Esimerkkinä matematiikka. Kaiken maailman derivointeja, integrointeja sun muuta, joiden tarpeellisuutta epäiltiin jo 40-50 vuotta takaperin. Nyt eläkeiän lähestyessä voin todeta että ole ikinä tarvinnut peruslaskutoimituksia kummempaa matematiikkaa, vaikka olen pitkästi kouluttautunut teknilliselle alalle. Kouluaikoina puhuttiin kaavojen johtamisen opettelusta. Eipä ole tullut kaavoja johdettua, eikä oikein voisikaan, kun esimerkiksi kaiken suunnitelun pitää perustua standardeihin ja laskentaa varten tehtyihin ohjelmiin.
70-80 -luvuilla kouluopetuksessa pidettiin tärkeänä mm. ns. sivistyssanojen osaamista. Nämä ns sivistyssanat olivat tosiasiassa huonoa suomenkieltä ja pääasiassa fingelskaa. Esimerkkinä pendeliliikenne (heiluriliikenne), reversiibeli (vaihtuvapyörimissuuntainen). Tollot opettajat tenttasivat näitä sanahirviöitä kokeissa. Elämän kannalta fingelskan opetteleminen on täysin turhaa. Kun katsoo vanhoja dokumentteja 50-60 -luvuilta, tuolloin opeteltiin mm yksittäisiä taisteluita eri sodissa. Mistä hyökkäsivät strengportenin joukot, missä oli puolustusasemia, missä saartorengas. Järjetöntä opetella tällaisia detaljeja yksittäisistä taistelukosketuksista.
Miksi kouluissa opetetaan niin paljon tarpeetonta?
36
463
Vastaukset
- Anonyymi
eihän korkeamman matematiikan osaaminen ole turha asia. Ongelma tulee siinä että monet eivät ymmärrä miten hyödyntää korkeampaa matematiikkaa omassa työssänsä ja arjessansa. Laiskuushan ja tollous siinä on takana. Mennään siitä missä aita om matalin, Jäädään tyhmiksi. Ei derivointi ja integraalit perustasolla edes kovin korkeaa matematiikkaa ole.
Esimerkiksi Insinööri joka laskee lujuuksia tai virtausnopeuksia joutuu varmasti laskemaan muutakin kuin vain yhtee, jako,, kerto. vähennuslaskuja, Vaikka nykyiset ohjelmistot ovat hyviä niin ammattilaisen pitäisi aina myös varmentaa itse laskien että ollaan oikeassa kokoluokassa. Moni nykyinsinööri ei enää osaa laatia työtänsä helpottavia nomograagejakaan. Insinööriosaaminen taantuu. Ja se näkyy yhteiskunnassa taaksepäin menona. Paskan puhuminen ja tekeminen lisääntyy.- Anonyymi
Pointtini oli se että hyvin harva tarvitsee korkeampaa matematiikkaa. Mainitsin derivoinnin ja integoinnin vain esimerkeiksi laskutoimituksista joita minun arvion mukaan 80 % ei tule koskaan tarvitsemaan. Nekin jotka tarvitsevat, tarvitsevat sitä vain seuraavan oppiasteen matematiikan oppimisessa. Ihan samalla perusteella kaikille voitaisiin opettaa latinan kieltä. Missä sitä tarvitsisi? Ei varsinaisesti missään, mutta seuraavalla oppiasteella mentäisiin opetuksessa jälleen syvemmälle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pointtini oli se että hyvin harva tarvitsee korkeampaa matematiikkaa. Mainitsin derivoinnin ja integoinnin vain esimerkeiksi laskutoimituksista joita minun arvion mukaan 80 % ei tule koskaan tarvitsemaan. Nekin jotka tarvitsevat, tarvitsevat sitä vain seuraavan oppiasteen matematiikan oppimisessa. Ihan samalla perusteella kaikille voitaisiin opettaa latinan kieltä. Missä sitä tarvitsisi? Ei varsinaisesti missään, mutta seuraavalla oppiasteella mentäisiin opetuksessa jälleen syvemmälle.
