Onko masennus sairaus?

Anonyymi-ap

Onko sinun mielestä, joka sairastat, "sairastat" tai olet sairastanut sitä? Onko se sairaus vai onko mielialan lasku normaali reaktio siihen, että asiat ei suju?

Perusteluita!

328

1486

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En itse enää näe masennusta ensisijaisesti sairautena a la biologinen psykiatria. Mielestäni masennus on enemmänkin tunne-elämän reaktio ihmiselämässä sattuneisiin usein ylikuormittaviin asioihin tai esimerkiksi kehon reaktio siihen että on sabotoinut sen hoitoa.

      Joihinkin asioihin kestää kauan aikaa tottua ja niiden kanssa pitää opetella elämään, aina ei selviytymiskeinot riitä ja reaktio näihin ylikuormittaviin asioihin voi oireilla lamaannuksena ja masennuksena. Jotkut asiat voivat elämässä olla niin henkisesti kuormittavia, ettei niihin koskaan täysin totu toisinsanoen masennuksesta voi tulla krooninen tila eikä joku sisäinen konflikti ratkea tai sisäinen tarve tule tyydytetyksi. Silloinkin kun ihmiset sanovat, ettei heidän masennukselle ole varsinaisesti syytä, niin uskon että silloinkin oikeasti on taustalla kuitenkin jotain tekijöitä, jotka selittävät masennusta, on kyse siitä että esimerkiksi ihmisen henkisen tason ja psykologisen tason tarpeet eivät tyydyty elämässä mitä hän elää tai ihminen on joutunut kohtaamaan esimerkiksi elämässään jotain traumatisoivia asioita ynnä muuta minkä vaikutusta hän ei enää tiedosta itseensä tai joku toimintatapa ihmisessä pitää häntä kroonisesti tyytymättömänä.

      Masennus voi olla myös sitä, että entiset toimintatavat, arvot , elämäntyylit ja ja selviytymiskeinot eivät enää kanna uudessa elämäntilanteessa joten näitä voi joutua vaihtamaan. Jos ihminen kokee useita raskaita menetyksiä tai pettymyksiä lyhyen ajan sisään se voi altistaa masennukselle

      Uskon että masennus voi liittyä myös traumatisoitumiseen johon voi liittyä vireystilan säätelyn ongelmia ja masennus kenties tuleekin herkästi sen jälkeen kun ihminen on ollut pitkään ylivireystilassa esimerkiksi siis ylistressaantunut tai kokenut jotain tosi kuormittavaa. Se mitä pidetään masennuksena voi olla todellisuudessa alivireyttä. Lisäksi ihmisen älykkyyteen liittyy myös se, että ihminen voi kokea vaikkapa eksistentiaalista tuskaa, joka mielestäni on ihan luonnollista. Suosittelen aina lukemaan uskonnonfilosofisia tekstejä koska mielestäni ne kertovat hyvin paljon siitä miten ihmiset ovat eksistentiaalisen tuskan kanssa pärjänneet historian valossa, uskonnot on monesti lohtua elämän haasteissa jotka tuntuvat täydellisen ylikuormittavilta, esim. menetykset. Toiset näkevät että lasi on puoliksi täynnä, ja toiset että se on tyhjä, ja uskon että ihmisissä saatetaan hoitaa myös luonteenpiirteitä, mitkä eivät ole hoidettavissa millään pillereillä pois. En silti kutsu kumpaakaan ihmisryhmää terveemmäksi, tietynlainen varauksellisuus ja pessimismi kun voi suojellakin ihmistä tietyissä tilanteissa toisinkuin esim ylitsevuotava optimismi, ja kaikissa asioissa on kaksi puolta.

      Ja ihmiselämä voi olla todellakin toisinaan suurtakin kärsimystä. Luin esimerkiksi ihmisestä joka oli menettänyt kumppaninsa ja lapsensa, luulisi että tuollainen voisi vetää ihmisen melkoiseen aallonpohjaan. Uskon, että ikäämyöten voi olla, että ihmisen kapasiteetti ja resilienssi kestää menetyksiä tulee kasvamaan, koska ihminen alkaa kehittää itselleen selviytymiskeinoja ja elämänfilosofioita kestää kärsimyksen kanssa ja menetyksiä on jo kertynyt. Uskon että nuoruus altistaa masennukselle, koska tunnetilat voivat tuntua niin intensiiviseltä ja kasvamiseen erityisesti nyky-yhteiskunnassa sisältyy niin paljon paineita ja vertailua.

      Toisinaan jotkut elämässä sattuneet asiat vetävät maton niin pahasti jalkojen alta, että voi kestää pitkään saada itsensä toimintakykyiseksi ja ns. toimivaksi normaaliksi ihmiseksi. Sitä ei vain hyväksytä nykyajan kapitalistisessa tietyllä tavalla organisoidussa maailmassa että ihminen on poissa yhteiskunnasta kasaamassa itseään kuntoon. Pikakonstit kuten pilleriresepti eivät usein tuota toivottua ratkaisua, koska ne eivät ole pitkän ajan ratkaisu ja usein erkaannuttavat ihmistä todellisesta minästään.

      Uskon, että masennuksessa voi olla jonkinlainen biologinen pohja, mutta en toisaalta usko hetkeäkään, etteikö masennuksesta voi myös parantua ilman psykiatrian esittelemää hyvin yksinkertaistettua tapaa jossa ajatellaan että masennus on joku kemiallinen epätasapaino tai toimintahäiriö aivoissa joka pitää hoitaa puhumalla ja pillerillä. Elintavat edistävät aivoterveyttä ja neuroplastisuutta, terapia edistää uusien hermoyhteyksien syntyä. Ihminen rakentaa aivojaan joka päivä.

      Moni saattaa herätäkin masennukseen sabotoituaan kehonsa tarpeita jotka loppupeleissä palautuvat hyvin yksinkertaiselle tasolle päivärytmin rytmitykseen, sillä moni asia kehossa tapahtuu valon rytmityksellä), liikuntaan, kunnon ruokavalioon. Myös se voi olla elämänsä sabotointia jos vaikkapa mitätöi omat sisäiset tarpeensa vaikkapa suorittamisen takia.

      Mielestäni on normaalia tuntea elämisen tuskaa, vihata elämää, olla kyllästynyt siihen ja jopa pohtia päiviensä päättämistä jos kokoajan sataa sontaa niskaan. Onko se sairautta vai voisiko se myös olla, että elämä voi olla joillekin poikkeuksellisen kurjaa?

      • Anonyymi

        Kehon tarpeita on myös kunnollinen lepo ja uni ynnä muu. Itsestä huolehtiminen ja unesta huolehtiminen koostuu kokonaisuudesta tehtyjä asioita. Vaikka ihmiset usein haluaisivat kuvitella että masennus karkoittuisi vaikkapa lisäravinteella tai jollain yksittäisellä asialla, todellisuudessa se karkoittuu sillä että oppii kokonaisvaltaiset selviytymiskeinot, erilaisia strategioita nostaa itseään suosta ja on vahva toimija sen sijaan että alistuu vaikkapa aivokemioidensa uhriksi tuijottaen sairausdiagnoosiaan. Vastalääkettä masennukselle on se että ihminen kokee ettei ole olosuhteiden tai aivokemioiden uhri, vaan hän voi olla myös toimija, ja hän voi ajan kanssa oppia strategioita pärjätä masennuksensa kanssa mutta tämä vaatii mieleltä myös tietynlaista joustoa oppia tekemään muutosta. Jos joku asia x johtaa aina lopputulemaan y, kannattaisiko välillä kokeilla jotain toista selviytymiskeinoa? Toki asioiden muuttaminen on masentuneena vaikeaa lamaannuksen takia mutta aina voi tulla parempia päiviä jolloin voi ottaa sen yhden pikkuriikkisen askeleen. Ja kun saa otettua yhden askeleen, ottaa toisen, sitten asteittain kolmannen. Turha odottaa äkkimuutoksia, mielestäni ajatus pillerillä tehdystä äkkinäisestä elämän paranemisesta kuulostaa jopa huolestuttavalta vaikka se vaikuttaa tavoiteltavalta asialta. Saattaa kyllä käydä myös niin että pilleri ei lakaise asioita kuin maton alle ja ne tulee käsiteltäväksi ennemmin tai myöhemmin, kenties jopa monimutkaistuneina tunnekasoina, miltei vuorina.

        Aina ei tosin tarvitse olla suorittaja ja osa elämässä pärjäämistä on se, että on itselleen armollinen ja hyväksyy myös sen että aina ei jaksa. On luvallista kokea myös negatiivisia tunteita, on luvallista että aina ei jaksa. On luvallista romahtaa, ja on luvallista yrittää uudelleen. Toki yhteiskunta ei tee aina uudelleenyrityksestä helppoa. Loppupeleissä emme voi kieltää, etteikö sosiaaliset yhteisöt ja yhteiskunta vaikuta siihen miten voimme. Nykyinen psykiatria ja yhteiskunta suuntaa huomion yksilön "vikoihin" ja aivokemioihin, ei kokonaisvaltaisesti olosuhteisiin j a sosiaaliseen ympäristöön missä elämme. Avoin dialogi joka on yksi psykiatrian erityyppinen hoitomuoto näkee kontekstin laajempana ja huomioi yksilön sosiaalisen ympäristön hänen voinnissaan.

        Kunnon masennuksen hoitaminen lähtee aina siitä ajatuksesta, että pyritään ratkaisemaan syytä taustalla ennemmin kuin vain hoitamaan oireita.

        Toksinen positiivisuus on oikein kasvualusta masennukselle, jossa ihminen jaottelee tunteet kuin hyviin ja pahoihin yrittäen vältellä ikäviä tunteita. Ei tule olemaan elämää, jossa perhoset vain lentävät, aurinko paistaa ja kukat ovat ruusunpunaisia. Tulee olemaan hankalia jaksoja, hyviä jaksoja, haastavia päiviä, parempia päiviä, niitä hetkiä kun elämä heittää selälleen ja kompastut kuralätäkköön. Sitä se elämä on. Silloinkin kun olet vetänyt reseptin masennuslääkkeitä ja luulet saaneesi elämäsi kuntoon voi sattua jotain hyvin ikävää. Sitä se elämä on. Ikäviä, lähes sietämättömältä tuntuvia asioita joita voi johtua kohtaamaan ja niiden asioiden kanssa diilaamaan ja kenties elämä muuttuu niin paljon että pitää taas adaptoitua muutoksiin ja oppia selviytymiskeinoja.

        Toiset joutuvat elämään haastavampaa elämää haastavamman tunne-elämän kanssa kuin toiset, toiset on herkempiä. Toisaalta tässäkin kannattaa nähdä myös se että asioissa on kaksi puolta. Herkkyydessäkin on omat vahvuutensa.

        Masennusta voi kokeilla monottaa muistamalla asiat mistä on kiitollinen sen sijaan että kerää mielessään listaa asiasta mitä ei ole. Toisaalta ajattelumalli jossa pitäisi tuntea syyllisyyttä siitä että kärsii jos jollakin on asiat huonommin, kannattaa kytkeä pois. Sinulla on oikeus tunteisiisi, ja ihminen voi kärsiä, ihan sama vaikka olisikin katto pään päällä ja materiaa ja kaikkea. Toki kannattaa toisinaan muistaa, että suurella osalla maailman ihmisistä ei ole sitä kattoa tai puhdasta vettä tai ruokakauppaa 100 m päässä.

        Rehellisesti sanottuna uskon myös siihen, että liian vähän haastava elämä voi olla se mikä masentaa meitä. Se elämä mitä elämme ei ole meille luonnollista monella muullakaan tasolla.

        Tunteiden hyväksyminen ja kokeminen taas on masennuksen monottamista. Tunteita saa hyväksyä eikä omaksi identiteetiksi tarvitse ottaa "no oon vain tämmönen mt-potilas ja masennuspotilas ja kai ne aivokemiat vaan oli viturallaan lapsesta asti"


    • Anonyymi

      Ei ole sairaus,Eikä mitkään muutkaan psyykkiset tilat ole sairauksia.

    • Anonyymi

      Itsemurhilla mitattuna hyvinkin tappava sairaus.

      • Anonyymi

        Henkinen pahoinvointi ei ole sairaus.


    • Anonyymi

      Mielialan lasku sitaateilla tai ilman on eri asia kuin oikea masennus. Aloittaja haluaa selvästi vähätellä jonkun tietämänsä masennusta, mutta aika väärä on lähestymistapa. Ymmärrettävää niillä onnekkailla, jotka eivät tiedä, mitä masennus on tai voi olla, mutta silti säälittävää, että haluaa näin jonkun tietämänsä ihmisen pahoinvointia vähätellä, muuta tarkoitustahan tällaisella aloituksella ei ole, jos jopa "sairailta" kyselee.

      Masennus on sairaus, jos se hallitsee elämääsi tarkoittaen sitä, että se on esim. keskivaikea, pitkittynyt ja kroonistuessaan tuonut sitä sairastavalle hoidetulle (!) ihmiselle myös muita mielenterveysdiagnooseja. Jos ihminen on masentunut, mutta voisi olla työelämässä tai opiskella, masennus on lievää ja siihen voi vaikuttaa monin eri tavoin, en kuitenkaan tarkoita, että lievää masennusta pitäisi aliarvioida. Masennus on nykyään myös hyväksyttyä, ja siksi osin muotisairaus nuorten parissa. En tarkoita tälläkään sitä, että heillä ei olisi vaikeuksia vaan sitä, että heidät paapotaan saman tien määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä ei ole oikein, tämä vain pilaa heidän loppuelämänsäkin. Osalla toki voi olla myös muutakin vakavampaa psyykkisen häiriön diagnoosia tai diagnosoimatonta sairautta taustalla, mutta osa heistä silti olisi työkykyisiä ja voisi jopa paremmin normaalissa työelämässä ilman liian poissulkevaa diagnoosia, joka taas annetaan heille liian helpolla loppuelämää haittaavana, ja lopulta alitajunta tekee heille itselleen siitä esteen kaikelle, kun lääkärit vielä tukevat asiaa.

      Masennus ei ole kuitenkaan myöskään diagnoosi, jolle joku toisen masennuksen syistä tietämätön saisi nauraa tai niitä vähätellä, kuten tämän aloituksen teksti tekee vähän sivumennen. Masennus jostain syystä, vaikka traumaattinen kokemus ja elämässä jonkin tärkeän asian tai läheisen menetys on erilaista kuin masennus huonon itsetunnon tai sosiaalisen paineen kautta, jälkimmäisissä usein lapsuus ja nuoruus vaikuttaa kokemuksineen mukana, ihminen on usein ollut lievästi masentunut jo nuorena, edellisessä taas juuri jokin traumaattinen elämäntilanteen muutos voi laukaista vanhemmallakin ihmisellä yhtäkkiä masennuksen.

      Eli masennuksen aste, kesto ja mahdollisesti myös tiedossa oleva syy voi auttaa määrittämään masennuksen hoidon ja sen tavoitteet. Sairaus masennus kuitenkin on, mutta se masennuksen aste keston kanssa määrittää paljon. Usein masennus on myös vahvasti sidottuna muuhunkin, esim. fyysinen rajoittuneisuus, jo mainitut traumaattiset kokemukset, elämäntilanteen muuttuminen (ero, työttömyys, läheisen kuolema jne.), mutta jos nuo triggerit puuttuvat, jokin ihmisessä itsessään sisäsyntyisesti jo oleva (ehkä jo diagnosoitu mielenterveyden ongelma) toimii lopulta laukaisijana masennuksen puhkeamiseen (esim. persoonallisuushäiriö/rajatilahäiriö/maanis-depresssiivisyys).

      Sairaus se masennuskin kuitenkin on, mutta siinäkin on eri asteita ja syitä taustalla, eikä yhtä oikeaa väheksyvää tai puoltavaakaan vastausta ole olemassa.

      • Anonyymi

        Masennus ei ole sairautta.Se on henkistä pahoinvointia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennus ei ole sairautta.Se on henkistä pahoinvointia.

        Sairaudentunnottomat ihmiset unohtaa usein, että kaikilla muilla ihmisillä on sairaudentunto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaudentunnottomat ihmiset unohtaa usein, että kaikilla muilla ihmisillä on sairaudentunto.

        Tosin psyykkinen sairaus on vain kielikuva metafora.
        Missään lääketieteellisessä tutkimuksessa keneltäkää ei ole voitu todentaa yhtään psyykkistä sairautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosin psyykkinen sairaus on vain kielikuva metafora.
        Missään lääketieteellisessä tutkimuksessa keneltäkää ei ole voitu todentaa yhtään psyykkistä sairautta.

        Minunkin mielestä psyykkinen sairaus on silti vain metafora, vaikka se lamaannuttaisi ihmisen tai aiheuttaisi hänelle kärsimystä.

        Kyseenalaistan masennuksen sairautena, vaikka olen kärsinyt masennuksesta. Sairausopista on ollut paljon hallaa ihmisille, koska se saa näkemään heidät kuin viallisten geeniensä tai aivokemioidensa "uhrina" jotka tarvii litannian big pharman pillereitä eikä vahvana toimijana, joka pystyy ratkaisemaan asioita. Olen itse noussut vakavan masennuksen diagnoosista toimintakykyiseksi ja nähnyt mitä se vaatii. HUOM. Ilman lääkkeitä ja uskon että moni kyseenalaistaa tarinani siksi, mutta siinähän vain kyseenalaistakoot. Toisinaan uskon, että ihminen voi olla niin rikki, palikat elämässä niin huonolla tavalla, että siitä voi olla hankala nousta. Fyysiset rajoitteet, menetykset, traumat, luonteenpiirteet jotka voivat tehdä elämästä kärsimystä. Jos se näitä ihmisiä helpottaa mieltää itsensä sairaaksi mieleltään, niin go for it mutta tuo käsitystapa voi myös estää sitä että ihminen näkee kaiken sen vahvuuden sisällään mitä hänessä on.

        Toisaalta uskon, että pitkittyneeseen stressiin voi sisältyä jonkinlaisia aivomuutoksia, minkä vuoksi psykiatria yrittää tästä leipoa sairauden. Mutta en usko ettei näitä aivomuutoksia pysty ratkomaan ilman että pumppaa keinotekoisesti serotoniiniaan ylös ynnä muuta, kiitos neuroplastisuuden, mm. elintavoilla, stressinhallinnalla ja konkreettisesti niitä henkisiä ongelmia ratkomalla mitkä voivat olla vaikka se päänsisäinen jumi. Itse olen nähnyt sen että olo voi kohentua ilman pillereitä ja kuinka pillerit voivat tehdä ihmisestä itsetuhoisen.

        Toki myös sairaudet voivat aiheuttaa masennusta ja anhedonista oloa, ja lisäksi päihteillä ja muilla pillereillä päänsä ja hermostonsa vahingoittaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosin psyykkinen sairaus on vain kielikuva metafora.
        Missään lääketieteellisessä tutkimuksessa keneltäkää ei ole voitu todentaa yhtään psyykkistä sairautta.

        Kyllä minä olen tavannut ihmisiä, joista psyykkinen sairaus näkyy ihan kauas päälle päin. Ei tarvita edes lääketieteellisiä tutkimuksia.

        Voi olla, että kaikkein sairaimmat eivät huomaa itse omaa sairauttaan. Muitahan he eivät pysty näkemään ollenkaan.

        Tälläkin palstalla noita vaikeasti sairaita on pilvin pimein. Kun lukee muutaman ketjun, ei jää epäilystäkään psykiatristen sairauksien olemassaolosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosin psyykkinen sairaus on vain kielikuva metafora.
        Missään lääketieteellisessä tutkimuksessa keneltäkää ei ole voitu todentaa yhtään psyykkistä sairautta.

        Olen itsekin samaa mieltä tämän metafora-väittämän kanssa. Psyykkinen sairaus on metafora. Hankalan tunne-elämän takia voi toki mennä toimintakyvyttömään tilaan tai haluta tappaa itsensä, mutta en näe tätä silti biologisena sairautena kuten diabetes jota voidaan hoitaa lähes yhtä simppelisti ja tehokkaasti eikä varsinkaan pitemmän päälle. Kehosta ei puutu SSRI-lääkkeitä kuten diabeetikko tarvii insuliiniaan.

        Jos jotain aivomuutoksia on pitkittyneen stressin takia, aivot ovat neuroplastiset myös ilman psykiatrian rohtojen tekemää vaikutusta (jota ei voida automaattisesti todeta yksinomaa myönteiseksi vaikutukseksi että joku pilleri nostaa neuroplastisuutta, neurogeneesiä tai muuta) ja erilaiset tunne-elämän kiemurat ratkaistavissa aina myös ilman että psykiatria alkaa muovata aivoja uuteen uskoon.

        Kannattaa aina muistaa myös psykiatrian aineiden pahaa oloa tekevät vaikutukset, jotka usein lakaistaan pimentoon. Eikös se vähän masenna ja hämmennä tunne-elämää jos persoonallisuutesi muuttuu siihen pisteeseen että olet turra, et kykene esim seksuaalisuuteen, menetät ihmisyydestäsi palasia esim seksuaalisuuden tai siihen liittyvän tunne-elämän puolen.

        Stressinhallintaa, tunteista puhumista, itsestä ja terveydestä huolehtimista luonnollisesti, palikoiden täyttymistä mihin psykiatria ei voi aina vaikuttaa (esim jonkun asian korjaantuminen mikä ei ole aina suoraan itsestä kiinni esim se että yksinäisyys korjaantuu).

        Jos joku kokee ettei kestä elämää ilman itsensä huumaamista, niin silloin pitää huumata päänsä. Siihen suuntaanhan psykiatria on muutenkin menossa, lääkeyhtiöt etsivät patentteja ketamiineille sun muille jolloin huumeesta tuleekin hoito. Toki siihen voi sisältyä ihan samat ongelmat kuin siihen että jotkut käyttävät huumeita tunne-elämälle ja terveydelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä olen tavannut ihmisiä, joista psyykkinen sairaus näkyy ihan kauas päälle päin. Ei tarvita edes lääketieteellisiä tutkimuksia.

        Voi olla, että kaikkein sairaimmat eivät huomaa itse omaa sairauttaan. Muitahan he eivät pysty näkemään ollenkaan.

        Tälläkin palstalla noita vaikeasti sairaita on pilvin pimein. Kun lukee muutaman ketjun, ei jää epäilystäkään psykiatristen sairauksien olemassaolosta.

        Psyykkiset oireilut tai omituinen käytös ei johdu mistään psyykkisesta sairaudesta.Taustalla on ihan muut syyt.
        Tämän on nyt todennut monet alan professorit vuosikymmeniä sitten jo.
        Tätä ei vaan meinaa kaikki hyväksyä.
        Ei ole mitään psyykkisiä sairauksia vaikka kuin ite niin haluat uskotella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennus ei ole sairautta.Se on henkistä pahoinvointia.

        Terve ihminen ei kärsi henkisestä pahoinvoinnista, mutta sairas sen tekee joten vaikka miten yrittelet todistella että se olisi jotain melankoliaa, niin se on ainoastaan sinun näkemyksensä. On olemassa masennuspotilaisita jotka eivä voi edes nousta sängystä ylös, eivät jaksa , ei pakollakaan. Joten se on. Sairaus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terve ihminen ei kärsi henkisestä pahoinvoinnista, mutta sairas sen tekee joten vaikka miten yrittelet todistella että se olisi jotain melankoliaa, niin se on ainoastaan sinun näkemyksensä. On olemassa masennuspotilaisita jotka eivä voi edes nousta sängystä ylös, eivät jaksa , ei pakollakaan. Joten se on. Sairaus

        Ai ei kärsi?
        Kyllä sitä tervekin rupee kärsimään jos vaikka tarpeeksi pitkään kärsii perheväkivallasta.Täysin järjetöntä perheväkivallan takia oireilevia ruveta leimaan mielisairaaksi koska kysymys ei ole mielisairaudesta,Kysymys on vaan siitä miten tämä henkilö on reagoinut vaikeassa tilanteessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terve ihminen ei kärsi henkisestä pahoinvoinnista, mutta sairas sen tekee joten vaikka miten yrittelet todistella että se olisi jotain melankoliaa, niin se on ainoastaan sinun näkemyksensä. On olemassa masennuspotilaisita jotka eivä voi edes nousta sängystä ylös, eivät jaksa , ei pakollakaan. Joten se on. Sairaus

        Ai terve ihminen ei kärsi henkisestä pahoinvoinnista. Katsotaanpa kärsiikö jos perhe kuolee äkillisesti, työpaikka menee alta ja sokeutuu ja menettää jalkansa kärsiikö terve ihminen henkisestä pahoinvoinnista.

        Myös ns henkisesti terve voi syödä psyykenpillereitä esim hoitokeinona fyysiseen vaivaan, saada PSSD:n eli pitkään jatkuvia seksuaalihäiriöitä ja kärsiä kun menettää palasia ihmisyydestä niin saattaa kärsiä henkisestä pahoinvoinnista.

        Itse uskon että moni henkinen pahoinvointi on adaptoitumista uuteen tilanteeseen ja kun sen hyväksyy ja keksii uusia selviytymiskeinoja lamaannuskin voi helpottaa. Toisinaan tuki auttaa.

        Jos ei jaksa nousta sängystä ylös silloin ei jaksa nousta sängystä ylös. Jonain päivänä voi hyvinkin jaksaa taas jopa ilman medikalisaation interventiota. Ei se ole silti sairaus siinä missä syöpä tai diabetes tai hiv tai hinkuyskä. Se on metaforinen sairaus.

        Psykiatria on tehnyt karhunpalveluksen ihmisyydelle medikalisoidessaan kärsimystä. Se mitä pidetään sairautena psykiatriassa kietoutuu moninverroin yhteiskunnan arvomaailmaan mikä on ns normaalia ja hyväksyttävää tai mitä yhteiskunnan jäseneltä odotetaan

        Se voi toki olla jonkun mielestä sairaus, minun mielestäni vakavaa masennusta poteneena se ei ole sairaus siinä missä muut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terve ihminen ei kärsi henkisestä pahoinvoinnista, mutta sairas sen tekee joten vaikka miten yrittelet todistella että se olisi jotain melankoliaa, niin se on ainoastaan sinun näkemyksensä. On olemassa masennuspotilaisita jotka eivä voi edes nousta sängystä ylös, eivät jaksa , ei pakollakaan. Joten se on. Sairaus

        Jos ei jaksa sängystä ylös niin kysymyksessä voi olla myös vakava me/cfs.Suomessa yhä edelleen hunosti tunnettu tila.Hyvin monet me/cfs potilaat on määritetty masennuspotilaiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai ei kärsi?
        Kyllä sitä tervekin rupee kärsimään jos vaikka tarpeeksi pitkään kärsii perheväkivallasta.Täysin järjetöntä perheväkivallan takia oireilevia ruveta leimaan mielisairaaksi koska kysymys ei ole mielisairaudesta,Kysymys on vaan siitä miten tämä henkilö on reagoinut vaikeassa tilanteessa.

        Eikö terveen reaktio perheväkivaltaan olisi poistuminen väkivallan ulottuvilta? On sairasta jäädä väkivallan piiriin, jotain on "päässä vialla".

        Jos on kyse lapsesta, lastensuojelun on puututtava asiaan. Mutta tietysti jonkun on ilmoitettava lastensuojelulle epäilyttävästä tapauksesta. Sellainen ilmoitusvelvollisuus on jokaisella ja varsinkin päiväkodin tai koulun henkilökunnalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai terve ihminen ei kärsi henkisestä pahoinvoinnista. Katsotaanpa kärsiikö jos perhe kuolee äkillisesti, työpaikka menee alta ja sokeutuu ja menettää jalkansa kärsiikö terve ihminen henkisestä pahoinvoinnista.

        Myös ns henkisesti terve voi syödä psyykenpillereitä esim hoitokeinona fyysiseen vaivaan, saada PSSD:n eli pitkään jatkuvia seksuaalihäiriöitä ja kärsiä kun menettää palasia ihmisyydestä niin saattaa kärsiä henkisestä pahoinvoinnista.

        Itse uskon että moni henkinen pahoinvointi on adaptoitumista uuteen tilanteeseen ja kun sen hyväksyy ja keksii uusia selviytymiskeinoja lamaannuskin voi helpottaa. Toisinaan tuki auttaa.

        Jos ei jaksa nousta sängystä ylös silloin ei jaksa nousta sängystä ylös. Jonain päivänä voi hyvinkin jaksaa taas jopa ilman medikalisaation interventiota. Ei se ole silti sairaus siinä missä syöpä tai diabetes tai hiv tai hinkuyskä. Se on metaforinen sairaus.

        Psykiatria on tehnyt karhunpalveluksen ihmisyydelle medikalisoidessaan kärsimystä. Se mitä pidetään sairautena psykiatriassa kietoutuu moninverroin yhteiskunnan arvomaailmaan mikä on ns normaalia ja hyväksyttävää tai mitä yhteiskunnan jäseneltä odotetaan

        Se voi toki olla jonkun mielestä sairaus, minun mielestäni vakavaa masennusta poteneena se ei ole sairaus siinä missä muut.

        Ole ihan vapaasti, mitä mieltä haluat! Niin muutkin ovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö terveen reaktio perheväkivaltaan olisi poistuminen väkivallan ulottuvilta? On sairasta jäädä väkivallan piiriin, jotain on "päässä vialla".

        Jos on kyse lapsesta, lastensuojelun on puututtava asiaan. Mutta tietysti jonkun on ilmoitettava lastensuojelulle epäilyttävästä tapauksesta. Sellainen ilmoitusvelvollisuus on jokaisella ja varsinkin päiväkodin tai koulun henkilökunnalla.

        Ei siitä poistuminen aina ole mahdollista päästä eroon ihan heti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siitä poistuminen aina ole mahdollista päästä eroon ihan heti.

        TIedän että lähiväkivallasta voi olla hankala poistua. Ei se tee ihmisestä ns mielenvikaista. Yksikin terve tuttuni jälkikäteen kertoi kärsineensä jonkun aikaa lähisuhdeväkivallasta ennen kuin tilanteesta sai poistuttua, traumojen kera.

        Väkivaltaa tekevä ihminen voi olla myös toisinaan ihana, sanoa että lopettaa, tai voi jopa uhkailla jos lähtee. Talous voi olla yhteinen, toisella voi olla hankalaa taloudellisesti ja lähteminen voi siksikin olla vaikeaa.

        Jos on lapsia tietysti on hyvä poistua varsinkin nopeasti tilanteesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psyykkiset oireilut tai omituinen käytös ei johdu mistään psyykkisesta sairaudesta.Taustalla on ihan muut syyt.
        Tämän on nyt todennut monet alan professorit vuosikymmeniä sitten jo.
        Tätä ei vaan meinaa kaikki hyväksyä.
        Ei ole mitään psyykkisiä sairauksia vaikka kuin ite niin haluat uskotella.

        Kyllä niitä vaan on psyykkisiä sairauksia , hyvä sanoa jos ei itesellä niitä ole ollut.
        Jossain on vikaa kun ihminen yhtäkkiä menettää työkykynsä ja ei jaksa edes olla hereillä montaa tuntia päivässä. Ei terve ihminen niin käyttäydy vaan terveellä on elämän halua
        Ja jaksoa. Työssäni olen nähnyt kaikenlaista ja niin moni päässyt jaloilleen lääkkeiden avulla . Ei kai psykiatria kuuluisi edes sairauden hoitoon jos ei ihmiset olisi sairaita.
        Ja ei välttämätä tarvitse edes olla mitään syytäkään että sairastuu, sekin kertoo jonkun aineen puutteesta . Nythän tutkitaan tosi paljon näitä asioista maailmalla ja ilmeisesti lisää tietoa tulee piakkoin.
        Muista erään nuoren vasta synnyttäneen äidin joka tavallisesti oli iloinen vaan vaipui masennukseen synnytyksen jälkeen, silloin voi epäillä että hormooni toiminta on jotenkin epätasapainossa kun synnytyksestä oli niin vähän aikaa ja sai masennuksen .
        Sai myös lääkkeet ja tuli terveeksi, sanoi jälkeenpäin että se olotila oli kamalinta mitä hän oli kokenut .
        Niin että jos jätettäisiin vaan ne tavisten arvailut ja niin ” vakuuttavat” mielipiteet ja luotettaisiin lääke tieteeseen , kun se kumminkin on paikka minne mennään vaivojen kanssa. Myös ne jotka ovat niin tietävinään asioista, Google ei mitenkään ole vastaus näihin kysymyksiin eikä kukaan ole lukenut itseään lääkäriksi Googlen kautta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niitä vaan on psyykkisiä sairauksia , hyvä sanoa jos ei itesellä niitä ole ollut.
        Jossain on vikaa kun ihminen yhtäkkiä menettää työkykynsä ja ei jaksa edes olla hereillä montaa tuntia päivässä. Ei terve ihminen niin käyttäydy vaan terveellä on elämän halua
        Ja jaksoa. Työssäni olen nähnyt kaikenlaista ja niin moni päässyt jaloilleen lääkkeiden avulla . Ei kai psykiatria kuuluisi edes sairauden hoitoon jos ei ihmiset olisi sairaita.
        Ja ei välttämätä tarvitse edes olla mitään syytäkään että sairastuu, sekin kertoo jonkun aineen puutteesta . Nythän tutkitaan tosi paljon näitä asioista maailmalla ja ilmeisesti lisää tietoa tulee piakkoin.
        Muista erään nuoren vasta synnyttäneen äidin joka tavallisesti oli iloinen vaan vaipui masennukseen synnytyksen jälkeen, silloin voi epäillä että hormooni toiminta on jotenkin epätasapainossa kun synnytyksestä oli niin vähän aikaa ja sai masennuksen .
        Sai myös lääkkeet ja tuli terveeksi, sanoi jälkeenpäin että se olotila oli kamalinta mitä hän oli kokenut .
        Niin että jos jätettäisiin vaan ne tavisten arvailut ja niin ” vakuuttavat” mielipiteet ja luotettaisiin lääke tieteeseen , kun se kumminkin on paikka minne mennään vaivojen kanssa. Myös ne jotka ovat niin tietävinään asioista, Google ei mitenkään ole vastaus näihin kysymyksiin eikä kukaan ole lukenut itseään lääkäriksi Googlen kautta

        Jos yhtäkkiä menettää työkykynsä ja ei jaksa olla hereillä montaa tuntia.Kysymys voi olla myös me/cfs tilan puhkeamisesta eikä masennuksesta.Suomessa yhä huonosti tunnettu/väärin ymmärretty tila.Monessa tapauksessa masennustilaksi määritetty.

        Voi sitä toki sanoo että lääke hoiti terveeksi.Mutta ei ole mitään lääketieteellistä objektiivista näyttöä siitä että onko lääke hoitanut yhtään mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos yhtäkkiä menettää työkykynsä ja ei jaksa olla hereillä montaa tuntia.Kysymys voi olla myös me/cfs tilan puhkeamisesta eikä masennuksesta.Suomessa yhä huonosti tunnettu/väärin ymmärretty tila.Monessa tapauksessa masennustilaksi määritetty.

        Voi sitä toki sanoo että lääke hoiti terveeksi.Mutta ei ole mitään lääketieteellistä objektiivista näyttöä siitä että onko lääke hoitanut yhtään mitään.

        Nimenomaan, onko objektiivista näyttöä että lääke hoiti ihmisen terveeksi? Se että joku asteittain alkaa voida paremmin voi olla seurausta muusta ihmisen ponnistelusta, muista asioista ja spontaanista ajan kulumisesta mutta aina lääkettä kiitetään siitä. Haitat tuntuvat aina olevan vain ihmisen mielenterveydestä johtuvia mutta hyödyt on lääkkeistä.
        Olen kokenut paranemista masentuneesta olotilasta ilman lääkkeitä ja lääkkeiden kera ja jälkikäteen lääkkeillä saatu ns paraneminen oli huonompi tapa parantua erinäisistä syistä johtuen koska sinä aikana en jälkikäteen ajatellen ollut oma itseni sekä täysin kytköksissä siihen mitä olen ja kuka olen tunne-elämän leikkautumisen vuoksi ja lisäksi tuosta lääkepolusta alkoi itsensä hahmotus kemiallisesti vajavaisena, kuin biologia olisi syynä kärsimykseeni ja itsensä näkeminen masennusdiagnoosin läpi.

        Kun lääkkeettömänä nosti itseään masennuksen tunteista ylös huomasi kuinka paljon voi tehdä asioiden eteen ja alkoi piirtyä ajatus : minä voin vaikuttaa asioihin itse ja hyvinvointi koostuu monesta osatekijästä.

        Mitä synnytyksen jälkeiseen masennukseen tulee niin lieköhän myös unenpuutteella, elämänmuutoksella, kovilla itseaiheutetuilla paineilla (ajatus että pitäisi elää elämänsä parasta aikaa suunnilleen), itsenäisyyden menetyksellä (kokoajan joku vaatimassa hoitoa) ja potentiaalisella tuen puutteella lienee osansa ja arpansa siinä että jotakin masentaa. Synnytys voi myös joillekin olla traumatisoivakin kokemus, ei se aina ole yhtä onnea ja auvoa.

        En kiellä etteikö tietyt biologiset prosessit kehossa voi altistaa varmaan huonolle henkiselle voinnille, tulee esim mieleen pitkittynyt stressi, PMS, uupumus jne mutta minua ärsyttää se että ihmisen tunne-elämästä leivotaan sairauksia johon tungetaan massiivisia määriä pillereitä.

        Ja kummasti aina keskitytään niihin ketkä saa hyötyä, entäpä ne ketkä kokee merkittäviä ongelmia nykymallista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai ei kärsi?
        Kyllä sitä tervekin rupee kärsimään jos vaikka tarpeeksi pitkään kärsii perheväkivallasta.Täysin järjetöntä perheväkivallan takia oireilevia ruveta leimaan mielisairaaksi koska kysymys ei ole mielisairaudesta,Kysymys on vaan siitä miten tämä henkilö on reagoinut vaikeassa tilanteessa.

        Nyt taitaa taas tulla sitä psykoosisairaan logiikkaa.

        En voinut sairastua psykoosiin, kun olin aikaisemmin terve.

        Terve ihminen voi sairastua, ja toivottavasti myös parantua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaudentunnottomat ihmiset unohtaa usein, että kaikilla muilla ihmisillä on sairaudentunto.

        Jotkut haluaa todeta että masennus on sairaus jotta voi haukkua toisia sairaudentunnottomiksi. Siksi sen pitää olla sairaus, eikä luonnollinen reaktio elämän moninaisiin selviytymiskeinot ylittäviin vastoinkäymisiin, traumoihin ynnä muuhun.

        Jollakin myös tuntuu vituttavan että jotkut hoitavat itseään lääkkeettä tai kyseenalaistaa asioita, silloin on vähintäänkin skitsofreenikko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut haluaa todeta että masennus on sairaus jotta voi haukkua toisia sairaudentunnottomiksi. Siksi sen pitää olla sairaus, eikä luonnollinen reaktio elämän moninaisiin selviytymiskeinot ylittäviin vastoinkäymisiin, traumoihin ynnä muuhun.

        Jollakin myös tuntuu vituttavan että jotkut hoitavat itseään lääkkeettä tai kyseenalaistaa asioita, silloin on vähintäänkin skitsofreenikko.

        Toivottavasti et koskaan sairastu masennukseen, kas kun se saattaa viedä hengen. Eikä siinä voi uhriutua, kun sen joutuu tekemään itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niitä vaan on psyykkisiä sairauksia , hyvä sanoa jos ei itesellä niitä ole ollut.
        Jossain on vikaa kun ihminen yhtäkkiä menettää työkykynsä ja ei jaksa edes olla hereillä montaa tuntia päivässä. Ei terve ihminen niin käyttäydy vaan terveellä on elämän halua
        Ja jaksoa. Työssäni olen nähnyt kaikenlaista ja niin moni päässyt jaloilleen lääkkeiden avulla . Ei kai psykiatria kuuluisi edes sairauden hoitoon jos ei ihmiset olisi sairaita.
        Ja ei välttämätä tarvitse edes olla mitään syytäkään että sairastuu, sekin kertoo jonkun aineen puutteesta . Nythän tutkitaan tosi paljon näitä asioista maailmalla ja ilmeisesti lisää tietoa tulee piakkoin.
        Muista erään nuoren vasta synnyttäneen äidin joka tavallisesti oli iloinen vaan vaipui masennukseen synnytyksen jälkeen, silloin voi epäillä että hormooni toiminta on jotenkin epätasapainossa kun synnytyksestä oli niin vähän aikaa ja sai masennuksen .
        Sai myös lääkkeet ja tuli terveeksi, sanoi jälkeenpäin että se olotila oli kamalinta mitä hän oli kokenut .
        Niin että jos jätettäisiin vaan ne tavisten arvailut ja niin ” vakuuttavat” mielipiteet ja luotettaisiin lääke tieteeseen , kun se kumminkin on paikka minne mennään vaivojen kanssa. Myös ne jotka ovat niin tietävinään asioista, Google ei mitenkään ole vastaus näihin kysymyksiin eikä kukaan ole lukenut itseään lääkäriksi Googlen kautta

        Mikään käyttäytyminen ei ole,Eikä voi olla sairaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikään käyttäytyminen ei ole,Eikä voi olla sairaus.

        Jostain kumman syystä yhteiskunta on eri mieltä, mutta mitäs ne muut ihmiset mitään tietäävät, kun sinähän olet heitä kaikkia viisaampi, eikös vain?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jostain kumman syystä yhteiskunta on eri mieltä, mutta mitäs ne muut ihmiset mitään tietäävät, kun sinähän olet heitä kaikkia viisaampi, eikös vain?

        Olihan psykiatria joskus sitä mieltä että homouskin oli sairaus. Yhteiskunta oli samaa mieltä. Naisten hysteriakin oli paha juttu.

        Kyllähän se on hyvä että psykiatrialla on leimakirveet ja pillerit laittaa se epätoiv...anteeksi sairas käytös kuriin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jostain kumman syystä yhteiskunta on eri mieltä, mutta mitäs ne muut ihmiset mitään tietäävät, kun sinähän olet heitä kaikkia viisaampi, eikös vain?

        Onko pilleriratkaisulla saatu epänormaali käyttäytimenen saatu kitkettyä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikään käyttäytyminen ei ole,Eikä voi olla sairaus.

        Aika tyypillinen vankilakundin vastaus, joka ei halua mielentilatutkimukseen, mutta tietää kuitenkin jatkavansa sairasta käyttäytymistään vankilasta päästyään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko pilleriratkaisulla saatu epänormaali käyttäytimenen saatu kitkettyä?

        Laitsopaikkojen määrällä mitattuna on saanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika tyypillinen vankilakundin vastaus, joka ei halua mielentilatutkimukseen, mutta tietää kuitenkin jatkavansa sairasta käyttäytymistään vankilasta päästyään.

        Rikokset on asia erikseen.
        On vaan normaalia käyttätymistä ja epänormaalia käyttätymistä.Ei ole tervettä eikä sairasta käyttätymistä.
        Väkivaltainen käyttäytyminen tai tappo on rikos ei sairaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitsopaikkojen määrällä mitattuna on saanut.

        Potilas zombieksi lääkittynä,Sillä olotilalla ei kylläkään ole mitään tekemistä terveen olotilan kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Potilas zombieksi lääkittynä,Sillä olotilalla ei kylläkään ole mitään tekemistä terveen olotilan kanssa.

        Tämä täysin totta.
        Itse olin takavuosina zombiena yli kymmenen vuoden ajan, ja vasta jälkeenpäin tajusin, mikä ero voikaan olla olotilassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rikokset on asia erikseen.
        On vaan normaalia käyttätymistä ja epänormaalia käyttätymistä.Ei ole tervettä eikä sairasta käyttätymistä.
        Väkivaltainen käyttäytyminen tai tappo on rikos ei sairaus.

