Yksi kuolinpesän osakas ei hoida osuuttaan

Hänen ei tarvitse maksaa velkaa, joka ei ole hänen.

Miten olet ajatellut pakottaa hänet maksamaan toisen eli ns. kolmannen osapuolen velkaa? Pesän osakasta ei voida siihen velvoittaa.

Kun talo on myyty, kuolinpesä on joka tapauksessa velvollinen suorittamaan velkojalle, joka on alkuperäinen maksaja, vaikkapa sinä. Voitte yrittää myös ottaa pesävelkaa, jos annatte sopivan vakuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Hänen ei tarvitse maksaa velkaa, joka ei ole hänen.

Miten olet ajatellut pakottaa hänet maksamaan toisen eli ns. kolmannen osapuolen velkaa? Pesän osakasta ei voida siihen velvoittaa.

Kun talo on myyty, kuolinpesä on joka tapauksessa velvollinen suorittamaan velkojalle, joka on alkuperäinen maksaja, vaikkapa sinä. Voitte yrittää myös ottaa pesävelkaa, jos annatte sopivan vakuuden.

Lue lisää

Kolmannen osapuolen velkaa? Öljyä jouduttiin tilaamaan ihan tässä pari viikkoa sitten jottei talo jäätyisi. Miten se on esim. vain minun kontollani? Eli mun pitää maksaa kiltisti öljyt, sähkö, muut tarvittavat palvelut (on mennyt jo jotain rikki johon tarvittiin ammattimiestä) jne.

MUNKO velkaa se on?

Anonyymi kirjoitti:

Kolmannen osapuolen velkaa? Öljyä jouduttiin tilaamaan ihan tässä pari viikkoa sitten jottei talo jäätyisi. Miten se on esim. vain minun kontollani? Eli mun pitää maksaa kiltisti öljyt, sähkö, muut tarvittavat palvelut (on mennyt jo jotain rikki johon tarvittiin ammattimiestä) jne.

MUNKO velkaa se on?

Lue lisää

Eli nuo kulut ovat tulleet sen jälkeen kun perunkirjoitus on pidetty. Kolme osakasta ja yksi kiltisti maksaa kaiken jotta omaisuus ei tuhoudu. Omaisuus, joka on meidän kolmen. Toinen osakkaista maksaa kyllä minkä pystyy.

Anonyymi kirjoitti:

Eli nuo kulut ovat tulleet sen jälkeen kun perunkirjoitus on pidetty. Kolme osakasta ja yksi kiltisti maksaa kaiken jotta omaisuus ei tuhoudu. Omaisuus, joka on meidän kolmen. Toinen osakkaista maksaa kyllä minkä pystyy.

Lue lisää

Se on kuolinpesän velkaa, joka siis maksetaan kuolinpesän varoista. Tee velkakirja kuolinpesään, saat rahasi takaisin kun talo joskus myydään.

Anonyymi kirjoitti:

Kolmannen osapuolen velkaa? Öljyä jouduttiin tilaamaan ihan tässä pari viikkoa sitten jottei talo jäätyisi. Miten se on esim. vain minun kontollani? Eli mun pitää maksaa kiltisti öljyt, sähkö, muut tarvittavat palvelut (on mennyt jo jotain rikki johon tarvittiin ammattimiestä) jne.

MUNKO velkaa se on?

Lue lisää

Selvitä itsellesi mikä on ns. kolmas.

Anonyymi kirjoitti:

Hänen ei tarvitse maksaa velkaa, joka ei ole hänen.

Miten olet ajatellut pakottaa hänet maksamaan toisen eli ns. kolmannen osapuolen velkaa? Pesän osakasta ei voida siihen velvoittaa.

Kun talo on myyty, kuolinpesä on joka tapauksessa velvollinen suorittamaan velkojalle, joka on alkuperäinen maksaja, vaikkapa sinä. Voitte yrittää myös ottaa pesävelkaa, jos annatte sopivan vakuuden.

