Gelcoat veneen pohjassa

Anonyymi-ap

Hei. Harkitsen venekauppaa ja sillä kyselen seuraavaa. Onko miten poikkeavaa että 30v. (purje)veneen pohjassa on pelkästään tehtaalla laitettu gelcoat pinnoite. Ja jos tämä on vahattu keväisin ja pesty syksyisin, voiko olla riittävä hoito ja pohja kunnossa?(osmoosi). Lähes kaikissa veneissä mitä tiedän, on pohjaan laitettu vesirajan alle suojamaali (epoksi tms.) veden lisäeristykseksi + mahdollinen myrkkymaali kasvuston minimoimiseksi. Kyseinen vene on purjehtinut makeassa vedessä. Tiedän että tutkimalla pohjaa asiaa voi selvittää mutta vene on vielä vedessä. Kokemukseen perustuvat vinkit tästä olisi tervetulleita!

23

811

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mitään takuita ei voi antaa siitä, että pohja on kunnossa.
      Ei kuitenkaan kuulosta poikkeukselliselta eikä ole este ostamiselle, mutta joka tapauksessa pohja pitää tarkastaa ennen kuin kauppa toteutetaan.

      Vesi sinänsä ei ole kauhea asia, oma veneeni kevenee pari sataa kiloa talven aikana ja se vesi on rungossa kosteutena, muttei kuitenkaan vapaana vetenä.

      • Anonyymi

        Ei lasikuitu ime juurikaan vettä, ainakaan ehjänä. Tutkimuksissa on pidetty lasikuitulevyä ilman gelcoatiakin kokonaan lämpimääm veteen upotettuna vuosia ja vettä on imeytynyt n. 1% painosta. Veneen rungosta vain osa ja siitäkin vain toinen puoli on vedessä. Vaikkapa 10 000 kg purjeveneestä vesikosketuksessa olevaa lasikuitua on luokkaa 1000 kg, joka siis voi imeä vettä luokkaa 10 kg.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lasikuitu ime juurikaan vettä, ainakaan ehjänä. Tutkimuksissa on pidetty lasikuitulevyä ilman gelcoatiakin kokonaan lämpimääm veteen upotettuna vuosia ja vettä on imeytynyt n. 1% painosta. Veneen rungosta vain osa ja siitäkin vain toinen puoli on vedessä. Vaikkapa 10 000 kg purjeveneestä vesikosketuksessa olevaa lasikuitua on luokkaa 1000 kg, joka siis voi imeä vettä luokkaa 10 kg.

        Kosteus laminaatissa tasoittuu koska se ei ole siellä vapaana vetenä. Määrä on korkeintaan n4% laminaatin painosta eli 10t veneessä pari sataa kiloa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kosteus laminaatissa tasoittuu koska se ei ole siellä vapaana vetenä. Määrä on korkeintaan n4% laminaatin painosta eli 10t veneessä pari sataa kiloa.

        4% on tolkuton määrä. Olen mitannut lukuisista veneistä kosteuksia. Joissain huonokuntoisissa on ollut yli 2% vesirajan alla. Yhdessäkään ei ole vesirajan yläpuolella läheskään sellaisia. Monessa on peräsimessä. Hyväkuntoisissa on 1% tai alle.

        10 000 kg veneen koko runko painaa ehkä 2 tonnia. Hyvin merkittävä osa tuosta on kylkeä ja kantta. Hyvä jos tonni on vesilinjan alla. Ei sinne taatusti saa 100 kg vettä imeytymään eikä se myöskään kuivu kokonaan kevääksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        4% on tolkuton määrä. Olen mitannut lukuisista veneistä kosteuksia. Joissain huonokuntoisissa on ollut yli 2% vesirajan alla. Yhdessäkään ei ole vesirajan yläpuolella läheskään sellaisia. Monessa on peräsimessä. Hyväkuntoisissa on 1% tai alle.

        10 000 kg veneen koko runko painaa ehkä 2 tonnia. Hyvin merkittävä osa tuosta on kylkeä ja kantta. Hyvä jos tonni on vesilinjan alla. Ei sinne taatusti saa 100 kg vettä imeytymään eikä se myöskään kuivu kokonaan kevääksi.

        Arvostan kokemusasiantuntemustasi, mutta kuotan enemmän tutkimuksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        4% on tolkuton määrä. Olen mitannut lukuisista veneistä kosteuksia. Joissain huonokuntoisissa on ollut yli 2% vesirajan alla. Yhdessäkään ei ole vesirajan yläpuolella läheskään sellaisia. Monessa on peräsimessä. Hyväkuntoisissa on 1% tai alle.

        10 000 kg veneen koko runko painaa ehkä 2 tonnia. Hyvin merkittävä osa tuosta on kylkeä ja kantta. Hyvä jos tonni on vesilinjan alla. Ei sinne taatusti saa 100 kg vettä imeytymään eikä se myöskään kuivu kokonaan kevääksi.

