Aristoteles ja Inertia

Anonyymi-ap

Aristoteles katsoi että kerran oli yksi ainoa möhkäle massaa josta kaikki muut massat lohkaistiin.

Jos tuo yksi massa painoi siis yhden yksikön verran kaikki ne muut siitä lohkaistut massat painoi alle yhden. Esim. 0.9 yksikköä tai 0.5 yksikköä.

Ja kun ajatellaan että puolitetaan 0.5 massa niin moni pitää tuloksen olevan 0.25

Kuitenkin kun otetaan neliöjuuri 0.5 niin tuleekin vastaus 0.707 joka on suurempi luku kuin se josta neliöjuuri otettiin.

0.707 on 2.8 kertaa suurempi kuin 0.25.

Eli kun yritetään puolittaa iskemällä taltalla massaa joka on 0.5 niin toki saadaan lopulta kaksi puoliskoa joiden massat ovat 0.25 ja 0.25 mutta toisaalta massaa muuttuu energiaksi, lämmöksi, värähtelyksi ja inertiaksi iskettäessä ikään kuin olisi kahden puolikkaan massat 0.707 ja 0.707.

Aina kun otetaan neliöjuuri alle yhden olevista luvuista tapahtuu kummia. Ja se koskee jokaista massaa koska ne on lohkaistu yhdestä ainoasta massasta jonka paino oli yksi yksikkö.

Tää on vähän sekavaa vielä mutta kun yritetään puolittaa massaa jonka paino on alle yhden syntyy energiaa tai massaa joka on yli 2 x kertainen puolitettavan kohteen massaan verraten. Siten voisi yrittää selittää inertiaa.

38

304

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eli kun ajatellaan että protonin massa on 939 MeV niin on selvää että se pitää merkitä alle yhden olevaksi esim. 0.939

      Jos olisi mahdollista puolittaa protoni niin pitäisi saada kaksi puoliskoa 0.4695 painoista.

      Mutta kun otetaan neliöjuuri 0.939 saadaankin kaksi puoliskoa joiden massat ovat 0.969 kummankin.

      Se merkitsee että puolitettaessa syntyy joko uutta lisämassaa, energiaa, lämpöä, värähtelyä tai inertiaa hyvin paljon.

      Kaikki esineet ja hiukkaset joita maailmassa on ovat Aristoteleen filosofian mukaan massaltaan alle yhden.

      Eli esim 1/1000 osa , 1/100000000 osa tms. Murtolukuja ykkösestä.

      Ja kun tuollainen murtoluku otetaan neliöjuureksi on vastaus suurempi kuin itse lähtöluku.

    • Anonyymi

      Kumpaan Aristoteles viittaa väitteellään että aiemmin oli vain yksi yhtenäinen massa:

      1 Tilanteeseen ennen Big Bangia
      2 Maailma on simulaatio
      3 johonkin muuhun ideaan

      Mikä on syynä siihen että standarditeoria toimii vain jos massa on nolla?

    • Anonyymi

      Alkumöhkäleessäkö ei ollut energiaa?

      • Anonyymi

        En tiedä. Hare Krishna kirjojen mukaan KAIKEN ENERGIAN ALKULÄHDE on myös Yksi.
        Eli siitä seuraa että energian laita on samoin kuin massan?

        1/100 osa
        1/1000 osa
        1/10000000 osa
        Jne

        Energia esiintyy myös alle ykkösen olevina lukuina

        0. 25
        0.70
        0.96
        Jne

        Tuli mieleen kun tuli syttyy hankauksesta ja kipinästä niin perustuuko sen syttyminen juuri inertiaan.

        Tarvitaanko tulen syttymiseen aina se että massa on alle yhden oleva luku joka aiheuttaa inertian.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä. Hare Krishna kirjojen mukaan KAIKEN ENERGIAN ALKULÄHDE on myös Yksi.
        Eli siitä seuraa että energian laita on samoin kuin massan?

        1/100 osa
        1/1000 osa
        1/10000000 osa
        Jne

        Energia esiintyy myös alle ykkösen olevina lukuina

        0. 25
        0.70
        0.96
        Jne

        Tuli mieleen kun tuli syttyy hankauksesta ja kipinästä niin perustuuko sen syttyminen juuri inertiaan.

        Tarvitaanko tulen syttymiseen aina se että massa on alle yhden oleva luku joka aiheuttaa inertian.

        Hare Krishna kirjojen mukaan on taivaita joissa ei ole tulta , aurinkoa yms. Vaan ne valaistaan Herran sädehohdolla. Merkitseekö se että niissä ei ole inertiaa ollenkaan myös. Sillä inertia laukaisee kipinän ja tulen synnyn??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hare Krishna kirjojen mukaan on taivaita joissa ei ole tulta , aurinkoa yms. Vaan ne valaistaan Herran sädehohdolla. Merkitseekö se että niissä ei ole inertiaa ollenkaan myös. Sillä inertia laukaisee kipinän ja tulen synnyn??

        Brahmania kutsutaan myös nimellä brahmajyoti, joka voidaan kääntää "henkiseksi säteilyksi". Sitä kuvataan elävästi Mundaka Upanishadissa (2.2.10,11): "Aineellisten universumien tuolla puolen sijaitsevassa henkisessä valtakunnassa on Brahmanin rajaton säteily, johon maalliset turmeltumat eivät vaikuta. Ne, jotka ovat saavuttaneet henkisen itsetietoisuuden, tuntevat sen valonlähteiden tahrattomana loisteena.


        Henkimaailmassa ei tarvita auringonvaloa, kuunvaloa, tulta tai sähköä.


        Itse asiassa kaikki aineellisessa maailmassa havaittu valo on vain tuon valon heijastus."

        Aivan kuten tavallinen valo koostuu fotoneista, Brahman koostuu monista sieluista, ikuisista tietoisuuden kipinöistä (Bhagavad-gītā, 8.3; 15.7), jotka asustavat henkisen ja aineellisen maailman rajalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahmania kutsutaan myös nimellä brahmajyoti, joka voidaan kääntää "henkiseksi säteilyksi". Sitä kuvataan elävästi Mundaka Upanishadissa (2.2.10,11): "Aineellisten universumien tuolla puolen sijaitsevassa henkisessä valtakunnassa on Brahmanin rajaton säteily, johon maalliset turmeltumat eivät vaikuta. Ne, jotka ovat saavuttaneet henkisen itsetietoisuuden, tuntevat sen valonlähteiden tahrattomana loisteena.


        Henkimaailmassa ei tarvita auringonvaloa, kuunvaloa, tulta tai sähköä.


        Itse asiassa kaikki aineellisessa maailmassa havaittu valo on vain tuon valon heijastus."

        Aivan kuten tavallinen valo koostuu fotoneista, Brahman koostuu monista sieluista, ikuisista tietoisuuden kipinöistä (Bhagavad-gītā, 8.3; 15.7), jotka asustavat henkisen ja aineellisen maailman rajalla.

        Brahman itse ja sen muodostavat sielut ovat yleisessä mielessä Govindan, Sri Krishnan, kehon säteilyä ("Brahma-samhita", 40). Bhagavad-gitassa (14.27) Krishna toteaa: "Epäilemättä minä olen Brahmanin perusta" (brahmaṇo hi pratisḥṭhāham). Tarkemmin tarkasteltuna Brahmanin sielujen ja säteilyn lähteenä tulisi pitää Maha-Vishnua ("Vishnu-purana", 6.5.66-69).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahman itse ja sen muodostavat sielut ovat yleisessä mielessä Govindan, Sri Krishnan, kehon säteilyä ("Brahma-samhita", 40). Bhagavad-gitassa (14.27) Krishna toteaa: "Epäilemättä minä olen Brahmanin perusta" (brahmaṇo hi pratisḥṭhāham). Tarkemmin tarkasteltuna Brahmanin sielujen ja säteilyn lähteenä tulisi pitää Maha-Vishnua ("Vishnu-purana", 6.5.66-69).