Lue lisää

Eikö olisi enemmän normaalia että sisarukset kaikessa sovussa tekisivät sen mitä on makuja ennen asiat ovat kunnossa .kamalaa kun aina joka puolella on niitä epäkypsiä ihmisiä jotka tekevät perintö asioista kipeän muiston ainoastaan.
Mikä siinä on että se on suomalaisten tyyli nuo perintö riidat . Moukkamaista , ja aina se joka hoitaa asioita saa haukut päälleen , pitäis ottaa ehkä juristi niitä hoitamaan .vaikka sekin maksaa, mutta kuolin pesän varoistaha aen maksun voi suorittaa

Anonyymi kirjoitti:

Kolmannen osapuolen velkaa? Öljyä jouduttiin tilaamaan ihan tässä pari viikkoa sitten jottei talo jäätyisi. Miten se on esim. vain minun kontollani? Eli mun pitää maksaa kiltisti öljyt, sähkö, muut tarvittavat palvelut (on mennyt jo jotain rikki johon tarvittiin ammattimiestä) jne.

MUNKO velkaa se on?

Lue lisää

Se on kaikkien osapuolien. Yhteinen asia, ei ainoastaan sinun. Kirjoita muistiin kaikki asiat mitä olet tehnyt ja aikaasi kuluttanut näiden asioiden parissa ja ota kuolinpesältä lasu niistä .se.on muuten aina aika yleistä että joku sisaruksista alkaa panemaan hanttiin joka asiassa ja silloin pilaa teidän sisarusten välitkin , monilla lopullisesti välit poikki . Tottakai talo on pidettävä lämpöisenä , eikö tuo tomppeli sen vertaa käsittänyt kun alkoi sekoamaan asiaan vaikka ei ole ymmärtänyt koko juttua.
Jaksamista sinulle

Hah, kuvailet juuri tätä kolmatta osapuolta. Ei ole tikkkua ristiin laittanut aiemminkaan, syyttänyt vaan.

Se on totta, olet tyhmä ellet ymmärrä kirjoitettua.

Te muut saatte omanne, kun kuolinpesällä on varoja. Kuolinpesällä on myös omaisuuden säilytys- ja kunnossapitovelvoite.

Hakekaa kp:lle lainaa antamalla todellinen vakuus, ellette voi yhdessä kaikki sopia maksuista. Osakkaiden ei ole pakko maksaa omistaan mitään.

Ottakaa kallis pesänjakaja, jos kp on jakokunnossa.

Anonyymi kirjoitti:

Se on totta, olet tyhmä ellet ymmärrä kirjoitettua.

Te muut saatte omanne, kun kuolinpesällä on varoja. Kuolinpesällä on myös omaisuuden säilytys- ja kunnossapitovelvoite.

Hakekaa kp:lle lainaa antamalla todellinen vakuus, ellette voi yhdessä kaikki sopia maksuista. Osakkaiden ei ole pakko maksaa omistaan mitään.

Ottakaa kallis pesänjakaja, jos kp on jakokunnossa.

Lue lisää

Miksi helvetissä meidän muiden pitäisi ottaa lainaa jos me kaksi saamme oman osamme lainattua ja kolmas vaan tekee kiusaa? Me maksaisimme myös korkoa ja lainanhoitokuluja? Voi jeesus - se nyt vielä puuttuu tästä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi helvetissä meidän muiden pitäisi ottaa lainaa jos me kaksi saamme oman osamme lainattua ja kolmas vaan tekee kiusaa? Me maksaisimme myös korkoa ja lainanhoitokuluja? Voi jeesus - se nyt vielä puuttuu tästä.

Lue lisää

Ei kuolinpesällä ole enää muista varoja kuin se talo mikä on myymättä ja mitä ei ko. paikkakunnalla ole ihan helppo myydä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi helvetissä meidän muiden pitäisi ottaa lainaa jos me kaksi saamme oman osamme lainattua ja kolmas vaan tekee kiusaa? Me maksaisimme myös korkoa ja lainanhoitokuluja? Voi jeesus - se nyt vielä puuttuu tästä.

Lue lisää

" Kuolinpesällä on myös omaisuuden säilytys- ja kunnossapitovelvoite."

Sitähän mä olen toteuttanut. Mutta se ei koske kolmatta?

Anonyymi kirjoitti:

" Kuolinpesällä on myös omaisuuden säilytys- ja kunnossapitovelvoite."

Sitähän mä olen toteuttanut. Mutta se ei koske kolmatta?

...oman osamme maksettua (ei lainattua)...

