä" eli PUOLISOIDEN OMAISUUDEN, ei siis PUOLISOITTEN, joka eriyttää kumpaisenkin puolison omaisuuden erillisiksi.
Mutta mutta lukeekin puolisoiden eli joka tarkoittaa kummankin yhdessä omistamaa omaisuutta eli yhteistä ==>L-höppänä jälleen omimmillaan eli tulkitsemassa avioliittolakia, mistä hän on ulalla niin paljon kuin vain ulalla voidaan olla!
L-höpö:
"Tasinko tulee ainoastaan silloin kyseeseen kun yhteinen omaisuus jaetaan, mutta miten siitä voi tulla tasinkoa, kun se menee aina tasan."
Niinhän yhteinen omaisuus lähtökohtaisesti menee. Mutta omaisuuden osituksessa jaetaankin puolisoiden KAIKKI avio-oikeuden alainen omaisuus siitä riippumatta, kumpi sen omistaa. Siis muukin kuin yhdessä omistettu eli yhteinen omaisuus. Avio-oikeuden alaista taas on kaikki omaisuus, jota ei avio-ehdossa, testamentissa tahi lahjakirjassa ole määrätty avio-oikeudesta vapaaksi. Osituksen lopputulos on, että enemmän omistava antaa köyhemmälle omastaan TASINKOA niin paljon, että puntit ovat tasan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
L-höppänä jälleen omimmillaan eli tulkitsemassa avioliittolakia, mistä hän on ulalla niin paljon kuin vain ulalla voidaan olla!
L-höpö:
"Tasinko tulee ainoastaan silloin kyseeseen kun yhteinen omaisuus jaetaan, mutta miten siitä voi tulla tasinkoa, kun se menee aina tasan."
Niinhän yhteinen omaisuus lähtökohtaisesti menee. Mutta omaisuuden osituksessa jaetaankin puolisoiden KAIKKI avio-oikeuden alainen omaisuus siitä riippumatta, kumpi sen omistaa. Siis muukin kuin yhdessä omistettu eli yhteinen omaisuus. Avio-oikeuden alaista taas on kaikki omaisuus, jota ei avio-ehdossa, testamentissa tahi lahjakirjassa ole määrätty avio-oikeudesta vapaaksi. Osituksen lopputulos on, että enemmän omistava antaa köyhemmälle omastaan TASINKOA niin paljon, että puntit ovat tasan.Perusteluja kiitos, teille on selvitetty kuinka asia menee nykyperustuslaillisesti, joten nyt jäitä snne häkäpönttöönne ja perusteluja.
Ainoastaan kapiset rakkikoirat räksyttää ja haukkuu, joten päätä itse mikä olet, eli pystyttekö järkiperäisesti perusteleen kuin on perusteltu 7.7 klo 21:34 ja 21:55. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Palstan pahimman häirikön eli L-höppänän jorinat avio-oikeudesta ja avioliittolaista kannattaa sivuuttaa täytenä pötynä. Niitä hän jaksaa vuodesta toiseen tuputtaa täältä lakitietoa etsivien kiusaksi. Todella edesvastuuton tyyppi!
Ei tässä mitään tuputeta, ainoastaan esitetään kuinka asia oikeasti on ja lukja itse päättää onko niin.
Jos lähtee asiaa tutkiin ja huomaa että niin onkin, niin hyvä.
Tehän itse ette edes vaivautunut tutkiinkaan asiaa haukkumiskiimassanne, olenko väärässä.
Joten, perusteluja kiitos, teille on selvitetty kuinka asia menee nykyperustuslaillisesti, joten nyt jäitä sinne häkäpönttöönne ja perusteluja.
Ainoastaan kapiset rakkikoirat räksyttää ja haukkuu, joten päätä itse mikä olet, eli pystyttekö järkiperäisesti perusteleen kuin on perusteltu 7.7 klo 21:34 ja 21:55.
- Anonyymi
Ei saa, ei edes noilla tedän perusteluilla ja aloituksenne vajavainen ja vaikka olisi testamentti.
Perusteella millä leski kuuluu kuolinpesään??
