perinnönjaon moittiminen

Anonyymi-ap

Voiko muut, kuin pesän osakas, moittia perinnönjakoa?

Isäpuoleni kuolinpesä jaettiin, ja siellä oli minulle kuuluvaa omaisuutta. Pystynkö tekemään mitään?

31

822

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eipä taida sun osaltas moittiminen onnistua,muunlainen kanne käräjille riita-asiana todennäköisesti onnistuu.

      • Anonyymi

        😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍

        😋 ­­N­­y­m­f­­o­m­a­a­­­n­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞


      • Anonyymi

        🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒

        😍 ­N­y­­m­­f­o­­­m­­­a­a­­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18056052V

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞


    • Anonyymi

      Jakokirjan laatimisen jälkeen alkaa kuuden kuukauden moiteaika. Moiteajan aikana kuka tahansa pesän osakas voi moittia jakoa ja vaatia tuomioistuimelta perinnönjaon kumoamista tai oikaisua. Osakas voi luopua moiteoikeudestaan sitovasti. Virheen aiheuttama pätemättömyys on siten korjautuvaa laatua eli jos virhe on olemassa, virhe korjaantuu itsestään odottamalla tai hyväksymällä.

      Lisäksi sellaisella velkojalla, jonka saatavasta on ulosmitattu osakkaan pesäosuus, on oikeus nostaa moitekanne perinnönjaosta. Myös sellainen tilanne saattaa olla mahdollinen, että joku kolmas henkilö vaatii itselleen kanteella kuolinpesän osakkaalle perinnönjaossa tullutta omaisuutta.

      Jos ymmärrän oikein, sinä et ole pesän osakas, vaan olet ns. kolmas. Voit vaatia kanteella omaasi, mutta se edellyttää asiointia käräjäoikeuden kanssa haastehakemuksen muodossa. Helpointa olisi varsinkin taloudellisesti mitättömässä asiassa - varsinkin asiat joihin liittyy tunnearvoa - yrittää saada omaansa pois neuvottelemalla.

      Sinulla siis on oikeus ja pystyt tekemään jotakin.

      --

      Avauksessa ei kerrottu, onko kyseessä myös testamenttisaanto, jolloin kyseeseen tulee ns. tehottomuuskanne, joka ei ole edes määräaikaan sidottu. Tehottomuuskanne tulee kysymykseen mm. silloin, kun henkilö väittää, testamentin pätevyyttä riitauttamatta, että testamentin tekijä on määrännyt oikeudesta, joka ei ole hänelle kuulunut. Tyypillinen tehottomuuskanne koskee tilannetta, jossa testamentin tekijä on antanut määräyksiä kolmannen, tässä tapauksessa avauksen tekijän, omistamasta omaisuudesta.

      Oletuksena kuolinpesässä on nyt jaettu omaisuutta, joka ei ole ollut kuolinpesän jaettavissa. Sinulla on ns. kolmantena sekä oikeus neuvotella ja sopia asiasta että käynnistää kanne; tehottomuuskanne-tyyppinen kanne koskee lähinnä testamenttisaantoja, mutta avauksen perusteella näyttäisi siltä, että nyt on jaettu omaisuutta, johon pesällä ei ole ollut oikeuksia. Omistusoikeuden osalta pätee lähtökohtaisesti nimiperiaate.

      Herää vain kysymys siitä, miksi olet antanut asian edetä näin pitkälle. Toisaalta omistusoikeus ei vanhene, eikä toisen omaa voi jakaa. Sinun pitää voida osoittaa omistusoikeutesi.

      • Anonyymi

        On tämä kyllä niin huvittavaa vilkaista sieltä täältä pitkää litaniaa, vaikkakin jo alku menee ihan puuta&heinää, a'la jykä&rike.

        Aloittaja on siis joko tunnustettu elätettäväksi taikka edellisen avo/avioliiton lapsi ja nyt on hänen isäpuolensa kuolinpesä jaettu eli jos hänet on otettu nimiin, niin hän on tällöin ottolapsi, jolloinka hänellä on samat oikeudet kuin rintaperillisellä.