Itse pystyn maksamaan oman osuuteni ja toinen osapuoli osan omastaan (mä maksan sen osan mitä hän ei pysty). Kolmas on tehnyt niin paljon kiusaa että mä en ala kituuttamaan jotta hänen osuutensa tulee maksettua. Vaikka tässähän mä nyt kiltisti hänenkin osuutensa juuri maksoin.

Jep, ei ilmeisesti tällä hetkellä paljon vaihtoehtoja joten näillä mennään.

Anonyymi kirjoitti:

" Kuolinpesällä on myös omaisuuden säilytys- ja kunnossapitovelvoite."

Sitähän mä olen toteuttanut. Mutta se ei koske kolmatta?

Se koskee kuolinpesää, kuolinpesän osakkaita olette te kolme. Laita siis ylös kaikki rahat, mitä sinulta menee kuolinpesään. Saat osasi takaisin, kun omaisuus realisoidaan.
Ongelma tietenkin on, jos kulut ovat kuolinpesän varoja suuremmat.

Anonyymi kirjoitti:

" Kuolinpesällä on myös omaisuuden säilytys- ja kunnossapitovelvoite."

Sitähän mä olen toteuttanut. Mutta se ei koske kolmatta?

Ei koskekaan. Kuolinpesän hoitaja on velvollinen pitämään kuolinpesän asioista huolta. Sinä ilmeisesti olet tehtävään ryhtynyt, joten laiminlyömällä tehtäviäsi joutuisit vahinkorvausvelvolliseksi kuolinpesälle.

Kuolinpesän osakkaalle ei ole muita velvollisuuksia kuin ilmoittaa kuolintapauksesta muille osakkaille (jollei se ole jo heidän tiedossaan). Joku heistä ryhtyy sitten pesän hoitajaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei koskekaan. Kuolinpesän hoitaja on velvollinen pitämään kuolinpesän asioista huolta. Sinä ilmeisesti olet tehtävään ryhtynyt, joten laiminlyömällä tehtäviäsi joutuisit vahinkorvausvelvolliseksi kuolinpesälle.

Kuolinpesän osakkaalle ei ole muita velvollisuuksia kuin ilmoittaa kuolintapauksesta muille osakkaille (jollei se ole jo heidän tiedossaan). Joku heistä ryhtyy sitten pesän hoitajaksi.

Lue lisää

En minä ole mitään ryhtynyt kuolinpesän hoitajaksi tai lupautunut mihinkään. Olen täyttänyt niitä velvollisuuksia mitä meillä kaikilla kolmella pitäisi olla kun en voi antaa talon jäätyä jne.

Anonyymi kirjoitti:

En minä ole mitään ryhtynyt kuolinpesän hoitajaksi tai lupautunut mihinkään. Olen täyttänyt niitä velvollisuuksia mitä meillä kaikilla kolmella pitäisi olla kun en voi antaa talon jäätyä jne.

Lue lisää

No kuka teki perukirjan ja oli asiassa ilmoittajana?

Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta.

SIIS VELVOLLINEN HOITAMAAN KUOLINPESÄN OMAISUUTTA!

Osakkaiden pitää olla yksimielisiä pesään liittyvistä toimenpiteistä. Kaikki toimenpiteet vaativat jokaisen osakkaan suostumuksen. Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaan tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä. Osakkaiden on hoidettava kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta huolellisesti. Perintökaaren mukaisesti osakas voi tulla vahingonkorvausvastuulliseksi sellaisesta vahingosta, jonka hän on pesää hoitaessaan tai hallitessaan aiheuttanut tahallaan tai huolimattomuudesta.

Pesän osakkaan ei ole kuitenkaan PAKKO osallistua itse yhtään mihinkään puhumattakaan siitä, että hänen pitäisi maksaa mitään kuolinpesälle kuuluvia kuluja. Kuolinpesän tehtävä on maksaa omat kulunsa, ei osakkaiden varoja tarvitse liittää asiaan. Myykää nyt vaan se talo pois, niin pääsette eroon koko hoidosta.

Jos te ette yhdessä KYKENE hoitamaan asiaa, te tarvitsette pesään joko ulkopuolisen pesänhoitajan tai pesänajakajan riippuen siitä, missä kunnossa pesä on. Pesänjakaja voi astua kuvaan mukaan vasta kun esim. velat on maksettu ja pesä on jakokunnossa.