Vit tuako te opiskelja plantut täällä kyselette vai oletteko lexlyläinen 'älykkö'? - Anonyymi
Epäselväksi avauksessa jää, miksi leski saisi varoja kuolinpesältä? Onko hän kokonaan varaton (muutoin kuin kiinteistön omaisuksen osalta) ?
Omaisuuden osituksessa huomioidaan sekä lesken että kuolinpesän varat ja velat. Tasinkoa maksetaan sille, jonka varat miinus velat ovat pienemmät. Leskellä on kuitenkin oikeus kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolinpesälle.
Avauksen tiedot eivät ole riittäviä vastauksen antamiselle. - Anonyymi
Loogiselta kuulostaisi, että ositukseen saakka koko kiinteistö kuuluisi kuolinpesälle ja leskellä on kuolinpesän osakkaana 1/2 osuus siitä ja perillisillä myös 1/2. Tällöin leski saisi 50000 ja perilliset myös 50000 kun kiinteistö myydään. Mutta kun leski omistaakin nyt 1/2 kiinteistöstä ja kuolinpesä vain 1/2, niin tilanne muuttuu sellaiseksi, että aivan kuin ositus olisikin tehty ja leski ei enää kuuluisikaan kuolinpesään. Näin tulkittuna näyttäisi myös menevän loogisesti eli molemmat saisivat puolet. Mistä tietää onko ositus tehty, jos osituksessa ei ole olemassa erillistä paperia?
-aloittaja- Anonyymi
Noin tietämättömälle ihmiselle kuin avaaja on, ei voi oikein kertoa mitään laista, koska käsitteetkin ovat hänelle tuntemattomia.
Puolisoiden omistukset eivät muutu avioliiton aikana mihinkään. Kiinteistörekisteristä selviää, kuka omistaa kiinteistön/ oliko se yhteistä omaisuutta. Omaisuuden osituksen suorittavat yhteisymmäryksessä leski omalta puoletaan ja kuolinpesän osakkaat omalta puoleltaan yhdessä sopien. Jollei sopimusta synny, kuolinpesään voidaan hakea pesänjakaja, joka suorittaa osituksen.
Omaisuuden ositus on aina suoritettava ennen perinnönjakoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin tietämättömälle ihmiselle kuin avaaja on, ei voi oikein kertoa mitään laista, koska käsitteetkin ovat hänelle tuntemattomia.
Puolisoiden omistukset eivät muutu avioliiton aikana mihinkään. Kiinteistörekisteristä selviää, kuka omistaa kiinteistön/ oliko se yhteistä omaisuutta. Omaisuuden osituksen suorittavat yhteisymmäryksessä leski omalta puoletaan ja kuolinpesän osakkaat omalta puoleltaan yhdessä sopien. Jollei sopimusta synny, kuolinpesään voidaan hakea pesänjakaja, joka suorittaa osituksen.
Omaisuuden ositus on aina suoritettava ennen perinnönjakoa.Olisi hyvä, jos tällaisiin vakaviin kysymyksiin osattaisiin antaa vakavasti otettavia vastauksia. Oliko edellisen kirjoitukseni logiikka kuitenkin ok? Jos haluat tuottaa enemmän lämpöä kuin valoa, niin anna olla vastaamatta.
- aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi hyvä, jos tällaisiin vakaviin kysymyksiin osattaisiin antaa vakavasti otettavia vastauksia. Oliko edellisen kirjoitukseni logiikka kuitenkin ok? Jos haluat tuottaa enemmän lämpöä kuin valoa, niin anna olla vastaamatta.
- aloittajaL-höpönassu heittää taas urbaania legendaa ihan urakalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi hyvä, jos tällaisiin vakaviin kysymyksiin osattaisiin antaa vakavasti otettavia vastauksia. Oliko edellisen kirjoitukseni logiikka kuitenkin ok? Jos haluat tuottaa enemmän lämpöä kuin valoa, niin anna olla vastaamatta.
- aloittajaLogiikkasi on päin helvettiä. Sitä yritin sanoa.
- Anonyymi
"Loogiselta kuulostaisi, että ositukseen saakka koko kiinteistö kuuluisi kuolinpesälle"
Loogista ja lain mukaista on, että leski omistaa edelleen omansa eli ½ ja vainajan kuolinpesä vainajan osuuden eli ½.
