Kissat ja fonetiikka

loco

Tiesittekö tätä:

Tutkittaessa ihmisen ja eläimen kuuloluita, on saatu selville, että ne eroavat toisistaan suuresti ja että ihminen on ainut eläin, jolla on hermostolliset resurssit tulkita ihmisäänteitä?

Täällä oli joskus hereillä keskustelun tynkä siitä, että joidenkin omistajien kissat osaisivat tiettyjä sanoja. Keskustelu oli huvittava ja oli järkyttävää huomata, kuinka moni oli tosissaan ja uskoi todella kissansa puhuvan. Käytännössähän tämä on jo anatomisesti puhdas mahdottomuus: evoluution aikana ihmisellä on vastoin kaikkia muita sukulaisiaan ja nisäkkäitä kurkunpää laskeutunut niin paljon alaspäin, että se on mahdollistanut äänihuulien käyttöönoton. Tämä merkitsi kehityksellisesti sitä, että ihminen ei enää pystynyt hengittämään ja juomaan/syömään --> nielaisemaan samanaikasesti, mikä puolestaan onnistuu muilta eläimiltä. Mikään muu eläin ei siis voi muodostaa sanoja tai muita äänteitä, koska millään muulla eläimellä ei ole vastaavaa puhe-elimistöä - ei hermostollista, eikä fysiologista.

Kissa - kuten muutkaan eläimet - ei ymmärrä sanoja, eikä puhetta. On todettu, että puhetta tuotetaan ja havaitaan samoilla mekanismeilla ja siis vaativat toisensa. Sen sijaan kissa voi oppia tulkitsemaan aina samankaltaisina toistuvat omistajansa eleet, liikkeet ja äänenpainon ennen tiettyjä rutiineja. Mutta tosiasia on, ettei kissa kykene tuottamaan eikä tulkitsemaan ihmisen äänteitä tai sanoja.

44

1872

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • asdasd

      Sanoo nuo tutkimukset nyt mität tahansa, niin kyllä meidän kissat muutaman sanan ymmärtää. Ja testattu on erilaisin äänenpainoin ja täysin erilaisissa tilanteissa.

    • ihan selviö

      Kyllähän sen nyt idiootimpikin tietää ettei muut kuin ihmiset pysty puhumaan. Mutta moni eläin oppii tuntemaan tietyt sanat, ei siis välttämättä niin että ruoka tarkoittaa juuri ruokaa tai tuoli tuolia, mutta sen että tietyn kuuloinen ääni tarkoittaa kissalle tiettyä asiaa, eli kissa voi oppia että tänne tarkoittaa samaa kuin että nyt on ruokaa tarjolla.

      • loco

        ..niin, sitä kutsutaan taas ehdollistumiseksi.


      • loco

        Ilmeisesti kissan omistajat ovat sitten tavallista idiootimpaa kansaa, sillä täällä ihan oikeasti taannoin keskusteltiin siitä, että mitä kakkia sanoja kunkin kissa osaa! Avaus oli otsikolla "se puhuukin mulle!" ja sen ilmestyttyä ajattelin, että kohta se kirjoittaja pudotetaan valtaisalla naurunrämäkällä alas luuloistaan maan tasalle, mutta ei: vastauksia tuli kymmenkunta ja kaikki niistä puolsivat tätä totuutta, että kissa todella osaa joitain sanoja ja kykenee puhumaan. Voi luoja, sanon minä. Kyllä joillain voi mennä yli!


      • jep jep
        loco kirjoitti:

        Ilmeisesti kissan omistajat ovat sitten tavallista idiootimpaa kansaa, sillä täällä ihan oikeasti taannoin keskusteltiin siitä, että mitä kakkia sanoja kunkin kissa osaa! Avaus oli otsikolla "se puhuukin mulle!" ja sen ilmestyttyä ajattelin, että kohta se kirjoittaja pudotetaan valtaisalla naurunrämäkällä alas luuloistaan maan tasalle, mutta ei: vastauksia tuli kymmenkunta ja kaikki niistä puolsivat tätä totuutta, että kissa todella osaa joitain sanoja ja kykenee puhumaan. Voi luoja, sanon minä. Kyllä joillain voi mennä yli!

        Kyllä minuakin tuo kyseinen ketju nauratti. Uskon kyllä että kissa oppii tunnistamaan sanoja (siis äänensävyjä, -painoja ja äänteitä) mutta ettäkö kissa itse puhuisi omistajilleen!? Hahaa.. :D


      • +++++
        loco kirjoitti:

        Ilmeisesti kissan omistajat ovat sitten tavallista idiootimpaa kansaa, sillä täällä ihan oikeasti taannoin keskusteltiin siitä, että mitä kakkia sanoja kunkin kissa osaa! Avaus oli otsikolla "se puhuukin mulle!" ja sen ilmestyttyä ajattelin, että kohta se kirjoittaja pudotetaan valtaisalla naurunrämäkällä alas luuloistaan maan tasalle, mutta ei: vastauksia tuli kymmenkunta ja kaikki niistä puolsivat tätä totuutta, että kissa todella osaa joitain sanoja ja kykenee puhumaan. Voi luoja, sanon minä. Kyllä joillain voi mennä yli!

        Hei ihan totta, älä nyt noin vakavasti ota kissaihmisten juttuja kissojensa kanssa!!!!
        Ihan rauhassa voin tunnustautua idiootiksi, jos se sinua lohduttaa, mutta juttelen kissani kanssa ja ymmärrämme toisiamme vallan mainiosti :)Pikkuisen huumoria, ei tämä elämä niiiiin vakavaa ole, että kannattaa mokomasta pulttia ottaa. Ja ihan vinkkinä, älä ihmeessä lue.


      • loco
        +++++ kirjoitti:

        Hei ihan totta, älä nyt noin vakavasti ota kissaihmisten juttuja kissojensa kanssa!!!!
        Ihan rauhassa voin tunnustautua idiootiksi, jos se sinua lohduttaa, mutta juttelen kissani kanssa ja ymmärrämme toisiamme vallan mainiosti :)Pikkuisen huumoria, ei tämä elämä niiiiin vakavaa ole, että kannattaa mokomasta pulttia ottaa. Ja ihan vinkkinä, älä ihmeessä lue.

        Mistäs minä pulttia olen ottanut? Tai ottanut jotain kamalan vakavasti? Totesin vaan, miten asiat ovat ja mistä ihmiset täällä keskustelevat... Vähän ylireagoiva ja siksi hämäävä viesti sinulla. ;)


    • ja maumau

      ehdllistumista, ymmärtämistä tai mitä tahansa. onko sen niin väliä kunhan yhteys toimii.

      kun sanoo kiskis niin pää kääntyy ja vastaa murnau

      kun vislaa ja huutaa nimellä ilmestyy juuri se kyseinen katti, ei sen veli tai emo. on se sitten miten vaan, niin mukavaa se on

      • --*--

        ..ei todellakaan osaa puhua mitenkään, mutta sanoja se kyllä ymmärtää.

        Minusta kissa ymmärtää jotain sanoja, mutta puhumaan ei se kyl osaa.

        Jos saatte kissanne puhumaan niin wau 10 pistetä ja papukaijamerkki. Mutta jos aat kissan ymmärtämään sanoja niin minusta se ei ole mahdotonta. Oma kissani ymmärtää joitain sanoja (ainakin usko)...!


    • :):):)

      Joo ei kissat osaa puhua,mutta mistä johtuu kun omistan kaksi kissaa ja molemmat tuntee oman nimensä kun niistä puhutaan tai niitä kutsutaan?esim jos kissani nukkuu ja sanon sen nimen se herää ja maukaisee kysymykseksi...:)Muutenkin ne aina kääntävät päänsä jos kuulevat nimensä...En minäkään siihen usko että kissoille voisi opettaa sanoja, mutta nimensä nuo ainakin tunnistavat.

    • Tabby

      Juu ei, ei kissa puhu samalla tavalla kuin ihminen, sehän puhuu kissaa ;) Sitä kun oppii tulkitsemaan, niin jopa aukeavat tiet kissojen ajatusmaailmaan - tai sitten eivät ;)

      Minä tiedän omien kissojeni äänensävyistä, äänenpainoista ja äänteistä, mitä ne kulloinkin tarkoittavat. Erilaisia äänteitä käytetään erilaisissa tilanteissa, esim. suuttuessaan yksikään kissaa ei varmasti käytä samoja äänteitä kuin kerjätessään ruokaa.

      Tuskinpa mikään eläin osaa puhua meidän kieltämme, omaansa ne kyllä puhuvat sitäkin taitavammin. Eihän papukaijakaan puhu, se vain oppii matkimaan puhetta. Kissojen jotkin äänteet muistuttavat ihmisten sanoja, esim. Peku jutteli sunnuntaina autossa että "JOO!" ja kun kysyin että mitä sinä siellä itsekesi höpötät, kissa vastasi "JOOJOOJOO!" :D En kuitenkaan oleta, että Peku olisi tarkottanut vasta että joo, vaan lähinnä jotakin siihen suuntaan, että "No sitä vaan kun sä ajat tolleen toisten autojen ohi, että heikompia hirvittää ja täällä on kuuuuuuma. Että sitä mä vaan täällä huutelen, enkä edes yksikseni puhu." Tänään Lakulla oli hauska ilme, kun sanoin avokille, ettei kissojen olohuoneessa olevaan ruokakuppiin nyt laiteta ruokaa ja totesin, että ollaan siitä Lakun kanssa keskusteltu. Jos Laku osaisi puhua, se olisi ihan varmasti sanonut "Niin joo. Siis SÄ keskustelit, SÄ päätit. MÄ en sopinut yhtään mitään ja olen tota sun yksipuolista sopimustas vastaan."

      Meillä kyllä kissat tunnistavat paljon sanoja, mm. omat nimensä. Jos kissa ei lainkaan ymmärrä puhetta, esim. omaa nimeään, niin selitäpä mistä johtuu, että kun toisesta huoneesta huudan vaikkapa Pekua, Peku tulee pian juoksujalkaa katsomaan ja vieläpä vastaa minulle tullessaan. Tai se, että kun huudan toisesta huoneesta Lakua, tulee vain Laku eikä Peku. Eiväthän ne voi tunnistaa omia nimiään, jotka vielä ovat varsin lähellä toisiaan ja lopput samaan tavuun ;)

      • loco

        Uskon, että minun ei kannata puida asiaa enempää sinun kanssasi, koska luen jo tekstistäsi, että pidät kissoistasi ehkä hivenen liikaakin.. siis ei millään pahalla. Tarkoitan sitä, että en voi saada sinua ymmärtämään kantaani, koska olet "sokeutunut" näkemään asian tietyllä tavalla, tai kasvanut näkemään kissat parempina tai ihmeelllisempänä kuin mitä ne todellisuudessa ovat ja unohtanut, että kyseessä on eläin. Tästä keskustelen alempaa. En siis halua sanoa nyt yhtään mitään pahaa, jos tämä siltä kuulostaa. :) Mutta tosiasiahan on, ettei sinun kissasi tajunnut tuon taivaallista siitä, mitä keskustelit poikaystäväsi kanssa kissasi ruokakupista. :)


      • Tabby
        loco kirjoitti:

        Uskon, että minun ei kannata puida asiaa enempää sinun kanssasi, koska luen jo tekstistäsi, että pidät kissoistasi ehkä hivenen liikaakin.. siis ei millään pahalla. Tarkoitan sitä, että en voi saada sinua ymmärtämään kantaani, koska olet "sokeutunut" näkemään asian tietyllä tavalla, tai kasvanut näkemään kissat parempina tai ihmeelllisempänä kuin mitä ne todellisuudessa ovat ja unohtanut, että kyseessä on eläin. Tästä keskustelen alempaa. En siis halua sanoa nyt yhtään mitään pahaa, jos tämä siltä kuulostaa. :) Mutta tosiasiahan on, ettei sinun kissasi tajunnut tuon taivaallista siitä, mitä keskustelit poikaystäväsi kanssa kissasi ruokakupista. :)

        No väitinkö että kissa tajusi mistä keskustelimme? Totesin vain, mitä se EHKÄ olisi sanonut, jos olisi osannut puhua. Onpa tämä sinulle vakava asia. Yhtään ei saa huumoria laittaa peliin.