        Srila Bhaktivinod Thakurin Brahma-samhitan kymmenennen jakeen kommentaarin mukaan: "Yksilölliset sielut, jivat, ovat Maha-Vishnusta lähtevien säteiden sädekehinä." Katseensa voimalla Maha-Vishnu sallii tietyn määrän sieluja, jotka ovat Brahmanissa ja jotka haluavat tulla kosketuksiin materiamaailman kanssa (riistohengen kehittymisen vuoksi), päästä tähän ulottuvuuteen. Upanishadeissa sanotaan: "Korkeimmalla Herralla ei ollut paikkaa, johon hän voisi heittää katseensa, ja sitten hän loi aineellisen maailman" ...sanskrit...(Aitareya Upanishad, 1.1.1). Srila Bhaktivinod Thakur selittää: "Herra heittää katseensa materiamaailmaan, joka elävöittää sitä. Valohiukkaset, joita Maha-Vishnun [materiamaailmaan suunnattu] katse säteilee, ovat ehdollistuneita sieluja" ("Jaiva-dharma", Vol. I. Ch. 13). Tätä prosessia kuvataan yksityiskohtaisemmin Brahma-samhitan jakeissa 6-21.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Bhaktivinod Thakurin Brahma-samhitan kymmenennen jakeen kommentaarin mukaan: "Yksilölliset sielut, jivat, ovat Maha-Vishnusta lähtevien säteiden sädekehinä." Katseensa voimalla Maha-Vishnu sallii tietyn määrän sieluja, jotka ovat Brahmanissa ja jotka haluavat tulla kosketuksiin materiamaailman kanssa (riistohengen kehittymisen vuoksi), päästä tähän ulottuvuuteen. Upanishadeissa sanotaan: "Korkeimmalla Herralla ei ollut paikkaa, johon hän voisi heittää katseensa, ja sitten hän loi aineellisen maailman" ...sanskrit...(Aitareya Upanishad, 1.1.1). Srila Bhaktivinod Thakur selittää: "Herra heittää katseensa materiamaailmaan, joka elävöittää sitä. Valohiukkaset, joita Maha-Vishnun [materiamaailmaan suunnattu] katse säteilee, ovat ehdollistuneita sieluja" ("Jaiva-dharma", Vol. I. Ch. 13). Tätä prosessia kuvataan yksityiskohtaisemmin Brahma-samhitan jakeissa 6-21.

        Brahmajyoti [Brahmán, Brahmaloka], homogeeninen rajasfääri, on äärettömän määrän jivojen, sielujen, pienten henkisten hiukkasten lähde, jotka ovat jakamatonta massaa. Brahmajyotit ovat Herran transsendentaalisesta Kehosta lähteviä säteitä, ja brahmajyoti-säteen hiukkanen on jiva. Jiva, sielu, on atomi tässä säteilyssä, ja brahmajyoti koostuu lukemattomista atomeista, jivoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahmajyoti [Brahmán, Brahmaloka], homogeeninen rajasfääri, on äärettömän määrän jivojen, sielujen, pienten henkisten hiukkasten lähde, jotka ovat jakamatonta massaa. Brahmajyotit ovat Herran transsendentaalisesta Kehosta lähteviä säteitä, ja brahmajyoti-säteen hiukkanen on jiva. Jiva, sielu, on atomi tässä säteilyssä, ja brahmajyoti koostuu lukemattomista atomeista, jivoista.

        Tutkittuaan monia kirjoituksia Srila Rupa Gosvami on tullut seuraavaan johtopäätökseen:

        "Tätä maailmankaikkeutta läpäisevää säteilyä pidetään Jumalan Korkeimmasta Persoonallisuudesta lähtevinä säteinä. Krishnan korkein asuinpaikka säteilee aina säteilyä, jota kutsutaan brahmajyotiksi, ja tämä säteily lähtee Hänen kehostaan.

        Herran rintaa koristavien jalokivien sirotteiden säteily voi ylittää jopa auringon valon, ja kuitenkin kun sitä verrataan Herran kehosta lähteviin säteisiin, nämä jalokivien sirotteet eivät näytä kirkkaammilta kuin tähti taivaalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutkittuaan monia kirjoituksia Srila Rupa Gosvami on tullut seuraavaan johtopäätökseen:

        "Tätä maailmankaikkeutta läpäisevää säteilyä pidetään Jumalan Korkeimmasta Persoonallisuudesta lähtevinä säteinä. Krishnan korkein asuinpaikka säteilee aina säteilyä, jota kutsutaan brahmajyotiksi, ja tämä säteily lähtee Hänen kehostaan.

        Herran rintaa koristavien jalokivien sirotteiden säteily voi ylittää jopa auringon valon, ja kuitenkin kun sitä verrataan Herran kehosta lähteviin säteisiin, nämä jalokivien sirotteet eivät näytä kirkkaammilta kuin tähti taivaalla.

        Brahmajyoti eli persoonaton Brahman läpäisee aineellisen maailman lisäksi myös henkimaailman, jossa tämän säteilyn ansiosta ei tarvita auringon ja kuun valoa. Aineellisen maailman valo on vain henkisen säteilyn heijastus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahmajyoti eli persoonaton Brahman läpäisee aineellisen maailman lisäksi myös henkimaailman, jossa tämän säteilyn ansiosta ei tarvita auringon ja kuun valoa. Aineellisen maailman valo on vain henkisen säteilyn heijastus.

        Tätä kuvataan tarkemmin Mundaka Upanishadissa (2.2.10-12):

        "Brahmanin rajaton säteily, johon aineellinen saastuneisuus ei vaikuta, leviää henkisessä maailmassa, joka sijaitsee aineellisen maailman kuorien ulkopuolella. Transsendentalistit pitävät tätä häikäisevää valkoista valoa kaiken valon lähteenä. Tuossa valtakunnassa ei tarvita auringonvaloa, kuunvaloa, tulta tai sähköä. Todellakin, kaikki aineellisessa maailmassa havaittu valo on vain heijastus tästä korkeimmasta valosta. Tämä Brahman on edessä ja takana, pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä sekä ylhäällä ja alhaalla. Toisin sanoen Brahmanin ylin säteily valtaa sekä aineellisen että hengellisen taivaan."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä kuvataan tarkemmin Mundaka Upanishadissa (2.2.10-12):

        "Brahmanin rajaton säteily, johon aineellinen saastuneisuus ei vaikuta, leviää henkisessä maailmassa, joka sijaitsee aineellisen maailman kuorien ulkopuolella. Transsendentalistit pitävät tätä häikäisevää valkoista valoa kaiken valon lähteenä. Tuossa valtakunnassa ei tarvita auringonvaloa, kuunvaloa, tulta tai sähköä. Todellakin, kaikki aineellisessa maailmassa havaittu valo on vain heijastus tästä korkeimmasta valosta. Tämä Brahman on edessä ja takana, pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä sekä ylhäällä ja alhaalla. Toisin sanoen Brahmanin ylin säteily valtaa sekä aineellisen että hengellisen taivaan."

