Muistan kun muutimme Savosta Pohjanmaalle, olin 11 vuotta vanha.
Ensimmäisenä päivänä uudessa koulussani oli ruokalistalla piimävelliä.
Koulukaverini nuoleskelivat suutaan jo vellin tuoksun (?) tuntiessaan.
Suurta herkkua, sain kuulla. Minulle se oli pahin kulinaarinen elämys, mitä ajatella voi!
Haju ja maku oli niin ällöttävä, että tuli mieleen oksennuksen syöminen hiukan lämmitettynä.
Vieläkin voin vertailla ja sanoa että keitetty koiranpaska ja muhennettu vallesmannin nenä voisivat olla herkullisempia "nautintoja" :DD
Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Ällöttävin ruoka
84
10347
Vastaukset
- Saara
Kauheinta, mitä olen suuhuni koskaan laittanut ovat hapansilakat. Ostimme niitä viime vuonna säilykepurkissa markkinoilta ruotsalaiselta Pohjanmaalta ja niiden piti olla oikein hyviä, parhaita mitä hapansilakat yleensä voivat olla.
Jo purkkia avatessa tunkeutui koko taloon hirveä haju ja kun silakka otettiin lautaselle, haju senkun laajeni ja syveni. Olen aina ollut sitä mieltä, ettei mikään inhimillinen saa olla vierasta, joten söin sen silakan, mutta päätin samalla, etten koskaan enää syö! - Kukaan muu ei niitä silakoita syönyt ja niitten hävittämisessäkin oli oma pulmansa!
Toiseksi kauhein ruoka on ollut kaljavelli, jota lapsena meillä joskus tehtiin.
Mutta yllätys; suostuin maistamaan sitä myös aikuisena, kun sitä tarjottiin perinneruokana vanhanajan kokin valmistamana, ja sehän oli aika lailla hyvää.Hapansilakat!!! - Pelkästään tuo nimi saa mahan tekemään voltteja, oksennuslihakset alkavat toimia refleksinomaisesti!
You name it!
Olen syönyt tuota herkkua 2 kertaa. Ensimmäisellä kerralla olimme eräällä kesämökillä. Kesämökkinaapurit lähtivät pakokauhun vallassa "pyöräilylenkille" kun näkivät meidän aukovan silakkapurkkeja terassilla!
Litistin sieraimet tukkoon pyykkipojalla.
Erikoisen vahvat (sairaala)snapsit puuduttivat tehokkaasti sekä haju- että makuelimet ja ainakin yhden ohutleipäkäärön manteliperunoineen, sipulineen ja silakkoineen sain syötyä.
Haju onkin pahinta, ei se maku.
Seuraavan kerran oli tämä hapansilakkailta kerrostaloasunnossa. Suljetussa tilassa.
Jo purkin aukaiseminen teki oksettavan olon.
Seuraavana päivänä yritin saada tuon märäntyneen hajun pois asunnosta. Paljon meni kiehuvaa vettä tiskialtaisiin, samoin hyväntuoksuisia ilmanraikastajia.
Ei koskaan enää hapansilakoita! Sen lupaan ja vannon!- annuli1
"Bästa srömmingen" - hapansilakat- kulinaarinen nautinto terassilla aterioidessa jossa purkki avataan, mukana runsaasti sipulia, uusia perunoita tillillä maustettuna ja kyytipoikana vaikka pakasteessa kylmennyttä Koskenkorvaa.
Huom!kyytipoikaa nautitaan vain särpimeksi.
On muuten makuelämys. - Anu.
MdK-MdK kirjoitti:
Hapansilakat!!! - Pelkästään tuo nimi saa mahan tekemään voltteja, oksennuslihakset alkavat toimia refleksinomaisesti!
You name it!
Olen syönyt tuota herkkua 2 kertaa. Ensimmäisellä kerralla olimme eräällä kesämökillä. Kesämökkinaapurit lähtivät pakokauhun vallassa "pyöräilylenkille" kun näkivät meidän aukovan silakkapurkkeja terassilla!
Litistin sieraimet tukkoon pyykkipojalla.
Erikoisen vahvat (sairaala)snapsit puuduttivat tehokkaasti sekä haju- että makuelimet ja ainakin yhden ohutleipäkäärön manteliperunoineen, sipulineen ja silakkoineen sain syötyä.
Haju onkin pahinta, ei se maku.
Seuraavan kerran oli tämä hapansilakkailta kerrostaloasunnossa. Suljetussa tilassa.
Jo purkin aukaiseminen teki oksettavan olon.
Seuraavana päivänä yritin saada tuon märäntyneen hajun pois asunnosta. Paljon meni kiehuvaa vettä tiskialtaisiin, samoin hyväntuoksuisia ilmanraikastajia.
Ei koskaan enää hapansilakoita! Sen lupaan ja vannon!Piimävelli ja kaljavelli on pohjanmaalla perinneruokia.
Minä olen niihin tottunut ja minusta ne on hyvät ruuat,tietenkin ne pitää oikein osata laittaa.
Sitä taitoa minä en ainakaan osaa että saisin niistä yhtä hyviä.
Minusta ällöttävintä on juustokeitto,ja yleensä kaikki juustoon liittyvä.
Samaten hapankaalia en voi sietää,kun tavallinen kaalikeittokin jo tuoksuu kuin lehmänoksennus. Anu. kirjoitti:
Piimävelli ja kaljavelli on pohjanmaalla perinneruokia.
Minä olen niihin tottunut ja minusta ne on hyvät ruuat,tietenkin ne pitää oikein osata laittaa.
Sitä taitoa minä en ainakaan osaa että saisin niistä yhtä hyviä.
Minusta ällöttävintä on juustokeitto,ja yleensä kaikki juustoon liittyvä.
Samaten hapankaalia en voi sietää,kun tavallinen kaalikeittokin jo tuoksuu kuin lehmänoksennus.Kaljavelli on aivan uutta minulle. Miten sitä tehdään, jos vaikka uskaltautuisin kokeilemaan? :D
- Anu.
MdK-MdK kirjoitti:
Kaljavelli on aivan uutta minulle. Miten sitä tehdään, jos vaikka uskaltautuisin kokeilemaan? :D
Kiitos kun huomasit minutkin,olen nyt ollut muutaman kerran näillä palstoilla kiertelemässä.
Kaljavellin keittoohjeen saat varmaan tuolta googlesta,mutta rapakaljaa siihen tulee.
Ja rusinoita,sekä vehnäjauhoista klimppejä,
niinkuin täälläpäin sanotaan.
Juustoakin jotkut laittavat vaan minä en,
sitten sinne tarjoiluvadin pohjalle.
Sit vain kaadetaan velli juuston päälle,mutta sitä ei tietenkään saa olla paljon vain makua antamassa vähäsen.
Klimpit voi tietenkin tehdä mistä jauhoista vain kukanenkin tykkää ja tietenkin niihin rusinoita jos haluaa.
Olen lähdössä Svappavaaraan,kun nyt on terveyskin melko kohdallaan niin pojallani kuin minullakin.
On kiva käydä katsomassa vanhoja asuinseutuja pitkästä aikaa,vaikka kävin mie viime kesänä niillä kulmilla mutta vain pikaisesti.
Suomen puolella häätyy myös käydä sukuloimassa,
mutta se menee varmaankin juhannuksen jälkeen ellei nyt mitään esteitä ilmaannu. - Leny
Saako Suomesta mistään hapansilakoita? Mielenkiinto heräsi. Minulla, kun ei tule mieleen mitään ruokaa, jota inhoaisin. Olisivatko ne sitten sellaisia. Maailmalla on tietysti kaikenlaista eksotiikka ruuissakin, että niistä en mene takuuseen. Telkkarissahan noita näytetään. Eskimoiden mädännytetyt Lunni-linnut kyllä jäisivät nauttimatta.