        Äläkä sinä rupea siellä yhtään arvostelemaan sitä, minkä verran olen kissoihini kiintynyt. Enkä todellakaan ole unohtanut, että kissa on eläin. En ole unohtanut sitäkään, että ihminen on eläin. Sinä taas olet tainnut unohtaa sen ja pidät ihmistä vielä muita eläimiä korkeammassa asemassa. Onko ihminen muita eläimiä parempi esim. käyttäessään vaatteita koska häpeää kulkea alasti? Onko ihmisellä varmasti kaikkein kehittynein kieli ja kommunikointi?

        Et ole vielä antanut vastausta siihen, miksi kissamme osaavat tulla toisesta huoneesta kun kutsun jompaa kumpaa nimeltä. Nyt voit vastata siihenkin, haluan tietää. Jos kissa ei kerran ymmärrä puhetta eikä tajua ihmisen puheesta siis yksinkertaisesti mitään vaan kuulee sen ehkä jopa epämääräisenä sössötyksenä, miksi Laku tulee vain ja ainoastaan silloin kun huudan Lakua? Miksi Peku tulee vain ja ainoastaan silloin kun huudan Pekua? Miksi tämä toimii myös ulkoillessa? Jos avomieheni on vaikkapa Pekun kanssa toisella puolella taloa ja minä huudan Pekua toisella puolella, Peku juoksee luokseni, Laku ei kiinnitä asiaan minkäänlaista huomiota. Kun sanon vaikkapa kuiskaamalla Laku, kääntyy Laku katsomaan ja usein vielä vastaa "kurrr".

        Vastaapa samalla siihen, miksi Peku osaa noutaa leluja pyynnöstä. Kun heitän lelun ja pyydän Pekua noutamaan sen, se todellakin noutaa (noh, ei ihan joka kerta, välillä lelu unohtuu matkalle mutta eihän Peku mikään koira olekaan - onneksi). Jos taas heitän lelun, mutten pyydä noutamaan sitä, Peku ei tuo sitä takaisin. Kumpaakaan juttua en ole opettanut esim. makupalojen avulla.


      • Feline
        Tabby kirjoitti:

        No väitinkö että kissa tajusi mistä keskustelimme? Totesin vain, mitä se EHKÄ olisi sanonut, jos olisi osannut puhua. Onpa tämä sinulle vakava asia. Yhtään ei saa huumoria laittaa peliin.

        Äläkä sinä rupea siellä yhtään arvostelemaan sitä, minkä verran olen kissoihini kiintynyt. Enkä todellakaan ole unohtanut, että kissa on eläin. En ole unohtanut sitäkään, että ihminen on eläin. Sinä taas olet tainnut unohtaa sen ja pidät ihmistä vielä muita eläimiä korkeammassa asemassa. Onko ihminen muita eläimiä parempi esim. käyttäessään vaatteita koska häpeää kulkea alasti? Onko ihmisellä varmasti kaikkein kehittynein kieli ja kommunikointi?

        Et ole vielä antanut vastausta siihen, miksi kissamme osaavat tulla toisesta huoneesta kun kutsun jompaa kumpaa nimeltä. Nyt voit vastata siihenkin, haluan tietää. Jos kissa ei kerran ymmärrä puhetta eikä tajua ihmisen puheesta siis yksinkertaisesti mitään vaan kuulee sen ehkä jopa epämääräisenä sössötyksenä, miksi Laku tulee vain ja ainoastaan silloin kun huudan Lakua? Miksi Peku tulee vain ja ainoastaan silloin kun huudan Pekua? Miksi tämä toimii myös ulkoillessa? Jos avomieheni on vaikkapa Pekun kanssa toisella puolella taloa ja minä huudan Pekua toisella puolella, Peku juoksee luokseni, Laku ei kiinnitä asiaan minkäänlaista huomiota. Kun sanon vaikkapa kuiskaamalla Laku, kääntyy Laku katsomaan ja usein vielä vastaa "kurrr".

        Vastaapa samalla siihen, miksi Peku osaa noutaa leluja pyynnöstä. Kun heitän lelun ja pyydän Pekua noutamaan sen, se todellakin noutaa (noh, ei ihan joka kerta, välillä lelu unohtuu matkalle mutta eihän Peku mikään koira olekaan - onneksi). Jos taas heitän lelun, mutten pyydä noutamaan sitä, Peku ei tuo sitä takaisin. Kumpaakaan juttua en ole opettanut esim. makupalojen avulla.

        Tämä on Tabby vakava asia, ei yhtään huumoria ;)

        Kiinnostaisi tietää onko aloittajalla itsellään kissaa? Jollei ole niin ei hän ole mikään sanomaan ettei kissa ymmärrä jne. Tai voihan olla ettei hänellä ole tarpeeksi aikaa kissalleen. Itse olen ensimmäistä vuotta elämästäni lukuunottamatta ollut tauotta kissojen kanssa, ja oppinut lukemaan ääniä ja eleitä. Eikä siihen kyllä varmasti tarvita 21 vuotta että sen oppii ;)

        Sitten kun aloittaja on vastannut Tabbyn kysymyksiin kissan ymmärtämistä sanoista niin minä voin kysyä omani: eli kissat tulevat myös vain se jota kutsuu, vastaa myöskin "kurr" tms vaikka vain kuiskaisi nimen.

        Mistä kissani tietää tulla viereeni kyselemään jos lausun vahingossa sanan "perhonen", jos se ei sanaa tunnista ja osaa yhdistää sitä siihen lentelevään ötökkään johon se on hulluna?

        Miksi kissa tulee sisälle, vain se kissa jonka nimen sanoo ennen sanaa "sisälle" jollei se tiedä mitä se tarkoittaa?

        Miksi toinen kissani on käskystä hiljaa vaikkei korota ääntään näin sanoessaan?

        Milläs aloittaja pystyy tutkimaan ja todistamaan väitteensä todeksi? Ainoa minkä voi todeta on se ettei kissa muodosta samanlaisia sanoja kuin ihminen..


      • loco
        Tabby kirjoitti:

        No väitinkö että kissa tajusi mistä keskustelimme? Totesin vain, mitä se EHKÄ olisi sanonut, jos olisi osannut puhua. Onpa tämä sinulle vakava asia. Yhtään ei saa huumoria laittaa peliin.

        Äläkä sinä rupea siellä yhtään arvostelemaan sitä, minkä verran olen kissoihini kiintynyt. Enkä todellakaan ole unohtanut, että kissa on eläin. En ole unohtanut sitäkään, että ihminen on eläin. Sinä taas olet tainnut unohtaa sen ja pidät ihmistä vielä muita eläimiä korkeammassa asemassa. Onko ihminen muita eläimiä parempi esim. käyttäessään vaatteita koska häpeää kulkea alasti? Onko ihmisellä varmasti kaikkein kehittynein kieli ja kommunikointi?

        Et ole vielä antanut vastausta siihen, miksi kissamme osaavat tulla toisesta huoneesta kun kutsun jompaa kumpaa nimeltä. Nyt voit vastata siihenkin, haluan tietää. Jos kissa ei kerran ymmärrä puhetta eikä tajua ihmisen puheesta siis yksinkertaisesti mitään vaan kuulee sen ehkä jopa epämääräisenä sössötyksenä, miksi Laku tulee vain ja ainoastaan silloin kun huudan Lakua? Miksi Peku tulee vain ja ainoastaan silloin kun huudan Pekua? Miksi tämä toimii myös ulkoillessa? Jos avomieheni on vaikkapa Pekun kanssa toisella puolella taloa ja minä huudan Pekua toisella puolella, Peku juoksee luokseni, Laku ei kiinnitä asiaan minkäänlaista huomiota. Kun sanon vaikkapa kuiskaamalla Laku, kääntyy Laku katsomaan ja usein vielä vastaa "kurrr".

        Vastaapa samalla siihen, miksi Peku osaa noutaa leluja pyynnöstä. Kun heitän lelun ja pyydän Pekua noutamaan sen, se todellakin noutaa (noh, ei ihan joka kerta, välillä lelu unohtuu matkalle mutta eihän Peku mikään koira olekaan - onneksi). Jos taas heitän lelun, mutten pyydä noutamaan sitä, Peku ei tuo sitä takaisin. Kumpaakaan juttua en ole opettanut esim. makupalojen avulla.

        Höh. Vaikka sanoin, ettei pahalla, niin silti suututtiin. Ei saa ottaa niin tosissaan, ei saa ottaa niin vakavasti. ;)

        Hmmm. Mistäköhän sitä alottaisi... Edelleenkin sanon, että uskon, että on turhaa alkaa puimaan tätä asiaa, koska koko jutun takana on niin valtavat määrät tietoa, että väistämättä yksi asia johtaa aina toisen asian käsittelyyn, eikä loppuun päästä koskaan. Esimerkiksi Feline taisi kysyä, että miten voin tietää tietoni varmaksi ja siihen voisin sanoa, että jos on liuta enemmän tai vähemmän taidokkaita tutkijoita, he varmasti saavat kehitettyä hyvinkin paikkansa pitävää tietoa ihmisen ja eläimen eroista. Sitten vuorostaan Tabby kysyisi, että mitenkäs ne tutkijat muka kykenee mittaamaan niitä eroja ja siihen sanoisin ehkä, että tutkimalla aivoja ja aivokuorta eritoten, jolloin joku haluaisi tietää, miten se on mahdollista ja johon voisin sanoa, että elektrofagialla, sähkösysäyksin tai aivovaurioiden myötä. Lopulta jonkun asian selittäminen vaatisi niin paljon aikaa, kirjaimia ja vaivaa, ettei minun auttaisi muuta kuin lähettää teille kaikille kopiot oppimateriaalistani ja elää siinä toivossa, että te jaksatte lukea sen kaiken, vaikka teksti on asiaan perehtymättömälle varsin kuivaa ja vaikeaa. Asiaan siitä huolimatta.

        Juuh, kyllä minunkin Natani nimensä tunnistaa, mutta sille se ei ole sen nimi. Sanassa "Nata" kissani ei kuule mitään muuta kuin omistajansa suusta tulleen hälyryöpyn, joka merkitsee sille mukavaa asiaa. Kissa ei kuule fonologisia variantteja, ei tunnista vokaaleja eikä konsonantteja. Lisäksi kissa ei koe samankaltaista minää, kuten ihminen, joten kissalle sen nimi ei ole asia, joka tarkoittaa juuri sitä itseään. Kissalle ei ole itseään. Minun kissalleni sana "Nata" merkitsee erinäisiä asioita, joista suurinta osaa en tietenkään voi sanoa varmaksi, mutta kuta kuinkin voisin sen kuvitella merkitseväni kissalle jotakin kivaa: se muistaa, että tuon äänen jälkeen se saa paijauksia, ehkä ruokaa, ehkä leikkiä. Se muistaa, että tuon sanan - äänen - jälkeen tapahtuu jotakin, mihin se liittyy tai jotakin, missä se on huomion kohteena. Sitä vastoin kissani EI tiedä, että "Nata" on sen nimi ja että se tarkoittaa hänen fyysistä ja henkistä kokonaisuuttaan. Ihmiselle nimi siis merkitsee edellä mainittua, kissalle se merkitsee konkreettisia asioita. Kyse on siis tässäkin ehdollistumisesta: kun koiralle aina soitetaan kelloa ennen ruokailua, alkaa jo pelkkä kellon ääni ajan kanssa tuottaa koiralle ruuan aiheuttamia fyysisiä toimintoja, kuten vaikkapa syljen erityksen, vaikka kello sinänsä todellisuudessa olisi ehkä vähintä, mikä saisi koiran ruokahalun heräämään. Yhtälailla kellon ääni voisi tässä tapauksessa olla koiran nimi. On aivan sama, onko eläimen nimi ihmisen tuottama foneettinen "häly", vaiko lehmänkellon kalkatus. Molemmat äänet ovat sinänsä lemmikille merkityksettömiä luonnostaan, mutta ehdollistamisella nämä äänet voidaan saada eläimelle hyvinkin rakkaiksi - tai pelottaviksi.