Kuo­lin­pesä on mah­dol­lista aset­taa kon­kurs­siin joko mak­su­ky­vyt­tö­myy­den tai ylivelkaisuuden perusteella. Kuo­lin­pe­sää voivat hakea kon­kurs­siin pe­sän­sel­vit­täjä, osakas eli vaikkapa sinä tai muu kuo­lin­pe­sän vel­koja. Jos teet itse kon­kurs­si­ha­ke­muksen, se ei edel­lytä muiden kuo­lin­pe­sän osak­kai­den suos­tu­musta.

ELLEI SE VAIKEA OSAKAS osallistu mihinkään, eikä pesällä ole varoja maksaa omia kulujaan, voit hakea ihan itse kuolinpesää konkurssiin. Voit kertoa myös sille vaikealle osakkaalle, että konkurssimenettely tulee kaikille osakkaille todella kalliiksi. Jos se "uhkailu" auttaisi löysyttämään kukkaron nyörejä.

Te kaikki saatte omanne pois silloin, jos (kun) saatte talon myytyä.

Anonyymi kirjoitti:

No kuka teki perukirjan ja oli asiassa ilmoittajana?

Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta.

SIIS VELVOLLINEN HOITAMAAN KUOLINPESÄN OMAISUUTTA!

Osakkaiden pitää olla yksimielisiä pesään liittyvistä toimenpiteistä. Kaikki toimenpiteet vaativat jokaisen osakkaan suostumuksen. Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaan tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä. Osakkaiden on hoidettava kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta huolellisesti. Perintökaaren mukaisesti osakas voi tulla vahingonkorvausvastuulliseksi sellaisesta vahingosta, jonka hän on pesää hoitaessaan tai hallitessaan aiheuttanut tahallaan tai huolimattomuudesta.

Pesän osakkaan ei ole kuitenkaan PAKKO osallistua itse yhtään mihinkään puhumattakaan siitä, että hänen pitäisi maksaa mitään kuolinpesälle kuuluvia kuluja. Kuolinpesän tehtävä on maksaa omat kulunsa, ei osakkaiden varoja tarvitse liittää asiaan. Myykää nyt vaan se talo pois, niin pääsette eroon koko hoidosta.

Jos te ette yhdessä KYKENE hoitamaan asiaa, te tarvitsette pesään joko ulkopuolisen pesänhoitajan tai pesänajakajan riippuen siitä, missä kunnossa pesä on. Pesänjakaja voi astua kuvaan mukaan vasta kun esim. velat on maksettu ja pesä on jakokunnossa.

Kuo­lin­pesä on mah­dol­lista aset­taa kon­kurs­siin joko mak­su­ky­vyt­tö­myy­den tai ylivelkaisuuden perusteella. Kuo­lin­pe­sää voivat hakea kon­kurs­siin pe­sän­sel­vit­täjä, osakas eli vaikkapa sinä tai muu kuo­lin­pe­sän vel­koja. Jos teet itse kon­kurs­si­ha­ke­muksen, se ei edel­lytä muiden kuo­lin­pe­sän osak­kai­den suos­tu­musta.

ELLEI SE VAIKEA OSAKAS osallistu mihinkään, eikä pesällä ole varoja maksaa omia kulujaan, voit hakea ihan itse kuolinpesää konkurssiin. Voit kertoa myös sille vaikealle osakkaalle, että konkurssimenettely tulee kaikille osakkaille todella kalliiksi. Jos se "uhkailu" auttaisi löysyttämään kukkaron nyörejä.

Te kaikki saatte omanne pois silloin, jos (kun) saatte talon myytyä.

Lue lisää

Saiskin talon myytyä mutta kun tämä yksi osapuoli on laittanut siinäkin suhteessa kapuloita rattaisiin. Ei ollut itsestäänselvää että talon myynti saatiin kiinteistönvälittäjille hoidettavaksi enkä ole yhtään vakuuttunut siitä että varsinaiseen kauppakirjaan sitten joskus saan allekirjoituksen noin vain. Ette kuulkaa usko mitä kaikkea pskaa voi joku keksiä. Huoh.