Leny kirjoitti:
Saako Suomesta mistään hapansilakoita? Mielenkiinto heräsi. Minulla, kun ei tule mieleen mitään ruokaa, jota inhoaisin. Olisivatko ne sitten sellaisia. Maailmalla on tietysti kaikenlaista eksotiikka ruuissakin, että niistä en mene takuuseen. Telkkarissahan noita näytetään. Eskimoiden mädännytetyt Lunni-linnut kyllä jäisivät nauttimatta.
Mutta jos todella haluat maistaa niin Haaparannalta voi ostaa, samoin jos olet Tukholman risteilyllä, niin useimmissa elintarvikeliikkeissä löytyy kalasäilyketiskeiltä myös tätä herkkua: SURSTRÖMMING!
Varsinainen hapansilakkakausi alkaa elokuun 3. torstaina, jolloin koko Ruotsi Tukholman seuduilta pohjoiseen haisee märäntyneelle silakalle.
Pohjoisesta etelä-Ruotsiin muuttaneet järjestävät hapansilakkakestejä naapureittensa suureksi iloksi :)
Nykyään voi hapansilakkaa ostaa ympäri vuoden hyvinvarustetuista liikkeistä.- Leny
MdK-MdK kirjoitti:
Mutta jos todella haluat maistaa niin Haaparannalta voi ostaa, samoin jos olet Tukholman risteilyllä, niin useimmissa elintarvikeliikkeissä löytyy kalasäilyketiskeiltä myös tätä herkkua: SURSTRÖMMING!
Varsinainen hapansilakkakausi alkaa elokuun 3. torstaina, jolloin koko Ruotsi Tukholman seuduilta pohjoiseen haisee märäntyneelle silakalle.
Pohjoisesta etelä-Ruotsiin muuttaneet järjestävät hapansilakkakestejä naapureittensa suureksi iloksi :)
Nykyään voi hapansilakkaa ostaa ympäri vuoden hyvinvarustetuista liikkeistä.Pittääpä ostaa, ku käyn Tukholmas. Ei se haju ain anna oikeeta kuuvvaa herkust. Tietäähä sen juustostki. Mitä enemmän jalkahielt haisoo, ni sitä täyteläisemp on maku.
- saara.dma
Leny kirjoitti:
Saako Suomesta mistään hapansilakoita? Mielenkiinto heräsi. Minulla, kun ei tule mieleen mitään ruokaa, jota inhoaisin. Olisivatko ne sitten sellaisia. Maailmalla on tietysti kaikenlaista eksotiikka ruuissakin, että niistä en mene takuuseen. Telkkarissahan noita näytetään. Eskimoiden mädännytetyt Lunni-linnut kyllä jäisivät nauttimatta.
Luin kesän tapahtumakalenterista, että Kiilin kotiseutumuseolla on hapansilakkajuhlat 20.8.05 klo 19.
Kiili on upea paikka avomeren rannalla Kristiinankaupungissa Sidebyn (Siipyyn) kylässä. - pefletti
Leny kirjoitti:
Saako Suomesta mistään hapansilakoita? Mielenkiinto heräsi. Minulla, kun ei tule mieleen mitään ruokaa, jota inhoaisin. Olisivatko ne sitten sellaisia. Maailmalla on tietysti kaikenlaista eksotiikka ruuissakin, että niistä en mene takuuseen. Telkkarissahan noita näytetään. Eskimoiden mädännytetyt Lunni-linnut kyllä jäisivät nauttimatta.
Ostin juuri 10-12kalan vielä avaamattoman purkin ja samoilla kokeilevilla fiiliksillä liikkeellä. En lähde mainostamaan ketjua, mutta löytyy useammasta isommasta kaupungista tää pulju - sieltä ruokapuolelta kylmälootasta. Kauppiaille voi myös esittää toivomuksia.
Pidän kalatuotteista, tämän kokeilu on ollut pitkään mielessä. Myös Nattoa kiinnostaisi kokeilla. - jocus*
pefletti kirjoitti:
Ostin juuri 10-12kalan vielä avaamattoman purkin ja samoilla kokeilevilla fiiliksillä liikkeellä. En lähde mainostamaan ketjua, mutta löytyy useammasta isommasta kaupungista tää pulju - sieltä ruokapuolelta kylmälootasta. Kauppiaille voi myös esittää toivomuksia.
Pidän kalatuotteista, tämän kokeilu on ollut pitkään mielessä. Myös Nattoa kiinnostaisi kokeilla.Jos suinkin mahdollista, avaa purkki ulkona ja veden alla. Minä avasin asunnossani, ja haju ei lähtenyt tuulettamalla kahteen viikkoon. Haju palautti mieleeni ne kerrat, kun joskus poikasena olin ajamassa sontaa pellolle ja myös käymälänalukset oli tyhjennettävä. - Ja maku on lähes yhtä voimakas kuin tuoksu.
- 1943
saara.dma kirjoitti:
Luin kesän tapahtumakalenterista, että Kiilin kotiseutumuseolla on hapansilakkajuhlat 20.8.05 klo 19.
Kiili on upea paikka avomeren rannalla Kristiinankaupungissa Sidebyn (Siipyyn) kylässä.Paljon olen hapansilakoista lukenut, mutta koskaan en ole maistanut. Itse olen hapattanut esim. erilaisia kasviksia kuten papuja. Hapankaali antaa makua keittoihin ja mm.kaalipiirakkaan ja -laatikkoon. Olemme suunnitelleet tutustumista Pohjanlahden rannikon kaupunkeihin,pitääpä muistaa ajankohta.
- 1943
jocus* kirjoitti:
Jos suinkin mahdollista, avaa purkki ulkona ja veden alla. Minä avasin asunnossani, ja haju ei lähtenyt tuulettamalla kahteen viikkoon. Haju palautti mieleeni ne kerrat, kun joskus poikasena olin ajamassa sontaa pellolle ja myös käymälänalukset oli tyhjennettävä. - Ja maku on lähes yhtä voimakas kuin tuoksu.
olen aikoinani hoidellut ja moni pitää kompostin hajua pahana. Oikein hoidettu komposti haisee happamalta, ei mädänneeltä. Voi olla, että hapansilakoiden haju muistuttaa enemmän makkilannan hajua.
- en voi
syödä lampaanlihaa, sitä jos laitan suuhuni niin tietää varmaa yrjölle menoa.Yäk....
MdK-MdK kirjoitti:
jalkahiellä maustettuna ei tietenkään ole makuelämys... :D
Nuo Pohjanmaan perinneherkut ovat vielä maistamatta samoinkuin hapansilakat. Tunnustan epäluuloni kaikkia mainitsemianne kohtaan, mutta aion maistaa rohkeasti (ja toivottavasti myös ennakkoluulottomasti) tilaisuuden tullen.
Olen huomannut, että joistain lapsuuden yökötyksistä on vähitellen kehittynyt suorastaan herkkuja, kun olen joutunut niitä muutamia kertoja kohteliaisuuden vuoksi pieninä annoksina maistelemaan.
Joskus olen todennut, että olen pelkän yhden vastenmielisen kokemuksen aiheuttaman epäluulon vuoksi menettänyt hyviä herkuttelutilaisuuksia.
Ystävieni ansiosta olen myös saanut huomata, että villalle maistuvaa lampaanlihaa on tosi vaikeata löytää. Lammasherkkuihin olen törmännyt huomattavasti useammin.
Makuaisiathan ovat hyvin henkilökohtaisia, eikä tarkoitukseni ole ryhtyä niistä kiistelemään.- kirjar ilman rek.
optimisti-orvokki kirjoitti:
Nuo Pohjanmaan perinneherkut ovat vielä maistamatta samoinkuin hapansilakat. Tunnustan epäluuloni kaikkia mainitsemianne kohtaan, mutta aion maistaa rohkeasti (ja toivottavasti myös ennakkoluulottomasti) tilaisuuden tullen.
Olen huomannut, että joistain lapsuuden yökötyksistä on vähitellen kehittynyt suorastaan herkkuja, kun olen joutunut niitä muutamia kertoja kohteliaisuuden vuoksi pieninä annoksina maistelemaan.