Mulla jo aikuiset lapset, aikanaan ihmettelin kuinka vähäistä oli prosenttilaskujen osuus niiden matikasta? Sitähän tarvitsee kaikki, jos et ole insinööri tms et mitään lujuustekniikkaa osaa laskea, ja tarvitsetko ?
- Anonyymi
Mutta kuitenkin. Juuri uutisoitiin, että koululaiset eivät suoriudu yksinkertaisistakaan laskutehtävistä.
- Anonyymi
niistä tuleekin tulevaisuuden insinöörit. Tyhmä pää mutta nopeat kännykkäsormet tiktok filmien selaamiseen,
- Anonyymi
Nyt ollaan asian ytimessä. Olisi viksumpaa oppia ja opetella peruslaskutoimitusten tekemiset kunnolla kuin kahlata läpi matematiikkaa syvemmältä kuin useimmille olisi tarpeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt ollaan asian ytimessä. Olisi viksumpaa oppia ja opetella peruslaskutoimitusten tekemiset kunnolla kuin kahlata läpi matematiikkaa syvemmältä kuin useimmille olisi tarpeen.
Vaikka oppilasaines voi olla huonoa, en lähtisi kehumaan kouluopetustakaan.Jo 35 vuotta takaperin tekuissa istuminen oli enimmäkseen pelkkää ajan tappamista. Oppi saatiin kirjoista ja opettajat olivat vain jotain patalaiskoja juttujässejä. Harva opettajista osasi opetettavaa alaa, saatika käyttää niitä koneita ja laitteita joita koululla oli.
Yliopistossa opetus oli pätevää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka oppilasaines voi olla huonoa, en lähtisi kehumaan kouluopetustakaan.Jo 35 vuotta takaperin tekuissa istuminen oli enimmäkseen pelkkää ajan tappamista. Oppi saatiin kirjoista ja opettajat olivat vain jotain patalaiskoja juttujässejä. Harva opettajista osasi opetettavaa alaa, saatika käyttää niitä koneita ja laitteita joita koululla oli.
Yliopistossa opetus oli pätevää.oma matematiiikan opettajani turiu tekussa 80 luvun lopussa oli erinomainen.
Oli tehnyt moniosaisen kirjasarjan juurikin insinööriasioihin kohdennettuna. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
oma matematiiikan opettajani turiu tekussa 80 luvun lopussa oli erinomainen.
Oli tehnyt moniosaisen kirjasarjan juurikin insinööriasioihin kohdennettuna.Kotkassa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kotkassa?
Turun teku (kryptisyysvirhe ja typo) ,
- Anonyymi
juuri näin, tuskin osaavat lukea ja kirjoittaakaan
- Anonyymi
Löysin juuri vanhoja koulukirjoja 80-luvulta kaapin pohjalta. En muistanutkaan niitä selatessa kuinka paljon eri aineiden tunneilla sivuttiin muitakin aiheita. Ainakin matematiikan tunneilla on usein sivuttu esim. Uskontoa ja biologiaa päätellen marginaaleihin piirreltyjen "kirkkoveneiden ja hämähäkkien " määrästä. En kai olisi teininä tälläisiä merkintöjä kirjaan tehnyt jollei jotain tärkeää olisi juuri käsitelty ,Johon on syytä palata kokeiden lähestyessä.
- Anonyymi
Me opetamme vain sitä mitä olemme oppineet. Opettamista voisi filosofoida pitkään, mutta jossakin vaiheessa on tartuttava omaan todellisuuteen. Ja niinhän aloittaja on tehnytkin, hän on hylännyt epäoleellisen. Sitä taas ei aina voi tehdä, koska esimerkiksi kaikille ei ole töitä tai muutakaan mikä antaisi elämälle tarkoituksen.
Integrointi ja derivointi ovat ainakin oman teknisen alan ajattelun perusasioita vaikkakaan eivät yhtälöiden muodossa. Esimerkiksi derivaatta kuvaa muutosnopeutta. Ja kun se on suureena ohjaamassa, se on ymmärrettävä. Mitä sivistyssanoihin tulee, ne ovat usein täsmällisyytensä vuoksi käyttökieltä alalla kuin alalla. Historia voi olla kiinnostavaa, mutta ei sitä oikeastaan tarvi. Poliittinen historia on pelkkää riitelyn tuottamia mielikuvia.