Anonyymi kirjoitti:

En minä ole mitään ryhtynyt kuolinpesän hoitajaksi tai lupautunut mihinkään. Olen täyttänyt niitä velvollisuuksia mitä meillä kaikilla kolmella pitäisi olla kun en voi antaa talon jäätyä jne.

Lue lisää

Ottakaa nyt hyvänen aika tuomari vaikka se tulee olemaan ainoa, joka tienaa.
Nyt istutte kaikki pöydän ääreen, myös se kitisijä. Jonkun pitää pitää huoli talosta, peruslämmöt, ettei putket jäädy jne. Jokainen vuoronperään hoitaa taloa tai lunastaa sen itselleen. Kaikki asiat paperille ylös, myös sanktiot, kaikki sovitut asiat ylös, ihan kaikki, myös kuka on maksannut mitäkin ja kuitit vaikka luotettavimman henkilön taakse ja allekirjoitukset kaikilta.
Tuomari mukaan. Ne velottaa ihan saatanasti, mutta kitisijäkään ei voi mitään, kun on asioista tietävä paikalla.

Anonyymi kirjoitti:

Saiskin talon myytyä mutta kun tämä yksi osapuoli on laittanut siinäkin suhteessa kapuloita rattaisiin. Ei ollut itsestäänselvää että talon myynti saatiin kiinteistönvälittäjille hoidettavaksi enkä ole yhtään vakuuttunut siitä että varsinaiseen kauppakirjaan sitten joskus saan allekirjoituksen noin vain. Ette kuulkaa usko mitä kaikkea pskaa voi joku keksiä. Huoh.

Lue lisää

Kyllä voin, tiedän ihan omakohtaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Saiskin talon myytyä mutta kun tämä yksi osapuoli on laittanut siinäkin suhteessa kapuloita rattaisiin. Ei ollut itsestäänselvää että talon myynti saatiin kiinteistönvälittäjille hoidettavaksi enkä ole yhtään vakuuttunut siitä että varsinaiseen kauppakirjaan sitten joskus saan allekirjoituksen noin vain. Ette kuulkaa usko mitä kaikkea pskaa voi joku keksiä. Huoh.

Lue lisää

Osakkaiden pitää olla yksimielisiä pesään liittyvistä toimenpiteistä! Jos kitisijä on eri mieltä, hänellä on siihen oikeus.

Vastuu (talon kunnosta ja hoidosta) lankeaa osakkaille mutta viime kädessä sille, joka on ottanut pesän hoitaakseen ja on sen ilmoittanut. Jos rahaa hoitajalla itsellään on, velkakirja kuolinpesän hyväksi on tehtävä kaikista maksuista perusteluineen.

Velkakirja korkoineen, ellei kitisijä maksa myös omaa osuuttaan. Kuka on maksanut mitäkin ja miksi. Kun talo on myyty, velkakirja menee maksuun ja siis korkoineen. Siihen ei ole kitisijällä napisemista, ellei hänellä ole realistista ehdotusta etukäteen.

Ellei kitisijän kanssa pärjää, pesää on haettava konkursiin tai sille on haettava pesänjakaja. Pesänjakaja on yleensä juristi ja tässä asiassa kingi, ja hän pistää useasti myös kitisijät hetkessä kuriin. Sekä konkurssi että pesänjakaja järjestyvät vasta käräjäoikeudessa ja se tulee todella kalliiksi. Eikö kitisijää kustannukset kiinnosta - ellei kiinnosta, niin hän on päästään vajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Osakkaiden pitää olla yksimielisiä pesään liittyvistä toimenpiteistä! Jos kitisijä on eri mieltä, hänellä on siihen oikeus.

Vastuu (talon kunnosta ja hoidosta) lankeaa osakkaille mutta viime kädessä sille, joka on ottanut pesän hoitaakseen ja on sen ilmoittanut. Jos rahaa hoitajalla itsellään on, velkakirja kuolinpesän hyväksi on tehtävä kaikista maksuista perusteluineen.

Velkakirja korkoineen, ellei kitisijä maksa myös omaa osuuttaan. Kuka on maksanut mitäkin ja miksi. Kun talo on myyty, velkakirja menee maksuun ja siis korkoineen. Siihen ei ole kitisijällä napisemista, ellei hänellä ole realistista ehdotusta etukäteen.

