Kouluverkko

Tekijänoikeusrikkomuksesta saa rapsut. Joudut edesvastuuseen. Nyt kuule mokasit. Ilmoitan myös itukan tekstaripalstalle.

Itukan palstaa ei lue muut kun sinä itse -:)

Järjetöntä maksaa kalliit opetustilat, opettajat + muu välttämätön reksvisiitta muutamille eri-ikäisille oppilaille, jotka pääsevät isompaan kouluun autokyydillä, jonka ajan monet koululaiset kävelevät.

Lasten ja työikäisten lukumäärän koko ajan vähetessä ei kutistuva yhteiskunta pystykään enää kustantamaan 'omia' kouluja pikkuruisille oppilasmäärille.

Toivotaan, että Suomessa kuitenkin säilytetään jatkossakin verovaroillamme kustannettava kouluopetus ja oppilashuolto.

Tulee "Taiteilijapariskunnalle" lisää huudettavaa -:)

Koulut kuolevat >> kaupunki kuolee. Aikamme pyristellään, kohta täällä ei asu ketään.

Totta puhut! Koulukuolemat karkoittaa entiset lapsiperheet muualle ja uusia ei tule.

Mistä uusia veronmaksajia? Ei edes Venäjältä!

Ja siihen vielä sairaalasta köydenveto. Vaalien alla oli moni ehdokas "varma" säilymisestä, nyt ei kohta kukaan.

"Viimeinen sammuttakoon valot!" Sorry - taisivat olla jo pimeänä....

Kaikki vissiin kuvittelee, että tuolla jossain on iso lauma lapsiperheitä muuttokuormat pakattuna odottelemassa uutisia, että missä kunnassa päätetään pitää kyläkoulut pystyssä.
Heti kun tieto tulee, niin muutetaan sinne kyläkoulun säilyttäneeseen kuntaan.

Onko kukaan oikeasti miettinyt, että miksi niitä kyläkouluja lakkautetaan?

Uskon että jokainen joka tykkää luonnon kauneudesta, järvistä ja edullisista (halvoista) asunnoista on kiinnostunut Savonlinnasta!

On Suomen kaunein kaupunki, ja toisella sijalla ei ole ketään -:)

Sln paras; Punkaharjun konkkapesä....

Koulut on tarkoitettu lapsille, mutta juuri niistä lapsistahan on huutava pula.
Lapset vähenee, joten kouluverkko kutistuu väkisinkin, koska kalliit seinät eivät opeta eikä kasvata yhtään lasta.

Seuraavaksi lopettaa Masku ja Sotka.

Paikallispravda tiedottaa:
Anttolassa on ensi syksynä lähes sata oppilasta, ja todennäköisesti lakkautuvan Louhen koulun oppilaista mahdollisesti osa haluaa siirtyä Anttolan kouluun.

Kaupungin viranhaltijoita ei tilaisuuteen saapunut, mutta paikalla olevat luottamushenkilöt kertoivat asiasta, minkä kykenivät.

He kertoivat, että kaupungin kouluverkon tulevaisuutta valmistelevat virkamiehet ja monet luottamushenkilöt ovat sitä mieltä, että kaupungissa jossain vaiheessa 2030-lukua on jäljellä vain neljä peruskouluyksikköä, jotka ilmeisesti olisivat Talvisalon, Mertalan, Punkaharjun ja Kerimäen koulut.

Lisäksi suunnitelmien tekijät ovat katsoneet, että 25 lasta yhdellä opettajalla on taloudellisesti tehokasta toimintaa. Mertalan koulussa on joskus ollut 800 oppilasta, ja nyt Mertalaan halutaan laittaa Nätkin, Nojanmaan ja Anttolan oppilaat, jotta koulun toiminta olisi taas taloudellista.

Nojanmaan koulun henkilökunta ja oppilaiden vanhemmat ovat saaneet tiedon, että Nojanmaan koulun toiminta on suunniteltu lopetettavaksi syksyllä 2026. Nätkin koulun vanhemmat eivät tiettävästi vielä ole saaneet tietoa koulunsa aiotusta lakkautusvuodesta.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jonne Tynkkynen (kesk.) tiesi kertoa, että koko kouluverkkosuunnitelman aikatauluineen on määrä tulla julkisuuteen ja sivistyslautakunnan käsittelyyn marraskuun 23. päivänä.

Koulujen lakkauttamisesta päättää lopulta kaupunginvaltuusto.

Niin ja Nojanmaan koulun remppa valmistui 2016

EI TAI loppuu Nätkin Uusi Koulu Nätkillä Säilytetään Ala-astella ja Nätkin ja Nojanmaan Ja Anttolan Oppilaat Siirretään Mertalan Koululle Mertalan Risteyksessä Sijatsee Koulu Ala-aste ja Ylä-aste ja Liikuntatilat ja Puukäsityö ja Kotitalousluokat

Ei siirretä. Mistä sitten saa Sln uusimmat uutiset?

Paikallispravda tänään:
Kallislahden koulun toiminta lakkaa ensi syksystä alkaen. Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantaina äänin 23–20. Sitä ennen valtuutetut keskustelivat asiasta yli tunnin.