        Feline taisi sanoa senkin, ettei minulla ole ollut tarpeeksi aikaa kissalleni. Voi kuitenkin olla, että minulla on ollut enemmän aikaa kissalleni kuin teillä; minulla on ollut aikaa irtautua omasta subjektiivisestä kokemuksestani sen vaikeudesta huolimatta ja yrittää nähdä maailma kissani tavoin ja miettiä, miten se käsittelee elämää ja kokemaansa, kun sen käytössä ei ole juuri mitään niistä mekanismeista, millä me aistimme maailmaa. Minulla on ollut aikaa muistaa, ettei kissa ole ihminen millään tavoin ja minulla on ollut aikaa lukea tietoa kissasta luontokappaleena. Minulla on ollut aikaa olla inhimillistämättä kissaani ja kunnioittaa sen kaikkia keinoja olla olemassa eläimenä tässä vaikeassa maailmassa, jossa ei edes kaikki ihmiset selviä hengissä. Minulla on ollut aikaa miettiä ja todeta, ettei eläin todellisuudessa ole yhtään inhimillinen, ei ajatuksineen eikä olemuksineen, koska sillä ei ole niitä ja silti, siitäkin huolimatta tuo elegantti olento on tullut yhtä pitkälle ihmisen kanssa, muu eliökunta mukaan lukien.

        Kyllä, ihmisellä on kaikkein kehittynein kieli ja kommunikointi, sehän on fakta. Luulin, että se opitaan jo ala-asteella? Ihminen on ainoa eläin, joka kykenee jättämään jälkeensä tietoa ja taitoa vielä kuolemansa jälkeen, suurin ansio lienee kirjoituskyvyn, mitä ei millään muulla eläimellä ole. Jos haluttaisiin tehdä eläintä edustava ihminen, vaikkapa kissaa edustava, tavalliseen ihmiseen verrattuna tälläinen ihminen olisi yksikielinen, kun sitä vastoin originelli ihminen olisi kaksi, ellei jopa kolmikielinen. Siitä huolimatta, että ihminen on kehittynein eläin tietyissä asioissa, ei tarkoita sitä, että ihminen olisi ylivoimainen; ihminen on hyvä yleiseläin - se kykenee uimaan, kiipeämään, juoksemaan, konttaamaan ja ties mitä muuta, mihin kaikkeen jokin muu eläinrotu on kykenemätön. Sitä vastoin jokin muu eläin saattaa olla parempi uimaan ihmistä, mutta ei kuitenkaan osaa edes alkeita kiipeämisestä. Pähkinän kuoressa, ihminen on vähän hyvä kaikessa, eläin on erityisen hyvä rodulleen ominaisissa tehtävissä. Ihmisen taas erottaa kaikista eläimistä puhe- ja kirjoituskyky.

        En voi kertoa sinulle Tabby, miksi kissasi hakee lelua, mutta niin et voi sinäkään. Kukaan tai mikään ihminen ei voi päästä niin syvälle kissan elämään tai maailmaan, että osaisi varmuudella kertoa sen kaikki motiivit tietyssä tilanteessa tai luetella sen tarkoitusperät poikkeuksetta arjen rutiineissa, kun tieto ei koske kissan fysiikkaa. Ylempiin aivotoimintoihin ei pääse käsiksi ihminenkään. Jos joku väittää olevansa tälläinen ihminen, hänen täytyy olla kissa ihmisen asussa tai sitten hän on vain ihminen, joka ei kunnioita kissan eläimellisyyttä.


      • Feline
        loco kirjoitti:

        Höh. Vaikka sanoin, ettei pahalla, niin silti suututtiin. Ei saa ottaa niin tosissaan, ei saa ottaa niin vakavasti. ;)

        Hmmm. Mistäköhän sitä alottaisi... Edelleenkin sanon, että uskon, että on turhaa alkaa puimaan tätä asiaa, koska koko jutun takana on niin valtavat määrät tietoa, että väistämättä yksi asia johtaa aina toisen asian käsittelyyn, eikä loppuun päästä koskaan. Esimerkiksi Feline taisi kysyä, että miten voin tietää tietoni varmaksi ja siihen voisin sanoa, että jos on liuta enemmän tai vähemmän taidokkaita tutkijoita, he varmasti saavat kehitettyä hyvinkin paikkansa pitävää tietoa ihmisen ja eläimen eroista. Sitten vuorostaan Tabby kysyisi, että mitenkäs ne tutkijat muka kykenee mittaamaan niitä eroja ja siihen sanoisin ehkä, että tutkimalla aivoja ja aivokuorta eritoten, jolloin joku haluaisi tietää, miten se on mahdollista ja johon voisin sanoa, että elektrofagialla, sähkösysäyksin tai aivovaurioiden myötä. Lopulta jonkun asian selittäminen vaatisi niin paljon aikaa, kirjaimia ja vaivaa, ettei minun auttaisi muuta kuin lähettää teille kaikille kopiot oppimateriaalistani ja elää siinä toivossa, että te jaksatte lukea sen kaiken, vaikka teksti on asiaan perehtymättömälle varsin kuivaa ja vaikeaa. Asiaan siitä huolimatta.

        Juuh, kyllä minunkin Natani nimensä tunnistaa, mutta sille se ei ole sen nimi. Sanassa "Nata" kissani ei kuule mitään muuta kuin omistajansa suusta tulleen hälyryöpyn, joka merkitsee sille mukavaa asiaa. Kissa ei kuule fonologisia variantteja, ei tunnista vokaaleja eikä konsonantteja. Lisäksi kissa ei koe samankaltaista minää, kuten ihminen, joten kissalle sen nimi ei ole asia, joka tarkoittaa juuri sitä itseään. Kissalle ei ole itseään. Minun kissalleni sana "Nata" merkitsee erinäisiä asioita, joista suurinta osaa en tietenkään voi sanoa varmaksi, mutta kuta kuinkin voisin sen kuvitella merkitseväni kissalle jotakin kivaa: se muistaa, että tuon äänen jälkeen se saa paijauksia, ehkä ruokaa, ehkä leikkiä. Se muistaa, että tuon sanan - äänen - jälkeen tapahtuu jotakin, mihin se liittyy tai jotakin, missä se on huomion kohteena. Sitä vastoin kissani EI tiedä, että "Nata" on sen nimi ja että se tarkoittaa hänen fyysistä ja henkistä kokonaisuuttaan. Ihmiselle nimi siis merkitsee edellä mainittua, kissalle se merkitsee konkreettisia asioita. Kyse on siis tässäkin ehdollistumisesta: kun koiralle aina soitetaan kelloa ennen ruokailua, alkaa jo pelkkä kellon ääni ajan kanssa tuottaa koiralle ruuan aiheuttamia fyysisiä toimintoja, kuten vaikkapa syljen erityksen, vaikka kello sinänsä todellisuudessa olisi ehkä vähintä, mikä saisi koiran ruokahalun heräämään. Yhtälailla kellon ääni voisi tässä tapauksessa olla koiran nimi. On aivan sama, onko eläimen nimi ihmisen tuottama foneettinen "häly", vaiko lehmänkellon kalkatus. Molemmat äänet ovat sinänsä lemmikille merkityksettömiä luonnostaan, mutta ehdollistamisella nämä äänet voidaan saada eläimelle hyvinkin rakkaiksi - tai pelottaviksi.

        Feline taisi sanoa senkin, ettei minulla ole ollut tarpeeksi aikaa kissalleni. Voi kuitenkin olla, että minulla on ollut enemmän aikaa kissalleni kuin teillä; minulla on ollut aikaa irtautua omasta subjektiivisestä kokemuksestani sen vaikeudesta huolimatta ja yrittää nähdä maailma kissani tavoin ja miettiä, miten se käsittelee elämää ja kokemaansa, kun sen käytössä ei ole juuri mitään niistä mekanismeista, millä me aistimme maailmaa. Minulla on ollut aikaa muistaa, ettei kissa ole ihminen millään tavoin ja minulla on ollut aikaa lukea tietoa kissasta luontokappaleena. Minulla on ollut aikaa olla inhimillistämättä kissaani ja kunnioittaa sen kaikkia keinoja olla olemassa eläimenä tässä vaikeassa maailmassa, jossa ei edes kaikki ihmiset selviä hengissä. Minulla on ollut aikaa miettiä ja todeta, ettei eläin todellisuudessa ole yhtään inhimillinen, ei ajatuksineen eikä olemuksineen, koska sillä ei ole niitä ja silti, siitäkin huolimatta tuo elegantti olento on tullut yhtä pitkälle ihmisen kanssa, muu eliökunta mukaan lukien.

        Kyllä, ihmisellä on kaikkein kehittynein kieli ja kommunikointi, sehän on fakta. Luulin, että se opitaan jo ala-asteella? Ihminen on ainoa eläin, joka kykenee jättämään jälkeensä tietoa ja taitoa vielä kuolemansa jälkeen, suurin ansio lienee kirjoituskyvyn, mitä ei millään muulla eläimellä ole. Jos haluttaisiin tehdä eläintä edustava ihminen, vaikkapa kissaa edustava, tavalliseen ihmiseen verrattuna tälläinen ihminen olisi yksikielinen, kun sitä vastoin originelli ihminen olisi kaksi, ellei jopa kolmikielinen. Siitä huolimatta, että ihminen on kehittynein eläin tietyissä asioissa, ei tarkoita sitä, että ihminen olisi ylivoimainen; ihminen on hyvä yleiseläin - se kykenee uimaan, kiipeämään, juoksemaan, konttaamaan ja ties mitä muuta, mihin kaikkeen jokin muu eläinrotu on kykenemätön. Sitä vastoin jokin muu eläin saattaa olla parempi uimaan ihmistä, mutta ei kuitenkaan osaa edes alkeita kiipeämisestä. Pähkinän kuoressa, ihminen on vähän hyvä kaikessa, eläin on erityisen hyvä rodulleen ominaisissa tehtävissä. Ihmisen taas erottaa kaikista eläimistä puhe- ja kirjoituskyky.

        En voi kertoa sinulle Tabby, miksi kissasi hakee lelua, mutta niin et voi sinäkään. Kukaan tai mikään ihminen ei voi päästä niin syvälle kissan elämään tai maailmaan, että osaisi varmuudella kertoa sen kaikki motiivit tietyssä tilanteessa tai luetella sen tarkoitusperät poikkeuksetta arjen rutiineissa, kun tieto ei koske kissan fysiikkaa. Ylempiin aivotoimintoihin ei pääse käsiksi ihminenkään. Jos joku väittää olevansa tälläinen ihminen, hänen täytyy olla kissa ihmisen asussa tai sitten hän on vain ihminen, joka ei kunnioita kissan eläimellisyyttä.

        Selitit vain nimen ymmärtämisestä. Et esimerkiksi miksi kissani tulee käskystä sisälle ja on käskystä hiljaa. Mutta nimestä.. Jos kissa tuntee vain oman nimensä sellaiseksi että yhdistää siihen jotain hyvää tms, niin selitäpä miksi kissamme tuntevat toisensa nimeltä? Jos sanon "Milla" eikä se aina reagoi esimerkiksi nukkuessaan niin Minni alkaa katsoa Millaa ja odottaa sen reagoivan. Toisaalta kun tällaisen tapauksen perään sanon "Minni" niin kyseinen kissa hyppää ylös ja tulee luokse.

        Vanhempieni kissat: Kun kutsuu ulkona Piritaa eikä sitä näy, alkaa Bettiina etsimään tätä ja yleensä löytääkin ja tuo kotiin. Miksi se Bettiina alkaa naukumaan samalla kun ihminen huutaa Piritaa? Eihän se tietenkään voi ymmärtää että Pirita on toinen kissa ja sitä halutaan kotiin, miksi se siis voi alkaa tätä etsimään ja osaa tuoda sen sisälle?


      • loco
        Feline kirjoitti:

        Selitit vain nimen ymmärtämisestä. Et esimerkiksi miksi kissani tulee käskystä sisälle ja on käskystä hiljaa. Mutta nimestä.. Jos kissa tuntee vain oman nimensä sellaiseksi että yhdistää siihen jotain hyvää tms, niin selitäpä miksi kissamme tuntevat toisensa nimeltä? Jos sanon "Milla" eikä se aina reagoi esimerkiksi nukkuessaan niin Minni alkaa katsoa Millaa ja odottaa sen reagoivan. Toisaalta kun tällaisen tapauksen perään sanon "Minni" niin kyseinen kissa hyppää ylös ja tulee luokse.