Kuitenkin, älykkyys ja oivalluskyky toimii joskus kaikkein parhaiten jos ei ole oppinut mitään eikä varsinkaan mitään turhaa. Pystyykö yksilö silloin toimimaan yhteisössä on toinen asia.- Anonyymi
Armeijassakin opetus oli siltä osin epäonnistunutta, että opeteltuja taitoja ei päässyt harjoittamaan aukin jälkeen. Erikoiskoulutuksesta ei ole kummoista hyötyä, jos laitteita ei pääse käyttämään. Viimeiset 5-6 kk oli vain oleskelua.
- Anonyymi
Eniten matematikkaa joutuvat käyttämään työssänsä
verstaiden parhaat ammattityömiehet. Toimistoihmiset vähemmässä määrin laskevat muuta kuin yhteen,kerto,jako, vähennyslaskuja. Valtaosa hoitajistakaan ei osaa tehdä lääkelaskentaa. Unohtavat mitä koulussa opetettiin.
Matematiikka on erinomainen työkalu mutta moni ei halua työssänsä matematiikkaa hyödyntää. Liian usein mennään mutu -tuntumalla.
https://www.theatlantic.com/business/archive/2013/04/heres-how-little-math-americans-actually-use-at-work/275260/ - Anonyymi
Koska koulut on olemassa vain sen takia että sillä työllistetään opettajia ja tehdään rahaa. Koulutus on liukuhihnabisnes jossa jokaisesta valmistuneesta oppilaasta saadaan rahaa. Ei sillä tiedolla oikeasti ikinä teekkään mitään.
- Anonyymi
Siis, häh! Kuka maksaa ja kenelle?
Valtio ja kunta rahoittavat koulun ja opetuksen, ja se raha siis menee opiskelunsa aloittaneiden opetukseen. Kuka hyötyy? Se joka valmistuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis, häh! Kuka maksaa ja kenelle?
Valtio ja kunta rahoittavat koulun ja opetuksen, ja se raha siis menee opiskelunsa aloittaneiden opetukseen. Kuka hyötyy? Se joka valmistuu.Koululaitokset toimivat kuten mikä tahansa yritys. Rahoitusta saadaan jokaisesta valmistuneesta. Hyötyjä on pitkällä aikatähtäimellä valtio joka saa yleensä isomman verotulon mitä koulutetumpi ihminen on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koululaitokset toimivat kuten mikä tahansa yritys. Rahoitusta saadaan jokaisesta valmistuneesta. Hyötyjä on pitkällä aikatähtäimellä valtio joka saa yleensä isomman verotulon mitä koulutetumpi ihminen on.
Niin. Ja valtio olemme me!
- Anonyymi
Kouluissa opetettavat asiat perustuvat opetussuunnitelmaan. Varmaan suunnitelman laatijat tietävät, mikä syy valittujen aiheiden taustalla on vai onko opetussuunnitelmaan otettu jotain ilman syytä. Luulen, että aiheet on valittu siten, että mahdollisimman moni saisi perustiedot monesta asiasta. Luulen myös, että opetussuunnitelman laatijat ovat kysyneet kunkin oppiaineen tutkijoilta, mitä aiheita olisi syytä käsitellä koulussa.
- Anonyymi
Nono, voit puhua vain omasta puolestasi ja siitä, mitkä sinä koet turhiksi aineiksi koulussa. Luultavasti jokaisesta aineesta on jollekin hyötyä mutta kaikista aineista ei kaikille. Niin se vain menee, ihmiset ovat erilaisia ja tarpeet sekä toiveet erilaisia; tämän luulisi sinunikäisen tietävän, jopa ymmärtävän.
- Anonyymi
Peruskoulu ja lukio tarjoavat yleisivistävää opetusta; tietoa laajalti, sillä hyvin harva tietää 8-, 13- tai edes 17-vuotiaana, mitä nelikymppisenä työkseen tekee ja mitä tietoja ja osaamista tulee elämässään tarvitsemaan.