        Tästä taasen tulee se, että hän on siis silloin myöskin kuolinpesän jäsen ja omaa samat oikeudet kuin rintaperilliset, eli hänellä on oikeus nostaa moitekanne pesänjaosta ja jos hänellä on pesässä ollut omaisuutta jota ei ole luokiteltu muun omaisuudeksi, on kuolinpesän jäsenillä korvaus/palautusvelvollisuus.

        Aloittaja nyt vaan ottaa yhteyttä varsinaiseen rintaperilliseen omaisuutensa takaisin saamiseksi.


        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On tämä kyllä niin huvittavaa vilkaista sieltä täältä pitkää litaniaa, vaikkakin jo alku menee ihan puuta&heinää, a'la jykä&rike.

        Aloittaja on siis joko tunnustettu elätettäväksi taikka edellisen avo/avioliiton lapsi ja nyt on hänen isäpuolensa kuolinpesä jaettu eli jos hänet on otettu nimiin, niin hän on tällöin ottolapsi, jolloinka hänellä on samat oikeudet kuin rintaperillisellä.

        Tästä taasen tulee se, että hän on siis silloin myöskin kuolinpesän jäsen ja omaa samat oikeudet kuin rintaperilliset, eli hänellä on oikeus nostaa moitekanne pesänjaosta ja jos hänellä on pesässä ollut omaisuutta jota ei ole luokiteltu muun omaisuudeksi, on kuolinpesän jäsenillä korvaus/palautusvelvollisuus.

        Aloittaja nyt vaan ottaa yhteyttä varsinaiseen rintaperilliseen omaisuutensa takaisin saamiseksi.


        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        Tietysti palstan vakiohelppoheikin eli L-höppänän piti saada pukinsorkkansa sotkemaan soppaa!

        L-höpö:
        "nyt on hänen isäpuolensa kuolinpesä jaettu eli jos hänet on otettu nimiin, niin hän on tällöin ottolapsi, jolloinka hänellä on samat oikeudet kuin rintaperillisellä."

        "Nimiin ottaminen" ei tuo lapselle perintöoikeutta, sen tuo vain adoptio, mikä on aivan eri asia kuin "nimiin ottaminen".

        Ap:llä siten ei ole oikeutta moittia perinnönjakoa (mikä on 6 kk:n määräaikaan sidottu), mutta hänellä on määräaikaan sitoutumaton oikeus vaatia itselleen omaisuuttaan. Kanne kohdistetaan siihen, jonka hallussa ko. omaisuus on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On tämä kyllä niin huvittavaa vilkaista sieltä täältä pitkää litaniaa, vaikkakin jo alku menee ihan puuta&heinää, a'la jykä&rike.

        Aloittaja on siis joko tunnustettu elätettäväksi taikka edellisen avo/avioliiton lapsi ja nyt on hänen isäpuolensa kuolinpesä jaettu eli jos hänet on otettu nimiin, niin hän on tällöin ottolapsi, jolloinka hänellä on samat oikeudet kuin rintaperillisellä.

        Tästä taasen tulee se, että hän on siis silloin myöskin kuolinpesän jäsen ja omaa samat oikeudet kuin rintaperilliset, eli hänellä on oikeus nostaa moitekanne pesänjaosta ja jos hänellä on pesässä ollut omaisuutta jota ei ole luokiteltu muun omaisuudeksi, on kuolinpesän jäsenillä korvaus/palautusvelvollisuus.

        Aloittaja nyt vaan ottaa yhteyttä varsinaiseen rintaperilliseen omaisuutensa takaisin saamiseksi.


        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        Kas, Löpsö on palannut pitkältä hermolomalta. Kestääkö hermo taas? Mutta lukutaito ja kyky ymmärtää asioita on näköjään edelleen 100 % täysin hukassa.

        Kerro, Löpsö, meille muille omistusoikeuden vanhenemisesta eli milloin omistusoikeus vanhenee? Miten kuolinpesä on voinut jakaa sellaista omaisuutta, johon perittävällä ei ole ollut edes omistus- tai hallintaoikeutta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti palstan vakiohelppoheikin eli L-höppänän piti saada pukinsorkkansa sotkemaan soppaa!

        L-höpö:
        "nyt on hänen isäpuolensa kuolinpesä jaettu eli jos hänet on otettu nimiin, niin hän on tällöin ottolapsi, jolloinka hänellä on samat oikeudet kuin rintaperillisellä."