        Vanhempieni kissat: Kun kutsuu ulkona Piritaa eikä sitä näy, alkaa Bettiina etsimään tätä ja yleensä löytääkin ja tuo kotiin. Miksi se Bettiina alkaa naukumaan samalla kun ihminen huutaa Piritaa? Eihän se tietenkään voi ymmärtää että Pirita on toinen kissa ja sitä halutaan kotiin, miksi se siis voi alkaa tätä etsimään ja osaa tuoda sen sisälle?

        Voisit löytää vastauksia kysymyksiisi, jos lukisit edelliseni uudestaan, mutta mikäs tässä rupatellessa. :)

        En mielestäni ole velvollinen vastailemaan lukuisiin kysymyksiisi/kysymyksiinne, koska tiedehän ei purnaamalla muutu teidän mieleiseksenne, olen pahoillani. :) Kyllä minä mielelläni vastailen sen mukaan mitä muistan lukemaani ja osaan, mutta syyttävä sävy on ihan turha, kun minä olen vain viestin tuoja, eikö? Halusin vain keskustella minun mielestäni yllättävästä tiedosta, eli siitä, ettei kissa erota foneettisia variantteja, siis vokaaleja ja konsonatteja ---> sanoja. Siksi aloitinkin "Tiesittekö tätä?", tai jotain sen suuntaista.

        Minä voisin kysyä sinulta, että miksei kissasi voisi oppia, että jokin tietty ääni suustasi (vaikkapa sana "Milla") tarkoittaa sitä, että jotakin tapahtuu kissakaverille? Toisekseen minä voisin sanoa, että kaikki tuo, mitä kerroit kissoistasi ja muiden kissoista on myöskin hyvin paljon tulkinnanvaraista; ensinnäkään en voi tietää, puhutko totta ja on siksi ehkä epäolennaista vaatia minulta selitystä milloin mihinkin ja toiseksi se, mitä sinä tulkitset kissasi ymmärryksesi, ei välttämättä todellisuudessa olekaan sitä mitä sinä luulet. Nämä ovat vain oletuksia, mutta ehkäpä myös tosiasioita. :) Tottakai sitä aina mielellään uskoo, että kissa osaa ja tajuaa mahdottoman paljon ja on lähes tulkoon ihminen, mutta suurin osa kissan "älykkyydestä" ja kyvyistä on myös sattumaa, eli tilanne voisi olla vaikka se, että keskustelisin jonkun kanssa vessasta ja Nata sattuisi painelemaan samalla hetkellä vessaan ja minä hehkuttaisin siitä eteenpäin, että "se tajuaa, kun sanoo, että mene vessaan! Joskus se ei mene, mut se johtuu siitä, kun se ei halua sillon..".


      • Feline
        loco kirjoitti:

        Voisit löytää vastauksia kysymyksiisi, jos lukisit edelliseni uudestaan, mutta mikäs tässä rupatellessa. :)

        En mielestäni ole velvollinen vastailemaan lukuisiin kysymyksiisi/kysymyksiinne, koska tiedehän ei purnaamalla muutu teidän mieleiseksenne, olen pahoillani. :) Kyllä minä mielelläni vastailen sen mukaan mitä muistan lukemaani ja osaan, mutta syyttävä sävy on ihan turha, kun minä olen vain viestin tuoja, eikö? Halusin vain keskustella minun mielestäni yllättävästä tiedosta, eli siitä, ettei kissa erota foneettisia variantteja, siis vokaaleja ja konsonatteja ---> sanoja. Siksi aloitinkin "Tiesittekö tätä?", tai jotain sen suuntaista.

        Minä voisin kysyä sinulta, että miksei kissasi voisi oppia, että jokin tietty ääni suustasi (vaikkapa sana "Milla") tarkoittaa sitä, että jotakin tapahtuu kissakaverille? Toisekseen minä voisin sanoa, että kaikki tuo, mitä kerroit kissoistasi ja muiden kissoista on myöskin hyvin paljon tulkinnanvaraista; ensinnäkään en voi tietää, puhutko totta ja on siksi ehkä epäolennaista vaatia minulta selitystä milloin mihinkin ja toiseksi se, mitä sinä tulkitset kissasi ymmärryksesi, ei välttämättä todellisuudessa olekaan sitä mitä sinä luulet. Nämä ovat vain oletuksia, mutta ehkäpä myös tosiasioita. :) Tottakai sitä aina mielellään uskoo, että kissa osaa ja tajuaa mahdottoman paljon ja on lähes tulkoon ihminen, mutta suurin osa kissan "älykkyydestä" ja kyvyistä on myös sattumaa, eli tilanne voisi olla vaikka se, että keskustelisin jonkun kanssa vessasta ja Nata sattuisi painelemaan samalla hetkellä vessaan ja minä hehkuttaisin siitä eteenpäin, että "se tajuaa, kun sanoo, että mene vessaan! Joskus se ei mene, mut se johtuu siitä, kun se ei halua sillon..".

        Tällai kun kirjoitan vain joitain asioita mitä nyt kirjoittamalla pystyy sanomaan et tietenkään pysty niihin sen paremmin vastaamaan. Mutta voin sanoa että päivittäin tulee vastaan sellaisia asioita noiden kissojen kanssa joka osoittaa etteivät nuo sinun tekstisi ainakaan meidän kissojemme kohdalla pidä paikkaansa.. :)

        Ja sitten vielä sellainen ettei voi tietää ymmärtääkö kissa välttämättä jonkun tietyn käskyn, jollei se sitä tee. Kisahan ei ole koira eikä koiran tavoin ohjailtavissa. Kissalla on oma voimakas tahto ja se tekee mitä tahtoo..


      • loco
        Feline kirjoitti:

        Tällai kun kirjoitan vain joitain asioita mitä nyt kirjoittamalla pystyy sanomaan et tietenkään pysty niihin sen paremmin vastaamaan. Mutta voin sanoa että päivittäin tulee vastaan sellaisia asioita noiden kissojen kanssa joka osoittaa etteivät nuo sinun tekstisi ainakaan meidän kissojemme kohdalla pidä paikkaansa.. :)

        Ja sitten vielä sellainen ettei voi tietää ymmärtääkö kissa välttämättä jonkun tietyn käskyn, jollei se sitä tee. Kisahan ei ole koira eikä koiran tavoin ohjailtavissa. Kissalla on oma voimakas tahto ja se tekee mitä tahtoo..

        Ei koira ole sen enempää kuin kissakaan ohjailtavissa, ellei sitä palkinnon avulla ehdollisteta tekemään jotakin. Kyse ei ole käskyn tottelemisesta, vaan halusta saada palkinto --> nami.

        Minusta on hieman hassua, että sanot, ettei nämä tiedot pidä SINUN kissojesi kohdalla paikkaansa.. mistäs kummasta sinun kissoillesi on siunaantunut ihmisen kuuloluut, kuulorata ja primaarinen kuuloalue aivokuorelle? Tiesitkö muuten, että maapallo onkin pyöreä, eikä litteä? :D


      • Feline
        loco kirjoitti:

        Ei koira ole sen enempää kuin kissakaan ohjailtavissa, ellei sitä palkinnon avulla ehdollisteta tekemään jotakin. Kyse ei ole käskyn tottelemisesta, vaan halusta saada palkinto --> nami.

        Minusta on hieman hassua, että sanot, ettei nämä tiedot pidä SINUN kissojesi kohdalla paikkaansa.. mistäs kummasta sinun kissoillesi on siunaantunut ihmisen kuuloluut, kuulorata ja primaarinen kuuloalue aivokuorelle? Tiesitkö muuten, että maapallo onkin pyöreä, eikä litteä? :D

        Pakko kai mun on vaan omista kissoistani puhua kun niitä tässä enemmän seurailen. En voi muiden puolesta puhua..

        Ja tarkoitin että selvästi näkee tässä monesti että pakko noidenkin on ymmärtää jonkin verran sanoja..

        Ja olen jostain kuullut jonkun huhun että maapallo olisi pyöreä.......


      • kiva
        Tabby kirjoitti:

        No väitinkö että kissa tajusi mistä keskustelimme? Totesin vain, mitä se EHKÄ olisi sanonut, jos olisi osannut puhua. Onpa tämä sinulle vakava asia. Yhtään ei saa huumoria laittaa peliin.

        Äläkä sinä rupea siellä yhtään arvostelemaan sitä, minkä verran olen kissoihini kiintynyt. Enkä todellakaan ole unohtanut, että kissa on eläin. En ole unohtanut sitäkään, että ihminen on eläin. Sinä taas olet tainnut unohtaa sen ja pidät ihmistä vielä muita eläimiä korkeammassa asemassa. Onko ihminen muita eläimiä parempi esim. käyttäessään vaatteita koska häpeää kulkea alasti? Onko ihmisellä varmasti kaikkein kehittynein kieli ja kommunikointi?

        Et ole vielä antanut vastausta siihen, miksi kissamme osaavat tulla toisesta huoneesta kun kutsun jompaa kumpaa nimeltä. Nyt voit vastata siihenkin, haluan tietää. Jos kissa ei kerran ymmärrä puhetta eikä tajua ihmisen puheesta siis yksinkertaisesti mitään vaan kuulee sen ehkä jopa epämääräisenä sössötyksenä, miksi Laku tulee vain ja ainoastaan silloin kun huudan Lakua? Miksi Peku tulee vain ja ainoastaan silloin kun huudan Pekua? Miksi tämä toimii myös ulkoillessa? Jos avomieheni on vaikkapa Pekun kanssa toisella puolella taloa ja minä huudan Pekua toisella puolella, Peku juoksee luokseni, Laku ei kiinnitä asiaan minkäänlaista huomiota. Kun sanon vaikkapa kuiskaamalla Laku, kääntyy Laku katsomaan ja usein vielä vastaa "kurrr".

        Vastaapa samalla siihen, miksi Peku osaa noutaa leluja pyynnöstä. Kun heitän lelun ja pyydän Pekua noutamaan sen, se todellakin noutaa (noh, ei ihan joka kerta, välillä lelu unohtuu matkalle mutta eihän Peku mikään koira olekaan - onneksi). Jos taas heitän lelun, mutten pyydä noutamaan sitä, Peku ei tuo sitä takaisin. Kumpaakaan juttua en ole opettanut esim. makupalojen avulla.

        kuulla mitä tabby nyt sanoo, sillähän on aina mielipide!


      • Tabby
        kiva kirjoitti:

        kuulla mitä tabby nyt sanoo, sillähän on aina mielipide!

        Tabby sanoo, ettei jaksa tapella ihmisen kanssa, joka ei selvästi ymmärrä mikä muilla tässä nyt oli pointtina.


      • loco
        Tabby kirjoitti:

        Tabby sanoo, ettei jaksa tapella ihmisen kanssa, joka ei selvästi ymmärrä mikä muilla tässä nyt oli pointtina.

        Kyllä minä varmasti ymmärrän muiden pointin, eikä sinun tekstissäsi jäänyt minulle mitään epäselvää, sinähän vain kysyit kysymyksiä. :) Ja niihin minä vastasin, vaikka sävysi oli jostain syystä hyvin töykeä siihen kenenkään syytä antamatta. Miksi?

        Ja mikä oli se pointti, mitä minä en ymmärtänyt? Haluan tietää, en haluaisi olla ihminen, joka kykenee esittämään vain oman kantansa huomioimatta toisen näkökulmaa. :) Toisaalta täytyy muistaa, että kun tieteestä puhutaan, se karsii jo oivan joukon "mielipiteitä" romukoppaan. Mutta tosiaan, missä kohdin minä riitelin kanssasi ("..ettei jaksa tapella ihmisen kanssa, joka...") ja mistä ja missä kohdin luki sinun "pointtisi", jota minä en ymmärtänyt?


      • Tabby
        loco kirjoitti:

        Kyllä minä varmasti ymmärrän muiden pointin, eikä sinun tekstissäsi jäänyt minulle mitään epäselvää, sinähän vain kysyit kysymyksiä. :) Ja niihin minä vastasin, vaikka sävysi oli jostain syystä hyvin töykeä siihen kenenkään syytä antamatta. Miksi?