Koulun lakkauttamista kannattivat SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden valtuutetut sekä valtaosa Liike nyt -puolueen valtuutetuista ja toinen vasemmistoliiton valtuutetuista. Lakkauttamista vastustivat keskustan, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien valtuutetut, sitoutumattoman ryhmän valtuutettu sekä yksi liikkeen ja yksi vasemmistoliiton valtuutettu.

Valtuusto päätti lakkauttaa ensi syksystä alkaen myös Louhen ja Juvolan koulut. Näistä kouluista ei pitkiä puheita pidetty.

Kaikkien kolmen koulun lakkautusperuste oli se, että koulun oppilasmäärä on alle valtuuston päättämän 25 oppilaan suojarajan. Kallislahden oppilasennuste on kuitenkin nouseva ja kahden muun koulun oppilasennuste laskeva.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lotta Silvennoinen esitti koulukeskustelun alkajaisiksi nuorisovaltuuston vetoomuksen kaikkien kolmen koulun puolesta.
– Oman koulun merkitys kylälle on valtava. Koulujen mukana kuolevat harrastusporukat ja lasten kaveripiirit sekä lämmin kyläkoulujen henki. Tilalle tulevat suuret opetusryhmät, pitkät koulumatkat sekä syrjäytyneet nuoret.
– Savonlinnan nuorisovaltuusto toivoo, että kaupunkimme nuoret nähtäisiin muunakin kuin euroina paperilla. Sillä meissä on kaupunkimme elinvoima ja tulevaisuus, Silvennoinen sanoi.

Kallislahden koulun lakkauttamista vastustaneet vetosivat etenkin siihen, että koulun oppilasennuste on kasvava. Virallinen oppilasennuste nousee syksyllä 2025 nousee jo 28 oppilaaseen.

Koulun säilyttämisesityksen teki Kirsi Visunen (ps.).

Kallislahden koulun puolustajat muistuttivat myös kaupungin strategiasta, jossa erityispainopistealueena on lasten ja lapsiperheiden määrän kasvu.

– Kylien ja maaseudun elinvoimaisuus on myös yksi strategian painopistealue. Miljoona suomalaista haaveilee muutosta maalle. Meillä olisi täällä tarjota upea ympäristö asuinalueeksi, mutta ympäristö ei riitä. Lapsiperheille tarvitaan päiväkoteja ja kouluja, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Kosonen (kesk.) sanoi.

Kallislahden koulun lakkauttamisen on laskettu tuovan 77 000 euron kokonaissäästöt. Koulun puolustajat epäilivät, että koulukyytikustannusten kasvu syö mahdolliset säästöt.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jonne Tynkkynen (kesk.) totesi, että Kallislahden kiinteistön ylläpidosta tulee koulun lakkauduttua 45 000 euron säästö vuodessa, mutta kuljetuskustannusten nousu on nelinkertainen. Kiinteistön ylläpidosta tuleva säästö on eri asia kuin sivistystoimelta säästyvä sisäinen vuokra, joka on vuodessa 120 000 euroa,

Timo Lajunen (kesk. sit.) uskoi, että koulukyytikustannusten todellinen kasvu yllättää, kun aletaan laskea, miten matkat saa pysymään alle lain salliman 2,5 tunnin päivässä.

Lajunen epäili myös, että yritysvaikutusten arvioinnissa ei ole otettu kaikkea huomioon.

– Eräs Kallislahdessa toimiva yrittäjä kertoi vaihtavansa kuusi henkeä työllistävän yrityksensä kotipaikkakunnan, jos koulu loppuu. Onko tämä otettu huomioon?

Kallislahden koulun lakkauttamista kannattaneet vetosivat sovitun oppilasrajan alittumisen lisäksi siihen, että Savonlinnan perusopetuksen rahoista opetukseen käytetään pienempi osa kuin kaikkeen muuhun. Tästä seuraa, että savonlinnalaiset koululaiset saavat vähemmän opetusta kuin ikätoverinsa muualla.

– Jos puhutaan kaupungin houkuttelevuudesta, ei voi olla kovin houkutteleva se tieto, että savonlinnalaiset saavat peruskouluaikana yhteensä 3,5 kuukautta vähemmän opetusta kuin iisalmelaiset, Lea Kokko (kok.) sanoi.

Kokko paheksui uhkakuvia kyläkoulujen lakkauttamisen aiheuttamasta lasten pahoinvoinnista.

– Ne uhkakuvat ovat isojen koulujen mustamaalaamista, Kokko sanoi. Hän myös sanoi, että kunhan opetukseen on käytettävissä enemmän rahaa, saadaan isoihinkin kouluihin pienempiä opetusryhmiä ja enemmän valinnaisaineita.

Juho Malinen (vihr.) piti yhdenvertaisuusongelmana sitä, että pienten koulujen oppilaisiin käytetään enemmän rahaa kuin suurten koulujen.

– Suurten koulujen oppilailla pitää olla yhtäläinen oikeus saada opetusta pienissä ryhmissä.

Mervi Lipsanen (sd.) muistutti, että koulujen sulkemisen taustalla on oppilaitten väheneminen koko kaupungissa.