        "Nimiin ottaminen" ei tuo lapselle perintöoikeutta, sen tuo vain adoptio, mikä on aivan eri asia kuin "nimiin ottaminen".

        Ap:llä siten ei ole oikeutta moittia perinnönjakoa (mikä on 6 kk:n määräaikaan sidottu), mutta hänellä on määräaikaan sitoutumaton oikeus vaatia itselleen omaisuuttaan. Kanne kohdistetaan siihen, jonka hallussa ko. omaisuus on.

        Nimiin ottaminen on juurikin adoptiota.

        Voi hyvä jumala että täällä joutuu kaikenarvaisten kanssa väitteleeenki.

        "Adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeus perintöön sekä oikeus periä adoptiolapsi tai tämän jälkeläinen riippuu muun muassa siitä, minä aikana adoptio on vahvistettu.

        Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa. On kuitenkin otettava huomioon erityistilanteet, joita tässä artikkelissa käsitellään.

        Uudistettu adoptiolaki vuodelta 2012 on tuonut merkittäviä muutoksia adoptiolapsen perintöoikeuteen. Uudistetun adoptiolain 100 §:n nojalla, mikäli ottolapsisuhde oli vahvistettu aikaisemmin kuin 1.1.1980 ja perittävä kuolee 1.7.2012 tai myöhemmin, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan adoptiolain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1. päivää tammikuuta 1980: 1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä 2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.

        Adoptiolain uudistusten myötä heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta uudistetun adoptiolain ansiosta heikon adoption järjestelmään kuulunut adoptiolapsi perii edelleen ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Sen sijaan biologiset vanhemmat sukulaisineen eivät enää peri adoptioon antamaansa lasta, kun perittävä (tässä tapauksessa adoptiolapsi) menehtyy 1.7.2012 tai myöhemmin".

        Lisää: "Lapseksiottaminen eli adoptio on Suomessa niin sanotusti vahvaa adoptiota. Ottolapsi saa olennaisilta osin saman oikeusaseman kuin biologinen lapsi, ja samalla lapsen oikeudelliset siteet biologisiin vanhempiin katkeavat. !!!Tämä vaikuttaa myös adoptiolapsen sukunimeen. Kannattaa huomata, että pelkkä kasvattivanhemmuus ei ole adoptiota eikä muuta sukunimeä!!!!≤<<===".

        "Nimilain lähtökohta on, että ottolapsi saa ottovanhempiensa yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Silloin kun lapsella on yksi vanhempi, lapsi saa lähtökohtaisesti tämän sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Sukunimiyhdistelmä tarkoittaa kahdesta eri sukunimestä muodostettua yhdistelmää. Nimi annetaan samalla, kun suomalainen tuomioistuin vahvistaa adoption. Jos ottovanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä tai sukunimiyhdistelmää, he päättävät, kumman sukunimen lapsi saa".

        Paljoko tänne pitää laittaa asioita???


        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kas, Löpsö on palannut pitkältä hermolomalta. Kestääkö hermo taas? Mutta lukutaito ja kyky ymmärtää asioita on näköjään edelleen 100 % täysin hukassa.

        Kerro, Löpsö, meille muille omistusoikeuden vanhenemisesta eli milloin omistusoikeus vanhenee? Miten kuolinpesä on voinut jakaa sellaista omaisuutta, johon perittävällä ei ole ollut edes omistus- tai hallintaoikeutta?

        Väärältä henkilöltä kyselet, ensinnäkään en ole tuon kuolinpesän osakas, joten tiedän vain aloituksen kysymyksen, mutta tellä ilmeisestikkin enemmän tietoa.


        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimiin ottaminen on juurikin adoptiota.

        Voi hyvä jumala että täällä joutuu kaikenarvaisten kanssa väitteleeenki.

        "Adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeus perintöön sekä oikeus periä adoptiolapsi tai tämän jälkeläinen riippuu muun muassa siitä, minä aikana adoptio on vahvistettu.

        Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa. On kuitenkin otettava huomioon erityistilanteet, joita tässä artikkelissa käsitellään.