        Miksi rikolliset on asia erikseen. Eikö he reagoi elämän yllättäviin tilanteisiin omalla tavallaan?

        Vai onko ero sittenkin siinä että he eivät ole sairaita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi rikolliset on asia erikseen. Eikö he reagoi elämän yllättäviin tilanteisiin omalla tavallaan?

        Vai onko ero sittenkin siinä että he eivät ole sairaita?

        Voi rikollisetkin olla sairaita.Mutta jos ne jotaki sairastaa,Niin sairastaa jotaki fyysistä elimellistä sairautta.Mutta ihmisen psyyke ei ole fyysinen elin.

        Rikolliset teot ei ole lähtöisin sairaasta mielestä,Vaan perisynnin vaikutuksesta.Jotkut antaa vaan liiaksi valtaa syntisille mielihaluille.Niin sitä sanotaan jos antaa peikolle pikkusormen niin se vie lopulta koko käden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennus ei ole sairautta.Se on henkistä pahoinvointia.

        masennus voi tulla huonosta eilin oloista joka ei vastaa ihmisen minä kuvaa kun kokee olevansa ulko puolinen,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut haluaa todeta että masennus on sairaus jotta voi haukkua toisia sairaudentunnottomiksi. Siksi sen pitää olla sairaus, eikä luonnollinen reaktio elämän moninaisiin selviytymiskeinot ylittäviin vastoinkäymisiin, traumoihin ynnä muuhun.

        Jollakin myös tuntuu vituttavan että jotkut hoitavat itseään lääkkeettä tai kyseenalaistaa asioita, silloin on vähintäänkin skitsofreenikko.

        Miten se taas on muilta ihmisiltä pois jos hoitaa itsensä kuntoon ilman lääkettä?

        Ettei nyt olis vaan ihan ikioma ajatusvääristymä, eikä kaverin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi rikollisetkin olla sairaita.Mutta jos ne jotaki sairastaa,Niin sairastaa jotaki fyysistä elimellistä sairautta.Mutta ihmisen psyyke ei ole fyysinen elin.

        Rikolliset teot ei ole lähtöisin sairaasta mielestä,Vaan perisynnin vaikutuksesta.Jotkut antaa vaan liiaksi valtaa syntisille mielihaluille.Niin sitä sanotaan jos antaa peikolle pikkusormen niin se vie lopulta koko käden.

        Tuon perusteella esim. diabeetikot, ms-tautiset, syöpäpotilaat, ym. ovat siis rikollisia...? Tai jos menee vaikka jalka poikki, niin lähtee potkimaan porukkaa kaduille, niinkö..?
        Haloo...
        Kyllä se rikollisuus sieltä korvien välistä kumpuaa, mikä sitten onkaan pielessä siellä korvien välissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuon perusteella esim. diabeetikot, ms-tautiset, syöpäpotilaat, ym. ovat siis rikollisia...? Tai jos menee vaikka jalka poikki, niin lähtee potkimaan porukkaa kaduille, niinkö..?
        Haloo...
        Kyllä se rikollisuus sieltä korvien välistä kumpuaa, mikä sitten onkaan pielessä siellä korvien välissä.

        "Tuon perusteella esim. diabeetikot, ms-tautiset, syöpäpotilaat, ym. ovat siis rikollisia...? Tai jos menee vaikka jalka poikki, niin lähtee potkimaan porukkaa kaduille, niinkö..?"
        Ei.Ymmärsit asian päin mehtää.

        Korvien välistä.Syntisestä turmeltuneesta mielestä se rikollisuus kumpuaa.Ei mistään mielisairaudesta.Esim liiallinen päihteiden käyttö vaan pahentaa asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olihan psykiatria joskus sitä mieltä että homouskin oli sairaus. Yhteiskunta oli samaa mieltä. Naisten hysteriakin oli paha juttu.

        Kyllähän se on hyvä että psykiatrialla on leimakirveet ja pillerit laittaa se epätoiv...anteeksi sairas käytös kuriin.

        Oletko koskaan miettinyt, mitä "homot" (sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt) tekevät eritavalla kuin psykoosisairaat, kun heidät nykyisin hyväksytään niin paljon paremmin osaksi yhteiskuntaa?

        Siinä olisi ihan hyvä itsetutkiskelun paikka jos siihen kykenisi.


      • Anonyymi

        Ihan niin, masennuskin ilmenee usein erilaisina somaattisia oireina, esim selkäkivut, vatsa epätasapainossa ja tuntemuksia sydämmen lyönnin tiheydessä . Niin että kyllä masennus vaan on sairaus, eikä melankoliaa jota jokaisella ihmisellä on joskus.
        On masentuneita jotka eivät pääse edes sängystä ylös , eivät jaksa voimat eivät riitä , joissakin tapauksissa on rullatuoliin ollut tilapäisesti käytössä .
        Joten mielestäni näitäkään asioita ei tavallinen ihminen osaa eikä tiedä vaan luullaan usein että on vaan muka jotain matala painetta joka poistetaan sanoilla ” kokoo ittes” toivon että jokainen joka ylimielisesti kommentoi toisen ihmisen vaikeasta masennuksesta saisi edes keski vaikean masennuksen , takaan että sekin jo on kamala tila ihmisellä. Sillä takaan myös ettei sen jälkeen kommentoisi ihmisiä ja yrittelisi syyllistää masentunutta ihmistä joka ei kykene tekemään mitään kun tauti oma ajankohtainen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennus ei ole sairautta.Se on henkistä pahoinvointia.

        Henkistä?
        Kyllä masennus lasketaan ihan vaan lääketieteessä sairaudeksi. Siis ei tarvitse edes tuntea mitään alakuloisuutta kun se iskee, siksi ihmiset eivät voi ymmärtää sitä diagnoosia kun kaikki asiat elämässä on hyvin ja siltikin masennus iskee, alkaa saamaan sydämmen tykytyksiä ja vaikea hengittää, silloin yleisesti mennään lääkäriin ja tutkitaan! Sydämmestä ei löydy mitään vikaa, eikä keuhkoista ja potilaalle sanotaan että hän on terve . Ja potilas ihmettelee koska voi huonostihan silti sanotaan että vikaa ei ole. sitten menee muutama viikko niin potilas on todella huonossa kunnossa vaikka siis kaikki asiat ovat ihan OK elämässä. Niin saa diagnoosin keskivaikea masennus koska häntä pyörryttää, verenpaine on korkealla , sydän lyö hyvin nopeaan tahtiin, vatsakin on alkanut oireilemaan ja saa juosta vessassa ripuloimassa , päänsärkyä jne. Kaikki nämä oireet ovat masennusta joissa hyvin monella on paniikki häiriö mukana. Siis ihmisen autonoominen hermosto antaa nämä oireet. Potilas saa SSRI lääkkeet ja alkaa vähitellen voimaan paremmin niiden avulla ja ymmärtää että hän on kärsinyt masennuksesta . Ja sitä ei paranneta sanomalla hänelle että pitäisi jotenkin ryhdistäytyä , sillä se on mahdottomuus masentuneelle. Joten ei tartte sekoittaa masennusta ja melankoliaa, ne ovat ihan eri juttuja .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen itsekin samaa mieltä tämän metafora-väittämän kanssa. Psyykkinen sairaus on metafora. Hankalan tunne-elämän takia voi toki mennä toimintakyvyttömään tilaan tai haluta tappaa itsensä, mutta en näe tätä silti biologisena sairautena kuten diabetes jota voidaan hoitaa lähes yhtä simppelisti ja tehokkaasti eikä varsinkaan pitemmän päälle. Kehosta ei puutu SSRI-lääkkeitä kuten diabeetikko tarvii insuliiniaan.

        Jos jotain aivomuutoksia on pitkittyneen stressin takia, aivot ovat neuroplastiset myös ilman psykiatrian rohtojen tekemää vaikutusta (jota ei voida automaattisesti todeta yksinomaa myönteiseksi vaikutukseksi että joku pilleri nostaa neuroplastisuutta, neurogeneesiä tai muuta) ja erilaiset tunne-elämän kiemurat ratkaistavissa aina myös ilman että psykiatria alkaa muovata aivoja uuteen uskoon.

        Kannattaa aina muistaa myös psykiatrian aineiden pahaa oloa tekevät vaikutukset, jotka usein lakaistaan pimentoon. Eikös se vähän masenna ja hämmennä tunne-elämää jos persoonallisuutesi muuttuu siihen pisteeseen että olet turra, et kykene esim seksuaalisuuteen, menetät ihmisyydestäsi palasia esim seksuaalisuuden tai siihen liittyvän tunne-elämän puolen.

        Stressinhallintaa, tunteista puhumista, itsestä ja terveydestä huolehtimista luonnollisesti, palikoiden täyttymistä mihin psykiatria ei voi aina vaikuttaa (esim jonkun asian korjaantuminen mikä ei ole aina suoraan itsestä kiinni esim se että yksinäisyys korjaantuu).

        Jos joku kokee ettei kestä elämää ilman itsensä huumaamista, niin silloin pitää huumata päänsä. Siihen suuntaanhan psykiatria on muutenkin menossa, lääkeyhtiöt etsivät patentteja ketamiineille sun muille jolloin huumeesta tuleekin hoito. Toki siihen voi sisältyä ihan samat ongelmat kuin siihen että jotkut käyttävät huumeita tunne-elämälle ja terveydelle.

        Olen hoitoalalla ollut koko elämäni, ja nähnyt yhtä sun toista .joten masennuksissakin on erilaisuuksia
        Lievä masennus ei välttämätä tarvitse lääkitystä mutta sitten kun on keskivaikea tai vaikea masennus niin ollaankin jo toisella tasolla. Johon ykeensä on lääkkeet. Se joka näkee lääkkeet vahingollisia jotenkin saa toki pitää oman mielipiteensä, mutta ei ole pakko pelotella ihmisiä lääkkeiden varallisuudella
        Sillä keskivaikea ja vaikea masennus usein tarvitsee lääkityksen. Ihmisillä näyttää olevan luulo että masennus tulee ainoastaan joistakin vääristä olosuhteista, sillä aina ei ole niin, masennus saattaa tikulla vaikka ihminen olisi ihan tyytyväinen elämäänsä eikä huomioi siinä mitään joka olisi voinut vaikuttaa siihen että hän sai masennuksen .hyvä puoliso, rakkaat lapset raha asiat kunnossa kuten sosiaaliset suhteetkin, silti iskee masennus .
        Joten silloin on SSRI lääkkeet paikoillaan , tasoittamassa aivojen yli/ali toimintaa , ja olen nähnyt ainoastaan hyviä tuloksia lääkkeellä hoidettujen masennukseen paranemisessa .
        Autonoominen hermosysteemi on sellainen asia ettei ihminen sitä voi itse ohjailla mitenkään. Joten näistäkin asioista puhutaan paljon kukin kykynsä mukaan harva edes tietää mitä masennus on ja silti kovasti on äänessä asiasta mikä aiheuttaa niin paljon kärsimystä monelle ihmiselle .joten pitää luottaa omaan lääkärinsä eikä tehdä itse analyysejä joihin ihmisellä ei ole edes koulutusta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Henkistä?
        Kyllä masennus lasketaan ihan vaan lääketieteessä sairaudeksi. Siis ei tarvitse edes tuntea mitään alakuloisuutta kun se iskee, siksi ihmiset eivät voi ymmärtää sitä diagnoosia kun kaikki asiat elämässä on hyvin ja siltikin masennus iskee, alkaa saamaan sydämmen tykytyksiä ja vaikea hengittää, silloin yleisesti mennään lääkäriin ja tutkitaan! Sydämmestä ei löydy mitään vikaa, eikä keuhkoista ja potilaalle sanotaan että hän on terve . Ja potilas ihmettelee koska voi huonostihan silti sanotaan että vikaa ei ole. sitten menee muutama viikko niin potilas on todella huonossa kunnossa vaikka siis kaikki asiat ovat ihan OK elämässä. Niin saa diagnoosin keskivaikea masennus koska häntä pyörryttää, verenpaine on korkealla , sydän lyö hyvin nopeaan tahtiin, vatsakin on alkanut oireilemaan ja saa juosta vessassa ripuloimassa , päänsärkyä jne. Kaikki nämä oireet ovat masennusta joissa hyvin monella on paniikki häiriö mukana. Siis ihmisen autonoominen hermosto antaa nämä oireet. Potilas saa SSRI lääkkeet ja alkaa vähitellen voimaan paremmin niiden avulla ja ymmärtää että hän on kärsinyt masennuksesta . Ja sitä ei paranneta sanomalla hänelle että pitäisi jotenkin ryhdistäytyä , sillä se on mahdottomuus masentuneelle. Joten ei tartte sekoittaa masennusta ja melankoliaa, ne ovat ihan eri juttuja .

        Ei ole välttis masennusta joka tapauksessa.
        Me /cfs voi olla myös kysymyksessä.Suomessa yhä huonosti tunnettu sairaus.Monessa tapauksessa masennukseksi määritetty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin, masennuskin ilmenee usein erilaisina somaattisia oireina, esim selkäkivut, vatsa epätasapainossa ja tuntemuksia sydämmen lyönnin tiheydessä . Niin että kyllä masennus vaan on sairaus, eikä melankoliaa jota jokaisella ihmisellä on joskus.
        On masentuneita jotka eivät pääse edes sängystä ylös , eivät jaksa voimat eivät riitä , joissakin tapauksissa on rullatuoliin ollut tilapäisesti käytössä .
        Joten mielestäni näitäkään asioita ei tavallinen ihminen osaa eikä tiedä vaan luullaan usein että on vaan muka jotain matala painetta joka poistetaan sanoilla ” kokoo ittes” toivon että jokainen joka ylimielisesti kommentoi toisen ihmisen vaikeasta masennuksesta saisi edes keski vaikean masennuksen , takaan että sekin jo on kamala tila ihmisellä. Sillä takaan myös ettei sen jälkeen kommentoisi ihmisiä ja yrittelisi syyllistää masentunutta ihmistä joka ei kykene tekemään mitään kun tauti oma ajankohtainen

        Kyllä masennus ei vie ketään rullatuoliin.Kysymys on kyllä vakavasta me/cfs tilasta tai jostain vastaavasta muusta fyysistä tilasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Potilas zombieksi lääkittynä,Sillä olotilalla ei kylläkään ole mitään tekemistä terveen olotilan kanssa.

        Joka lääkitykseen alussa on tunne olevansa zombi ennekö lääke alkaa vaikuttamaan , tavallisesti sanotaa potilaille että se on ohimenevä ilmiö .
        Joten moni lopettaa lääkityksen koska ei tiedä miten se toimii. Eräskin potilas tuli kahden viikon lääkityksen jälkeen vastaanotolle ja sanoi että on kauhea olo Ja kun hänet sai vakuuttuneeksi siitä että lääkityksen alussa se kuuluu usein juuri siihen lääkityksen malliin ennenkö kääntyy parempaan päin.
        Tämä potilas luotti ja yritti sinnitellä huonon olonsa kanssa, ja jatkaa lääkitystä. Tuli muutaman viikon päästä pirteänä kertomaan että hän voi todella hyvin ja että on kiitollinen että sai asiallista infoa eikä lopettanut lääkitystään silloin kun tuntui ettei enää jaksa sitä lääkettä ottaa.
        Potilas jatkoi lääke kuuria puoli vuotta ja sen jälkeen vähitellen pienensi annosta ja lopulta tuli sekin päivä kun lääkettä ei enää tarvittu. Joten kun ottaa hieman selville asioita näistä lääkkeistä niin ehkä alkaa ymmärtämään hieman enemmän asioita . Tämäkin potilas tuli siis terveeksi eikä masennus ole uusiintunut .joten yksinkertaisilla ajatuksilla ei näitä asioita mitenkään voi käsitellä silloin kun kyseinen ihminen on ennakkoluuloinen ja ei tiedä edes omasta sairaudestaan sitäkään mikä tavallisesti normaalisti tiedetään.
        Joten pelottelu netissä voi saada aikaan sen että ihminen jolla on todella vaikea masennus ei uskalla hakea apua siihen. Pitäisi aina ajatella että sitä ei ehkäise ymmärrä asioista silloin kun levittää väärää tietoa .siis lääkkeen aloituksessa moni tuntee voivansa huonommin kun ennen lääkitystä, se lukee myös lääkkeen mukana olevassa selostuksessa . Joten jos lopettaa lääkkeen oton silloin niin masennus tulee jatkumaan .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä täysin totta.
        Itse olin takavuosina zombiena yli kymmenen vuoden ajan, ja vasta jälkeenpäin tajusin, mikä ero voikaan olla olotilassa.

        No silloin sinulla on ollut jokin muu psyykkinen diagnoosi jos olet ollut 10 vuotta zombinaäei saa sekoittaa skitsofreniaa masennukseen se on ihan toinen sairaus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä masennus ei vie ketään rullatuoliin.Kysymys on kyllä vakavasta me/cfs tilasta tai jostain vastaavasta muusta fyysistä tilasta.

        Vakava masennus vie ehkä enempi junanalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se taas on muilta ihmisiltä pois jos hoitaa itsensä kuntoon ilman lääkettä?

        Ettei nyt olis vaan ihan ikioma ajatusvääristymä, eikä kaverin.

        Lievä masennus kyllä menee ohitse ilman lääkkeitäkin ajan kanssa joten ei se mitenkään erikoista ole. Mutta kun kyseessä on vaikea masennus niin lääkitys on tarpeellinen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joka lääkitykseen alussa on tunne olevansa zombi ennekö lääke alkaa vaikuttamaan , tavallisesti sanotaa potilaille että se on ohimenevä ilmiö .
        Joten moni lopettaa lääkityksen koska ei tiedä miten se toimii. Eräskin potilas tuli kahden viikon lääkityksen jälkeen vastaanotolle ja sanoi että on kauhea olo Ja kun hänet sai vakuuttuneeksi siitä että lääkityksen alussa se kuuluu usein juuri siihen lääkityksen malliin ennenkö kääntyy parempaan päin.
        Tämä potilas luotti ja yritti sinnitellä huonon olonsa kanssa, ja jatkaa lääkitystä. Tuli muutaman viikon päästä pirteänä kertomaan että hän voi todella hyvin ja että on kiitollinen että sai asiallista infoa eikä lopettanut lääkitystään silloin kun tuntui ettei enää jaksa sitä lääkettä ottaa.
        Potilas jatkoi lääke kuuria puoli vuotta ja sen jälkeen vähitellen pienensi annosta ja lopulta tuli sekin päivä kun lääkettä ei enää tarvittu. Joten kun ottaa hieman selville asioita näistä lääkkeistä niin ehkä alkaa ymmärtämään hieman enemmän asioita . Tämäkin potilas tuli siis terveeksi eikä masennus ole uusiintunut .joten yksinkertaisilla ajatuksilla ei näitä asioita mitenkään voi käsitellä silloin kun kyseinen ihminen on ennakkoluuloinen ja ei tiedä edes omasta sairaudestaan sitäkään mikä tavallisesti normaalisti tiedetään.
        Joten pelottelu netissä voi saada aikaan sen että ihminen jolla on todella vaikea masennus ei uskalla hakea apua siihen. Pitäisi aina ajatella että sitä ei ehkäise ymmärrä asioista silloin kun levittää väärää tietoa .siis lääkkeen aloituksessa moni tuntee voivansa huonommin kun ennen lääkitystä, se lukee myös lääkkeen mukana olevassa selostuksessa . Joten jos lopettaa lääkkeen oton silloin niin masennus tulee jatkumaan .

        Hyvin tyypillistä psykiatrian alan puoskarointia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joka lääkitykseen alussa on tunne olevansa zombi ennekö lääke alkaa vaikuttamaan , tavallisesti sanotaa potilaille että se on ohimenevä ilmiö .
        Joten moni lopettaa lääkityksen koska ei tiedä miten se toimii. Eräskin potilas tuli kahden viikon lääkityksen jälkeen vastaanotolle ja sanoi että on kauhea olo Ja kun hänet sai vakuuttuneeksi siitä että lääkityksen alussa se kuuluu usein juuri siihen lääkityksen malliin ennenkö kääntyy parempaan päin.
        Tämä potilas luotti ja yritti sinnitellä huonon olonsa kanssa, ja jatkaa lääkitystä. Tuli muutaman viikon päästä pirteänä kertomaan että hän voi todella hyvin ja että on kiitollinen että sai asiallista infoa eikä lopettanut lääkitystään silloin kun tuntui ettei enää jaksa sitä lääkettä ottaa.
        Potilas jatkoi lääke kuuria puoli vuotta ja sen jälkeen vähitellen pienensi annosta ja lopulta tuli sekin päivä kun lääkettä ei enää tarvittu. Joten kun ottaa hieman selville asioita näistä lääkkeistä niin ehkä alkaa ymmärtämään hieman enemmän asioita . Tämäkin potilas tuli siis terveeksi eikä masennus ole uusiintunut .joten yksinkertaisilla ajatuksilla ei näitä asioita mitenkään voi käsitellä silloin kun kyseinen ihminen on ennakkoluuloinen ja ei tiedä edes omasta sairaudestaan sitäkään mikä tavallisesti normaalisti tiedetään.
        Joten pelottelu netissä voi saada aikaan sen että ihminen jolla on todella vaikea masennus ei uskalla hakea apua siihen. Pitäisi aina ajatella että sitä ei ehkäise ymmärrä asioista silloin kun levittää väärää tietoa .siis lääkkeen aloituksessa moni tuntee voivansa huonommin kun ennen lääkitystä, se lukee myös lääkkeen mukana olevassa selostuksessa . Joten jos lopettaa lääkkeen oton silloin niin masennus tulee jatkumaan .

        Kenen lauluja laulat sen leipää syöt.
        Eihän ne automyyjätkään kritisoi myytäviä autoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenen lauluja laulat sen leipää syöt.
        Eihän ne automyyjätkään kritisoi myytäviä autoja.

        On ihan varmasti olemassa niitä "sairaudentunnottomia" ihmisiä jotka haluaisivat estää ihmisiltä autolla ajamisen, vain sen takia, että alati kehittyvät turvatyynyt eivät siltikkään pysty pelastamaan aivan kaikkia ihmisiä onnettomuuksilta.

        Siitähän tässä lääkefetissisä loppujen lopuksi on kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitsopaikkojen määrällä mitattuna on saanut.

        Psykiatrian tapa mitata onnistumistaan. Laitospaikkojen määrä :D Voihan tuo liittyä noin yleisesti ottaen myös stigman vähenemiseen joten yhteiskunnassamme on tilaa enemmän myös muunlaisille ihmisille eikä niitä kokoajan olla laitokseen roudaamassa.

        Yleensäkin palveluista aina karsitaan, ja sitten vaan pitää mennä sillä mitä on.

        Usein psykiatrialla ei kiinnosta esim oikeasti ihmisten elämänlaatu. Hoito on usein lamaavaan perustuvaa. Siksi niiden potilaat inhottavasti aina lopettaa lääkkeensä, ja miksiköhän?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan miettinyt, mitä "homot" (sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt) tekevät eritavalla kuin psykoosisairaat, kun heidät nykyisin hyväksytään niin paljon paremmin osaksi yhteiskuntaa?

        Siinä olisi ihan hyvä itsetutkiskelun paikka jos siihen kykenisi.

        Psykoosisairaat on raskaita ihmisiä, sitäkö yrität sanoa :D Homot ei ole niin raskaita ja häiritsevästi käyttäytyviä. Siksi osaa ihmisistä pitää pakkoneuroleptata ja sosiaalisesti kontrolloida!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykoosisairaat on raskaita ihmisiä, sitäkö yrität sanoa :D Homot ei ole niin raskaita ja häiritsevästi käyttäytyviä. Siksi osaa ihmisistä pitää pakkoneuroleptata ja sosiaalisesti kontrolloida!

        Homous sairautena kertoo hyvin psykiatriasta. Asiat joita pidetään sairaana linkittyvät yhteiskunnan arvomaailmaan, mitä pidetään soveltuvana ja mitä ei. Jos et noudata yhteiskunnan kirjoittamattomia käytössääntöjä, olet sairas. On se sitten homostelu, käytös joka herättää pahennusta jene. Pahuus ja ilkeyskin linkitetään sairauksiin ja kaikenlaiset epämiellyttävät luonteenpiirteet jotka tuottavat harmia sosiaalisessa kanssakäymisessä toisille ihmisille. Ts. psykiatria omaa sosiaalisen kontrollin ulottuvuuksia.

        Sosiaalisen kontrollin kohteeksi joutuu herkemmin jos et ole tuottava yksilö jne. Yksilö laitetaan etsimään viat omista aivokemioistaan, vaikka viat voisi olla hyvin paljon laajempiakin ongelmia yhteiskunnassa, esim taloudellinen epäoikeudenmukaisuus, pahoinvointia lisäävä arvomaailma jne,.

        Mielestäni psykiatria pitäisi vahvemmin erottaa lääketieteestä koska nykyisellään se leikkii muka jotain biologiaa ymmärtävää biologisia aivosairauksia hoitavaa tiedettä leikkien psykologian ja neurologian jossain välimaastossa samalla vahingoittaen ihmisiä tällä typerällä leikillään missä summamutikassa jotain oireita hoidetaan jollain heidän aineillaan.
        Aina nähden sen oikeutetuksi että aletaan ihmispoloisten aivoja (usein vähäosaisten) muokkaamaan uusiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On ihan varmasti olemassa niitä "sairaudentunnottomia" ihmisiä jotka haluaisivat estää ihmisiltä autolla ajamisen, vain sen takia, että alati kehittyvät turvatyynyt eivät siltikkään pysty pelastamaan aivan kaikkia ihmisiä onnettomuuksilta.

        Siitähän tässä lääkefetissisä loppujen lopuksi on kysymys.

        Psykiatriassa autoista ei kerrota mitä vikoja niissä on ja pahaa-aavistamaton ihminen ostaa auton joltakin joka on summamutikassa jotenkin korjaillut autoa sokkona ruuvaillen sitä sun tätä. Astuu autoon. BÄNG! Kolari tuli. Kun yrittää hakea korvauksia, myyjä nostaa kätensä pystyyn. Höpsistä, sinähän sanoit että tarvit autoa, tarvit kuitenkin autoa niin minä nyt vain myin jotain. Yritin jotain!. Ei se minun vikani ollut! Enkä tiennytkään. Ja samaan aikaan olen kyllä asiantuntija! Samaan aikaan taustalla autonvalmistajat yrittävät pimitellä tutkimustietoa autojensa ongelmista.

        Kun yrittää kertoa kolareistaan, ihmiset sulkee korvansa ja sanoo että ole hiljaa, autot on hyviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatriassa autoista ei kerrota mitä vikoja niissä on ja pahaa-aavistamaton ihminen ostaa auton joltakin joka on summamutikassa jotenkin korjaillut autoa sokkona ruuvaillen sitä sun tätä. Astuu autoon. BÄNG! Kolari tuli. Kun yrittää hakea korvauksia, myyjä nostaa kätensä pystyyn. Höpsistä, sinähän sanoit että tarvit autoa, tarvit kuitenkin autoa niin minä nyt vain myin jotain. Yritin jotain!. Ei se minun vikani ollut! Enkä tiennytkään. Ja samaan aikaan olen kyllä asiantuntija! Samaan aikaan taustalla autonvalmistajat yrittävät pimitellä tutkimustietoa autojensa ongelmista.

        Kun yrittää kertoa kolareistaan, ihmiset sulkee korvansa ja sanoo että ole hiljaa, autot on hyviä.

        Jos saa pahan sairauden joka vie elämänlaadun, hakee eutanasian siihen tai turvautuu omaan käteen kun on niin paha olla ja tappaa itsensä, oliko se vakava masennus vai sairaus joka tappoi?

        Elämä on niin silkkaa pskaa että meille voi tulla vaikka minkälaista kärsimystä eteemme ja kun koemme millaista tuskaa joku sairastaminen voi olla, voi kyseenalaistaa onko se vakava masennus mikä meidät tappoi vai vaan tuska mitä sairauksiin voi liittyä. Toki varmaan jonkun mielestä tuokin on vain mt-sairaus että kärsii sairaudestaan ja ns terve sairas ei kärsi sairaudestaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joka lääkitykseen alussa on tunne olevansa zombi ennekö lääke alkaa vaikuttamaan , tavallisesti sanotaa potilaille että se on ohimenevä ilmiö .
        Joten moni lopettaa lääkityksen koska ei tiedä miten se toimii. Eräskin potilas tuli kahden viikon lääkityksen jälkeen vastaanotolle ja sanoi että on kauhea olo Ja kun hänet sai vakuuttuneeksi siitä että lääkityksen alussa se kuuluu usein juuri siihen lääkityksen malliin ennenkö kääntyy parempaan päin.
        Tämä potilas luotti ja yritti sinnitellä huonon olonsa kanssa, ja jatkaa lääkitystä. Tuli muutaman viikon päästä pirteänä kertomaan että hän voi todella hyvin ja että on kiitollinen että sai asiallista infoa eikä lopettanut lääkitystään silloin kun tuntui ettei enää jaksa sitä lääkettä ottaa.
        Potilas jatkoi lääke kuuria puoli vuotta ja sen jälkeen vähitellen pienensi annosta ja lopulta tuli sekin päivä kun lääkettä ei enää tarvittu. Joten kun ottaa hieman selville asioita näistä lääkkeistä niin ehkä alkaa ymmärtämään hieman enemmän asioita . Tämäkin potilas tuli siis terveeksi eikä masennus ole uusiintunut .joten yksinkertaisilla ajatuksilla ei näitä asioita mitenkään voi käsitellä silloin kun kyseinen ihminen on ennakkoluuloinen ja ei tiedä edes omasta sairaudestaan sitäkään mikä tavallisesti normaalisti tiedetään.
        Joten pelottelu netissä voi saada aikaan sen että ihminen jolla on todella vaikea masennus ei uskalla hakea apua siihen. Pitäisi aina ajatella että sitä ei ehkäise ymmärrä asioista silloin kun levittää väärää tietoa .siis lääkkeen aloituksessa moni tuntee voivansa huonommin kun ennen lääkitystä, se lukee myös lääkkeen mukana olevassa selostuksessa . Joten jos lopettaa lääkkeen oton silloin niin masennus tulee jatkumaan .

        Psykiatrian menestystarina: joku vetää aineita, saa elämänsä kuntoon ja lopettaa sen puolessa vuodessa. Kyllä kannatti pilleristä hakea buustia elämään! (todennäköisesti näillä olisi voinut se vointi parantua ihan itsestäänkin terapian avulla ja liekö edes se lääke paransi heidät loppupeleissä vaan tuki jne)

        Psykiatrian varjopuoli: monet käyttää masennuslääkityksiä tarpeettoman pitkään, lieköhän mm siksi että psykiatria on valehdellut ihmisille että heillä on esim kemiallinen häiriö päässään tai joku geneettinen tauti joka vaan tulee. Tai siksi että heillä ei nykysysteemissä välttämättä ole edes samaa lääkäriä. Sitten kamppailevat vieroitusoireiden kanssa ja eivät aina pääsekään lääkkeestä eroon vaan palaavat käyttämään sitä tulkiten vieroitusoireita omina ongelminaan.

        Siinäkin välillä psykiatrian menestystarina ja psykiatrian vahingoittama ihminen voi olla paljon muitakin tarinoita. On ensiksi psykiatrian menestystarina mutta vuosien päästä hermosto on turmeltu ja on impotentti lääkkeiden seurauksena potien vieroitusoireita kolmesta lääkkeestä joita lääkäri on määräillyt päällekkäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin, masennuskin ilmenee usein erilaisina somaattisia oireina, esim selkäkivut, vatsa epätasapainossa ja tuntemuksia sydämmen lyönnin tiheydessä . Niin että kyllä masennus vaan on sairaus, eikä melankoliaa jota jokaisella ihmisellä on joskus.
        On masentuneita jotka eivät pääse edes sängystä ylös , eivät jaksa voimat eivät riitä , joissakin tapauksissa on rullatuoliin ollut tilapäisesti käytössä .
        Joten mielestäni näitäkään asioita ei tavallinen ihminen osaa eikä tiedä vaan luullaan usein että on vaan muka jotain matala painetta joka poistetaan sanoilla ” kokoo ittes” toivon että jokainen joka ylimielisesti kommentoi toisen ihmisen vaikeasta masennuksesta saisi edes keski vaikean masennuksen , takaan että sekin jo on kamala tila ihmisellä. Sillä takaan myös ettei sen jälkeen kommentoisi ihmisiä ja yrittelisi syyllistää masentunutta ihmistä joka ei kykene tekemään mitään kun tauti oma ajankohtainen

        Jos kokisin tuollaisia oireita, miettisin ekana elintapojani, sitä kuinka stressaantunut olen ja miten nukun. Sydämentykytykset ja kivut sun muut voi tulla siitä kun keho käy ylikierroksilla, ei nuku riittävästi eikä huolehdi mistään kehonhuollosta. SSRI-lääkkeelläkö nuo hoituu :D Joopa joo, keho enemmän sekaisin pitemmällä aikavälillä. Sitten niitä oireita pahimmillaan riittääkin niitä outoja somaattisia sellaisia kun vieroittautuu.

        Kannattaa kuunnella kroppaansa! Keho on viisas. Sen signaalien typistäminen joksikin masennukseksi suoraan joka on reliabiliteetiltaan heikko sairaus on typerää. Kokonaisvaltainen itsestä huolenpito! Stressin alentaminen jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatriassa autoista ei kerrota mitä vikoja niissä on ja pahaa-aavistamaton ihminen ostaa auton joltakin joka on summamutikassa jotenkin korjaillut autoa sokkona ruuvaillen sitä sun tätä. Astuu autoon. BÄNG! Kolari tuli. Kun yrittää hakea korvauksia, myyjä nostaa kätensä pystyyn. Höpsistä, sinähän sanoit että tarvit autoa, tarvit kuitenkin autoa niin minä nyt vain myin jotain. Yritin jotain!. Ei se minun vikani ollut! Enkä tiennytkään. Ja samaan aikaan olen kyllä asiantuntija! Samaan aikaan taustalla autonvalmistajat yrittävät pimitellä tutkimustietoa autojensa ongelmista.

        Kun yrittää kertoa kolareistaan, ihmiset sulkee korvansa ja sanoo että ole hiljaa, autot on hyviä.

        Ja se sairaudentunnoton ja/tai hoidonvastainen henkilö on se "Jesus take a wheel" kaveri joka sitten syyttää muita kolarista, kun ei ohjannut sitä autoaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykoosisairaat on raskaita ihmisiä, sitäkö yrität sanoa :D Homot ei ole niin raskaita ja häiritsevästi käyttäytyviä. Siksi osaa ihmisistä pitää pakkoneuroleptata ja sosiaalisesti kontrolloida!

        Tässä tarkoitetaan nyt enemmänkin siitä isommasta kuvasta, kuten informaatiovaikuttamisesta ja siitä asenteiden muutoksesta yhteiskunnassa.

        Mutta kun nyt otit puheeksi, niin miksi sinun mielestä on niin tärkeää että tähän informaatiovaikuttamiseen sotketaan neuroleptit ja sitäkautta haetaan sitä vastakkain asettelua, vaikka kyse on käsitteistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niitä vaan on psyykkisiä sairauksia , hyvä sanoa jos ei itesellä niitä ole ollut.
        Jossain on vikaa kun ihminen yhtäkkiä menettää työkykynsä ja ei jaksa edes olla hereillä montaa tuntia päivässä. Ei terve ihminen niin käyttäydy vaan terveellä on elämän halua
        Ja jaksoa. Työssäni olen nähnyt kaikenlaista ja niin moni päässyt jaloilleen lääkkeiden avulla . Ei kai psykiatria kuuluisi edes sairauden hoitoon jos ei ihmiset olisi sairaita.
        Ja ei välttämätä tarvitse edes olla mitään syytäkään että sairastuu, sekin kertoo jonkun aineen puutteesta . Nythän tutkitaan tosi paljon näitä asioista maailmalla ja ilmeisesti lisää tietoa tulee piakkoin.
        Muista erään nuoren vasta synnyttäneen äidin joka tavallisesti oli iloinen vaan vaipui masennukseen synnytyksen jälkeen, silloin voi epäillä että hormooni toiminta on jotenkin epätasapainossa kun synnytyksestä oli niin vähän aikaa ja sai masennuksen .
        Sai myös lääkkeet ja tuli terveeksi, sanoi jälkeenpäin että se olotila oli kamalinta mitä hän oli kokenut .
        Niin että jos jätettäisiin vaan ne tavisten arvailut ja niin ” vakuuttavat” mielipiteet ja luotettaisiin lääke tieteeseen , kun se kumminkin on paikka minne mennään vaivojen kanssa. Myös ne jotka ovat niin tietävinään asioista, Google ei mitenkään ole vastaus näihin kysymyksiin eikä kukaan ole lukenut itseään lääkäriksi Googlen kautta

        No ompas siellä Arjalainen, joka on eugenistisen evoluution oppinut.
        jos toinen ei jaksa töitå tehdä ja jaksaa olla vain muutaman tunnin pystyssä, niin se on muka mielisairautta.
        Eikö Arjalainen tiedä että on sata tihatta fyysistä sairautta raudan puutteesta erittäin harvinaisiin tauteihin.

        Arjalainen ei maininnut edes kilpisrauhasen tominta häiriöitä, puhimattakaan sadasta tuhannesta muusta syustä.

        eli jos työkyvyttömyys on muilla kuin Arjalaisella se on mielisairautta.

        entä kun tulee aika että rautainen Arjalainen sairastuu
        onko se hänelläkin mielisairautta.

        Arjalainen nauttii toisten nimittelemisestä mielisairaaksi, joka kertoo super sadistisesta henkilöstä.
        sillå vain sadisti tohtori nimittelee toisia psykiatrian sadiasmiin perustuvilla terminologioilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei jaksa sängystä ylös niin kysymyksessä voi olla myös vakava me/cfs.Suomessa yhä edelleen hunosti tunnettu tila.Hyvin monet me/cfs potilaat on määritetty masennuspotilaiksi.

        Elämme noita vaino yhteiskunnassa jossa nähdään mielisairauksia kaikkialla kuin 1920-1947 mielisairaiden määrä tilastoissa räjähti euroopassa kun eugenistiset psykiatrit teki perinnollinen parantumaton skitsofrenia diaknoseja kalloharpilla pään-käsivarren ja muista mitoista ja heillä oli silloisilla värikymillä pahvin palalle värjätty skitsofreenikon silmä-väri, ja siitä psykiatrit tillisteli hebrealaisten kaunista silmä väriå, ja työnsi viran omaisten luvalla kaasu uuniin.

        kun tuo puoskarointi psykiatreilta kiellettiin, he
        alkoi tehdä perinnöllinen parantumaton skitofrenia diaknooseja kehon kivuista koska evoluutiossa kehitys kelpoinen ei sairastele,
        zyklon kaasu vaihdettiin insuliini shokkiin- koomaan ja ali sokeri kuolemaan, jota psykiatrit teki 1970 luvullakin,

        nykyiset neuroleptit tekee valkosolu anemian (leucopenia)
        eli kansan kielellå kemiallisen AIDS sin jolla taataan että vanhukset ja MT diaknoosin saaneet kuolee haima-maksa ja munuis tulehduksiin ja varmistaakseen kuoleman emootio kyvyttömät psykiatrit syöttåå valkosolu anemian ylllä pitäviä neuroleptejä tulehduksen aikana, ja valehtelee ettå näkymättömän sisimmän näkymöttömät taudit ei parane kuin jatkuvalla maksan haiman ja munuisten myrkyttämisellä.

        psykiatrit tekee kilometrin påähän näkyvän
        🎯kemiallisen epätasapainon pillereillään.
        kenelläkään ei ole ennestään kemiallista epätasapainoa,
        jos psykiatrit edes epåilisi kemiallista epätasapainoa he mittaisi sen labrassa ja lääkitsisi viite arvoon.

        kaikki valheensa psykiatrit keksii suullaan 💰 rahan takia,
        ei saa koskaan uskoa sitä tohtoria sielunsa asiatuntijaksi, joka kuppaa sillä 💊rahaa.

        psykiatria on evoluutiosta tehty jatkovalhe, ja se olisi pitänyt kieltää nurnbergin oikeudessa, mutta tohtorit valehteli binkerista 24/7 sähkösanomia kaikille rintamille laittanut hitler se kaasutti koko euroopassa samaan aikaan.
        täyttä valetta.
        toki koko saksan kansan psykiatrit akitoi hebrealaisia vaataan opettaessaan yli opistossa kalloharpilla hebr. kellosepille tekemiään diaknooseja: perinnöllinen parantumaton skitsofrenia.
        tyjmä kansa yskoi ja viran omaiset antoi psykiatrien koota hebrealaiset vauvatkin sterilointiin mielisairaalaan (getto) ja siletä toimittivat kaasuleireille,
        on siis äärimmäisen vaarallista jos valtiot antaa psykiatrien opettaa suullaan tekemiä valheita kuten: genettiset mielisairaudet,
        mistä elimestä he tekevät ja kenelle geeni testin, maksasta?
        munuaisista?
        kitarisoista?
        vai mistä?
        näkymätön sisin on sielu ja sen yksin jumala tuntee ei ainutkaan psykiatri.
        näkymättömässä sisimmässä ei ole hyviå eikä pahoja geenejä.

        kaikki psykiatrien valheet on äärimmäisen vaarallisia viha teorioita ja tyhmät ja sadistiset ihmiset uskovat ne ja se on super vaarallista
        johtaa uudelleen kaikkein älykkäimpien kansan murhaan, jota tehdään neurolepteillä parhaillaan ja merkataan sydän pysähdykseksi.

        freud istui darvinin jalkain juuressa ja imi sosiali darvinismin ( eka psyykke teoria) ja ecoluution johtamana päätteli ulkonäöstä kuka on evoluutiossa kehitys kelvoton ja merkkasi heidät Skitsofreenikoksi, ja myrkytti opipideila ja valehteli, että näkymätön sisin paranee, mutta potilaat kuoli yliannoksiin ja merkattiin sydän pysähdykseksi.

        opoidien vieroitus oire kivut merkattiin psykosomatiaksi,

        tappaminen ei lopu, kunnes evoluutio ja sen alainen psykiatria kielletään
        jokainen suulla tehty tiede varainkin kun sieluttomat imiset tekee niitä ihmisistä jatkaa kansan murhaa yhä,
        ja kuvittelee olevansa viisas.
        koulu lääketiede on evoluutio uskova ja sallii ecoluutiossa kehitys keövottomien lajittelun kehon kivuista mistä vaan.

        erittäin vaarallista karvahattu tiedettä.
        psykiatrian ja evoluution rahoitus kiellettävä heti.

        kansat on tuhansia vuosia pårjänneet ilman vale tieteitä ja psyykke myrkyillå tappamista ja pärjäävät edelleen ilman maksan, munuisten ja haiman murkyttämistä psyykke pillerein.

        psykke elintå ei ole olemassa on olemassa sielu, jonka yksin jumala tuntee, tätä sos darvinismi neon ateistina ei hyväksynyt ja muutti sielu sanan psyykkeksi ja itsensä evoluutio psykiatrit sen tuomariksi.
        vain sadistinen ihminen pystyy käyttämään psykiatrian julmaa terminologiaa ketään vastaan.
        siksi psykiatrit ei kunnioita leimattejaan, koska he akitoi itse itsensä vihaan leimattiaan vastaan leimaamalla heidät,
        kyse on äärimmäisestä viha teoriasta koko ihmiseotua vastaan.
        järjettömiä KGB mallin pidätyksiä siksi että ihmisillä on kehon kipuja,
        hyi kuinka sadistinen ammattikunta, hyi kauhistus kuinka sivistymättömiä ja raakoja ihmisiä valtiot kouluttaa.

        freudista alkoi ihmisten kemiallinen tappaminen ja sille ei tule lippua ellei raha hanoja suljeta molemmilta haitta teorioilta evoluutiolta ja psykiatrialta.
        psyykkeä ei ole olemassa, eli psykiatrit on olemattoman elimen asiantuntijoita, kuninkaita ilman tieteellisiä vaatteita.
        todella vaarallista, mutta tyhmät ei sitä oppineet edes hebrealaisten kelloseppien murhista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä olen tavannut ihmisiä, joista psyykkinen sairaus näkyy ihan kauas päälle päin. Ei tarvita edes lääketieteellisiä tutkimuksia.