        Krishnan säteily on siis persoonaton Brahman eli brahmajyoti. Jotkut totuuden etsijät pyrkivät astumaan tähän valoon ja liukenemaan siihen, sillä siellä ei ole häiriöitä eikä kärsimystä. He uskovat virheellisesti, että sulautuminen persoonattomaan Brahmaniin on elämän perimmäinen päämäärä. He ovat kuitenkin väärässä. Absoluuttisen Totuuden etsimistä tulisi jatkaa ja pyrkiä ymmärtämään henkitieteellistä tiedettä entistä syvällisemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Krishnan säteily on siis persoonaton Brahman eli brahmajyoti. Jotkut totuuden etsijät pyrkivät astumaan tähän valoon ja liukenemaan siihen, sillä siellä ei ole häiriöitä eikä kärsimystä. He uskovat virheellisesti, että sulautuminen persoonattomaan Brahmaniin on elämän perimmäinen päämäärä. He ovat kuitenkin väärässä. Absoluuttisen Totuuden etsimistä tulisi jatkaa ja pyrkiä ymmärtämään henkitieteellistä tiedettä entistä syvällisemmin.

        Eräässä kommentissaan Srila Prabhupada sanoo, että kun sielu on uppoutunut Brahmaniin, se on autuas, koska brahmajyodin kautta se on jollakin tavalla yhteydessä siihen, josta tämä valo lähtee - Korkeimpaan Herraan. Voitteko kuvitella, kuinka paljon kauniimpi on kosketus itse Krishnaan, Jumalan Korkeimpaan Persoonallisuuteen? Yhteydessä oleminen Krishnaan on korkeinta onnea.

        Bhakti-rasamrita-sindhussa (1.1.38) Srila Rupa Gosvami sanoo:

        "Jos brahmajyotiin uppoutuneen sielun kokema autuus kerrotaan sata triljoonaa kertaa, sitäkään ei voi verrata pienimpäänkään pisaraan siitä henkisen autuuden valtamerestä, jonka omistaja kokee."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eräässä kommentissaan Srila Prabhupada sanoo, että kun sielu on uppoutunut Brahmaniin, se on autuas, koska brahmajyodin kautta se on jollakin tavalla yhteydessä siihen, josta tämä valo lähtee - Korkeimpaan Herraan. Voitteko kuvitella, kuinka paljon kauniimpi on kosketus itse Krishnaan, Jumalan Korkeimpaan Persoonallisuuteen? Yhteydessä oleminen Krishnaan on korkeinta onnea.

        Bhakti-rasamrita-sindhussa (1.1.38) Srila Rupa Gosvami sanoo:

        "Jos brahmajyotiin uppoutuneen sielun kokema autuus kerrotaan sata triljoonaa kertaa, sitäkään ei voi verrata pienimpäänkään pisaraan siitä henkisen autuuden valtamerestä, jonka omistaja kokee."

        Mystiset joogit tunsivat, että he olivat löytäneet jotakin, mikä ylittää heidän ymmärryksensä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mystiset joogit tunsivat, että he olivat löytäneet jotakin, mikä ylittää heidän ymmärryksensä

        Brahman on vain Korkeimman Herran osittainen ilmentymä, jolla ei ole henkilökohtaista aspektia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahman on vain Korkeimman Herran osittainen ilmentymä, jolla ei ole henkilökohtaista aspektia.

        Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. Bhakti-yogasta kiinnostuneet eivät välitä Brahmanin persoonattomasta sädehohdosta. Se on ominaisempaa tavanomaisille ihmisille. Niille jotka asuvat auringossa, auringonvalo ei ole mitenkään mielenkiintoista. Heille se on merkityksetöntä. Vastaavasti henkisesti edistyneitä ei kiinnosta persoonaton Brahmanin sädehohto. He ovat kiinnostuneempia puruṣasta, Ylimmästä Henkilöstä, Vāsudevasta. Bhagavad-gītāssa todetaan, että oivallus Ylimmästä Henkilöstä saavutetaan monien, monien elämien jälkeen (bahūnāṁ janmanām ante). Jñānīt, persoonattomuusfilosofit, joita viehättää persoonattoman Brahmanin sädehohto, yrittävät tietonsa voimalla ymmärtää Absoluuttisen Totuuden, mutta he eivät ymmärrä, että heidän tietonsa on epätäydellistä ja rajallista, kun taas Kṛṣṇa, Absoluuttinen Totuus, on rajaton. Emme voi saavuttaa rajatonta rajallisella tiedollamme. Se ei ole mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kṛṣṇalla, alkuperäisellä henkilöllä, on kolme aspektia: Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkialla vallitseva Paramātma (Ylisielu) ja persoonaton Brahmanin sädehohto. Bhakti-yogasta kiinnostuneet eivät välitä Brahmanin persoonattomasta sädehohdosta. Se on ominaisempaa tavanomaisille ihmisille. Niille jotka asuvat auringossa, auringonvalo ei ole mitenkään mielenkiintoista. Heille se on merkityksetöntä. Vastaavasti henkisesti edistyneitä ei kiinnosta persoonaton Brahmanin sädehohto. He ovat kiinnostuneempia puruṣasta, Ylimmästä Henkilöstä, Vāsudevasta. Bhagavad-gītāssa todetaan, että oivallus Ylimmästä Henkilöstä saavutetaan monien, monien elämien jälkeen (bahūnāṁ janmanām ante). Jñānīt, persoonattomuusfilosofit, joita viehättää persoonattoman Brahmanin sädehohto, yrittävät tietonsa voimalla ymmärtää Absoluuttisen Totuuden, mutta he eivät ymmärrä, että heidän tietonsa on epätäydellistä ja rajallista, kun taas Kṛṣṇa, Absoluuttinen Totuus, on rajaton. Emme voi saavuttaa rajatonta rajallisella tiedollamme. Se ei ole mahdollista.

        Brahmanissa asuvat ne, jotka ovat oivaltaneet sielun ikuisuuden kaltaisen ominaisuuden ja haluavat olla vapaita kaikista kärsimyksistä ja ahdistuksista. Tällaiset sielut liukenevat Herran säteilyyn ja nauttivat rauhasta ja tyyneydestä pitkään. Valitettavasti heidän on kuitenkin palattava takaisin tähän aineelliseen maailmaan, joka on täynnä kurjuutta ja ongelmia, sillä sielu on luonteeltaan aktiivinen eikä voi pysyä pitkään toimettomana.

        Siksi, vaikka Brahmanin säteily on henkistä, silti Sri Ishopanishadissa (teksti 15) vaisnavit rukoilevat:

        Viidestoista mantra:

        hiraṇmayena pātreṇa
        satyasyāpihitaṁ mukham
        tat tvaṁ pūṣann apāvṛṇu
        satya-dharmāya dṛṣṭaye

        Oi Jumalani, kaiken elollisen ylläpitäjä! Häikäisevä säteilysi peittää todelliset kasvosi. Poista tuo peite ja näyttäydy puhtaalle palvojallesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahmanissa asuvat ne, jotka ovat oivaltaneet sielun ikuisuuden kaltaisen ominaisuuden ja haluavat olla vapaita kaikista kärsimyksistä ja ahdistuksista. Tällaiset sielut liukenevat Herran säteilyyn ja nauttivat rauhasta ja tyyneydestä pitkään. Valitettavasti heidän on kuitenkin palattava takaisin tähän aineelliseen maailmaan, joka on täynnä kurjuutta ja ongelmia, sillä sielu on luonteeltaan aktiivinen eikä voi pysyä pitkään toimettomana.

        Siksi, vaikka Brahmanin säteily on henkistä, silti Sri Ishopanishadissa (teksti 15) vaisnavit rukoilevat:

        Viidestoista mantra:

        hiraṇmayena pātreṇa
        satyasyāpihitaṁ mukham
        tat tvaṁ pūṣann apāvṛṇu
        satya-dharmāya dṛṣṭaye

        Oi Jumalani, kaiken elollisen ylläpitäjä! Häikäisevä säteilysi peittää todelliset kasvosi. Poista tuo peite ja näyttäydy puhtaalle palvojallesi.