Ellei kitisijän kanssa pärjää, pesää on haettava konkursiin tai sille on haettava pesänjakaja. Pesänjakaja on yleensä juristi ja tässä asiassa kingi, ja hän pistää useasti myös kitisijät hetkessä kuriin. Sekä konkurssi että pesänjakaja järjestyvät vasta käräjäoikeudessa ja se tulee todella kalliiksi. Eikö kitisijää kustannukset kiinnosta - ellei kiinnosta, niin hän on päästään vajaa.

Lue lisää

"Eikö kitisijää kustannukset kiinnosta - ellei kiinnosta, niin hän on päästään vajaa."

Noh... On tässä jonkinlainen käsitys muodostunut muttei siitä sen enempää.

Mutta niinkuin alussa vähän sanoinkin niin taitaa olla väsytystaistelu käynnissä. Haluaa että tuskastun tilanteeseen ja saa lunastettua ko. talon pilkkahintaan. Tuon kiinnostuksen on yhdessä kohtaa ilmaissut omaa tyhmyyttään - samoin summan, mitä olisi meille muille tarjonnut.

En viitsi avata tätä enempää mutta kiitos kaikille kommenteista.

kuolinpesän omaisuutta hoidetaan sen varoista

pesä on varaton ja konkurssissa

yleensä suositellaan ammattipesänhoitajaa asiassa

pesälle voi tehdä velkakirjan muttei se takaa mitään saatavaa jos pesä on varaton

yksin ja ilmatteeks ei asioita sen enempää kannata itse tehdä

pesän kulut nousevat yli 35 000 euroa helposti jossain vanhassa mökissä kannattaa kieltäytyä perinnöstä

Se menee ulosottoon, se öljylasku. Pankaa ny kiireesti tönö kaupaks ja hinta niin alas, kun kehtaa. Tietenkin virallistettu kiinteistövälittäjä arvioimaan..

Anonyymi kirjoitti:

Miksi helvetissä meidän muiden pitäisi ottaa lainaa jos me kaksi saamme oman osamme lainattua ja kolmas vaan tekee kiusaa? Me maksaisimme myös korkoa ja lainanhoitokuluja? Voi jeesus - se nyt vielä puuttuu tästä.

Lue lisää

Ottakaa ny tuomari. Ette selviä tuosta muuten.

Anonyymi kirjoitti:

Se koskee kuolinpesää, kuolinpesän osakkaita olette te kolme. Laita siis ylös kaikki rahat, mitä sinulta menee kuolinpesään. Saat osasi takaisin, kun omaisuus realisoidaan.
Ongelma tietenkin on, jos kulut ovat kuolinpesän varoja suuremmat.

Lue lisää

KUITIT TALTEEN

Ihan niin että edes kyseenalaistetaan selvää asia ja vielä ollaan puoltamassa ettei yhden muka tarvitsi maksaa edes . Mitä tasa-arvoisuutta se on perijöitä että yksi hoitelee asiat ja ä toinen haukkuu .

Anonyymi kirjoitti:

" Kuolinpesällä on myös omaisuuden säilytys- ja kunnossapitovelvoite."

Sitähän mä olen toteuttanut. Mutta se ei koske kolmatta?

Ei kaikille mene jakeluun yksinkertainenkaan selitys, niille pitäis vissiin piirtää,kartta niistä keppi kirjaimilla selitykset

Anonyymi kirjoitti:

...oman osamme maksettua (ei lainattua)...

Itse pystyn maksamaan oman osuuteni ja toinen osapuoli osan omastaan (mä maksan sen osan mitä hän ei pysty). Kolmas on tehnyt niin paljon kiusaa että mä en ala kituuttamaan jotta hänen osuutensa tulee maksettua. Vaikka tässähän mä nyt kiltisti hänenkin osuutensa juuri maksoin.

Jep, ei ilmeisesti tällä hetkellä paljon vaihtoehtoja joten näillä mennään.

Lue lisää

Se kolmas ei vissiin ole 100% ymmärräyksellään , ei kai kukaan toisen osuutta maksa eikö sen pitäisi sen vertaa käsittää .
Vai mikä sellaista viiraa joka ei omaa osuuttaan hoitele asiassa kuten muutkin .