        Ja mikä oli se pointti, mitä minä en ymmärtänyt? Haluan tietää, en haluaisi olla ihminen, joka kykenee esittämään vain oman kantansa huomioimatta toisen näkökulmaa. :) Toisaalta täytyy muistaa, että kun tieteestä puhutaan, se karsii jo oivan joukon "mielipiteitä" romukoppaan. Mutta tosiaan, missä kohdin minä riitelin kanssasi ("..ettei jaksa tapella ihmisen kanssa, joka...") ja mistä ja missä kohdin luki sinun "pointtisi", jota minä en ymmärtänyt?

        Kuten jo sanoin, en jaksa jankata paskaa ;) Molemmilla näkyy olevan mielipiteensä.


      • loco
        Tabby kirjoitti:

        Kuten jo sanoin, en jaksa jankata paskaa ;) Molemmilla näkyy olevan mielipiteensä.

        Minusta ei olisi ollut yhtään noloa myöntää, että tieto yllätti sinut ja että uutta oppii joka päivä. Kysehän ei ole mielipiteistä.

        Mutta kullakin tapansa ja keinonsa päättää keskustelu. En varmasti ole sinua yhtään parempi. :) Mutta on kyllä minusta epäkohteliasta kutsua keskustelua "paskan jankkaamiseksi" vain siksi, että ei itseään miellytä sen sisältö ja kuitenkin osallistuu siihen. Aikuisia tässä kuitenkin kai kaikki ollaan. Noh, hyvää kesän alkua ja jatkoa sinulle ja kissoillesi kuitenkin. :)


      • Tabby
        loco kirjoitti:

        Minusta ei olisi ollut yhtään noloa myöntää, että tieto yllätti sinut ja että uutta oppii joka päivä. Kysehän ei ole mielipiteistä.

        Mutta kullakin tapansa ja keinonsa päättää keskustelu. En varmasti ole sinua yhtään parempi. :) Mutta on kyllä minusta epäkohteliasta kutsua keskustelua "paskan jankkaamiseksi" vain siksi, että ei itseään miellytä sen sisältö ja kuitenkin osallistuu siihen. Aikuisia tässä kuitenkin kai kaikki ollaan. Noh, hyvää kesän alkua ja jatkoa sinulle ja kissoillesi kuitenkin. :)

        Mutta kun tieto ei yllättänyt ;) Olen tuon jutun kuullut jo ennenkin, ja totesin jo silloin, ettei se oikein sovellu kissoihini - ja useat tuttavat totesivat omien kissojensa kohdalla samaa. Jos kissa ei erota äänteitä, niin miten sitten Laku ja Peku erottavat nimensä toisistaan ;)? Laku on tarkempi erottamaan nuo nimet, Peku saattaa joskus vastata jos sanon "Laku", mutta hyvin harvoin.

        Enkä kutsunut keskustelua paskan jankkaamiseksi siksi, ettei sen sisältö olisi miellyttänyt minua. Paskan jankkaamisesta voidaan puhua juuri siinä tapauksessa, kun omat mielipiteet tuodaan saman ketjun aikana esille sata ja yksi kertaa :) Tähän syyllistyn itsekin usein, mutta olenkin small talkin eli paskanpuhumisen kannattaja ja mestari :D

        Kesän alkua sinnekin suunnalle :)


      • loco
        Tabby kirjoitti:

        Mutta kun tieto ei yllättänyt ;) Olen tuon jutun kuullut jo ennenkin, ja totesin jo silloin, ettei se oikein sovellu kissoihini - ja useat tuttavat totesivat omien kissojensa kohdalla samaa. Jos kissa ei erota äänteitä, niin miten sitten Laku ja Peku erottavat nimensä toisistaan ;)? Laku on tarkempi erottamaan nuo nimet, Peku saattaa joskus vastata jos sanon "Laku", mutta hyvin harvoin.

        Enkä kutsunut keskustelua paskan jankkaamiseksi siksi, ettei sen sisältö olisi miellyttänyt minua. Paskan jankkaamisesta voidaan puhua juuri siinä tapauksessa, kun omat mielipiteet tuodaan saman ketjun aikana esille sata ja yksi kertaa :) Tähän syyllistyn itsekin usein, mutta olenkin small talkin eli paskanpuhumisen kannattaja ja mestari :D

        Kesän alkua sinnekin suunnalle :)

        Minä en usko, että olet kuullut tuota tietoa aiemmin; olisit sen varmasti tuonut jossain yhteydessä jo aiemmin esiin ja toisekseen, jos ei ole tutustunut kielen ja kommunikaation tutkimukseen, ei ole tästä tiedosta sitten ainakaan melko varmasti tietoinen ja jos olisi tutustunut edellä mainittuun, niin silloin et olisi missään vaiheessa edes yrittänyt puhua päinvastaista. ;)

        En ole tuonut mielipiteitäni sata ja yksi kertaa esiin tämän ketjun aikana, jos minuun edellisellä viittasit. En ole sanonut asiaan omaa mielipidettäni vielä lainkaan oikeastaan. Sen sijaan olen kertonut tieteen kannan asiaan, mutta täytyy kyllä myöntää, että tiede vakuuttaa minua aika paljon, vielä kun tässä asiassa on tutkimuksissa hyvin hankala tehdä virheitä. Tutustu enemmän aiheeseen.

        Olen minäkin small talkin mestari ja kannattaja, ei siinä mitään. Tuolla toisaalla ylvästelin sillä, että tupakoimattomuuteni säästää minulle rahat ensi vuodeksi kuukauden pituiseen Amerikan matkaan ja sielläkös vasta tälläistä suupalttia katsotaankin hyvällä - lisäksi ihmiset ovat siellä niin karaistuneita edellisen harrastamiseen, että vaikka small talk olisi eräänlaista väittelyä, se on niin hienostunutta, että kukaan ei näe toisen tappiota mahdollisuutena. Osanottajat rikastuttavat vain toisiaan. :)


      • loco
        Tabby kirjoitti:

        Mutta kun tieto ei yllättänyt ;) Olen tuon jutun kuullut jo ennenkin, ja totesin jo silloin, ettei se oikein sovellu kissoihini - ja useat tuttavat totesivat omien kissojensa kohdalla samaa. Jos kissa ei erota äänteitä, niin miten sitten Laku ja Peku erottavat nimensä toisistaan ;)? Laku on tarkempi erottamaan nuo nimet, Peku saattaa joskus vastata jos sanon "Laku", mutta hyvin harvoin.

        Enkä kutsunut keskustelua paskan jankkaamiseksi siksi, ettei sen sisältö olisi miellyttänyt minua. Paskan jankkaamisesta voidaan puhua juuri siinä tapauksessa, kun omat mielipiteet tuodaan saman ketjun aikana esille sata ja yksi kertaa :) Tähän syyllistyn itsekin usein, mutta olenkin small talkin eli paskanpuhumisen kannattaja ja mestari :D

        Kesän alkua sinnekin suunnalle :)

        ..tuohon kysymykseen, miksi toinen kissa tunnistaa toisen nimen, olen vastannut jo Felinelle. Samoiten sanon sinulle, että minun on hankala arvioida sellaista, mitä kukaan ei todista todeksi ja josta on vain yhden ihmisen - tässä tapauksessa kissanomistajan - mielipide. Kissanomistajan mielipidettä kun aina värittää sellaiset asiat, jotka eivät saisi mielipiteeseen vaikuttaa. Yhtälö on yhtä epäoikeudenmukainen ja riskialtis, kuin oma vanhempi opettajana ja antamassa numeroita todistukseen. Ymmärtänet, mitä tarkoitan.


    • hmm

      Kyseistä ketjua en ilmeisesti ole sitten onnistunut näkemään, itseäkään en kuitenkaan moiseen uskoisi.

      Totta on kuitenkin se (josta olen täälläkin nähnyt joskus keskusteltavan) lähinnä huvittuneeseen sävyyn, että jotkut kissat ikäänkuin puhuvat tosin tietysti täysin vahingossa. Eivät ne tietenkään tarkoituksella tiettyjä äänteitä tee, mutta yksinkertaisia sanoja voi kissankin suusta tupsahdella kun kissa hoilottelee muuten. :)

      Kissat ehdollistuvat helpostikin tiettyihin liikkeisiin ja ääniin kuten koiratkin tekevät, joten toisinaan tuntuu kuin eläin todella täysin ymmärtäisi puhetta. Eläimet ovat vain mestareita lukemaan eleitämme ja yhdistämään tietyt helpohkot usein toistetut äänet ja äänteet niille tärkeisiin asioihin ja tapahtumiin. (ruokailu, ulospääsy yms)

      Oliskohan aiheen aloittaja ymmärtänyt leikinlaskun hieman väärin? Itsekin toisinaan vitsailen tuon kollin puheenlahjoista, kun tosiaan ruokaa kinutessaan usein lausuu hyvin selkeästi silmiini tapittaen: Mami! :D Toki tiedän, ettei kissa tätä ymmärrä kuin siinä mielessä, että tietyllä tavalla toimimalla ja ääntelemällä on ennenkin saanut ruokaa/huomiota/namia heti miten. :)

      • loco

        Ihan totta oli tuo kaikki sanomasi ja oletkin tiettävästi ainoa, joka suostuu myöntämään sen tosiasian, ettei kissa ymmärrä puhetta, vaan juuri erinäisiä tilanteita ja omistajansa eleitä; jos vaikka miettii kaikkia niitä rutiineja, jotka toistuvat joka päivä kissan (tai muun lemmikin) elämässä, on selvää, että se oppii ne lyhyessä ajassa kantapään kautta. Sanat kuuluvat tähän kategoriaan yhtälailla. Kissa oppii, että tietyssä tilanteessa omistaja päästää jonkun tietyn äänen (=sana, lause, nimi) ja myös sen, mitä siitä äänestä seuraa.

        Minä en todellakaan käsittänyt väärin sitä ketjua, jossa kissan puhekykyä puitiin ja jokainen, joka sen luki voi tämän vahvistaa. Vitsit kyllä tunnistaa ja tiedänpä tämän kertoa siitäkin, että itse kirjoitin kyseiseen ketjuun viestin, jossa lähdin aiheella vitsailemaan ja kerroin, kuinka kissani oli tehnyt matematiikan tehtäväni ja sen jälkeen sanoi niiden olleen vielä helppoja. Viestini poistettiin. Se lienee paras todistus siitä, ettei ketjussa vitsailtu.


      • hmm
        loco kirjoitti:

        Ihan totta oli tuo kaikki sanomasi ja oletkin tiettävästi ainoa, joka suostuu myöntämään sen tosiasian, ettei kissa ymmärrä puhetta, vaan juuri erinäisiä tilanteita ja omistajansa eleitä; jos vaikka miettii kaikkia niitä rutiineja, jotka toistuvat joka päivä kissan (tai muun lemmikin) elämässä, on selvää, että se oppii ne lyhyessä ajassa kantapään kautta. Sanat kuuluvat tähän kategoriaan yhtälailla. Kissa oppii, että tietyssä tilanteessa omistaja päästää jonkun tietyn äänen (=sana, lause, nimi) ja myös sen, mitä siitä äänestä seuraa.

        Minä en todellakaan käsittänyt väärin sitä ketjua, jossa kissan puhekykyä puitiin ja jokainen, joka sen luki voi tämän vahvistaa. Vitsit kyllä tunnistaa ja tiedänpä tämän kertoa siitäkin, että itse kirjoitin kyseiseen ketjuun viestin, jossa lähdin aiheella vitsailemaan ja kerroin, kuinka kissani oli tehnyt matematiikan tehtäväni ja sen jälkeen sanoi niiden olleen vielä helppoja. Viestini poistettiin. Se lienee paras todistus siitä, ettei ketjussa vitsailtu.