        Uudistettu adoptiolaki vuodelta 2012 on tuonut merkittäviä muutoksia adoptiolapsen perintöoikeuteen. Uudistetun adoptiolain 100 §:n nojalla, mikäli ottolapsisuhde oli vahvistettu aikaisemmin kuin 1.1.1980 ja perittävä kuolee 1.7.2012 tai myöhemmin, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan adoptiolain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1. päivää tammikuuta 1980: 1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä 2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.

        Adoptiolain uudistusten myötä heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta uudistetun adoptiolain ansiosta heikon adoption järjestelmään kuulunut adoptiolapsi perii edelleen ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Sen sijaan biologiset vanhemmat sukulaisineen eivät enää peri adoptioon antamaansa lasta, kun perittävä (tässä tapauksessa adoptiolapsi) menehtyy 1.7.2012 tai myöhemmin".

        Lisää: "Lapseksiottaminen eli adoptio on Suomessa niin sanotusti vahvaa adoptiota. Ottolapsi saa olennaisilta osin saman oikeusaseman kuin biologinen lapsi, ja samalla lapsen oikeudelliset siteet biologisiin vanhempiin katkeavat. !!!Tämä vaikuttaa myös adoptiolapsen sukunimeen. Kannattaa huomata, että pelkkä kasvattivanhemmuus ei ole adoptiota eikä muuta sukunimeä!!!!≤<<===".

        "Nimilain lähtökohta on, että ottolapsi saa ottovanhempiensa yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Silloin kun lapsella on yksi vanhempi, lapsi saa lähtökohtaisesti tämän sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Sukunimiyhdistelmä tarkoittaa kahdesta eri sukunimestä muodostettua yhdistelmää. Nimi annetaan samalla, kun suomalainen tuomioistuin vahvistaa adoption. Jos ottovanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä tai sukunimiyhdistelmää, he päättävät, kumman sukunimen lapsi saa".

        Paljoko tänne pitää laittaa asioita???


        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        L-höppänä on nimiasiassakin täysin pihalla ja jankkaa disinfoaan tunnettuun tapaansa. Höpö:
        "Nimiin ottaminen on juurikin adoptiota.
        Voi hyvä jumala että täällä joutuu kaikenarvaisten kanssa väitteleeenki."

        Nimiin ottaminen EI juurikaan ole adoptiota.

        Jos esimerkiksi lapsen äiti on mennyt uuteen avioliittoon ja ottanut miehensä sukunimen, lapsen sukunimi voidaan muuttaa samaksi DVV:lle tehtävällä hakemuksella, mikä EI edellytä, että aviomies olisi adoptoinut ko. lapsen. Hän on ainoastaan antanut suostumuksensa lapsen nimenmuuttoon. Pelkkä nimen muuttaminen ei tuo perintöoikeutta. Adoptio on asia erikseen.


    • Anonyymi

      Tuo L-Höpötti on sekaisin kuin könninkello.

      Isäpuoli on äidin uusi mies, joka ei ole lapsen biologinen tai adoptoinut isä.

      Miten vaikeaa asiaa on ymmärtää?

      • Anonyymi

        Kirjoittiko aloittaja niin, vaiko näin, "Isäpuoleni kuolinpesä jaettiin", eli ISÄPUOLENI eli äidin uusi mies, niin millä kohtaa kirjoitti, ei ollut ottanut minua nimiinsä, ei adoptoinut minua?

        Vastataan siihen mitä kysytään ja aloittaja kysyi voiko hän enäån asialle mitään ja nyt kun mietitään, niin miksi isäpuolella on edes ollut aloittajan omaisuutta hallussa??

        NO EHKÄPÄ SIKSI, KOSKA aloitajan äiti on kuollut/eronnut ennen kuin aloittaja on ollut täysi-ikäinen joka taas tarkoittaa sitä, että aloittajan on adoptoinut /ottanut nimiinsä aloittajan eli isäpuoli on jäänyt aloittajan holhoojaksi.

        Eiköstä vaan juu, niin kerroppas nyt, seisooko teikällä se könninkello ihan turhaan, eli miten vaikea on ymmärtää??


        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoittiko aloittaja niin, vaiko näin, "Isäpuoleni kuolinpesä jaettiin", eli ISÄPUOLENI eli äidin uusi mies, niin millä kohtaa kirjoitti, ei ollut ottanut minua nimiinsä, ei adoptoinut minua?