Hyvä pohja avaa paljon ovia sitten vanhempana. - Anonyymi
mihin ihmeeseen luku, kirjoitus ja laskutaitoa tarvitaan. Ihan tarpeetonta pään kuormitusta. Pää sairastuu.
Ihan vaan tavallista perustyötä annettava ihmisille ja kunnon palkka että saa hankituksi taloja, autoja hyviä juomia. Eikä työlläkään niin väliä jos vaan yhteiskunta laittaa fyffeä tilille.- Anonyymi
Tää oli hyvä🤣🤣🤣
- Anonyymi
Juuri niin.
Painiminen eri asioiden ja tehtävien kanssa kehittää aivoja ja ajattelua.
Ajattelu ja ponnistelu ei ole turhaa vaan valmistaa elämäön laajemminkin.
Olen 58 v , olin huono koulussa ja ajattelin nuorena samoin tavoin kuin aloittaja, mihin näitä tarvitsee?
Kuinka väärässä olinkaan. Moni opintopolku ja ura pysähtyi huonoihin papereihin.
Iällä on tullut opeteltua kieliä vain katselemalla ja kuuntelemalla tv ohjelmia ja yrittäjänä joutunut laskemaan yhtä ja toista joihin pitänyt ostaa oppikirjoja itseopiskeluun.
Tämä maailma on mielenkii toinen paikka missä miltei kaikki kiinnostaa. Älä hyvä henkilö töpeksi vaan opiskele mielenkiinnosta, asiat alkavat nivoutua yhteen mitä enemmän tietoa ja oppia on. - Anonyymi
Lukion pitkä matematiikka tuntuu ehkä turhalta oppiaineelta. Se voi kehittää päättelykykyä, ajattelua ja ongelman ratkaisutaitoja, mutta näitä asioita on vaikea mitata. Siksi on tavallaan helppoa sanoa, että pitkästä matematiikasta ei ole mitään hyötyä. On vaikea todistaa, että siitä olisi hyötyä. Kai siitä on maailmalla tehty tutkimuksia.
Ainakin pitkästä matematiikasta on hyötyä siinä, että tekee sen hyvin ja kirjoittaa L:än niin pääsee hyvin jatko-opintoihin, mutta tässäkin tapauksessa se voi tuntua keinotekoiselta.
Olen huomannut, että koulussa EI OPETETA paljon sellaisia asioita, joista huomaa elämän varrella, että "miksi kukaan ei ole kertonut?" Välillä on tullut sellainen tunne. Yksi esimerkki voisi olla vaikka raha-asiat, kuten sijoittaminen, tai sitten vaikka data-analyysi tms.- Anonyymi
ainahan ihmiselle tulee vanhemmiten mieleen miksei sitä ja tätä opetettu koulussa . Toisaalta koulussa ei mitenkään ole mahdollista "opettaa"kaikkea tarvittavaa edes perusasioissa. Oman tyhmyytensä huomaa vasta myöhemmin. Jos huomaa niin hyvä.
Ei niinkään se ettei opeteta asioita vaan se että itseltä puuttuu kykyä itseopiskella ja ymmärtää asioita riittävän ajoissa. Se on se ikuinen mysteeri. Joillakin on synnynnäinen taito jo lapsena ymmärtää juttuja paremmin. Toiset pysyvät koko elämänsä hakoteillä perusjutuistakin.
On aivan eri asia oppia juttuja ulkoa kuin oppia omaksumaan asioita syvällisesti.
Esimerkiksi vaikkapa suorakulmaisen kolmion (timpurin kolmio) mittasuhteet( 3:4:5 ) osaa varmaan moni ulkoa (koulussa opetettu) mutta todella harva ymmärtää miten kyseistä tietoa voi hyödyntää omaksi hyödyksensä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ainahan ihmiselle tulee vanhemmiten mieleen miksei sitä ja tätä opetettu koulussa . Toisaalta koulussa ei mitenkään ole mahdollista "opettaa"kaikkea tarvittavaa edes perusasioissa. Oman tyhmyytensä huomaa vasta myöhemmin. Jos huomaa niin hyvä.