        Sisin tieto

        Monissa kirjoituksissa sanotaan, että Brahman on kuolematon, tuhoutumaton, ikuinen ja täynnä autuutta. Brahmanin oivaltaminen on henkisen itsetuntemuksen ensimmäinen vaihe. Toinen, välivaihe on Paramatman, Ylisielun, oivaltaminen. Absoluuttisen totuuden oivaltamisen korkein vaihe on kuitenkin Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden oivaltaminen. Paramatma ja persoonaton Brahman pysyvät siis Jumalan Korkeimmassa Persoonallisuudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sisin tieto

        Monissa kirjoituksissa sanotaan, että Brahman on kuolematon, tuhoutumaton, ikuinen ja täynnä autuutta. Brahmanin oivaltaminen on henkisen itsetuntemuksen ensimmäinen vaihe. Toinen, välivaihe on Paramatman, Ylisielun, oivaltaminen. Absoluuttisen totuuden oivaltamisen korkein vaihe on kuitenkin Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden oivaltaminen. Paramatma ja persoonaton Brahman pysyvät siis Jumalan Korkeimmassa Persoonallisuudessa.

        Krishna poistaa häikäisevän säteilyn, joka peittää Hänen nektarimaisen muotonsa, ja antaa hartaalleen mahdollisuuden nähdä Itsensä, kun Hän on vakuuttunut siitä, että harras todella rakastaa Häntä. Ja rakkaus tulee omistautuneen palvelun prosessissa. Ei ole mitään muuta tapaa herättää tätä jokaisessa meistä uinuvaa rakkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Krishna poistaa häikäisevän säteilyn, joka peittää Hänen nektarimaisen muotonsa, ja antaa hartaalleen mahdollisuuden nähdä Itsensä, kun Hän on vakuuttunut siitä, että harras todella rakastaa Häntä. Ja rakkaus tulee omistautuneen palvelun prosessissa. Ei ole mitään muuta tapaa herättää tätä jokaisessa meistä uinuvaa rakkautta.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18156029/en-tieda-kuka-olet-tai-missa-olet-mutta-ole-suojelijani!

        En tiedä, kuka olet tai missä olet, mutta ole suojelijani! Maailma on niin suuri ja minä olen niin pieni. Tarvitsen niin paljon apuasi ja suojelustasi. Ota sieluni vastaan ja ole suojelijani."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18156029/en-tieda-kuka-olet-tai-missa-olet-mutta-ole-suojelijani!

        En tiedä, kuka olet tai missä olet, mutta ole suojelijani! Maailma on niin suuri ja minä olen niin pieni. Tarvitsen niin paljon apuasi ja suojelustasi. Ota sieluni vastaan ja ole suojelijani."

        The Creation
        Books > Subjective Evolution of Consciousness

        Srila Sridhar Maharaj: The Manu-samhita (1.5–6) begins describing the creation from this point:

        āsīd idaṁ tamo bhūtam aprajñātam alakṣanam
        apratarkyam avijñeyaṁ prasuptam iva sarvataḥ
        tataḥ svayambhur bhāgavān avyaktavyaṁ jayan idam
        mahābhutādi vṛtaujāḥ prādur āsin tamonudaḥ

        Just before the creative movement began, the marginal potency of the Lord was in a state of equilibrium. Tatastha means equilibrium: asid idam tamo-bhutam. Everything was in darkness, fully enveloped by ignorance. Alaksanam means there was no possibility of any estimation; no symptoms of reality existed by which any conjecture or inference about the nature of reality would have been possible. And it was aprajnatam: science has no capacity for investigating the nature of that stage of existence. We can only say from here that it was completely immersed in deep sleep. The analogy of deep sleep may give us some conception of that period: prasuptam iva sarvatah. Material existence was as if in a sound sleep.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        The Creation
        Books > Subjective Evolution of Consciousness

        Srila Sridhar Maharaj: The Manu-samhita (1.5–6) begins describing the creation from this point:

        āsīd idaṁ tamo bhūtam aprajñātam alakṣanam
        apratarkyam avijñeyaṁ prasuptam iva sarvataḥ
        tataḥ svayambhur bhāgavān avyaktavyaṁ jayan idam
        mahābhutādi vṛtaujāḥ prādur āsin tamonudaḥ

        Just before the creative movement began, the marginal potency of the Lord was in a state of equilibrium. Tatastha means equilibrium: asid idam tamo-bhutam. Everything was in darkness, fully enveloped by ignorance. Alaksanam means there was no possibility of any estimation; no symptoms of reality existed by which any conjecture or inference about the nature of reality would have been possible. And it was aprajnatam: science has no capacity for investigating the nature of that stage of existence. We can only say from here that it was completely immersed in deep sleep. The analogy of deep sleep may give us some conception of that period: prasuptam iva sarvatah. Material existence was as if in a sound sleep.

        At that time, movement began from within the spiritual plane and light came. Light was seen by the seers. That light was pre-existent, but at that time the seers received the vision to see light. They began to see. The first conception of this material world after light was water. The light revealed a substance like water.

        That primal light is compared with personality. Light means consciousness, and consciousness means personality. That light, or personality, first gave birth to the onlookers to the feelers of material existence, and then to an objective substance like water. That water is known as Viraja, or causal substance. What is known in Vaisnava vocabulary as Brahmaloka — the world of consciousness — is represented by light, and Viraja, or causal substance, is represented by water. The conscious world is represented by light, and the first objective reality is represented as water. Then, the seeds of consciousness are sown in the causal water which is the shadow of that light. Although the actual element of water was created long after this, the first conception of matter is compared to water because water is an accommodating, moving solution. The Sanskrit word for water, apa, means «of lower conception». In this way, the lower creation began.

        Then, in connection with the seeds of consciousness and the primal water, the next production was known as mahat-tattva: the energy of consciousness represented by light mixed with matter as a mass. When the mass of matter is infused with the energy of light-consciousness, that is known as mahat-tattva.

        After further development, that entity was divided into many units of ahankar, the element of ego. Mahato ahankarah. First there is ahankar, mass ego as a whole. The element of conglomerate ego is called mahat-tattva. As objective substance evolves by the influence of consciousness, it expresses itself in five main ingredients: that which can be seen, smelled, heard, tasted, and touched. These five elements are the primitive principles of material existence.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        At that time, movement began from within the spiritual plane and light came. Light was seen by the seers. That light was pre-existent, but at that time the seers received the vision to see light. They began to see. The first conception of this material world after light was water. The light revealed a substance like water.

        That primal light is compared with personality. Light means consciousness, and consciousness means personality. That light, or personality, first gave birth to the onlookers to the feelers of material existence, and then to an objective substance like water. That water is known as Viraja, or causal substance. What is known in Vaisnava vocabulary as Brahmaloka — the world of consciousness — is represented by light, and Viraja, or causal substance, is represented by water. The conscious world is represented by light, and the first objective reality is represented as water. Then, the seeds of consciousness are sown in the causal water which is the shadow of that light. Although the actual element of water was created long after this, the first conception of matter is compared to water because water is an accommodating, moving solution. The Sanskrit word for water, apa, means «of lower conception». In this way, the lower creation began.

        Then, in connection with the seeds of consciousness and the primal water, the next production was known as mahat-tattva: the energy of consciousness represented by light mixed with matter as a mass. When the mass of matter is infused with the energy of light-consciousness, that is known as mahat-tattva.

        After further development, that entity was divided into many units of ahankar, the element of ego. Mahato ahankarah. First there is ahankar, mass ego as a whole. The element of conglomerate ego is called mahat-tattva. As objective substance evolves by the influence of consciousness, it expresses itself in five main ingredients: that which can be seen, smelled, heard, tasted, and touched. These five elements are the primitive principles of material existence.