        Vastataan siihen mitä kysytään ja aloittaja kysyi voiko hän enäån asialle mitään ja nyt kun mietitään, niin miksi isäpuolella on edes ollut aloittajan omaisuutta hallussa??

        NO EHKÄPÄ SIKSI, KOSKA aloitajan äiti on kuollut/eronnut ennen kuin aloittaja on ollut täysi-ikäinen joka taas tarkoittaa sitä, että aloittajan on adoptoinut /ottanut nimiinsä aloittajan eli isäpuoli on jäänyt aloittajan holhoojaksi.

        Eiköstä vaan juu, niin kerroppas nyt, seisooko teikällä se könninkello ihan turhaan, eli miten vaikea on ymmärtää??


        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        Isäpuolella ei ole juridisesti mitään tekemistä isän kanssa, et taida sitäkään ymmärtää.

        Isäpuoli ei ole oikea isä, eikä myöskään adoptioisä. Isäpuoli on asunut äidin kautta lapsen kanssa samassa taloudessa, mutta se ei luo sukulaisuussuhdetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Isäpuolella ei ole juridisesti mitään tekemistä isän kanssa, et taida sitäkään ymmärtää.

        Isäpuoli ei ole oikea isä, eikä myöskään adoptioisä. Isäpuoli on asunut äidin kautta lapsen kanssa samassa taloudessa, mutta se ei luo sukulaisuussuhdetta.

        Nuoko aloitus kertoi, ettei isäpuoli ole adoptioisä, eli aloittaja kertoi tuon vaiko onkin ihan oma päätelmänne?

        Biologinen isä on aina isä, toisen lapselle se on isäpuoli, oli se sitten adoptoinut uuden lapsen tai ei, kun taas jos on tullut uutta hässimällä, onkin perskules, pitolookkine.

        Olette muuten harhautuneet aloituksen kysymästä, mutta kun teillä on se pakkotarve olla aina oikeassa ja vimeisen sanan sanoja ja kun teitä oikaisee, niin pakkotarve satakertaistuu..

        Sääli, on kylläkin sairautta..
        Sitten kun aloittaja sanoo, ettei ole adoptoinut, niin sitten olette vasta oikeassa.



        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuoko aloitus kertoi, ettei isäpuoli ole adoptioisä, eli aloittaja kertoi tuon vaiko onkin ihan oma päätelmänne?

        Biologinen isä on aina isä, toisen lapselle se on isäpuoli, oli se sitten adoptoinut uuden lapsen tai ei, kun taas jos on tullut uutta hässimällä, onkin perskules, pitolookkine.

        Olette muuten harhautuneet aloituksen kysymästä, mutta kun teillä on se pakkotarve olla aina oikeassa ja vimeisen sanan sanoja ja kun teitä oikaisee, niin pakkotarve satakertaistuu..

        Sääli, on kylläkin sairautta..
        Sitten kun aloittaja sanoo, ettei ole adoptoinut, niin sitten olette vasta oikeassa.



        T. Special Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

        > oikaisee.

        Sinusta ei ole oikaisemaan edes kolmen tuuman rautanaulaa.


    • Anonyymi

      Avaaja on tehnyt varsin laajan kysymyksen.

      Paljon riippuu siitä, mitä omaisuutta asiasi koskee. Kiinteä omaisuus on yleensä kirjattu kiinteistörekisteriin, ja sen perusteella myös sen omistaja oletetusti ratkaistaan. Sannonmoite on kuitenkin mahdollinen, jos oikea omistaja pystyy todistamaan saantonsa kiinteistöön.

      Irtaimen omaisuuden osalta on myös mahdollista perustaa omistusoikeus rekisteriin,esim. moottoriajoneuvot ovat rekisteröity, ja periaate sen omistusoikeudesta menee samankaltaisesti kuin edellä kiinteästä omaisuudesta on todettu.

      Rekisteröimättömän irtaimen omaisuuden osalta pääsääntö on hallintaolettama, eli sen omistaja on se, kuka irtainta pysyvästi katsotaan hallitsevan. Jos irtain on ollut isäpuolesi hallussa kuollessaan, hän on oletetusti sen omistajakin. Tältäkin osin on mahdollista esittää todisteita asiantilan muuttuneen, jos sinulla on hallussasi esim. kauppakirjoja tms. omistusoikeuden vaihtumista koskevia asiakirjoja.