Anonyymi kirjoitti:

Ei koskekaan. Kuolinpesän hoitaja on velvollinen pitämään kuolinpesän asioista huolta. Sinä ilmeisesti olet tehtävään ryhtynyt, joten laiminlyömällä tehtäviäsi joutuisit vahinkorvausvelvolliseksi kuolinpesälle.

Kuolinpesän osakkaalle ei ole muita velvollisuuksia kuin ilmoittaa kuolintapauksesta muille osakkaille (jollei se ole jo heidän tiedossaan). Joku heistä ryhtyy sitten pesän hoitajaksi.

Lue lisää

Jaa että ei ole oikeuksia , entäs sitten kun saa talon myydyksi onko sitten taas päässyt oikeuksilleen se kolmaskin . Kyllä normaaleissa perheissä tavallisesti kaikki sisarukset ottavat osaa tehtäviin koska ovat kuitenkin sitten jakamassa rahojakin

Anonyymi kirjoitti:

Saiskin talon myytyä mutta kun tämä yksi osapuoli on laittanut siinäkin suhteessa kapuloita rattaisiin. Ei ollut itsestäänselvää että talon myynti saatiin kiinteistönvälittäjille hoidettavaksi enkä ole yhtään vakuuttunut siitä että varsinaiseen kauppakirjaan sitten joskus saan allekirjoituksen noin vain. Ette kuulkaa usko mitä kaikkea pskaa voi joku keksiä. Huoh.

Lue lisää

Minä tiedän näistä asioista sen verran että ymmärrän mitä kaikkea yksi ihminen saa aikaan kun haluaa olla ilkeä se on nähty monet kerrat .yksikin sanoi kerran että voi kunsalama iskisi taloon että aiitä pääsis eroon kerta heitolla . Silloin ymmärtää miten toisen ilkeys on vienyt voimia häneltä

Anonyymi kirjoitti:

"Eikö kitisijää kustannukset kiinnosta - ellei kiinnosta, niin hän on päästään vajaa."

Noh... On tässä jonkinlainen käsitys muodostunut muttei siitä sen enempää.

Mutta niinkuin alussa vähän sanoinkin niin taitaa olla väsytystaistelu käynnissä. Haluaa että tuskastun tilanteeseen ja saa lunastettua ko. talon pilkkahintaan. Tuon kiinnostuksen on yhdessä kohtaa ilmaissut omaa tyhmyyttään - samoin summan, mitä olisi meille muille tarjonnut.

En viitsi avata tätä enempää mutta kiitos kaikille kommenteista.

Lue lisää

Kyllä talon voi arvioida mikä on sen hinta, ja sillä sitten voitte myydä kolmannelle , miksi hönen pitäisi saada se teidänkin osuus pilkka hintaan
Kyllä ne välittäjät ovat hyviä arvioimaan talon arvon eikä ole pakko myydä mitenkään ” sukulais hintaan” kammottavaa tuollainen kiusaaminen , asioissa mitä kukaan ei haluaisi itselleen

"Jos kuolinpesä on varaton, sitä haetaan konkurssiin (selvitystilaan), jolloin asiaan liitetään juristi joka tapaksessa."

Kuolinpesä ei ole varaton.

"Jos lainaatte pesälle, saatte omanne pois kun talo on myyty. Laatikaa asiasta velkakirja."

Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Pesää hoitanut osakas ei voi yksin laatia velkakirjaa, velkakirjan allekirjoittajana eli velan tunnustajana tulee olla velallisen eli tässä tapauksessa kaikkien osakkaiden - joista yksi ilmeisesti ei allekirjoittamiseen suostu.

Jos talon myyminen onnistuu, kauppahinta tulee maksaa kuolinpesän tilille (ei kullekin osakkaalle), jolloin varojen jakaminen vaatii kaikkien suostumuksen. Ennen jakoa varoista maksetaan pesää hoitaneen kustannukset ja mahdollinen palkkio. Jos tämä yhden hangoittelun takia ei onnistu, pesää hoitanut voi hakea pesää vastaan velkomustuomion, jonka saatua lainvoiman hän saa saatavansa varoista vaikka ulosmitattuna; loput sitten jaetaan kolmeen osaan.