        And that fivefold principle evolved in three phases: sattva, raja, tamah: goodness, passion, and ignorance. Expressing itself as ether, sound, hearing, and the ear; air, mass, touch, and the skin; fire, colour, vision, and the eye; water, tastes, the sense of taste, and the tongue; and earth, aroma, the sense of smell, and the nose. There are twenty-four elements. The self, three subtle elements — prakrti, mahat-tattva, and ahankar, five gross elements, five senses, five sense objects, five sense-gathering instruments — in this way, the development of the material world has been described to have come down through a process of subtle to gross, from consciousness to matter. Again when this material existence is withdrawn by superior will, the gross dissolves into the subtle. Beginning with the most gross, gradually the whole of material existence becomes more and more subtle until it finally enters into the subtle expression of material existence known as prakrti — the subtle causal watery substance.

        With the dissolution of material energy, the atma or individual soul is absorbed in brahma, the nondifferentiated mass of consciousness. The position of the different kinds of spiritual energy has been described by Krishna in Bhagavad-gita (15.16–17) as follows:


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        And that fivefold principle evolved in three phases: sattva, raja, tamah: goodness, passion, and ignorance. Expressing itself as ether, sound, hearing, and the ear; air, mass, touch, and the skin; fire, colour, vision, and the eye; water, tastes, the sense of taste, and the tongue; and earth, aroma, the sense of smell, and the nose. There are twenty-four elements. The self, three subtle elements — prakrti, mahat-tattva, and ahankar, five gross elements, five senses, five sense objects, five sense-gathering instruments — in this way, the development of the material world has been described to have come down through a process of subtle to gross, from consciousness to matter. Again when this material existence is withdrawn by superior will, the gross dissolves into the subtle. Beginning with the most gross, gradually the whole of material existence becomes more and more subtle until it finally enters into the subtle expression of material existence known as prakrti — the subtle causal watery substance.

        With the dissolution of material energy, the atma or individual soul is absorbed in brahma, the nondifferentiated mass of consciousness. The position of the different kinds of spiritual energy has been described by Krishna in Bhagavad-gita (15.16–17) as follows:

        ...
        Question: What part do the individual souls play in the process of creation?

        Srila Sridhar Maharaj: I have described that. At first, a general, conglomerate false ego (ahankar) is created. This is called Sambhu in Brahma-samhita, wherein it explains how the soul as a ray of consciousness mingles with material energy. Consciousness and prakrti, the most primitive conceptions of energy, are categorically different. The conglomerate consciousness comes in contact with mass energy, and as they mingle together, a general ego evolves. That general ego gradually dissolves into innumerable egos, and the conglomerate consciousness distributes itself as individual units of consciousness absorbed in material energy. In this way, gradually, the individual conditioned souls come down and are entangled within the material world.

        In a primitive state when the individual souls are massed together as a common whole, the conglomerate false ego, or ahankar, is known as mahat-tattva. As it evolves, it differentiates into innumerable individual units. Just as an atom can be broken down into subatomic particles, electrons, protons, neutrons, and so on, the conglomerate ego gradually breaks into its component individual egos, jiva-souls. Their position is tatastha, marginal, and undetectable. From that subtle, undetectable plane of marginal energy, consciousness first develops into the detectable plane as a whole, and then innumerable individual spiritual units are manifest from that mass lump of ego, or mahat-tattva. Gradually, the other elements of creation develop within this negative plane of exploitation.

        This world is sometimes pushing forth, and sometimes withdrawing. In the same way that the heart expands and contracts again and again, the whole universe expands and contracts. Regrouping within the one, and again manifest as the many — the one and the many — the evolution and dissolution of the material universe takes place. As a heart expands and contracts, the whole universe is manifest and withdrawn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        Question: What part do the individual souls play in the process of creation?

        Srila Sridhar Maharaj: I have described that. At first, a general, conglomerate false ego (ahankar) is created. This is called Sambhu in Brahma-samhita, wherein it explains how the soul as a ray of consciousness mingles with material energy. Consciousness and prakrti, the most primitive conceptions of energy, are categorically different. The conglomerate consciousness comes in contact with mass energy, and as they mingle together, a general ego evolves. That general ego gradually dissolves into innumerable egos, and the conglomerate consciousness distributes itself as individual units of consciousness absorbed in material energy. In this way, gradually, the individual conditioned souls come down and are entangled within the material world.

        In a primitive state when the individual souls are massed together as a common whole, the conglomerate false ego, or ahankar, is known as mahat-tattva. As it evolves, it differentiates into innumerable individual units. Just as an atom can be broken down into subatomic particles, electrons, protons, neutrons, and so on, the conglomerate ego gradually breaks into its component individual egos, jiva-souls. Their position is tatastha, marginal, and undetectable. From that subtle, undetectable plane of marginal energy, consciousness first develops into the detectable plane as a whole, and then innumerable individual spiritual units are manifest from that mass lump of ego, or mahat-tattva. Gradually, the other elements of creation develop within this negative plane of exploitation.

        This world is sometimes pushing forth, and sometimes withdrawing. In the same way that the heart expands and contracts again and again, the whole universe expands and contracts. Regrouping within the one, and again manifest as the many — the one and the many — the evolution and dissolution of the material universe takes place. As a heart expands and contracts, the whole universe is manifest and withdrawn.

        «I am everywhere and nowhere. Everything is in Me, and yet nothing is in Me. In My unmanifested form, this entire universe is pervaded. Behold My mystic opulence, My simultaneous oneness and difference! Although I am the maintainer of all living entities and although I am everywhere, I am not implicated by any of this, for I am the very source of creation.»

        We have to understand the relationship between cause and effect. The cause and its effect are of different types. Even the inner cause and the outer cause may have different positions. The body may be disturbed, but the mind may not be. The mind may be disturbed, but the soul may not be. By this, we are to understand the difference between cause and effect, subtle and gross, matter and spirit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        «I am everywhere and nowhere. Everything is in Me, and yet nothing is in Me. In My unmanifested form, this entire universe is pervaded. Behold My mystic opulence, My simultaneous oneness and difference! Although I am the maintainer of all living entities and although I am everywhere, I am not implicated by any of this, for I am the very source of creation.»

        We have to understand the relationship between cause and effect. The cause and its effect are of different types. Even the inner cause and the outer cause may have different positions. The body may be disturbed, but the mind may not be. The mind may be disturbed, but the soul may not be. By this, we are to understand the difference between cause and effect, subtle and gross, matter and spirit.