– Perusopetuksen oppilasmäärä vähenee vuoteen 2030 mennessä yli tuhannella oppilaalla. Kiinteistökustannukset ovat nousussa, tilatehokkuus on heikko ja suuri osa rahasta menee seiniin, Lipsanen sanoi.

Jos se kyläkoulu on niin hyvä kuin väitetään, niin miksi fiksut vanhemmat ei lähetä kaupungista sinne lapsiaan, vaan tunkevat lapsensa täyteen ahdettuihin ja parjatuihin kaupunkikouluihin?

Nyt saa kyläyhdistykset kylätaloja halavalla. Ja jos ei kelpaa, kyllä joku kirpputoriyrittäjä kantaa romunsa entisen koulun tiloihin. Siitä sitten asumaan ja huutokauppakeisaria leikkimään. Elämä jatkuu oppilaiden puutteesta huolimatta.

Ainakin Punkaharjun koulu on niin sysip ska että parempi olisi lapset viedä muualle.

2023-10-31 14:31:49
Kyseisen kirjoittajan kanssa niin samaa mieltä.
Iso ja toimiva koulu mahdollistaa paremmin monipuolisen, osaavan ja kustannustehokkaan koulukasvastuksen kuin pikkuruiset kyläkoulut.

Paikallispravda kertoo:
Savonlinnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmassa esitetään lähivuosina lakkautettavaksi Anttolan ja Nojanmaan koulut sekä mahdollisesti Nätkin koulu ja Savonrannan koulu.

Nykyiset päiväkodit säilyvät, mutta Kerimäen, Punkaharjun ja Pihlajaniemen päiväkodit esitetään siirrettäväksi koulujen yhteyteen ja Nojanmaan päiväkoti lakkautuvan Nojanmaan koulun rakennukseen. Päiväkotien tilat jäisivät kaupungille tarpeettomiksi, eikä kaupungin tarvitsisi remontoida Nojanmaan päiväkotia.

Palveluverkkosuunnitelma ulottuu vuoteen 2030. Sivistyslautakunta saa sen käsiteltäväkseen torstaina. Sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti esittää, että lautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyisivät suunnitelman tulevan valmistelun pohjaksi. Kunkin koulun varsinaiset lakkautuspäätökset on määrä tehdä lakkauttamista edeltävänä vuonna.

Ripatti esittää myös, että kaupunki luopuisi koulujen lakkautumisen edellytyksenä olevasta 25 oppilaan oppilasrajasta.

Suunnitelman tarkoitus on sopeuttaa palvelut lasten määrän vähenemiseen sekä kaupungin heikkenevään taloustilanteeseen.

Palveluverkkosuunnitelman mukaan Anttolan koulu lakkautettaisiin syksystä 2025 alkaen ja Nojanmaan koulu syksystä 2026 alkaen, kuten koulujen oppilaiden vanhemmille on jo tiedotettukin. Anttolan lakkautuspäätös on määrä tehdä ensi vuonna ja Nojanmaan lakkautuspäätös vuonna 2025.

Anttolan oppilaat siirtyisivät Kerimäen tai Mertalan kouluihin ja Nojanmaan oppilaat Mertalan kouluun. Nätkin koululla aloittaisi syksyllä 2026 kuudes luokka. Nyt Nätkin koulussa on luokat 1.–5. sekä pienryhmät.

Vuonna 2027 tulee päätettäväksi, lakkautuuko Nätkin koulun toiminta syksystä 2028 alkaen. Toinen vaihtoehto on, että kaupunki ottaa Nätkin Touhulan päiväkodin omaksi toiminnakseen, jolloin varhaiskasvatuksen lapset sijoittuvat Nojanmaan päiväkotiin ja kahteen Nätkin koulun yhteydessä olevaan varhaiskasvatusryhmään. Tässä vaihtoehdossa Nätkin koulu jatkaisi 1.–6. luokkien kouluna, ja pienryhmät siirtyisivät sieltä Mertalaan.

Heikinpohjan koulu siirretään palveluverkkosuunnitelman mukaan Talvisalon yläkoulun yhteyteen syksystä 2030 alkaen.

Savonrannan alaluokkien tilannetta mietitään erikseen. Savonrannan oppilasmäärä vähenee lukuvuonna 2029–2030 yhteensä 11 oppilaaseen.

Kaupunginvaltuusto on jo päättänyt lakkauttaa Louhen, Juvolan ja Kallislahden koulut ensi syksystä alkaen, ja Savonrannan yläluokkien on päätetty siirtyvän Kerimäelle samoin ensi syksystä alkaen.

Savonlinnan perusopetuksessa on nyt yhteensä 2 562 oppilasta, ja lukuvuonna 2031–2032 oppilaita arvioidaan olevan enää 1 523 oppilasta, siis 40 prosenttia vähemmän kuin nyt. Kaupungin valtionosuudet vähenevät merkittävästi sekä lasten vähenemisen takia mutta myös sote-uudistukseen liittyvän valtionosuusmekanismin takia.