Joskus olen todennut, että olen pelkän yhden vastenmielisen kokemuksen aiheuttaman epäluulon vuoksi menettänyt hyviä herkuttelutilaisuuksia.
Ystävieni ansiosta olen myös saanut huomata, että villalle maistuvaa lampaanlihaa on tosi vaikeata löytää. Lammasherkkuihin olen törmännyt huomattavasti useammin.
Makuaisiathan ovat hyvin henkilökohtaisia, eikä tarkoitukseni ole ryhtyä niistä kiistelemään.Kyllä, kyllä, makuja on monenlaisia, eikä kaikki voi tykätä kaikesta.
Olen kaikkiruokainen ja utelias, maistan ihan kaikkea mitä ruokana tarjoillaan, kaikesta en pidä, mutta en voi sanoa mitään ruokaa ällöttäväksi, sillä.. sekin voi olla toisen herkkua.
Piimävelli, eli huituvelli, (keski)pohjanmaan tavalla keitettynä, lapsuuden ruokaa jota usein kaipaan, samoin kampsupaisti, eli verileivästä maitoon keitetty keitto, aah mikä maku... sitäkin haluaisin taas, ja juhannushera, sellainen punainen, muisto lapsuudesta ja yhä sitä keitetään, onneksi, ja joskus pääsee maistelemaankin. Saisipa vain maitoa niin keittäisin heran, mutta tuo nykyinen kaupan maito, ei siitä heraa synny..(harmittavaa)
Ei ole olemassa ruokaa jota kaikki sanovat inhoavansa, mutta minäkään en sano mitään inhoavani, jotain vain jätän syömättä tekemättä siitä sen suurempaa numeroa.
Nälkä on hyvä mauste ja kaikki mikä ei ole pilalla, kelpaa.
Jokainenhan sanoo vain oman mielipiteensä.
Ps. Miksi kaikki sanovat että lammas maistuu villalle? Minun kohdalleni sellaista ei ole sattunut nykyisin, mutta herkullisia lammaspaisteja olen valmistanut useinkin ja lammaskaalia, onko mitään parempaa...? Nam, nam, maistuis varmaan muillekin. - laulu11
kirjar ilman rek. kirjoitti:
Kyllä, kyllä, makuja on monenlaisia, eikä kaikki voi tykätä kaikesta.
Olen kaikkiruokainen ja utelias, maistan ihan kaikkea mitä ruokana tarjoillaan, kaikesta en pidä, mutta en voi sanoa mitään ruokaa ällöttäväksi, sillä.. sekin voi olla toisen herkkua.
Piimävelli, eli huituvelli, (keski)pohjanmaan tavalla keitettynä, lapsuuden ruokaa jota usein kaipaan, samoin kampsupaisti, eli verileivästä maitoon keitetty keitto, aah mikä maku... sitäkin haluaisin taas, ja juhannushera, sellainen punainen, muisto lapsuudesta ja yhä sitä keitetään, onneksi, ja joskus pääsee maistelemaankin. Saisipa vain maitoa niin keittäisin heran, mutta tuo nykyinen kaupan maito, ei siitä heraa synny..(harmittavaa)
Ei ole olemassa ruokaa jota kaikki sanovat inhoavansa, mutta minäkään en sano mitään inhoavani, jotain vain jätän syömättä tekemättä siitä sen suurempaa numeroa.
Nälkä on hyvä mauste ja kaikki mikä ei ole pilalla, kelpaa.
Jokainenhan sanoo vain oman mielipiteensä.
Ps. Miksi kaikki sanovat että lammas maistuu villalle? Minun kohdalleni sellaista ei ole sattunut nykyisin, mutta herkullisia lammaspaisteja olen valmistanut useinkin ja lammaskaalia, onko mitään parempaa...? Nam, nam, maistuis varmaan muillekin.täälläpäin sanonta on:
Ruoka on aina hyvää,jos vain on nälkä. - On just kun
optimisti-orvokki kirjoitti:
Nuo Pohjanmaan perinneherkut ovat vielä maistamatta samoinkuin hapansilakat. Tunnustan epäluuloni kaikkia mainitsemianne kohtaan, mutta aion maistaa rohkeasti (ja toivottavasti myös ennakkoluulottomasti) tilaisuuden tullen.
Olen huomannut, että joistain lapsuuden yökötyksistä on vähitellen kehittynyt suorastaan herkkuja, kun olen joutunut niitä muutamia kertoja kohteliaisuuden vuoksi pieninä annoksina maistelemaan.
Joskus olen todennut, että olen pelkän yhden vastenmielisen kokemuksen aiheuttaman epäluulon vuoksi menettänyt hyviä herkuttelutilaisuuksia.
Ystävieni ansiosta olen myös saanut huomata, että villalle maistuvaa lampaanlihaa on tosi vaikeata löytää. Lammasherkkuihin olen törmännyt huomattavasti useammin.
Makuaisiathan ovat hyvin henkilökohtaisia, eikä tarkoitukseni ole ryhtyä niistä kiistelemään.Keuhkotautisen räkää.
En kyllä syö sitä vaikka mies olenkin.YÖK - i_a
Jaapa-jaa... Juuri otin sulamaan pakastimestani kaksi lähiseudulta hankkimaani lampaanpaistia... Nepä panen ylihuommenna marinoitumaan ja tarjoilen jälkikasvulleni pääsiäisenä heidän toivomaansa pääsiäisruokaa...
Tuo "sukanmakuhan" lampaanlihaan tulee väärästä teurastuksesta... Lammas on kerittävä pari-kolme viikkoa ennen teurastusta eikä liha saa olla teurastettaessa kosketuksissa villa-rasvan kanssa ( myös kädet )... Tuo minulle pari lammasta toimittanut ystäväni hallitsee homman, ja makoisia keittoja olemmekin jo nauttineet ystävienikin kanssa... Myös kuivalihana lampaan paisti on ylivertainen... On just kun kirjoitti:
Keuhkotautisen räkää.
En kyllä syö sitä vaikka mies olenkin.YÖKOstapas joskus sitä kokkelipiimää. Ei ole räkää vaan kuin raejuustoa liemessä. Ainakin kaupasta saatava kokkelipiimä. Nyt vanhoilla päivillä sitä on alkanut näkyä kaupan maitohyllyllä.
Ei ole vielä sattunut kohdalle sitä yäk-ruokaa. Tosin hapansilakan haju ei ole herkkua, mutta ei maussa ole suurempaa valittamisen aihetta vaikka en oikeaoppisesti ole sitä syönytkään. Mistähän sitä saisi oikeaoppisesti tarjolle pantuna?
Kalja-ja muita piimävellejä ei ainakaan Pohjois-Pohjanmaalla tunnettu joten maistamatta ovat jääneet, kun ei ole missään ollut tarjolla.
Ainut suuhunpantava joka jäi vain maistelun asteelle oli halpa kiinalainen kirkas viina Mantshurian rajalla v. 1983. Se piti jättää juomatta, mutta junan vaunupalvelijalle se kelpasi. Juoma haisi suunnilleen kolmasti oksennetulle ja kolme metriä vastatuuleen... Jäi siinä slivovitsikin toiseksi, vaikka herkkua ei ole sekään.- 1943
optimisti-orvokki kirjoitti:
Nuo Pohjanmaan perinneherkut ovat vielä maistamatta samoinkuin hapansilakat. Tunnustan epäluuloni kaikkia mainitsemianne kohtaan, mutta aion maistaa rohkeasti (ja toivottavasti myös ennakkoluulottomasti) tilaisuuden tullen.
Olen huomannut, että joistain lapsuuden yökötyksistä on vähitellen kehittynyt suorastaan herkkuja, kun olen joutunut niitä muutamia kertoja kohteliaisuuden vuoksi pieninä annoksina maistelemaan.
Joskus olen todennut, että olen pelkän yhden vastenmielisen kokemuksen aiheuttaman epäluulon vuoksi menettänyt hyviä herkuttelutilaisuuksia.