        Ehkä viestisi tyylillä on ollut osuutta poistamisen kanssa? Vaikea sanoa, kun en tosiaan kyseistä ketjua huomannut aikanaan. (minulla on siis mukamas muutakin elämää, kuin tämä palsta ;) )

        Ei kissat tietenkään opi täydellisesti ihmistenkieltä, kuten emme me ihmisetkään opi kissojenkieltä valitettavasti kovin hyvin. Mutta kuten me ihmiset, niin kissatkin kyllä oppivat lukemaan omistajaansa melko hyvinkin kunhan vain niille antaa siihen tilaisuuden. :)

        Eläimille ovat muutenkin eleet puhetta tärkeämpiä, tosin kissa selvästi oppii ihmisten kanssa eläessään käyttämään myös ääntään kommunikointiin selvästi enemmän, kuin kissayhteisössä eläessään käyttäisi. Meillä tuo kolli käyttää niin ääntään, kuin ihan fyysisesti käy tassullaan läpsimässäkin sitä ihmistä johon kontaktin haluaa. Itse oppinut, että niin huomiota saa.

        Koiran kanssa huomasin aikanaan, että vaikka ei sekään ihmistenkieltä opi varsinaisessa merkityksessä, niin mitä enemmän koiran kanssa seurusteli ja tutustui siihen niin sitä paremmin yhteinen kommunikaatio toimi jopa niin, että joskus muista ja itsestänikin tuntui, että koira tosiaan olisi ymmärtänyt pitkähköjäkin lauseitani. Näinhän ei tietenkään ollut, koira oppi äänen sävyn ja tietyt merkitsevät sanat. Samoin oppi lukemaan eleitäni ja toimi sitten näiden mukaan. Kissaankin tälläisen yhteyden saa, mutta se vaatii selvästi enemmän kissan ehdoilla kissaan tutustumista, kuin koiran kanssa, eikä kissa ole samointavoin laumauskollinen kuin koira. Tietty yhteys kuitenkin on mahdollinen ja kun tälläinen onnistuu niin sitä helposti itsekin saattaa sokeutua sille mistä tämä lemmikin yhtäkkinen puheen ymmärtäminen ja muu fiksuus johtuu. :)

        Eipä niitä "kissani osaa puhua ihmistenkieltä"-juttuja kannata ottaa niin kovin tosissaan. Arvelisin, että useampi kuitenkin oikeasti ymmärtää, että kissat puhuvat kissaa, koirat koiraa ja ihmiset ihmistä. ;)


      • loco
        hmm kirjoitti:

        Ehkä viestisi tyylillä on ollut osuutta poistamisen kanssa? Vaikea sanoa, kun en tosiaan kyseistä ketjua huomannut aikanaan. (minulla on siis mukamas muutakin elämää, kuin tämä palsta ;) )

        Ei kissat tietenkään opi täydellisesti ihmistenkieltä, kuten emme me ihmisetkään opi kissojenkieltä valitettavasti kovin hyvin. Mutta kuten me ihmiset, niin kissatkin kyllä oppivat lukemaan omistajaansa melko hyvinkin kunhan vain niille antaa siihen tilaisuuden. :)

        Eläimille ovat muutenkin eleet puhetta tärkeämpiä, tosin kissa selvästi oppii ihmisten kanssa eläessään käyttämään myös ääntään kommunikointiin selvästi enemmän, kuin kissayhteisössä eläessään käyttäisi. Meillä tuo kolli käyttää niin ääntään, kuin ihan fyysisesti käy tassullaan läpsimässäkin sitä ihmistä johon kontaktin haluaa. Itse oppinut, että niin huomiota saa.

        Koiran kanssa huomasin aikanaan, että vaikka ei sekään ihmistenkieltä opi varsinaisessa merkityksessä, niin mitä enemmän koiran kanssa seurusteli ja tutustui siihen niin sitä paremmin yhteinen kommunikaatio toimi jopa niin, että joskus muista ja itsestänikin tuntui, että koira tosiaan olisi ymmärtänyt pitkähköjäkin lauseitani. Näinhän ei tietenkään ollut, koira oppi äänen sävyn ja tietyt merkitsevät sanat. Samoin oppi lukemaan eleitäni ja toimi sitten näiden mukaan. Kissaankin tälläisen yhteyden saa, mutta se vaatii selvästi enemmän kissan ehdoilla kissaan tutustumista, kuin koiran kanssa, eikä kissa ole samointavoin laumauskollinen kuin koira. Tietty yhteys kuitenkin on mahdollinen ja kun tälläinen onnistuu niin sitä helposti itsekin saattaa sokeutua sille mistä tämä lemmikin yhtäkkinen puheen ymmärtäminen ja muu fiksuus johtuu. :)

        Eipä niitä "kissani osaa puhua ihmistenkieltä"-juttuja kannata ottaa niin kovin tosissaan. Arvelisin, että useampi kuitenkin oikeasti ymmärtää, että kissat puhuvat kissaa, koirat koiraa ja ihmiset ihmistä. ;)

        Ei siinä minun viestissäni ollut mitään muuta poistamisen arvoista kuin että en ottanut tosissani aihetta. Siinä kun ei lukenut muuta kuin se, mitä edellä sanoin, paitsi vielä se, että kissa teki kaikki matikan tehtäväni vessassa ollessani. :D Ei siis yhtään mitään muuta. Ja viesti poistettiin, eli kyllä siinä oltiin vähän turhankin tosissaan. Tietäisit, jos olisit lukenut sen ketjun. Löytyy varmaan vieläkin, jos etsit, otsikolla "se puhuukin mulle!". Kirjoitin poistetun viestini sinne sitkeästi uudestaan, en tiedä, löytyykö sitä enää. :P

        Tuo oli kyllä aivan totta, että kissan/lemmikin kanssa eläessä tulee sokeaksi sille, että kyseessä on loppujen lopuksi "vain eläin", jonka älylliset ja fyysiset resurssit ovat hyvinkin rajalliset. Sama se on kai vähän omien lasten kanssa, ovat äidin pikku einsteinejä, vaikka nuppunen olisi todellisuudessa tyhmä kuin saapas.


      • Satru
        loco kirjoitti:

        Ei siinä minun viestissäni ollut mitään muuta poistamisen arvoista kuin että en ottanut tosissani aihetta. Siinä kun ei lukenut muuta kuin se, mitä edellä sanoin, paitsi vielä se, että kissa teki kaikki matikan tehtäväni vessassa ollessani. :D Ei siis yhtään mitään muuta. Ja viesti poistettiin, eli kyllä siinä oltiin vähän turhankin tosissaan. Tietäisit, jos olisit lukenut sen ketjun. Löytyy varmaan vieläkin, jos etsit, otsikolla "se puhuukin mulle!". Kirjoitin poistetun viestini sinne sitkeästi uudestaan, en tiedä, löytyykö sitä enää. :P

        Tuo oli kyllä aivan totta, että kissan/lemmikin kanssa eläessä tulee sokeaksi sille, että kyseessä on loppujen lopuksi "vain eläin", jonka älylliset ja fyysiset resurssit ovat hyvinkin rajalliset. Sama se on kai vähän omien lasten kanssa, ovat äidin pikku einsteinejä, vaikka nuppunen olisi todellisuudessa tyhmä kuin saapas.

        Ei eläin ole mikään "vain eläin". Eläimiähän me ihmisetkin ollaan. ;)

        Se, jos on omanlaisensa kieli ja tapa katsoa maailmaa (kissa näkee maailman melko eritavoin kuin me ihmiset) ei tee kissaa tyhmäksi saappaaksi. Meillä on kovasti opittavaa lemmikeiltämme, usko pois. :)


    • Feline

      Kissat eivät tietenkään voi muodostaa samanlaisia sanoja kuin ihminen. Mutta kuka pystyy 100% varmuudella sanomaan etteikö se ymmärtäisi sanoja, tai oikeasti "puhuisi" ihmiselle. Ihminen vain kun ei ymmärrä mitä se kissa sanoo.

      Sanojen ymmärtämisestä sen verran että minun kissani on aivan hulluna perhosiin. Asuntoomme tuli aina jotain yöperhosia joita se otti kiinni, pari kertaa sanoin sille että "kato siinä on perhonen" ja näytin sitä otusta. Sitten pari kertaa vahingossa jostain sanoin jotain perhosesta, kissan nimeä en maininnut enkä mitään. Sanoin vain sanan "perhonen" niin kissa väkätti vieressä ["missä se on? Missä missä??!!" ;) ] Ja nimensä tuntevat kaikki kissamme erittäin hyvin, kahta ei tule yhtäaikaa, vain se jonka nimen sanoo.

      Parvekkeella ollessaan kissa vastaa kun sanoo nimen. Kun sanoo vaikkapa että "milla sisälle" niin se tulee, jollei satu olemaan jotain mielenkiintoisia pikkulintuja näkösällä.

      Esimerkkejä olisi monia. Mutta ei voi sanoa etteikö kissa ymmärtäisi sanoja. Eikä varsinkaan pidä sanoa ettei kissa "puhu". Se ei puhu niinkuin me ihmiset, mutta se puhuu niinkuin kissa.

    • hirni

      Symppaan kovasti näkemystäsi tästä asiasta.
      Minusta on mielenkiintoista se miten voidaan tieteellisesti tutkia kissan/jonkin muun eläimen käyttäytymistä.
      Desmond Morris puhui jossakin kirjassaan siitä, että useimmat ihmiset haluavat pitää uskonsa, että heidän kissansa omaa yliluonnollisia kykyjä(tietää milloin he tulevat kotiin, osaa kotiin pitkän matkan päästä, ennustaa ukonilmaa...), mutta hänestä on paljon mielenkiintoisempaa lähteä tutkimaan mistä kissan reaktioiden syyt ovat lähtöisin, kuin se, että kuittaisi homman vain sanomalla "kissani osaa ennustaa".

      Samoin minusta on mielenkiintoista se, miten kissa ymmärtää tätä maailmaa, minua, sitä kun puhun sille...Minusta ei ole eläimen väheksymistä sanoa ettei se ymmärrä puhetta, eihän se ymmärräkään, niinkuin hyvin tämän asian kerroit viestissäsi Tabbylle ja Felinelle.
      Se että kissa hahmottaa olemmassaolevan maailman täysin eritavalla kuin me, on kiintynyt meihin eritavalla kuin me siihen ja ymmärtää/ei ymmärrä asioita joista puhumme sille ei vähennä sitä arvoa joka kissan kiintymyksellä ja olemassaololla on. Ne ovat eläimiä, arvostakaamme niitä sellaisina.
      Silti toisinaan sattuu hauskoja tilanteita joissa kissamme inhimilliset piirteet saavat meidät nauramaan sille ja pitämään sen käyttäytymistä "viisautena" jonka mittarina pidämme ihmisyyttä, ihmismäistä käyttäytymistä. Esimerkiksi kun pikkuveljeni oli käymässä laittoi kissani Eemu lempihiirensä hänen kenkäänsä. Meistä oli hauskaa ajatella, että kissa piti pikkuveljestäni kovasti ja halusi antaa hänelle lahjan. Kissalla on kuitenkin tilanteesta luultavasti täysin erilainen käsitys kuin meillä: todennäköisesti hiiri joutui kenkään vahingossa. Kissa voi osoittaa meille kiintymystään myös tavoilla joita emme osaa tulkita tai arvostaa, josta paras esimerkki lienee kuollut hiiri sängyssä aamuyöllä.

      Mutta mikäpä ettei emme saisi "pilailla" pienen toverimmme kustannuksella, ja nauttia tällaisistakin pienistä sattumista. Kissa on kuitenkin kissa emmekä saa tuomita emmekä ylistää sitä millään muulla mittapuulla.
      Itse olen nauttinut kovasti Desmond Morrisin kissa-aiheisista kirjoista, joissa hän vastaa kysymyksiin jotka koskevat kissan käyttäytymistä. Samoin Konrad Lorenzin romaanimuotoinen "Eläimet kertovat" on mielenkiintoista luettavaa kun haluaa ymmärtää eläintutkimusta ja eri eläinten käyttäytymistä ja sitä kuinka heijastamme omia arvojamme eläimeen.Paras esimerkki tästä on joidenkin ihmisten käsitys siitä, että kissa on "julma" leikkiessään linnuilla ennenkuin tappaa ne. Se on pitkälle jalostuneempi muoto käsityksestä "leijona on julma surmatessaan seepran". Kummassakin tapauksessa on kyse lajille tyypillisestä käyttäytymisestä. Eläimillä ei ole moraalia eikä eettisiä ongelmia. Eläimet ovat eläimiä, eikä se ole yhtään vähempää kuin ihmisenä oleminen.