Ei niinkään se ettei opeteta asioita vaan se että itseltä puuttuu kykyä itseopiskella ja ymmärtää asioita riittävän ajoissa. Se on se ikuinen mysteeri. Joillakin on synnynnäinen taito jo lapsena ymmärtää juttuja paremmin. Toiset pysyvät koko elämänsä hakoteillä perusjutuistakin.
On aivan eri asia oppia juttuja ulkoa kuin oppia omaksumaan asioita syvällisesti.
Esimerkiksi vaikkapa suorakulmaisen kolmion (timpurin kolmio) mittasuhteet( 3:4:5 ) osaa varmaan moni ulkoa (koulussa opetettu) mutta todella harva ymmärtää miten kyseistä tietoa voi hyödyntää omaksi hyödyksensä."Ei niinkään se ettei opeteta asioita vaan se että itseltä puuttuu kykyä itseopiskella ja ymmärtää asioita riittävän ajoissa. "
Jos kaikilla on kyky itseopiskella niin mihin koulua tarvitaan?
Jutun pointtihan on se, että opetusta voisi kehittää niin, että otetaan turhat pois ja laitetaan tarpeelliset tilalle.
Ennen internettiä itseopiskelu oli rajallista, varsinkin jos asui paikassa missä ei ollut kunnollista kirjastoa. Tietoa ei saanut mistään. Ei ollut mitään materiaaleja mitä opiskella.
Itse ostin tietokoneen jo yläasteella ja opiskelin sillä itsenäisesti ohjelmointia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei niinkään se ettei opeteta asioita vaan se että itseltä puuttuu kykyä itseopiskella ja ymmärtää asioita riittävän ajoissa. "
Jos kaikilla on kyky itseopiskella niin mihin koulua tarvitaan?
Jutun pointtihan on se, että opetusta voisi kehittää niin, että otetaan turhat pois ja laitetaan tarpeelliset tilalle.
Ennen internettiä itseopiskelu oli rajallista, varsinkin jos asui paikassa missä ei ollut kunnollista kirjastoa. Tietoa ei saanut mistään. Ei ollut mitään materiaaleja mitä opiskella.
Itse ostin tietokoneen jo yläasteella ja opiskelin sillä itsenäisesti ohjelmointia.mutta mitä mieltä olet tuosta suorakulmaisen kolmion asiasta. Siinä se juju ja ydin on.
Ei koulussa opeteta juurikaan mitään turhaa. Itse kukin joutuu järkeilemään
mihin satsaa eniten ja mihin sitten vähemmän, 80/20 periaatteella siis, Tai joillain mulla järkeilyllä.
Itselle vähämerkityksellinenkin kouluaine on ainakin sivistyksen kannalta hyväksi. Se ei tuo lisää rahaa massiin mutta avartaa maailmankatsomusta.
Koulussa voi oppia alkeet saksan kielestä mutta vain itseopiskelemalla ylitse koulutason voi tulla mestariksi. Opiskelussa umpikujan perälle joutuminen on aina väijymässä. Sieltä ulos pääsy vaatii ajattelutavan muutosta. Pelkkä ahkeruus ja panostaminen ei auta umpikujasta ulos pääsemiseksi. Väärin junttaamalla opittua asiaa ei saa päästä ulos millään vaikka haluaisi. Tekee samat virheensä aina uudestansa.
Itselläni oli kunnia opiskella tekniikkaa Turun tekulla 80 luvulla. Eräs opettaja oli niin neuvontahaluinen että kokeissakin jeesasi auliisti heikkolahjaisempia niin ettei tullut hylsyjä. Jokainen pääsi läpi. Itse en neuvoja tarvinnut. Osasin muutenkin, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
mutta mitä mieltä olet tuosta suorakulmaisen kolmion asiasta. Siinä se juju ja ydin on.
Ei koulussa opeteta juurikaan mitään turhaa. Itse kukin joutuu järkeilemään
mihin satsaa eniten ja mihin sitten vähemmän, 80/20 periaatteella siis, Tai joillain mulla järkeilyllä.
Itselle vähämerkityksellinenkin kouluaine on ainakin sivistyksen kannalta hyväksi. Se ei tuo lisää rahaa massiin mutta avartaa maailmankatsomusta.