        4% on korkeintaan. Se voi olla myös 0, 1, 2 tai 3%


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        4% on korkeintaan. Se voi olla myös 0, 1, 2 tai 3%

        Myös desimaalit ovat mahdollisia ja murtoluvut eikä pidä unohtaa päättymättömiä lukujonoja. Pii on yksi mahdollisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvostan kokemusasiantuntemustasi, mutta kuotan enemmän tutkimuksiin.

        Aika monta tutkimusta olen nähnyt enkä muista nähneeni yhtään, jossa olisi saatu lähellekkään 4% vettä imeytymään laminaattiin. Tyypillisesti 1% molemmin puolin. Tietysti ilmakuplaiseen tai osin kuivaksi jääneeseen laminaattiin voi saada selvästi enemmän.

        Missä tutkimuksessa mainitaan 4%?


    • Anonyymi

      On se hyvin poikkeavaa, jos kyse on jatkuvasti vedessä pidettävästä veneestä.

      Makea vesi on pahin osmoosin kannalta. Mutta jotkut veneet kestävät sitäkin ilman epoksia.

    • Anonyymi

      Jol ei pohjassa näy suurempia kuplia, niin eipä ole käytönnössä väliä ja ihmeen hyvin nuo veneet on kestäneet vähäisillä suojauksilla.

      Peräsimissä useimmin näitä ongelmia...

      En ole koskaan kuullut rungon osmoosin aiheuttaneen havereita...

    • Anonyymi

      Jos venettä käyttää vain makeassa vedessä niin mitään epokseja ja eliönestomaaleja ei tarvita. Jos gelgoatpinta on ehjä ja sileä niin pelkkä pesu ja vahaus riittää. Myös makean veden uumenissa on kiviä joten pohjaa, köliä ja peräsintä kannataa tarkastella josko näkyisi merkkejä osumasta ja laminaatti mahdolisesti vaurioitunut.

      • Anonyymi

        Epoksin tarve on sitä suurempi mitä makeampaa ja lämpimämpää vesi on. Siis sisävesillä osmoosiriski on suurempi kui merellä. Vahaus ja pesu ei tuossa auta yhtään. Mutta tosiaan jotkut veneet kestävät tuotakin kohtuu ongelmitta. Toiset ei. Riippuu käytetystä hartsista (epoksi paras, vinyyliesteri erinomainen, isoftaalipolyesteri OK, ortopolyesteri huonoin. Valitettavasti ortopolyesteri on yleisin, mutta jostain 90-luvun alkupuolelta lähtien suurin osa valmistajasta on käyttänyt isoftaalipolyesteriä sekä gelcoatissa että ensimmäisessä laminointkerroksessa gelcoatin alla.

        Toinen tärkeä on laminointityön laatu eli mahdollisimman vähän ilmakuplia ja epäpuhtauksia. Vanhemmissa Swaneissa on ollut paljon osmoosivaurioita, joten ei ainakaan hinnasta voi suoraan tuota päätellä.


      • Anonyymi

        Miksi suurin osa sitten sutii epoksimaalia veneen pohjaan, vai onko se enemmän merellä olevien veneiden juttu? Lukemani perusteella gelcoat ei pidä vettä mutta epoksimaali pitää huomattavasti paremmin. Ja kun vesi pääsee laminaattiin, se reaktion kautta ilmenee kuplina pinnassa jne. Ja talven pakkanen lisäksi jäädyttää näitä nestettä täynnä olevia kuplia ja sitä kautta "rikkoo" laminaatin rakennetta. Onko näin vai liioittelua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epoksin tarve on sitä suurempi mitä makeampaa ja lämpimämpää vesi on. Siis sisävesillä osmoosiriski on suurempi kui merellä. Vahaus ja pesu ei tuossa auta yhtään. Mutta tosiaan jotkut veneet kestävät tuotakin kohtuu ongelmitta. Toiset ei. Riippuu käytetystä hartsista (epoksi paras, vinyyliesteri erinomainen, isoftaalipolyesteri OK, ortopolyesteri huonoin. Valitettavasti ortopolyesteri on yleisin, mutta jostain 90-luvun alkupuolelta lähtien suurin osa valmistajasta on käyttänyt isoftaalipolyesteriä sekä gelcoatissa että ensimmäisessä laminointkerroksessa gelcoatin alla.

        Toinen tärkeä on laminointityön laatu eli mahdollisimman vähän ilmakuplia ja epäpuhtauksia. Vanhemmissa Swaneissa on ollut paljon osmoosivaurioita, joten ei ainakaan hinnasta voi suoraan tuota päätellä.