Ennen kuolinpesän perinnönjakoa on toimitettava omaisuuden ositus. Siinä leski, jos on köyhempi osapuoli, voi saada kuolinpesältä TASINKOA (mikä EI ole perintöä.) Osituksessa muodostuu perittävän JÄÄMISTÖ, mikä, jollei perittävän testamentista muuta johdu, lankeaa perittävän rintaperillisille. Jos näitä ei ole, perinnön saa leski.
- Anonyymi
Tällainen asiaan liittyvä selvennys löytyi Herkulex-sivustolta.
"Mikäli leski ja vainaja ovat omistaneet myytävän omaisuuden yhdessä, voi leski tällöin olla kauppakirjassa myyjänä kahdessa ominaisuudessa: hän myy yhtäältä osaksi itse omistamaansa omaisuutta ja toisaalta myös kuolinpesän osakkaana kuolinpesälle kuuluvaa omaisuutta."
Tässä tapauksessa siis leski on myynyt omaa omaisuuttaan 50000 eurolla ja on osallistunut kuolinpesän osakkaana kuolinpesän omaisuuden myyntiin. Vaikka leski on osallistunut kuolinpesän osakkaana myyntiin, niin hän ei ilmeisestikään saa siitä enää rahaa itselleen, ainakaan puolta? Korkeintaan tasinkoa vähän. - Anonyymi
Ymmärrän kokonaisuuden nyt näin. Alunperin kuolinpesälle kuului vain 50000 euron edestä omaisuutta. Toinen 50000 kuului leskelle. Perillisten jako-osuudet ovat kullekin 1/5, joten yhdelle rintaperilliselle tulee 10000 euroa. Leski ei peri mitään vaikka osallistui kuolinpesän omaisuuden myyntiin. Minusta tämä on ainoa looginen ratkaisu.
- aloittaja- Anonyymi
Juuri näin. Tosin kiinteistön hinta-arvion lisäksi pitäisi myös summata perittävän ja lesken pankkitilien saldot, sijoitusvarat yms. kuolinpäivänä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin. Tosin kiinteistön hinta-arvion lisäksi pitäisi myös summata perittävän ja lesken pankkitilien saldot, sijoitusvarat yms. kuolinpäivänä.
Huoooooh, joo noi oo asia eriksee, eikä edes liity aloituksen logiikkaa vailla olevaan, koska kyse oli vain kiinteistöstä.
Mutta oiotaan käsitystänne hiukka, eli avioliittolain mukaan ositukseen EI KUULU edesmenneen ansaitsemat eli jos ansainnasta on kertynyt säästöjä tai eläkettä (ansainta) säästynyt, niin NOITA EI YMPÄTÄ OLEEN yhteistä omaisuutta VAAN yhteisen tilin plus/miinus saldo kuuluu ositukseen.
Erttäin yksinekertaisesti, vain yhteinen omaisuus kuuluu osituksen piiriin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huoooooh, joo noi oo asia eriksee, eikä edes liity aloituksen logiikkaa vailla olevaan, koska kyse oli vain kiinteistöstä.
Mutta oiotaan käsitystänne hiukka, eli avioliittolain mukaan ositukseen EI KUULU edesmenneen ansaitsemat eli jos ansainnasta on kertynyt säästöjä tai eläkettä (ansainta) säästynyt, niin NOITA EI YMPÄTÄ OLEEN yhteistä omaisuutta VAAN yhteisen tilin plus/miinus saldo kuuluu ositukseen.
Erttäin yksinekertaisesti, vain yhteinen omaisuus kuuluu osituksen piiriin."Erttäin yksinekertaisesti, vain yhteinen omaisuus kuuluu osituksen piiriin."
Erittäin yksinkertainen L-höppänä jakaa erittäin sitkeästi vääriä käsityksiään avioliittolaista, josta hänen tietämyksensä on nollan arvoinen.
Avioliittolain mukaan omaisuuden ositukseen kuuluvat edesmenneen KAIKKI VARAT, joista avio-oikeutta ei ole suljettu pois avioehdolla, testamentilla, lahjakirjalla tahi henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksellä. Sama pätee eloonjääneen puolison varoihin. Mukaan lasketaan ne varat, joita asianosaisilla oli edesmenneen kuolinajankohtana.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Erttäin yksinekertaisesti, vain yhteinen omaisuus kuuluu osituksen piiriin."