Koulussa voi oppia alkeet saksan kielestä mutta vain itseopiskelemalla ylitse koulutason voi tulla mestariksi. Opiskelussa umpikujan perälle joutuminen on aina väijymässä. Sieltä ulos pääsy vaatii ajattelutavan muutosta. Pelkkä ahkeruus ja panostaminen ei auta umpikujasta ulos pääsemiseksi. Väärin junttaamalla opittua asiaa ei saa päästä ulos millään vaikka haluaisi. Tekee samat virheensä aina uudestansa.
Itselläni oli kunnia opiskella tekniikkaa Turun tekulla 80 luvulla. Eräs opettaja oli niin neuvontahaluinen että kokeissakin jeesasi auliisti heikkolahjaisempia niin ettei tullut hylsyjä. Jokainen pääsi läpi. Itse en neuvoja tarvinnut. Osasin muutenkin,Ei 7 vuotias mieti mitään omaa oppimisstrategiaa vaan istuu pulpetissa ja yrittää olla hiljaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei niinkään se ettei opeteta asioita vaan se että itseltä puuttuu kykyä itseopiskella ja ymmärtää asioita riittävän ajoissa. "
Jos kaikilla on kyky itseopiskella niin mihin koulua tarvitaan?
Jutun pointtihan on se, että opetusta voisi kehittää niin, että otetaan turhat pois ja laitetaan tarpeelliset tilalle.
Ennen internettiä itseopiskelu oli rajallista, varsinkin jos asui paikassa missä ei ollut kunnollista kirjastoa. Tietoa ei saanut mistään. Ei ollut mitään materiaaleja mitä opiskella.
Itse ostin tietokoneen jo yläasteella ja opiskelin sillä itsenäisesti ohjelmointia.Meillä oli tietosanakirjat hyllyssä. Luki- ja lukemisen ymmärtämisen ongelman takia koulu teetti ongelmia opiskeluuni, mutta luin näitä tietosanakirjoja alusta loppuun. Kummasti tuosta on ollut hyötyä maailman hamottamisessa.
Tietokone kyllä tietää jos osaa kysyä mutta tietosanakirja antoi tietoa aiheista joita ei tullut edes mieleen. Tuo on suuri ero.
- Anonyymi
Samat sanat, ei edes insinöörinä suunnittelupuolella tarvinnut mitään noita.
- Anonyymi
erikoista. Itse pian 70 vuotiaana teknikkona (piiristuslauta ja laskutikkuaikana) joutusin
laskemaan deriivattoja ja integroimaankin,
- Anonyymi
Valinta on jokaisen oma. Ei kukaan pakoita sinua opiskelemaan jos et itse sitä halua. Kansakoulun kuusivuotisen opiskelun käyminenkin oli aikoinaan liikaa sillä se riittää opiksi ihmislapselle kun tietää mitenkäpäin perunat istutetaan vakoon taikka mitä eroa on kuusella ja männyllä.
Isämeidän rukous ja Pohjanmaan jokien nimet sekä kaunokirjoitus olivatkin jo sitten korkean sivistyksen omaavien ihmisten ihmeellisiä osaamisia, joita kukaan ei tarvinnut mottimetsällä jukseerisahaa käyttäessään.- Anonyymi
aivan. Ihminen oli ja eli entisaikaan tiukassa lokerossa. Sääty-yhteiskunta oli sellainen., Jokaisella oli oman säätytasonsa mukainen paikka ja tehtävä maailmassa. Opiskelua ja eteenpäin pyrkimistä ei pidetty hyvänä asiana etenkään yhteiskunnan alimmalle tasolle syntyneelle ihmiselle. Sellainen rikkoi maailmanjärjestystä.
- Anonyymi
Eniten huolestuttaa ettei päätä tarvitse nykyisin käyttää kun tietokoneeseen voi näppäillä numerot ja tiedot niin vastaus tulee.
Vielä kun tulee tekoäly ja kvanttitietokone niin ihmisistä tulee täysiä toopeja.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1148464- 402575
- 1222297
- 231946
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151684- 111509
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161462"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141409- 151282
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.131193