        Voi olla, että kaikkein sairaimmat eivät huomaa itse omaa sairauttaan. Muitahan he eivät pysty näkemään ollenkaan.

        Tälläkin palstalla noita vaikeasti sairaita on pilvin pimein. Kun lukee muutaman ketjun, ei jää epäilystäkään psykiatristen sairauksien olemassaolosta.

        Olet tietämätön siitä että psyykke pillerit tekee kilometrin päähän näkuvän kemiallisen epätasapanon,
        jos psykistrit edes epäilisi kemiallista epätasapanoa he mittaisi sen labrassa ja lääkitsisi viite arvoon.
        mutta kun kenelläkään ei ole kemiallista epätasapanoa , niin se tehdään suulla ja sitten erittäin turvottavilla, oppis-kävely- työkyvyn tuhoavilla neurolwpteillä,
        jotka sulkee henkiselle ja kehon hvinvoinnille- oppimiselle- nopeaan älykkyyteen ja liikkeeseen ja rasvan polttoon tarvittavan vitaali aineen
        🔖dobamiinin.
        josta seuraa
        🔖 krooninen kemiallinen masennus
        🔖krooninen kemiallinen parkikson tauti, muisti häiriöt, vapina ja liikevaikeudet (parkinsonin taudissa dobamiinin tuotanto lakkaa ilman neuroleptejä ja neurolepteillä siis tehdään parkinson.
        🔖sekavuus, aisti ja näköharhat, kuolaaminen, pakkoliikkeet.
        🔖valkosolu anemia eli leucopenia, joka johtaa tappaviin haima, maksa ja munuias tulehduksiin, joista yksilö ei pysty paranemaan, koska psykiatrit ei salli lopettaa tappavaa neurolepti lääkitystä tulehduksen aikana.
        🔖 rasvan poltto elimistöstä loppuu ja maksa ja sisä elimet myös rasvoittuvat samaa tahtia kuin keho
        dobamiinin sulkeminen nostaa prolaktoniinia eli maito hormoonia siinä määrin että somatomediinit (mm steroidien tuotanto lakkaa esim. testosteroni jota naisilla on myös työ ja liike kyvyn ylläpitämiseksi, miehillä enemmän, mutta kun testo steroni tuotanto kokonaan lakkaa neurolepteillä aeurauksena on täydellinen rasvan polton loppuminen,
        ja valtava väsymys ja nopea uupuminen pinenessäkin rasituksessa.
        voimaa lisätäkseen yli normaalin kehon rakentajat ja kilpaurheilijat käyttää steroideja, ja niiden liika saanti on eeittäin vaarallista mm sydämmelle.

        mutta psykiatrit sulkee normaali steroidi tason neurolepteillä, tehden näin äärimmäisen väsymyksen, depression ja liike- oppimis - ja työkyvyttömuyden.
        kun elimistö rasvoittuu neurolepteillä tulee myös tappavaa rasvamaksaa henkilöille jotka ei juo.

        on päivän selvää että tällä tavoin puoskaroimalla psykiatrit saa aikaan tosella mainitsemasi kilometrin päähän näkyvän kemiallisen epåtasapanon ja asioista tietämättömät sanoo: katso, näkeehän sen päältä päin: se on hullu.
        tosiasiassa psykiatrit käyttävät kemikaaleja jotka tekisi siutkin hullun näköiseksi viikossa,
        psykiatrit tekee sen saadakseen uskottavuutta diaknooseilleen, siksi he valitsevat myrkyllisiä kemikaaleja, jotka tdella tekee hullun näköiseksi,

        eli psykiatrit tekee neurolepteillä järkyttävän kemiallisen epätasapainon.
        jos osaat englantia löydät netistä pubmed tai muualta tieteellisiä kirjoja google books osastolta joita voi lukea ja niistä saa selville aika yksinkertainekin kuika dobamiinin sukleminen vaikuttaa prolaktoniiniin ja kuinka hypofyysin tuottama prilaktoiini estää somatomediinien tuotannon, joka estää rasvan polton kehosta ja sisä elimistä ja kaikki tää
        tekee ihmisestä työkyvuttömän, väsyneen, hitaasti liikuvan vapisevan pakkoliikeisen "hullun" näköisen.

        eli psykiatria on kemiallista mengelenismiä mielen ja kehon hyvin vonnin tuhoamista ja johtaa haima, maksa , munuais tulehduksiin ja rasvamaksaan jota nää ihmiset ei saisi jos kemiallinen puoskarointi ja psykiatria kieöeltään elin ikää lyhentävänä ja hyvin voinnin tuhoamisena.

        6 sta eniten myydystä psyykke pilleeistä kela maksoi apteeille v 2007
        141 mijoonaa (summasta puuttuu potilaan maksama ja apteekin perimä % ehkä noin 35%) ja kun pillereitä on liki tuhat voi vain kuvitella että raha on ainoa syy miksi vanhikset, laitos lapset, vangitz kehon kipu potilaat kaikki myrkytetään.
        raha on motiivi traumatisoiviin pidätyksiin suoraan terkkarista vastaan otolta kun ihmiset menee uusimaan juökiselle (pahin paikka) tyroxiini reseptiään.
        raha on ainoa motiivi miksi psykiatrit tekee psyykke diaknooseja, koska se on koululääketieteen liikelaitoksen suurin rahan tuoja: paykiatria.
        koulukääketiede on kuin mikä tahansa liike laitos sillä erolla että valtio rahoittaa sen täysin,
        ja se onkin suurin mielisairaaksi tekijä.
        maissa missä valtio ei maksa psyykke pillereitä.
        mielisairaita on 2 %
        maissa joissa valtio maksaa psyykke pillerit mielisairaita on 45% kuten suomessa, jossa kilpailuton julkis terveys tekee tutkimatta taudeista pöpi diaknooseja vain siksi että saadaan rahaa kyseisestä yksilöstä elämän loppuun, kun valtio kerran maksaa.

        raha on motiivi sille että psykiatrit ovat listanneet joka kehon kivun päästä varpasiin mielisairaudeksi, että päästään kuppaamaan heidän kehollaan rahaa.
        joka on motiivi sille että psykiatria on ylipäätään olemassa rahan takia, ei kenekääm yksilön auttamisen takia, vaan big farman biljardien keräämiseksi, joista psykiatrit saa takaovelta bonukset, ulkomaan matkat, spa hotelli ja muuta bonusta.

        älä ole narri, älä koskaan usko että se joka tekee rahaa sinun näkymättömällä sisimmälläsi on sielusi asiantuntija.
        huijari hän on, vaikka ei itsekään sitä tajua eikä ota selvää, että big farma tekee psyykke tauteja koululääketieteelle valmiina pakettina,.



        syy siis ei ole lainkaan potilaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psyykkiset oireilut tai omituinen käytös ei johdu mistään psyykkisesta sairaudesta.Taustalla on ihan muut syyt.
        Tämän on nyt todennut monet alan professorit vuosikymmeniä sitten jo.
        Tätä ei vaan meinaa kaikki hyväksyä.
        Ei ole mitään psyykkisiä sairauksia vaikka kuin ite niin haluat uskotella.

        se mikä eilen oli outoa on tänään muotia,
        mikä tänään on outoa on huomenna normaalia,
        outo käytös on kulttuiri sidpnnainen,
        se mikä toisessa kulttiirissa on outoa käytöstä
        on toisessa parasta käytöstä.

        pahinta on jos ihmisiä jotka ei tee pahaa itselleen eikå muille pisätetään, ihan vain tuottamaam rahaa,
        pakkohoito on big farmalle tuottavin, koska 1 ihminen syö pillereitä enemmän kuin hevonen heinää (aevioisin tuotoksi 5000 € /kk
        kun valtio maksaa, niin ahneus muuttuu röyhdeksi tai beutalismiksi,
        ja myös erittäin vaarallista yhteikunnalle.
        sillå traumat jotka yksikölle jää ovat ikuisia
        pakkohoito on paras tapa saada isänmaataan rakastavat ihmiset vihaamaan, pelkämään ja vapisemaan isånmaansa vallan ja voiman nöyttöä,

        ainakin 100% pakolla hoitoon kiskottu menettää 100% luoton yhteikuntaan
        sillä on vaikutuksena se että kriisin tullen he ei asetu tai auta esim sodassa sitä m!aata joka hänet äkillesellä pidätuksellä pidätettiin ja vangitiin siksi ettei hän usko että hänen påänsärky on mielisairautta.

        röyhkeys on mennyt niin pitkälle että henkilöt joilla on jo aivokasvain pakotetaan uskomaan että iso patti påässå ei tuota kipua, vaan psyykke, koska ennen patin löytymistä sanottiin se on psyykke.
        ja patin köytymisen jäljeen valtion palkkalainen ei astu toisen valtion palkkalisen edellisen väittämän varpaalle koska diaknoosi tehtiin ennen titkimusta, kunian himo eis salli esdes myötää että patti pääsä on päänsäryn syy ja ihninen voidaan pidättää koska nokkimis järjestys ei salli totuuden myötämistä, påänsärky tuli patista.

        ja tallaisiakin ihmisiä nokkimis härjestuksen ylläpitämiseksi on viety påånsärystä tehtyjen MT diaknoosien takia patista viety pakkohoitoon, koska vaati poistamaan väärän MT diaknoosin.

        aina pienin, jolla on vähiten valtaa häviäå naissä kukko tappeluissa,
        on selvää että pidätetty kärsii aivan valtavaati ja alkaa tuntea suurta ällöä maata kohtaan, joka näin menettelee ja valitettavasti tämä maa on suomi joka nakeetaa omaa luotetttavuuttaan ja saa ihmiset pelkäämään maataan ja kriisin tullen voivat käätyä suomea vastaan, eli kostavat mielivaltaan perustuvat MT diaknoosit ja vapauden riistot, se on niormaali seuraus kaikissa ihmisoikeus rikoksissa.

        nää kaikki kuuluu yleensä vasemmisto johtoiseen yhteiskukuntaan, joissa yksilö on ihmisoikeutettu vain paperilla mutta käytännössä ihmis oikeuksia ei ole.
        siksi ihmiset ostaavakuutuksia myös lapsilleen, että heidän lapsiaan ei traumatisoida ja psykiateisoida mistään kivusta ja kilpailu terveydellä ei ole lainkaan konsultoivia psykiatreja sairaaloissa, koska heillä on tarkoitus tutkia kehon kivut eikä heitä pidätetä, vaiika eka verikoe ei näyttäisikään kivun syytå,
        vakuutiksia siis ostetaan turvallisuuden, inhimillisen leimaamattoman ja vapauden säilyttämisen takaamiseksi, että terveyden hoidossa saa käydä ilman pidätyksiå ja ainoastaan vakuutus terveys takaa vapauden ja vain kilpailu poistaa ikuiset traumat ja poust trauma syndroomien syntymisen,

        julkinen ainakin minun silmissä on traumatisoiva ihmisoikeus rikollinen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt taitaa taas tulla sitä psykoosisairaan logiikkaa.

        En voinut sairastua psykoosiin, kun olin aikaisemmin terve.

        Terve ihminen voi sairastua, ja toivottavasti myös parantua.

        mieli on näkymätön myös psykiatrille,
        eikä heidän opettama kuva ihmisen sismmsätä tai sielun elåmästä ole oikea.
        jos joku saa nyekistå niin onko nurkistä saanut mielisairas vai nyrkittäjä?
        psykiatrien mielestä uhri on mielisairas, "psykottinen" joka on täyttä valhetta. älkää siis ilmottako mihinkään jos teitå hakataan, silä saatte psykoosi diaknoosin ja vanigtsemisen mielisairaalaan (koska nyrkin iskut on häirinneet henkistä hyvin vointianne,, uhrin henkistä hyvn vontia on pahemnettava peristeettomilla psykoosi diaknioseilla

        (estää ikuisesti terveuden hoidon ja voi käydä vain yksityisellä saadakseen asiallista kohtelua)

        pakko hoidosta tulee ikuiset traumat ja isänmaan rakkaus muuttuu isänmaa peloksi ja vihaksi.

        psykiatrien ymmärrys ihmisestä ja tomintojensa seirauksista on aika lähellä nollaa.


        joka kertoo, että psykiatri arvostaa valtaa ja voimaa vahvuutena ja
        uhria mielisairaana, koska e lyönyt kovemmin nyrkillå takaisin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Potilas zombieksi lääkittynä,Sillä olotilalla ei kylläkään ole mitään tekemistä terveen olotilan kanssa.

        🎯 täys osuma mielipide.
        potilas zombiksi lääkittynä.Sillå olotilalla ei kylläkään ole mitään tekemist terveen olotilan kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se taas on muilta ihmisiltä pois jos hoitaa itsensä kuntoon ilman lääkettä?

        Ettei nyt olis vaan ihan ikioma ajatusvääristymä, eikä kaverin.

        mitäs se on muilta ihmisiltä pois jos hoitaa itsenså ilman lääkkeitä,
        se zombiksi lääkitsemis raha on pois big farmalta.
        autoritarismissamme tanssitaan valtion tahdissa samaa polkka ja valtio on antanut vallan psykitrille pidättä sinut jos hoidat itse itseäsi, tai myrkky vapaila luontais lääkkeillä, se ei talaliessa julkisteevsys autoritarismissa käy.

        virka mies virka tohtori tietää mikä on snulle parasta vaikka ihånhoat heitå ja heodän tarjoamiaan vaihtoejtoja, autoritarismi ei kuuntele kasalaista koskaan ja psykiatria on jäätävin autortarismi.

        tarvitaan laki että jokaisella on oikeus elää päihteetöntå ja myrkytöntä ekämää ja valtion huumeluolat on suljettava ihmisoikeus rikollisina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen hoitoalalla ollut koko elämäni, ja nähnyt yhtä sun toista .joten masennuksissakin on erilaisuuksia
        Lievä masennus ei välttämätä tarvitse lääkitystä mutta sitten kun on keskivaikea tai vaikea masennus niin ollaankin jo toisella tasolla. Johon ykeensä on lääkkeet. Se joka näkee lääkkeet vahingollisia jotenkin saa toki pitää oman mielipiteensä, mutta ei ole pakko pelotella ihmisiä lääkkeiden varallisuudella
        Sillä keskivaikea ja vaikea masennus usein tarvitsee lääkityksen. Ihmisillä näyttää olevan luulo että masennus tulee ainoastaan joistakin vääristä olosuhteista, sillä aina ei ole niin, masennus saattaa tikulla vaikka ihminen olisi ihan tyytyväinen elämäänsä eikä huomioi siinä mitään joka olisi voinut vaikuttaa siihen että hän sai masennuksen .hyvä puoliso, rakkaat lapset raha asiat kunnossa kuten sosiaaliset suhteetkin, silti iskee masennus .
        Joten silloin on SSRI lääkkeet paikoillaan , tasoittamassa aivojen yli/ali toimintaa , ja olen nähnyt ainoastaan hyviä tuloksia lääkkeellä hoidettujen masennukseen paranemisessa .
        Autonoominen hermosysteemi on sellainen asia ettei ihminen sitä voi itse ohjailla mitenkään. Joten näistäkin asioista puhutaan paljon kukin kykynsä mukaan harva edes tietää mitä masennus on ja silti kovasti on äänessä asiasta mikä aiheuttaa niin paljon kärsimystä monelle ihmiselle .joten pitää luottaa omaan lääkärinsä eikä tehdä itse analyysejä joihin ihmisellä ei ole edes koulutusta

        etkö ole seurannut uutisia?
        kauan sitten uutisoitiin tutkimus että lääketehtaat ovat valehdelleet että SSRI parantaa masennsta, taisivat joutua maksamaan isot sakot valehtelusta.
        SSRi ei millään tavalla poista masennusta,
        psykatrian lehti ei näistå kirjoittele, koska totuus vähentäisi tuloja ja vähntäisi suomen valtion velkaakin kun blasebo SSRi ei lume pillereitä ei maksettaisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joka lääkitykseen alussa on tunne olevansa zombi ennekö lääke alkaa vaikuttamaan , tavallisesti sanotaa potilaille että se on ohimenevä ilmiö .
        Joten moni lopettaa lääkityksen koska ei tiedä miten se toimii. Eräskin potilas tuli kahden viikon lääkityksen jälkeen vastaanotolle ja sanoi että on kauhea olo Ja kun hänet sai vakuuttuneeksi siitä että lääkityksen alussa se kuuluu usein juuri siihen lääkityksen malliin ennenkö kääntyy parempaan päin.
        Tämä potilas luotti ja yritti sinnitellä huonon olonsa kanssa, ja jatkaa lääkitystä. Tuli muutaman viikon päästä pirteänä kertomaan että hän voi todella hyvin ja että on kiitollinen että sai asiallista infoa eikä lopettanut lääkitystään silloin kun tuntui ettei enää jaksa sitä lääkettä ottaa.
        Potilas jatkoi lääke kuuria puoli vuotta ja sen jälkeen vähitellen pienensi annosta ja lopulta tuli sekin päivä kun lääkettä ei enää tarvittu. Joten kun ottaa hieman selville asioita näistä lääkkeistä niin ehkä alkaa ymmärtämään hieman enemmän asioita . Tämäkin potilas tuli siis terveeksi eikä masennus ole uusiintunut .joten yksinkertaisilla ajatuksilla ei näitä asioita mitenkään voi käsitellä silloin kun kyseinen ihminen on ennakkoluuloinen ja ei tiedä edes omasta sairaudestaan sitäkään mikä tavallisesti normaalisti tiedetään.
        Joten pelottelu netissä voi saada aikaan sen että ihminen jolla on todella vaikea masennus ei uskalla hakea apua siihen. Pitäisi aina ajatella että sitä ei ehkäise ymmärrä asioista silloin kun levittää väärää tietoa .siis lääkkeen aloituksessa moni tuntee voivansa huonommin kun ennen lääkitystä, se lukee myös lääkkeen mukana olevassa selostuksessa . Joten jos lopettaa lääkkeen oton silloin niin masennus tulee jatkumaan .

        toistan SSRi lääkitys on lume lääkettä, ei poista masenusta, selvisi että tuotu markkinoille valheeseen perustuvilla tutkimuksilla ja maksoivat sakkoa en muista paljonko valehtelusta.

        tää oli jo vuosi sitten uutisoitu, outoa ettå psykiatrit ei ole vileäkään lopettaneet haitallista lumelääkitystä.
        tahallaan pimittävät tietoa kun ovat 3 0 vuotta myyeet lume lääkettä yrittävät jatkaa yhä vaikka potilas saa ainoastaan pahan olon, ei muuta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On ihan varmasti olemassa niitä "sairaudentunnottomia" ihmisiä jotka haluaisivat estää ihmisiltä autolla ajamisen, vain sen takia, että alati kehittyvät turvatyynyt eivät siltikkään pysty pelastamaan aivan kaikkia ihmisiä onnettomuuksilta.

        Siitähän tässä lääkefetissisä loppujen lopuksi on kysymys.

        sairauden tunnottomin ja epärehelisin ryhmä on psykiatrit itse, evät näe kuinka sairas ja hyvin vointia pilaava, ikuiset teaumat tekevä heidän jästipäinen teoriansa on.
        huom: vain teoria, ei tiede.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrian tapa mitata onnistumistaan. Laitospaikkojen määrä :D Voihan tuo liittyä noin yleisesti ottaen myös stigman vähenemiseen joten yhteiskunnassamme on tilaa enemmän myös muunlaisille ihmisille eikä niitä kokoajan olla laitokseen roudaamassa.

        Yleensäkin palveluista aina karsitaan, ja sitten vaan pitää mennä sillä mitä on.

        Usein psykiatrialla ei kiinnosta esim oikeasti ihmisten elämänlaatu. Hoito on usein lamaavaan perustuvaa. Siksi niiden potilaat inhottavasti aina lopettaa lääkkeensä, ja miksiköhän?

        psykiatrien käytös ja nota vaino jossa he näkee kaikki kehon kivutkin brutaaleilla vallan näyttäöön perustuvilla pidätyksillä paranevan ja sairaassa päässään psykiatrit kuvittelee olevansa auttajia.
        psykiatrit on itse kaikenlaisella valehtelulla ja barbarilla ihmiskäsittelyllä turineet itsensä ja ovat syystå maapallon vihatuin ja sadistisin ammattikunta.
        ällöttäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos saa pahan sairauden joka vie elämänlaadun, hakee eutanasian siihen tai turvautuu omaan käteen kun on niin paha olla ja tappaa itsensä, oliko se vakava masennus vai sairaus joka tappoi?

        Elämä on niin silkkaa pskaa että meille voi tulla vaikka minkälaista kärsimystä eteemme ja kun koemme millaista tuskaa joku sairastaminen voi olla, voi kyseenalaistaa onko se vakava masennus mikä meidät tappoi vai vaan tuska mitä sairauksiin voi liittyä. Toki varmaan jonkun mielestä tuokin on vain mt-sairaus että kärsii sairaudestaan ja ns terve sairas ei kärsi sairaudestaan.

        julkis julma terveys se on pahin suimen traumatisoija, tohtorit natzeja haukkuvat kuin rakkikoira sadismissan ihmisiä mielisairaaksi, koska homma ei toimi potilaita on pakko ajaa pois ovilta haukkumalla hetå mielisairaaksi suoraan karva hatun väristä.
        uskimattoman törkeää kuin nekkulan kauppa josta et mitääm saa ja itkiem heidän sadistisuutttaan kähdet jo odotus huoeesta pois ja tiedät ett sadimi jatkuu kuoleman saakka (polittiset mielipiteet todennäköisin ja ainoa syy hullun papruhin, mutta valtion on saatava ärsytettyä kansa keinila millä tahasa ja tehokkain on sadismi, jossa aivokalvo tulehdus eli ympäristö viruiset on mielisairautta.

        täysin sadistinen tää julkis teeveys, taktinen tahallinen ihmisten loukkaaminen ja tahallinen simputus jne

        tää on täysin kösittåmätötä tahallista traumatisointia ja vihan lietsontaa koko psykiatria,
        myös valtio tietää sen. mutta kukaan e välitå kieltåä kärsimystä tuottavaa psykiatriaa, mutta jumala näkee kuinka sairas tää julkistrveys ja sen järkyttävät ärsytys taktiikat on
        ja jumalan rangaitus voi tuntua virkamiehistå kauhelta, koska he saa hoidot tutkimukset, mutta kansa samoista oireista vain hullun paprut.
        rangaitus tulee isän kädestä ja raju tälle julkisteeveys kauhu valtiolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        etkö ole seurannut uutisia?
        kauan sitten uutisoitiin tutkimus että lääketehtaat ovat valehdelleet että SSRI parantaa masennsta, taisivat joutua maksamaan isot sakot valehtelusta.
        SSRi ei millään tavalla poista masennusta,
        psykatrian lehti ei näistå kirjoittele, koska totuus vähentäisi tuloja ja vähntäisi suomen valtion velkaakin kun blasebo SSRi ei lume pillereitä ei maksettaisi.

        En voi lukea maailman kaikkia uutisia, saati serutata sitä että mitkä kaikki on valeuutisia, mutta tässä yksi mikä on totta. Masis lääkkeiden vaikutuksesta.

        https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/medix-palkinnon-saa-eero-castrenin-tutkimusryhma/?public=6694b6981662b5933df0bdcaf7a2f626


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        toistan SSRi lääkitys on lume lääkettä, ei poista masenusta, selvisi että tuotu markkinoille valheeseen perustuvilla tutkimuksilla ja maksoivat sakkoa en muista paljonko valehtelusta.

        tää oli jo vuosi sitten uutisoitu, outoa ettå psykiatrit ei ole vileäkään lopettaneet haitallista lumelääkitystä.
        tahallaan pimittävät tietoa kun ovat 3 0 vuotta myyeet lume lääkettä yrittävät jatkaa yhä vaikka potilas saa ainoastaan pahan olon, ei muuta

        Lumelääkkeestä ei kaiken järjen mukaan pitäisi aiheutua haittavaikutuksia.
        Siinä on lumelääkkeen ero verrattuna lääkkeeseen, jossa jotakin vaikuttavaa ainetta on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        psykiatrien käytös ja nota vaino jossa he näkee kaikki kehon kivutkin brutaaleilla vallan näyttäöön perustuvilla pidätyksillä paranevan ja sairaassa päässään psykiatrit kuvittelee olevansa auttajia.
        psykiatrit on itse kaikenlaisella valehtelulla ja barbarilla ihmiskäsittelyllä turineet itsensä ja ovat syystå maapallon vihatuin ja sadistisin ammattikunta.
        ällöttäviä.

        Minun kipuni ovat psykiatrit uskoneet aivan hyvin.
        En ole fyysisten oireiden vuoksi joutunut mihinkään laitokseen, pakkohoitoon tms.
        Kivut eivät riitä syyksi " vangita " yhtään ketään. Itse en tosin pakkohoidostakaan käytä sanaa vangitseminen.
        Vangit ovat vankiloissa.


    • Anonyymi

      On masennusta ja masennusta. Masennus voi olla luonnollinen reaktio vastoinkäymiseen. Sellainen masennus menee itsestään ohi nopeasti. Kai jokainen on joskus kokenut masennuksen hetkiä, se ei ole sairautta.

      Jos masennus on kohtuuton mahdolliseen syyhyn nähden ja jää päälle pitkäksi aikaa ja johtaa toimintakyvyttömyyteen, ollaan sairauden äärellä. Hoito on silloin tarpeellinen. Tarvitaan lääkettä tai terapiaa tai molempia.

      • Anonyymi

        "Tarvitaan lääkettä tai terapiaa tai molempia."
        Paska puhetta.Selvisin pahasta masennuksesta ilman mitään näitä.


      • Anonyymi

        Pitäs sinunkin ymmärtää,Että ei se matala ferritiini korjaannu millään masennuslääkkeillä tai terapialla.Vaatii lisärautaa tai rautainfuusion.


      • Anonyymi

        Elä ny kehtaa tyrkyttää kenellekkään masennuslääke helvettiä.
        Siitä kun kerran eroon pääsee niin ei sitä toista kertaa halua kokea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elä ny kehtaa tyrkyttää kenellekkään masennuslääke helvettiä.
        Siitä kun kerran eroon pääsee niin ei sitä toista kertaa halua kokea.

        Ihmiset haluavat simppeleitä ratkaisuja asioihin, ihmiset haluavat että asiat ovat kontrolloitavissa. Ihmiset haluavat ajatella, että masennussairaus on selätettävissä lääketieteen oppien mukaan terapialla, niinkutsutuilla masennuslääkkeillä, sitten viimeistään sähköhoidolla tai vaikkapa neuroleptisedän idealla kutsua neuroleptejä masennukseen auttaviksi.Ihmiset haluavat kokea lääketieteen kaikkivoipaisena. Jos jotain ei voida auttaa, se on ihmisen sairauden vika.

        Miksi sitten niin moni ei oikeasti nouse esim työelämään enää takaisin jos tämä on totuus?
        Anna minä arvaan, ei ole riittävästi psykiatreja?

        Todellisuudessa tuo hoitomalli tuottaa myös hoidon myötä invalidisoituneita ihmisiä, jotka kärsivät esimerkiksi liian pitkäkestoisista lääkehoidoista koska pitkään jatkuessaan hoito voi itseasiassa puhkaista kroonistuneita masennusoireita (tardive dysphoria. Tästähän ei kukaan halua puhua. Kuka tietää mitä muutoksia lääkehoidot tekevät keholle joissain tapauksissa esim kasvuiässä ja kroonisesti käyttävillä?
        Hoito tekee toisinaan sitä, että ihmiset joutuvat kärsimään merkittävämpienkin masennuslääkeoireiden kanssa josta voi kysyä onko hoito oikeasti enemmän hyödyllistä vai haitallista tai ihmisiä jotka kärsivät yhden lääkkeen haittavaikutusten hoitamisella toisella ja kolmannella pillerillä. Hoito tekee pillereiden puhkaisemista seksuaalihäiriöistä ja anhedonisesta olosta kärsiviä, joiden pää ei ole vuosien pillerikuurien jälkeen enää yhtä kirkas ja he miettivät kokisivatko he koskaan tuota oloa jos eivät olisi uskoneet psykiatriaan ja naukkailleet lääkkeitä. Hoidot aiheuttavat fyysisiä oireita, mitkä eivät aina ole terveydelle hyväksi, ja kun fyysinen terveys vioittuu se aiheuttaa kärsimystä. Hoito tekee toisinaan muistihäiriöitä sähköhoidosta potevia tai niitä jotka kaipaavat itseään ennen hoitoja koska hoitojen jälkeen he eivät enää koe oloaan omaksi itsekseen. Hoito tekee ihmisiä, jotka eivät luota enää psykiatriaan, koska heitä on vahingoitettu hoidoilla ja jätetty kertomatta olennaisia elämänlaatuun vaikuttavia asioita hoidoista ja sen jälkeen unohdettu, koska narratiivin mukaan masennuslääke vaikuttaa positiivisella tavalla masennukseen "mene terapiaan ja hanki lääkitys". Sitten kun ei yksinkertaisesti sovikaan tähän narratiiviin on hylkiö, joka ei tietenkään varmaan itse yrittänyt tarpeeksi tai oli vain niin tollo että söi lääkkeitä pitkään tai jotain muuta tai valehtelija tai sairaudentunnoton, vailla kunnollista tukiverkostoa lääkehaittojen kanssa kamppailuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elä ny kehtaa tyrkyttää kenellekkään masennuslääke helvettiä.
        Siitä kun kerran eroon pääsee niin ei sitä toista kertaa halua kokea.

        Minua masennuslääke auttoi nousemaan reaktiivisesta masennuksesta. Lääke oli hyvä apu, puolen vuoden hoito riitti. Ei ollut vaikea lopettaa lääkitystä hiljalleen.

        Miksi minun olisi pitänyt kärsiä ja taistella ilman lääkettä kenties loppuikäni, kun lääkkeen avulla kuntouduin hyvin puolessa vuodessa? Masennuksesta on jo monta vuotta ja minulla menee hyvin sekä työssä että kotona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäs sinunkin ymmärtää,Että ei se matala ferritiini korjaannu millään masennuslääkkeillä tai terapialla.Vaatii lisärautaa tai rautainfuusion.

        Masennus joka aiheutuu siitä että ihminen polttaa kynttilää molemmista päistä, omaa esim. suorituskeskeisen arvomaailman mitä maailma hänen päähänsä syöttää, syö mitä sattuu ja juo alkoholia liikaa ja ei saa riittävästi ravintoaineita, ei nuku riittävästi kun keho on stressitilassa, juo energiajuomia ja syö sokeria jotta jaksaa väsyneenä, ei saa riittävästi luonnonvaloa, täyttää kokoajan elämänsä älylaitteilla, ei liikuta kehoaan tarpeeksi, syö kaikkea prosessoitua shittiä joka lisää hänen kehonsa tulehdustilaa ja haittaa suoliston hyvinvointia ei myöskään korjaannu esim masennuslääkkeillä vaan masennuslääkkeet voi todellisuudessa sotkea hermostoa ja kroppaa vielä lisää.
        Kaiken tuon paskan päälle keho joutuu vielä lääkekoukkuun jossa yhdenkin päivän lääkeunohdus voi laukaista aivosähköiskutuntemuksia pitkin aivoja ja hermostoa. Sitten saa rypeä vieroitusoireissakin vielä käytön loputtua.

        Vähän kärjistetty esimerkki mutta on omanlaisensa esimerkki kuvaamaan nykyajan ihmisen potentiaalisia terveysongelmia jotka johtavat kohti pilleripurkkeja jotka sotkevat etenkin pitkällä ajalla ihmistä vielä lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennus joka aiheutuu siitä että ihminen polttaa kynttilää molemmista päistä, omaa esim. suorituskeskeisen arvomaailman mitä maailma hänen päähänsä syöttää, syö mitä sattuu ja juo alkoholia liikaa ja ei saa riittävästi ravintoaineita, ei nuku riittävästi kun keho on stressitilassa, juo energiajuomia ja syö sokeria jotta jaksaa väsyneenä, ei saa riittävästi luonnonvaloa, täyttää kokoajan elämänsä älylaitteilla, ei liikuta kehoaan tarpeeksi, syö kaikkea prosessoitua shittiä joka lisää hänen kehonsa tulehdustilaa ja haittaa suoliston hyvinvointia ei myöskään korjaannu esim masennuslääkkeillä vaan masennuslääkkeet voi todellisuudessa sotkea hermostoa ja kroppaa vielä lisää.
        Kaiken tuon paskan päälle keho joutuu vielä lääkekoukkuun jossa yhdenkin päivän lääkeunohdus voi laukaista aivosähköiskutuntemuksia pitkin aivoja ja hermostoa. Sitten saa rypeä vieroitusoireissakin vielä käytön loputtua.

        Vähän kärjistetty esimerkki mutta on omanlaisensa esimerkki kuvaamaan nykyajan ihmisen potentiaalisia terveysongelmia jotka johtavat kohti pilleripurkkeja jotka sotkevat etenkin pitkällä ajalla ihmistä vielä lisää.

        Tää pilleriratkaisu aiheuttaa Suomen yhteiskunnalle miljardien eurojen rahallisen tappion vuosittain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minua masennuslääke auttoi nousemaan reaktiivisesta masennuksesta. Lääke oli hyvä apu, puolen vuoden hoito riitti. Ei ollut vaikea lopettaa lääkitystä hiljalleen.

        Miksi minun olisi pitänyt kärsiä ja taistella ilman lääkettä kenties loppuikäni, kun lääkkeen avulla kuntouduin hyvin puolessa vuodessa? Masennuksesta on jo monta vuotta ja minulla menee hyvin sekä työssä että kotona.

        Ai tämmöinenkin termi on ihan kuin reaktiivinen masennus nykyään.

        Mistä sinä tiedät että olisit kärsinyt masennuksesta loppuikäsi ja mistä sinä tiedät että et olisi vaikka ilmankin lääkitystä toipunut masennuksestasi ajan saatossa? Aiemmin masennus ymmärrettiin enemmän spontaanisti ajansaatossa poismenevänä vaivana. Hienoa että toivuit ihan supertehokkaasti ja nopeasti masennuksestasi ja sinulla oli vielä tiedostava lääkäri joka poisti sinut lääkkeeltäkin suht nopeasti. Kaikilla asia ei mene näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset haluavat simppeleitä ratkaisuja asioihin, ihmiset haluavat että asiat ovat kontrolloitavissa. Ihmiset haluavat ajatella, että masennussairaus on selätettävissä lääketieteen oppien mukaan terapialla, niinkutsutuilla masennuslääkkeillä, sitten viimeistään sähköhoidolla tai vaikkapa neuroleptisedän idealla kutsua neuroleptejä masennukseen auttaviksi.Ihmiset haluavat kokea lääketieteen kaikkivoipaisena. Jos jotain ei voida auttaa, se on ihmisen sairauden vika.

        Miksi sitten niin moni ei oikeasti nouse esim työelämään enää takaisin jos tämä on totuus?
        Anna minä arvaan, ei ole riittävästi psykiatreja?

        Todellisuudessa tuo hoitomalli tuottaa myös hoidon myötä invalidisoituneita ihmisiä, jotka kärsivät esimerkiksi liian pitkäkestoisista lääkehoidoista koska pitkään jatkuessaan hoito voi itseasiassa puhkaista kroonistuneita masennusoireita (tardive dysphoria. Tästähän ei kukaan halua puhua. Kuka tietää mitä muutoksia lääkehoidot tekevät keholle joissain tapauksissa esim kasvuiässä ja kroonisesti käyttävillä?
        Hoito tekee toisinaan sitä, että ihmiset joutuvat kärsimään merkittävämpienkin masennuslääkeoireiden kanssa josta voi kysyä onko hoito oikeasti enemmän hyödyllistä vai haitallista tai ihmisiä jotka kärsivät yhden lääkkeen haittavaikutusten hoitamisella toisella ja kolmannella pillerillä. Hoito tekee pillereiden puhkaisemista seksuaalihäiriöistä ja anhedonisesta olosta kärsiviä, joiden pää ei ole vuosien pillerikuurien jälkeen enää yhtä kirkas ja he miettivät kokisivatko he koskaan tuota oloa jos eivät olisi uskoneet psykiatriaan ja naukkailleet lääkkeitä. Hoidot aiheuttavat fyysisiä oireita, mitkä eivät aina ole terveydelle hyväksi, ja kun fyysinen terveys vioittuu se aiheuttaa kärsimystä. Hoito tekee toisinaan muistihäiriöitä sähköhoidosta potevia tai niitä jotka kaipaavat itseään ennen hoitoja koska hoitojen jälkeen he eivät enää koe oloaan omaksi itsekseen. Hoito tekee ihmisiä, jotka eivät luota enää psykiatriaan, koska heitä on vahingoitettu hoidoilla ja jätetty kertomatta olennaisia elämänlaatuun vaikuttavia asioita hoidoista ja sen jälkeen unohdettu, koska narratiivin mukaan masennuslääke vaikuttaa positiivisella tavalla masennukseen "mene terapiaan ja hanki lääkitys". Sitten kun ei yksinkertaisesti sovikaan tähän narratiiviin on hylkiö, joka ei tietenkään varmaan itse yrittänyt tarpeeksi tai oli vain niin tollo että söi lääkkeitä pitkään tai jotain muuta tai valehtelija tai sairaudentunnoton, vailla kunnollista tukiverkostoa lääkehaittojen kanssa kamppailuun.

        Ota huomioon, että hoidotta jääminen voi vahingoittaa sairasta vielä enemmän!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota huomioon, että hoidotta jääminen voi vahingoittaa sairasta vielä enemmän!

        Tarpeeksi pitkä lääkehoito tuhoaa esim seksuaalisen elämän pysyvästi.Kilpirauhasen toiminnan.Haiman toiminaan yms.
        Tätä kun sinä haluat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai tämmöinenkin termi on ihan kuin reaktiivinen masennus nykyään.

        Mistä sinä tiedät että olisit kärsinyt masennuksesta loppuikäsi ja mistä sinä tiedät että et olisi vaikka ilmankin lääkitystä toipunut masennuksestasi ajan saatossa? Aiemmin masennus ymmärrettiin enemmän spontaanisti ajansaatossa poismenevänä vaivana. Hienoa että toivuit ihan supertehokkaasti ja nopeasti masennuksestasi ja sinulla oli vielä tiedostava lääkäri joka poisti sinut lääkkeeltäkin suht nopeasti. Kaikilla asia ei mene näin.

        En minä mitenkään voikaan tietää, miten olisi mennyt ja miten olisin selviytynyt ilman masennuslääkettä. Olisinko kenties selviytynyt masennuksesta vielä paremmin ilman lääkettä?

        Tämä nyt meni noin ja hyvä tuli. Koin joka tapauksessa saavani apua masennuslääkkeestä. Kyse on minun omasta kokemuksesta. Parempi tämä on näin kuin että olisin katkeroittanut mieleni ikuisiksi ajoiksi siitä, että söin puoli vuotta masennuslääkettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota huomioon, että hoidotta jääminen voi vahingoittaa sairasta vielä enemmän!

        No sittenhän sopii vahingoittaa ihmisiä kyseenalaisella hoidolla oikein hyvin ja sitten vasta heitä masentaakin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset haluavat simppeleitä ratkaisuja asioihin, ihmiset haluavat että asiat ovat kontrolloitavissa. Ihmiset haluavat ajatella, että masennussairaus on selätettävissä lääketieteen oppien mukaan terapialla, niinkutsutuilla masennuslääkkeillä, sitten viimeistään sähköhoidolla tai vaikkapa neuroleptisedän idealla kutsua neuroleptejä masennukseen auttaviksi.Ihmiset haluavat kokea lääketieteen kaikkivoipaisena. Jos jotain ei voida auttaa, se on ihmisen sairauden vika.

        Miksi sitten niin moni ei oikeasti nouse esim työelämään enää takaisin jos tämä on totuus?
        Anna minä arvaan, ei ole riittävästi psykiatreja?

        Todellisuudessa tuo hoitomalli tuottaa myös hoidon myötä invalidisoituneita ihmisiä, jotka kärsivät esimerkiksi liian pitkäkestoisista lääkehoidoista koska pitkään jatkuessaan hoito voi itseasiassa puhkaista kroonistuneita masennusoireita (tardive dysphoria. Tästähän ei kukaan halua puhua. Kuka tietää mitä muutoksia lääkehoidot tekevät keholle joissain tapauksissa esim kasvuiässä ja kroonisesti käyttävillä?
        Hoito tekee toisinaan sitä, että ihmiset joutuvat kärsimään merkittävämpienkin masennuslääkeoireiden kanssa josta voi kysyä onko hoito oikeasti enemmän hyödyllistä vai haitallista tai ihmisiä jotka kärsivät yhden lääkkeen haittavaikutusten hoitamisella toisella ja kolmannella pillerillä. Hoito tekee pillereiden puhkaisemista seksuaalihäiriöistä ja anhedonisesta olosta kärsiviä, joiden pää ei ole vuosien pillerikuurien jälkeen enää yhtä kirkas ja he miettivät kokisivatko he koskaan tuota oloa jos eivät olisi uskoneet psykiatriaan ja naukkailleet lääkkeitä. Hoidot aiheuttavat fyysisiä oireita, mitkä eivät aina ole terveydelle hyväksi, ja kun fyysinen terveys vioittuu se aiheuttaa kärsimystä. Hoito tekee toisinaan muistihäiriöitä sähköhoidosta potevia tai niitä jotka kaipaavat itseään ennen hoitoja koska hoitojen jälkeen he eivät enää koe oloaan omaksi itsekseen. Hoito tekee ihmisiä, jotka eivät luota enää psykiatriaan, koska heitä on vahingoitettu hoidoilla ja jätetty kertomatta olennaisia elämänlaatuun vaikuttavia asioita hoidoista ja sen jälkeen unohdettu, koska narratiivin mukaan masennuslääke vaikuttaa positiivisella tavalla masennukseen "mene terapiaan ja hanki lääkitys". Sitten kun ei yksinkertaisesti sovikaan tähän narratiiviin on hylkiö, joka ei tietenkään varmaan itse yrittänyt tarpeeksi tai oli vain niin tollo että söi lääkkeitä pitkään tai jotain muuta tai valehtelija tai sairaudentunnoton, vailla kunnollista tukiverkostoa lääkehaittojen kanssa kamppailuun.

        No neurolptithön ei ole niitä mitä annetaan masentuneelle, harvemmin sähköhoitoakaan joten skitsofrenia on ihan eri asia kun masennus . Niitä ei tartte sotkea toisiinsa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minua masennuslääke auttoi nousemaan reaktiivisesta masennuksesta. Lääke oli hyvä apu, puolen vuoden hoito riitti. Ei ollut vaikea lopettaa lääkitystä hiljalleen.

        Miksi minun olisi pitänyt kärsiä ja taistella ilman lääkettä kenties loppuikäni, kun lääkkeen avulla kuntouduin hyvin puolessa vuodessa? Masennuksesta on jo monta vuotta ja minulla menee hyvin sekä työssä että kotona.