Palveluverkkosuunnitelman mukaan Savonlinnassa olisi vuonna 2030 koulut Kellarpellossa, Kerimäellä, Kulennoisissa, Mertalassa, Pihlajaniemellä, Punkaharjulla ja Talvisalossa sekä mahdollisesti myös Nätkillä. Savonrannan tilanne tarkastellaan erikseen.

Pitäiskö maksaa enemmän veroja vai tehdä MITÄ?
Verojen maksua kiroillaan ja vastustetaan, mutta samanaikaisesti ollaan vaatimassa veronmaksajien kustantamia pikkukouluja.
Pitäiskö viimeinkin päättää, mitä oikeasti Savonlinnan seudulla halutaan!

Tyhjästä on huono nyhjästä!

Mielipidekirjoitus paikallispravdassa:
Lukijalta | Lähikouluja ei saa lakkauttaa

Savonlinnan sivistyslautakunnassa käsitellään torstaina virkamiesesitystä, jossa jopa sadan oppilaan kouluja lakkautettaisiin nopealla aikataululla. Mm. Anttolan ja Nojanmaan koulut aiotaan lopettaa vuoteen 2026 mennessä. Suunnitelmaa perustellaan voimakkaalla oppilasmäärän vähenemisellä sekä kuntatalouden mahdollisella heikkenemisellä. Vastustan voimakkaasti Savonlinnan elinvoimaisten ja turvallisten lähikoulujen lakkauttamista. Alla perusteluja ja ehdotuksia.

Kaupungin imago ja vetovoima saavat pysyviä kolhuja, mikäli nämä suunnitelmat toteutuvat. Päättäjien tulee pitää kiinni päätöksistään, joilla on mm. aivan viime vuosina rakennettu kaksi uutta koulua itäiseen kantakaupunkiin. Esitetyllä suunnitelmalla eriarvoisuus kaupungin itä- ja länsipuolen oppilaiden välillä kasvaa sietämättömäksi.

Syntyvyys Euroopassa ja Suomessa on vajonnut sille tasolle, että koko Suomessa tulee tehdä päätöksiä, joilla nuoria aikuisia kannustetaan lapsentekoon. Savonlinnaan tulee luoda ilmapiiri, jossa lapsiperheet (tulevat ja nykyiset) voivat luottaa päätöksentekoon ja siihen, että lähipalvelut säilyvät. Kaupungin nykyinen työvoima koostuu merkittävässä määrin lapsiperheiden vanhemmista. Lähimmän 20 vuoden aikana tarvitsemme Savonlinnaan tuhansia uusia työntekijöitä. Ison osan näistä täytyy olla lapsiperheiden huoltajia. Oppilasmäärän kauhuskenaario ei tule toteutumaan – jos emme itse omilla toimillamme tue sitä.

Taloustilanteella on Savonlinnassa peloteltu koko 2000-luku. Silti on pärjätty ja pärjätään tulevaisuudessakin. Minun on vaikea uskoa johtavien virkamiesten laskelmia tilanteessa, jossa joka syksy pelotellaan ties millä ja silti kaupungin ylijäämä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ylijäämää on nyt liki 30 miljoonaa euroa, ja ennusteen mukaan tämän vuoden lopulla monta miljoonaa enemmän. Kysymys on arvovalinnoista. Halutaanko rahaa laittaa lapsiin vai lentämiseen ja osakkeisiin?

Palveluverkkosuunnitelmassa Savonlinnaa verrataan valtionosuuksissa, koulutilojen neliömäärässä ja ryhmäkoossa verrokkikaupunkeihin. Tässä tulee muistaa, että Savonlinna on saaristoisuuden ja pinta-alansa takia poikkeuksellinen. Tämän on valtiokin huomioinut. Määritelmä on muistaakseni saaristo-osakunta.

Koulujen ja päiväkotien tulevien remonttien suhteen tulee viipymättä tehdä ulkopuolinen arviointi. Remonttien tarpeellisuuden ja mittakaavan arviointiin tulee ottaa mukaan henkilökunta ja huoltajat. Ymmärrän hyvin, että suunnitteilla olevat miljoonaremontit vaikuttavat suuresti rakennusten jatkokäytön pohdintaan. Nyt pitää ottaa tuumaustauko jokaisessa remontissa, eikä tehdä yhtään remonttia ennen kuin linjaus on selvillä. Yhtään miljoonaa ei enää saa hukata mahdollisiin turhiin remontteihin tai uudisrakennuksiin!

Hyväkuntoisten ja uusien Nätkin sekä Nojanmaan koulujen osalta ei pidä nyt tehdä minkäänlaista linjausta. Päinvastoin tulee antaa perheille selkeä viesti siitä, että koulut säilyvät ja niiden lakkauttaminen ei ole suunnitteilla. Molempien kohdalla tulee tehdä tarkat laskelmat ja suunnitelmat siitä, voidaanko pienten koululaisten opetuksen lisäksi alueen päivähoito keskittää näihin koulurakennuksiin. Jos kerran ennusteissa koululaisten määrä vähenee, täytyyhän lasten määrä myös varhaiskasvatuksessa vähentyä? Tai pystytäänkö koulutiloissa lisäämään senioreiden päivätoimintaa?