Ystävieni ansiosta olen myös saanut huomata, että villalle maistuvaa lampaanlihaa on tosi vaikeata löytää. Lammasherkkuihin olen törmännyt huomattavasti useammin.
Makuaisiathan ovat hyvin henkilökohtaisia, eikä tarkoitukseni ole ryhtyä niistä kiistelemään.myöskään sietänyt lampaanlihaa, vaikkei kranttu muuten ollutkaan. Luulin, että hän vain luulee eikä tunnista ellen kerro totuutta. Kerran tein karjalanpaistin etukäteen ja lämmitin. Hän maistoi ja kysyi, mitä lihaa ruoassa on. Sanoin, että sikaa ja nautaa. Maistoi toisen kerran ja kysyi oliko myös lammasta. Minun oli myönnettävä ja sen koommin en yrittänyt tarjota lammasta. Itse pidän lampaanlihaa herkullisena.
i_a kirjoitti:
Jaapa-jaa... Juuri otin sulamaan pakastimestani kaksi lähiseudulta hankkimaani lampaanpaistia... Nepä panen ylihuommenna marinoitumaan ja tarjoilen jälkikasvulleni pääsiäisenä heidän toivomaansa pääsiäisruokaa...
Tuo "sukanmakuhan" lampaanlihaan tulee väärästä teurastuksesta... Lammas on kerittävä pari-kolme viikkoa ennen teurastusta eikä liha saa olla teurastettaessa kosketuksissa villa-rasvan kanssa ( myös kädet )... Tuo minulle pari lammasta toimittanut ystäväni hallitsee homman, ja makoisia keittoja olemmekin jo nauttineet ystävienikin kanssa... Myös kuivalihana lampaan paisti on ylivertainen...Aikanaan, kun lammasta ei kaupoista saanut, kävin kolmena syksynä teutastamassa 10 keväällä syntynyttä karitsaa.
Lampolan omistajan ohjeet olivat: Taljoja hän ei säilytä vaan hautaa ( eitarvitse nylkeä siististi ) ja käsin ei saa lihaan koskea.
Onnistui hyvin kun tein tarvittaessa taljaan "vetoreikiä" sormia varten.
Nuoren lampaan liha on herkullista ja rakenteeltaan hienosyistä.
Vähäinen valkea, mureneva rasva on erillään vatsaontelossa ja jonkin verran kyljissä lihasten väleissä haluttaessa eroiteltavissa.
Käytin perinteisiä soppalihoja enemmänkin karjalanpaitissa lehmän ja sian joukossa.
Tuohon villasukan makuun en ole perehtynyt.On just kun kirjoitti:
Keuhkotautisen räkää.
En kyllä syö sitä vaikka mies olenkin.YÖKJos helsingissä myydään kokkelipiimää, tykkään.
Mutta ällö ruoka on kakarana syömään jouduttiin joka päivä limppisoppaa ja ravustus aikaan iso kattilallinen rapuja, ne maistui ihan mädälle kalalle.
- Hintriika
En muista koskaan saaneeni ruokaa, joka olisi ällöttänyt. Toisia ruokia vain syö mieluummin kuin toisia. On silti yksi, jota en suostuisi kokeilemaan, nimittäin elävien ostereiden nieleminen. Ei menisi alas! Ehkä en myöskään osaisi kovin arvostaa pääskysenpesiä tai tuhatvuotista ankkaa...
Makuaisti on aisti, joka tottuu pitämään mitä kummallisimmista mauista (mikä sana!), esim. eri mausteista.
Nyt rouskuttelen esim. väkeviä peperoneja (miedon makuisiakin on) kuin tyhjää vaan, tabascokaan ei enää leimahda suussa niinkuin alkuun kun sitä eka kertoja maistoin.
Ex-miehelläni oli indoneesialainen äitipuoli, joten vahvat mausteet ja monet omituiset ruokalajit tulivat tutuiksi.
Ennakkoluulotkin voivat vaikuttaa tiettyjen ruokalajien inhoamiseen.
En voisi kuvitella esim. syöväni käärmettä, kuinka tuore sitten olisikin!
Samoin osterit ja muut nilviäiset jäisivät ehkä lautasen reunalle.
En söisi myöskään koiraa tai muita lemmikkieläimiin verrattavia.
Isäni ei voinut syödä hevosen lihaa. "Kuolen mieluummin näläkään", hän sanoi.
Asumme täällä hyvinvointivaltioissa ja meillä on "varaa" nirsoilla, kun jossakin muualla ihmisillä ei ole mitään suuhun pantavaa, ei edes puhdasta vettä.ruokaa ei ole vielä kohdalle sattunut, vaikka kaikkea ihmisruuaksi tarkoitettua olen syönyt, mitä olen löytänyt. Ruotsalaisten hapansilakkakin on ihan kohtuullisen hyvän makuista, vaikka haju onkin ihan muuta.
Ällöttävää juomaa olen kyllä maistanut. Kiinalainen halpa viina paitsi haisee, myös maistuu jokseenkin samalle kuin hapansilakka. Se jäi minulla juomatta... Maotai sen sijaan oli hyvää.Yleensä olen melkein kaikkiruokainen, koska penskana opetettiin, että kaikkea on vähän otettava.
Mutta Istanbulissa joskus kauan sitten tuotiin iso, liki lautasen kokoinen simpukka kaikkine vihreine limaisine levineen ja meren ruohoineen tarjolle, sitä en kyllä uskaltanut lähteä tutkimaan, heiniä siirtelemään ja kuorta raottamaan koska pelkäsin, että mitä sieltä silmille hyppää.
Ajattelin, että tällaisen pöydän ääressä saattaisi oppia vähän syömään, ja sehän tekisi kiloille hyvää, laihtuisi alta aika yksikön!
Sammakkoa olen syönyt, ja se ei kanan kopea kummempaa ollut, kun oli noin länsimaisesti laitettu suurustetun kastikkeen kera.
beataB ( ei niin kovasti vesi kielellä...)- nainen, joka...
Mitään ruokaa en pidä yököttävänä, koska
se on vastoin kasvatustani ja periaatteitani.
Käärme, apina, osteri, toukka, sammakko, kenguru,
tryffelit, hummeri,
erillaiset madot, hyönteiset ja pässin kivekset
ja monet muut erikoisuudet ovat maistuneet kunhan ne ovat taidolla valmistetut.
Kokista kaikki on kiinni.
Itse rakastan kokkaamista ja ruokamatkailua.
Kannattaa aina maistaa: on tunnuslauseeni - Ei enää
Lähes kaikki puurot ovat sellaista, mitä en kykene syömään. Eritoten kaurapuuro ja riisipuuro. Sen sijaan ruispuuro kyllä käy ja myös sellaiset pitkään haudutetut uunipuurot, joiden rakenne on tasainen, vaikka en niitäkään kyllä erityisemmin ihannoi. En minä väitä, että niiden maku olisi paha, vaan niiden rakenne. Ryynit takertuvat kurkkuun.
Lapsuuden kauhukokemuksia oli kansakoulun kaurapuuro. En ollut suinkaan ainoa, jolta se tuli kurkusta takaisin lautaselle. Vaatimus "kaikki pitää syödä" oli kohtuuton.
Suomalaiset perinneruoat ovat lähes kaikki vähän niin ja näin. Suomalaiset ovat olleet aina köyhiä, ja perinneruoat on tehty niistä vähistä aineistä, joita oli saatavilla. Niitä ei mitenkään voi verrata keskieurooppalaisiin perinneruokiin, jota vaikuttavat kovinkin "hienoilta". - Oletteko huomanneet, etteivät ulkomaalaiset saa alas esim. hernekeittoa, ja useimmat heistä inhoavat puolukkahilloa, vaikka ne maittavat usemmille meille suomalaisille.