        Ihan niin usein juuri reaktiivinen masennus ei näy edes päällepäin vaikka olo on kurjaa, ja kun saa lääkkeet niin vähitellen alkaa paraneminen . Moni on sanononut kuten sinä .
        Joten ihmiset jotka eivät tätäkään asiaa ymmärrä saavat olla hiljaa , miksi levitellä infoa joka voi pelästyttää jonkun joka kipeästi tarvitsee lääkettä .
        Ei näillä eräillä ole mitään tietoa miten huonosti ihminen voi masennuksen aikana luulevat että se on jotenkin vaan alakuloisuutta , mutta kun ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin usein juuri reaktiivinen masennus ei näy edes päällepäin vaikka olo on kurjaa, ja kun saa lääkkeet niin vähitellen alkaa paraneminen . Moni on sanononut kuten sinä .
        Joten ihmiset jotka eivät tätäkään asiaa ymmärrä saavat olla hiljaa , miksi levitellä infoa joka voi pelästyttää jonkun joka kipeästi tarvitsee lääkettä .
        Ei näillä eräillä ole mitään tietoa miten huonosti ihminen voi masennuksen aikana luulevat että se on jotenkin vaan alakuloisuutta , mutta kun ei ole.

        Voi sitä masennusta hoitaa muutoinkin kun lääkkeellä.

        https://www.vauva.fi/keskustelu/2920302/magnesium-parantaa-nopeasti-masennusta-ja-ahdistusta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi sitä masennusta hoitaa muutoinkin kun lääkkeellä.

        https://www.vauva.fi/keskustelu/2920302/magnesium-parantaa-nopeasti-masennusta-ja-ahdistusta

        "Joten ihmiset jotka eivät tätäkään asiaa ymmärrä saavat olla hiljaa , miksi levitellä infoa joka voi pelästyttää jonkun joka kipeästi tarvitsee lääkettä ."

        Itse toivon että joku olisi pelästyttänyt minut pois psyykenlääkkeistä ja etenkin pelästyttänyt pois niiden pitkäaikaiskäytöstä! Toivon että olisin saanut kunnollisen informaation enkä oppinut kantapään kautta lääkkeistä. No enpä saanut, ihan vain lääkärin yltiökaunisteltuja kaunopuheita.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No neurolptithön ei ole niitä mitä annetaan masentuneelle, harvemmin sähköhoitoakaan joten skitsofrenia on ihan eri asia kun masennus . Niitä ei tartte sotkea toisiinsa

        Ai ei anneta neuroleptejä masentuneelle. Nythän vitsin murjaisit!
        Yhdelle työtätekevälle tuttavalle annettiin neuroleptiä uneen OFF LABEL. Yksi psykiatri kivenkovaan väitti että neurolepti auttaa masennukseen minulle. Tällainen off label tyylinen vähän kaiken määrääminen vähän kaikkeen ja ihmeelliset väitteet siitä mikä tehoaa mihinkin on ihan yleistä psykiatriassa. Esimerkiksi määrätään neuroleptiä masennuspillerin kylkeen masennushoitoa tehostamaan tai toista masennuslääkettä masennuspillerin kylkeen energiatasoja nostamaan. Psykiatria on kuin uskomushoitoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai ei anneta neuroleptejä masentuneelle. Nythän vitsin murjaisit!
        Yhdelle työtätekevälle tuttavalle annettiin neuroleptiä uneen OFF LABEL. Yksi psykiatri kivenkovaan väitti että neurolepti auttaa masennukseen minulle. Tällainen off label tyylinen vähän kaiken määrääminen vähän kaikkeen ja ihmeelliset väitteet siitä mikä tehoaa mihinkin on ihan yleistä psykiatriassa. Esimerkiksi määrätään neuroleptiä masennuspillerin kylkeen masennushoitoa tehostamaan tai toista masennuslääkettä masennuspillerin kylkeen energiatasoja nostamaan. Psykiatria on kuin uskomushoitoa.

        Ja eikö sähköhoitoa nimenomaan suositella ns. vakavaan ja/tai psykoottiseen masennukseen kun muut hoitokeinot ei tehoa.
        Edes psykiatrian silmissä nämä ei ole yhtä kuin skitsofrenia.

        Minulle on suositeltu sähköhoitoa aikanaan kokiessani pillerihaittoja, joista kieltäydyin (ONNEKSI!). Huomasin että masennuksesta voi alkaa parantua muulla tavoin kuin psykiatrian keinoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sittenhän sopii vahingoittaa ihmisiä kyseenalaisella hoidolla oikein hyvin ja sitten vasta heitä masentaakin!

        Voi tyhmyyden tyhmyys!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tarvitaan lääkettä tai terapiaa tai molempia."
        Paska puhetta.Selvisin pahasta masennuksesta ilman mitään näitä.

        Se että sinä selvisit, ei lohduta niitä itsemurhan tehneitä ihmisiä jotka eivät selvinneet. Sinä et valitettavasti ole tieteellinen fakta joka mullistaisi käsityksen masennuksen hoidosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se että sinä selvisit, ei lohduta niitä itsemurhan tehneitä ihmisiä jotka eivät selvinneet. Sinä et valitettavasti ole tieteellinen fakta joka mullistaisi käsityksen masennuksen hoidosta.

        Mitään tieteellistä objektiivista faktaa ei ole myös siitä onko lääke hoitanut ketään kuntoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tarvitaan lääkettä tai terapiaa tai molempia."
        Paska puhetta.Selvisin pahasta masennuksesta ilman mitään näitä.

        Sinä selvisit, hyvä niin! Kaikki eivät selviä sinun tavoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä selvisit, hyvä niin! Kaikki eivät selviä sinun tavoin.

        Asenne ongelmaiset ei selviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitään tieteellistä objektiivista faktaa ei ole myös siitä onko lääke hoitanut ketään kuntoon.

        Missä vaiheessa se otsikko muuttui muotoon. "Onko masennuslääke sairaus?"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä vaiheessa se otsikko muuttui muotoon. "Onko masennuslääke sairaus?"

        Masennuslääke on riski masennuksen uusiutumiselle ja kroonistumiselle.Näin on monelle käynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennuslääke on riski masennuksen uusiutumiselle ja kroonistumiselle.Näin on monelle käynyt.

        Myös lääkkeetön masennus voi kroonistua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennuslääke on riski masennuksen uusiutumiselle ja kroonistumiselle.Näin on monelle käynyt.

        Mutta miksi se on niin sairaan vaikeaa erottaa mikä on lääke, mikä on diagnoosi, ja mikä on sairaus?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta miksi se on niin sairaan vaikeaa erottaa mikä on lääke, mikä on diagnoosi, ja mikä on sairaus?

        Mikä on sairaus?
        Sairaukset ovat ihmisten elinten sairauksia.Mutta mieli ei ole elin.

        Amerikkalainen psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szasz (1920-2012), joka on julkaissut psykiatriasta yli 30 kirjaa, kertoo seuraavassa videossa, että psyykkisiksi “sairauksiksi” diagnosoidut tilat eivät ole sairauksia ja että kyseisillä diagnooseilla ainoastaan leimataan ja kontrolloidaan ihmisiä. Sairaudet ovat ihmisen elimistön sairauksia, mutta mieli ei ole elin. Mikään käyttäytyminen ei voi olla sairaus. Termi “psyykkinen sairaus” on vain kielikuva, metafora. Sen vuoksi psyykenlääkkeet eivät voi parantaa, koska ei ole olemassa sairauttakaan. Kielikuvaa ei voi parantaa kemiallisesti. Psyykenlääkkeet ovat myrkkyjä. Vielä Szasz toteaa lastenpsykiatreista puhuessaan, että lastenpsykiatrit ovat kaikkein vaarallisimpia vihollisia lapsille ja myös vanhemmille ja kaikille, jotka välittävät lapsista ja vapaudesta. Videon nimi on “CCHR Co-Founder Dr. Thomas Szasz, Professor of Psychiatry Emeritus”, ja se löytyy YouTubesta osoitteella:

        https://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2016/04/08/professori-szasz-kertoo-mita-psykiatria-on/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös lääkkeetön masennus voi kroonistua.

        se vasta onkin ikävää että joka päivä pitää ottaa pilleri koska jos ei ota tulee vieroitusoireita ja aivosähköiskuja. Paljon mukavampaa lääkkeettömänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        se vasta onkin ikävää että joka päivä pitää ottaa pilleri koska jos ei ota tulee vieroitusoireita ja aivosähköiskuja. Paljon mukavampaa lääkkeettömänä.

        Olen alkanut olla yhä enemmän Szazin kannalla vuosien mittaan. Psykiatrian pillerit ei tee monia parempivointiseksi pitemmällä aikavälillä etenkään. Kuten en huumeisiinkaan koske en ota jotain pillereitä yrittääkseni saavuttaa erilaista olotilaa ja yritä parantua mistä? Tuntemisesta? Ihmisenä olemisesta? Siitä että kärsimystäkin on elämässä kun paskaa tapahtuu? Luonteenpiirteistä?

        Miten itseni koukuttaminen pillereihin ratkaisee mitään loppupeleissä, esim pitemmän päällekään? Nuo pillerit ei ole minua pelastaneet koskaan vaan minä itse.

        En tällä tarkoita ettei kannata esim muuttaa itselle haitallisia käyttäytymismalleja, opetella elämää ja itseymmärrystä, mutta sitä voi tehdä myös kahliutumatta diagnoosikeskeiseen ajatteluun

        Uskon toki että psykiatriassa on hyötynsäkin, toki, mutta kritisoin pilleri- ja diagnoosikeskeisyyttä ja koko "paranemis"narratiivia sairaudesta jossa kahliudutaan sairasajatteluun ja paranemisajatteluun liikaa jumittaen medikalisoituneessa ajattelussa elämästä

        Mitä ne masennuslääkkeet tekee aivoissa ja hermostossa että niiden ottaminen on niin älyttömän tärkeää masentuneelle ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen alkanut olla yhä enemmän Szazin kannalla vuosien mittaan. Psykiatrian pillerit ei tee monia parempivointiseksi pitemmällä aikavälillä etenkään. Kuten en huumeisiinkaan koske en ota jotain pillereitä yrittääkseni saavuttaa erilaista olotilaa ja yritä parantua mistä? Tuntemisesta? Ihmisenä olemisesta? Siitä että kärsimystäkin on elämässä kun paskaa tapahtuu? Luonteenpiirteistä?

        Miten itseni koukuttaminen pillereihin ratkaisee mitään loppupeleissä, esim pitemmän päällekään? Nuo pillerit ei ole minua pelastaneet koskaan vaan minä itse.

        En tällä tarkoita ettei kannata esim muuttaa itselle haitallisia käyttäytymismalleja, opetella elämää ja itseymmärrystä, mutta sitä voi tehdä myös kahliutumatta diagnoosikeskeiseen ajatteluun

        Uskon toki että psykiatriassa on hyötynsäkin, toki, mutta kritisoin pilleri- ja diagnoosikeskeisyyttä ja koko "paranemis"narratiivia sairaudesta jossa kahliudutaan sairasajatteluun ja paranemisajatteluun liikaa jumittaen medikalisoituneessa ajattelussa elämästä

        Mitä ne masennuslääkkeet tekee aivoissa ja hermostossa että niiden ottaminen on niin älyttömän tärkeää masentuneelle ?

        Niillä jotka puhuu isemurhien kamaluudesta kuinka väärin on sanoa kritiikkiä lääkkeistä jos joku ei hae apua ja esiintyvät sädekehä päällä ei monesti kiinnosta tippaakaan se jos voi olettaa että jossain itsemurhissa ongelmat lääkityksen ja haittojen tai vieroitusoireiden kanssa on olleet edesauttamassa sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tarvitaan lääkettä tai terapiaa tai molempia."
        Paska puhetta.Selvisin pahasta masennuksesta ilman mitään näitä.

        Ei sinulla ole ollut mitään pahaa masennusta , sillä keskivaikea ja vaikea masennus vaatii lääkityksen. Joten älä käytä itseäsi minään esimerkkinä näissä asioissa.
        Pahan masennuksen kokenut ei muuten sano kuten sinä selittelet.äluevökin masennus tuntuu ihmisessä , mutta ei samalla tavalla kun sitä seuraavat tasot. Joten olen minäkin nähnyt ihmisiä jotakin käyvät ihan itse hoitelemassa asioitaan kuten kaupassa ja pankissa jne ja sanovat että he ovat saikulla pahan masennuksen vuoksi. Silloin sitä ajattelee että potilas ei tiedä omasta tilastaan mitään. Sillä se jolla on vaikea masennus ei kyken edes menemään kodin ulkopuoelelle eikä jaksa edes syventyä esim TV katseluun tai liåukea lehtiä edes.
        Joten siinäpä hoitelet oman masennukseksi ilman lääkkeitä tai terapiaa, mutta et silti ole mikään esimerkki niille joilla on se todellinen lamaannuttava masennus, siitä et tiedä mitään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäs sinunkin ymmärtää,Että ei se matala ferritiini korjaannu millään masennuslääkkeillä tai terapialla.Vaatii lisärautaa tai rautainfuusion.

        Yksinkertaisuuden huippu tämäkin kommentti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset haluavat simppeleitä ratkaisuja asioihin, ihmiset haluavat että asiat ovat kontrolloitavissa. Ihmiset haluavat ajatella, että masennussairaus on selätettävissä lääketieteen oppien mukaan terapialla, niinkutsutuilla masennuslääkkeillä, sitten viimeistään sähköhoidolla tai vaikkapa neuroleptisedän idealla kutsua neuroleptejä masennukseen auttaviksi.Ihmiset haluavat kokea lääketieteen kaikkivoipaisena. Jos jotain ei voida auttaa, se on ihmisen sairauden vika.

        Miksi sitten niin moni ei oikeasti nouse esim työelämään enää takaisin jos tämä on totuus?
        Anna minä arvaan, ei ole riittävästi psykiatreja?

        Todellisuudessa tuo hoitomalli tuottaa myös hoidon myötä invalidisoituneita ihmisiä, jotka kärsivät esimerkiksi liian pitkäkestoisista lääkehoidoista koska pitkään jatkuessaan hoito voi itseasiassa puhkaista kroonistuneita masennusoireita (tardive dysphoria. Tästähän ei kukaan halua puhua. Kuka tietää mitä muutoksia lääkehoidot tekevät keholle joissain tapauksissa esim kasvuiässä ja kroonisesti käyttävillä?
        Hoito tekee toisinaan sitä, että ihmiset joutuvat kärsimään merkittävämpienkin masennuslääkeoireiden kanssa josta voi kysyä onko hoito oikeasti enemmän hyödyllistä vai haitallista tai ihmisiä jotka kärsivät yhden lääkkeen haittavaikutusten hoitamisella toisella ja kolmannella pillerillä. Hoito tekee pillereiden puhkaisemista seksuaalihäiriöistä ja anhedonisesta olosta kärsiviä, joiden pää ei ole vuosien pillerikuurien jälkeen enää yhtä kirkas ja he miettivät kokisivatko he koskaan tuota oloa jos eivät olisi uskoneet psykiatriaan ja naukkailleet lääkkeitä. Hoidot aiheuttavat fyysisiä oireita, mitkä eivät aina ole terveydelle hyväksi, ja kun fyysinen terveys vioittuu se aiheuttaa kärsimystä. Hoito tekee toisinaan muistihäiriöitä sähköhoidosta potevia tai niitä jotka kaipaavat itseään ennen hoitoja koska hoitojen jälkeen he eivät enää koe oloaan omaksi itsekseen. Hoito tekee ihmisiä, jotka eivät luota enää psykiatriaan, koska heitä on vahingoitettu hoidoilla ja jätetty kertomatta olennaisia elämänlaatuun vaikuttavia asioita hoidoista ja sen jälkeen unohdettu, koska narratiivin mukaan masennuslääke vaikuttaa positiivisella tavalla masennukseen "mene terapiaan ja hanki lääkitys". Sitten kun ei yksinkertaisesti sovikaan tähän narratiiviin on hylkiö, joka ei tietenkään varmaan itse yrittänyt tarpeeksi tai oli vain niin tollo että söi lääkkeitä pitkään tai jotain muuta tai valehtelija tai sairaudentunnoton, vailla kunnollista tukiverkostoa lääkehaittojen kanssa kamppailuun.

        Minulla taas on enemmän positiivinen näkökanta näistä asioista sillä hoitoalalla sitä on nähnyt paljon tapauksia joille lääkitys on todella ollut pelastus . Siis nyt ei ole kyse skitsofreniasta ainoastaan masennuksesta ja sen kolmesta asteesta ihmisessä .
        Sitten ei sairas ihminen voi mitenkään muuttaa maailmaa toisenlaiseksi kun mitä se on, sillä muutos lähtee aina omasta itsestä . Joten söi lääkkeitä tai ei niin riippuu ihmisestä miten tietoinen on tilastaan . Ennakkoluuloinen ihminen ei parannu koskaan sillä hän löytää aina jonkun syyn sille mikä muka hänelle on sopiva silti ei vaan tule terveeksi. Joten paras kun ihmiset ilman lääketieteellistä koulutusta eivät kirjoittelisi asioita mistä heillä ei ole tietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksinkertaisuuden huippu tämäkin kommentti

        Valitettavan moni on tämän takia syönyt jopa vuosia turhaa masennuslääkkeitä.Sitte onki selvinnyt että ferritiini tasot liian matalat ja se on aiheuttanut väsymystä uupumusta ja masentuneisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennus joka aiheutuu siitä että ihminen polttaa kynttilää molemmista päistä, omaa esim. suorituskeskeisen arvomaailman mitä maailma hänen päähänsä syöttää, syö mitä sattuu ja juo alkoholia liikaa ja ei saa riittävästi ravintoaineita, ei nuku riittävästi kun keho on stressitilassa, juo energiajuomia ja syö sokeria jotta jaksaa väsyneenä, ei saa riittävästi luonnonvaloa, täyttää kokoajan elämänsä älylaitteilla, ei liikuta kehoaan tarpeeksi, syö kaikkea prosessoitua shittiä joka lisää hänen kehonsa tulehdustilaa ja haittaa suoliston hyvinvointia ei myöskään korjaannu esim masennuslääkkeillä vaan masennuslääkkeet voi todellisuudessa sotkea hermostoa ja kroppaa vielä lisää.
        Kaiken tuon paskan päälle keho joutuu vielä lääkekoukkuun jossa yhdenkin päivän lääkeunohdus voi laukaista aivosähköiskutuntemuksia pitkin aivoja ja hermostoa. Sitten saa rypeä vieroitusoireissakin vielä käytön loputtua.

        Vähän kärjistetty esimerkki mutta on omanlaisensa esimerkki kuvaamaan nykyajan ihmisen potentiaalisia terveysongelmia jotka johtavat kohti pilleripurkkeja jotka sotkevat etenkin pitkällä ajalla ihmistä vielä lisää.

        Entäs ihminen jolla kaikki asiat on hyvin elämässä ja ottaa osaa harrastuksiin ja tuntee voivansa hyvin. Siltikin vaan jonain päivänä romahtaa, sillä kaikki potilaat eivät edes tiedä miksi alkavat voimaan huonosti. Niin että ei se nyt aina niinkään ole että jokin negatiivinen asia muka aiheuttaa vaikean masennuksen . Sekin todistaa jo sen että jotain tapahtuu aivoissa vaikka miten hyvin olisi asiat . Puhutaan paljon serotiinin vajauksesta ja jokin leikki tohtori tietenkin kumonnut senkin ajatuksen ja heti ollaan uskomassa .se joka on elänyt on nähnyt näitä tapauksia tarpeeksi eikä usko mihinkään konspiraatioihin .
        Joten oikeastaan paras ettei näistä asioista selvittäisi netissä koska näyttää siltä että ihmisillä on sellaisia uskomuksia mitkä ovat ainoastaan heidän omiaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sinulla ole ollut mitään pahaa masennusta , sillä keskivaikea ja vaikea masennus vaatii lääkityksen. Joten älä käytä itseäsi minään esimerkkinä näissä asioissa.
        Pahan masennuksen kokenut ei muuten sano kuten sinä selittelet.äluevökin masennus tuntuu ihmisessä , mutta ei samalla tavalla kun sitä seuraavat tasot. Joten olen minäkin nähnyt ihmisiä jotakin käyvät ihan itse hoitelemassa asioitaan kuten kaupassa ja pankissa jne ja sanovat että he ovat saikulla pahan masennuksen vuoksi. Silloin sitä ajattelee että potilas ei tiedä omasta tilastaan mitään. Sillä se jolla on vaikea masennus ei kyken edes menemään kodin ulkopuoelelle eikä jaksa edes syventyä esim TV katseluun tai liåukea lehtiä edes.
        Joten siinäpä hoitelet oman masennukseksi ilman lääkkeitä tai terapiaa, mutta et silti ole mikään esimerkki niille joilla on se todellinen lamaannuttava masennus, siitä et tiedä mitään

        No sitte kait lääkäri teki mulle väärän diagnoosin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs ihminen jolla kaikki asiat on hyvin elämässä ja ottaa osaa harrastuksiin ja tuntee voivansa hyvin. Siltikin vaan jonain päivänä romahtaa, sillä kaikki potilaat eivät edes tiedä miksi alkavat voimaan huonosti. Niin että ei se nyt aina niinkään ole että jokin negatiivinen asia muka aiheuttaa vaikean masennuksen . Sekin todistaa jo sen että jotain tapahtuu aivoissa vaikka miten hyvin olisi asiat . Puhutaan paljon serotiinin vajauksesta ja jokin leikki tohtori tietenkin kumonnut senkin ajatuksen ja heti ollaan uskomassa .se joka on elänyt on nähnyt näitä tapauksia tarpeeksi eikä usko mihinkään konspiraatioihin .
        Joten oikeastaan paras ettei näistä asioista selvittäisi netissä koska näyttää siltä että ihmisillä on sellaisia uskomuksia mitkä ovat ainoastaan heidän omiaan

        Tämmösessä tapauksessa on voinut puheta joku neuroimmuuni tila.Kaikkia neuroimmuni tiloja ei vielä dignosoida lääketieteellisellä kokeella niin niitä pidetään psykiatrisina tiloina vaikka siitä ei ole kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai tämmöinenkin termi on ihan kuin reaktiivinen masennus nykyään.

        Mistä sinä tiedät että olisit kärsinyt masennuksesta loppuikäsi ja mistä sinä tiedät että et olisi vaikka ilmankin lääkitystä toipunut masennuksestasi ajan saatossa? Aiemmin masennus ymmärrettiin enemmän spontaanisti ajansaatossa poismenevänä vaivana. Hienoa että toivuit ihan supertehokkaasti ja nopeasti masennuksestasi ja sinulla oli vielä tiedostava lääkäri joka poisti sinut lääkkeeltäkin suht nopeasti. Kaikilla asia ei mene näin.

        Ei reaktiivinen masennus ole mitään ” nykyään” keksittyä termiä sitä on käytetty jo kymmeniä vuosia , joten ei sinänsä mitään uutta. Monelle se on ajankohtainen asia.
        Kuten aina niin monella on masennuksesta oma käsityksensä siihen ei aina edes löydy mitään syytä jota voisi selvittää mitään, kun ihmisellä on kaikki asiat kohdallaan elämässä ja siltikin sairastuu. Joten kaikki tapaukset eivät todellakaan liity siihen että jotain negatiivista olisi tapahtunut ihmisen elämässä .
        Usin lääke kuuri auttaa masennukseen, mutta yhtä usein lievä masennus menee ilman lääkkeitäkin ohitse, jokainen tapaus on henkilökohtainen kokemus huonosta voinnista johon ei joku toinen voi antaa neuvoja miten masennus on ollut hänen kohdallaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarpeeksi pitkä lääkehoito tuhoaa esim seksuaalisen elämän pysyvästi.Kilpirauhasen toiminnan.Haiman toiminaan yms.
        Tätä kun sinä haluat?

        Kyllä se seksuaalinen elämä näyttää olevan monelle kompastuskivi. Moni masentunut sanoo kuitenkin että haluaa tulla terveeksi ja ei välitä siitä ettei seksi kiinnosta, mutta yhtä moni voi jatkaa seksielämäänsä lääkityksestä huolimatta , siis ei seksi halut automaattisesti lähde pois, sekin on yksilöllistä
        Mutta monet menettää silti halut ja moni joka ei syö edes lääkettä menettää halunsa siksi että hän on masentunut .
        Entäs nuo ns tiedot haiman toiminnasta ja kilpirauhasesta , monella sadalla ihmisellä on kilpirauhasen toiminta epätasapainossa vaikka eivät koskaan ole syöneet minkäänlaisia lääkkeitä . Joten sinun tarkoituksesi on pelotella ainoastaan, ihmisiä jotka ehkä tarvitsevat hoitoa. Jos sinun seksi halusi ovat menneet niin se ei merkitse että jollain toisella on samoin, niin että ajattele hieman mitä purat nettiin, siellä voi olla joku joka voi hyvin huonosti eikä uskalla mennä lääkäriin kun latelet seurauskia jotka siis ovat ihan yksilöllisiä . Siis sinu sivuvaikutukset eivät ole mitenkään todiste että joku toinen kokee lääkityksen samalla tavalla


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi sitä masennusta hoitaa muutoinkin kun lääkkeellä.

        https://www.vauva.fi/keskustelu/2920302/magnesium-parantaa-nopeasti-masennusta-ja-ahdistusta

        Kyllä lääkäri näkee verikokeista jos on puute elektrolyyteistä .
        Magnesiumia ei pitäisi syödä silloin kun puutetta ei siitä ilmene . Mutta monipuolinen ruoka kyllä takaa että ihmisen vitamiinit mineraalit ovat kohdallaan .näitä lääke mainostajia ilmenee aina joidenkin lehtien sivuilla. Jos asia olisi kuten mainitaan sen tarpeesta niin kaikki lääkärit käskisivät syödä sitä koko ajan, eikö koskaan käy mielessä edes että miksi ei lääkärit ehdottele magnesiumia ihmisille, joka nyt muka auttaa kaikkiin vaivoihin .
        Se on siksi että normaali ruokavalio riittää. Siis magnesiumia on maitotuotteissa, tummassa suklaassa,sisäelimissä,palkokasveissa, kalassa täysjyvätuotteissa perunassa äyriäisissä vihreissä vihanneksista , lihassa , kahvissakin ja pähkinöistä jne , niin että kyllä pitäisi ilman lisukkeita pärjätä , sillä kun sen ravinnon saa oikeista ruuista niin se riittää ihmiselle


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai ei anneta neuroleptejä masentuneelle. Nythän vitsin murjaisit!
        Yhdelle työtätekevälle tuttavalle annettiin neuroleptiä uneen OFF LABEL. Yksi psykiatri kivenkovaan väitti että neurolepti auttaa masennukseen minulle. Tällainen off label tyylinen vähän kaiken määrääminen vähän kaikkeen ja ihmeelliset väitteet siitä mikä tehoaa mihinkin on ihan yleistä psykiatriassa. Esimerkiksi määrätään neuroleptiä masennuspillerin kylkeen masennushoitoa tehostamaan tai toista masennuslääkettä masennuspillerin kylkeen energiatasoja nostamaan. Psykiatria on kuin uskomushoitoa.

        No silloin täytyy olla pohjalla ajatus että potilaalla on ehkä skitsofrenia , mutta oli mikä oli, jos jollekkin määrätään neuroleptejä niin se on lääkärin ja potilaan välinen asia . Saat ihan vaan uskoa miten haluat . Ei minua heikutav


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai ei anneta neuroleptejä masentuneelle. Nythän vitsin murjaisit!
        Yhdelle työtätekevälle tuttavalle annettiin neuroleptiä uneen OFF LABEL. Yksi psykiatri kivenkovaan väitti että neurolepti auttaa masennukseen minulle. Tällainen off label tyylinen vähän kaiken määrääminen vähän kaikkeen ja ihmeelliset väitteet siitä mikä tehoaa mihinkin on ihan yleistä psykiatriassa. Esimerkiksi määrätään neuroleptiä masennuspillerin kylkeen masennushoitoa tehostamaan tai toista masennuslääkettä masennuspillerin kylkeen energiatasoja nostamaan. Psykiatria on kuin uskomushoitoa.

        Niin että minä todella murjaisit sen mitä sinä et näytä tietävän, sillä neuroleptit määrätään usein silloin kun arvioidaan että potilas voi tulla psykoottiseksi . Ei siis tavalliseen masennukseen. Samoin on sähköhoidon kanssa , jos ei mikään lääke tunnu auttavan niin näille potilaille annetaan sähköhoitoa , kuitenkin usein sähköhoito annetaan vaan eräälle potilas ryhmälle . Niin että murjaisen tässä nyt hieman vitsejä asioista mitä olen työssäni huomannut ja kokenut vuosien varrella .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asenne ongelmaiset ei selviä.

        Masennus ei ole asenne vaan sairaus joka voi ottaa hengen pahimmillaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä lääkäri näkee verikokeista jos on puute elektrolyyteistä .
        Magnesiumia ei pitäisi syödä silloin kun puutetta ei siitä ilmene . Mutta monipuolinen ruoka kyllä takaa että ihmisen vitamiinit mineraalit ovat kohdallaan .näitä lääke mainostajia ilmenee aina joidenkin lehtien sivuilla. Jos asia olisi kuten mainitaan sen tarpeesta niin kaikki lääkärit käskisivät syödä sitä koko ajan, eikö koskaan käy mielessä edes että miksi ei lääkärit ehdottele magnesiumia ihmisille, joka nyt muka auttaa kaikkiin vaivoihin .
        Se on siksi että normaali ruokavalio riittää. Siis magnesiumia on maitotuotteissa, tummassa suklaassa,sisäelimissä,palkokasveissa, kalassa täysjyvätuotteissa perunassa äyriäisissä vihreissä vihanneksista , lihassa , kahvissakin ja pähkinöistä jne , niin että kyllä pitäisi ilman lisukkeita pärjätä , sillä kun sen ravinnon saa oikeista ruuista niin se riittää ihmiselle

        Miten sen serotoniin laita on?
        Kyllä sekin pitäisi lääketieteellisesti mitata onko potilaalla aihetta syödä serotoniini lääkkeitä.Ei muuta kun suinpäin syötetään SSRI myrkkyjä vaikka ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä onko potilas edes sen tarpeessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennus ei ole asenne vaan sairaus joka voi ottaa hengen pahimmillaan

        Ei masennus olekaan asenne.Kyllä sillä omalla asenteella on merkitystä miten se toipuminen lähtee käyntiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla taas on enemmän positiivinen näkökanta näistä asioista sillä hoitoalalla sitä on nähnyt paljon tapauksia joille lääkitys on todella ollut pelastus . Siis nyt ei ole kyse skitsofreniasta ainoastaan masennuksesta ja sen kolmesta asteesta ihmisessä .
        Sitten ei sairas ihminen voi mitenkään muuttaa maailmaa toisenlaiseksi kun mitä se on, sillä muutos lähtee aina omasta itsestä . Joten söi lääkkeitä tai ei niin riippuu ihmisestä miten tietoinen on tilastaan . Ennakkoluuloinen ihminen ei parannu koskaan sillä hän löytää aina jonkun syyn sille mikä muka hänelle on sopiva silti ei vaan tule terveeksi. Joten paras kun ihmiset ilman lääketieteellistä koulutusta eivät kirjoittelisi asioita mistä heillä ei ole tietoa.

        Psykiatrinen koulutus ei kylläkään ole lääketieteellinen koulutus.Psykiatrialla ei ole mitään tekemistä tieteitten kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrinen koulutus ei kylläkään ole lääketieteellinen koulutus.Psykiatrialla ei ole mitään tekemistä tieteitten kanssa.

        Olet oikeassa. Ihan vain sen takia että harhaisen ihmisen kanssa ei pysty väittelemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäs sinunkin ymmärtää,Että ei se matala ferritiini korjaannu millään masennuslääkkeillä tai terapialla.Vaatii lisärautaa tai rautainfuusion.

        Jos raudan puute olisi jokin ratkaisu asiaan niin ei olisi yhtäkään potilasta jotka sairastavat masennusta , sillä ihminen saa ruokansa mukana kaiken tarvitsemansa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Joten ihmiset jotka eivät tätäkään asiaa ymmärrä saavat olla hiljaa , miksi levitellä infoa joka voi pelästyttää jonkun joka kipeästi tarvitsee lääkettä ."

        Itse toivon että joku olisi pelästyttänyt minut pois psyykenlääkkeistä ja etenkin pelästyttänyt pois niiden pitkäaikaiskäytöstä! Toivon että olisin saanut kunnollisen informaation enkä oppinut kantapään kautta lääkkeistä. No enpä saanut, ihan vain lääkärin yltiökaunisteltuja kaunopuheita.

        Tässä puhutaan masennuksesta eikä muista psyykkisistä diagnooseista


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavan moni on tämän takia syönyt jopa vuosia turhaa masennuslääkkeitä.Sitte onki selvinnyt että ferritiini tasot liian matalat ja se on aiheuttanut väsymystä uupumusta ja masentuneisuutta.

        Älä viitsi vetää tuota asiaa esille. Jos se nyt parantaisi jonkun niin olishan lääkärit ensimmäisenä ottaneet verestä arvot. Joten tuo on aitä höpinää , ei lääketieteessä missään mainita että ferritiininoliai syy.
        Silloinhan he käskisivät joka potilaan niitä käyttää.
        Ja aikai toiseksi ruoka mitä nyky ihmiset syövät on ravintopitoista joten jos jokin aina puuttuu kehosta niin se kyllä näkyy verenkuvassa labrassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrinen koulutus ei kylläkään ole lääketieteellinen koulutus.Psykiatrialla ei ole mitään tekemistä tieteitten kanssa.

        Psykiatri tavallisesti lukee ensin lääkäriksi noin viisi vuotta ennenkö on valmis. Sitten jos erikoistuu jollekkin erityis alalle ensin neurologian taoåi psykiatriaan jne kuoetaan toiset viisi vuotta juuri sitä erikois ainetta, niin että kyllä he kouluja saavat käydä
        Siis psykiatri on lääkäri mutta erikoistunut psykiatriaan. Sisin pitkät ovat heidän opiskelu aikansa , siksi tuntuu ihmeelliseltä että jollakin on otsaa sanoa etteivät tiedä mitään , siis psykiatri tekee paljon sinusta havaintoja ennenkö olet edes päässyt alkamaan selitystä vaivoistasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos raudan puute olisi jokin ratkaisu asiaan niin ei olisi yhtäkään potilasta jotka sairastavat masennusta , sillä ihminen saa ruokansa mukana kaiken tarvitsemansa

        No ei saa jos imeytymis häiriötä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä viitsi vetää tuota asiaa esille. Jos se nyt parantaisi jonkun niin olishan lääkärit ensimmäisenä ottaneet verestä arvot. Joten tuo on aitä höpinää , ei lääketieteessä missään mainita että ferritiininoliai syy.
        Silloinhan he käskisivät joka potilaan niitä käyttää.
        Ja aikai toiseksi ruoka mitä nyky ihmiset syövät on ravintopitoista joten jos jokin aina puuttuu kehosta niin se kyllä näkyy verenkuvassa labrassa

        Kyllä pitää ottaa kaikki mahdolliset asiat esille.Eikä tyrkyttää niitä SSRI lääkkeitä joka vaivaan.
        Matala ferritiini ei välttämättä laske hemoglobiinia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä pitää ottaa kaikki mahdolliset asiat esille.Eikä tyrkyttää niitä SSRI lääkkeitä joka vaivaan.
        Matala ferritiini ei välttämättä laske hemoglobiinia.

        Ongelma on myös se että psykiatrien koulutus on lääkekeskeinen, ei monesti kokonaisvaltainen. Ihan sama miten pitkä koulutus heillä on. Ihan sama miten monta vuotta he lukevat.

        Sopii myös miettiä paljonko oikeasti psykiatreilla on tietoa esim iatrogeenisistä ongelmista mitä he lääkityksillä ihmisille voivat aiheuttaa.

        Nykyään on ulkomailla nähtävissä myös holistisia psykiatreja ja näkökulmaa joka ei näe ihmisen tunne-elämän ongelmiin ensisijaisesti ratkaisuksi pillerit.
        Esim. voidaan yrittää hoitaa ahdistusta esim ruokavaliolla, elämäntapakeinoilla, On paljon mitä voidaan kokeilla ennenkuin siirrytään pillerilinjalle. jne. Esimerkikki holistisesta ajattelusta psykiatriassa:
        https://www.washingtonpost.com/wellness/2022/12/21/anxiety-body-responses/

        Ihmisten mt-ongelmia voidaan käsitellä niin monesta näkökulmasta, esim filosofian kautta, yhteiskuntatieteiden kautta, sosiologian kautta jossa painopiste ei ole aivot ja aivokemiat. Vaan painopisteenä voi olla vaikka yhteiskunnan vaikutukset mielenterveyteen tai mitä kärsimys on. Nuo voi tarjota erilaista pohdintaa ja tarkastelukulmia mielenterveysajatteluun.

        Hoitometodeista avoin dialogi lähtee hiukan erilaisista ajatuksista metodeillaan kuin esimerkiksi biologinen psykiatria jossa fokusoidutaan yksilön aivoihin ja viallisiin geeneihin.

        Biologisessa psykiatriassa kärsimys tuntuu olevan aivokeskeistä, ei filosofista, ei henkistä, ei eksistentiaalista, vaan biologisella psykiatrialla on aivofetissi jossa masennuskin on varmaan joku kehon tulehdustila. Toki aina tiedostetaan että mielenterveydessä on erilaisia ulottuvuuksia (Biopsychosocial Model) mutta sitten taas mitä hoito monesti on, oirelistan testausta, pillereitä (koukuttavia) ja ehkä terapiaa.

        Jo terapiassa voi olla monenlaisia näkemyksiä. Esim kehollinen terapia, psykoterapian eri muodot esim kognitiivinen, psykofynaaminen, taideterapia jne. Oikeastihan ihmisiä voitaisiin auttaa kokonaisvaltaisemmin mutta sitten päästään siihen mitä ei ole : raha. Siksi monet saavat paskaa hoitoa ja väitän että aivan vastuuttomaksi hoito on mennyt kun tämä asia yhdistetään aivan massiiviseen määrään medikalisaatiota ja biologisen psykiatrian näkemyksiä.

        Suomessa moni lääkäri saa heikosti mitään ravitsemuskoulutusta tai että oikeasti kokonaisvaltaisesti yritettäisiin elämäntyylillä ratkaista oireita. Se on pilleri naamaan ja terapia. Siinä kaikki monesti. Ehkä laittavat ravitsemusterapeutille. Mutta ravitsemuskin voi olla monimutkaisempi juttu kuin vain "no syö ravitsemussuositusten mukaan" ja monenlaisia juttuja voi kokeilla oman hyvinvoinnin eteen aikabiologisista näkemyksistä, esim tiettyjen ahdistusta puhkaisevien aineiden kartteluun, autonomisen hermoston balanssin löytämiseen, yrittää muokata ihmisen ruokavaliota aivoterveyden huomioivaksi jne.

        Paljon on yksilöllä asioita kokeiltavana sen pillerin ja terapian lisäksi joka ironista kyllä voi osoittautua jopa tehokkaammaksi kuin pilleri ja terapia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä puhutaan masennuksesta eikä muista psyykkisistä diagnooseista

        Mistä muista psyykkisistä diagnooseista? Söin pitkäkestoisesti masennuslääkkeitä ja olin masennusdiagnoosilla. Söin muita pillereitä siinä vaiheessa kun aloin saada masennuslääkevieroitusoireista harmia. SIKSI PUHUN PSYYKENLÄÄKKEISTÄ. Ja toivon etten olisi koskenut ensimmäiseenkään. ikinä koskaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet oikeassa. Ihan vain sen takia että harhaisen ihmisen kanssa ei pysty väittelemään.

        No siis jos et tiennyt psykiatrialla on kritiikkinsä jota kutsutaan nimellä antipsykiatria. Jotkut pitävät psykiatriaa pseudotieteenä ja psykiatrian sairauksia reliabiliteetiltaan heikkona. Siinä ei ole mitään sairasta jos näin ajattelee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos raudan puute olisi jokin ratkaisu asiaan niin ei olisi yhtäkään potilasta jotka sairastavat masennusta , sillä ihminen saa ruokansa mukana kaiken tarvitsemansa

        Voi pyhä jysäys mikä yksinkertaisuus. Ai ihmiset saa ravinnon mukana kaiken :D On se kyllä kumma, että jotkut silti käy rautainfuusioissa kun esim ferritiini matala tai kärsivät näillä leveysasteilla d-vitamiinin puutteista tai esim ravintoaineet ei imeydy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä viitsi vetää tuota asiaa esille. Jos se nyt parantaisi jonkun niin olishan lääkärit ensimmäisenä ottaneet verestä arvot. Joten tuo on aitä höpinää , ei lääketieteessä missään mainita että ferritiininoliai syy.
        Silloinhan he käskisivät joka potilaan niitä käyttää.
        Ja aikai toiseksi ruoka mitä nyky ihmiset syövät on ravintopitoista joten jos jokin aina puuttuu kehosta niin se kyllä näkyy verenkuvassa labrassa

        Monet lääkärit eivät tosiaankaan ota mitään arvoja tarkasti.

        Monilla suomalaisilla on puutetta foolihaposta ja d-vitamiinia kannattaa syödä talvella koska siitäkin voi olla pulaa auringonvalon hiipuessa. Kannattaa suunnitella ruokavalio niin että foolihappoa saa riittävästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä lääkäri näkee verikokeista jos on puute elektrolyyteistä .
        Magnesiumia ei pitäisi syödä silloin kun puutetta ei siitä ilmene . Mutta monipuolinen ruoka kyllä takaa että ihmisen vitamiinit mineraalit ovat kohdallaan .näitä lääke mainostajia ilmenee aina joidenkin lehtien sivuilla. Jos asia olisi kuten mainitaan sen tarpeesta niin kaikki lääkärit käskisivät syödä sitä koko ajan, eikö koskaan käy mielessä edes että miksi ei lääkärit ehdottele magnesiumia ihmisille, joka nyt muka auttaa kaikkiin vaivoihin .
        Se on siksi että normaali ruokavalio riittää. Siis magnesiumia on maitotuotteissa, tummassa suklaassa,sisäelimissä,palkokasveissa, kalassa täysjyvätuotteissa perunassa äyriäisissä vihreissä vihanneksista , lihassa , kahvissakin ja pähkinöistä jne , niin että kyllä pitäisi ilman lisukkeita pärjätä , sillä kun sen ravinnon saa oikeista ruuista niin se riittää ihmiselle

        Magnesiumlisästä lyhyitä aikoja ei ole mitään haittaakaan vaikka ei olisi erityisesti magnesiuminpuutosta. Magnesiumpuutokselle ja muille ravintoainepuutoksille voi altistaa prosessoitu höttöruoka josta puuttuu ravintoaineetja maaperän köyhtyminen tehoviljelyn seurauksena ja siis huonot ravitsemustottumukset ja muut terveydelliset tilat.

        Ehkä jatkuvasti ei kannata mitään lisäravinteita napsia mutta lyhyitä aikoja käyttäessä niistä voi saada myös jotain hyötyä oireisiin mistä kärsii esim magnesium voi rentouttaa lihaksia ja helpottaa jännittyneisyyttä jos kaipaa tällaisiin oireisiin apua.