Erittäin yksinkertainen L-höppänä jakaa erittäin sitkeästi vääriä käsityksiään avioliittolaista, josta hänen tietämyksensä on nollan arvoinen.
Avioliittolain mukaan omaisuuden ositukseen kuuluvat edesmenneen KAIKKI VARAT, joista avio-oikeutta ei ole suljettu pois avioehdolla, testamentilla, lahjakirjalla tahi henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksellä. Sama pätee eloonjääneen puolison varoihin. Mukaan lasketaan ne varat, joita asianosaisilla oli edesmenneen kuolinajankohtana.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2Perusteella millä?
Avioliittolaki, aaaivan, kun liität siihen PL omaisuuden turvan, että AvL alun, se omaisuus jne. ja sitten ymmärrät puoisoiden, puolisoitten sanojen eri merkityksen eli yhteen liitos, erillisyys liitos, nin olette lähellä maalia..
Ei mulla tänään muuta, mutta tosiaan, se opiskelu ei tuo sitä viisautta, vaikka tulisi ylliällioppilas... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Erttäin yksinekertaisesti, vain yhteinen omaisuus kuuluu osituksen piiriin."
Erittäin yksinkertainen L-höppänä jakaa erittäin sitkeästi vääriä käsityksiään avioliittolaista, josta hänen tietämyksensä on nollan arvoinen.
Avioliittolain mukaan omaisuuden ositukseen kuuluvat edesmenneen KAIKKI VARAT, joista avio-oikeutta ei ole suljettu pois avioehdolla, testamentilla, lahjakirjalla tahi henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksellä. Sama pätee eloonjääneen puolison varoihin. Mukaan lasketaan ne varat, joita asianosaisilla oli edesmenneen kuolinajankohtana.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2Noh, joko on kielioppi hallussa kun ei kuulu mitään, oikeammin näy kirjoituksia?
Kun ja, toivottavasti ette, toimitte lakialalla, niin sen verran tulee olla kielioppi hallussa, että eri pääte antaa asia yhteydessä eri merkityksen, eli meidän= aviopuolisoiden, eli yhteinen on siis kaksi yhdessä.
Kun taas jos on kyse useammasta yksiköstä eli puolisoitten, voi olla yksi tai useampi "joissaki maissa voi olla kymmenenkin", niin tällöin on erikseen, eli puoliso+puoliso+puoliso, jne. niin tällöin ymmärretään jokaisen oma.
Vaikkakin kotuksessa ja muuallakin ymmärretään kumpikin monikon genetiivinä, mutta yhteys muuhun muuttaa merkityksen, eli "puolisoiden omaisuuden", niin on selkeä yhteys yhteiseen eli kumpainenkin omistaa siitä, mutta jos olisi "puolisoitten omaisuuden", niin erottaa puolison yksiköksi eli tällöin olisi kyse kumpaisenkin omaisuus taikka, omaisuus +omaisuus+omaisuus, jne. niin omaisuus eriä olisi useampia ja jolloinka tarkoitettaisiinkin kunkin omaa ja mahdollista yhteistä.
Mitä tulee avioehtoon, niin näyttää siltä, että senkin tarkoitus ymmärretään väärin, eli jos avioliiton aikana hankkii jotain, (laissa on, että jos irtaimesta omaisuudesta ei selkene kummalle se kuuluu, on omaisuus katsottava yhteiseksi), eli avioehdolla voi tällöin jonkin laitteen taikka arvotaulun (ynm.) suojata yhteiseksi katsottavaksi.
Laissa on jo suojattu ennen naimisiin menoa ollut omaisuus, että myös naimisissa olon aikana saatu, että myös kuoleman varalta, "ON ansaittu (eli jos ansiosta säästänyt ja talletettu), ON saatu ansiomitali, muistoesine tai muu vastaava henkilökohtainen, ON perinyt (testamentilla tai rintaperillisenä,jne.) avioliiton purkauduttua kuolemisen JOHDOSTA, niin kertokaa nyt ihmeessä, kuinka tuo voisi tarkoittaa edesmenon jälkeistä aikaa??