Kun olen tätä ikäluokkaa, joka on pakotettu lapsena sodan jälkeen syömään kaurapuuroa, niin minusta on aivan uskomatonta, että hyvin monet nuoret ihmiset nykyisin pitävät siitä.- puuromaha
on ihanaa. Ja mikä parasta, se on myös terveellistä. Parhaasta päästä uunipuurot, esim. uuniohrapuuro, ah. Riisipuuro tosi herkullista, samoin manna ja ruis... kaikki puurot ihan herkkuruokaa. Olen iän myötä niitä opetellut syömään ja ihastunut ikihyväksi!! Minua ei koskaan ole pakotettu syömään mitään ja olen tosi innokas maistelemaan kaikkea ja ihme ja kumma, miten ruoka onkin herkullista. Ja onneksi meillä on ruokaa, liikaakin.
- ellumari
etten voi suoralta kädeltä mainita mitään mitä en voisi syödä. Tarkoitan näitä meidän suomalaisia ruokiamme.
Ymmärrän kyllä hyvin heitä, jotka inhoavat joitakin makuja ja ruoan hajuja.
En minäkään lapsena oikein pitänyt lipeäkalasta, joka oli jouluruoka, mutta kun ei koskaan saanut arvostaella syömisiään, niin söin ja olin hiljaa.
Kumma kyllä että isä aina näki namasta jos en pitänyt jostain. En ole koskaan osannut pitää ilmeitäni kurissa.
"Neiti syö vaan, eikä irvistele!"
Luultavasti olin sitten nirsoilevan näköinen pärstältäni. - Maalaismies*
Liittyy lapsuuteeni Pohjanmaalla, kuten sinullakin MdK. Vietin kesiäni eräässä isossa maalaistalossa, josta pidin paljon. Yritin tehdä töitä kuin mies, hyväksyä kaiken, jopa päivälevon puolisen jälkeen. Joskus puolisella tarjottiin jankkia. Se oli vanhoista leivistä keitetty puuro, jonka arvon ehkä nykyisin hyvinkin tunnustaisin ja siitä ehkä pitäisinkin.
Lapsena yritin urhoollisesti syödä jankkia, koska pidin siitä talosta, sen ihmisistä, eläimistä, sen ojien varsilla kasvavista mesimarjoista ja läheisestä merenrannasta, laiduntavista hevosista ja vihaisista sonneista; pidin kaikesta muusta paitsi jankista. Yritin syödä, mutta yökkäilin, yritin peittää epäonnistumistani. Häpesin, koska se näytti maistuvan kaikille muille.- inhottaa jotenkin
ryöpättyjen sienien kuvottava lemu, lapsena kun isä niitä lohkoi ja keitteli niin jotenkin hirvitti - sellaisia harmaan limaisia, niljakkaita klopsuja, oli paettava sitä hajua kauas kauas ulos asti. Ihmetteli vaan kun sitten vielä herkutellen niitä sitten söikin vielä., minua ei siihen saatu houkuteltua kylläkään millään...
- hyvää ja kaunista!
Kirjoituksesi oli niin nättiä, että minulle tuli hyvä mieli. Jankista en ole koskaan kuullutkaan.
Oletko ihan oikeasti maalaismies??
- soilike
Mikään ei oikein maistu miltään.
Mikä lapsena inhottaa, muuttuu herkuksi myöhemmin. Valkosipuli, kukkakaali, juustot.
Lapsuuden kodin ruokavalio muokkaa, kuten keskustelun useat esimerkit, ”pohjalaanen ruoka”, ”karjalaiset herkut”
Ystäväni rakastaa lipeäkälaa, minä en ole tahtonut sitä edes maistaa. Ennakkoluulot estävät uudet makuelämykset,vieläkin.
Mieleeni on jäänyt jostain eskimo-juttu. jossa vieraalle tarjottiin makupalaa , hylkeen silmämunaa tai vastaavaa. Inhotti.- jo nimikin inhottaa
siitä se alkoi kun kuuli sen nimen; sitten vaan epäluulot herät ja sitä ei tahtonut suuhun panna ei sitten millään, äiti yritti opettaa että on edes maistettava, mutta kun ei niin ei ja ruokapöydässä sai istua sen kalanpalan kanssa varmaan ikuisuuden...
- Miksi sitä on?
jo nimikin inhottaa kirjoitti:
siitä se alkoi kun kuuli sen nimen; sitten vaan epäluulot herät ja sitä ei tahtonut suuhun panna ei sitten millään, äiti yritti opettaa että on edes maistettava, mutta kun ei niin ei ja ruokapöydässä sai istua sen kalanpalan kanssa varmaan ikuisuuden...
Meillä oli jouluna lipeäkalaa. Kyllä sen kesti kerran vuodessa, eikä se ollut edes kovin pahaa, kun siihen lisättiin pippuria ja sinappia. En ole kuullut muiden käyttävän sinappia lipeäkalan kanssa. - Joulupäivänä äiti teki lipeäkalalaatikkoa. Sen hän kyllä sai syödä yksin, eikä hän edes vaatinut ketään muuta maistamaankaan sitä.
Toinen juttu on mämmi. Joskus aikojen alussa mämmi paistettiin(?) tuokkosissa. Se oli aivan erilaista kuin nykyisin. Isäni tapasi sanoa, että kyllähän senkin mahataudin kestää, kun ei tarvitse syödä mämmiä kuin kerran vuodessa. - Ei mämmi ole varsinaisesti pahaa, mutta se on kutakuinkin iljettävän näköistä. - Kaikkein kamalin mämmikokemus minulla oli pari vuotta sitten, kun joku keksi tehdä mämmijäätelöä. Miksi pilata sekä mämmi että jäätelö? - amalia
Miksi sitä on? kirjoitti:
Meillä oli jouluna lipeäkalaa. Kyllä sen kesti kerran vuodessa, eikä se ollut edes kovin pahaa, kun siihen lisättiin pippuria ja sinappia. En ole kuullut muiden käyttävän sinappia lipeäkalan kanssa. - Joulupäivänä äiti teki lipeäkalalaatikkoa. Sen hän kyllä sai syödä yksin, eikä hän edes vaatinut ketään muuta maistamaankaan sitä.
Toinen juttu on mämmi. Joskus aikojen alussa mämmi paistettiin(?) tuokkosissa. Se oli aivan erilaista kuin nykyisin. Isäni tapasi sanoa, että kyllähän senkin mahataudin kestää, kun ei tarvitse syödä mämmiä kuin kerran vuodessa. - Ei mämmi ole varsinaisesti pahaa, mutta se on kutakuinkin iljettävän näköistä. - Kaikkein kamalin mämmikokemus minulla oli pari vuotta sitten, kun joku keksi tehdä mämmijäätelöä. Miksi pilata sekä mämmi että jäätelö?Kouluaikoina oli makaroonivelli sellainen joka ei meinannut pysyä sisällä. Limaista litkua, oli vaan pakko syödä kun ope vahti vieressä, siinä itkettiin ja syötiin.
- Miksi sitä on?
amalia kirjoitti:
Kouluaikoina oli makaroonivelli sellainen joka ei meinannut pysyä sisällä. Limaista litkua, oli vaan pakko syödä kun ope vahti vieressä, siinä itkettiin ja syötiin.
Olin niin aktiivisesti yrittänyt unohtaa makaronivellin, että ihan järkytyin, kun mainitsit siitä. Kaiken kukkuraksi siihen sitten vielä piti lisätä sokeria, joka teki sen vieläkin kamalammaksi. Suolaa lisäämällä sain sen jotenkin alas. - Entäs sitten helmiryynipuuro tai -velli. Siihen ei kyllä auttanut mikään konsti, se tuli saman tien takaisin. (Se oli tehty perunajauhoista. Oliko sillä edes mitään ravintoarvoa?)
Miksi sitä on? kirjoitti:
Olin niin aktiivisesti yrittänyt unohtaa makaronivellin, että ihan järkytyin, kun mainitsit siitä. Kaiken kukkuraksi siihen sitten vielä piti lisätä sokeria, joka teki sen vieläkin kamalammaksi. Suolaa lisäämällä sain sen jotenkin alas. - Entäs sitten helmiryynipuuro tai -velli. Siihen ei kyllä auttanut mikään konsti, se tuli saman tien takaisin. (Se oli tehty perunajauhoista. Oliko sillä edes mitään ravintoarvoa?)