        Ei ihmisen kehossa tietääkseni ole puutosta SSRI -lääkkeistäkään, silti niitä vedetään kuin karkkia muka todella hyödyllisinä aineina. Paljon vaarallisempia kuin joku magnesium lyhytkestoisena kuurina. Parhaimmillaan saa vielä plasebovaikutuksen kun luottaa että joku tällainen ravintolisä parantaa mielialaa ;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se seksuaalinen elämä näyttää olevan monelle kompastuskivi. Moni masentunut sanoo kuitenkin että haluaa tulla terveeksi ja ei välitä siitä ettei seksi kiinnosta, mutta yhtä moni voi jatkaa seksielämäänsä lääkityksestä huolimatta , siis ei seksi halut automaattisesti lähde pois, sekin on yksilöllistä
        Mutta monet menettää silti halut ja moni joka ei syö edes lääkettä menettää halunsa siksi että hän on masentunut .
        Entäs nuo ns tiedot haiman toiminnasta ja kilpirauhasesta , monella sadalla ihmisellä on kilpirauhasen toiminta epätasapainossa vaikka eivät koskaan ole syöneet minkäänlaisia lääkkeitä . Joten sinun tarkoituksesi on pelotella ainoastaan, ihmisiä jotka ehkä tarvitsevat hoitoa. Jos sinun seksi halusi ovat menneet niin se ei merkitse että jollain toisella on samoin, niin että ajattele hieman mitä purat nettiin, siellä voi olla joku joka voi hyvin huonosti eikä uskalla mennä lääkäriin kun latelet seurauskia jotka siis ovat ihan yksilöllisiä . Siis sinu sivuvaikutukset eivät ole mitenkään todiste että joku toinen kokee lääkityksen samalla tavalla

        On aivan järkyttävää miten vähätellen psykiatrian ammattilaiset suhtautuvat siihen että psykiatrian lääkkeet tuhoavat jo nuorten ihmisten seksuaalista elämää, pahimmillaan jättävät normaalin seksuaalisen kehityksen tapahtumatta. Sillä on merkittäviä vaikutuksia ihmisen elämässä ja tunne-elämässä, parisuhteissa ja perheen perustamisessa.

        Ikäänkuin seksi olisi joku merkityksetön asia ihmiselämässä ja lääkitys kannattaa valita vaikka niistä seuraisi seksuaalisen puolen haittoja. SSRI-lääkkeissä nämä ovat hyvin yleisiä. Hyvä kun ammattilaiset muistaa näistä sanoa.

        Onneksi on tullut uusi sivusto suomeenkin PSSD Suomi, suosittelen lukemaan.

        Ei olla myöskään tutkittu kovin kattavasti millainen käyttö esim altistaa seksuaalisille häiriöille.

        Seksi on merkittävä osa tunne-elämää ja jos kyky seksuaalisuuteen poistetaan, se voi sotkea erittäin pahalla tavalla ihmisen tunne-elämän, jopa johtaa itsetuhoiseen kierteeseen.

        Itse en oman kokemukseni valossa suosittele SSRI-lääkkeitä kenellekään. Toki niitä voi käyttää ja joku varmaan kokee hyötyä, mutta niin joku kokee hyötyä siitäkin että vetää ekstaasipillereitä, kannabista omalääkintänä, perjantaikaljoja viikosta rentoutumiseen. Se mistä voi tuntua olevan hyötyä ei aina ole sitä esim pitemmällä aikavälillä eikä se välttämättä ole terveellistä kuitenkaan.

        Voi kauhea kuin näin sanon mutta sanon. Ei nuo ehkäise itsemurha-ajatuksiltakaan, vieroituksessa olo voi olla ihan kauhea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin että minä todella murjaisit sen mitä sinä et näytä tietävän, sillä neuroleptit määrätään usein silloin kun arvioidaan että potilas voi tulla psykoottiseksi . Ei siis tavalliseen masennukseen. Samoin on sähköhoidon kanssa , jos ei mikään lääke tunnu auttavan niin näille potilaille annetaan sähköhoitoa , kuitenkin usein sähköhoito annetaan vaan eräälle potilas ryhmälle . Niin että murjaisen tässä nyt hieman vitsejä asioista mitä olen työssäni huomannut ja kokenut vuosien varrella .

        No ei todellakaan neuroleptejä määrätä vain jos ihmisen epäillään menevän psykoottiseksi. :D Ketipinoria määrätään unilääkkeenä laajasti OFF LABEL. Näin on asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennus ei ole asenne vaan sairaus joka voi ottaa hengen pahimmillaan

        "Ei sinulla ole ollut mitään pahaa masennusta , sillä keskivaikea ja vaikea masennus vaatii lääkityksen. Joten älä käytä itseäsi minään esimerkkinä näissä asioissa.
        Pahan masennuksen kokenut ei muuten sano kuten sinä selittelet.äluevökin masennus tuntuu ihmisessä , mutta ei samalla tavalla kun sitä seuraavat tasot. Joten olen minäkin nähnyt ihmisiä jotakin käyvät ihan itse hoitelemassa asioitaan kuten kaupassa ja pankissa jne ja sanovat että he ovat saikulla pahan masennuksen vuoksi. Silloin sitä ajattelee että potilas ei tiedä omasta tilastaan mitään. Sillä se jolla on vaikea masennus ei kyken edes menemään kodin ulkopuoelelle eikä jaksa edes syventyä esim TV katseluun tai liåukea lehtiä edes.
        Joten siinäpä hoitelet oman masennukseksi ilman lääkkeitä tai terapiaa, mutta et silti ole mikään esimerkki niille joilla on se todellinen lamaannuttava masennus, siitä et tiedä mitään"

        On sulla kyllä pokkaa kyseenalaistaa toisten kertomus. Mulla on ollut diagnoosina vakava masennus, toimintakyvyttömyyttä ja olen osoittanut itselleni sen että tästä tilasta voi nousta ylös ilman SSRI-lääkkeitä, ilman muita masennuslääkkeitä, ilman sähköhoitoa.

        Koen myös että elämässä on sellaisia asioita mistä ei aina toivukaan, esim sellaisia kokemuksia, fyysisiä sairauksia ynnä muuta jotka voi vetää mielialaa alas, mutta silti monen allaolevan strategian hyödyntäminen voi auttaa arkielämässä jaksamiseen. Ei ole mitään "kaikki on nyt huippua ja elämän karikot on selvitetty" päivää vaan elämässä oppii selviytymiskeinoja joka päivä ja diilaa myös niiden ikävien tunteiden kanssa mitkä hyväksytään

        Ihan näillä strategioilla: asteittainen aktivoituminen ja tekemisen lisääminen, terveellinen ruokavalio, se että olosuhteet ei ole niin stressaavat,liikkuminen, keskusteleminen, säännöllinen päivärytmi, ajan kuluminen, selviytymiskeinojen opetteleminen ja asiat mihin aina ei voi vaikuttaa täysin itse esim hyvät tukiverkostot ja sellainen esim taloudellinen tilanne että pystyy huolehtimaan itsestään

        Se ei sovi sun maailmankuvaan mutta mitä sille voi jos joku on lukenut psykiatrian oppikirjoja ja luulee tietävänsä kaiken.

        Kyseenalaistan masennuksen sairautena josta ei voi nousta, kiitos neuroplastisuuden ja neurogeneesin, kiitos ihmisen adaptoitumiskyvyn ja sisäänrakennetun vahvuuden. Ihmisevoluution aikana pillerit on olleet olemassa n kymmeniä vuosia. Aikaa se voi vaatia ja paljon työstöä ja itsehoitoa mutta mahdotonta se ei ole. Ihmisen aivot muokkautuvat joka päivä sen mukaan mitä tekee.

        Masennuslääkkeet koin pitemmällä tähtäimellä masennusta kroonistavina, olotilat heittelemään laittavina vieroitusvaiheessa, ja kärsimystä aiheuttavina koska ne leikkasi seksuaalisuutta ja arvaamattomasti muokkasi tunne-elämää esim tunteiden leikkautumisen muodossa millä voi olla negatiivisia vaikutuksia itsetuntemukseen sekä ihmissuhteisiin tunne-elämän haitallisen muokkautumisen vuoksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On aivan järkyttävää miten vähätellen psykiatrian ammattilaiset suhtautuvat siihen että psykiatrian lääkkeet tuhoavat jo nuorten ihmisten seksuaalista elämää, pahimmillaan jättävät normaalin seksuaalisen kehityksen tapahtumatta. Sillä on merkittäviä vaikutuksia ihmisen elämässä ja tunne-elämässä, parisuhteissa ja perheen perustamisessa.

        Ikäänkuin seksi olisi joku merkityksetön asia ihmiselämässä ja lääkitys kannattaa valita vaikka niistä seuraisi seksuaalisen puolen haittoja. SSRI-lääkkeissä nämä ovat hyvin yleisiä. Hyvä kun ammattilaiset muistaa näistä sanoa.

        Onneksi on tullut uusi sivusto suomeenkin PSSD Suomi, suosittelen lukemaan.

        Ei olla myöskään tutkittu kovin kattavasti millainen käyttö esim altistaa seksuaalisille häiriöille.

        Seksi on merkittävä osa tunne-elämää ja jos kyky seksuaalisuuteen poistetaan, se voi sotkea erittäin pahalla tavalla ihmisen tunne-elämän, jopa johtaa itsetuhoiseen kierteeseen.

        Itse en oman kokemukseni valossa suosittele SSRI-lääkkeitä kenellekään. Toki niitä voi käyttää ja joku varmaan kokee hyötyä, mutta niin joku kokee hyötyä siitäkin että vetää ekstaasipillereitä, kannabista omalääkintänä, perjantaikaljoja viikosta rentoutumiseen. Se mistä voi tuntua olevan hyötyä ei aina ole sitä esim pitemmällä aikavälillä eikä se välttämättä ole terveellistä kuitenkaan.

        Voi kauhea kuin näin sanon mutta sanon. Ei nuo ehkäise itsemurha-ajatuksiltakaan, vieroituksessa olo voi olla ihan kauhea.

        Psykiatrian ammattilaiset näyttää olevan enempi sekasi kun ite potilaat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs ihminen jolla kaikki asiat on hyvin elämässä ja ottaa osaa harrastuksiin ja tuntee voivansa hyvin. Siltikin vaan jonain päivänä romahtaa, sillä kaikki potilaat eivät edes tiedä miksi alkavat voimaan huonosti. Niin että ei se nyt aina niinkään ole että jokin negatiivinen asia muka aiheuttaa vaikean masennuksen . Sekin todistaa jo sen että jotain tapahtuu aivoissa vaikka miten hyvin olisi asiat . Puhutaan paljon serotiinin vajauksesta ja jokin leikki tohtori tietenkin kumonnut senkin ajatuksen ja heti ollaan uskomassa .se joka on elänyt on nähnyt näitä tapauksia tarpeeksi eikä usko mihinkään konspiraatioihin .
        Joten oikeastaan paras ettei näistä asioista selvittäisi netissä koska näyttää siltä että ihmisillä on sellaisia uskomuksia mitkä ovat ainoastaan heidän omiaan

        Ne joilla on kaikki hyvin elämässä, ja linnut laulaa ja harrastelevat voivat todellisuudessa
        a) olla jotain tehosuorittajia jotka elää elämäänsä esim ulkoisten vaatimusten kautta, eivät sisäisen halun kautta myös yhteiskunnan vaatien heiltä aika koviakin vaatimuksia
        b) omata traumoja
        c) ylikuormittaa itseään ja kroppaansa
        d) omata lukuisia käyttäytymismalleja jonka seurauksena he ylikuormittuvat henkisesti

        Se rysähdys ei vielä todista että he ovat vain jotenkin sattuman kaupalla sairastuneet biologiseen aivosairauteen vaan se voi tarkoittaa sitä että ihmisen pitää tehdä esim kohdalle a b tai c tai d jotain elämänmuutoksen ja työstön kautta ja ratkaista näitä asioita. Voi joutua tekemään "soul searchingia", kuka on mitä haluaa miten pitää itsestään parempaa huolta.

        Toki joku lääkäri voi kuitata tuon vain puhjenneena masennussairautena joka tarvii tunteita leikkaavia pillereitä joilla ihminen voi palata pikaisesti yhteiskunnan työmyyräksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne joilla on kaikki hyvin elämässä, ja linnut laulaa ja harrastelevat voivat todellisuudessa
        a) olla jotain tehosuorittajia jotka elää elämäänsä esim ulkoisten vaatimusten kautta, eivät sisäisen halun kautta myös yhteiskunnan vaatien heiltä aika koviakin vaatimuksia
        b) omata traumoja
        c) ylikuormittaa itseään ja kroppaansa
        d) omata lukuisia käyttäytymismalleja jonka seurauksena he ylikuormittuvat henkisesti

        Se rysähdys ei vielä todista että he ovat vain jotenkin sattuman kaupalla sairastuneet biologiseen aivosairauteen vaan se voi tarkoittaa sitä että ihmisen pitää tehdä esim kohdalle a b tai c tai d jotain elämänmuutoksen ja työstön kautta ja ratkaista näitä asioita. Voi joutua tekemään "soul searchingia", kuka on mitä haluaa miten pitää itsestään parempaa huolta.

        Toki joku lääkäri voi kuitata tuon vain puhjenneena masennussairautena joka tarvii tunteita leikkaavia pillereitä joilla ihminen voi palata pikaisesti yhteiskunnan työmyyräksi.

        Ja uskon että psykiatria ymmärtää pierunturahduksen verran loppupeleissä monista asioista. Esim miten joku sanoi se mitä pidetään masennuksena voi olla esim pitkän stressin jälkeistä alivireyttä (voi liittyä myös traumoihin), CFS:ää, autoimmuunitiloja jota ei ymmärretä, paskan elämäntyylin jälkitiloja kehossa joka vaatisi kokonaisvaltaista otetta korjata niitä esim ravinnon, liikunnan, levon, päänsisäisen shitin korjaamisen yhdistelmä eikä mikään pilleri

        Masennuslääkitys ja masennusdiagnoosi voi ohjata ihan väärälle polulle niiin siinä miten parantaa itseään ja miten ymmärtää itseään ja pahimmillaan vie ihmiseltä elämän edellytyksiä olla onnellinen joskus esim leikatessan seksuaalisuuden tai viedessä lääkekoukkuun jona aikana ei ole oma itsensä koska ei esim pysty terapiassa etenemään koska tunteet on leikkautuneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sitte kait lääkäri teki mulle väärän diagnoosin.

        Eiköhän me voida ihan turvallisesti lähteä siitä olettamuksesta, että tällä foorumilla olevat skitsofreenikot jotka väittävät sairastavansa vain masennusta, väittävät sitä samaa myös lääkärissä, eikä vain tällä foorumilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sen serotoniin laita on?
        Kyllä sekin pitäisi lääketieteellisesti mitata onko potilaalla aihetta syödä serotoniini lääkkeitä.Ei muuta kun suinpäin syötetään SSRI myrkkyjä vaikka ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä onko potilas edes sen tarpeessa.

        Myös serotoniini tarttuu TrkB-reseptoriin, eli se ei vaikuta suoraan serotoniini reseptorin kautta, mutta vaikuttaa silti.

        Suosittelen käyttämään nettiä tiedon etsimiseen, eikä harhatiedon levittämiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös serotoniini tarttuu TrkB-reseptoriin, eli se ei vaikuta suoraan serotoniini reseptorin kautta, mutta vaikuttaa silti.

        Suosittelen käyttämään nettiä tiedon etsimiseen, eikä harhatiedon levittämiseen.

        Mitkä hiton skitsofrenikot jotka väittää sairastavansa vain masennusta? Keneen sinä viittaat? Taidat nähdä skitsofreenikkoja joka puolella? Harhoja taidat omata


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitkä hiton skitsofrenikot jotka väittää sairastavansa vain masennusta? Keneen sinä viittaat? Taidat nähdä skitsofreenikkoja joka puolella? Harhoja taidat omata

        Kun joku mainitsi että jotkut jatkavat vain seksielämäänsä lääkityksestä huolimatta niin ei ole mikään tae että lääke ei tulevaisuudessa vaikuta negatiivisesti seksielämään jos sen käyttöä jatkaa. Ei ole mitään stabiilia mitä tulee aivoihin, hermostoon ja lääkityksiin. Lääkkeellä ei ole välttämättä ikuisesti jatkuva samanlainen haittaprofiili etenkin jos välissä vaikka lopettelee lääkkeitä ja aloittelee uudelleen, hermoston pitää aina sopeutua muutoksiin. Jos joku kehuskelee että paneskelee kuin viimeistä päivää lääkkeissä, PSSD oireet on jollakin alkaneet erilaisista muutoksista lääkkeeseen esim. aloitus, lopetus.Ei kannata kehuskella. Itsellänikin oireet eivät aluksi olleet niin pahat vaikka nykyään kärsin PSSD-oireilusta lääkityksen loputtua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatri tavallisesti lukee ensin lääkäriksi noin viisi vuotta ennenkö on valmis. Sitten jos erikoistuu jollekkin erityis alalle ensin neurologian taoåi psykiatriaan jne kuoetaan toiset viisi vuotta juuri sitä erikois ainetta, niin että kyllä he kouluja saavat käydä
        Siis psykiatri on lääkäri mutta erikoistunut psykiatriaan. Sisin pitkät ovat heidän opiskelu aikansa , siksi tuntuu ihmeelliseltä että jollakin on otsaa sanoa etteivät tiedä mitään , siis psykiatri tekee paljon sinusta havaintoja ennenkö olet edes päässyt alkamaan selitystä vaivoistasi.

        Vaikka psykiatri lukee ensin lääkäräiksi.Psykatrin titteli ei ole lääkäri vaan puoskari kun ei ymmärrä omasta edustamasta alasta yhtään mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka psykiatri lukee ensin lääkäräiksi.Psykatrin titteli ei ole lääkäri vaan puoskari kun ei ymmärrä omasta edustamasta alasta yhtään mitään.

        Mikäs se "Hullun" titteli on? Entä jos vaan jätettäs se haukkuminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No silloin täytyy olla pohjalla ajatus että potilaalla on ehkä skitsofrenia , mutta oli mikä oli, jos jollekkin määrätään neuroleptejä niin se on lääkärin ja potilaan välinen asia . Saat ihan vaan uskoa miten haluat . Ei minua heikutav

        Jotain ketipinoria tai vastaavaa neuroleptiä saatetaan määrätä pienellä annoksella masennuksen aikana, vaikkapa parantamaan unen laatua.

        Asia mikä masennusta esittävät skitsofreenikot tällä foorumilla tahallaan unohtaa mainita, on se, että annoskoko kyllä kertoo, onko se määrätty masennukseen vai skitsofeniaan.

        Siksi nämä ovat käytännössä kuitenkin kaksi eri asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotain ketipinoria tai vastaavaa neuroleptiä saatetaan määrätä pienellä annoksella masennuksen aikana, vaikkapa parantamaan unen laatua.

        Asia mikä masennusta esittävät skitsofreenikot tällä foorumilla tahallaan unohtaa mainita, on se, että annoskoko kyllä kertoo, onko se määrätty masennukseen vai skitsofeniaan.

        Siksi nämä ovat käytännössä kuitenkin kaksi eri asiaa.

        No ei kyllä myrkyt mitään unenlaatua paranna.Lääke uni ei ole sama kuin ihmisbiologian tuottama uni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei kyllä myrkyt mitään unenlaatua paranna.Lääke uni ei ole sama kuin ihmisbiologian tuottama uni.

        ja silti jostain syystä parempi vaihtoehto, kuin unettomuus...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ja silti jostain syystä parempi vaihtoehto, kuin unettomuus...

        Tuo yksi saisi hakea harhoihinsa lääkkeen jossa näkee kriittisesti psykiatriasta kirjoittavien olevan skitsofreenikkoja, vaikka ketipinorin isolla annoksella.
        Neurolepti se silti on vaikka olisi pieni annos ja siinä on neuroleptin haitat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo yksi saisi hakea harhoihinsa lääkkeen jossa näkee kriittisesti psykiatriasta kirjoittavien olevan skitsofreenikkoja, vaikka ketipinorin isolla annoksella.
        Neurolepti se silti on vaikka olisi pieni annos ja siinä on neuroleptin haitat.

        Montakos itsarii sie olitkaan yrittäny?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tarvitaan lääkettä tai terapiaa tai molempia."
        Paska puhetta.Selvisin pahasta masennuksesta ilman mitään näitä.

        Tuskin kukaan tarkoitti vain ja ainoastaan sinua ja selviytymistäsi.
        Kaikki eivät selviä ilman mitään.


    • Anonyymi

      Ei masennus aina ole mitään melelasemista, se saattaa ilmentyä ihan toisinaan oireina.monella selkä kipeänä ja missään kokeissa ei löydy mitään eläimellistä vikaa selästä . Tunsin kauan sitten ihmisen jolla oli kovia selkäkipuja ja kulki lääkärissä niistä lopulta lääkäri sanoi hänelle että sairaus on psyykkinen, siitäkös hän nosti elämän ja sanoi ettei hän mikään hullu ole, joten sellainen käsitys hänellä oli psyykkisestä sairaudesta.
      Mutta aikansa sairastettuaan selkäänsä löysi elämäänsä uuden ihmisen ja selkäkivut häipyivät kokonaan. Joten moni luulee että masennus on sitä että on mieli maassaa, kuten enemmistöllä on, mutta eräät fyysiset sairaudetkin ovat psyykkisiä. Ja kun niihin saa SSRI lääkityksen niin menee ohitse . Ihminen ei välttämätä tunne aina edes itseään.

      • Anonyymi

        Eli mahdollisesti yksinäinen henkilö tapasi toisen ihmisen, kiinnitti muihin asioihin huomiota tai selkä ajan kanssa parantui ja sinä vedät siitä aasinsillan kuinka SSRI-lääkkeet auttaa vaikka mihin ja kivutkin on varmaan monesti pohjimmiltaan psyykkisiä.

        Itsellänikin oli joskus kammottavaa hammaskipua, vaikka hammas korjattiin, se meni ohi. Hammaslääkärin mielestä hammaas oli ok ja hoidettu. Ehkä vain kuvittelin sen?. Kuukausien päästä hampaasta tursusi mätää ikenen läpi. Hampaan juuri oli ollut vain kokoajan tulehtunut vaikka hammas oli hoidettu. Vähän helpottanut välistä ja kipu kadonnut tyystin tullakseen takaisin.

        Kivut ja krempat voi olla myös ihan todellisia ja joskus niiden kuunteleminen voi auttaa tosi paljon eikä niiden sivuuttaminen masennuksena. Esim stressitasot liian korkeat elämässä, ei nuku riittävästi ja lihakset ei palaudu, liikaa aikaa seurata omia vaivojaan ja sisältöä puuttuu elämästä, keho on ylivireä, lihashuolto unohtunut, liikaa liikintaa liian vähän palautumista, itselle sopimaton työ, huonot elintavat

        Masennuksena ja SSRI lääkitystä tarvitsevana asian kuittaaminen voi olla aika typerää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli mahdollisesti yksinäinen henkilö tapasi toisen ihmisen, kiinnitti muihin asioihin huomiota tai selkä ajan kanssa parantui ja sinä vedät siitä aasinsillan kuinka SSRI-lääkkeet auttaa vaikka mihin ja kivutkin on varmaan monesti pohjimmiltaan psyykkisiä.

        Itsellänikin oli joskus kammottavaa hammaskipua, vaikka hammas korjattiin, se meni ohi. Hammaslääkärin mielestä hammaas oli ok ja hoidettu. Ehkä vain kuvittelin sen?. Kuukausien päästä hampaasta tursusi mätää ikenen läpi. Hampaan juuri oli ollut vain kokoajan tulehtunut vaikka hammas oli hoidettu. Vähän helpottanut välistä ja kipu kadonnut tyystin tullakseen takaisin.

        Kivut ja krempat voi olla myös ihan todellisia ja joskus niiden kuunteleminen voi auttaa tosi paljon eikä niiden sivuuttaminen masennuksena. Esim stressitasot liian korkeat elämässä, ei nuku riittävästi ja lihakset ei palaudu, liikaa aikaa seurata omia vaivojaan ja sisältöä puuttuu elämästä, keho on ylivireä, lihashuolto unohtunut, liikaa liikintaa liian vähän palautumista, itselle sopimaton työ, huonot elintavat

        Masennuksena ja SSRI lääkitystä tarvitsevana asian kuittaaminen voi olla aika typerää

        Tai esim minulla oli vaiva jota yksi lääkäri ei pitänyt minään mutta toinen tutki yksityisellä sen tarkemmin ja tarjosi hoidon. Lääkäri yksi olisi saattanut niputtaa sen psyykkiseksi. Sellaisia lääkärit on.

        Ilkeimpiä on lääkärit joilla ei ole hoitokeinoja joihinkin fyysisiin sairauksiin ja niputtavat hoidon puutteessa ihmisen kärsimät oireet näin "tää on varmaan henkisestä pahasta olosta johtuvaa että ihminen kärsii tästä näin, että vaan hoidat sun pahan olon niin sitten se sairauskaan ei haittaa". Vaikka sairaus alentaa elämänlaatua joka hetki ja on se triggeri pahalle ololle.

        Masennuslääkkeet toki sopii osa kivun hoitoon, minullekin on amitrypliiniä tyrkytetty fyysisen vamman aiheuttaman kivun hoitoon, yhdelle tutulle migreenilääkitykseksi masennuslääkkeitä, yhdelle PMS hoitoon. Masennuslääkkeet turruttaa kipua ja ilmeisesti vaikuttaa tuntoaistiinkin. Genitaalialueetkin voi mennä tunnottoman tuntuiseksi ja mielihyvä kadota esim SSRI lääkkeissä. Tämä tuntoaistin turruttaminen ja tunteiden leikkautuminen on ilmeisesti hyvä hoito kaikkeen. Masennuslääkkeet on nykyajan bentsot, niitä tungetaan yleislääkkeiksi vähän kaikenlaiseen mielipahaan ja kolotukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai esim minulla oli vaiva jota yksi lääkäri ei pitänyt minään mutta toinen tutki yksityisellä sen tarkemmin ja tarjosi hoidon. Lääkäri yksi olisi saattanut niputtaa sen psyykkiseksi. Sellaisia lääkärit on.

        Ilkeimpiä on lääkärit joilla ei ole hoitokeinoja joihinkin fyysisiin sairauksiin ja niputtavat hoidon puutteessa ihmisen kärsimät oireet näin "tää on varmaan henkisestä pahasta olosta johtuvaa että ihminen kärsii tästä näin, että vaan hoidat sun pahan olon niin sitten se sairauskaan ei haittaa". Vaikka sairaus alentaa elämänlaatua joka hetki ja on se triggeri pahalle ololle.

        Masennuslääkkeet toki sopii osa kivun hoitoon, minullekin on amitrypliiniä tyrkytetty fyysisen vamman aiheuttaman kivun hoitoon, yhdelle tutulle migreenilääkitykseksi masennuslääkkeitä, yhdelle PMS hoitoon. Masennuslääkkeet turruttaa kipua ja ilmeisesti vaikuttaa tuntoaistiinkin. Genitaalialueetkin voi mennä tunnottoman tuntuiseksi ja mielihyvä kadota esim SSRI lääkkeissä. Tämä tuntoaistin turruttaminen ja tunteiden leikkautuminen on ilmeisesti hyvä hoito kaikkeen. Masennuslääkkeet on nykyajan bentsot, niitä tungetaan yleislääkkeiksi vähän kaikenlaiseen mielipahaan ja kolotukseen.

        Masennuslääkkeitä käytetään myös muihinkin tarkoituksiin , esim moni saa sitä migreenin.
        Joten ei ole kauaa kun yksi mies huuti kurkku suorana kun sai mirtazapiinia uni lääkkeeksi ettei hän ole mikään hullu . Vaikka lääke kyllä auttoi saamaan unen hänelle. Niin että vieläkin on toisilla se ajatus että ihminen olisi jotenkin hullu jos syö masennuslääkkeitä . Se on aika ihmeellistä että vuonna2023 ei enempää tiedetä lääkkeistä ja niiden käytöstä .
        Jopa kuukausia vaivoihin on annettu masennuslääkkeitä vaikka ihminen ei ole mitenkään masentunut.
        Kyllä se vaan niin on että ihmiset joilla ei ole koulutusta lääketieteellisessä ei voi mennä puhumaan yhtään mitään näistä asioista .
        Ja miten voisikaan puhua kun lääkärinkin on opiskeltava näitä asioista vuosikausia , niin että annetaan tarvitsevien ottaa lääkkeensä ja ei huudella asiattomuuksia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennuslääkkeitä käytetään myös muihinkin tarkoituksiin , esim moni saa sitä migreenin.
        Joten ei ole kauaa kun yksi mies huuti kurkku suorana kun sai mirtazapiinia uni lääkkeeksi ettei hän ole mikään hullu . Vaikka lääke kyllä auttoi saamaan unen hänelle. Niin että vieläkin on toisilla se ajatus että ihminen olisi jotenkin hullu jos syö masennuslääkkeitä . Se on aika ihmeellistä että vuonna2023 ei enempää tiedetä lääkkeistä ja niiden käytöstä .
        Jopa kuukausia vaivoihin on annettu masennuslääkkeitä vaikka ihminen ei ole mitenkään masentunut.
        Kyllä se vaan niin on että ihmiset joilla ei ole koulutusta lääketieteellisessä ei voi mennä puhumaan yhtään mitään näistä asioista .
        Ja miten voisikaan puhua kun lääkärinkin on opiskeltava näitä asioista vuosikausia , niin että annetaan tarvitsevien ottaa lääkkeensä ja ei huudella asiattomuuksia

        Voi kuule, meillä masennuslääkkeitä vuositolkulla käyttäneillä on ihan yhtälainen oikeus sanoa mielipiteemme näistä aineista ja meillä voi olla yllättävän paljon ihan jonkinlaista näkemystäkin. Lisäksi saatamme olla ihan lukeneitakin, emmekä vain pölvästejä. Vetoa toki auktoriteettiisi kun et muuta vissiin halua tehdä.
        Psykiatrian oppisisältöjä voi kritisoida hyvinkin, se ei ole ihan samanlaista tiedettä kuin onkologia kun kyse on ihmisten henkisestä hyvinvoinnista, joka on abstrakti asia. Vaikka toki lääketiede haluaisikin hoitaa ihmisiä samalla tavoin kuin somatiikan puolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi kuule, meillä masennuslääkkeitä vuositolkulla käyttäneillä on ihan yhtälainen oikeus sanoa mielipiteemme näistä aineista ja meillä voi olla yllättävän paljon ihan jonkinlaista näkemystäkin. Lisäksi saatamme olla ihan lukeneitakin, emmekä vain pölvästejä. Vetoa toki auktoriteettiisi kun et muuta vissiin halua tehdä.
        Psykiatrian oppisisältöjä voi kritisoida hyvinkin, se ei ole ihan samanlaista tiedettä kuin onkologia kun kyse on ihmisten henkisestä hyvinvoinnista, joka on abstrakti asia. Vaikka toki lääketiede haluaisikin hoitaa ihmisiä samalla tavoin kuin somatiikan puolella.

        Jo on ihan fiksua kyseenalaistaa, jos itselle määrätään psyykenlääkkeitä johonkin fyysiseen vaivaan. Se on harvinaisen fiksua, koska psyykenlääkkeet kirjaimellisesti vaikuttavat aivoihin ja hermostoon ja niistä voi seurata myös tunnetasolla kaikenlaista mitä ei ehkä haluaisi esim. tunteiden turtuminen, seksuaalihäiriöt jne. En toki kiellä etteikö itse mistäkin uneen määrätystä lääkkeestä voi seurata tällaista, lähtökohtaisesti en unta lähtisi lääkitsemään ja unettomuudessa käsittääkseni lääkkeettömät hoitokeinot ovatkin ensisijaisia.

        I


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai esim minulla oli vaiva jota yksi lääkäri ei pitänyt minään mutta toinen tutki yksityisellä sen tarkemmin ja tarjosi hoidon. Lääkäri yksi olisi saattanut niputtaa sen psyykkiseksi. Sellaisia lääkärit on.

        Ilkeimpiä on lääkärit joilla ei ole hoitokeinoja joihinkin fyysisiin sairauksiin ja niputtavat hoidon puutteessa ihmisen kärsimät oireet näin "tää on varmaan henkisestä pahasta olosta johtuvaa että ihminen kärsii tästä näin, että vaan hoidat sun pahan olon niin sitten se sairauskaan ei haittaa". Vaikka sairaus alentaa elämänlaatua joka hetki ja on se triggeri pahalle ololle.

        Masennuslääkkeet toki sopii osa kivun hoitoon, minullekin on amitrypliiniä tyrkytetty fyysisen vamman aiheuttaman kivun hoitoon, yhdelle tutulle migreenilääkitykseksi masennuslääkkeitä, yhdelle PMS hoitoon. Masennuslääkkeet turruttaa kipua ja ilmeisesti vaikuttaa tuntoaistiinkin. Genitaalialueetkin voi mennä tunnottoman tuntuiseksi ja mielihyvä kadota esim SSRI lääkkeissä. Tämä tuntoaistin turruttaminen ja tunteiden leikkautuminen on ilmeisesti hyvä hoito kaikkeen. Masennuslääkkeet on nykyajan bentsot, niitä tungetaan yleislääkkeiksi vähän kaikenlaiseen mielipahaan ja kolotukseen.

        Minulle yritettiin monet kerrat tyrkyttää kipuihin Triptyliä.
        Jonkin ajan kuluttua taivuin kokeilemaan, kipuihin ei auttanut mitään, alkoi vain masentaa.
        Kun lopetin lääkityksen, olotila parani normaaliksi, ei enää masentanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi kuule, meillä masennuslääkkeitä vuositolkulla käyttäneillä on ihan yhtälainen oikeus sanoa mielipiteemme näistä aineista ja meillä voi olla yllättävän paljon ihan jonkinlaista näkemystäkin. Lisäksi saatamme olla ihan lukeneitakin, emmekä vain pölvästejä. Vetoa toki auktoriteettiisi kun et muuta vissiin halua tehdä.
        Psykiatrian oppisisältöjä voi kritisoida hyvinkin, se ei ole ihan samanlaista tiedettä kuin onkologia kun kyse on ihmisten henkisestä hyvinvoinnista, joka on abstrakti asia. Vaikka toki lääketiede haluaisikin hoitaa ihmisiä samalla tavoin kuin somatiikan puolella.

        Vuosien kokemus, ja paljon opintoja takana, eikä siltikkään pysty erottamaan sairautta lääkkeestä?

        Olisiko sinun mielestä parasta että mielenterveyspuolellakin diagnoosit perustuisi aivoista otettuihin näytepaloihin? " Voi kuule ei tää mitään masennusta ole, tämä näyte sanoo, että saat leponexia kokon lopun ikääsi."

        ja ans ku arvaan, sulla on aina tainnu olla vähän ongelmia auktoriteettien kanssa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuosien kokemus, ja paljon opintoja takana, eikä siltikkään pysty erottamaan sairautta lääkkeestä?

        Olisiko sinun mielestä parasta että mielenterveyspuolellakin diagnoosit perustuisi aivoista otettuihin näytepaloihin? " Voi kuule ei tää mitään masennusta ole, tämä näyte sanoo, että saat leponexia kokon lopun ikääsi."

        ja ans ku arvaan, sulla on aina tainnu olla vähän ongelmia auktoriteettien kanssa?

        Vaikka masennus olisikin sairaus (mitä voi kyseenalaistaa), tämän kyseisen sairauden hoitokeinoja voi myöskin kyseenalaistaa.

        Itse olen vastaan myös diagnoosikeskeisyyttä mt-hoidossa.

        Minulla ei ole ollut mitään ongelmia auktoriteettien kanssa, psykiatriasta saadun harmin kanssa kylläkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai esim minulla oli vaiva jota yksi lääkäri ei pitänyt minään mutta toinen tutki yksityisellä sen tarkemmin ja tarjosi hoidon. Lääkäri yksi olisi saattanut niputtaa sen psyykkiseksi. Sellaisia lääkärit on.

        Ilkeimpiä on lääkärit joilla ei ole hoitokeinoja joihinkin fyysisiin sairauksiin ja niputtavat hoidon puutteessa ihmisen kärsimät oireet näin "tää on varmaan henkisestä pahasta olosta johtuvaa että ihminen kärsii tästä näin, että vaan hoidat sun pahan olon niin sitten se sairauskaan ei haittaa". Vaikka sairaus alentaa elämänlaatua joka hetki ja on se triggeri pahalle ololle.

        Masennuslääkkeet toki sopii osa kivun hoitoon, minullekin on amitrypliiniä tyrkytetty fyysisen vamman aiheuttaman kivun hoitoon, yhdelle tutulle migreenilääkitykseksi masennuslääkkeitä, yhdelle PMS hoitoon. Masennuslääkkeet turruttaa kipua ja ilmeisesti vaikuttaa tuntoaistiinkin. Genitaalialueetkin voi mennä tunnottoman tuntuiseksi ja mielihyvä kadota esim SSRI lääkkeissä. Tämä tuntoaistin turruttaminen ja tunteiden leikkautuminen on ilmeisesti hyvä hoito kaikkeen. Masennuslääkkeet on nykyajan bentsot, niitä tungetaan yleislääkkeiksi vähän kaikenlaiseen mielipahaan ja kolotukseen.

        Kyllä niinhin fyysisiin sairauksiin löytyy aina vika , mutta silloin kun vikaa ei löydy niin vaihtoehto on psyykkinen. Ja usein myös moni fyysinen vaiva on psyykkisellä pohjalla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Masennuslääkkeitä käytetään myös muihinkin tarkoituksiin , esim moni saa sitä migreenin.
        Joten ei ole kauaa kun yksi mies huuti kurkku suorana kun sai mirtazapiinia uni lääkkeeksi ettei hän ole mikään hullu . Vaikka lääke kyllä auttoi saamaan unen hänelle. Niin että vieläkin on toisilla se ajatus että ihminen olisi jotenkin hullu jos syö masennuslääkkeitä . Se on aika ihmeellistä että vuonna2023 ei enempää tiedetä lääkkeistä ja niiden käytöstä .
        Jopa kuukausia vaivoihin on annettu masennuslääkkeitä vaikka ihminen ei ole mitenkään masentunut.
        Kyllä se vaan niin on että ihmiset joilla ei ole koulutusta lääketieteellisessä ei voi mennä puhumaan yhtään mitään näistä asioista .
        Ja miten voisikaan puhua kun lääkärinkin on opiskeltava näitä asioista vuosikausia , niin että annetaan tarvitsevien ottaa lääkkeensä ja ei huudella asiattomuuksia

        Ihan niin ne eivät ole ainoastaan masennukseen, vaan moniin särky luonteisiin vaivoihin jotka tahtoo tulla krooniseksi
        Eräs tuttu nuori poika jolla on kamalat säryt selässä ja jalassa ollut kolme vuotta sai niitä lievittämään kipua pitkällä tähtäimellä . Nyt pääsee leikkaukseen joten saa vaan toivoa että leikkaus tekee hänestä lääkevapaan .
        Kuten hän itse toivoo , leikkaus on aika suuri laadultaan joten riskejä on siinäkin.
        Niin että lääketiede tekee paljon töitä ihmisten hyväksi ja hoitelee mitä erilaisempia sairauksia, ja sitten vaan ihmiset huutelevat ettei lääkärit mistään tiedä .
        Kun on niin että tietävät , mutta diagnoosiin ei olla tyytyväisiä , niin että ei lääkärikään työ ole mitenkään helppoa kun usein tulee vastaanotolle ihminen jonkun oman diagnoosinsa kanssa mille ei ole mitään tieteellistä näyttöä , silloin ei voi lääkäri kirjoittaa tälle ihmiselle lääkettä koska sellaisia diagnooseja usein ei ole edes olemassa , ja halutaan muka peniciniiliä joka vaivaan , vaikka sitä kirjoitetaan vaan bakteerin aiheuttamaan sairauteen , ei siis virusperäisen juttuihin .
        Joten kunnon potilas kertoo asiallisesti millaisia vaivoja hänellä on ja ottaa hoidon vastaan kun lääkäri on tutkinut ja todennut mikä sairaus on kysymyksessä .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niinhin fyysisiin sairauksiin löytyy aina vika , mutta silloin kun vikaa ei löydy niin vaihtoehto on psyykkinen. Ja usein myös moni fyysinen vaiva on psyykkisellä pohjalla

        Asia ei ole näin.Ei ole vielä kaikkiin fyysisiin tiloihin läkketieteellistä diagnostiikkaa.
        Pidettiin ennen esim ms-tautiakin psyykkisenä sairautena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo on ihan fiksua kyseenalaistaa, jos itselle määrätään psyykenlääkkeitä johonkin fyysiseen vaivaan. Se on harvinaisen fiksua, koska psyykenlääkkeet kirjaimellisesti vaikuttavat aivoihin ja hermostoon ja niistä voi seurata myös tunnetasolla kaikenlaista mitä ei ehkä haluaisi esim. tunteiden turtuminen, seksuaalihäiriöt jne. En toki kiellä etteikö itse mistäkin uneen määrätystä lääkkeestä voi seurata tällaista, lähtökohtaisesti en unta lähtisi lääkitsemään ja unettomuudessa käsittääkseni lääkkeettömät hoitokeinot ovatkin ensisijaisia.

        I

        Mikäpä lääke ei vaikuttaisi aivojen toimintaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikäpä lääke ei vaikuttaisi aivojen toimintaan

        No voin sanoa takuuvarmasti että jos otat monenlaisiakin reseptittömiä käsikauppalääkkeitä niin se ei suoraan ylitä aivoveriestettäsi ja yritä alkaa muuttaa aivojesi reseptorien toimintaa erilaiseksi ts. toimi kuin joku psykoaktiivisia ominaisuuksia omaava aine. Toki joissakin ns fyysisen sairauden hoitoonkin tarkoitetuissa pillereissä voi olla vaikutuksia aivoihin esim antibiootit mutta ei ne varsinaisesti ole suunniteltu vaikuttamaan suoraan aivoihin kuten psyykenlääkkeet.

        https://www.hs.fi/tiede/art-2000005165069.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuosien kokemus, ja paljon opintoja takana, eikä siltikkään pysty erottamaan sairautta lääkkeestä?

        Olisiko sinun mielestä parasta että mielenterveyspuolellakin diagnoosit perustuisi aivoista otettuihin näytepaloihin? " Voi kuule ei tää mitään masennusta ole, tämä näyte sanoo, että saat leponexia kokon lopun ikääsi."

        ja ans ku arvaan, sulla on aina tainnu olla vähän ongelmia auktoriteettien kanssa?

        Leponexihan on anti psykoottinen lääke. Ja monilla se on niin että lääkitys on pitkäaikainen , joten tässä oli kyse masennuksesta , ja niiden lääkityksestä.
        Leponexissa on sivuvaikutuksena oksentelua pahoinvointia hyper syljen eritys, mutta se ei tarkoita sitä että ne saa välttämätä .
        Joten ei ole ongelmia kellään auktoriteettien kanssa , ei lääkäri mitenkään huvikseen lääkkeitä kirjoittele jos siihen ei ole tarvetta.
        Ja kun ihminen tulee vastaanotolle niin minun mielestä olisi fiksua ymmärtää että lääkärillä on ihan toiset kriteerit kun tekee diagnoosin se kun mitä potilas on googlettanut ja hyvin usein ymmärtänyt väärin
        . Lääkärilläkin on vastuu siitä miten potilasta hoidetaan joten kuinka moni sitäkään ajattelee.
        Siis annetaan lääkärin tehdä diagnoosi ja luotetaan siihen , sillä moni lääkäri on ensin opiskellut vuosi kausia asioita, ei siis googlettanut niitä netistä .