Voiko vainaja kuolleena periä (perintökaari: "vain elossa oleva voi periä, aiemmin siitetty, mutta elävänä syntynyt voi periä (sarja-Metsolat ja metsolan erkin lapsi, oli hyvä esimerkki elävän perimisoikeudesta)).
Vai nouseeko se edesmennyt haudastaan hamuaan lesken ansaintaa, perintöä taikka lahjaa??
Niin kertokaa nyt jo kuinka tuo avioliittolain IV osan kohta tulee 'tulkita 🙄😁', koska olen sitä teiltä viisailta kysynyt jo useamman kerran, kun olette sanoneet, että koskee kuolemisen jälkeistä aikaa.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noh, joko on kielioppi hallussa kun ei kuulu mitään, oikeammin näy kirjoituksia?
Kun ja, toivottavasti ette, toimitte lakialalla, niin sen verran tulee olla kielioppi hallussa, että eri pääte antaa asia yhteydessä eri merkityksen, eli meidän= aviopuolisoiden, eli yhteinen on siis kaksi yhdessä.
Kun taas jos on kyse useammasta yksiköstä eli puolisoitten, voi olla yksi tai useampi "joissaki maissa voi olla kymmenenkin", niin tällöin on erikseen, eli puoliso puoliso puoliso, jne. niin tällöin ymmärretään jokaisen oma.
Vaikkakin kotuksessa ja muuallakin ymmärretään kumpikin monikon genetiivinä, mutta yhteys muuhun muuttaa merkityksen, eli "puolisoiden omaisuuden", niin on selkeä yhteys yhteiseen eli kumpainenkin omistaa siitä, mutta jos olisi "puolisoitten omaisuuden", niin erottaa puolison yksiköksi eli tällöin olisi kyse kumpaisenkin omaisuus taikka, omaisuus omaisuus omaisuus, jne. niin omaisuus eriä olisi useampia ja jolloinka tarkoitettaisiinkin kunkin omaa ja mahdollista yhteistä.
Mitä tulee avioehtoon, niin näyttää siltä, että senkin tarkoitus ymmärretään väärin, eli jos avioliiton aikana hankkii jotain, (laissa on, että jos irtaimesta omaisuudesta ei selkene kummalle se kuuluu, on omaisuus katsottava yhteiseksi), eli avioehdolla voi tällöin jonkin laitteen taikka arvotaulun (ynm.) suojata yhteiseksi katsottavaksi.
Laissa on jo suojattu ennen naimisiin menoa ollut omaisuus, että myös naimisissa olon aikana saatu, että myös kuoleman varalta, "ON ansaittu (eli jos ansiosta säästänyt ja talletettu), ON saatu ansiomitali, muistoesine tai muu vastaava henkilökohtainen, ON perinyt (testamentilla tai rintaperillisenä,jne.) avioliiton purkauduttua kuolemisen JOHDOSTA, niin kertokaa nyt ihmeessä, kuinka tuo voisi tarkoittaa edesmenon jälkeistä aikaa??
Voiko vainaja kuolleena periä (perintökaari: "vain elossa oleva voi periä, aiemmin siitetty, mutta elävänä syntynyt voi periä (sarja-Metsolat ja metsolan erkin lapsi, oli hyvä esimerkki elävän perimisoikeudesta)).
Vai nouseeko se edesmennyt haudastaan hamuaan lesken ansaintaa, perintöä taikka lahjaa??
Niin kertokaa nyt jo kuinka tuo avioliittolain IV osan kohta tulee 'tulkita 🙄😁', koska olen sitä teiltä viisailta kysynyt jo useamman kerran, kun olette sanoneet, että koskee kuolemisen jälkeistä aikaa..Korjaan kohdan: suojata yhteiseksi katsottavaksi" Pitää olla "yhteiseksi katsottavuudelta".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noh, joko on kielioppi hallussa kun ei kuulu mitään, oikeammin näy kirjoituksia?