        Subjective Evolution of Consciousness

        Ei ole liioiteltua sanoa, että tämä kirja on muuttanut radikaalisti monien lukijoiden elämää. Intialaisen filosofian perinteitä seuraten siinä esitetään monikerroksisen todellisuuden paradigma. Fyysinen maailmamme on vain olemassaolon alin, karkein kerros. Sen yläpuolella ja sitä paljon monimuotoisempi on hienojakoinen maailma, ja vielä korkeammalla, vielä rikkaampi ja monimuotoisempi on transsendentti, henkinen, ikuinen maailma. Ja se, joka on kokenut korkeamman maailman, on kokenut sellaista autuutta, että hänen kiintymyksensä sen kalpeaan, fyysiseen loistoon katoaa. Eivätkä vain joogit ja erakot, vaan koko muinainen intialainen kulttuuri oli täynnä tätä kosmoksen, äärettömän, tuntemusta. Vain tietyt muinaiset perinteet, valikoidut opettajat ja ajattelijat ovat säilyttäneet tämän tunteen meidän aikaamme saakka. Heihin voimme oikeutetusti lukea Srila Sridhar Maharajin. Evoluution mainitseminen tämän teoksen otsikossa ei ole suinkaan sattumaa. Evoluutio-oppi saa tässä kuitenkin paljon laajemman tulkinnan itse olemassaolon periaatteena, eikä vain aineellisten objektien joidenkin muotojen kehittymisenä. Tämä 1900-luvun suuri intialainen ajattelija väittää, että todellinen evoluutio on tietoisuuden, joka on luonteeltaan subjektiivinen, muuttumista. Tarkastelemalla ja vertailemalla erilaisia filosofisia opetuksia evoluutiosta Sridhar Maharaj osoittaa meille, että tietoisuus on ensisijainen todellisuus, että subjektiivinen maailma on todellisempi kuin objektiivinen maailma. Hän johdattaa lukijan tietoisuuden subjektiivisen evoluution eri vaiheiden läpi hyödyntäen paitsi laajaa tietämystään myös syvintä henkistä kokemustaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Subjective Evolution of Consciousness

        Ei ole liioiteltua sanoa, että tämä kirja on muuttanut radikaalisti monien lukijoiden elämää. Intialaisen filosofian perinteitä seuraten siinä esitetään monikerroksisen todellisuuden paradigma. Fyysinen maailmamme on vain olemassaolon alin, karkein kerros. Sen yläpuolella ja sitä paljon monimuotoisempi on hienojakoinen maailma, ja vielä korkeammalla, vielä rikkaampi ja monimuotoisempi on transsendentti, henkinen, ikuinen maailma. Ja se, joka on kokenut korkeamman maailman, on kokenut sellaista autuutta, että hänen kiintymyksensä sen kalpeaan, fyysiseen loistoon katoaa. Eivätkä vain joogit ja erakot, vaan koko muinainen intialainen kulttuuri oli täynnä tätä kosmoksen, äärettömän, tuntemusta. Vain tietyt muinaiset perinteet, valikoidut opettajat ja ajattelijat ovat säilyttäneet tämän tunteen meidän aikaamme saakka. Heihin voimme oikeutetusti lukea Srila Sridhar Maharajin. Evoluution mainitseminen tämän teoksen otsikossa ei ole suinkaan sattumaa. Evoluutio-oppi saa tässä kuitenkin paljon laajemman tulkinnan itse olemassaolon periaatteena, eikä vain aineellisten objektien joidenkin muotojen kehittymisenä. Tämä 1900-luvun suuri intialainen ajattelija väittää, että todellinen evoluutio on tietoisuuden, joka on luonteeltaan subjektiivinen, muuttumista. Tarkastelemalla ja vertailemalla erilaisia filosofisia opetuksia evoluutiosta Sridhar Maharaj osoittaa meille, että tietoisuus on ensisijainen todellisuus, että subjektiivinen maailma on todellisempi kuin objektiivinen maailma. Hän johdattaa lukijan tietoisuuden subjektiivisen evoluution eri vaiheiden läpi hyödyntäen paitsi laajaa tietämystään myös syvintä henkistä kokemustaan.

        Fossilism, Hypnotism, & The Cosmos
        Books > Subjective Evolution of Consciousness

        This chapter is an excerpt from a conversation between Srila Sridhar Maharaj, neurophysiologist Dr. Daniel Murphey, and physical organic chemist Dr. Thoudam Singh.

        Dr. Singh: When scientists speak of evolution, they mean that life has evolved from matter. I have heard you speak of evolution with quite a different concept. You say that everything is evolving from consciousness.

        Srila Sridhar Maharaj: Yes, consciousness comes first and then matter. The basis of all things material is consciousness, which is spiritual. Consciousness can contact consciousness directly. When consciousness comes into the stage of matter, material conception, we experience a kind of vague consciousness; first there is hazy consciousness and then material consciousness. But everything has its spiritual side. And as eternal souls, our direct connection is really only with the conscious aspect of existence. For example, the earth is conceived of as a woman. According to the Vedas, the presiding deity of the earth is a woman. And the sun is conceived of as a devata, a male god.

        The soul, coming into material consciousness, must come through some hazy reflection of consciousness, chidabhas. Only then can the soul experience material consciousness. Before pure consciousness evolves to material consciousness, it will pass through a hazy stage of consciousness or chidabhas. So, in the background of every material thing, there is a spiritual conception. This cannot but be true.

        Dr. Singh: What is chidabhas?

        Srila Sridhar Maharaj: Something like mind. Suppose consciousness comes to feel matter. When consciousness is coming to the material world to know the material world, it has to first pass through material consciousness, and then it can feel what is matter. According to Darwin’s theory, matter gradually produces consciousness, but before producing consciousness it must produce some hazy consciousness; then mind and then the soul. But in reality, it is just the opposite. So, subjective evolution parallels objective or material evolution. But in the evolution of consciousness, the supersubject is first, then the individual soul or jiva-subject is next. Then, from the subjective consciousness of the jivas, matter is produced. But consciousness must penetrate hazy consciousness to perceive matter.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fossilism, Hypnotism, & The Cosmos
        Books > Subjective Evolution of Consciousness

        This chapter is an excerpt from a conversation between Srila Sridhar Maharaj, neurophysiologist Dr. Daniel Murphey, and physical organic chemist Dr. Thoudam Singh.

        Dr. Singh: When scientists speak of evolution, they mean that life has evolved from matter. I have heard you speak of evolution with quite a different concept. You say that everything is evolving from consciousness.

        Srila Sridhar Maharaj: Yes, consciousness comes first and then matter. The basis of all things material is consciousness, which is spiritual. Consciousness can contact consciousness directly. When consciousness comes into the stage of matter, material conception, we experience a kind of vague consciousness; first there is hazy consciousness and then material consciousness. But everything has its spiritual side. And as eternal souls, our direct connection is really only with the conscious aspect of existence. For example, the earth is conceived of as a woman. According to the Vedas, the presiding deity of the earth is a woman. And the sun is conceived of as a devata, a male god.

        The soul, coming into material consciousness, must come through some hazy reflection of consciousness, chidabhas. Only then can the soul experience material consciousness. Before pure consciousness evolves to material consciousness, it will pass through a hazy stage of consciousness or chidabhas. So, in the background of every material thing, there is a spiritual conception. This cannot but be true.

        Dr. Singh: What is chidabhas?

        Srila Sridhar Maharaj: Something like mind. Suppose consciousness comes to feel matter. When consciousness is coming to the material world to know the material world, it has to first pass through material consciousness, and then it can feel what is matter. According to Darwin’s theory, matter gradually produces consciousness, but before producing consciousness it must produce some hazy consciousness; then mind and then the soul. But in reality, it is just the opposite. So, subjective evolution parallels objective or material evolution. But in the evolution of consciousness, the supersubject is first, then the individual soul or jiva-subject is next. Then, from the subjective consciousness of the jivas, matter is produced. But consciousness must penetrate hazy consciousness to perceive matter.

        Thesis, Antithesis, & Synthesis
        Books > Subjective Evolution of Consciousness

        Srila Sridhar Maharaj: What subjects are you studying?

        Student: Philosophy and religion.

        Srila Sridhar Maharaj: In which university?

        Student: San Francisco State.

        Srila Sridhar Maharaj: You are a student of religion and philosophy. Have you studied Hegel? Hegel’s philosophy is sometimes described as panentheism. Panentheism proposes that God is present in all things, but in contrast to pantheism it affirms that God is also an independent being above and beyond all things. Hegel is also known for Perfectionism. He says that the nature of the Absolute is both conditioned and unconditioned combined. The truth develops through thesis, antithesis, and synthesis, and by this method everything progresses. According to Hegel, the Absolute is by Itself and for Itself. And he also used the German equivalent of the expression «die to live». These were his chosen expressions.