Eikö se Helmiryynipuuro ollut sellaista joka näytti sammakonkudulta? :/
- Miksi sitä on?
Miksi sitä on? kirjoitti:
Olin niin aktiivisesti yrittänyt unohtaa makaronivellin, että ihan järkytyin, kun mainitsit siitä. Kaiken kukkuraksi siihen sitten vielä piti lisätä sokeria, joka teki sen vieläkin kamalammaksi. Suolaa lisäämällä sain sen jotenkin alas. - Entäs sitten helmiryynipuuro tai -velli. Siihen ei kyllä auttanut mikään konsti, se tuli saman tien takaisin. (Se oli tehty perunajauhoista. Oliko sillä edes mitään ravintoarvoa?)
Ostereitakin pystyy syömään. Eivät ne ole varsnaisesti pahoja, mutta eivät myöskään maistu juuri miltään. Minusta ne kyllä kuuluvat samaan luokkaan lipeäkalan ja makaronivellin kanssa. Ainoa ero on siinä, että osterit ovat "fiiniä" ruokaa. - Kerran olen nähnyt Saksassa lautasella jonkinlaisen suuren, harmaan, läpikuultavan ja tytisevän kasan, josta arvelin, että se sisältää läskiä, laardia, ihraa, rustoja ym. Jos minut olisi pakotettu syömään se, niin olisi kyllä tullut makaronivelliä ikävä.
- Miksi sitä on?
MdK-MdK kirjoitti:
Eikö se Helmiryynipuuro ollut sellaista joka näytti sammakonkudulta? :/
Sammakonkutua, johon on lisätty maitoa.
- siiri muistelee
Miksi sitä on? kirjoitti:
Olin niin aktiivisesti yrittänyt unohtaa makaronivellin, että ihan järkytyin, kun mainitsit siitä. Kaiken kukkuraksi siihen sitten vielä piti lisätä sokeria, joka teki sen vieläkin kamalammaksi. Suolaa lisäämällä sain sen jotenkin alas. - Entäs sitten helmiryynipuuro tai -velli. Siihen ei kyllä auttanut mikään konsti, se tuli saman tien takaisin. (Se oli tehty perunajauhoista. Oliko sillä edes mitään ravintoarvoa?)
Makaronivelli muistui minunkin mieleen.
En pidä simpukoista enkä sushista.
Hapansilakkaa on tehty myös itä-Suomessa, ennenvanhaan. Siis myös suomalainen perinneruoka. En ole maistanut. - ihan hyvää,
MdK-MdK kirjoitti:
Eikö se Helmiryynipuuro ollut sellaista joka näytti sammakonkudulta? :/
kun sen ohjeen mukaan tekee ja antaa hautua kutumaiseksi. Olen sitä tässä vaihteluksi tehnyt kaura-, riisi-, ruispuurojen tilalle. Ei sokeria pinnalle, vaan nokare voita ja suolaa ripaus.
Kiva kun joku on kaivanut vanhan ketjun esiin!
Ällöttävin ruoka on hernesoppa sekä maksalaatikko. Ei me alas.
- Nami
Jos tarkoitetaan nimenomaan kirnupiimävelliä, jossa on rusinoita ja se on makeaa niin en tiedä parempaa velliä. Olen tosin syntynyt Keski-Pohjanmaalla ja tutustunut siihen jo lapsesta.
Oli helppoa, halpaa, hyvää syötävää isolle lapsikatraalle. Ilmeisesti siihen on totuttava pienestä alkaen. Hämäläinen mieheni ei voi ajatellakaan sitä syövänsä enkä ole koskaan saanut sitä maistumaan lapsillenikaan liekö tuo nimi ja enne....- nirsomies
Hyi saatana.Kun jouluna kerran söin kinkkua sieltä kinkusta tuli jotain läpinäkyvää nestettä ja maistui hirvittävältä.Siis hyi että!
- lasikuulatmahassa
nirsomies kirjoitti:
Hyi saatana.Kun jouluna kerran söin kinkkua sieltä kinkusta tuli jotain läpinäkyvää nestettä ja maistui hirvittävältä.Siis hyi että!
ruoansulatusta vaativat joittenkin emäntien keitokset täälläkin päin...
- meirikki
Meillä e-pohjanmaalla puhuttiin Piimävellistä, sinne sekaan tehtiin vehnäjauhosta, rusinoista ja vedestä? sellaisia klimppejä, sanon vaan ettei ole kuulunut koskaan minun ruoanlaittooni.
Samaa tehtiin kotikaljaliemeen, yhtä surkeeta. Mukaan saatettiin vielä kuutioina laitella leipäjuustoa.
Kun ei ole nälkää joutunut näkemään, voi sanoa mistä pitää mistä ei. Kotona sai olla syömätä, koulussa se oli pakollista...siinä sitä niin kauan pakotettiin et laatta lensi. Nousi meteli kun opettaja pakotti jo oksennusta lautasella olleen syömään kaiken. Loppui pakottamiset .
Ei tarvi kaikesta pitää, ei lapsenakaan..mut lusikan verran pitää maistaa, on ollut minun komentoni, jollei maistu se siitä!
- pottukattila
Ällättävää ruokaa ei ole olemassakaan, on vain huonosti tehtyä, paitsi Janssonin kiusaus.
Minuä ällöttää varsinkin aikuisten ällöttely ruo'asta puhuttaessa. Itsekeskeistä itsetehostusta, jolla pyritään vain lapsellisuuden ja minäkeskeisyyden esilletuontiin. Kokeilen
Kaikkea
Kolmasti
Aina ei onnistu.
Ylensä syön kaiken maksamani ruuan ja myös tarjotun.
Espanjan calloksen kanssa täytyi antaa periksi jo toisella kerralla.
Syön kyllä sisäelimet lehmän pötsistä pässin kiveksiin mutta hispaanot ovat onnistuneet etemään tuon herkkunsa minulle ylivoimaiseen muotoon.
Toinen kerta oli baarin tapas-annos.
Toinen oli erehtyminen säilykkeeseen.
Kiinassa olen syönyt kaiken, ml. paskaisten katujätkien ruosteisissa tynnyreissä valmitamat herkut mutta yksi tunnistamattomaksi jäänyt, herkullisen näköinen puikkomössö jäi kesken.
Vatsaportti ilmoitti että "ukko, yksikin suullinen lisää niin entisetkin lentävät ulos"!
Yllä mainittuja hapansilakoita maistoin vaan en ihastunut.
Svedu kämppäkaverini avasi purkin lavuaarissa veden alla ja tarjosi herkkua.
Tuoksu oli mieliin painuva mutta nälkääni olisin syönyt mutta silloin ei nälättänyt.
Asiallisesti valmistetut sapuskat syön mutta pohjaan palaneita maitovellejä välttelen vaikka kansakoulussa oli pakko niitäkin syödä.- 1.1947
Makaronivelli, apua! Liukkaita matoja, yäk. Ja klimppisoppa, jota mummu joskus teki. Onneksi ei tarvinnut syödä sitä, vaan sain muuta syötävää.
Alakouluikäisenä maalla törmasin sisarusten kanssa ensi kerran viiliin. Päällä oli paksu kerma. Lopulta kävi niin, että olisimme syöneet vain kermat päältä ja itse viili olisi jäänyt syömättä.
Koulussa löysä ruispuuro hienoista jauhoista tehtynä oli kauhistus. Klimppejä siinäkin...- 1943
vanha on tämäkin ketju, haitanneeko? Makaronivelli oli vanhainkodeissa yksi suosikkiruoka, kun pidin joskus kauan sitten ravitsemuksen kurssia keittäjille. Miesystäväni tilasi sitä ja ostin makaronia ihan sitä varten. Punaiseen maitoon keitän silloin tällöin aamupuuron sijaan. Lihakeittoon äitini pani klimppejä, hyvin maistuivat. Piapo on synnyinpitäjäni teemaruoka. Sitä ei savolainen tätini saanut nieltyä, mikä suuresti ihmetytti meitä lapsia. Piapohan on pitkäpiimää ja talkkunajauhoja.