      Eirityistestamentin saajana sinulla on myös oikeus moittia perinnönjakoa, vaikka et silloin yleensä olekaan pesän osakas. Erityistestamentti on kyseessä esim. jos sinulle on testamentissa määrätty tietty omaisuus, vaikka x määrä rahaa.

      • Anonyymi

        "Rekisteröimättömän irtaimen omaisuuden osalta pääsääntö on hallintaolettama, eli sen omistaja on se, kuka irtainta pysyvästi katsotaan hallitsevan. Jos irtain on ollut isäpuolesi hallussa kuollessaan, hän on oletetusti sen omistajakin. Tältäkin osin on mahdollista esittää todisteita asiantilan muuttuneen, jos sinulla on hallussasi esim. kauppakirjoja tms. omistusoikeuden vaihtumista koskevia asiakirjoja".

        Missä lainpykälässä lukee näin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Rekisteröimättömän irtaimen omaisuuden osalta pääsääntö on hallintaolettama, eli sen omistaja on se, kuka irtainta pysyvästi katsotaan hallitsevan. Jos irtain on ollut isäpuolesi hallussa kuollessaan, hän on oletetusti sen omistajakin. Tältäkin osin on mahdollista esittää todisteita asiantilan muuttuneen, jos sinulla on hallussasi esim. kauppakirjoja tms. omistusoikeuden vaihtumista koskevia asiakirjoja".

        Missä lainpykälässä lukee näin?

        "sen omistaja on se, kuka irtainta pysyvästi katsotaan hallitsevan. Jos irtain on ollut isäpuolesi hallussa kuollessaan, hän on oletetusti sen omistajakin. "

        = ei päätä ei häntää tässä väitteessä.

        Esitä tämä kohta lainpykälässä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "sen omistaja on se, kuka irtainta pysyvästi katsotaan hallitsevan. Jos irtain on ollut isäpuolesi hallussa kuollessaan, hän on oletetusti sen omistajakin. "

        = ei päätä ei häntää tässä väitteessä.

        Esitä tämä kohta lainpykälässä!

        - Mistä voi tietää varmaksi sen, kuka jonkun esineen omistaa? Aina sitä ei voi varmasti tietää. Sen vuoksi on olemassa omistusoikeusolettama. Esineen hallinta luo olettaman omistusoikeudesta hallinnan kohteeseen. Siis se henkilö, kenen hallussa esine on, saadaan olettaa olevan myös esineen omistaja. Tällä omistusoikeusolettamalla on useita sovellutuksia arkipäiväisessäkin elämässä. Omistusoikeusolettamalla on merkitystä myös ”vilpittömän mielen” sääntöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "sen omistaja on se, kuka irtainta pysyvästi katsotaan hallitsevan. Jos irtain on ollut isäpuolesi hallussa kuollessaan, hän on oletetusti sen omistajakin. "

        = ei päätä ei häntää tässä väitteessä.

        Esitä tämä kohta lainpykälässä!

        Kommentoija kyselee lainkohtaa haltijaolettamalle. Se oletetaan tunnetuksi, eli siitä ei ole olemassa mitään lainkohtaa, jossa niin säädettäisiin.

        Voisi siis sanoa, että omistusoikeutta koskeva haltijaolettama on ikimuistoista maantapaa. Maan tapa velvoittaa niin kuin lakikin.


    • Anonyymi

      Lawettiko yrittää täällä taas löpsöttää?

      • Anonyymi

        L-Höpsö säätää joka ketjussa ihan omaa showtaan.


    • Anonyymi

      Adoptio on mahdollista vain, jos adoptoitava on alaikäisenä ollut adoptiota hakevan hoidettavana ja kasvatettavana tai jos hänen ja hakijan välille on adoptoitavan ollessa alaikäinen muutoin muodostunut sellainen suhde, joka on verrattavissa lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen

      • Anonyymi

        "siellä oli minulle kuuluvaa omaisuutta".

        Tottakai sinulle kuuluvan omaisuuden voit saada takaisin.
        Sama logiikka kuin, että varastetun tavaran voi sen omistaja saada takaisin.

