Mitä juutalaiset opettivat venäläisille

Venäläisten suhtautuminen juutalaisiin on aina ollut melko monimutkainen. Samaan aikaan venäläiset ovat tietämättään omaksuneet paljon tästä kansasta vuosisatojen rinnakkaiselon aikana. Tämä pätee erityisesti kulttuurisiin vaikutteisiin.

Mistä juutalaiset tulivat Venäjältä
Uskotaan, että juutalaiset alkoivat vaeltaa Venäjän alueelle I-II vuosisadalla Palestiinasta ja Khazar Khaganatesta, jossa juutalaisuus oli yksi virallisista uskonnoista. Khazar Khaganate romahti, juutalaiset muuttivat läntisille alueille, mukaan lukien Muinaisen Venäjän ja Puolan alueelle.

1800-luvun loppuun mennessä Venäjällä asui noin viisi ja puoli miljoonaa juutalaista - tämä oli 80% heidän kokonaismäärästään maailmassa. Pohjimmiltaan he elivät "asutuksen kalpeassa", mikä ei ollut vain eräänlainen syrjinnän muoto, vaan myös juutalaisen yhteisön suojelemisen muoto ulkoisilta vaikutuksilta. Juutalaisilla oli myös omat etuoikeutensa: aluksi heitä ei otettu armeijaan, he eivät maksaneet veroja, heille sallittiin muun muassa tislaus, panimo, monet käsityöt ja kaupat.

Joiltakin juutalailta poistettiin oikeuksien rajoituksia. Tämä koski ei-juutalaisia, ensimmäisen killan kauppiaita, hammaslääkäreitä, apteekkeja, ensihoitajaa, mekaanikkoja, virkailijoita sekä korkeakouluista valmistuneita.

Tietenkin juutalainen kulttuuri vaikutti alusta alkaen eurooppalaiseen ja erityisesti venäläiseen. Mistä näkökohdista puhumme?

Keittiö
Juutalainen keittiö on synteesi monista kulinaarisista kulttuureista, joiden kanssa juutalaiset ovat joutuneet kosketuksiin. Se sisältää itäeurooppalaisen, keskieurooppalaisen, välimerellisen, saksalaisen ja espanjalaisen keittiön ruokia. Pääasia on, että ruoan tulee olla kosher. Juutalaisilla on myös omat ruoat, joista on tullut olennainen osa venäläistä keittiötä - kanaliemi, suolakurkkuborssi, papukeitto, tsimet, täytetty kala, jauheliha, kana- ja hanhenmaksapasteet, munakoisokaviaari, piparjuuri...

musiikkia ja tanssia
Juutalaiset musiikilliset perinteet ovat vaikuttaneet kaikkien juutalaisten asuinmaiden musiikkiin. Esimerkiksi Itä-Euroopan juutalaisilla on sellainen musiikillinen suunta kuin klezmer - perinteinen kansanmusiikki. Tanssiminen klezmerien musiikin tahdissa oli pakollinen osa hääseremonioita juutalaisissa stetleissä. Uskotaan, että Venäjällä klezmer vaikutti urbaanin romanssin genreen sekä moderniin chansoniin.

Tiede, taide, kirjallisuus, urheilu
Kuuluisten venäläisten tiedemiesten, kirjailijoiden, runoilijoiden, säveltäjien, taiteilijoiden, juutalaisten urheilijoiden luettelointi voi olla hyvin, hyvin pitkä. Millaista olisi kirjallisuutemme ilman Pasternakia ja Mandelstamia, Babelia ja Khodasevichiä, Bagritskia ja Brodskia, maalausta ilman Levitania tai Chagallia, musiikkia ilman Utyosovia, Bernejä, Dunajevskia, Vysotskia, tiedettä ilman Mechnikovia, Landauta, Ginzburgia, Perelmania, balettia ilman Plisetskajaa, elokuvaa ja teatteri - ilman Ranevskaya, Zakharov, Raikin, Gaft, Shirvindt, Mironov, Vitsin, Yarmolnik, shakki - ilman Botvinnik, Tal, Spassky, Korchnoi, Kasparov? Ja tämä on juuri venäläistä kulttuuria, tiedettä ja urheilua, joille kaikki edellä mainitut antoivat lahjakkuutensa, voimansa ja inspiraationsa ...

Varkaiden ammattikieltä
Laulusta ei saa sanaa irti. Hepreasta ja jiddishistä otetut termit ovat niin sanotun "fenin" taustalla - erikoiskieli, jolla "varkaat" puhuvat keskenään. Muuten, Die Blatte jiddishin kielellä tarkoittaa "arkkia", "paperia", "muistiinpanoa". Varkaiden ammattikielessä tämä tarkoittaa "omaa", rikolliseen maailmaan kuuluvaa. Sana "fraer" tulee sanasta Frej, joka tarkoittaa "vapautta" jiddishin ja saksan kielellä. Tämä on joku, joka ei kuulu varkaiden maailmaan. Shmon - "etsi", heprean sanasta shmona ("kahdeksan"). Tosiasia on, että Venäjän tsaarivankiloissa sellit etsittiin kahdeksalta illalla vankien illallisella. Xiva - "asiakirja", samanlaista sanaa käyttää Ashkenazi. Freebie - "ilmainen" - tulee sanasta "chalav" (hepreaksi - "maito"). 1800-luvulla Venäjän juutalaiset keräsivät "dmey halav" - "rahaa maidosta" Palestiinan juutalaisille.

Huumori
Niin kutsutun juutalaisen huumorin alkuja löytyy Toorasta ja midrashimista. Arkielämässä se kehittyi rikkaana suullisena perinteenä. Juutalaiset ovat aina eronneet kyvystään nauraa itselleen, mitä muut kansat eivät voineet kuin ottaa heiltä.

Huumori auttaa juutalaisia ​​kohtaamaan vaikeimmat elämäntilanteet. Eikä turhaan juutalaiset vitsit ole niin suosittuja venäläisten keskuudessa. Ne opettavat meitä suhtautumaan elämään viisaalla optimismilla.