- maiskis--
1943 kirjoitti:
vanha on tämäkin ketju, haitanneeko? Makaronivelli oli vanhainkodeissa yksi suosikkiruoka, kun pidin joskus kauan sitten ravitsemuksen kurssia keittäjille. Miesystäväni tilasi sitä ja ostin makaronia ihan sitä varten. Punaiseen maitoon keitän silloin tällöin aamupuuron sijaan. Lihakeittoon äitini pani klimppejä, hyvin maistuivat. Piapo on synnyinpitäjäni teemaruoka. Sitä ei savolainen tätini saanut nieltyä, mikä suuresti ihmetytti meitä lapsia. Piapohan on pitkäpiimää ja talkkunajauhoja.
Makaronivelli, oikein keitettynä, on aivan ihanaa. Puuroissa ei ole limppejä, joita joku kertoo inhonneensa, jos ne on oikein keitettyjä.
Toinen velli oli kai riiseistä, rusinoista ja piimastäkin tehtyä. Tosi hyvää oli sekin.
Ikinä vielä en ole saanut maistaa klimppisoppaa, odotan kieli pitkällä.
Piaposta en ole ikuna kuullut. Laitan linkin, vaikket sinä muistaakseni niitä auokaan, jos jotakuta muutakin kiinnostaa.
Niin täällä vain viisastuu! :)
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/1999_3/1056 - kaali ja läski
1943 kirjoitti:
vanha on tämäkin ketju, haitanneeko? Makaronivelli oli vanhainkodeissa yksi suosikkiruoka, kun pidin joskus kauan sitten ravitsemuksen kurssia keittäjille. Miesystäväni tilasi sitä ja ostin makaronia ihan sitä varten. Punaiseen maitoon keitän silloin tällöin aamupuuron sijaan. Lihakeittoon äitini pani klimppejä, hyvin maistuivat. Piapo on synnyinpitäjäni teemaruoka. Sitä ei savolainen tätini saanut nieltyä, mikä suuresti ihmetytti meitä lapsia. Piapohan on pitkäpiimää ja talkkunajauhoja.
Ainahan ei tarvitse aloittaa uudestaan, koska uudet lukijat voivat helposti tutustua jo kirjoitettuihin viesteihin ja jatkaa siitä.
Inhokkini oli koulussa kaali- ja liha soppa, kuten sienikastike. Kaali oli isoina klimppeinä ja raakaa, lilluen jonkun lihapalan kanssa, kuten mukamas "liha" soppa mulkoili rasvaliemessä perunoiden kanssa. Sienetkin tuntuivat limaisilta etanoilta kutakuinkin siedettävän kastikkeen joukossa.
Oksensin heti koulun kaalisopalle, mutta tätini luona hyvin kypsennetty soppa maistui ihanalta. Kotona liha soppa oli ihanaa, koska äidilläni oli hyvin kypsennetty liha ja soppa oli suurustettu jauhoilla tai oliko ylikypsät perunat?
Kokemukseni home juustoista on jo taidetta. Aluksi inhosin niitä ja nyt ne on suurinta herkkuani, kuten myös nuo ennenmainitut kaalit ja sienet. Sieniä tosin rakastan vain suolattuna, sipulin ja tarvittaessa smetanan kera. Tatit ovatkin uusi kokemus lapsuuteni jälkeen, sillä silloinhan potkimme nuo iljettävät kasvit eläimille.
Kanttarellit menettelee tuoreena, mutta suppilovahverot, mustavahakkaat ja nämä erilaiset kantosienet saavat kasvaa puolestani rauhassa. Haperoitakaan en käytä, kuin pulassa, jos "suolasieni" satoni jää pieneksi.
Ihana ketju sikäli, että hapansilakoiden kokeilija löytyy täältä, kunhan vain löydän niitä silakoita. Oliko se nyt niin, että purkki avataan veden alla uilkoilmassa? Varmasti totun, koska home- ja voimakkaiden juustojen haju ei enää häiritse. Maku se on joka ratkaisee., - maarina
1943 kirjoitti:
vanha on tämäkin ketju, haitanneeko? Makaronivelli oli vanhainkodeissa yksi suosikkiruoka, kun pidin joskus kauan sitten ravitsemuksen kurssia keittäjille. Miesystäväni tilasi sitä ja ostin makaronia ihan sitä varten. Punaiseen maitoon keitän silloin tällöin aamupuuron sijaan. Lihakeittoon äitini pani klimppejä, hyvin maistuivat. Piapo on synnyinpitäjäni teemaruoka. Sitä ei savolainen tätini saanut nieltyä, mikä suuresti ihmetytti meitä lapsia. Piapohan on pitkäpiimää ja talkkunajauhoja.
on parasta helle ruokaa. Lapsuuden kodissa tehtiin talkkunajauhoja, myyntiinkin.
Nykyisinkin, hellepäivinä piapoa minä syön. - 1943
maarina kirjoitti:
on parasta helle ruokaa. Lapsuuden kodissa tehtiin talkkunajauhoja, myyntiinkin.
Nykyisinkin, hellepäivinä piapoa minä syön.lienet asunut samoilla seuduilla. Meillä oli aina 5 l:n lasitölkissä kellarissa pitkäpiimää ja äiti teki alkukesästä talkkunajauhoja. Kun heinäpellolta tultiin, syötiin piapoo.
- Pirre*
osti joskus semmoista harmaata levyä, oli kuulemma naudan vatsapaitaa, hänestä se oli ylintä herkkua, itse en oisi voinut kuvitella edes maistavani sitä, niin etovan näköistä se oli :/
Muuten olen ollut aina kaikkiruokainen, - no lapsena siantappais soppa hieman tökki, - ehkä enempi solidaarisuudesta kotipossua kohtaan :( - Marlyn.
Lapsena joutui syömään tuoreesta verestä tehtyjä verilettuja,sen jälkeen en ikinä ole suuhuni laittanu!
Hui helkkari,kaikki veriset lihatkin saa puistatuksia aikaan,siksipä en syö lihaa,enkä osaisi laittakaan mitään niistä-enää.
No,ehkä jauhelihan paistaa jotenkuten ;-))))))))- meirikki
Niinpä! Ja kun joutui vielä vispaan sitä verta...ikää ei kovinkaan kummosesti ollut. Kyllä minä silti lihaa syön, mutten mitään veriruokia. Jotain verileipää, makkaroitakin oli lapsuudessani, ja sitä sianpää sylttyä, ei kiitos sen koomin.
Muistan munuaisista tehdyt kastikkeet, jo vaikka kuinka oli lioteltu.. pissa niissä haisi! Samoin lammas.
Vasikanmaksasta voin tehdä jotain, harvoin.
Kala, kana ja kalkkuna on miedompia. Jauheliha täytyy olla paistista, rasvaisuuttahan voi lisätä voilla ja öljyllä.
Onneksi voi noudattaa omia ruokanautintojaan, paljon vihanneksia käytän , harvoin perunaa.
Meillä on kinkku pienentynyt vuosi vuodelta,ensivuonna ostamme vain siivutettuina jonkunverran, ei mene hukkaan. Pikkuhiljaa menemme vihanneksiin ja liha ei enää niin tärkeätä.
Kun tuli se mainos, jossa sika parka huusi, syökää kanaa...vaikka se oli muka hauskaksi tehty, minuun se vaikutti toisin. Kanakin tietty eläin, ..en osaa sitä selittää, sianlihan osto kuitenkin loppui.
- S.Sykregen
Sellaista oli joskus tarjolla koulussa. Tukkapalat olivat sianläskiä, josta ei oltu karvoja kalttaamaan pois. Tosi ällöttävää.