        Todista vain, että se oli sinun, Oli ehkä lainassa siellä.
        Lainatun tavaran/omaisuuden voi saada takaisin.

        Kummaa perikuntaa, jos eivät suosiolla palauta.
        Mee poliisilaitokselle ja tiedustele asiaa, että miten on.
        Ei maksa mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "siellä oli minulle kuuluvaa omaisuutta".

        Tottakai sinulle kuuluvan omaisuuden voit saada takaisin.
        Sama logiikka kuin, että varastetun tavaran voi sen omistaja saada takaisin.

        Todista vain, että se oli sinun, Oli ehkä lainassa siellä.
        Lainatun tavaran/omaisuuden voi saada takaisin.

        Kummaa perikuntaa, jos eivät suosiolla palauta.
        Mee poliisilaitokselle ja tiedustele asiaa, että miten on.
        Ei maksa mitään.

        Kauppakaari 12. Luku 1§ Joka antaa toiselle talteen kultaa, hopeata, rahaa tahi muuta irtainta tavaraa, tehköön sen todistajan läsnä ollessa taikka ottakoon siitä kirjan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "siellä oli minulle kuuluvaa omaisuutta".

        Tottakai sinulle kuuluvan omaisuuden voit saada takaisin.
        Sama logiikka kuin, että varastetun tavaran voi sen omistaja saada takaisin.

        Todista vain, että se oli sinun, Oli ehkä lainassa siellä.
        Lainatun tavaran/omaisuuden voi saada takaisin.

        Kummaa perikuntaa, jos eivät suosiolla palauta.
        Mee poliisilaitokselle ja tiedustele asiaa, että miten on.
        Ei maksa mitään.

        Esitä lainkohta.
        Kauppakaari 12. Luku 1§ Joka antaa toiselle talteen kultaa, hopeata, rahaa tahi muuta irtainta tavaraa, tehköön sen todistajan läsnä ollessa taikka ottakoon siitä kirjan.
        Oikeudessa voi sitten penätä tavaraa takaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esitä lainkohta.
        Kauppakaari 12. Luku 1§ Joka antaa toiselle talteen kultaa, hopeata, rahaa tahi muuta irtainta tavaraa, tehköön sen todistajan läsnä ollessa taikka ottakoon siitä kirjan.
        Oikeudessa voi sitten penätä tavaraa takaisin.

        Höpö höpö.
        Vanhentunut lainkohta.
        Ei kukaan lainaa enää "kultaa ja hopeaa"

        Etsi parempi pykälä, ajankohtainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö.
        Vanhentunut lainkohta.
        Ei kukaan lainaa enää "kultaa ja hopeaa"

        Etsi parempi pykälä, ajankohtainen.

        kyseinen laki on vielä voimissaan joten se siitä.


    • Anonyymi

      Vai nimiin ottaminen... Kyllä tuolle L-tapaukselle saa taas nauraa!

      • Anonyymi

        Kukanen nauraa mille haluaa, tyhmyytensä vaan tuo esiin, eipä sille voi mitään..


      • Anonyymi

        Sinulle saa nauraa, 23:37:35.
        Luehan edellinen vastaus.
        Siinä ei ole mitään puhetta "nimiin ottamisella".
        Pysyisit edes asiassa.

        Sinulle itsellesi nauretaan.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"

      Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde
      Ensitreffit alttarilla
      26
      2778
    2. Ymmärrän paremmin kuin koskaan

      Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän
      Tunteet
      29
      2312
    3. 148
      2264
    4. Hullu liikenteessä?

      Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.
      Kiuruvesi
      53
      2190
    5. Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"

      Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti
      Suomalaiset julkkikset
      21
      1802
    6. Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?

      Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks
      NATO
      389
      1662
    7. Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta

      Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään
      Maailman menoa
      98
      1597
    8. Pyhäinpäivän aamua

      Oikein hyvää huomenta ja rauhallista päivää. ❄️😊🥱☕❤️
      Ikävä
      298
      1485
    9. Varokaa! Lunta voi sataa kohta!

      Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm
      Maailman menoa
      13
      1419
    10. Kunta ostaa kivitipun

      Kunnanjohtajan tuleva uusi ostokohde
      Lappajärvi
      133
      1418
    Aihe