        Joten jos ei ole tyytyväinen siihen hoitoon mitä lääkäri antaa niin paras kun ei mene lääkäriin tai vaihtaa lääkäriä.
        tiedän naisen joka vaihtoi 9 kertaa lääkäriä ja kaikki lääkärit sanoivat saman asian, siis tahtoivat kirjoittaa hänelle masennuslääkkeitä , hän kulki kylällä psykoottisena ilman lääkitystä haukkumassa lääkäreitä , kunnes lopulta joutui pakkohoitoon , jossa sai lääkityksen mikä tepsi tällä kertaa antipaykoottisia lääkkeitä. Jolta olisi varmaan säästynyt jos olisi kuunnellut sen ensimmäisen lääkärin neuvoja .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niinhin fyysisiin sairauksiin löytyy aina vika , mutta silloin kun vikaa ei löydy niin vaihtoehto on psyykkinen. Ja usein myös moni fyysinen vaiva on psyykkisellä pohjalla

        Tunnen tapauksen naisesta joka kärsi selkäaäryista , lääkäri näki heti että se oli psyykkinen sairaus mutta tehtiin kaikki kokeet kuitenkin kuten asiaan kuuluu. Vikaa ei löytynyt, ja nainen suuttui kun hänelle ehdotettiin masennus lääkkeitä .
        Hän tuli vihaisena kotiinsa ja meni kolme viikkoa kun hän kumminkin joutui sairaalaan koska näki tulipalon siellä missä sitä ei ollut, ja kuvitteli että joku myrkyttää hänen ruokansa . Teki pahoja tekoja ennenkun poliisi otti huostaan ja vei sairaalaa . Joten näin se on kun on fiksua potilaan kyseen alaistaa sen mitä lääkäri näkee jo eka tapaamisella .
        Hän inttää kyllä vieläkin että se oli selkä joka oli silloin kipeä. Vaikka tapauksesta on kauan
        Niin että nämä ovat ihan jokapäiväisiä juttuja lääkärin päivässä, kas kun se ei millään ole niin että lääkäri tekee väärän diagnoosin joka kerta kun joku valittaa selkäänsä , kyllä lääkärit yleensä havaitsevat aika äkkiä mistä on kysymys


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leponexihan on anti psykoottinen lääke. Ja monilla se on niin että lääkitys on pitkäaikainen , joten tässä oli kyse masennuksesta , ja niiden lääkityksestä.
        Leponexissa on sivuvaikutuksena oksentelua pahoinvointia hyper syljen eritys, mutta se ei tarkoita sitä että ne saa välttämätä .
        Joten ei ole ongelmia kellään auktoriteettien kanssa , ei lääkäri mitenkään huvikseen lääkkeitä kirjoittele jos siihen ei ole tarvetta.
        Ja kun ihminen tulee vastaanotolle niin minun mielestä olisi fiksua ymmärtää että lääkärillä on ihan toiset kriteerit kun tekee diagnoosin se kun mitä potilas on googlettanut ja hyvin usein ymmärtänyt väärin
        . Lääkärilläkin on vastuu siitä miten potilasta hoidetaan joten kuinka moni sitäkään ajattelee.
        Siis annetaan lääkärin tehdä diagnoosi ja luotetaan siihen , sillä moni lääkäri on ensin opiskellut vuosi kausia asioita, ei siis googlettanut niitä netistä .

        Joten jos ei ole tyytyväinen siihen hoitoon mitä lääkäri antaa niin paras kun ei mene lääkäriin tai vaihtaa lääkäriä.
        tiedän naisen joka vaihtoi 9 kertaa lääkäriä ja kaikki lääkärit sanoivat saman asian, siis tahtoivat kirjoittaa hänelle masennuslääkkeitä , hän kulki kylällä psykoottisena ilman lääkitystä haukkumassa lääkäreitä , kunnes lopulta joutui pakkohoitoon , jossa sai lääkityksen mikä tepsi tällä kertaa antipaykoottisia lääkkeitä. Jolta olisi varmaan säästynyt jos olisi kuunnellut sen ensimmäisen lääkärin neuvoja .

        Miksi kerrot täällä potilaskertomuksia jos olet jossain mt alalla vai mistä sinä revit näitä kirjoituksia? Mistä tiedät että joku kulkee kylällä haukkumassa lääkäreitä ja mikä saa mitäkin lääkettä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tunnen tapauksen naisesta joka kärsi selkäaäryista , lääkäri näki heti että se oli psyykkinen sairaus mutta tehtiin kaikki kokeet kuitenkin kuten asiaan kuuluu. Vikaa ei löytynyt, ja nainen suuttui kun hänelle ehdotettiin masennus lääkkeitä .
        Hän tuli vihaisena kotiinsa ja meni kolme viikkoa kun hän kumminkin joutui sairaalaan koska näki tulipalon siellä missä sitä ei ollut, ja kuvitteli että joku myrkyttää hänen ruokansa . Teki pahoja tekoja ennenkun poliisi otti huostaan ja vei sairaalaa . Joten näin se on kun on fiksua potilaan kyseen alaistaa sen mitä lääkäri näkee jo eka tapaamisella .
        Hän inttää kyllä vieläkin että se oli selkä joka oli silloin kipeä. Vaikka tapauksesta on kauan
        Niin että nämä ovat ihan jokapäiväisiä juttuja lääkärin päivässä, kas kun se ei millään ole niin että lääkäri tekee väärän diagnoosin joka kerta kun joku valittaa selkäänsä , kyllä lääkärit yleensä havaitsevat aika äkkiä mistä on kysymys

        Onko sulla oikeus kertoa potilaskertomuksia julkisesti?


    • Anonyymi

      Ehkä joskus voi olla helpompaa hyväksyä oma henkinen tila, jos sille annetaan diagnoosi, eli se nimetään sairaudeksi.
      Lääkkeitä määrätään useimmiten vain sairaille, niin kenties psyykkisiä sairauksiakin diagnosoidaan, että voidaan niihin lääkkeitä määrätä.
      Ja vielä jos lääke on Kela-korvattava, on oltava sairaus ja diagnoosi olemassa, että sen korvauksen saa.

      • Anonyymi

        Hyväksyä om henkinen tila ???????
        Masennus on sairaus sinänsä , ja joka sen on läpikäynyt niin tietää mitä se on. Ei siis tarvitse mitenkään olla allapäinkään jos on masennus , sen näkee muista oireista . Joten kun sairastuu masennukseen niin ei ole mitenkään terve .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyväksyä om henkinen tila ???????
        Masennus on sairaus sinänsä , ja joka sen on läpikäynyt niin tietää mitä se on. Ei siis tarvitse mitenkään olla allapäinkään jos on masennus , sen näkee muista oireista . Joten kun sairastuu masennukseen niin ei ole mitenkään terve .

        Se voi helpottaa ihmisten oloa, kun he kuulevat että heidän oireensa eivät johdu heistä omasta itsestään tai ole heidän piirteitään, vaan he ovat sairauden armoilla jolloin niitä voidaan hoitaa ja niistä voi parantua. He nyt vain ovat sairastuneet tällaiseen sairauteen, mille he eivät voi mitään.

        Toki ymmärrän sen miksi mielenterveysongelmia halutaan luokitella sairaudeksi, koska ne voivat aiheuttaa kärsimystä, tuskaa, toimintakyvyttömyyttä ja itsemurha-ajatuksia.

        Mutta siitäkin, että alkaa näkemään itsensä sairaana jolle apu tuodaan ulkopuolelta voi piillä ongelmia, no viimeistään ainakin siinä tilanteessa jos tuotu apu ei toimikaan, ja alkaa ajatella että ei mitään ole tehtävissä tai kokee avun haitallisena tai näkee itsensä niin paljon diagnoosin kautta että se alkaa suorastaan toteuttaa itseään ja olla osa minäkuvaa. Eikä näe kuinka vahva toimija kykenisikään olemaan vaikka joku olisi lyönyt sinulle mitä diagnooseja joka pystyy paljon vaikuttamaan myös itse asioihin, eikä vaikka se siltä saattaisi tuntuakin, ole täysin diagnoosinsa armoilla. Toki jonkun mielestä diagnooseille ja sairauksille ei voi mitään, ja on ihan absurdia väittää että vaikkapa masentunut voisi oma-aloitteisestikin jossain välissä alkaa toimia ja muuttaa asioita ilman että hänen aivonsa on ensin buustattu masennuslääkkeillä.


    • Anonyymi

      Sairaus (lat. morbus, kreik. nosos) on oireita aiheuttava haitallinen poikkeama elimistön normaalista toiminnasta.

    • Anonyymi

      Mikä masennuksesta tekee sairauden?

      Ihmisellä on itsetuhoisia ajatuksia?
      Ei kykene yhteiskunnan vaatimuksiin? Ei elätä itseään ja ole kahdeksasta neljään suorittaja?
      Kärsii? Makaa sängyssä? On pain in the ass läheisille kun ei jaksa olla positiivinen vaan mumisee kuinka elämä on ohi ja elämä on paskaa?
      Aivot "homehtuu" masennuksen takia?
      Ihmisen ajatuskulut on negatiivisia?

      • Anonyymi

        Mitä jos onkin oikeasti niin että elämähän onkin aika paskaa? Miksi tähän reagoiminen on sairautta? Ihminen menettää usein elämänkaarensa aikana useita läheisiä ihmisiä ja terveyskin rapautuu? Kärsimys tulee tutuksi itse kellekin, tosin osan resilienssi on parempi, he lienee niitä "terveitä".
        Sen keskimäärin kahdeksankymmenen vuoden aikana elämä on pitkälti saman toistoa ja voi käydä kyllästyttäväksikin ja toisinaan elämä laadultaan heikkenee. Kaikki ei tässä maailmassa elä muutenkaan niin tyydyttävää elämää kuin toiset, ei materialistisesti, resursseiltaan eivätkä lahjoiltaan ja toisille sattuu enemmän huonoja kokemuksia. Elämä on pohjimmiltaan hyvin epäreilua, joku voi porhaltaa menemään terveenä, toinen sairastelee, osa syntyy äärettömään köyhyyteen ja sodan keskelle joku rikkauteen ja turvallisuuteen. Sekö on tervettä että luonteenpiirre on pääosin optimistinen, positiivinen ja sisukas ja menestystä ja suorittamiseen kykenevä? Vaikka olosuhteet potkisi päähän ja elämä heittäisi kärsimystä tielle mielinmäärin? Onko kärsimyksen kokeminen sairautta?

        Minun mielestäni jopa itsetuhoiset ajatukset ja eksistentiaalinen tuska on normaaleja ilmiöitä koska ihmisen pää kykenee hahmottamaan kuolevaisuutensa, näkemään potentiaalisen tulevaisuuden ja menneen, olemassaolon kysymyksiä ja surun värejä, näkemään sen kaiken tuskan maailmassa laajasti. Järjettömyyden kaikessa. Maailmassa on paljon silkkaa järjettömyyttä mikä voi saada miettimään mikä pointti asioissa on? Jollekin masennus voi varmaan karkoittua kun löytää sen elämän järjellisyyden taas, on se vaikka työnteko työssä mistä pitää, lasten hankinta joka tuo elämälle tarkoitusta.

        Toki maailman voi hahmottaa niin että ei koe näitä tuskia. Diilaa vaan kaiken kanssa hyvin ja suorittaa mitä pitää. Ei kehtaa kärsiä koska sehän vasta sairasta on. Tuntee mielihyvää asioista ja hymyilee ja on kiva ja käy vastoinkäymisensä läpi ilman liikaa kärsimystä. On hienosti suorittava yhteiskunnan työmuurahainen joka ei luista velvollisuuksistaan ja pää kykenee organisoimaan kaiken tekemisen oikein mitä pitää tehdä ja mieli ja kroppa jaksaa tehdä sen.


      • Anonyymi

        Jos mielialan heittelyt ja muut psyykkiset oireet alkavat vaikuttaa haitallisesti jokapäiväiseen elämään, siinä vaiheessa niitä kai voidaan alkaa kutsua sairaudeksi.
        Jos toimintakyky ja muu ns. normaali eläminen, pysyy ennallaan, ei psyykkisiä ongelmia pitäisi nimetä sairaudeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos mielialan heittelyt ja muut psyykkiset oireet alkavat vaikuttaa haitallisesti jokapäiväiseen elämään, siinä vaiheessa niitä kai voidaan alkaa kutsua sairaudeksi.
        Jos toimintakyky ja muu ns. normaali eläminen, pysyy ennallaan, ei psyykkisiä ongelmia pitäisi nimetä sairaudeksi.

        No siis jos joku menettää näkönsä, perheensä, terveys rakoilee ja työpaikka menee alta niin eikö ole luonnollista että saattanee miettiä haluaako elää, ei ole niin toimintakykyinen kuin ennen, ja normaali elämä häiriintyy ihmisen opetellessa diilaamaan uuden tilanteen kanssa.

        Jo yksi tuolla listalla olevista asioista voi vaikuttaa niin.

        Toisinaan elämä voi olla niin kärsimysrä terveysongelmien vuoksi ja elämänlaatu heikkoa että voin jopa ymmärtää itsetuhoiset ajatukset joillakin. Onhan joillekin myönnetty eutanasioitakin kun elämänlaatu on heikkoa tai jopa psyykkisistä syistä koska kärsinys on niin laajaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis jos joku menettää näkönsä, perheensä, terveys rakoilee ja työpaikka menee alta niin eikö ole luonnollista että saattanee miettiä haluaako elää, ei ole niin toimintakykyinen kuin ennen, ja normaali elämä häiriintyy ihmisen opetellessa diilaamaan uuden tilanteen kanssa.

        Jo yksi tuolla listalla olevista asioista voi vaikuttaa niin.

        Toisinaan elämä voi olla niin kärsimysrä terveysongelmien vuoksi ja elämänlaatu heikkoa että voin jopa ymmärtää itsetuhoiset ajatukset joillakin. Onhan joillekin myönnetty eutanasioitakin kun elämänlaatu on heikkoa tai jopa psyykkisistä syistä koska kärsinys on niin laajaa.

        Psyykkisistä syistä ei takuulla ole eutanasiaa myönnetty.
        Kaikkea sitä ihminen voi luullakin.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psyykkisistä syistä ei takuulla ole eutanasiaa myönnetty.
        Kaikkea sitä ihminen voi luullakin.....

        Huvittaa että täällä hirveänä keskustellaan kuinka pahoja mt-ongelmat on ja kuinka sairauksia ne on mutta eutanasiaan ne ei silti tunnu oikeuttavan. I wonder why?
        Eikö vakavat sairaudet usein oikeuta eutanasiaan?

        Käsittääkseni jossain maissa on mt-syitäkin hyväksytty eutanasian perusteeksi, toki tämä on kritiikkiä nostava aihe. Mutta eikö ihminen voi kärsiä niin mt-ongelmiensa takia niin paljon ja pitkään että elämänlaatua ei ole?

        Ei kannata kyllä elämäänsä heittää pois pillereitä napsivana joka on uskonut vain psykiatriaan. Ensin kokeilisin kriittisemmän reitin parantaa olotilaansa. Kannattaa myös tarkistaa ettei ne pillerit ole tehneet pahaa oloa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huvittaa että täällä hirveänä keskustellaan kuinka pahoja mt-ongelmat on ja kuinka sairauksia ne on mutta eutanasiaan ne ei silti tunnu oikeuttavan. I wonder why?
        Eikö vakavat sairaudet usein oikeuta eutanasiaan?

        Käsittääkseni jossain maissa on mt-syitäkin hyväksytty eutanasian perusteeksi, toki tämä on kritiikkiä nostava aihe. Mutta eikö ihminen voi kärsiä niin mt-ongelmiensa takia niin paljon ja pitkään että elämänlaatua ei ole?

        Ei kannata kyllä elämäänsä heittää pois pillereitä napsivana joka on uskonut vain psykiatriaan. Ensin kokeilisin kriittisemmän reitin parantaa olotilaansa. Kannattaa myös tarkistaa ettei ne pillerit ole tehneet pahaa oloa!

        Esimerkki eutanasiasta jossa mt-syyt vaikuttamassa:

        https://www.lemonde.fr/en/international/article/2022/10/10/2016-brussels-attacks-victim-granted-euthanasia-after-years-of-ptsd_5999805_4.html


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Masennus on reliabiliteetiltaan heikko sairaus. Masennuksen diagnosointi voi mielestäni vaikeuttaa ja haitata todellisten syiden ratkomista ja,hoitamista etenkin kun määrätään hermostoa sekoittavoa ja mahdollisesti tunne-elämää lamaavia ja myös sekoittavia lääkityksiä. Esim.trauma, cfs ja uupuminen ja liiallinen pitkäkestoinen stressi, päihdeongelmat(diagnosoimattomat), kehon sabotointi huonoilla elintavoilla ja siirä tulevat seuraamukset, jos keho on JO vahingoittunut liiasta psyykenlääkkeiden pitkäaikaisesta määräyksestä. Tai joku tinne-elämän oire jota kuittaamalla se masennuksena ei päästä ratkomaan (trauma, liiallinen vaativuus itseä kohtaan, sosiaalisen ahdistuksen puhkaisema masennus jne

      Masennusdiagnoosin turvin ja pillerihuuruissa ihminen voi vain jatkaa huonoja selviytymiskeinoja tai olla ratkomatta ongelmiaan tekemättä järkeviä muutoksia tai tunne-elämän työstöjä. Koska hän voi olla loppupeleissä erkaantunut itaestään kuitatessaan ongelmansa jonain biologispohjaisena sairautena nimeltä masennus jolle nyt ei voi mitään, ollessaan tunne-elämästään pahimmillaan erkaantuneessa tilassa lääkittynä. Jossain vaiheessa maton alle kerätty kuona tulee käsiteltäväksi oirekuva vain monimutkaisempana.

      Toki masennus on tosi asia, en vähättele, mutta siihen ja sen diagnosointiin sisältyy ongelmia.

      • Anonyymi

        No si ne pillerit mitenkään huurua tee ihmiselle, onhan Suomessa esim näitä luonnonlääkkeiden kannattajia siis ilman mitään lääketieteellistä osaamista joku luonnonlääkkeitä niitä kirjoittelee , potilas vaan ei ymmärrä että sairautta ei hoidella millään teko lääkkeillä. Sekin on jonkin asteen ihmisen heikkoutta kun vedetään naamaan ns luonnon pillerietä ja luullaan ettei niissä ole mitään vaaraa keholle,
        Kohonneet maksarvot ovat yksi asia jotka ihminen saa kun kaikenmaailman yrttejä käyttää.
        Ja toiset sitten huoppaa että kun syö vitamiineja ja mineraaleja niin masennus muka lähtee. Näinhän ei ole, jos ei ihmisellä ole puutosta elektrolyyteistä niin turhaan syö näitä ns lääkkeitä.
        Masennus on kamala olotila jota ihminen ei aina edes osaa selittää sanoin . Ja se joka sen on kokenut tietää että se on todella sairaus sanan varsinaisessa merkityksessä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No si ne pillerit mitenkään huurua tee ihmiselle, onhan Suomessa esim näitä luonnonlääkkeiden kannattajia siis ilman mitään lääketieteellistä osaamista joku luonnonlääkkeitä niitä kirjoittelee , potilas vaan ei ymmärrä että sairautta ei hoidella millään teko lääkkeillä. Sekin on jonkin asteen ihmisen heikkoutta kun vedetään naamaan ns luonnon pillerietä ja luullaan ettei niissä ole mitään vaaraa keholle,
        Kohonneet maksarvot ovat yksi asia jotka ihminen saa kun kaikenmaailman yrttejä käyttää.
        Ja toiset sitten huoppaa että kun syö vitamiineja ja mineraaleja niin masennus muka lähtee. Näinhän ei ole, jos ei ihmisellä ole puutosta elektrolyyteistä niin turhaan syö näitä ns lääkkeitä.
        Masennus on kamala olotila jota ihminen ei aina edes osaa selittää sanoin . Ja se joka sen on kokenut tietää että se on todella sairaus sanan varsinaisessa merkityksessä

        No ei masennus millään lääkkeillä lähe.Ehkä vähän lievittää oloa.Mutta ei lyhennä sairauden kestoa.
        Sama kuin nuhakuume.Hoito lievittää oloa mutta ei lyhennä sairauden kestoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No si ne pillerit mitenkään huurua tee ihmiselle, onhan Suomessa esim näitä luonnonlääkkeiden kannattajia siis ilman mitään lääketieteellistä osaamista joku luonnonlääkkeitä niitä kirjoittelee , potilas vaan ei ymmärrä että sairautta ei hoidella millään teko lääkkeillä. Sekin on jonkin asteen ihmisen heikkoutta kun vedetään naamaan ns luonnon pillerietä ja luullaan ettei niissä ole mitään vaaraa keholle,
        Kohonneet maksarvot ovat yksi asia jotka ihminen saa kun kaikenmaailman yrttejä käyttää.
        Ja toiset sitten huoppaa että kun syö vitamiineja ja mineraaleja niin masennus muka lähtee. Näinhän ei ole, jos ei ihmisellä ole puutosta elektrolyyteistä niin turhaan syö näitä ns lääkkeitä.
        Masennus on kamala olotila jota ihminen ei aina edes osaa selittää sanoin . Ja se joka sen on kokenut tietää että se on todella sairaus sanan varsinaisessa merkityksessä

        " Ja se joka sen on kokenut tietää että se on todella sairaus sanan varsinaisessa merkityksessä"

        Olen kokenut sen olotilan ja kyseenalaistan silti että kyseessä on sairaus fysiologisesti siinä mielessä, miten sitä hoidetaan kuin syöpää kemoterapialla tai tulehdusta antibiooteilla tai diabetesta insuliinilla määräten SSRI-lääkitys sairauteen. Metaforisesti voi toki kutsua sitä sairaudeksi. Toki aivot voivat olla tietyssä loopissa näkemättä mitään parempaa kuin seiniä olisi vastassa joka puolella ja olo voi olla lamaantunut ja pää ei toimi, mutta edelleenkään en näe että kyseessä on sairaus siinä mielessä kuin syöpä tai keuhkoputkentulehdus ja etteikö tuosta olotilasta voi edetä spontaanisti kokemukseni olotilaan pää toimii, seinät alkaa kaatua, mahdollisuuksia voi alkaa näkyä ja olo voi olla vähemmän lamaantunut. Spontaania olon paranemista voi tukea esimerkiksi ihan yrittämällä parantaa olotilaansa huolehtimalla itsestään ja henkisistä tarpeista.

        Ja mikäs puutos keholla on SSRI-lääkkeistä ? Kemiallinen epätasapainoko ? :D

        Olenko suositellut jotain luonnonlääkkeitä? En tietääkseni. Kaikkea epämääräistä ihmisen kehittelemää sontaa kohtaan, on kyseessä SSRI-lääke tai luonnonlääke kohtaan kannattaa olla skeptinen.

        Toki jostakin lisäravinteista voi olla hyötyä johonkin oireisiin tai olotiloihin jos suunnilleen tietää mitä tekee, eikä vedä mitä sattuu ja ne voivat sopia hyvin terveelliseen elämään. Uskon paljon enemmän ravinnon vaikutukseen hyvinvointiin kuin minkään vitamiinipillerien.

        Oma masennuslääkkeeni on HYVIN KOKONAISVALTAINEN kehosta ja mielestä huolen pitäminen mitä ei voi palauttaa mihinkään yksittäiseen kemikaaliin tai jippoon sekä aina se että omien tunteiden kokeminen on sallittua. Kärsimyksen jälkeen voi olla kuin aurinko tulisi sateen jälkeen se olotila, osaa arvostaa parempia tunteita.

        Masennuslääkkeillä yrittää taas muuttaa omia tunteitaan ja olotilaansa väkisin pakottamalla reseptoreita toimimaan osittain summamutikassakin eri tavalla, mikä lähtökohtaisesti ei ole enää oma juttuni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No si ne pillerit mitenkään huurua tee ihmiselle, onhan Suomessa esim näitä luonnonlääkkeiden kannattajia siis ilman mitään lääketieteellistä osaamista joku luonnonlääkkeitä niitä kirjoittelee , potilas vaan ei ymmärrä että sairautta ei hoidella millään teko lääkkeillä. Sekin on jonkin asteen ihmisen heikkoutta kun vedetään naamaan ns luonnon pillerietä ja luullaan ettei niissä ole mitään vaaraa keholle,
        Kohonneet maksarvot ovat yksi asia jotka ihminen saa kun kaikenmaailman yrttejä käyttää.
        Ja toiset sitten huoppaa että kun syö vitamiineja ja mineraaleja niin masennus muka lähtee. Näinhän ei ole, jos ei ihmisellä ole puutosta elektrolyyteistä niin turhaan syö näitä ns lääkkeitä.
        Masennus on kamala olotila jota ihminen ei aina edes osaa selittää sanoin . Ja se joka sen on kokenut tietää että se on todella sairaus sanan varsinaisessa merkityksessä

        Kohonneet maksa-arvot on pieni juttu verratuna kun kuolee neurolepteihin.


      • Anonyymi

        Ne ongelmat diagnoosin tekoon on ainoastaa potilaalla , kun vielä tänäkin päivänä psyykkistä sairautta sanotaan että joku on hullu , siis niin takapajulla ollaan vielä Suomessa mitä tulee psykiatriaan . Uudet sukupolvet , tulevat aikanaan olemaan viisaita


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Ja se joka sen on kokenut tietää että se on todella sairaus sanan varsinaisessa merkityksessä"

        Olen kokenut sen olotilan ja kyseenalaistan silti että kyseessä on sairaus fysiologisesti siinä mielessä, miten sitä hoidetaan kuin syöpää kemoterapialla tai tulehdusta antibiooteilla tai diabetesta insuliinilla määräten SSRI-lääkitys sairauteen. Metaforisesti voi toki kutsua sitä sairaudeksi. Toki aivot voivat olla tietyssä loopissa näkemättä mitään parempaa kuin seiniä olisi vastassa joka puolella ja olo voi olla lamaantunut ja pää ei toimi, mutta edelleenkään en näe että kyseessä on sairaus siinä mielessä kuin syöpä tai keuhkoputkentulehdus ja etteikö tuosta olotilasta voi edetä spontaanisti kokemukseni olotilaan pää toimii, seinät alkaa kaatua, mahdollisuuksia voi alkaa näkyä ja olo voi olla vähemmän lamaantunut. Spontaania olon paranemista voi tukea esimerkiksi ihan yrittämällä parantaa olotilaansa huolehtimalla itsestään ja henkisistä tarpeista.

        Ja mikäs puutos keholla on SSRI-lääkkeistä ? Kemiallinen epätasapainoko ? :D

        Olenko suositellut jotain luonnonlääkkeitä? En tietääkseni. Kaikkea epämääräistä ihmisen kehittelemää sontaa kohtaan, on kyseessä SSRI-lääke tai luonnonlääke kohtaan kannattaa olla skeptinen.

        Toki jostakin lisäravinteista voi olla hyötyä johonkin oireisiin tai olotiloihin jos suunnilleen tietää mitä tekee, eikä vedä mitä sattuu ja ne voivat sopia hyvin terveelliseen elämään. Uskon paljon enemmän ravinnon vaikutukseen hyvinvointiin kuin minkään vitamiinipillerien.

        Oma masennuslääkkeeni on HYVIN KOKONAISVALTAINEN kehosta ja mielestä huolen pitäminen mitä ei voi palauttaa mihinkään yksittäiseen kemikaaliin tai jippoon sekä aina se että omien tunteiden kokeminen on sallittua. Kärsimyksen jälkeen voi olla kuin aurinko tulisi sateen jälkeen se olotila, osaa arvostaa parempia tunteita.

        Masennuslääkkeillä yrittää taas muuttaa omia tunteitaan ja olotilaansa väkisin pakottamalla reseptoreita toimimaan osittain summamutikassakin eri tavalla, mikä lähtökohtaisesti ei ole enää oma juttuni.

        Serotiinin vaikutusta tutkitaan koko ajan joka puolella maailmaa monissa maissa sanotaan että masennus on siksi että on heikot serotiini arvot, myös dopamiinia määrä jos on vähäinen niin sekin vie ihmisen masennuksiin . Että konstit on monet


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Serotiinin vaikutusta tutkitaan koko ajan joka puolella maailmaa monissa maissa sanotaan että masennus on siksi että on heikot serotiini arvot, myös dopamiinia määrä jos on vähäinen niin sekin vie ihmisen masennuksiin . Että konstit on monet

        Psykiatria ja psykiatrian dopamiinit ja serotoniinit. :D
        Serotoniiniteoria on kumottu tieteellisesti paikkaansapitämättömänä ei ole mitään todisteita että masennus johtuu alhaisesta serotoniinitasosta, serotoniinivajeesta ja lääkkeen toimintamekanismi tuskin liittyt edes serotoniiniin. Nykyään puhutaan BNDFstä, neuroplastisuudesta jne.

        Ai alhainen dopamiini? Joopa joo :D no sitten varmaan skitsofreenikot on saakelin masentuneita kun niiden dopamiinit salvataan neurolepteillä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatria ja psykiatrian dopamiinit ja serotoniinit. :D
        Serotoniiniteoria on kumottu tieteellisesti paikkaansapitämättömänä ei ole mitään todisteita että masennus johtuu alhaisesta serotoniinitasosta, serotoniinivajeesta ja lääkkeen toimintamekanismi tuskin liittyt edes serotoniiniin. Nykyään puhutaan BNDFstä, neuroplastisuudesta jne.

        Ai alhainen dopamiini? Joopa joo :D no sitten varmaan skitsofreenikot on saakelin masentuneita kun niiden dopamiinit salvataan neurolepteillä

        Lopputulos psykiatrian aineista on kemiallinen sekasotku aivoissa. Jos jotain pumpataan ylös, keho yrittää laskea pitoisuuksia esim vähentämällä reseptoreita. Liika määrä esim serotoniinia voisi johtaa jopa kuolemaan. Keho on viisas ja yrittää monesti kumota kemiallista sotkua. Loppupeleissä ihmisellä on todennäköisesti kemiallinen epätasapaino käytön loputtua. Niin huumeista, psykiatrian lääkkeistä sun muusta jotka usein pelailee serotoniinien ja dopamiinien kanssa.

        Terveellisiä keinoja on buustata mielihyvää. Auringonvalo, ystävät, eläimet, liikkuminen, kunnon aivoterveellinen suolistoa hoitava ruoka jne jne jne..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohonneet maksa-arvot on pieni juttu verratuna kun kuolee neurolepteihin.

        Neuroleptit on pikku juttu jos kuolee junaan, kaulakeinuun tai mitä näitä nyt onkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne ongelmat diagnoosin tekoon on ainoastaa potilaalla , kun vielä tänäkin päivänä psyykkistä sairautta sanotaan että joku on hullu , siis niin takapajulla ollaan vielä Suomessa mitä tulee psykiatriaan . Uudet sukupolvet , tulevat aikanaan olemaan viisaita

        Itseasiassa toivon että tulevat sukupolvet tulevat olemaan niin fiksuja, että
        a) kyseenalaistavat biologisen psykiatrian hallitsevaa mallia laajentaen ymmärrystä ihmisen pahoinvoinnin syistä ja sen hoitomalleista sitoutumatta niin vahvaan diagnoosikeskeisyyteen laajentaen samalla käsitystä mikä on normaalia ja näkevät psykiatriassa myös stigmatisoivan puolen
        b) vähentävät lääkeyhtiöiden valtaa ja vähentävät lääkeyhtiöiden vaikutusmahdollisuuksia esim lääketutkimuksiin
        c) muita hoitokeinoja tulee enemmän saataville ja valinnanvapaus kasvaa
        d) uskovat holistisempaan kokonaisvaltaisempaan hoitoon joka ei ole niin pillerikeskeistä ja jonain päivänä vielä kauhistellaan kuinka jollekin pakotettiin neuroleptejä mistä he sai liikehäiriöitä ja koki suurempaa kärsimystä kuin itse sairaudestaan ja jotka varasti joidenkin seksuaalisuuden ja osan ihmisyydestä pois ja lääketiede vaan ummisti silmiään ja yleisen edun nimissä määräsi lääkkeitä kuin viimeistä päivää ymmärtämättä edes mitä ongelmia ne voi potentiaalisesti pitemmällä aikavälillä tehdä kiinnostuen vain lyhyistä tuloksista. Ihmisten kroppaa vaan summamutikassa laajasti sotkettiin näillä kemikaaleilla määräten itä jo terveyskeskuslääkärivisiitillä pikaisesti pikkuisen testin perusteella lyhyellä ajalla.
        e) ja ymmärtävät tämän
        https://www.bps.org.uk/psychologist/un-report-points-power-imbalances


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Serotiinin vaikutusta tutkitaan koko ajan joka puolella maailmaa monissa maissa sanotaan että masennus on siksi että on heikot serotiini arvot, myös dopamiinia määrä jos on vähäinen niin sekin vie ihmisen masennuksiin . Että konstit on monet

        https://www.rapport.fi/jani-kaaro/miten-masennuksesta-leivottiin-kaikkien-aikojen-bisnes-b21bcf

        Tarina on kaikille tuttu: masennus johtuu kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Mielialalääkkeet auttavat, koska ne korjaavat tasapainon aivokemiassa. Viesti, jota amerikkalaisessa mediassa alettiin 1980-luvun alussa rummuttaa, oli suoraviivainen. Suomeen tarina saapui kymmenen vuotta myöhemmin. Mielenkiintoista on, että tieteellisessä kirjallisuudessa tarinalle ei koskaan ollut hyviä perusteita. Tarinan taustalla olivat suuret intressit, eikä ainoastaan lääketeollisuudella, sanovat professori Lisa Cosgrove ja tietokirjailija Robert Whitaker.

        Masennuksen serotoniiniteoria
        Käsitys, jonka mukaan monet mielenterveyden häiriöt saattaisivat johtua aivojen kemiallisesta epätasapainosta, palautuu 1950-luvulle. Ajatus mielenterveysongelmista aivotoiminnan häiriöinä on paljon vanhempi, mutta siitä kiinnostuttiin uudella tavalla 1950-luvulla, kun sekä ensimmäinen antipsykoottinen lääke, klooripromatsiini, että ensimmäiset mielialalääkkeet kehitettiin.
        Klooripromatsiinin kohdalla havaittiin, että se esti dopamiini-nimistä välittäjäainetta tarttumasta tiettyihin dopamiinireseptoreihin aivojen hermosolujen synapseissa. Tästä heräsi, melko loogisesti, ajatus jonka mukaan skitsofrenian oireet voisivat johtua liiallisesta dopamiiniaktiivisuudesta aivoissa. Tämän jälkeen tutkijoiden oli luontevaa kysyä, voisiko samanlainen mekanismi päteä myös joidenkin mielialalääkkeiden kohdalla. Ne estivät serotoniinia poistumasta normaalisti hermosolujen synapsiväleistä, minkä arveltiin lisäävän serotoniinin määrää aivoissa. Jos serotoniinin lisääntyminen aivoissa lievitti masennusta, ehkä masennus siis johtui serotoniinin vajeesta aivoissa?
        Teorioista oli kuitenkin pitkä matka niiden todistamiseen. Keskustelua välittäjäaineiden mahdollisesta roolista käytiin pitkään lähinnä akateemisen maailman sisällä. Yleiseen tietoisuuteen masennuksen kemiallisen epätasapainon teoria alkoi murtautua Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa, kun DSM-III, uusi versio amerikkalaisesta mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmästä, julkaistiin. Sanomalehdet haastattelivat psykiatreja, jotka kertoivat uudesta näkemyksestä, jolla mielenterveyden häiriöitä ehkä voitaisiin selittää: kysymys ei ehkä ollutkaan lapsuuden kokemuksista tai sopeutumisvaikeuksista uusiin elämäntilanteisiin, vaan moni mielenterveyden ongelma saattoikin palautua aivokemiaan. Jutuissa puhuttiin vallankumouksesta ja uudesta aikakaudesta mielenterveyden ongelmien hoidossa. Ilmassa oli toivoa, optimismia ja innostusta. Lääkeyhtiöiden mainoskampanjoissa korostettiin niin ikään masennuksen monoamiiniteoriaa – serotoniini kuuluu monoamiineiksi kutsuttuun välittäjäaineryhmään – jonka mukaan masennus voisi johtua välittäjäaineiden epätasapainosta aivoissa.
        Myös Yhdysvaltain Psykiatriyhdistys APA kampanjoi teorian puolesta. Suurelle yleisölle kerrottiin, että mielenterveysongelmat olivat “todellisia sairauksia”. APA:n puheenjohtaja Richard Harding muun muassa kirjoitti vuonna 2001 maallikkolukijoille suunnatussa artikkelissaan, että nykyisin tiedetään, että mielenterveyden häiriöt kuten masennus “ovat todellisia sairauksia, jotka johtuvat aivorakenteiden poikkeavuuksista ja aivokemian epätasapainotiloista”. Psykiatrian professori Nada Stotlant, josta myöhemmin tuli APA:n puheenjohtaja, kirjoitti että mielialalääkkeet “palauttavat aivokemian normaaliksi”.
        Kahden vuosikymmenen aktiivisen mediahuomion ja kampanjoinnin jälkeen viesti alkoi mennä perille. APA:n kyselytutkimuksessa vuonna 2005 todettiin, että 75 prosenttia amerikkalaisista uskoi, että mielenterveyden häiriöt johtuvat kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Tämä oli APA:n puheenjohtajan Steven Sharfsteinin mukaan “hyvä uutinen” yleisten käsitysten kannalta, kuten lehdistötiedotteessa kerrottiin. APA julkaisi samana vuonna myös oman esitteensä “Let’s Talk Facts About Depression”, jossa kerrottiin, että “mielialalääkkeitä voidaan määrätä kemiallisten epätasapainotilojen korjaamiseksi aivoissa”. Seuraavana vuonna tehdyssä kyselyssä viestin oli kuullut yhä useampi: jo 87 prosenttia amerikkalaisista uskoi skitsofrenian johtuvan kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Masennuksen kohdalla luku oli 80 prosenttia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.rapport.fi/jani-kaaro/miten-masennuksesta-leivottiin-kaikkien-aikojen-bisnes-b21bcf

        Tarina on kaikille tuttu: masennus johtuu kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Mielialalääkkeet auttavat, koska ne korjaavat tasapainon aivokemiassa. Viesti, jota amerikkalaisessa mediassa alettiin 1980-luvun alussa rummuttaa, oli suoraviivainen. Suomeen tarina saapui kymmenen vuotta myöhemmin. Mielenkiintoista on, että tieteellisessä kirjallisuudessa tarinalle ei koskaan ollut hyviä perusteita. Tarinan taustalla olivat suuret intressit, eikä ainoastaan lääketeollisuudella, sanovat professori Lisa Cosgrove ja tietokirjailija Robert Whitaker.

        Masennuksen serotoniiniteoria
        Käsitys, jonka mukaan monet mielenterveyden häiriöt saattaisivat johtua aivojen kemiallisesta epätasapainosta, palautuu 1950-luvulle. Ajatus mielenterveysongelmista aivotoiminnan häiriöinä on paljon vanhempi, mutta siitä kiinnostuttiin uudella tavalla 1950-luvulla, kun sekä ensimmäinen antipsykoottinen lääke, klooripromatsiini, että ensimmäiset mielialalääkkeet kehitettiin.
        Klooripromatsiinin kohdalla havaittiin, että se esti dopamiini-nimistä välittäjäainetta tarttumasta tiettyihin dopamiinireseptoreihin aivojen hermosolujen synapseissa. Tästä heräsi, melko loogisesti, ajatus jonka mukaan skitsofrenian oireet voisivat johtua liiallisesta dopamiiniaktiivisuudesta aivoissa. Tämän jälkeen tutkijoiden oli luontevaa kysyä, voisiko samanlainen mekanismi päteä myös joidenkin mielialalääkkeiden kohdalla. Ne estivät serotoniinia poistumasta normaalisti hermosolujen synapsiväleistä, minkä arveltiin lisäävän serotoniinin määrää aivoissa. Jos serotoniinin lisääntyminen aivoissa lievitti masennusta, ehkä masennus siis johtui serotoniinin vajeesta aivoissa?
        Teorioista oli kuitenkin pitkä matka niiden todistamiseen. Keskustelua välittäjäaineiden mahdollisesta roolista käytiin pitkään lähinnä akateemisen maailman sisällä. Yleiseen tietoisuuteen masennuksen kemiallisen epätasapainon teoria alkoi murtautua Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa, kun DSM-III, uusi versio amerikkalaisesta mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmästä, julkaistiin. Sanomalehdet haastattelivat psykiatreja, jotka kertoivat uudesta näkemyksestä, jolla mielenterveyden häiriöitä ehkä voitaisiin selittää: kysymys ei ehkä ollutkaan lapsuuden kokemuksista tai sopeutumisvaikeuksista uusiin elämäntilanteisiin, vaan moni mielenterveyden ongelma saattoikin palautua aivokemiaan. Jutuissa puhuttiin vallankumouksesta ja uudesta aikakaudesta mielenterveyden ongelmien hoidossa. Ilmassa oli toivoa, optimismia ja innostusta. Lääkeyhtiöiden mainoskampanjoissa korostettiin niin ikään masennuksen monoamiiniteoriaa – serotoniini kuuluu monoamiineiksi kutsuttuun välittäjäaineryhmään – jonka mukaan masennus voisi johtua välittäjäaineiden epätasapainosta aivoissa.
        Myös Yhdysvaltain Psykiatriyhdistys APA kampanjoi teorian puolesta. Suurelle yleisölle kerrottiin, että mielenterveysongelmat olivat “todellisia sairauksia”. APA:n puheenjohtaja Richard Harding muun muassa kirjoitti vuonna 2001 maallikkolukijoille suunnatussa artikkelissaan, että nykyisin tiedetään, että mielenterveyden häiriöt kuten masennus “ovat todellisia sairauksia, jotka johtuvat aivorakenteiden poikkeavuuksista ja aivokemian epätasapainotiloista”. Psykiatrian professori Nada Stotlant, josta myöhemmin tuli APA:n puheenjohtaja, kirjoitti että mielialalääkkeet “palauttavat aivokemian normaaliksi”.
        Kahden vuosikymmenen aktiivisen mediahuomion ja kampanjoinnin jälkeen viesti alkoi mennä perille. APA:n kyselytutkimuksessa vuonna 2005 todettiin, että 75 prosenttia amerikkalaisista uskoi, että mielenterveyden häiriöt johtuvat kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Tämä oli APA:n puheenjohtajan Steven Sharfsteinin mukaan “hyvä uutinen” yleisten käsitysten kannalta, kuten lehdistötiedotteessa kerrottiin. APA julkaisi samana vuonna myös oman esitteensä “Let’s Talk Facts About Depression”, jossa kerrottiin, että “mielialalääkkeitä voidaan määrätä kemiallisten epätasapainotilojen korjaamiseksi aivoissa”. Seuraavana vuonna tehdyssä kyselyssä viestin oli kuullut yhä useampi: jo 87 prosenttia amerikkalaisista uskoi skitsofrenian johtuvan kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Masennuksen kohdalla luku oli 80 prosenttia.