        Such expressions are very useful for those in the theistic line. If you want to live a progressive life, you will have to die as you are. Your ego must be dissolved, and then the real inner or finer self will come out. This is a good philosophy to have appeared amongst the Westerners. The concept of die to live comes in the line of Vaisnavism. Hegel has also said that the Absolute is «by Himself» and «for Himself». «For Himself» means that the Absolute Truth is the Supreme Enjoyer. In the Bhagavad-gita, Krishna says:

        ahaṁ hi sarva-yajñānāṁ bhoktā cha prabhur eva cha
        na tu mām abhijānanti tattvenātaś chyavanti te


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Thesis, Antithesis, & Synthesis
        Books > Subjective Evolution of Consciousness

        Srila Sridhar Maharaj: What subjects are you studying?

        Student: Philosophy and religion.

        Srila Sridhar Maharaj: In which university?

        Student: San Francisco State.

        Srila Sridhar Maharaj: You are a student of religion and philosophy. Have you studied Hegel? Hegel’s philosophy is sometimes described as panentheism. Panentheism proposes that God is present in all things, but in contrast to pantheism it affirms that God is also an independent being above and beyond all things. Hegel is also known for Perfectionism. He says that the nature of the Absolute is both conditioned and unconditioned combined. The truth develops through thesis, antithesis, and synthesis, and by this method everything progresses. According to Hegel, the Absolute is by Itself and for Itself. And he also used the German equivalent of the expression «die to live». These were his chosen expressions.

        Such expressions are very useful for those in the theistic line. If you want to live a progressive life, you will have to die as you are. Your ego must be dissolved, and then the real inner or finer self will come out. This is a good philosophy to have appeared amongst the Westerners. The concept of die to live comes in the line of Vaisnavism. Hegel has also said that the Absolute is «by Himself» and «for Himself». «For Himself» means that the Absolute Truth is the Supreme Enjoyer. In the Bhagavad-gita, Krishna says:

        ahaṁ hi sarva-yajñānāṁ bhoktā cha prabhur eva cha
        na tu mām abhijānanti tattvenātaś chyavanti te

        Srila Sridhar Maharaj: These are all Hegel’s original conceptions, his contributions to philosophy. He was a very important philosopher. And for a Western thinker, his philosophy was very near to that of the Eastern thinkers. In many respects, Hegel’s philosophy is very close to Ramanuja’s philosophy.

        Of course, there are many important Western philosophers. Kant’s philosophy is very influential. Are you familiar with Kant?

        Student: Yes.

        Srila Sridhar Maharaj: Have you studied Descartes?

        Student: Yes, somewhat. He said, «I think, therefore I am.»

        Srila Sridhar Maharaj: He is said to be the father of modern philosophy. Then there is Berkeley: he is an extreme subjective thinker. Locke, Hume, Mill, Berkeley, Johnson, Kant, Hegel — all these are important Western philosophers.

        Student: I prefer to study Eastern philosophy.

        Srila Sridhar Maharaj: What kind of Eastern philosophy do you study? Sankhya? Yoga? Nyaya? Vaisesika?

        Student: Zen Buddhism and Taoism — Chinese philosophy.

        Srila Sridhar Maharaj: Confucius came from China. Before Buddhism, Confucius was present in China. Then gradually moving West, we find Socrates, Plato, and Aristotle. Have you studied them?

        Student: Yes, I have studied them a little.

        Srila Sridhar Maharaj: The concept of Parallelism forwarded by Plato is also accepted in Vaisnava philosophy to a certain extent. According to Plato, the forms we experience are a reflection of ideal form. This was his understanding of how the forms we perceive are a perverted reflection of the original spiritual world. That is the theory of Parallelism of Plato.

        Student: Can you please explain more about the parallels between Hegel’s philosophy and Krishna consciousness?

        Srila Sridhar Maharaj: In Hegel’s philosophy, truth progresses through thesis, antithesis, and synthesis. The truth moves in a crooked way. In the philosophy of Krishna consciousness, the word vilasa means «playful movement». You may take it to mean that the Absolute is absorbed in play. And that is expressed through crookedness. Aher iva gatih premnah svabhava-kutila bhavet: a serpent moves in a crooked way. Similarly, the movements of the Absolute are not straight, but crooked. Vilasa, or the conception of lila — the divine Pastimes of the Lord — is something like that. This is similar to Hegel’s opinion in which the truth develops in a crooked way through thesis, antithesis, and synthesis. There is thesis, then its opposite, and then again they unify and create a new thesis. Then again antithesis, and again a greater harmony in synthesis.

        In this way, truth is dynamic; it develops and makes progress. Hegel was the deepest thinker amongst the Western philosophers. Of course, other German scholars like Max Muller were also deep thinkers. In fact, Germany had such great appreciation and fondness for Indian culture that certain ancient books that can no longer be found in India may still be found in Germany. The Germans were never the colonial masters of India, but still they were extremely inquisitive to know about the cultural books of India. In spite of the war, many rare, ancient Indian books that can no longer be found in India are still safely preserved in Germany.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Sridhar Maharaj: These are all Hegel’s original conceptions, his contributions to philosophy. He was a very important philosopher. And for a Western thinker, his philosophy was very near to that of the Eastern thinkers. In many respects, Hegel’s philosophy is very close to Ramanuja’s philosophy.

        Of course, there are many important Western philosophers. Kant’s philosophy is very influential. Are you familiar with Kant?

        Student: Yes.

        Srila Sridhar Maharaj: Have you studied Descartes?

        Student: Yes, somewhat. He said, «I think, therefore I am.»

        Srila Sridhar Maharaj: He is said to be the father of modern philosophy. Then there is Berkeley: he is an extreme subjective thinker. Locke, Hume, Mill, Berkeley, Johnson, Kant, Hegel — all these are important Western philosophers.

        Student: I prefer to study Eastern philosophy.

        Srila Sridhar Maharaj: What kind of Eastern philosophy do you study? Sankhya? Yoga? Nyaya? Vaisesika?

        Student: Zen Buddhism and Taoism — Chinese philosophy.

        Srila Sridhar Maharaj: Confucius came from China. Before Buddhism, Confucius was present in China. Then gradually moving West, we find Socrates, Plato, and Aristotle. Have you studied them?

        Student: Yes, I have studied them a little.

        Srila Sridhar Maharaj: The concept of Parallelism forwarded by Plato is also accepted in Vaisnava philosophy to a certain extent. According to Plato, the forms we experience are a reflection of ideal form. This was his understanding of how the forms we perceive are a perverted reflection of the original spiritual world. That is the theory of Parallelism of Plato.

        Student: Can you please explain more about the parallels between Hegel’s philosophy and Krishna consciousness?

        Srila Sridhar Maharaj: In Hegel’s philosophy, truth progresses through thesis, antithesis, and synthesis. The truth moves in a crooked way. In the philosophy of Krishna consciousness, the word vilasa means «playful movement». You may take it to mean that the Absolute is absorbed in play. And that is expressed through crookedness. Aher iva gatih premnah svabhava-kutila bhavet: a serpent moves in a crooked way. Similarly, the movements of the Absolute are not straight, but crooked. Vilasa, or the conception of lila — the divine Pastimes of the Lord — is something like that. This is similar to Hegel’s opinion in which the truth develops in a crooked way through thesis, antithesis, and synthesis. There is thesis, then its opposite, and then again they unify and create a new thesis. Then again antithesis, and again a greater harmony in synthesis.