Oppilasryhmäkokoja ei voida nykyisestä kovin merkittävästi nostaa. Lapsista 20–30 prosenttia alkaa olla jollain tapaa erityistä tukea vaativia, usein diagnoosien kanssa. Varhaisen puuttumisen toteutuminen vaatii pienimmille oppilaille turvalliset lähikoulut ja tarpeeksi pienet ryhmät. Pienissä yksiköissä kelpoisten opettajien rekrytointi on takuulla helpompaa kuin suurissa yksiköissä.

Esitän, että valtuusto päättää uudesta oppilasrajasta koulun lakkauttamiselle. Esimerkiksi 40–50 oppilasta voisi olla tällainen. Ja missään tapauksessa rajasta ei pidä tehdä automaattista, vaan koululle on annettava mahdollisuus jatkaa, jos pystyy tehostamaan toimintaansa.

Tommi Tikka

Savonlinna

Koulun lopettaminen kylältä on poliittinen päätös tappaa koko kylä.

Eihän tässä ole muuta ratkaisua kuin kaikki tekee vauvan ihan just näillä näppäimillä, niin näkyy ennusteessa miten riittää oppilaita tulevaisuudessa.
Oikeasti jos lapsimäärät tippuu tätä tahtia, niin ei tarvita kuin yksi koulu koko savonlinnan alueella.

Sivukylät tyhjiksi, niin saadaan uusia vuokrataloja City-Marketin läheisyyteen.


Yst.terv. Hannu Hanhi

"Vuonna 2027 tulee päätettäväksi, lakkautuuko Nätkin koulun toiminta syksystä 2028 alkaen."

Pelkästään tällaiset ajatukset mitätöivät lopullisesti kaikkien (niiden harvojenkin) ajatukset rakentaa omakotitalo Suutarniemeen.
Mitähän tämäkin Suutarniemi-fiasko mahtoi meille kustantaa, riittääkö 2 miljoonaa suunnitelmineen ja rakennettuine kunnallistekniikoineen?

Rahaa on hukattu muihinkin älyttömiin suunnitelmiin. Savonniemen kylpylään, Tornihotelliin, Lehtiniemen lomakeskukseen jne... Mikään näistä ei tule ikinä toteutumaan.
En uskalla edes arvailla millaisia summia verorahoja pilvilinnasuunnitelmiin on upotettu, mutta taskurahoista ei ole kyse.

Ei se infra hukkaan mennyt.
Suutarniemessä on ulkoilijalle oikein hyvät katuvalot ja vähän liikennettä.

Mielipidekirjoitus paikallispravdassa:

Lukijalta | Koulut ovat investointi tulevaisuuteen – Päätökset vaikuttavat kaupungin elinvoimaisuuteen

Lasten oikeuksien päivänä 20.11. järjestettiin Nojanmaan koululla keskustelutilaisuus koskien koulun lakkautusuhkaa vuonna 2026. Olisiko päivä voinut enää valikoitua paremmin tälle aiheelle? Paikalla oli koulun henkilökuntaa, vanhempia sekä kaupunginvaltuutettuja. Olisi ollut hyödyllistä, jos koulun lakkautusta ehdottaneita virkamiehiä olisi ollut myös paikalla. Lakkautusuhka näyttäytyy virkamiesten näkökulmasta olevan yksi yksinkertainen numeroihin perustuva päätös muiden joukossa, vaikka kyse on usean nykyisen ja tulevan koululaisen ja heidän perheidensä isosta elämänmuutoksesta, joka vaikuttaa koko asuinalueen ja Savonlinnan elinvoimaisuuteen.

Tilaisuudessa pystyi hyvin aistimaan sen, miten merkittävästä asiasta on kyse, niin tunteellisia puheenvuoroja illan aikana kuultiin. Koulun lakkautusuhka tuli vanhemmille tietoon 11.9. Wilman kautta. Se oli varmastikin kaikille Nojanmaan koulun vanhemmalle shokki ja täysi yllätys. Reaktio oli varmasti sama myös Anttolassa, jossa koulu uhataan lakkauttaa parin vuoden päästä. Savonlinnassa on sitouduttu pitämään kiinni 25 oppilaan rajasta kun koulujen lakkautuksia suunnitellaan. Nojanmaan koulu on moderni ja vain seitsemän vuotta sitten rakennettu. Oppilaita on miltei sata, ja määrä pysyy suhteellisen samana ainakin vuoteen 2030 asti. Moni perhe on muuttanut alueelle juuri lähikoulun ja turvallisen koulumatkan takia, niin minunkin perheeni.

Tilaisuuden aikana tuli selväksi miten käsittämättömän, ja ilmeisesti myös puutteellisen, esityksen kaupungin virkamiehet ovat lakkautuksista tehneet. Päätöksiä halutaan tehdä nopeasti, mikä myös kummastuttaa. Tällä virkamieslogiikalla ei mikään kaupungin taajamakouluista (Nätki, Kellarpelto, Pihlajaniemi) ole turvassa. Tämän linjan muuttaminen on meidän kaikkien kuntalaisten yhteinen asia. Täytyy muistaa, että kaupunginhallituksen päätöksellä kaupunginjohtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on koulujen lopettaminen. Minkälaisista arvoista se kertoo? Miten meidän muita yhteisiä asioitamme hoidetaan, jos näin tärkeiden asioiden valmistelu ja on tällä tolalla, täysin kaupungin strategian vastaisesti?