      • loco

        Täydensit minua. :) Ajattelin, etten osannut asiaani selittää, eli sitä, että on ennemmin eläimen "halventamista" inhimillistää ja älyllistää sitä ja hylätä romukoppaan sen alkuperäinen eläimellisyys ja tietynlainen karun kaunis brutaalisuus. Mutta sinä ainakin tarkensit loistavasti viestiäni ja näemmä myös löysit punaisen langan. Hyvä hyvä! :)


      • Tabby
        loco kirjoitti:

        Täydensit minua. :) Ajattelin, etten osannut asiaani selittää, eli sitä, että on ennemmin eläimen "halventamista" inhimillistää ja älyllistää sitä ja hylätä romukoppaan sen alkuperäinen eläimellisyys ja tietynlainen karun kaunis brutaalisuus. Mutta sinä ainakin tarkensit loistavasti viestiäni ja näemmä myös löysit punaisen langan. Hyvä hyvä! :)

        Kukapa sitä eläintä haluaisikaan inhimillistää ja verrata ihmiseen? Ihminen on hyvin tyhmä eläin, tietääkseni mikään muu eläinlaji ei yhtä onnistuneesti tuhoa sekä omaa lajiaan, muita lajeja että vielä elinympäristöäänkin.

        Suosittelen lukemaan Helena Telkänrannan kirjoittaman kirjan Matka kissan mieleen :) Mielenkiintoinen teos, kuten kissan psykologiaa käsittelevät teokset yleensäkin. Harmittavan vähän niitä on suomennettu, mutta ainakin englanniksi ja ranskaksi olen aiheesta löytänyt hyviäkin teoksia :)


      • loco
        Tabby kirjoitti:

        Kukapa sitä eläintä haluaisikaan inhimillistää ja verrata ihmiseen? Ihminen on hyvin tyhmä eläin, tietääkseni mikään muu eläinlaji ei yhtä onnistuneesti tuhoa sekä omaa lajiaan, muita lajeja että vielä elinympäristöäänkin.

        Suosittelen lukemaan Helena Telkänrannan kirjoittaman kirjan Matka kissan mieleen :) Mielenkiintoinen teos, kuten kissan psykologiaa käsittelevät teokset yleensäkin. Harmittavan vähän niitä on suomennettu, mutta ainakin englanniksi ja ranskaksi olen aiheesta löytänyt hyviäkin teoksia :)

        Pääaihetta on ehkä turha viedä niin kauas, että aletaan puhua tasolla "miksi ihminen tuhoaa itseään ja ympäristöään", koska silloin astutaan jo uskontojen ja muiden vastaavien ihmisen henkistä kehitystä koskevien teorioiden puolelle. Sen verran kuitenkin sanoisin, että jos ruohonjuuri tasolla puhutaan itseään viiltelevästä ihmisestä tai yksittäisistä murhista, minä kitkisin älykkyydestä keskustelemisen kokonaan pois. Näissä asioissa ei ole kyse kenenkään henkisestä pääomasta, vaan nimenomaan sellaisista ylemmistä aivotoiminnoista, tunteista ja inhimillisyydestä, joiden mittarina on aivan turhaa käyttää älykkyyttä. En sanoisi missään tapauksessa, että itsemurhan tehnyt ihminen oli tyhmä ja että eläin on älykkäämpi, kun ei tapa itseään. Eläinhän kyllä tappaa oman lajinsa jäseniä siinä missä ihminenkin, kani-isi muun muassa vetelee hyvinkin mielellään tuoreen pesueen päivälliseksi paremman puutteessa.

        Minä en voi olla epäilemättä, että sinun on vain tavallista vaikeampi mieltää sellaista uutta näkökulmaa, että sinun kissasi eivät ehkä sittenkään ole ymmärtäneet niitä kaikkia lukuisia lauseita, joita epäilit niiden ymmärtävän... Tiedän, että tuollainen tieto on helpompi torjua kuin omaksua (nimim. "miten niin joulupukkia ei ole olemassa?!"), mutta toisaalta voisit kokea uusia herättäviä hetkiä ja tilanteita kissojesi kanssa, kun mietit niitä tarkkailessa kaikkia niitä ihmisen tavoista eroavia keinoja aistia maailmaa. :) Aivan kuten lapsena sain tietää, etteivät koirat näe värejä, oli niin mielenkiintoista miettiä aina koiran tepastellessa vastaan, että minkä väriseltä minä näytän räikeässä mekossani sen silmissä. Nyt vanhemmiten kun on selvinnyt, että koira näkeekin värejä, mutta kuta kuinkin vain pastellin sävyisenä, on uudelleen päihkältävä maailmaa sen silmissä. Tiedon ei kuitenkaan tarvitse järkyttää. Vaikka täytyy kyllä myöntää - yhtään sinua loukkaamatta - että ei ihminen uudesta tiedosta järkyty, vaan siitä, että on ollut niin typerä, että on uskonut johonkin muuhun väärään. En minä äidille aikoinani vihainen ollut, ettei sitä pukkia ollutkaan, vaikka niin annoin ymmärtää. Enemmän sitä pikkutyttöä kiukutti se tosiasia, että oli antanut itsensä langeta moiseen vipuun.


      • Tabby
        loco kirjoitti:

        Pääaihetta on ehkä turha viedä niin kauas, että aletaan puhua tasolla "miksi ihminen tuhoaa itseään ja ympäristöään", koska silloin astutaan jo uskontojen ja muiden vastaavien ihmisen henkistä kehitystä koskevien teorioiden puolelle. Sen verran kuitenkin sanoisin, että jos ruohonjuuri tasolla puhutaan itseään viiltelevästä ihmisestä tai yksittäisistä murhista, minä kitkisin älykkyydestä keskustelemisen kokonaan pois. Näissä asioissa ei ole kyse kenenkään henkisestä pääomasta, vaan nimenomaan sellaisista ylemmistä aivotoiminnoista, tunteista ja inhimillisyydestä, joiden mittarina on aivan turhaa käyttää älykkyyttä. En sanoisi missään tapauksessa, että itsemurhan tehnyt ihminen oli tyhmä ja että eläin on älykkäämpi, kun ei tapa itseään. Eläinhän kyllä tappaa oman lajinsa jäseniä siinä missä ihminenkin, kani-isi muun muassa vetelee hyvinkin mielellään tuoreen pesueen päivälliseksi paremman puutteessa.

        Minä en voi olla epäilemättä, että sinun on vain tavallista vaikeampi mieltää sellaista uutta näkökulmaa, että sinun kissasi eivät ehkä sittenkään ole ymmärtäneet niitä kaikkia lukuisia lauseita, joita epäilit niiden ymmärtävän... Tiedän, että tuollainen tieto on helpompi torjua kuin omaksua (nimim. "miten niin joulupukkia ei ole olemassa?!"), mutta toisaalta voisit kokea uusia herättäviä hetkiä ja tilanteita kissojesi kanssa, kun mietit niitä tarkkailessa kaikkia niitä ihmisen tavoista eroavia keinoja aistia maailmaa. :) Aivan kuten lapsena sain tietää, etteivät koirat näe värejä, oli niin mielenkiintoista miettiä aina koiran tepastellessa vastaan, että minkä väriseltä minä näytän räikeässä mekossani sen silmissä. Nyt vanhemmiten kun on selvinnyt, että koira näkeekin värejä, mutta kuta kuinkin vain pastellin sävyisenä, on uudelleen päihkältävä maailmaa sen silmissä. Tiedon ei kuitenkaan tarvitse järkyttää. Vaikka täytyy kyllä myöntää - yhtään sinua loukkaamatta - että ei ihminen uudesta tiedosta järkyty, vaan siitä, että on ollut niin typerä, että on uskonut johonkin muuhun väärään. En minä äidille aikoinani vihainen ollut, ettei sitä pukkia ollutkaan, vaikka niin annoin ymmärtää. Enemmän sitä pikkutyttöä kiukutti se tosiasia, että oli antanut itsensä langeta moiseen vipuun.

        En nyt tosiaankaan tarkoittanut itsemurhia sillä, että ihminen on ainoa laji joka tuhoaa itsensä. Ihminen tuhoaa koko ajan toisia ihmisiä, ei välttämättä kirjaimellisesti sitä omaa itseään, mutta oman lajinsa kyllä.

        Ööö?? Kissani ymmärtävä lukuisia lauseita? Siis sanoja kyllä ehkä joten kuten, mutta eivät nyt sentään ihan lauseita (mikäli ei oteta mukaan pyyntöjä esim. tuoda tietty lelu). Toki keskustelen mielelläni Lakun kanssa päivän tapahtumista siten, että minä kysyn "Mitä Laku?" ja kissa vastaa mitä nyt sattuu vastaamaan. Kun sitten kysyn, että "Mitäs Laku on tänään puuhaillut?", kissa kyllä vastaa, mutta en todellakaan oleta sen vastaavan kysymyksiini - en myöskään oleta että se ymmärtää kysymykseni. Kunhan kommunikoi kanssani :) Molemmat puhumme omia kieliämme, tuskin Laku sen paremmin osaa tulkita kieltäni kuin minä sen.

        Ei kai ole sentään kiellettyä leikitellä ajatuksella, mitä kissa sanoisi jos osaisi puhua :)? Esim. meidän forumilla on ihan oma osionsa, jonne kissanomistajat saavat kirjoittaa kissojensa höpinöitä. Osio on täysin huumorimielellä kyhätty, eikä siellä todellakaan kukaan oikeasti kuvittele, että oma kissa ajattelisi juuri niin kuin omistaja "sen puolesta" sinne kirjoittaa.

        Tätä nyt tarkoitin sillä, ettet ymmärtänyt pointtiani :) Saattaapa olla, ettet ymmärtänyt sitä vieläkään.


      • loco
        Tabby kirjoitti:

        En nyt tosiaankaan tarkoittanut itsemurhia sillä, että ihminen on ainoa laji joka tuhoaa itsensä. Ihminen tuhoaa koko ajan toisia ihmisiä, ei välttämättä kirjaimellisesti sitä omaa itseään, mutta oman lajinsa kyllä.

        Ööö?? Kissani ymmärtävä lukuisia lauseita? Siis sanoja kyllä ehkä joten kuten, mutta eivät nyt sentään ihan lauseita (mikäli ei oteta mukaan pyyntöjä esim. tuoda tietty lelu). Toki keskustelen mielelläni Lakun kanssa päivän tapahtumista siten, että minä kysyn "Mitä Laku?" ja kissa vastaa mitä nyt sattuu vastaamaan. Kun sitten kysyn, että "Mitäs Laku on tänään puuhaillut?", kissa kyllä vastaa, mutta en todellakaan oleta sen vastaavan kysymyksiini - en myöskään oleta että se ymmärtää kysymykseni. Kunhan kommunikoi kanssani :) Molemmat puhumme omia kieliämme, tuskin Laku sen paremmin osaa tulkita kieltäni kuin minä sen.

        Ei kai ole sentään kiellettyä leikitellä ajatuksella, mitä kissa sanoisi jos osaisi puhua :)? Esim. meidän forumilla on ihan oma osionsa, jonne kissanomistajat saavat kirjoittaa kissojensa höpinöitä. Osio on täysin huumorimielellä kyhätty, eikä siellä todellakaan kukaan oikeasti kuvittele, että oma kissa ajattelisi juuri niin kuin omistaja "sen puolesta" sinne kirjoittaa.

        Tätä nyt tarkoitin sillä, ettet ymmärtänyt pointtiani :) Saattaapa olla, ettet ymmärtänyt sitä vieläkään.

        Niin, et tarkoittanut ihmisen itsetuhoisuudella itsemurhia, tiedän, niin en minäkään - siksi sanoinkin, että "ruohonjuuri tasolla", mikä siis tarkoittaa kokonaisuuden jakamista pienimmiksi mahdollisiksi yksiköiksi, eli yksittäisiksi ihmisiksi kansakunnista. ;) Tähän katogoriaan taisin liittää myös murhat. Ehkä pointtini oli sitten niin vaikeasti luettavissa...