- Pirre*
ihan puistattaa ajatuskin...
*tukkapaloja*
- napittaja
En kokonaan jaksanut lukea, mutta oman ällöni laitan kuiteskin. Se on makaroonivelli, jota piti koulussa syödä. Se oli limaista ja makaroonit pitkiä löllöjä, liian phmeiksi keitettyjä. Minun tuli aina mieleen, että ne on kastematoja ja yökkäillen yritin sitä velliä tunkea suuhuni. En sen koommin ole kyseiseen ruokaan ottanut kontaktia.
- markku
kovin monet on vieraantuneet luonnosta,koti vaikuttaa asiaan.juurikin jos vanhemmat ei osaa muuta kun mikrossa lämmittää makkaraa ja sitä penskoille syöttää niin tulee tätä yök,yök juttua.pikku pennuille kun annetaan käsittelyyn raakaa kalaa ja ne itse ne puhdistaa ja paistaa ja syöpi niin hyvin menee,vaikeuteta on osaamattomat vanhemmat.jospa olisi kerho tai kurssitoimintaa pikkulapsille 3-8v,joissa nämä veijarit pääsisi tutustumaan lihaan ja kalaan ja niiden valmistukseen,limppisopaan yms...vanhemmat on monesti suurin este poikasten ruokavaliolle
- Kaupunkilainen
markku kirjoitti:
kovin monet on vieraantuneet luonnosta,koti vaikuttaa asiaan.juurikin jos vanhemmat ei osaa muuta kun mikrossa lämmittää makkaraa ja sitä penskoille syöttää niin tulee tätä yök,yök juttua.pikku pennuille kun annetaan käsittelyyn raakaa kalaa ja ne itse ne puhdistaa ja paistaa ja syöpi niin hyvin menee,vaikeuteta on osaamattomat vanhemmat.jospa olisi kerho tai kurssitoimintaa pikkulapsille 3-8v,joissa nämä veijarit pääsisi tutustumaan lihaan ja kalaan ja niiden valmistukseen,limppisopaan yms...vanhemmat on monesti suurin este poikasten ruokavaliolle
Otapa nyt huomioon, että tämä on 60 -palsta. Meidän vanhempamme eivät taatusti ole syöttäneet meille mikroeineksiä. Meidän lapsuudessamme piti syödä kaikkea, ruuan kanssa ei saanut ronklata. Sota-ajan ruokapula oli niin lähellä, että aikuiset muistivat vielä hyvin ajan, kun ruokaa ei yksinkertaisesti saanut tarpeeksi.
Minun inhokkiruokani on makaronivelli, jota en kansakoulun jälkeen ole onneksi joutunut syömään. Matovelliksi sitä kutsuttiinkin, enkä muista, että kukaan olisi siitä pitänyt.
Joitakin muita ruokia, joita lapsena vieroksuin, olen aikuisena oppinut syömään ja jopa alkanut pitää niistä, pinaattikeittoa esimerkiksi.
- 1.1947
Klimppisoppa ja makaronivelli, hui. Onnekseni en ole maistanut hapansilakoita. Maistoin kerran hapankaalia, eikä sekään ole minun juttuni. Vatsan väänteitä tuli.
- --
Osaavan äidin hyvintekemää makaronivelliä on ikävä, niin hyvää sekin oli.
Varmasti myös klimppisoppa, hänen tekemänään, olisi vienyt kielen mennessään.
Kaikki hyvin tehty ruoka on hyvää.
Hapankaalikin on aivan herkkua, kun sitä osaa syödä.
- Ajatusten voima
Omat rumat ajatukset maustavat ruuan iljettäväksi.
- ajat muuttunu
Jotenkin ihmetytti kun joku päivä sitten oli haastattelu tv:ssä ja siinä alakoululainen poika sano:kouluruokailu pitäs lopettaa?
Minusta -60 luvulla oli koulussa juuri ruokatunti, se paras tunti. - meeriamanda
Taas museotavaraa nostettu palstalle, liekö fossiili asialla?
Uusia aloituksia , pleace. - .
Jospa koko ajan nouseva ravinnon hinta vähentäisi edes hiemen typerää nirsoilua.
Ihan sama, onko vanha vai uusi aloitus.
Asia on ja pysyy, nyt vain meidän hintamme hilautuvat jo ennätyskorkeudelle,
vain taivas rajana.
Kaiken syötävän voi osaamaton pilata. - er5t67y8u9
Kesäkeitto, veripalttu, makaronivelli. Siinä kolme inhokkia.
- av
Sanottiin Vääpelin räkä 1967 armeijassa Lappeenrannassa.
Kuitenkin Ruotsalaisinen purkkikala on täyttä sontaa purkki on paisunut haisee kuin oksennus minulla tulle ylös... mätähaili..- .
Siis tarkoitatko hapansilakkaa???
Eikö se ole monille herkkua.
- Ei enää koskaan
Makaroonolaatikko, makaroonivelli (peruslimaruokia), riisipuuro(perint. valkoinen), ohrasuurimovelli (eli maitohampaista tehty keitto), munuaiset(kusisiivilöitä), maksa(ympäristömyrkkysuodattimia). Nykyään syön pelkästään terveellisiä ja hyvänmakuisia ruokia, kun on vara valita
- yllättytnyt
Hei HEikunKeikku varhainen musiikkitieteiden kanditaatti ... pitkästä aikaa.
- Anonyymi
Voitko sanoa nopeesti 2ällöttävää ruokaa mitä mul ei oo listalla?😅
- Anonyymi
Silakat, munuaiset , kieli ja lampaan liha on sellaisia joita en suuhuni laita
- Anonyymi
Munuaisrisotto oli hyvää-60 luvulla.
- Anonyymi
Karitsa on herkkua. Kieli on hyvää leikkeleenä. Munuaiset ovat monikäyttöisiä. Silakka hyvää perusruokaa monellakin tavalla.
- Anonyymi
Jonkun sitten piti nostaa tänne vuoden 2005 aloitus?
- Anonyymi
parempi aloittaa uudestaan tästä aiheesta, liian vanha aloitus todella
- Anonyymi
karitsan paisti on hyvää, lammas maistuu väärin tehtynä lapaselta
nj
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikko Leppilampi ahdistellut useita!?
Jotenkin on aina jäänyt lipevän oloinen fiilis kun hänen esiintymisiä on katsellut. Nyt rikosepäily seksuaalisesta ahd1634848Nokialaisen koulun pihalta löytyi nuoren ruumis
Näin kertovat iltapäivälehdet ja Nokian uutiset. Mitähän on tapahtunut..?1152096- 421382
Aivan lääpällään vanhempaan mieheen.
Tilanne on lähes ärsyttävä. Eikä asialle voi mitään tehdä koska ikäero on oikeasti melko iso, vaikka sitä ei päällepäin811250Ohhoh! Ellen Jokikunnas saa hersyvää kuittia Jari-rakkaalta: "Jumalattoman komea italialainen..."
On nämä Ellen ja Jari kyllä super-symppiksiä… Tämän tv-sarjan katsomisesta ei voi tulla kuin hyvälle mielelle, eikös? L6959Et oikeen anna itsestäsi
Mitään. En minäkään jaksa sitten. Toinen juttu sellanen, että minusta tuntuu, että olet aika mustasukkainen sekä laskelm38820Ahti meni mökille perillä odotti pöyristyttävä näky Mökkitontti oli kokenut kovia.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010463815.html Puolustusvoimat olivat ilmoittaneet heillä olevan oikeus mennä23786Nainen, elämä on täyttä paskaa
Elämä olisi ihanaa, mikäli maailmassa olisi oikeutta. Ei ole mitään hyvää, ei mitään miksi kannattaisi elää. Elämä tälla90742Et edes voi
tietää miten tuo yksi pieni esine lohduttaa kamalassa ikävässä ja onneksi kukaan ei koskaan voi ottaa sitä minulta pois.39741- 33739