Miksi nykyisetkään lapsiperheet haluaisivat enää asua täällä, kun oman asuinalueen palvelut voivat loppua täysin yllättäen?

Haastan miettimään, minkälaiset vaikutukset koulun lakkauttamisella on: perheet muuttavat pois, asuntojen hinnat laskevat ja niitä on vaikeampi myydä, asuinalueen sydän häviää.

Kaupungin strategian yksi erityispainopistealue on lasten ja lapsiperheiden määrän kasvu. Samaan aikaan myös kaupungin yritykset kärsivät työvoimapulasta. Millä palveluilla uusia asukkaita halutaan houkutella? Miksi muuttaa Savonlinnaan, kun täällä on samanlaisia jättikouluja kuin isoissa kaupungeissakin, ja pitkien matkojen päässä? Miksi nykyisetkään lapsiperheet haluaisivat enää asua täällä, kun oman asuinalueen palvelut voivat loppua täysin yllättäen?

Kaupungin toiminta näyttäytyy niin, että tulevaisuus on pelkkiä uhkakuvia ja kauhuskenaarioita täynnä, tulevaisuutta ei ole. Säästetään, tehostetaan ja supistetaan kaupunki hengiltä.

Vetoan kaupunginvaltuutettuihin: vaatikaa virkamiehiltä huolellisesti, objektiivisesti ja perusteellisesti tehtyjä esityksiä. Miettikää, minkälaiset vaikutukset päätöksillänne on, niin hyvässä kuin pahassa, kun koulujen lakkautussuunnitelma tulee päätettäväksi. Nähkää koulut investointina tulevaisuuteen – ei pelkästään karsittavana kulueränä. Te kannatte vastuun nyt tehtävistä päätöksistä, jotka vaikuttavat kaupungissa vielä vuosikymmeniä. On hyvä myös muistaa, että kaupungin virkamiehetkin ovat töissä meitä kaupunkilaisia varten, eikä toisinpäin.

Valtuutetut, te edustatte meitä kaupunkilaisia ja lopullinen päätösvalta on aina teillä, ei kaupungin hallinnon edustajilla. Säästäkää koulut ja turvatkaa lapsiperheiden tulevaisuus Savonlinnassa. Vetoan kaupunkilaisiin ja kuntalaisiin: laittakaa painetta valtuutettuihin ja virkamiehiin, ottakaa heihin yhteyttä ja haastakaa nämä lyhytnäkoiset ja järjettömät lakkautuspäätökset. Me savonlinnalaiset ansaitsemme parempaa!

Sonja Eiramo

Nojanmaan asukas ja 7- ja 9-vuotiaiden koululaisten äiti

Paikallispravda tiedottaa:
Savonlinnan sivistyslautakunta ei esitä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että Anttolan, Nojanmaan tai Nätkin koulun lakkautusta valmisteltaisiin. Lautakunta ei myöskään esitä luopumista koulujen 25 oppilaan turvarajasta.

Lautakunta hylkäsi yksimielisesti viranhaltijoiden ehdottaman palveluverkkosuunnitelman siltä osin kuin kyse on kolmen, noin sadan oppilaan koulun lopettamisen valmistelusta. Hyväksytyksi tuli lautakunnan puheenjohtajan Jonne Tynkkysen (kesk.) esitys, jonka mukaan sivistyslautakunta päättää myöhemmin erillisen valmistelun perusteella, mitkä vuosiluokat opiskelevat Nätkillä, Nojanmaassa ja Mertalassa ja millaiset ovat eri koulujen oppilaaksiottoalueet.

– Anttolan, Nojanmaan ja mahdollisesti Nätkin koulujen lakkauttamisesta on tullut valtava palauteryöppy kuntalaisilta, opetushenkilöstöltä ja elinkeinoelämältä, Tynkkynen sanoo.

Nojanmaan, Anttolan ja Nätkin vanhempainyhdisykset ovat vastustaneet koulujensa lakkautusaikeita. Vanhempainyhdistysten tapaamisissa on ideoitu ratkaisua, jossa alaluokat saisivat jatkaa Anttolan, Nojanmaan ja Nätkin kouluissa ja Mertalassa olisi vain viidesluokkalaisia sekä sitä vanhempia lapsia.

Sivistyslautakunnan linjauksesta huolimatta kaupunginhallitus voi ensi viikolla halutessaan viedä valtuustoon esityksen, johon sisältyy Anttolan, Nojanmaan ja mahdollisesti Nätkin koulun lakkautus. Kaupunginvaltuusto päättää palveluverkkosuunnitelmasta 18. joulukuuta.

Palveluverkkosuunnitelma ulottuu vuoteen 2030. Suunnitelman tarkoitus on sopeuttaa palvelut lasten määrän vähenemiseen sekä kaupungin heikkenevään taloustilanteeseen.