        Onko kemiallisen epätasapainon teoria totta?
        Näiden ammattikuntaintressien ja median otsikoiden taakse hautautui kuitenkin laajempi kysymys: oliko kemiallisen epätasapainon teoria totta? Löytyikö sen tueksi kovaa tieteellistä näyttöä? Kysymystä oli selvitetty laboratorioissa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa jo 1960-luvulta lähtien, ja sieltä käsin tilanne näytti kovin toisenlaiselta kuin median otsikoissa.
        Serotoniinin määrää aivoissa ei ole mahdollista mitata suoraan. Siksi ensimmäiset kokeet serotoniinivajeteorian testaamiseksi tehtiin epäsuorasti serotoniinin aineenvaihduntatuotteilla. Serotoniini hajoaa molekyyliksi nimeltä 5-HIAA, jota voidaan mitata selkäydinnesteestä. Ajatuksena oli, että jos masennuspotilailla on serotoniinivaje aivoissaan, heillä pitäisi olla vastaavasti myös vähemmän 5-HIAA:ta selkäydinnesteessään. Tätä mahdollisuutta tutkittiin useissa kokeissa 1960-luvun lopusta alkaen eri yliopistoissa, mutta eroja masennuspotilaiden ja terveiden verrokkien välillä ei löydetty.
        Tutkijoilla oli kuitenkin toinenkin keino testata teoriaa: vaikka serotoniinin tasoja ei ole mahdollista mitata ihmisiltä, niiden tasoon voidaan vaikuttaa kokeellisesti. Serotoniinitasojen romahduttaminen terveiltä koehenkilöiltä ei kuitenkaan vaikuttanut halutulla tavalla heidän mielialaansa, mikä sopi huonosti teoriaan serotoniinitasoista masennuksen syynä.
        1980-luvulla tutkijat keksivät kolmannen keinon testata masennuksen ja serotoniinivajeen mahdollista yhteyttä. Se perustui havaintoon, jonka mukaan 5-HIAA -tasot ihmisten välillä noudattivat normaalijakaumaa: joillakuilla 5-HIAA:ta oli selkäydinnesteessään vähän, toisilla paljon ja useimmilla jotakin siltä väliltä. Kenties olikin siis niin, että jos ihminen oli masentunut, ja hänen 5-HIAA-tasonsa olivat tämän lisäksi jakauman matalassa ääripäässä, juuri tämä henkilö saattaisi kuulua alajoukkoon, joka reagoisi erityisen hyvin mielialalääkkeisiin? Kun teoriaa testattiin kokeellisesti, sekään ei tuottanut toivottuja tuloksia. Sillä, miten eri ihmiset reagoivat mielialalääkkeisiin, ei ollut yhteyttä siihen, olivatko heidän 5-HIAA-tasonsa matalat vai korkeat.
        Kun fluoksetiini tuli markkinoille – Yhdysvalloissa kauppanimellä Prozac – se tarjosi tutkijoille vielä uuden mahdollisuuden testata serotoniinivajeteoriaa uudella lääkkeellä. Kokeita tehtiin, paljon, mutta mikään niistä ei tarjonnut vakuuttavaa näyttöä serotoniinivajeteorian puolesta. Vuonna 1999, yli 30 vuoden uutteran yrityksen jälkeen, APA:n omassa psykiatrian oppikirjassa todettiin, että monoamiiniteorialle serotoniinivajeen ja masennuksen yhteydestä ei ole löydetty tieteellistä vahvistusta. 2000-luvulle tultaessa yhä useammat tutkijat totesivat myös julkisuudessa, että tarina, jonka suuri yleisö oli kuullut jo monen vuosikymmenen ajan, ei pitänyt tieteellisesti paikkaansa. Usein kuultu johtopäätös olikin, että lääkkeen vaikutusmekanismi ei välttämättä kerro mitään sairauden alkusyystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuroleptit on pikku juttu jos kuolee junaan, kaulakeinuun tai mitä näitä nyt onkaan.

        Itse olen päättänyt ennemmin eliminoida itseni maan päältä kuin koskevani neurolepteihin enää mitkä ei minulle sovi, joten tuokaa ei pidä ihan paikkaansa. Ne haitat voi olla paljon pahempia kuin luulet jos esim saat pakkoliikkumista ynnä muuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.rapport.fi/jani-kaaro/miten-masennuksesta-leivottiin-kaikkien-aikojen-bisnes-b21bcf

        Tarina on kaikille tuttu: masennus johtuu kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Mielialalääkkeet auttavat, koska ne korjaavat tasapainon aivokemiassa. Viesti, jota amerikkalaisessa mediassa alettiin 1980-luvun alussa rummuttaa, oli suoraviivainen. Suomeen tarina saapui kymmenen vuotta myöhemmin. Mielenkiintoista on, että tieteellisessä kirjallisuudessa tarinalle ei koskaan ollut hyviä perusteita. Tarinan taustalla olivat suuret intressit, eikä ainoastaan lääketeollisuudella, sanovat professori Lisa Cosgrove ja tietokirjailija Robert Whitaker.

        Masennuksen serotoniiniteoria
        Käsitys, jonka mukaan monet mielenterveyden häiriöt saattaisivat johtua aivojen kemiallisesta epätasapainosta, palautuu 1950-luvulle. Ajatus mielenterveysongelmista aivotoiminnan häiriöinä on paljon vanhempi, mutta siitä kiinnostuttiin uudella tavalla 1950-luvulla, kun sekä ensimmäinen antipsykoottinen lääke, klooripromatsiini, että ensimmäiset mielialalääkkeet kehitettiin.
        Klooripromatsiinin kohdalla havaittiin, että se esti dopamiini-nimistä välittäjäainetta tarttumasta tiettyihin dopamiinireseptoreihin aivojen hermosolujen synapseissa. Tästä heräsi, melko loogisesti, ajatus jonka mukaan skitsofrenian oireet voisivat johtua liiallisesta dopamiiniaktiivisuudesta aivoissa. Tämän jälkeen tutkijoiden oli luontevaa kysyä, voisiko samanlainen mekanismi päteä myös joidenkin mielialalääkkeiden kohdalla. Ne estivät serotoniinia poistumasta normaalisti hermosolujen synapsiväleistä, minkä arveltiin lisäävän serotoniinin määrää aivoissa. Jos serotoniinin lisääntyminen aivoissa lievitti masennusta, ehkä masennus siis johtui serotoniinin vajeesta aivoissa?
        Teorioista oli kuitenkin pitkä matka niiden todistamiseen. Keskustelua välittäjäaineiden mahdollisesta roolista käytiin pitkään lähinnä akateemisen maailman sisällä. Yleiseen tietoisuuteen masennuksen kemiallisen epätasapainon teoria alkoi murtautua Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa, kun DSM-III, uusi versio amerikkalaisesta mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmästä, julkaistiin. Sanomalehdet haastattelivat psykiatreja, jotka kertoivat uudesta näkemyksestä, jolla mielenterveyden häiriöitä ehkä voitaisiin selittää: kysymys ei ehkä ollutkaan lapsuuden kokemuksista tai sopeutumisvaikeuksista uusiin elämäntilanteisiin, vaan moni mielenterveyden ongelma saattoikin palautua aivokemiaan. Jutuissa puhuttiin vallankumouksesta ja uudesta aikakaudesta mielenterveyden ongelmien hoidossa. Ilmassa oli toivoa, optimismia ja innostusta. Lääkeyhtiöiden mainoskampanjoissa korostettiin niin ikään masennuksen monoamiiniteoriaa – serotoniini kuuluu monoamiineiksi kutsuttuun välittäjäaineryhmään – jonka mukaan masennus voisi johtua välittäjäaineiden epätasapainosta aivoissa.
        Myös Yhdysvaltain Psykiatriyhdistys APA kampanjoi teorian puolesta. Suurelle yleisölle kerrottiin, että mielenterveysongelmat olivat “todellisia sairauksia”. APA:n puheenjohtaja Richard Harding muun muassa kirjoitti vuonna 2001 maallikkolukijoille suunnatussa artikkelissaan, että nykyisin tiedetään, että mielenterveyden häiriöt kuten masennus “ovat todellisia sairauksia, jotka johtuvat aivorakenteiden poikkeavuuksista ja aivokemian epätasapainotiloista”. Psykiatrian professori Nada Stotlant, josta myöhemmin tuli APA:n puheenjohtaja, kirjoitti että mielialalääkkeet “palauttavat aivokemian normaaliksi”.
        Kahden vuosikymmenen aktiivisen mediahuomion ja kampanjoinnin jälkeen viesti alkoi mennä perille. APA:n kyselytutkimuksessa vuonna 2005 todettiin, että 75 prosenttia amerikkalaisista uskoi, että mielenterveyden häiriöt johtuvat kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Tämä oli APA:n puheenjohtajan Steven Sharfsteinin mukaan “hyvä uutinen” yleisten käsitysten kannalta, kuten lehdistötiedotteessa kerrottiin. APA julkaisi samana vuonna myös oman esitteensä “Let’s Talk Facts About Depression”, jossa kerrottiin, että “mielialalääkkeitä voidaan määrätä kemiallisten epätasapainotilojen korjaamiseksi aivoissa”. Seuraavana vuonna tehdyssä kyselyssä viestin oli kuullut yhä useampi: jo 87 prosenttia amerikkalaisista uskoi skitsofrenian johtuvan kemiallisesta epätasapainosta aivoissa. Masennuksen kohdalla luku oli 80 prosenttia.

        Lääkeyhtiöillä oli kymmeniä vuosia sitten massiivisia kampanjoita joissa haluttiin nostattaa tietoisuutta masennuksesta jota kohdistettiin myös lääkäreihin. Esim Defeat Depression kampanja Iso-Britanniassa.
        Lääkeyhtiöt oli tehneet esim havainnointia jossa ihmiset piti masennislääkkeitä riippuvuutta aiheuttavina.n. 80 luvulla suhtautuminen bentsoihin oli muuttunut kriittisemmäksi koska havainnoitiin että ne aiheuttivat jo lääkärin määräämillä annoksilla vieroitusoireita ja riippuvuutta. Tämä varmasti vaikutti suhtautumiseen pillereihin yleensäkin.
        Lääkeyhtiöt halusi saada lääkärit sanomaan että masennuslääkkeet ei aiheuta riippuvuutta. Lääkeyhtiöt markkinoi aggressiivisesti kemiallinen epätasapainoteoriaa mainoksissa Usassa ja monessa lääkepaketissa luki että maaennuksen arvellaan johtuvan esim serotoniinitasojen alhaisuudesta. Teoriasta löytyy jäänteitä myös kun etsii ihan suomalaisilta sairaaloiden jne verkkosivustoilta. Ainoa ongelma on se mitä mainitsit kirjoituksessa, tämä teoria ei kestä tieteellistä tarkempaa tarkastelua. Masennukseen jota yritettiin tuoda esille henkisen pahoinvoinnin syyksi oli löydetty siis helppo pilleriratkaisu ja kemiallinen fiksauskeino. Eräässä dokkarissa (Panorama, BBC) oli tuotu asiakirjoja esille 90 luvulta missä eräs tunnettu lääkeyhtiö selvästi halusi toimintatavoissaan peitellä vieroitusoireita.

        Ihmiset monet kuuli lääkäreiltään kemiallinen epätasapainoa/serotoniiniteoriaa lääkkeiden käyttämisen syyksi. Juuri markkinointipuheiden mukaisesti: ne ei aiheura riippuvuutta, korjaavat serotoniinin alhaisuutta jne eikä mitään mainintaa vieroitusoireista. Vastuutonta, sanon minä.

        Uskon että tämä naivistisen yksinkertainen tapa hahmottaa ihmiselämän ongelmat on tehnyt paljon harmia ja johtanut massiiviseen määrään medikalisaatiota. Ihmiset menee tk-lääkärille joka määrää pillerit jonkun kyselyn ja hetken juttelun jälkeen ikäänkuin olisi tehokas ja hyvä ratkaisu liukuhihnamaisesti hoitaa ihmisten ongelmia heisän välittäjäaineitaan muokkaavilla (mukautumista) aiheuttavilla pillereillä. Moni ei saa mitään apua, ja puhutaan etenkin pitkän tähtäimen avusta, vaan pillerikoukkuja, haittoja ja syvää hämmennystä tunne-elämästään joka saattaa leikkaantua lääkityksellä ja estää esim tunneprosessointia ja vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiin ja itseymmärrykseen kun itseä ja tunne-elämäänsätarkistelee jonkun kemiallinen häiriö teorian ja masennuspotilas identiteetin kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopputulos psykiatrian aineista on kemiallinen sekasotku aivoissa. Jos jotain pumpataan ylös, keho yrittää laskea pitoisuuksia esim vähentämällä reseptoreita. Liika määrä esim serotoniinia voisi johtaa jopa kuolemaan. Keho on viisas ja yrittää monesti kumota kemiallista sotkua. Loppupeleissä ihmisellä on todennäköisesti kemiallinen epätasapaino käytön loputtua. Niin huumeista, psykiatrian lääkkeistä sun muusta jotka usein pelailee serotoniinien ja dopamiinien kanssa.

        Terveellisiä keinoja on buustata mielihyvää. Auringonvalo, ystävät, eläimet, liikkuminen, kunnon aivoterveellinen suolistoa hoitava ruoka jne jne jne..

        Millä ne serotoniini ja dopamiini mitataan ?
        Multa ei ole ainakaan koskaan sellaisia verikokeita otettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olen päättänyt ennemmin eliminoida itseni maan päältä kuin koskevani neurolepteihin enää mitkä ei minulle sovi, joten tuokaa ei pidä ihan paikkaansa. Ne haitat voi olla paljon pahempia kuin luulet jos esim saat pakkoliikkumista ynnä muuta.

        Olisiko sitten muka tarvetta neurolepteille ?
        Jos et halua niitä enää käyttää, niin tuskin kukaan pakottaa.
        Minäkin käytin lääkkeitä aikoinaan monet vuodet, nyt ollut jo vuosia ilman.
        On samanlaiset aatokset, etten niihin en halua enää edes koskea, mutta eipä ole ollut tarpeenkaan, ja tällä hetkellä tuntuu, ettei ihan heti tarvetta tulekaan.
        Ei lääkkeitä tarvitse turhaan käyttää, jos ei siihen ole mitään aihetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuroleptit on pikku juttu jos kuolee junaan, kaulakeinuun tai mitä näitä nyt onkaan.

        Siinäpä mättäät neurolepti myrkkyjä naamas niin paljon ku haluat.Omapa on asias.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä mättäät neurolepti myrkkyjä naamas niin paljon ku haluat.Omapa on asias.

        Mistä lähtien pakkoliikkeet, zombina olo toisin sanoen omasta tunne-elämästä irrallaan oleva zombiolo on pelastanut itsemurhalta. Se on kuin löisi jotain talikolla päähän estääkseen itsemurhan. Toki sillä voi estää mutta ei se ihmistä välttämättä auta. Jotkut toki tykkäävät vaikkapa sekakäytöstä mutta kaikki eivät tykkää olla huumattuna normaalista poikkeavassa olotilassa jossa aivojen ja hermoston normaaliin toimintaan on puututtu esim salpaamalla dopamiinia. Haitat voi olla pahimmillaan sitä että junan nokkakin näyttää houkuttelevalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä mättäät neurolepti myrkkyjä naamas niin paljon ku haluat.Omapa on asias.

        Tämän luulisi olevan itsestään selvyys. Siitäkin huolimatta tässä ketjussa taitaa olla helposti sen yli kaksisataa postausta missä suorasti tai epäsuorasti yritetään väittää etten näin saisi tehdä.

        Minunko siis piätisi luopuoa omasta itsemääräämisoikeudesta, vain sen takia, että jollain toisella ihmisellä ei ole sairaudentuntoa?

        Ei syytä huoleen, olen kyllä lääkkeeni syönyt, enkä siihen ole tältä foorumilta lupia kysellyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän luulisi olevan itsestään selvyys. Siitäkin huolimatta tässä ketjussa taitaa olla helposti sen yli kaksisataa postausta missä suorasti tai epäsuorasti yritetään väittää etten näin saisi tehdä.

        Minunko siis piätisi luopuoa omasta itsemääräämisoikeudesta, vain sen takia, että jollain toisella ihmisellä ei ole sairaudentuntoa?

        Ei syytä huoleen, olen kyllä lääkkeeni syönyt, enkä siihen ole tältä foorumilta lupia kysellyt.

        On jokaisen henkilökohtainen asia, kuinka suhtautua lääkkeisiin ja lääkityksiin.
        Jotkut niistä hyötyvät, jotkut eivät.
        Itse olin itsetuhoinen niin kauan, kun lääkkeitä käytin suurempia määriä. Kun lääkitykset loppuivat, loppui itsetuhoisuus heti perään.
        Johtuiko sitten siitä zombiemaisuudesta, ehkäpä.


    • Anonyymi

      Muodikkaasti demokraattisena jonka asian näkee kavallusepäilyistä esim eduskunnasta. Ja heti jäädään sairastaan.

    • Anonyymi

      Valuuttakrampista voi saada kuumettakin.

    • Anonyymi

      No on se masennus enemmän sairaus kuin alkoholismi,kukaan ei pakota kaatamaan kurkkuun viinaa,vaan se on heikkoa itseluottamusta.

      • Anonyymi

        Jos viinaa tekee mieli ennen kuin yhtäkään ryyppyä on ottanut niin,Kyllä sitä väkistenki jossakin vaiheessa retkahtaa.


      • Anonyymi

        ITseasiassa päihdelääketiede on ottanut valtavia harppauksia tässä viimeisen sanotaan kymmenen vuoden aikana. Päihde riippuvuuksiin liittyy muutakin kuin "tahdon puutetta." Suosittelen tutustumaan, mutta ehkä jossain muualla kuin tällä foorumilla.

        Tietenkin päihteiden lopettamisessa on se sama perus ajatus, kuin vaikka psykoosisairauksissa, että ihmisen itse täytyy tunnistaa tilanteensa, ja haluta parantua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ITseasiassa päihdelääketiede on ottanut valtavia harppauksia tässä viimeisen sanotaan kymmenen vuoden aikana. Päihde riippuvuuksiin liittyy muutakin kuin "tahdon puutetta." Suosittelen tutustumaan, mutta ehkä jossain muualla kuin tällä foorumilla.

        Tietenkin päihteiden lopettamisessa on se sama perus ajatus, kuin vaikka psykoosisairauksissa, että ihmisen itse täytyy tunnistaa tilanteensa, ja haluta parantua.

        Toipuneena sekakäyttäjänä voin sanoa, että on oikeasti kyse paljon muustakin kuin tahdosta.
        Pelkällä tahdon voimalla ei paranneta mitään, eikä ketään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toipuneena sekakäyttäjänä voin sanoa, että on oikeasti kyse paljon muustakin kuin tahdosta.
        Pelkällä tahdon voimalla ei paranneta mitään, eikä ketään.

        Psykoosisairauden (psykoottinen masennus) kokeneena joka kummasti yhdistyi lääkehaittoihin ja vieroitusoireisiin ja lähti pois kun lopetin lääkkeet en kokenut mitään halua parantua. Halusin kuolla siinä olossa koska en ollut koskaan kokenut sellaisia oloja mitä koin lääkkeiden seurauksena. En halunnut kuolla enää kun lääkehaitat selveni, tulin sekavuudesta pois ja olo ei ollut yhtä kidutusta ja pilleripöhnää.

        Ei siinä tarvittu mitään paranemisen halua vaan olon spontaani paraneminen, ja ihmisiä jotka välitti, turvallinen ympäristö (mikä ei ole osasto joka oli traumaattinen paikka) sekä pillereiden lopettaminen mitkä ei sopineet.

        Halu ponnistella tehdäkseen elämää paremmaksi tapahtui myöhemmin. Ajattelin että kuntoutan itseni psykiatrian myrkyistä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykoosisairauden (psykoottinen masennus) kokeneena joka kummasti yhdistyi lääkehaittoihin ja vieroitusoireisiin ja lähti pois kun lopetin lääkkeet en kokenut mitään halua parantua. Halusin kuolla siinä olossa koska en ollut koskaan kokenut sellaisia oloja mitä koin lääkkeiden seurauksena. En halunnut kuolla enää kun lääkehaitat selveni, tulin sekavuudesta pois ja olo ei ollut yhtä kidutusta ja pilleripöhnää.

        Ei siinä tarvittu mitään paranemisen halua vaan olon spontaani paraneminen, ja ihmisiä jotka välitti, turvallinen ympäristö (mikä ei ole osasto joka oli traumaattinen paikka) sekä pillereiden lopettaminen mitkä ei sopineet.

        Halu ponnistella tehdäkseen elämää paremmaksi tapahtui myöhemmin. Ajattelin että kuntoutan itseni psykiatrian myrkyistä

        Ja käsittelen päänsisäisen shitin. Sairaudentunnollinen en ole ollut mikä lienee pelastuksenikin koska uskon että ei kannata alkaa itsensä näkemään diagnoosien kautta nähden itsensä sairaana vaan ihmisenä ymmärtäväisesti. Osaan kyllä kuin normaali ihminen reflektoida tilannetta eri näkökulmista, myös ajatuksiani kyseenalaistaen.

        Kriittisyys pelasti minut. Ei psykiatriasta avun kritiikittä ottaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ITseasiassa päihdelääketiede on ottanut valtavia harppauksia tässä viimeisen sanotaan kymmenen vuoden aikana. Päihde riippuvuuksiin liittyy muutakin kuin "tahdon puutetta." Suosittelen tutustumaan, mutta ehkä jossain muualla kuin tällä foorumilla.

        Tietenkin päihteiden lopettamisessa on se sama perus ajatus, kuin vaikka psykoosisairauksissa, että ihmisen itse täytyy tunnistaa tilanteensa, ja haluta parantua.

        Psykoosissa on juuri se ongelma, kun ihminen on syvässä psykoosissa, hän ei tunnista omaa tilaansa, eli ei siinä paljon pysty miettimään parantumista, ainakaan omilla aivoillaan.
        Ei ole ihan verrattavissa päihteiden lopettamiseen.
        Toki ongelmainen päihteiden käyttäjäkin voi olla psykoosissa, jolloin on tuplasti hoidettavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja käsittelen päänsisäisen shitin. Sairaudentunnollinen en ole ollut mikä lienee pelastuksenikin koska uskon että ei kannata alkaa itsensä näkemään diagnoosien kautta nähden itsensä sairaana vaan ihmisenä ymmärtäväisesti. Osaan kyllä kuin normaali ihminen reflektoida tilannetta eri näkökulmista, myös ajatuksiani kyseenalaistaen.

        Kriittisyys pelasti minut. Ei psykiatriasta avun kritiikittä ottaminen.

        Pään ongelmissa, psyykkisissä ongelmissa, onkin tärkeää se pään sisäisen shitin käsittely, ja sitähän ei voi kukaan muu tehdä toisen puolesta. Apukeinoja voi muilta saada, mutta käsittely on suoritettava ihan itse.
        Eikä kaikilla ole sitä käsittelytaitoa, sen takia psyykkisiä ongelmia voikin olla hankala hoitaa.
        Mitä paremmin käsittelyn osaa, sen parempi voi olla olo.


    • Anonyymi

      Se taitaa ylipäätään olla määrittelykysymys, mikä on sairaus ja mikä ei. Voin kertoa ettei masennus ole ainakaan mikään normaali mielentila. Mietin juuri tänään, että masennus muistuttaa jollakin tavalla humalatilaa, vaikka ei tietenkään joka suhteessa.

    • Anonyymi

      Onko Petteri Orpo heikkojen sortaja?

      Aivan varmasti on vastaus kumpaankin kysymykseen

    • Anonyymi

      Naurattais taas jos ei itkettäis.

      Täällä ne “skitsofreenikot” selittää, että masennus ei saa olla sairaus, koska siinä on vaarana, että vakavaan mielenterveydenhäiriöön voi joutua ottamaan lääkkeitä.

      Sitten heti, kun nämä samat ihmiset saavat sen skitsofrenia diagnoosin, väittäävät he kirkkain silmin sairastavansa vain masennusta, kun se on niin luonnollinen reaktio siihen ettei maailma lähde mukaan omiin ajatusvääristymiin. Tämä masennus on tietenkin niin paljon pahempaa, kuin vaka masennus, kun siihen ei saanut käyttää niitä lääkkeitä, TMS hoidosta puhumattakaan.

      • Anonyymi

        Mitkä skitsofreenikot? Ei minulla ole mitään skitsofreniadiagnoosia. Saattaisi kyllä olla jos olisin jatkanut psykiatrian lääkekoktailien syömistä vaikka mitä diagnooseja koska psykiatria tykkää tulkita haittoja mt-ongelmona.

        Vaikka pitäisi masennusta sairautena, voi myös kritisoida tapaa miten psykiatria hoitaa sitä ja lähestyy ilmiötä.


      • Anonyymi

        Usein juuri tuohon joutuu lääkäri selittelemään syitä ja seurauskia, vaan kun mitä iäkkäämpi ihminen sitä huonommin otetaan tietoa vastaan.
        Selitellään ja painetaan villasella asioita mitkä pitäisi nykyaikana olla niin tavallisia, ja sanotaan
        ” en ole mikään hullu” siis potilaalla on oma käsityksensä mitä psyykkinen sairaus on, usein hyvin väärä käsitys, ja jos lääkäri yrittää selittää että hän tarvitsee jotain lääkettä niinqlakaa meluamaan ettei hän mikään hullu ole jos lääkäri niin luulee. Tämä potilas ryhmä on se vaikein joten kun otetaan asiat asioina eikä selitellä miten hyvin voi ilman lääkkeitä niin saa vaan toivoa että sitä hyvinvointia kestää kauan, yleensä noin vuoden verran kunnes alkaa taas oireilemaan , ja taas uusi hoito yritys . Puhumattakaan että kun ehdotetaan psykologilla käyntiä niin taas
        Saa kuulla että” luuleeko lääkäri että olen hullu jotenkin ” joten helposti hoidettavat sairaudet tulevat vaikeiksi kun kieltäydytään hoidosta . Joten lääkärillä pitää olla aikaa muillekkin potilaille se kun näille oman sairautensa kieltäjille


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usein juuri tuohon joutuu lääkäri selittelemään syitä ja seurauskia, vaan kun mitä iäkkäämpi ihminen sitä huonommin otetaan tietoa vastaan.
        Selitellään ja painetaan villasella asioita mitkä pitäisi nykyaikana olla niin tavallisia, ja sanotaan
        ” en ole mikään hullu” siis potilaalla on oma käsityksensä mitä psyykkinen sairaus on, usein hyvin väärä käsitys, ja jos lääkäri yrittää selittää että hän tarvitsee jotain lääkettä niinqlakaa meluamaan ettei hän mikään hullu ole jos lääkäri niin luulee. Tämä potilas ryhmä on se vaikein joten kun otetaan asiat asioina eikä selitellä miten hyvin voi ilman lääkkeitä niin saa vaan toivoa että sitä hyvinvointia kestää kauan, yleensä noin vuoden verran kunnes alkaa taas oireilemaan , ja taas uusi hoito yritys . Puhumattakaan että kun ehdotetaan psykologilla käyntiä niin taas
        Saa kuulla että” luuleeko lääkäri että olen hullu jotenkin ” joten helposti hoidettavat sairaudet tulevat vaikeiksi kun kieltäydytään hoidosta . Joten lääkärillä pitää olla aikaa muillekkin potilaille se kun näille oman sairautensa kieltäjille

        Se on terve merkki että suhtautuu varauksella psykiatrien höpinöihin. Ne merkinnät säilyy lähes ikuisesti järjestelmissä, niistä voi olla haittaa eri elämäntilanteissa (myös virheelliset diagnoosit voi jäädä järjestelmään vaikka joku psykiatri olisi kumonnut jotain), psykiatria itse myös tekee stigmaa leimatessaan kaikenlaista kärsimystä sairaudeksi ja medikalisoidessaan sen vaikka ovat niin muka aina kumoamassa stigmoja. Saadakseen apua pitää tulla leimatuksi.
        Sana skitsofrenia kuulostaa jo lähtökohtaisesti hullulta. Auttaako tuo diagnoosi sinua esim saamaan normaalia kunnioittavaa kohtelua? Ei, se voi jo lähtökohtaisesti lisätä stigmaa ja varauksellisuutta sinua kohtaan yrittäen tiivistää koko ihmisyytesi johonkin boksiin.
        Ja ei, en omista skitsofreniadiagnoosia enkä mitään sinne päinkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usein juuri tuohon joutuu lääkäri selittelemään syitä ja seurauskia, vaan kun mitä iäkkäämpi ihminen sitä huonommin otetaan tietoa vastaan.
        Selitellään ja painetaan villasella asioita mitkä pitäisi nykyaikana olla niin tavallisia, ja sanotaan
        ” en ole mikään hullu” siis potilaalla on oma käsityksensä mitä psyykkinen sairaus on, usein hyvin väärä käsitys, ja jos lääkäri yrittää selittää että hän tarvitsee jotain lääkettä niinqlakaa meluamaan ettei hän mikään hullu ole jos lääkäri niin luulee. Tämä potilas ryhmä on se vaikein joten kun otetaan asiat asioina eikä selitellä miten hyvin voi ilman lääkkeitä niin saa vaan toivoa että sitä hyvinvointia kestää kauan, yleensä noin vuoden verran kunnes alkaa taas oireilemaan , ja taas uusi hoito yritys . Puhumattakaan että kun ehdotetaan psykologilla käyntiä niin taas
        Saa kuulla että” luuleeko lääkäri että olen hullu jotenkin ” joten helposti hoidettavat sairaudet tulevat vaikeiksi kun kieltäydytään hoidosta . Joten lääkärillä pitää olla aikaa muillekkin potilaille se kun näille oman sairautensa kieltäjille

        Terve ihminen ei väitä " en minä ole hullu ".
        Silloin alkaa selvittely, onko mahdollisesti jokin pielessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on terve merkki että suhtautuu varauksella psykiatrien höpinöihin. Ne merkinnät säilyy lähes ikuisesti järjestelmissä, niistä voi olla haittaa eri elämäntilanteissa (myös virheelliset diagnoosit voi jäädä järjestelmään vaikka joku psykiatri olisi kumonnut jotain), psykiatria itse myös tekee stigmaa leimatessaan kaikenlaista kärsimystä sairaudeksi ja medikalisoidessaan sen vaikka ovat niin muka aina kumoamassa stigmoja. Saadakseen apua pitää tulla leimatuksi.
        Sana skitsofrenia kuulostaa jo lähtökohtaisesti hullulta. Auttaako tuo diagnoosi sinua esim saamaan normaalia kunnioittavaa kohtelua? Ei, se voi jo lähtökohtaisesti lisätä stigmaa ja varauksellisuutta sinua kohtaan yrittäen tiivistää koko ihmisyytesi johonkin boksiin.
        Ja ei, en omista skitsofreniadiagnoosia enkä mitään sinne päinkään.

        Miksi " säilyy lähes ikuisesti " ?
        Kun ne säilyy ikuisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terve ihminen ei väitä " en minä ole hullu ".
        Silloin alkaa selvittely, onko mahdollisesti jokin pielessä.

        Kuulostaa kyllä siltä että toivottavasti en ole hoidokkinasi jos tulee hullun leima jos sanoo en ole hullu :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa kyllä siltä että toivottavasti en ole hoidokkinasi jos tulee hullun leima jos sanoo en ole hullu :D

        Ei pelkoa, et voi olla hoidokkini, kun olen itsekin aikoinani sellainen ollut.
        Tosin myönsin " hulluuteni ", mutta se ei auttanut millään tavalla.
        Vasta sitten kun tunnistin " hulluuteni ", aloin oppia sitä hoitamaan.


    • Anonyymi

      Onko mielialan lasku normaali reaktio siihen, että asiat eivät suju, kysyy aloittaja.

      Äärimmäisen harvan elämässä asiat sujuvat aina itsestään. Yleensä asoidensa eteen joutuu tekemään töitä, joskus paljonkin ja aina. Ihmisen pitää virkeänä, kun ponnistelee tavoitteidensa eteen.

      Toki jokaisella mieliala vaihtee. Se kuuluu elämään. Mieli matalalla ei ole masennusta! Masennus on eri asia ja tekee ihmisen toimintakyvyttömäksi. Masennus sairaus, mielialan vaihtelu ei.

      Kun asiat eivät suju, vaikka kaikkensa yrittää, v*tuttaahan se! Ohimenevästi. Silloin on yritettävä uudelleen tai tarkistettava ja korjattava suunnitelmaa. Tämä on normaalia, sitä sattuu jokaiselle.

    • Anonyymi

      Minä olin kerran vuoden verran niin ahdistunut että elämä meni kuin sumussa. Puhdasta helvettiä. Mutta en pidä masennusta sairautena vaan mielentilana. Minulla oli syyni masennukseeni. Elämäntilanne oli sekava. Aloin toipua kun jäin sairaslomalle ja sen jälkeen vaihdoin työtä.

      • Anonyymi

        Et pidä masennusta sairautena?mutta jäit kuiteski sairauslomalle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et pidä masennusta sairautena?mutta jäit kuiteski sairauslomalle?

        Kiinnitin huomioni samaan kohtaan.
        Sairauslomaa varten on oltava sairas, mielentila ei riitä sairausloman aiheeksi.
        Mutta silti hyvä, että tuolla kirjoittajalla asiat menivät loppujen lopuksi hyvin, ja toipui vaivastaan.


      • Anonyymi

        Mielentila joka ei ole mitenkään tervettä. Kova masennus ja ahdistus ovat sairaus, siitä saa sairaus lomaa lääkäriltä .samoin kun menetät vaikka toinen jakaisi niin sinä tunnet särkyä siinä vaikka sitä ei enää ole edes paikoillaan. Miten sen sitten selität onko sekin tunnetila. Siis masennus on hermoston sairas tila.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielentila joka ei ole mitenkään tervettä. Kova masennus ja ahdistus ovat sairaus, siitä saa sairaus lomaa lääkäriltä .samoin kun menetät vaikka toinen jakaisi niin sinä tunnet särkyä siinä vaikka sitä ei enää ole edes paikoillaan. Miten sen sitten selität onko sekin tunnetila. Siis masennus on hermoston sairas tila.

        Jos on jotain fyysistä vaivaa niin ei tule välttämättä mitään sairauslomaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on jotain fyysistä vaivaa niin ei tule välttämättä mitään sairauslomaa.

        Saikohan homotukseen joskus sairaslomaa?


      • Anonyymi

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Mielenterveyden "hoitaminen" on nykyään yhtä hähmäistä kuin lääketiede oli keskiajalla: potilas saattoi parantua lääkärien hoidoista huolimatta.

    • Anonyymi

      Onko iloisuus sairaus?pitääkö mennä hoitoon?
      Kun suomessa on vallassa sairas psykiatrinen teloitus masentuneita ihmisiä kohtaan.
      Masennus on tunnetila kuin ilo.
      Ollaanko me tosiaan näin saatanan tyhmiä, että pilaamme elämämme uskomalla näitä lääketeollisuuden markkinamiehiä, kirjekurssihönöjä jotka pitää itseään lääkäreinä vaikka eivät sitä ole, eikä heistä koskaan lääkäreitä tule.
      Koska lääkärin pitää olla viisas.

      • Anonyymi

        Siis jos olet iloinen , niin on niitäkin tapauksia kunminen naureskelee koko päivän töissään taukoamatta ja sekin on silloin eräs muoto skitsofreniasta , joten liika on aina likaa . Niin että miten väität niin psyykkiset sairaudet ovat juuri juuri sairauksia
        Sitten huomaan ettei sinulle ole mitään ideaa selittää . Et ymmärrä . Joten usko miten haluat .
        Sinulaisesi on juuri tyyppi esimerkki ihmisestä jolla omat luulot lääkäreistä on jotenkin menneet sinulle tosiksi ennakkoluuloista hypännyt luulotaudiksi mitä tulee lääketieteeseen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis jos olet iloinen , niin on niitäkin tapauksia kunminen naureskelee koko päivän töissään taukoamatta ja sekin on silloin eräs muoto skitsofreniasta , joten liika on aina likaa . Niin että miten väität niin psyykkiset sairaudet ovat juuri juuri sairauksia
        Sitten huomaan ettei sinulle ole mitään ideaa selittää . Et ymmärrä . Joten usko miten haluat .
        Sinulaisesi on juuri tyyppi esimerkki ihmisestä jolla omat luulot lääkäreistä on jotenkin menneet sinulle tosiksi ennakkoluuloista hypännyt luulotaudiksi mitä tulee lääketieteeseen

        Olisikin työ jossa naurattaisi päivät pitkät!

        Melkoisen monimuotoinen sairaus tuo skitsofrenia, yksi muoto se että vain naurattaa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisikin työ jossa naurattaisi päivät pitkät!

        Melkoisen monimuotoinen sairaus tuo skitsofrenia, yksi muoto se että vain naurattaa!

        On yksi työ, jossa saa, ja täytyykin nauraa.
        Se on naurujooga-ohjaaja. Jonkin sortin terapiamuoto sekin, siis naurujooga.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisikin työ jossa naurattaisi päivät pitkät!

        Melkoisen monimuotoinen sairaus tuo skitsofrenia, yksi muoto se että vain naurattaa!

        Jos vaan naurattaa niin kuulostaa enempi manialta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos vaan naurattaa niin kuulostaa enempi manialta.

        Sama tuli mieleen, maniaan viittaa.


    • Anonyymi

      Psykiatrit ovat tappaneet psyykenlääkkeillään jo yli puoli miljoonaa ihmistä maailmassa.
      Tämä on tilastoitua tietoa.

      • Anonyymi

        Psykiatrikin on tappanut muijansa.


      • Anonyymi

        Valitettavasti jotkut tappavat itsensä psykiatrien kirjoittamilla lääkkeillä.
        Eivät psykiatrit sitä tee, vain edesauttavat pikkuisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavasti jotkut tappavat itsensä psykiatrien kirjoittamilla lääkkeillä.
        Eivät psykiatrit sitä tee, vain edesauttavat pikkuisen.

        Kielletään samalla junat sillat ja köydetkin, vain sen takia että niitäkin voi käyttää väärin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielletään samalla junat sillat ja köydetkin, vain sen takia että niitäkin voi käyttää väärin.

        Itsetuhoinen ihminen keksii keinot vahingoittaakseen itseään, vaikka kaikki mahdollinen ja mahdoton kiellettäisiin.


    • Anonyymi

      Ihmisen taakka on tietoisuus. Ja traagista on se että ihminen sananmukaisesti pannaan tänne olemaan tietoinen. Se on bingo jossa on olematon mahdollisuus tulla valituksi ja tämä voitto on sitten se suurin häviö. Tietoinen elämä on kuin huono kepponen, sairas pila ja murhenäytelmä. Olenkohan minä sitten masentunut tai peräti hullu enkä itse sitä tajua, huh huh. Minusta saisi paljon tienestiä joku mielitohtori. Mutta sen tajuan että en tarvitse diagnoosia enkä mitään hoitoa tähän normaaliin olotilaani. Jos iloisuutta alkaa ilmenemään niin sitten on syytä olla huolissaan.....

      • Anonyymi

        Miten jonkun eksistentiaalisen angstin, tietoisuuden tuskan saa poistettua? Se ei tosiaan lähde niin kauan kun on tietoinen kaikesta joillakin ihmisillä. Kärsimys on osa elämää. Resilienssi kasvaa kärsimyksiä koettuaan vaikkakin joskus joku trauma voi rikkoa niin että siitä ei tavallaan ihan samanlaisena selviä. Vaikeudet ei aina vahvista, traumaattiset kokemukset jää muistijäljiksi alitajuntaan ja kehoon ja hermostoon jotka pulppuavat alitajunnasta.

        Tuska voi kadota jos oppii näkemään asioita eri perspektiivistä, hyväksyy ja on tietoisesti läsnä lähtemättä asioihin ja tunteisiin liikaa mukaan. Hyväksyy kärsimyksen osana elämää, ja hyväksyy menetykset sun muut. Tuska erilaisista pahoista kokemuksista myös laimenee ajan myötä.

        Toisilla tuska voi olla suurempaa jos elämä vain tuntuu liian pahalta. Onko se sitten sairasta reagoida esim kärsimykseen näin jos sitä on jatkuvasti, toistuvasti ja elämä koettelee paljon?

        Toimintakyvyttömyys yhteiskunnassa on kuin synti, koska jos ei tee mitä muutkin, on sairas. Ja vaikka tekisikin ja ei ole riittävän onnellinen ja ei oikeasti haluaisi elää, on sairas. Pitää olla yhteiskunnassa työjuhta joka tuottaa turhaa rojua maailmaan missä on jo liikaa rojua ja kaikkea. Tarkoituksettomuus ja järjettömyys ja merkityksettömyys elämässä lienee kanssa yksi syy masennuksen kokemukselle.

        Masennuksen tasolla tuska on ihan omaa luokkaansa, tai lamaannuttaa täysin mutta siitäkin voi päästä eteenpäin ilman pillereillä itsensä huumaamista, koska pillerit ei hoida eksistentiaalisia ongelmia, luonnetta, herkkyyttä (toki ne voi herkkyydestä leikata ison palasen pois jos tunne-elämä lamautuu).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten jonkun eksistentiaalisen angstin, tietoisuuden tuskan saa poistettua? Se ei tosiaan lähde niin kauan kun on tietoinen kaikesta joillakin ihmisillä. Kärsimys on osa elämää. Resilienssi kasvaa kärsimyksiä koettuaan vaikkakin joskus joku trauma voi rikkoa niin että siitä ei tavallaan ihan samanlaisena selviä. Vaikeudet ei aina vahvista, traumaattiset kokemukset jää muistijäljiksi alitajuntaan ja kehoon ja hermostoon jotka pulppuavat alitajunnasta.

        Tuska voi kadota jos oppii näkemään asioita eri perspektiivistä, hyväksyy ja on tietoisesti läsnä lähtemättä asioihin ja tunteisiin liikaa mukaan. Hyväksyy kärsimyksen osana elämää, ja hyväksyy menetykset sun muut. Tuska erilaisista pahoista kokemuksista myös laimenee ajan myötä.

        Toisilla tuska voi olla suurempaa jos elämä vain tuntuu liian pahalta. Onko se sitten sairasta reagoida esim kärsimykseen näin jos sitä on jatkuvasti, toistuvasti ja elämä koettelee paljon?

        Toimintakyvyttömyys yhteiskunnassa on kuin synti, koska jos ei tee mitä muutkin, on sairas. Ja vaikka tekisikin ja ei ole riittävän onnellinen ja ei oikeasti haluaisi elää, on sairas. Pitää olla yhteiskunnassa työjuhta joka tuottaa turhaa rojua maailmaan missä on jo liikaa rojua ja kaikkea. Tarkoituksettomuus ja järjettömyys ja merkityksettömyys elämässä lienee kanssa yksi syy masennuksen kokemukselle.

        Masennuksen tasolla tuska on ihan omaa luokkaansa, tai lamaannuttaa täysin mutta siitäkin voi päästä eteenpäin ilman pillereillä itsensä huumaamista, koska pillerit ei hoida eksistentiaalisia ongelmia, luonnetta, herkkyyttä (toki ne voi herkkyydestä leikata ison palasen pois jos tunne-elämä lamautuu).

        Miksi pitäisi tehdä kuten muut ?
        Se, että on oma itsensä, ja tekee sen mihin kykenee, riittää pitämään oman mielen itseään kohtaan hyvänä.
        Usein ongelmana taitaa olla, se, kun ajatellaan, etten ole tarpeeksi hyvä, taitava, jne..
        Aliarvioidaan itsemme, ei arvosteta itseämme.
        Emme riitä edes itsellemme, niin miten voisimme riittää muille ?
        Ja onko pakko riittää muille, muiden tarpeita varten ?

        Toisiin vertaileminenkin on ihan hyvä asia, mutta siitä ei ole hyvä tehdä itselleen ongelmaa.
        Joillain menee paremmin kuin itsellä, joillain on jotain enemmän, jotkut osaa jotain enemmän, jotkut ovat taitavampia, rikkaampia, kauniimpia, jne.
        Mutta mitä sitten ?
        Masentuu väkisinkin, jos ei ole itseensä ja elämäänsä tyytyväinen.

        Keskittyy asioihin, jotka ovat hyvin, ei siihen mitkä eivät ole hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitäisi tehdä kuten muut ?
        Se, että on oma itsensä, ja tekee sen mihin kykenee, riittää pitämään oman mielen itseään kohtaan hyvänä.
        Usein ongelmana taitaa olla, se, kun ajatellaan, etten ole tarpeeksi hyvä, taitava, jne..
        Aliarvioidaan itsemme, ei arvosteta itseämme.
        Emme riitä edes itsellemme, niin miten voisimme riittää muille ?
        Ja onko pakko riittää muille, muiden tarpeita varten ?

        Toisiin vertaileminenkin on ihan hyvä asia, mutta siitä ei ole hyvä tehdä itselleen ongelmaa.
        Joillain menee paremmin kuin itsellä, joillain on jotain enemmän, jotkut osaa jotain enemmän, jotkut ovat taitavampia, rikkaampia, kauniimpia, jne.
        Mutta mitä sitten ?
        Masentuu väkisinkin, jos ei ole itseensä ja elämäänsä tyytyväinen.