        Ei tietenkään ole kiellettyä leikitellä kirjoituksilla, jossa kunniallinen eläin inhimillistetään puhekykyyn asti. :) Jos on nokkela kirjoittaja, saa varmasti hyvää tekstiä aikaan, ehkä hauskaakin. Mutta jos tälläinen kirjoittaja toisaalla kieltää kissansa inhimillistämisen millään tavoin, syntyy ristiriita. Ei vakava tosiaankaan, mutta ristiriita kuitenkin. Ja jos tämä oli alkuperäinen pointtisi koko keskustelussa, että huumori mielellä voidaan kissan ajatella sanovan tai ajattelevan jotakin ja siihen pitäisi olla oikeus, niin sehän on vähintäänkin mielenkiintoista; pointtisi on karissut vauhdista kommenttejasi lukiessa jo toisen kirjoituksen jälkeen tiettävästi, jonka jälkeen olet enemmän tai vähemmän hermostuneesti väitellyt aivan toisesta aiheesta, eli siitä, ymmärtääkö kissasi puhettasi. Sinun kaikki tekstit lukemalla ei varmaan kellekään tule ensimmäisenä mieleen, että tämän kirjoittajan "pointti" on sanoa, että on hauskaa ajatella kissojen osaavan puhua. Sen viestin jokainen tajusi jo silloin kun sen sellaisenaan kirjoitit - minä myös - mutta olenkin sen jälkeen kommentoinut aivan eri kohtiin ja vastannut niihin lukuisiin kysymyksiin, joita olet esittänyt. :) Eli ymmärsin kyllä tuon jo ihan alunalkaen, en vain kommentoinut siihen varsinaisesti. Kommentoin siihen, kun sanoit Pekulle tulleen "hauska ilme" sinun keskustellessa sen ruokakupista poikaystäväsi kanssa; jos et tuolla "hauskalla ilmeellä" viitannut ehkä kissan jonkinasteiseen ymmärtämiseen, niin mihin sitten? Ehkä tämän kohdan tajusin sitten jotenkin väärin, mutta kommentoinkin siihen vaan tasolla "totuushan on, ettei kissasi ymmärtänyt..", eli varmistin sinun kantaasi. Olisin voinut lisätä vielä kysmysmerkin perään, niin ei olisi jäänyt epäselväksi. :)


      • sanna
        loco kirjoitti:

        Niin, et tarkoittanut ihmisen itsetuhoisuudella itsemurhia, tiedän, niin en minäkään - siksi sanoinkin, että "ruohonjuuri tasolla", mikä siis tarkoittaa kokonaisuuden jakamista pienimmiksi mahdollisiksi yksiköiksi, eli yksittäisiksi ihmisiksi kansakunnista. ;) Tähän katogoriaan taisin liittää myös murhat. Ehkä pointtini oli sitten niin vaikeasti luettavissa...

        Ei tietenkään ole kiellettyä leikitellä kirjoituksilla, jossa kunniallinen eläin inhimillistetään puhekykyyn asti. :) Jos on nokkela kirjoittaja, saa varmasti hyvää tekstiä aikaan, ehkä hauskaakin. Mutta jos tälläinen kirjoittaja toisaalla kieltää kissansa inhimillistämisen millään tavoin, syntyy ristiriita. Ei vakava tosiaankaan, mutta ristiriita kuitenkin. Ja jos tämä oli alkuperäinen pointtisi koko keskustelussa, että huumori mielellä voidaan kissan ajatella sanovan tai ajattelevan jotakin ja siihen pitäisi olla oikeus, niin sehän on vähintäänkin mielenkiintoista; pointtisi on karissut vauhdista kommenttejasi lukiessa jo toisen kirjoituksen jälkeen tiettävästi, jonka jälkeen olet enemmän tai vähemmän hermostuneesti väitellyt aivan toisesta aiheesta, eli siitä, ymmärtääkö kissasi puhettasi. Sinun kaikki tekstit lukemalla ei varmaan kellekään tule ensimmäisenä mieleen, että tämän kirjoittajan "pointti" on sanoa, että on hauskaa ajatella kissojen osaavan puhua. Sen viestin jokainen tajusi jo silloin kun sen sellaisenaan kirjoitit - minä myös - mutta olenkin sen jälkeen kommentoinut aivan eri kohtiin ja vastannut niihin lukuisiin kysymyksiin, joita olet esittänyt. :) Eli ymmärsin kyllä tuon jo ihan alunalkaen, en vain kommentoinut siihen varsinaisesti. Kommentoin siihen, kun sanoit Pekulle tulleen "hauska ilme" sinun keskustellessa sen ruokakupista poikaystäväsi kanssa; jos et tuolla "hauskalla ilmeellä" viitannut ehkä kissan jonkinasteiseen ymmärtämiseen, niin mihin sitten? Ehkä tämän kohdan tajusin sitten jotenkin väärin, mutta kommentoinkin siihen vaan tasolla "totuushan on, ettei kissasi ymmärtänyt..", eli varmistin sinun kantaasi. Olisin voinut lisätä vielä kysmysmerkin perään, niin ei olisi jäänyt epäselväksi. :)

        tässä lueskellessa mietin että miksi pitää väitellä osaako kissa sanoja vai ei. Tärkeintähän on että kissa sekä ihminen pystyvät edes jollain tapaa ymmärtämään toisiaan. minulla ja minun kissalla on ns. "oma kieli" siihen ei liity aina sanoja vaan lyhyitä ääniä joihin liittyy jokin tietty asia. olen huomannut että jos sanon ei, kun kissa on pahanteossa se tietää että jäi kiinni, mutta jos puhun sille pitkiä lauseita joita en ole toistanut ei se ymmärrä, kallistelee vain päätään. vähän sama asia kun kaksi eri kielistä ihmistä keskustelemassa keskenään, ei ymmärrä mitä toinen sanoo, mutta äänensävyillä, eleillä ja ilmeillä voi ymmärtää edes osan siitä mitä toinen yrittää sanoa.

        niin ja toki juttelen kissalleni paljonkin ja kissani minulle, vaikka ei aina ymmärräkkään asiaa :) ja kyllähän mun kissa ääntelee minulle eritavalla kuin vieraille ihmisille ja toisille kissoille


      • Tabby
        loco kirjoitti:

        Niin, et tarkoittanut ihmisen itsetuhoisuudella itsemurhia, tiedän, niin en minäkään - siksi sanoinkin, että "ruohonjuuri tasolla", mikä siis tarkoittaa kokonaisuuden jakamista pienimmiksi mahdollisiksi yksiköiksi, eli yksittäisiksi ihmisiksi kansakunnista. ;) Tähän katogoriaan taisin liittää myös murhat. Ehkä pointtini oli sitten niin vaikeasti luettavissa...

        Ei tietenkään ole kiellettyä leikitellä kirjoituksilla, jossa kunniallinen eläin inhimillistetään puhekykyyn asti. :) Jos on nokkela kirjoittaja, saa varmasti hyvää tekstiä aikaan, ehkä hauskaakin. Mutta jos tälläinen kirjoittaja toisaalla kieltää kissansa inhimillistämisen millään tavoin, syntyy ristiriita. Ei vakava tosiaankaan, mutta ristiriita kuitenkin. Ja jos tämä oli alkuperäinen pointtisi koko keskustelussa, että huumori mielellä voidaan kissan ajatella sanovan tai ajattelevan jotakin ja siihen pitäisi olla oikeus, niin sehän on vähintäänkin mielenkiintoista; pointtisi on karissut vauhdista kommenttejasi lukiessa jo toisen kirjoituksen jälkeen tiettävästi, jonka jälkeen olet enemmän tai vähemmän hermostuneesti väitellyt aivan toisesta aiheesta, eli siitä, ymmärtääkö kissasi puhettasi. Sinun kaikki tekstit lukemalla ei varmaan kellekään tule ensimmäisenä mieleen, että tämän kirjoittajan "pointti" on sanoa, että on hauskaa ajatella kissojen osaavan puhua. Sen viestin jokainen tajusi jo silloin kun sen sellaisenaan kirjoitit - minä myös - mutta olenkin sen jälkeen kommentoinut aivan eri kohtiin ja vastannut niihin lukuisiin kysymyksiin, joita olet esittänyt. :) Eli ymmärsin kyllä tuon jo ihan alunalkaen, en vain kommentoinut siihen varsinaisesti. Kommentoin siihen, kun sanoit Pekulle tulleen "hauska ilme" sinun keskustellessa sen ruokakupista poikaystäväsi kanssa; jos et tuolla "hauskalla ilmeellä" viitannut ehkä kissan jonkinasteiseen ymmärtämiseen, niin mihin sitten? Ehkä tämän kohdan tajusin sitten jotenkin väärin, mutta kommentoinkin siihen vaan tasolla "totuushan on, ettei kissasi ymmärtänyt..", eli varmistin sinun kantaasi. Olisin voinut lisätä vielä kysmysmerkin perään, niin ei olisi jäänyt epäselväksi. :)

        "Kommentoin siihen, kun sanoit Pekulle tulleen "hauska ilme" sinun keskustellessa sen ruokakupista poikaystäväsi kanssa; jos et tuolla "hauskalla ilmeellä" viitannut ehkä kissan jonkinasteiseen ymmärtämiseen, niin mihin sitten?"

        No luitpas sinä tarkkaan ;) Puhe oli kyllä Lakusta, joka on meillä se ilmeikkäämpi kissa... Mutta ihan miten vain. Jos et ole huomannut, kissat ovat aika ilmeikkäitä otuksia. En viitannut sillä minkään asteiseen ymmärtämiseen, vaan lähinnä siihen, että kissojen ilmeet vaihtelevat. Eivät nekään vain ole ja möllötä. Olet ilmeisesti keskittynyt turhankin tarkasti vain pelkkiin ääniin, kun ilmeet ovat jääneet huomaamatta ;) Muuttuuhan kissan ilme silloinkin, kun se saa kupin täyteen ruokaa, silloin kun se näkee linnun, silloin kun se on oikein iloinen, silloin kun se mököttää jne.


      • loco
        Tabby kirjoitti:

        "Kommentoin siihen, kun sanoit Pekulle tulleen "hauska ilme" sinun keskustellessa sen ruokakupista poikaystäväsi kanssa; jos et tuolla "hauskalla ilmeellä" viitannut ehkä kissan jonkinasteiseen ymmärtämiseen, niin mihin sitten?"

        No luitpas sinä tarkkaan ;) Puhe oli kyllä Lakusta, joka on meillä se ilmeikkäämpi kissa... Mutta ihan miten vain. Jos et ole huomannut, kissat ovat aika ilmeikkäitä otuksia. En viitannut sillä minkään asteiseen ymmärtämiseen, vaan lähinnä siihen, että kissojen ilmeet vaihtelevat. Eivät nekään vain ole ja möllötä. Olet ilmeisesti keskittynyt turhankin tarkasti vain pelkkiin ääniin, kun ilmeet ovat jääneet huomaamatta ;) Muuttuuhan kissan ilme silloinkin, kun se saa kupin täyteen ruokaa, silloin kun se näkee linnun, silloin kun se on oikein iloinen, silloin kun se mököttää jne.

        ..ja seuraavaksi sanot, että pointtisi on alun alkaen koskenut kissan ilmeitä. ;)


    • Anonyymi

      Ymmärtää ne...meillä oli kissan karkkipussi sohvan selkänojan päällä..kun sanoi kissalle että haeppas karkkia äidiltä joka istui siinä lähellä pussia niin kissa meni hakemaan äidiltä ,tassulla siveästi olkavarresta otti kiinni...jos sanoi että akkiä piiloon niin kissa meni sängyn alle ...jos käskin pyörhtämään makuulle niin kissa meni makuulle,monta sanaa ..ymmärti...harmitti kun en ottanut videolle niin olisi tiedemaailmalle todisteet..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      136
      7659
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1903
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1880
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1613
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      179
      1545
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      104
      978
    7. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      49
      910
    8. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      810
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      4
      799
    10. Mahabharata oli ensimmäinen maailmansota

      Toinen maailmansota oli oli vuosina 1914–1918
      Hindulaisuus
      241
      767
    Aihe