Lautakunnan hylkäämän virkamiesesityksen mukaan Anttolan koulu lakkautettaisiin syksystä 2025 alkaen ja Nojanmaan koulu syksystä 2026 alkaen. Anttolan oppilaat siirtyisivät Kerimäen tai Mertalan kouluihin ja Nojanmaan oppilaat Mertalan kouluun. Nojanmaan päiväkoti siirtyisi viranhaltijaesityksen mukaan Nojanmaan koulurakennukseen.

Kunkin koulun lakkautuksesta tehtäisiin päätökset lakkautusta edeltävänä vuonna.

Nätkin koulun toiminta saattaisi viranhaltijaesityksen mukaan lakkautua syksystä 2028 alkaen. Esityksessä on toinenkin vaihtoehto, jonka mukaan kaupunki ottaisi Nätkin Touhulan päiväkodin omaksi toiminnakseen, jolloin Touhulassa varhaiskasvatuksessa olevat lapset sijoittuisivat Nojanmaan päiväkotiin ja kahteen Nätkin koulun yhteydessä olevaan varhaiskasvatusryhmään. Tässä vaihtoehdossa Nätkin koulu jatkaisi 1.–6. luokkien kouluna ja pienryhmät siirtyisivät sieltä Mertalaan.

Sivistyslautakunnan esitys ja viranhaltijaesitys ovat yhteneväiset siltä osin, että nykyiset päiväkodit molempien esitysten mukaan säilyvät, mutta Kerimäen, Punkaharjun ja Pihlajaniemen päiväkodit siirtyvät koulujen yhteyteen. Näin kaupunki voisi luopua päiväkotien tiloista.

Viranhaltijat ja lautakunta olivat samaa mieltä myös siitä, että Heikinpohjan koulu siirretään Talvisalon yläkoulun yhteyteen syksystä 2030 alkaen.

"Säästetään, tehostetaan ja supistetaan kaupunki hengiltä."

Kuusi sanaa, jotka ovat niin totta. Tuohon ei tarvitse lisätä mitään.

Paikallispravda:
Lukijalta | Lapset ensin vaikka heikoille jäille?

Savonlinnan kaupunki valmistelee lukuisten koulujen sulkemista Savonlinnan keskustan ulkopuolelta milloin talouteen, opetuksen laatuun tai remontteihin vedoten. Neljä koulua on jo päätetty sulkea lapsiperheiden protesteista huolimatta ja tahti vain kiihtyy.

Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklan 31 mukaan lapsella on oikeus leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan. Tuntikausien bussimatkat uhkaavat tämän oikeuden toteutumista. Artikla kolme taas vaatii meitä laittamaan lapsen edun ensisijalle päätöksissä. Miksi emme toimi näin?

Savonlinnan talouden synkkiä lukuja maalataan isolla pensselillä aina, kun on kyse lastemme hyvinvoinnista ja meille väitetään, ettei valitettavasti ole varaa parempaan. Rahaa kuitenkin löytyy miljoonia ja miljoonia joka ainoaan teollisuuden tai bisneksen investointiin, joiden tuotosta ei ole takeita, vain toiveita ja unelmia. Veroja pudotellaan vuodesta toiseen ilman huolen häivää, mutta jokaisesta satsauksesta lapsiin kuulemme samat itkuvirret ja kauhukuvat heikosta taloustilanteestamme. Tilanne on täysin absurdi.

Onko kunnan ja päättäjien tärkein tavoite pitää huoli kuntalaisista vai ei? Kaupungin ja ihmisen arvot eivät tule ilmi kauniissa sanoissa, vaan teoissa ja päätöksissä.

Kaupungin ja ihmisen arvot eivät tule ilmi kauniissa sanoissa, vaan teoissa ja päätöksissä.

Savonlinnan taajama-alueiden koulujen joukkosulku ei ole pakkovalinta, vaan arvovalinta. Sitä ei voi perustella säästöillä, eikä lasten edulla ja se perustuu täysin kovaan keskittämisen ideologiaan. Kun rahaa kerran riittää teknologiapuistoon ja lentoihin, sitä täytyy riittää myös meidän lapsiimme.

Meillä on kouluverkon sopeuttamisen suhteen muitakin vaihtoehtoja, kuin keskittää opetus pariin keskustan jättisuureen yksikköön, jonne rahdataan lapsia joka suunnasta aamusta iltaan. Nämä vaihtoehdot pitäisi käydä läpi myös pedagogisesta näkökulmasta ja ennen kaikkea lasten etu ensisijalle pistäen.

Jos emme priorisoi lastemme hyvinvointia, menetämme vähätkin lapsiperheemme kunnille, jotka niin tekevät. Näin voimme toki sulkea kaikki koulut ja saamme entistäkin enemmän säästöjä. Mutta samalla voimme laittaa lapun luukulle ja julistautua aavekaupungiksi.

Lapsettomassa kaupungissa ei ole opiskelijoita, työntekijöitä, elinvoimaa, toivoa, saati tulevaisuutta.

Ehdimme vielä valita toisen suunnan.