        Keskittyy asioihin, jotka ovat hyvin, ei siihen mitkä eivät ole hyvin.

        Toiselle pelkkä olemassaolo voi olla kuormite. Helpompi olisi olla olematta olemassa kuin olla täällä päivästä toiseen kohtaamassa elämään kuuluvia puolia mistä monet on kärsimystä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toiselle pelkkä olemassaolo voi olla kuormite. Helpompi olisi olla olematta olemassa kuin olla täällä päivästä toiseen kohtaamassa elämään kuuluvia puolia mistä monet on kärsimystä

        " Mistä monet on kärsimystä"
        Tuohan kertoo sen, että kuitenkaan kaikki ei ole pelkkää kärsimystä.
        Yritä keskittyä niihin asioihin, jotka eivät aiheuta kärsimystä.


    • Anonyymi

      Se on sairasta että kärsii.
      Se on sairasta jos ei ole terve ja normaali.
      Se on sairasta että on väärä seksuaaliselta suuntautumiseltaan. Ainakin ennen oli.
      Se on sairasta että tekee pahoja tekoja jotka on eettisesti väärin. Toisaalta ei aina ole jolloin joutuu vankilaan.
      Se on sairasta että ei käy töissä ja elätä itseään ja ole tuottava yhteiskunnan jäsen. Toisaalta voi olla vain laiska.
      Se on sairasta että jutuissa ei ole päätä eikä häntää ja on paranoidi.
      Se on sairasta että kuulee ääniä.
      Se on sairasta että on liian iloinen ja vauhdikas.
      Se on sairasta että on liian alakuloinen.
      Sairasta on olla liian vähän hillitty
      Se on sairasta että on liikaa. Se on sairasta että on liian vähän tietyissä asioissa.
      Se on sairasta että ei ole kuin muut.
      Se on sairasta että persoonallisuus on vääränlainen.
      Se on sairasta olla kuormite muille.

      Pitää olla terve ja tasapainoinen
      Pitää olla tuottava ja normaali
      Pitää olla oikea seksuaaliselta suuntautumiselta (ainakin ennen)
      Terve osaa käyttää logiikkaa eikä juttele mitä sattuu
      Terve ei ole paranoidi
      Terve ei tee pahoja tekoja. Tai joskus voi tehdä, mutta tekee ne terveellä tavalla, ei se kuitenkaan varmasti terve ole silloin kuitenkaan
      Terve elättää itsensä. Terve voi olla laiskakin.
      Terve ei kuule ääniä.
      Terve ei ole liian vauhdikas eikä liian alakuloinen ja lamaantunut.
      Terve on hillitty kun tarvitaan ja tietää sosiaaliset säännöt milloin ei tarvi olla hillitty
      Terve on kuin muut. Käyttäytyy oikein
      Terve ei ole liikaa
      Terveen persoona on terve
      Terve ei ole kuormite.

      • Anonyymi

        Terveempi on, kun ei analysoi itseään liikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terveempi on, kun ei analysoi itseään liikaa.

        Terve ei ajattele liikaa mutta ei liian vähänkään


    • Anonyymi

      Näen sen ehdottomasti sairautena, ainakin miten minulle tullut. Olin reipas ja normaalisti vaikeuksiin yms suhtautuva persoona. Sitten yhtäkkiä kaikki romahti ilman mitään ärsykettä. Apua en ole saanut pyynnöistäni huolimatta, vain diagnoosi on annettu. Sinnittelen, mutta jokainen päivä on vaikea selvitä. Aivot kertoo kyllä mitä tehdä, mutta keho ei tottele.

      • Anonyymi

        Tapahtuiko jotain? Taloudellisia ongelmia, merkittävää ja kuormitusta stressiä jonka seurauksena tipahdit ylivireydestä alivireyteen,menetyksiä, elämänmuutoksia,yksinäisyyttä,terveysongelmia, ero, muita vastoinkäymisiä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapahtuiko jotain? Taloudellisia ongelmia, merkittävää ja kuormitusta stressiä jonka seurauksena tipahdit ylivireydestä alivireyteen,menetyksiä, elämänmuutoksia,yksinäisyyttä,terveysongelmia, ero, muita vastoinkäymisiä?

        "Sitten yhtäkkiä kaikki romahti ilman mitään ärsykettä. "


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sitten yhtäkkiä kaikki romahti ilman mitään ärsykettä. "

        Minä uskon että näissäkin tilanteissa kun joku ihminen sanoo että asiat muka romahtaa ilman ärsykettä niin joku ärsyke on siltikin olemassa. Se voi olla myös menneisyyden traumatisoituminen, luonteenpiirre jonka takia ajaa kohti karikkoa (esim vaativuus) jne. Varmasti kun aletaan penkomaan on joku ärsyke vaikka joidenkin mielestä he nyt vain sairastuvat biologiseen sairauteen nimeltä masennus.


    • Anonyymi

      testosteroni vaje tekee miehen alakuloiseksi näin omasta kokemuksesta, masennus lääkeitä lääkärit sitten kirjoitaa,

      • Anonyymi

        Se on nykymuotia että psykiatrisilla lääkkeillä pyritään ratkaiseen kaikki ongelmat.Kuvitellaan että psykiatriset lääkkeet olisi jotain yleislääkkeitä.
        Tällä pilleriratkaisulla aiheutetaan yhteiskunnalle miljardien euron rahalliset turhat menot vuosittain.


      • Anonyymi

        Ensin olisi hyvä tarkastaa ne testosteronitasot, voisi välttyä turhilta masennuslääkkeiden käytöltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensin olisi hyvä tarkastaa ne testosteronitasot, voisi välttyä turhilta masennuslääkkeiden käytöltä.

        Eipä niitä somattiselta puolelta mielialan laskevia tekiöitä juurikaan selvitetä.Resepti vaan kouraan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä niitä somattiselta puolelta mielialan laskevia tekiöitä juurikaan selvitetä.Resepti vaan kouraan.

        Valitettavaa, mutta niin totta.


    • Anonyymi

      masennus lääkeistä on tehty muoti lääke,tutkimatta potilasta saa kuurin lopuksi tutkitaan vasta kun olo tila ei parane ja sairas loma jatkuu potilaalla edelleen,

      • Anonyymi

        Miksi niin moni skitsofreenikkokin väittää muodikkaasti sairastavansa vain masennusta?


      • Anonyymi

        Niin.Joissakin tapauksissa työkyvyttömyys eläkkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi niin moni skitsofreenikkokin väittää muodikkaasti sairastavansa vain masennusta?

        Siksi koska skitsofrenia on niin stigmatisoitu tila, johon sisältyy paljon pelkoja ja ennakkokäsityksiä näitä ihmisiä kohtaan.. SKITSO on haukkumasana.
        Mitä ihmiset loppupeleissä sairastaakaan kun sairastaa skitsofreniaa ? Aivosairautta?
        Järkyttävän traumatisoitumisen jälkitilaa? Pitkäaikaisen stressin seurauksia aivoille? Liian päihteidenkäytön seurauksia aivoille? Yhdistelmää näitä? Jotain sairautta kuin syöpä vai epämääräistä oireyhtymää? Toivotonta oirekimppua asioita josta ei voi selvitä ilman big pharman lääkkityksiä? Vai tilaa josta voi selvitä kuten masennuksestakin lääkkeettä? Onko skitsofrenia tosiaan joku sairaus joka voi olla todettavissa että on samanlainen sairaus henkilöllä ja henkilöllä b ja heillä on samanlaisia genettisiä ja biologisia aivomuutoksia miksi sairautta niin kovin paljon hoidetaan biologisesti?

        Miksi joku joka on skitsofreenikko niinsanotusti ei saisi puhua masennuksestaan, miksi hänen pitäisi todeta että hänellä on skitsofrenia? Jos kokee masennuksen vaikkapa merkityksellisimmäksi oireeksi mitä kokee?

        Skitsofrenian reliabiliteetti on myös heikko, kuten masennuksen.

        Skitsofrenia on tärkeä psykiatrialle koska sen ilman esim tuota diagnoosia psykiatrian uskottavuusi laskisi kuin lehmän häntä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin.Joissakin tapauksissa työkyvyttömyys eläkkeelle.

        Ihan kamalaa kauheaa ei voi olla totta,mutta A,p sen tietää ja osaa aukoa aukoa vaan.


    • Anonyymi

      Sinä A.P ainakin osaat ruokkia sitä ilkeillä kirjoituksillasi,kenelle lie?

    • Anonyymi

      Pahimmillaan ihminen menee pois realiteetista, ja se on sairaus jos joku! Jos on ns. murehtija tyyppi, ei elämästä tule yhtään mitään! Pakko-oireinen asioiden murehtiminen vie toimintakyvyn. Onneksi toisille lääkkeet auttavat, pienikin apu on iso apu.

      • Anonyymi

        Ajatelkaa tätä ukrainan sotaa,älkäkö lässyttäkö tätä paskaa!


      • Anonyymi

        Hahahaaaaajuuu


      • Anonyymi

        Sivusta vaan olen kuullut, että terveyden henkilökuntaan kuuluvat , eivät täytä vaitiolokriteriää.päivämääristä voi myös asiaa tokumentioida.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta vaan olen kuullut, että terveyden henkilökuntaan kuuluvat , eivät täytä vaitiolokriteriää.päivämääristä voi myös asiaa tokumentioida.

        Joo sittenhän elämä onkin yhtä juhlaa vailla murhetta, kun saa lääkkeet käyttöön. Not.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo sittenhän elämä onkin yhtä juhlaa vailla murhetta, kun saa lääkkeet käyttöön. Not.

        Ei todellakaan ole. Lähisukulaiseni on tästä esimerkki. Liikaa lääkkeitä syötettiin monen vuoden ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan ole. Lähisukulaiseni on tästä esimerkki. Liikaa lääkkeitä syötettiin monen vuoden ajan.

        Jotta pystyy ratkaisemaan kysymyksen, onko masennus sairaus, pitää ensin miettiä mikä on sairaus.

        "Naturalismin mukaan sairaudet ovat objektiivisesti olemassa olevia haitallisia poikkeamia elimistön normaalista, lajityyppisestä toiminnasta. Nämä poikkeamat selittävät, miksi potilas kärsii tietyistä vaivoista – niistä, jotka lääkäri tunnistaa sairauden oireiksi.

        Naturalismin ongelma on se, että aina ei ole selvästi osoitettavissa olevaa haitallista poikkeamaa. Sairaus voi ilmetä pelkästään oireina. Oireisiin voi liittyä elimistön rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, joiden yhteys oireisiin on heikko ja vaihtelee potilasryhmittäin. Mielenterveyden häiriöt todetaan usein pelkästään poikkeavan käytöksen perusteella. Kipuina koetut ongelmat, esimerkiksi fibromyalgia, voidaan nimetä pelkästään oireiden perusteella.

        Konstruktivismi katsoo, että sairaudella voi kyllä olla elimistöstä löytyviä haitallisia ja tunnistettavissa olevia poikkeamia, mutta se ei näe, että poikkeama voidaan objektiivisesti todeta sairaudeksi. Sen sijaan konstruktivismi korostaa, että julkinen keskustelu, mielipiteet, normit ja taloudelliset intressit vaikuttavat tuntuvasti siihen, mitä pidetään sairautena.

        Historia osoittaa, että muutoksia tapahtuu. Homoseksualismia, masturbointia ja naisten eroottista kiihkeyttä pidettiin aiemmin sairauksina, vaan ei enää. Sen sijaan naisten eroottista kylmyyttä on viime aikoina tarjottu sairaudeksi – koska lääkitystäkin olisi tarjolla.

        Konstruktivisti näkee helposti medikalisaatiota, sairaaksi leimaamista ja syrjintää siinä, missä naturalisti haluaa etsiä hoidettavissa olevaa selitystä ja diagnostisia kriteerejä vaivoista kärsiville."

        https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/mika-on-sairaus-mika-ei/?public=c36befc360b39c3023a03dff5847a26e


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan ole. Lähisukulaiseni on tästä esimerkki. Liikaa lääkkeitä syötettiin monen vuoden ajan.

        Minua itseäni lääkittiin monen vuoden ajan ( itsekin tosin osallistuin ostamalla ja syömällä ne lääkkeet ).
        Ja voin kertoa, että elämä ei todellakaan ollut mitään juhlaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo sittenhän elämä onkin yhtä juhlaa vailla murhetta, kun saa lääkkeet käyttöön. Not.

        Minkäköhän laisia lääkkeitä jotkut saa,kun se pitää täällä dokumentoida.onko isokin annos,miten on hoitsujen laita? varastavat lääkkeitä työpaikaltaan.Taitavat pölyssä tänne kirjoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta vaan olen kuullut, että terveyden henkilökuntaan kuuluvat , eivät täytä vaitiolokriteriää.päivämääristä voi myös asiaa tokumentioida.

        Tämä on tiedossa,paskaa kirjoittavat potilaasta.Siten saa potilasasiamiehen kanssa korjata totuuteen!Myös jotkut lekurit ,vanhat kääpät joilla pää pimentynyt ,ihmisten sairauksista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta vaan olen kuullut, että terveyden henkilökuntaan kuuluvat , eivät täytä vaitiolokriteriää.päivämääristä voi myös asiaa tokumentioida.

        Perjantai nimi löytyy omakannasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatelkaa tätä ukrainan sotaa,älkäkö lässyttäkö tätä paskaa!

        Jotkut alkavat potea masennusta juuri siitä syystä, kun ajattelevat liikaa tuota sotaa.
        Joitain se myös ahdistaa suunnattomasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut alkavat potea masennusta juuri siitä syystä, kun ajattelevat liikaa tuota sotaa.
        Joitain se myös ahdistaa suunnattomasti.

        Veikkaan että siinä on joku korrelaatio että herkät ihmiset kokevat masentuneisuutta enemmän kuin vähemmän herkät. Ne jotka kokevat voimakkaasti tunteita, ne jotka kokevat vahvasti muiden tunteita ja empatiaa ja ovat tunne-elämältään herkkiä havainnoimaan maailmasta sävyjä mitä vähemmän herkät eivät.
        Neuroottisuudella on varmaan myös osansa, siinä osaako ottaa rennosti vai ei, vai murehtiiko ja stressaa kaikesta ja on paljon käsityksiä miten asioiden pitäisi mennä etukäteen.

        Herkkyys voi olla kuormite mutta se voi olla myös esim. luovuuden lähde ja avain siihen että kokee asiat vahvasti, upeat sävyt elämässä, myös hyvässä mielessä. Kunhan vaan pääsee sen herkkyytensä kanssa sinuiksi.
        Ja siitä voi olla hyötyä monessa asiassa.

        Neuroottinen voi pystyä suojelemaan itseäänkin paremmin kuin joku joka ei murehdi juurikaan mistään.

        Kaikessa on puolensa.

        Mietin kuinka paljon herkkiä ihmisiä on lääkitty ja heidän tunteet turrutettu? Lopputuloksena voi elämästä kadota jotain.


    • Anonyymi

      Kyllä se minusta on sairaus.

      • Anonyymi

        Ei ole sairaus vaan seuraus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole sairaus vaan seuraus.

        Onko kaikki vanhukset pyykkisesti sairaita hoitolaitoksissa,että pitää lääkitä niin ,kaatuilevat loukkaavat itsensä.EI OLE vanha ihminen ei toimi vaan samoin kuin nuorena!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko kaikki vanhukset pyykkisesti sairaita hoitolaitoksissa,että pitää lääkitä niin ,kaatuilevat loukkaavat itsensä.EI OLE vanha ihminen ei toimi vaan samoin kuin nuorena!

        On kyllä tullut vuosien varrella käsitys, että laitoksissa asukkaat, esim. vanhukset, lääkitään rauhallisiksi.
        Henkilökunta pääsee helpommalla työllä, kun vanhukset makaavat sängyissään.
        Jossain lastenkodissakin on ollut tapana lääkitä lapsia, kun ovat kiukutelleet, olleet liian levottomia, jne.
        Lääkkeillä rauhallisiksi.
        Ei tietenkään voi yleistää koskevan kaikkia laitoksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kyllä tullut vuosien varrella käsitys, että laitoksissa asukkaat, esim. vanhukset, lääkitään rauhallisiksi.
        Henkilökunta pääsee helpommalla työllä, kun vanhukset makaavat sängyissään.
        Jossain lastenkodissakin on ollut tapana lääkitä lapsia, kun ovat kiukutelleet, olleet liian levottomia, jne.
        Lääkkeillä rauhallisiksi.
        Ei tietenkään voi yleistää koskevan kaikkia laitoksia.

        Pahimissa tapauksissa jopa lääkitään hengiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahimissa tapauksissa jopa lääkitään hengiltä.

        Mitä vähemmän henkilökuntaa, sen enemmän varmaan pillerit houkuttelee vanhusten lamauskeinona. Pitää kyllä sitä ennen itsensä lamata maan päältä, etenkin jos tulee dementia. Köyhänä kun ei voi edes ostaa itselle parempaa hoitoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole sairaus vaan seuraus.

        Tätä mieltä minäkin, seurausta jostain muusta määrittämättömästä. Sairausta kuitenkin, jos se oikea syy taustalla on esim. jokin persoonallisuushäiriö, joka vaikuttaa aivojen kemiaan, eli masennus sairautena vaatii taustasyyksi persoonallisyyshäiriön, mutta muuten kyseessä masennuksessa on vain oireilua jostain muusta kuin sairaudesta (esim. huono itsetunto voi masentaa, huono taloustilanne tai huono suhde myös jne., mutta tuolloin ei masennus ole oikea sairaus vaan vain henkisen pahoinvoinnin oireille annettu nimi).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä mieltä minäkin, seurausta jostain muusta määrittämättömästä. Sairausta kuitenkin, jos se oikea syy taustalla on esim. jokin persoonallisuushäiriö, joka vaikuttaa aivojen kemiaan, eli masennus sairautena vaatii taustasyyksi persoonallisyyshäiriön, mutta muuten kyseessä masennuksessa on vain oireilua jostain muusta kuin sairaudesta (esim. huono itsetunto voi masentaa, huono taloustilanne tai huono suhde myös jne., mutta tuolloin ei masennus ole oikea sairaus vaan vain henkisen pahoinvoinnin oireille annettu nimi).

        Eniten vihaan psykiatriassa näitä tämä ja tämä psykiatrian sairaus vaikuttaa aivojen kemiaan. Niin tieteellistä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä mieltä minäkin, seurausta jostain muusta määrittämättömästä. Sairausta kuitenkin, jos se oikea syy taustalla on esim. jokin persoonallisuushäiriö, joka vaikuttaa aivojen kemiaan, eli masennus sairautena vaatii taustasyyksi persoonallisyyshäiriön, mutta muuten kyseessä masennuksessa on vain oireilua jostain muusta kuin sairaudesta (esim. huono itsetunto voi masentaa, huono taloustilanne tai huono suhde myös jne., mutta tuolloin ei masennus ole oikea sairaus vaan vain henkisen pahoinvoinnin oireille annettu nimi).

        Milläköhän mittarilla joku persoonallisuushäiriö loppupeleissä mitataan ?
        Kenellä on persoonallisuushäiriö ja kenellä ei ?
        Kuka sen määrittelee ?
        Olemme kaikki yksilöitä, ja jokainen oma persoonansa.
        Liian herkästi " erilainen " persoona laitetaan sairaan kirjoihin.


    • Anonyymi

      Myöskään epänormaali reaktio asioiden sujumiseen ei välttämättä ole sairaus. Ihminen voi olla sekä epänormaali että terve. Ihminen voi itse asiassa olla epänormaali, heikosti sopeutunut ja terve. Masennuksen kaltaiset oireyhtymät, joita mitataan samalla menetelmällä kuin vaikkapa vasemmistolaisuutta ja oikeistolaisuutta, ovat hyvinkin tulkinnanvaraisia ja kulttuurisidonnaisia häiriöitä. Masennuksen reliabiliteetti todellisessa kliinisessä työssä on erittäin heikko elleipä jopa olematon, eli se ei edes oiretasolla erotu monista muista mielenterveyden häiriöistä.

      Nykyään ihmiset sotkevat asioita pahasti keskenään ihan siksi, että medikalisaation johdosta on alettu systemaattisesti sotkemaan tilastollista poikkeavuutta, normien vastaista käytöstä ja sopeutumishaasteita lääketieteellisiin sairauksiin. Niitä hallinnoidaan lääketieteellisin menetelmin ja kehystetään lääketieteellisellä kielellä, koska se sopii paremmin liberaalien suvaitsevaisten mielenmaisemaan kuin aito rehellinen, arvoihin pohjautuva suvaitsemattomuus ja kyvyttömyys sietää poikkeavuutta ja elämään kuuluvia vastoinkäymisiä. On suvaitsevaista nähdä poikkeavuus sairautena, koska jos sen näkisi vaikka syntinä tai puhtaasti normien vastaisena käytöksenä, niin suvaitsevaisella ei olisi mitään millä hallita ja kontrolloida oman maailman moraalista järjestystä rikkovaa käyttäytymistä. Koska suvaitsevaisella ei ole jumalaa eikä poliisia eikä arvoja, joiden takana seistä, heillä on vain tiede ja biologia, joita kumpaakaan he eivät ymmärrä tosin, mutta siksihän ne ovatkin korvanneet kaikki edellä mainitut.

      • Anonyymi

        Loistavasti kirjoitettu. <3


      • Anonyymi

        Mitä vaaraa siitä on, jos se masennus ei riittävän hyvin erotu muista vakavista mielenterveyshäiriöistä?

        Sekö että ihminen ei saa tarvitsemaansa lääke tai laitoshoitoa, kun oiretta luullaankin vain masennukseksi?


    • Anonyymi

      Älkää ostako sitä ensimmäistä pilleripurkkia sillä sen jälkeen kokeillaan toista merkkiä jne. Pitäähän sitä parhainta hoitoa etsiä. Sitten ollaankin jo puoskareiden koe-eläimenä ja bonuksia konitohtoreille tulee lääkefirmoilta . Jossain vaiheessa sitten vieroitus.... Oliko sairautta edes olemassa? Ainakin "hoidon " tuloksena se on.

      • Anonyymi

        Niinpä. Tutulleni kävi noin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä. Tutulleni kävi noin.

        Muuten allekirjoitan mutta eivät lääkärit mitään bonuksia saa suoraan lääkefirmoilta kirjoittamistaan resepteistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten allekirjoitan mutta eivät lääkärit mitään bonuksia saa suoraan lääkefirmoilta kirjoittamistaan resepteistä.

        Ehkä jotain voitelua ovat saaneet jossain vaiheessa, ainakin asiantuntijapsykiatrit jotka ottaa luentopalkkioita ja näkevät vahvasti psykiatrian lääkeyhtiöiden propagandan valossa jota toitottavat jumalan sanana joka paikassa, mutta perus lääkäri tuskin saa muutakuin ehkä jotain juhlia opiskeluaikana ja muuta lääkeyhtiöiden promootiota muttei suoraan mitään boonuksia kirjoitetuista respoista. Lääkeyhtiöiden palkkalistoilla olevat erikseen. Kummasti ne lääkärit silti monesti kuin toistelee lääkeyhtiöiden mainospuheita, se on kyllä jännä kuinka suuri vaikutus lääkeyhtiömarkkinoinnilla voi olla kyllä lääkkeen valitsemisessa mutta parasta on voidella ne korkea-arvoiset yksilöt jotka luennoitsevat "alemmilleen" jotka sitten uskovat tätä suurta as iantuntijaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä jotain voitelua ovat saaneet jossain vaiheessa, ainakin asiantuntijapsykiatrit jotka ottaa luentopalkkioita ja näkevät vahvasti psykiatrian lääkeyhtiöiden propagandan valossa jota toitottavat jumalan sanana joka paikassa, mutta perus lääkäri tuskin saa muutakuin ehkä jotain juhlia opiskeluaikana ja muuta lääkeyhtiöiden promootiota muttei suoraan mitään boonuksia kirjoitetuista respoista. Lääkeyhtiöiden palkkalistoilla olevat erikseen. Kummasti ne lääkärit silti monesti kuin toistelee lääkeyhtiöiden mainospuheita, se on kyllä jännä kuinka suuri vaikutus lääkeyhtiömarkkinoinnilla voi olla kyllä lääkkeen valitsemisessa mutta parasta on voidella ne korkea-arvoiset yksilöt jotka luennoitsevat "alemmilleen" jotka sitten uskovat tätä suurta as iantuntijaa.

        Kannattaa antaa verovinkki jos joku saa ihan ilmatteeksi voitelua.

        https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/asioi-verkossa/anna-vihje-verovilpista/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten allekirjoitan mutta eivät lääkärit mitään bonuksia saa suoraan lääkefirmoilta kirjoittamistaan resepteistä.

        Jos ei suoraa saa.Mutta saa kuiteskin.


    • Anonyymi

      Haahhahaa, tahattoman koomillista, kun on selvinnyt kaameista vierotusoireista niin lopultakin kokee parantuneensa. Tarvitaan siis vain pahempaa että aikaisempi ei tunnu niin pahalta. Lääke tehoaa.

      • Anonyymi

        Siltähän tämä vähän kuulostaa, että draama kuninkaat ja kuningattaret käy vähän huvikseen hakemassa pilleriä, ja sitten huomaakin että ei ne olleetkaan aidosti masentuneita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siltähän tämä vähän kuulostaa, että draama kuninkaat ja kuningattaret käy vähän huvikseen hakemassa pilleriä, ja sitten huomaakin että ei ne olleetkaan aidosti masentuneita.

        Toivottavasti karma muistaa naureskelunne. Potilaathan ne tosiaan on syyllisiä nykyajan massiiviseen medikalisaatioon, lääkeyhtiöiden massiiviseen kampanjointiin jossa tautitehtaillaan ja keksitään hoitokeinoja jossa markkinoidaan sekä sairautta että hoitokeinoa simppelin naiivilla ratkaisulla höystettynä jossa monimutkaiset elämänongelmat tiivistetään kemialliseksi häiriöksi päässä johon on tarjollu fiksi, jota tungetaan jopa alaikäisille joilla ei ole edes kunnon kapasiteettia kriittiseen päätöksentekoon kertomatta mitä seuraa kun noudattaa lääkärisedän ohjeita. Potilashan se on syyllinen siihen että reagoi elämässä tapahtuneisiin rankkoihin asioihin joihin tarjotaan simppeliä pilleriratkaisua joka johtaa siihen että kroppa mukautuu aineen alla oloon ja siitä seuraa vieroitusoireita joista kukaan ei kerro hölkäsen pöläystä vaan ne pitää oppia kantapään kautta. Potilashan se on syyllinen lääketutkimuksiin jossa pimitellään tutkimustuloksia jotka ei miellytä ja osoittavat lääkkeen tehottomuutta ja meta-analyysitkaan ei anna kovin hyvää kuvaa lääkkeistä plaseboon verrattuna. Potilaathan ne on syylllisiä lääkeyhtiöiden moraalittomuuksiin jossa ovat jopa yrittäneet pimitellä vieroitusoireita. Potilaathan ne on syypäitä siihen että ihmisille jää päälle lääkekuureja pitemmiksi aikaa mitä niitä on tutkittu edes laajoilla ihmismassoilla lääketutkimuksissa. Potilaathan ne on syyllisiä siihen että ovat tietämättään osa ei kontrolloitua ja säädeltyä pitkänajan lääkkeenkäytön tutkimusta. Potilaathan ne on syyllisiä siihen että psykiatriassa on ollut imbesilliparadigma jossa köyhyys, sosiaaliset ongelmat elämän traumat sun muut kuitataan kemiallisena häiriönä päässä siirtäen painopiste sinne jossa joku kuittaa isot rahat siitä että joku tulkitsee itseään tämän mallin kautta ja napsii pillereitä aivokemiallisiin häiriöihinsä joista psykiatrisetä tai psykiatrian hoitaja selittää.

        Elämässä on kärsimystä. Piste. Kärsimyksestä voi oppia selviytymään ajan kanssa. Joskus voi joutua selviytymään myös psykiatrian luomasta oman tason kärsimyksestään. Kun siitä selviää, voi selviytyä mistä vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti karma muistaa naureskelunne. Potilaathan ne tosiaan on syyllisiä nykyajan massiiviseen medikalisaatioon, lääkeyhtiöiden massiiviseen kampanjointiin jossa tautitehtaillaan ja keksitään hoitokeinoja jossa markkinoidaan sekä sairautta että hoitokeinoa simppelin naiivilla ratkaisulla höystettynä jossa monimutkaiset elämänongelmat tiivistetään kemialliseksi häiriöksi päässä johon on tarjollu fiksi, jota tungetaan jopa alaikäisille joilla ei ole edes kunnon kapasiteettia kriittiseen päätöksentekoon kertomatta mitä seuraa kun noudattaa lääkärisedän ohjeita. Potilashan se on syyllinen siihen että reagoi elämässä tapahtuneisiin rankkoihin asioihin joihin tarjotaan simppeliä pilleriratkaisua joka johtaa siihen että kroppa mukautuu aineen alla oloon ja siitä seuraa vieroitusoireita joista kukaan ei kerro hölkäsen pöläystä vaan ne pitää oppia kantapään kautta. Potilashan se on syyllinen lääketutkimuksiin jossa pimitellään tutkimustuloksia jotka ei miellytä ja osoittavat lääkkeen tehottomuutta ja meta-analyysitkaan ei anna kovin hyvää kuvaa lääkkeistä plaseboon verrattuna. Potilaathan ne on syylllisiä lääkeyhtiöiden moraalittomuuksiin jossa ovat jopa yrittäneet pimitellä vieroitusoireita. Potilaathan ne on syypäitä siihen että ihmisille jää päälle lääkekuureja pitemmiksi aikaa mitä niitä on tutkittu edes laajoilla ihmismassoilla lääketutkimuksissa. Potilaathan ne on syyllisiä siihen että ovat tietämättään osa ei kontrolloitua ja säädeltyä pitkänajan lääkkeenkäytön tutkimusta. Potilaathan ne on syyllisiä siihen että psykiatriassa on ollut imbesilliparadigma jossa köyhyys, sosiaaliset ongelmat elämän traumat sun muut kuitataan kemiallisena häiriönä päässä siirtäen painopiste sinne jossa joku kuittaa isot rahat siitä että joku tulkitsee itseään tämän mallin kautta ja napsii pillereitä aivokemiallisiin häiriöihinsä joista psykiatrisetä tai psykiatrian hoitaja selittää.

        Elämässä on kärsimystä. Piste. Kärsimyksestä voi oppia selviytymään ajan kanssa. Joskus voi joutua selviytymään myös psykiatrian luomasta oman tason kärsimyksestään. Kun siitä selviää, voi selviytyä mistä vaan.

        Moni kantaa psykiatrian pillereistä arpena esim PSSD oireistoa ja katuu noihin koskemista. Että se siitä teoriasta että niiden harmit pelastaa. Ehkä se voi tuntua vapauttavalta kun rämpii viekkarit läpi ja pääsee niistä yli niin hoksaa että mihin tuun tuollaisia pillereitä tarvii. Pärjää ilmankin kun on kohdannut harmit silmästä silmään.


      • Anonyymi

        Ehkä se piti vain käydä läpi.
        Omalla kohdallani oli paljon pahaa, lääkitysten aika oli paha, lopputulos oli hyvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti karma muistaa naureskelunne. Potilaathan ne tosiaan on syyllisiä nykyajan massiiviseen medikalisaatioon, lääkeyhtiöiden massiiviseen kampanjointiin jossa tautitehtaillaan ja keksitään hoitokeinoja jossa markkinoidaan sekä sairautta että hoitokeinoa simppelin naiivilla ratkaisulla höystettynä jossa monimutkaiset elämänongelmat tiivistetään kemialliseksi häiriöksi päässä johon on tarjollu fiksi, jota tungetaan jopa alaikäisille joilla ei ole edes kunnon kapasiteettia kriittiseen päätöksentekoon kertomatta mitä seuraa kun noudattaa lääkärisedän ohjeita. Potilashan se on syyllinen siihen että reagoi elämässä tapahtuneisiin rankkoihin asioihin joihin tarjotaan simppeliä pilleriratkaisua joka johtaa siihen että kroppa mukautuu aineen alla oloon ja siitä seuraa vieroitusoireita joista kukaan ei kerro hölkäsen pöläystä vaan ne pitää oppia kantapään kautta. Potilashan se on syyllinen lääketutkimuksiin jossa pimitellään tutkimustuloksia jotka ei miellytä ja osoittavat lääkkeen tehottomuutta ja meta-analyysitkaan ei anna kovin hyvää kuvaa lääkkeistä plaseboon verrattuna. Potilaathan ne on syylllisiä lääkeyhtiöiden moraalittomuuksiin jossa ovat jopa yrittäneet pimitellä vieroitusoireita. Potilaathan ne on syypäitä siihen että ihmisille jää päälle lääkekuureja pitemmiksi aikaa mitä niitä on tutkittu edes laajoilla ihmismassoilla lääketutkimuksissa. Potilaathan ne on syyllisiä siihen että ovat tietämättään osa ei kontrolloitua ja säädeltyä pitkänajan lääkkeenkäytön tutkimusta. Potilaathan ne on syyllisiä siihen että psykiatriassa on ollut imbesilliparadigma jossa köyhyys, sosiaaliset ongelmat elämän traumat sun muut kuitataan kemiallisena häiriönä päässä siirtäen painopiste sinne jossa joku kuittaa isot rahat siitä että joku tulkitsee itseään tämän mallin kautta ja napsii pillereitä aivokemiallisiin häiriöihinsä joista psykiatrisetä tai psykiatrian hoitaja selittää.

        Elämässä on kärsimystä. Piste. Kärsimyksestä voi oppia selviytymään ajan kanssa. Joskus voi joutua selviytymään myös psykiatrian luomasta oman tason kärsimyksestään. Kun siitä selviää, voi selviytyä mistä vaan.

        " Potilas on syyllinen ".
        " Potilaat on syyllisiä ".
        Niin kauan kuin itseään syyllistää, on vaikea toipua niin väitetystä sairaudestaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Potilas on syyllinen ".
        " Potilaat on syyllisiä ".
        Niin kauan kuin itseään syyllistää, on vaikea toipua niin väitetystä sairaudestaan.

        Menehän sinä nojatuolipsykologi opiskelemaan lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni kantaa psykiatrian pillereistä arpena esim PSSD oireistoa ja katuu noihin koskemista. Että se siitä teoriasta että niiden harmit pelastaa. Ehkä se voi tuntua vapauttavalta kun rämpii viekkarit läpi ja pääsee niistä yli niin hoksaa että mihin tuun tuollaisia pillereitä tarvii. Pärjää ilmankin kun on kohdannut harmit silmästä silmään.

        Moni on aika epämääräinen käsite.

        Nämä monet eivät ole tainneet edes saada kunnon järjestäytymistä, tutkimusta tai yhdistystoimintaa aikaiseksi?

        En tarkoita etteikö sille olisi tarvetta tai hyötyä, mutta sen aikaansaaminen tarvii monien aktiivista toimintaa. Kas kun monet muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni on aika epämääräinen käsite.

        Nämä monet eivät ole tainneet edes saada kunnon järjestäytymistä, tutkimusta tai yhdistystoimintaa aikaiseksi?

        En tarkoita etteikö sille olisi tarvetta tai hyötyä, mutta sen aikaansaaminen tarvii monien aktiivista toimintaa. Kas kun monet muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan.

        Parhaimmillaan organisoituvat. :) sivustoja, foorumeita perustettu. Tutkimistakin tehdään, kokoajan enemmän

        Kammottavaa muuten että potilaiden täytyy organisoitua saadakseen oikeutta ja tukea


    • Anonyymi

      psykiatrit ovat itsekehuisia
      musta valko totuus ihnisiä

      Itsemurha on henkivalta
      jossa saatana sanoo
      "tapa vaan ittes"
      "et sinä tästä selviä"
      "ainoa selvitymis keino on itsemurha"
      näin se sama saatana puhui kuin eeavalle, " ette te kuitenkaan kuole vaikka tiedätte pahasta, vaan tulette viisaaksi kuin jumala"
      ja heti kun uteliaisuus pani eevan syömään pahan eli saatanan tiedon hedelmää paha meni heidän sisäänsä, ja siksi ihminen t
      nään murhaa, ryöstää, valehtelee, tappaa myös itsensä

      koska ei tiedä että jeesus voitti kuoleman ja myös kuoleman eli itsemurhan henkivallan, joka sitoutuu jeesuksen veressä
      usko se, niitä on sidottu satoja heränneissä, ei lapsi kaste kirkoissa, jotka perustuu menestykseen, eli vettä vauvana pään päälle se pelastaa,
      se on pahinta valhetta.
      kristuksen kanssa tulee vaeltaa.

      vain Jeeus voi sitoa kyseiset henkivallat.

      psykiatria on neon ateismi evoluution sivutuote teoria, eikä heistä ole apua.
      he vain markkinoi itseään auttajian saadakseen ison palkan valtiolta.
      ja tuottavat kemiallisen epätasapainon pillereillään.

      tärkeintä on syödä kalaöljyä ja b vitamiinit 1,2,3, 4, ja kaikki pitäisi syödä siis kokojyvä kauraa,
      pikahiutalaista puuttuu ydin, jossa b vitamiinit on.
      kauraa ei saa keittää, vaan liottaa n 7 tuntia, koska keittäminen tappaa ne neuro B vitamiinit.
      kanan munan keltuinen hyvä lähde myös.

      lopeta ranskan perunat hampurilaiset, pitzat, limsat ja muu roskaruoka,
      se on tärkeä osa depression poistossa.

      psykiatreista saat traumat ja ikuiset poust traumat.
      liian rautakoura praktiikka tyyli pakko hoitoineen, leimoineen todelöa sairasta ihmis käsittelyä
      herkät tekee itsemurhan psykaitrien hoidossa tai heti sen jälkeen koska he ei jaksa ymmärtää kuinka pahaksi ihmiset tulee psykiatrian teorioista,
      on mahdollista että voimaa ja valtaa ihailsevat hakeutuu voimaa ja valtaa antavaan psykiatrin ammattiin ,eli heillä on liikaa valtaa ja ehkä siksi siellä on vain ihmiskäsittelyyn sopimattomia despootteja.

      • Anonyymi

        Tämä on masennuspalsta, psykoosipalstat on erikseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on masennuspalsta, psykoosipalstat on erikseen.

        On olemassa myös psykoottinen masennus.Ettäs niin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On olemassa myös psykoottinen masennus.Ettäs niin.

        Niinpäs perhana onkin, en muistanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On olemassa myös psykoottinen masennus.Ettäs niin.

        Sellainen on toki olemassa, mutta alotus postauksessa selkeästi kysytään masentuneiden mielipidettä että onko se sairaus.

        Siinä ei kysytä että aiheuttiko joku skitsofrenia diagnoosi pientä mielipahaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellainen on toki olemassa, mutta alotus postauksessa selkeästi kysytään masentuneiden mielipidettä että onko se sairaus.

        Siinä ei kysytä että aiheuttiko joku skitsofrenia diagnoosi pientä mielipahaa.

        Skitsofrenia on eri kuin psykoottinen masennus. Skitsofreniasta täällä jankataan vain siksi koska joku trollaa kutsumalla kriitikoita skitsofreenikoiksi mikä on tapa yrittää vähentää toisten uskottavuutta ja hiljentää heitä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Skitsofrenia on eri kuin psykoottinen masennus. Skitsofreniasta täällä jankataan vain siksi koska joku trollaa kutsumalla kriitikoita skitsofreenikoiksi mikä on tapa yrittää vähentää toisten uskottavuutta ja hiljentää heitä

        Ai eikö ne kaikki olekkaan yksi ja sama luonnollinen reaktio hankalaan elämään? Vai vaihtuuko tämäkin mielipide aina tarpeen mukaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai eikö ne kaikki olekkaan yksi ja sama luonnollinen reaktio hankalaan elämään? Vai vaihtuuko tämäkin mielipide aina tarpeen mukaan?

        Masennuksella ja skitsofrenialla on suuri ero, eli eivät mielipiteet vaihdu tarpeen mukaan.
        Tosin tiedon puute saa jotkut yleistämään lähes kaikki psyykkiset ongelmat skitsofrenian suuntaan.
        Mitä enemmän näistä on tietoa, sen paremmin ymmärtää, eikä päästele täysin puppua suustaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai eikö ne kaikki olekkaan yksi ja sama luonnollinen reaktio hankalaan elämään? Vai vaihtuuko tämäkin mielipide aina tarpeen mukaan?

        Minun mielestäni skitsofreniassa ei ole mitään sen kummempaa kuin missä tahansa psykiatrisessa leimassa, mutta joku täällä kokoajan heittelee leimakirveitä toisiin ihmisiin kutsuen heitä skitsofreenikoiksi.

        Ja kyllä, sekin voi olla täysin luonnollinen reaktio elämään että kokee skitsofrenian oireita. Ties vaikka mitä ihmiset on käyneet läpi, koulukiusaamisesta päihdetaustaan, traumoihin ja yksinäisyyteen, ties mitä.
        Sen kanssa tiedän, että psykiatriassa varmasti diagnosoidaan pillereidensä harmeja vaikka millä diagnooseilla myös. Niillä saa päänsä vaikka miten sekaisin kuten myös muilla psykoaktiivisilla voimakkailla pillereillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun mielestäni skitsofreniassa ei ole mitään sen kummempaa kuin missä tahansa psykiatrisessa leimassa, mutta joku täällä kokoajan heittelee leimakirveitä toisiin ihmisiin kutsuen heitä skitsofreenikoiksi.

        Ja kyllä, sekin voi olla täysin luonnollinen reaktio elämään että kokee skitsofrenian oireita. Ties vaikka mitä ihmiset on käyneet läpi, koulukiusaamisesta päihdetaustaan, traumoihin ja yksinäisyyteen, ties mitä.
        Sen kanssa tiedän, että psykiatriassa varmasti diagnosoidaan pillereidensä harmeja vaikka millä diagnooseilla myös. Niillä saa päänsä vaikka miten sekaisin kuten myös muilla psykoaktiivisilla voimakkailla pillereillä.

        Kyseenalaistan myös skitsofrenian reliabiliteetin luotettavana sairautena eikä se sano minulle skitsofreniadiagnoosin saaneista ihmisenä loppupeleissä juuri mitään. Ehkä heillä on ollut jotain tämäntyyppisiä oireita, tai ehkä heidän psykiatrinsa ei tajunnut mitään ihmisen traumoista tai mitä lie. Mutta ei se sano minulle siltikään juuri mitään loppupeleissä heistä.

        Toki jos he haluavat identifioitua sairauteensa niin se on ok. Tai no oireyhtymiksi noita sairauksia usein psykiatriassa sanotaan.


    • Anonyymi

      🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒

      ❤️ Tyttö, jolla on hellä kieli ja huulet -> https://cum4.fun/?/fi018023309mw

      🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      3
      1373
    2. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      16
      1019
    3. Tähdet, tähdet -tippuja Kake Randelin tilittää avoimena: "Tämä on viihdyttämistä, eikä sitä..."

      ISO kiitos Kake lauluistasi!Nyt ei vaan studioyleisö lämmennyt. Olet legenda! Lue Kake Randelinin mietteet: https://w
      Tv-sarjat
      18
      996
    4. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      13
      969
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      4
      954
    6. En koskaan

      Aliarvoinut, nauranut/pitänyt pilkkana, tai ajatellut mitään negatiivista sinusta. Jos nämä asiat uskot ja luotat sen v
      Ikävä
      49
      870
    7. 3
      860
    8. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      4
      859
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      2
      851
    10. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      1
      848
    Aihe