Kun ja, toivottavasti ette, toimitte lakialalla, niin sen verran tulee olla kielioppi hallussa, että eri pääte antaa asia yhteydessä eri merkityksen, eli meidän= aviopuolisoiden, eli yhteinen on siis kaksi yhdessä.
Kun taas jos on kyse useammasta yksiköstä eli puolisoitten, voi olla yksi tai useampi "joissaki maissa voi olla kymmenenkin", niin tällöin on erikseen, eli puoliso puoliso puoliso, jne. niin tällöin ymmärretään jokaisen oma.
Vaikkakin kotuksessa ja muuallakin ymmärretään kumpikin monikon genetiivinä, mutta yhteys muuhun muuttaa merkityksen, eli "puolisoiden omaisuuden", niin on selkeä yhteys yhteiseen eli kumpainenkin omistaa siitä, mutta jos olisi "puolisoitten omaisuuden", niin erottaa puolison yksiköksi eli tällöin olisi kyse kumpaisenkin omaisuus taikka, omaisuus omaisuus omaisuus, jne. niin omaisuus eriä olisi useampia ja jolloinka tarkoitettaisiinkin kunkin omaa ja mahdollista yhteistä.
Mitä tulee avioehtoon, niin näyttää siltä, että senkin tarkoitus ymmärretään väärin, eli jos avioliiton aikana hankkii jotain, (laissa on, että jos irtaimesta omaisuudesta ei selkene kummalle se kuuluu, on omaisuus katsottava yhteiseksi), eli avioehdolla voi tällöin jonkin laitteen taikka arvotaulun (ynm.) suojata yhteiseksi katsottavaksi.
Laissa on jo suojattu ennen naimisiin menoa ollut omaisuus, että myös naimisissa olon aikana saatu, että myös kuoleman varalta, "ON ansaittu (eli jos ansiosta säästänyt ja talletettu), ON saatu ansiomitali, muistoesine tai muu vastaava henkilökohtainen, ON perinyt (testamentilla tai rintaperillisenä,jne.) avioliiton purkauduttua kuolemisen JOHDOSTA, niin kertokaa nyt ihmeessä, kuinka tuo voisi tarkoittaa edesmenon jälkeistä aikaa??
Voiko vainaja kuolleena periä (perintökaari: "vain elossa oleva voi periä, aiemmin siitetty, mutta elävänä syntynyt voi periä (sarja-Metsolat ja metsolan erkin lapsi, oli hyvä esimerkki elävän perimisoikeudesta)).
Vai nouseeko se edesmennyt haudastaan hamuaan lesken ansaintaa, perintöä taikka lahjaa??
Niin kertokaa nyt jo kuinka tuo avioliittolain IV osan kohta tulee 'tulkita 🙄😁', koska olen sitä teiltä viisailta kysynyt jo useamman kerran, kun olette sanoneet, että koskee kuolemisen jälkeistä aikaa..Olipa pitkä vuodatus. En jaksanut lukea kuin Löpötin ekan rivin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipa pitkä vuodatus. En jaksanut lukea kuin Löpötin ekan rivin.
Säälittävå olet ja erityisesti kun ei voi myöntää olevansa ihan väärässä, niin tekee teistä vieläkin enemmän, säälittävyyden lisäksi tyhmän myöskin.
Joten miksi ette pysyisi kokonaan poissa, vaiko haluatte niin paljon poistettavaksi muonavahvuudesta, että on ihan pakko availla tyhjää päätänne yhä edelleen??? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Säälittävå olet ja erityisesti kun ei voi myöntää olevansa ihan väärässä, niin tekee teistä vieläkin enemmän, säälittävyyden lisäksi tyhmän myöskin.
Joten miksi ette pysyisi kokonaan poissa, vaiko haluatte niin paljon poistettavaksi muonavahvuudesta, että on ihan pakko availla tyhjää päätänne yhä edelleen???Taas hyvä. Lyhyessä tekstissä saat asiasi paljon paremmin sanottua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas hyvä. Lyhyessä tekstissä saat asiasi paljon paremmin sanottua.
Te ette, koska piilovittuilunne ampuu aina ohi 🤣🤣🤣🤣🤣
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)755424Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu172406- 261937
- 471638
- 121581
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51378- 91287
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa91259"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71219- 141183