Sanna Niemelä

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Sivistyslautakunnan jäsen

Taas mielipidekirjoitellaan paikallispravdassa:
Lukijalta | Nojanmaan koulun puolesta!
Tänään 8:00 | Päivitetty tänään 13:19
3
Nojanmaan koulu on toiminut vuodesta 2016 1–4-luokkien kouluna ja pedagogisesti sekä oppilashuollollisesti tämä on osoittautunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Saman katon alla opiskelee ja työskentelee samassa kehitysvaiheessa olevia lapsia sekä pienten lasten opetukseen perehtyneitä kasvattajia.

Erityisen maininnan arvoinen seikka noin sadan oppilaan koulussamme on oppilaantuntemus, joka tarkoittaa oppilaan yksilöllisen oppimisen laaja-alaista huomiointia ja tukemista. Oppilaan koulupolku rakentuu turvallisuudentunteen ja yksilöllisen huomioinnin kautta ja tässä koulun koolla on merkitystä. Pienten lasten koulu on tässä ehdottoman ideaalinen. Meillä ei puhuta minun oppilaistani, vaan meidän oppilaistamme. Kasvatusvastuu on jaettu, eli koko koulu kasvattaa.

Kolmiportainen tuki on nykyaikaisessa koulussa keskeisessä roolissa. Lapsella on oikeus juuri sellaiseen yksilölliseen tukeen, joka ammattilaisen arvioimana ja toteuttamana auttaa lasta hänen koulupolullaan. Koulussamme tällaisen tuen toteuttaminen onnistuu erittäin hyvin osaavan henkilökunnan, sopivan kokoisten opetusryhmien sekä ajanmukaisten tilojen ansiosta.

Toimivan oppilashuollon kautta varhainen puuttuminen on tehokasta ja tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden kouluarjen tukeminen onnistuu integroituna yleisopetuksen ryhmissä. Yksilöllisyys on kaiken keskiössä!

Nojanmaan koulu tarjoaa oppilaille upean oppimisympäristön. Ajanmukaiset ja viihtyisät opetustilat ja -välineet, erinomaiset käsityö- ja musiikkiluokat, muunneltavat luokkatilat, rauhalliset pienryhmätilat ja kattavat liikuntamahdollisuudet tekevät koulusta erinomaisen työpaikan sekä lapsille että aikuisille.

Suurta salia käytämme ahkerasti: liikuntatuntien ja koulun omien turnausten lisäksi siellä esiinnytään paljon. Meillä kaikki lapset pääsevät esiintymään päivänavauksissa, koulun juhlissa ja muissa tapahtumissa. Pidämme tärkeänä järjestää juhlia, joihin voimme yhdessä perheiden kanssa kokoontua.

Lasten liikkumattomuus puhuttaa nykyisin paljon, ja koulupäiviin peräänkuulutetaan lisää liikkumista. Koulussamme on suuri liikuntasali, iso piha, hiekkakenttä, kaukalo, leikkipiha ja kuntorata, jotka takaavat monipuoliset liikuntamahdollisuudet.

Muun muassa pallopelit, hiihto, luistelu suunnistus ja retkeily onnistuvat kaikki helposti koulun välittömässä läheisyydessä. Välitunneilla kaikilla lapsilla on aina mahdollisuus liikkua ja ennen kaikkea tilaa liikuntaan ja peleihin.

Me koulun henkilökuntana olemme päässeet vaikuttamaan rakennuksen toimintoihin jo suunnitteluvaiheessa, ja olemme erittäin tyytyväisiä tiloihimme. Olisi valtava virhe heittää hukkaan tällainen koulurakennus, jossa on vasta muutamia vuosia sitten aloitettu koulunkäynti.

Sen lisäksi että Nojanmaan koulu on kokonsa ja tilojensa puolesta erinomainen, on tämä koulu meille yhteisönä ja työpaikkana äärimmäisen tärkeä. Me opettajat, oppilaat, ohjaajat, muu henkilökunta ja lasten huoltajat muodostamme yhteisön, jossa ihmiset tuntevat toinen toisensa. Lasten lisäksi tässä koulussa viihtyvät myös aikuiset: työyhteisön työtyytyväisyys on ollut huippuluokkaa kaupungin kyselyissä.

Sivistyslautakunta osoitti suurta viisautta päättäessään esittää tärkeiden lähikoulujen säilyttämistä. Nyt toivomme ja odotamme samaa viisautta kaupunginhallitukselta ja -valtuustolta lasten ja lähikoulujen tulevaisuudesta päätettäessä.

Nojanmaan koulun henkilökunta

Pauli Kurola

Tiia Jaatinen

Tommi Tikka

Titta Pesonen

Tuija Veinola

Tarja Dillström

Kati Tynkkynen

Sari Korhonen

Margit Paakkunainen

Päivi Kaartinen

Kaisa Kiiski

Eija Kamppuri

Päivi Leinonen

Johanna Korpelainen

Kaikki loppuu = Savonlinna loppuu.

Kuulin tänään, että tammi-huhtikuusds Savonlinnan syntyi 31 lasta. Eli koko vuonna n. 90. Nämäkin siis ripoteltuna pitkin pitäjää. Mitäkä luulette että montako ekaluokkaa tarvitaan 2031, kun menevät kouluun?