        In this way, truth is dynamic; it develops and makes progress. Hegel was the deepest thinker amongst the Western philosophers. Of course, other German scholars like Max Muller were also deep thinkers. In fact, Germany had such great appreciation and fondness for Indian culture that certain ancient books that can no longer be found in India may still be found in Germany. The Germans were never the colonial masters of India, but still they were extremely inquisitive to know about the cultural books of India. In spite of the war, many rare, ancient Indian books that can no longer be found in India are still safely preserved in Germany.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18153896/vedat-ja-nykyaika--muinaisilla-oli-kehittynytta-teknologiaa
        Länsimaisten filosofien teoksissa tunnustetaan myös, että intialaiset joogit pystyivät parantamaan sairauksia kaukaa. Näissä teoksissa todetaan, että hypnoottisen suggestion avulla voidaan voittaa monia vaivoja. Myönnetään myös, että joillakin intialaisilla joogeilla oli aiemmin tällaisia kykyjä. Kaikki kuuluisat intialaiset joogit vahvistavat, että psyykkisiä voimia kehittämällä voi tehdä hämmästyttäviä asioita. Joskus he jopa kommunikoivat jumalien kanssa. He pystyivät myös vierailemaan (puoli)jumalien luona, mutta vain hienovaraisella tasolla. Samalla tavalla jumalat tulivat tänne. Kaikki nämä eivät ole fiktiota, vaan aivan aitoja ja tieteellisesti perusteltuja tosiasioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18153896/vedat-ja-nykyaika--muinaisilla-oli-kehittynytta-teknologiaa
        Länsimaisten filosofien teoksissa tunnustetaan myös, että intialaiset joogit pystyivät parantamaan sairauksia kaukaa. Näissä teoksissa todetaan, että hypnoottisen suggestion avulla voidaan voittaa monia vaivoja. Myönnetään myös, että joillakin intialaisilla joogeilla oli aiemmin tällaisia kykyjä. Kaikki kuuluisat intialaiset joogit vahvistavat, että psyykkisiä voimia kehittämällä voi tehdä hämmästyttäviä asioita. Joskus he jopa kommunikoivat jumalien kanssa. He pystyivät myös vierailemaan (puoli)jumalien luona, mutta vain hienovaraisella tasolla. Samalla tavalla jumalat tulivat tänne. Kaikki nämä eivät ole fiktiota, vaan aivan aitoja ja tieteellisesti perusteltuja tosiasioita.

        Srila Sridhar Maharaj: Muutama vuosi sitten joukko venäläisiä tiedemiehiä tuli tänne. He yrittivät selvittää intialaisilta joogeilta, voivatko he tietää, mitä kaukaisilla planeetoilla tapahtuu - esimerkiksi Kuussa, Auringossa, Marsissa, Jupiterissa ja niin edelleen. He kuulivat, että Intian muinaisilla joogilla oli kyky tietää tämä. Ajatuksen nopeuden sanotaan olevan nopein, paljon suurempi kuin sähkön tai valon nopeus. Tämä herätti näiden tutkimusmatkailijoiden huomion, ja he halusivat tietää, oliko jossakin jäljellä joogeja, jotka voisivat auttaa heitä aineellisten tavoitteiden saavuttamisessa. He asettivat tehtävän: "Jupiteriin on lähetetty avaruusasema. Haluamme tietää, voimmeko käyttää hienojakoista energiaa saadaksemme sieltä tarvitsemamme tiedot mahdollisimman lyhyessä ajassa."

        ... vain mieli, eikä mikään muu aineellinen aine, kykenee kulkemaan valon tai elektronin nopeutta nopeammin. Manogati - mieli voi vastaanottaa informaatiota. Valtavasta etäisyydestä huolimatta kaukaisesta paikasta voidaan muistella silmänräpäyksessä. Mieli on nopein liikenneväline. Venäläiset halusivat tietää, voitaisiinko ajatuksen nopeutta käyttää tieteellisessä tutkimuksessa. Mutta he tulivat pettymykseen: "Ei, me emme pysty siihen. Olemme epäonnistuneet. Intiasta on mahdotonta löytää ihmistä, jolla on tällaisia kykyjä!"


      • Anonyymi

        Brahma-samhita (5.40) sanoo:
        "Miljoonissa universumeissa on ääretön määrä planeettoja, ja jokainen niistä on ainutlaatuinen. Kaikkia planeettoja ympäröi henkinen säteily, brahmajyoti. Tämä säteily kumpuaa Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden - Hänen, jota palvon - Kehosta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahma-samhita (5.40) sanoo:
        "Miljoonissa universumeissa on ääretön määrä planeettoja, ja jokainen niistä on ainutlaatuinen. Kaikkia planeettoja ympäröi henkinen säteily, brahmajyoti. Tämä säteily kumpuaa Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden - Hänen, jota palvon - Kehosta."

        Krishnan kehon säteilystä syntyy miljoonia universumeja. Aurinkokunnassa aurinko saa aikaan valtavan määrän planeettoja; auringon valon ansiosta vuodenajat vaihtuvat ja planeetat säilyttävät tietyn lämpötilan. Auringon ansiosta puut kasvavat, vihertävät, kantavat hedelmiä ja kukat kukkivat. Samoin kaikki aineellisessa luomakunnassa on olemassaolonsa velkaa Krishnan kehon säteilylle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Krishnan kehon säteilystä syntyy miljoonia universumeja. Aurinkokunnassa aurinko saa aikaan valtavan määrän planeettoja; auringon valon ansiosta vuodenajat vaihtuvat ja planeetat säilyttävät tietyn lämpötilan. Auringon ansiosta puut kasvavat, vihertävät, kantavat hedelmiä ja kukat kukkivat. Samoin kaikki aineellisessa luomakunnassa on olemassaolonsa velkaa Krishnan kehon säteilylle.

        Valon, kaiken valon, lähde on siis auringonvalo. Aineellisessa maailmassa tiedämme, mitä on auringonvalo, jyoti, prokasha, mutta mikä on auringonvalon lähde? Auringon säteily on Toisen säteilyn heijastuma. Tätä säteilyä kutsutaan Brahmajyotiksi. Mikä on Brahmajyotin lähde? Se tulee Krishnasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valon, kaiken valon, lähde on siis auringonvalo. Aineellisessa maailmassa tiedämme, mitä on auringonvalo, jyoti, prokasha, mutta mikä on auringonvalon lähde? Auringon säteily on Toisen säteilyn heijastuma. Tätä säteilyä kutsutaan Brahmajyotiksi. Mikä on Brahmajyotin lähde? Se tulee Krishnasta.

        Tässä valossa, jota kutsutaan Brahmajyotiksi, leijuvat Vaikunthan lukemattomat planeetat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä valossa, jota kutsutaan Brahmajyotiksi, leijuvat Vaikunthan lukemattomat planeetat.

        Aurinko on siis kaiken aineellisen monimuotoisuuden syy. Samoin aurinko on Brahmajyotin johdannainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinko on siis kaiken aineellisen monimuotoisuuden syy. Samoin aurinko on Brahmajyotin johdannainen.

        Auringonvalo on siis Brahmajyotin heijastus. Krishnan kehosta lähtevistä säteistä ilmenevät kaikki universumit.
        ...
        ... Jokaisessa universumissa on tärkein jagananda, tärkein olento, joka on Herra Brahma. Ja näitä Brahmoja on lukemattomia, Shivoja on lukemattomia, aurinkoja on lukemattomia ja kuita on lukemattomia, koska universumit ovat lukemattomia. Jokaisessa universumissa kelluu lukemattomia planeettoja.


    Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      140
      6083
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      33
      3685
    3. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      25
      1955
    4. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      18
      1939
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      25
      1758
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      76
      1619
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      16
      1532
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      14
      1435
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      18
      1428
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      27
      1345
    Aihe