        Minkälaisesta pohjasta pitäisi mielestäsi olla huolissaan? Pitääkö olla täysin virheetön? Saako olla esim. nuppineulan kokoisia pieniä kohoumia x määrä?Vai onko tärkeintä tutkia näistä meneekö kohouma laminaattiin saakka ja onko sisässä nestettä? Miten itse tarkistaisitte tai luokittelisitte minkä voi hyväksyä. Jos tavoite on ettei halua heti eka vuosina olla tekemässä isompaa pohjaremonttia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkälaisesta pohjasta pitäisi mielestäsi olla huolissaan? Pitääkö olla täysin virheetön? Saako olla esim. nuppineulan kokoisia pieniä kohoumia x määrä?Vai onko tärkeintä tutkia näistä meneekö kohouma laminaattiin saakka ja onko sisässä nestettä? Miten itse tarkistaisitte tai luokittelisitte minkä voi hyväksyä. Jos tavoite on ettei halua heti eka vuosina olla tekemässä isompaa pohjaremonttia?

        Riippuu tietysti omasta vaatimustasosta ja hinnasta. Ei pohjassa ole yhtään kohoumaa optimitilanteessa. Pienistä kohoumista on toki pitkä matka isompaan pohjaremppaan, jota ehkä ei ole aivan pakko tehdä koskaan. Varsin pahassa kunnossa saa olla ennen kuin on rakenteellinen ongelma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi suurin osa sitten sutii epoksimaalia veneen pohjaan, vai onko se enemmän merellä olevien veneiden juttu? Lukemani perusteella gelcoat ei pidä vettä mutta epoksimaali pitää huomattavasti paremmin. Ja kun vesi pääsee laminaattiin, se reaktion kautta ilmenee kuplina pinnassa jne. Ja talven pakkanen lisäksi jäädyttää näitä nestettä täynnä olevia kuplia ja sitä kautta "rikkoo" laminaatin rakennetta. Onko näin vai liioittelua?

        Ne kuplat on täynnä väkevää suolaa. Tuskin jäätyy. Vaurio tulee voimakkaasta osmoosista eli tuohon väkevään liuokseen pyrkii tulemaan lisää makeaa/lievemmim suolaista vettä ja paine kasvaa kunnes laminaatti vaurioituu kuplalle. Eikä tuo kuivu muuten kuin kuplat puhkomalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkälaisesta pohjasta pitäisi mielestäsi olla huolissaan? Pitääkö olla täysin virheetön? Saako olla esim. nuppineulan kokoisia pieniä kohoumia x määrä?Vai onko tärkeintä tutkia näistä meneekö kohouma laminaattiin saakka ja onko sisässä nestettä? Miten itse tarkistaisitte tai luokittelisitte minkä voi hyväksyä. Jos tavoite on ettei halua heti eka vuosina olla tekemässä isompaa pohjaremonttia?

        Tuskin siihen voi selkeää vastausta antaa näkemättä. Telakalla, jossa veneeni on, on vajaat sata venettä säilytyksessä. Viitisen vuotta sitten yhdessä veneessä oli vaurio niin pitkällä, että vettä tihkui läpi. Sekin saatiin toimintakuntoon pohjaremontilla. En osaa sanoa, vedettiinkö siinä uutta laminaattia pohjaan. Siinä tapauksessa se olisi kallis homma, paitsi jos tekee itse.


    • Anonyymi

      Tietysti löytyy pahoin osmoosin turmelemia veneitä, mutta kaiken kaikkiaan osmoosi on Suomessa pieni ongelma. Veneet on ylhäällä puolet vuodesta kuivumassa. Harvassa on ne veneet, joissa on tullut isoja ongelmia. Myös on aika tavallista, ettei ole epoksoitu.

    • Anonyymi

      Antifouling ei ota kiinni suoraan gelgoatin, siksi on käytettävä primeria, kuten epoxia joka on myös veden este.

      • Anonyymi

        Primereita on käytetty iät ja ajat. Niitä on monenlaisia. Pelkästään epoksiprimereihin siirryttiin 90-luvun alussa juuri osmoosin takia ja se epoksiprimer pitää olla, vaikka myrkkymaalia ei tarvittaisi. Epoksiprimer on itse asiassa melko huono primeri, kun ei siihen myrkkymaali tartu kuin tietyssä aikaikkunassa ennen primerin kovettumista kunnolla.


    • Anonyymi

      Mikä on vedenalaisen laminaatin maksimikosteus että runkokasastus vielä läpäistään?

      • Anonyymi

        Ei sitä mitata katsastuksessa yleensä ja mittareiden asteikot eivät kerro suoraan lasikuidun kosteusprosenttia, vaan jokaisessa on oma skaalansa.


    • Anonyymi

      "Parempi Gelcoat veneen pohjassa kuin haalareissa, naamassa ja tukassa".
      Vanha Pietarsaarelainen kansanviisaus.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1827
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1699
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1524
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1213
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1192
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1146
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      8
      1129
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1124
    Aihe