PK 18:5 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L18P5
Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä =>pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat)<= niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos kuolinpesä on varaton, sitä haetaan konkurssiin (selvitystilaan), jolloin asiaan liitetään juristi joka tapaksessa."

Kuolinpesä ei ole varaton.

"Jos lainaatte pesälle, saatte omanne pois kun talo on myyty. Laatikaa asiasta velkakirja."

Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Pesää hoitanut osakas ei voi yksin laatia velkakirjaa, velkakirjan allekirjoittajana eli velan tunnustajana tulee olla velallisen eli tässä tapauksessa kaikkien osakkaiden - joista yksi ilmeisesti ei allekirjoittamiseen suostu.

Jos talon myyminen onnistuu, kauppahinta tulee maksaa kuolinpesän tilille (ei kullekin osakkaalle), jolloin varojen jakaminen vaatii kaikkien suostumuksen. Ennen jakoa varoista maksetaan pesää hoitaneen kustannukset ja mahdollinen palkkio. Jos tämä yhden hangoittelun takia ei onnistu, pesää hoitanut voi hakea pesää vastaan velkomustuomion, jonka saatua lainvoiman hän saa saatavansa varoista vaikka ulosmitattuna; loput sitten jaetaan kolmeen osaan.

PK 18:5 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L18P5
Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä =>pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat)<= niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.

Lue lisää

Kuolinpesällä ei kuitenkaan ole varaa maksaa laskuja, koska tili on tyhjä. Velkainen kuolinpesä tarkoittaa kuolinpesää, jolla on velkoja. Jos kuolinpesällä on enemmän velkaa kuin varoja, puhutaan ylivelkaisesta tai varattomasta kuolinpesästä. Riitelyllä pesästä ja sen talosta saa helposti konkurssikypsän.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos kuolinpesä on varaton, sitä haetaan konkurssiin (selvitystilaan), jolloin asiaan liitetään juristi joka tapaksessa."

Kuolinpesä ei ole varaton.

"Jos lainaatte pesälle, saatte omanne pois kun talo on myyty. Laatikaa asiasta velkakirja."

Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Pesää hoitanut osakas ei voi yksin laatia velkakirjaa, velkakirjan allekirjoittajana eli velan tunnustajana tulee olla velallisen eli tässä tapauksessa kaikkien osakkaiden - joista yksi ilmeisesti ei allekirjoittamiseen suostu.

Jos talon myyminen onnistuu, kauppahinta tulee maksaa kuolinpesän tilille (ei kullekin osakkaalle), jolloin varojen jakaminen vaatii kaikkien suostumuksen. Ennen jakoa varoista maksetaan pesää hoitaneen kustannukset ja mahdollinen palkkio. Jos tämä yhden hangoittelun takia ei onnistu, pesää hoitanut voi hakea pesää vastaan velkomustuomion, jonka saatua lainvoiman hän saa saatavansa varoista vaikka ulosmitattuna; loput sitten jaetaan kolmeen osaan.

PK 18:5 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L18P5
Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä =>pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat)<= niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.

Lue lisää

"Pesää hoitanut osakas ei voi yksin laatia velkakirjaa, velkakirjan allekirjoittajana eli velan tunnustajana tulee olla velallisen eli tässä tapauksessa kaikkien osakkaiden - joista yksi ilmeisesti ei allekirjoittamiseen suostu."

Pesänhoitajan ja osakkaiden velvollisuus on pitää huolta omaisuudesta. Jos lämmitysöljy loppuu talosta ja putket jäätyy, omaisuudesta ei ole pidetty laissa tarkoitettua huolta.

Jos änkyrä kieltäytyy allekirjoituksesta, velkakirjasta käy myöskin lasku ja sitä vastaava suoritus, tiliote, osakkaan tililtä. Änkyrä ei voi asiaa ja maksuja kieltääkään, koska velvollisuus hoitaa taloa on olemassa.

Pesän osakas ei voi vaatia korvausta pesän puolesta maksamistaan kuluista ilman muiden osakkaiden suostumusta. Lupa pitää olla kaikilta, jotta saisi omansa pois.

Kenenkään ei pidä maksaa omistaan, ellei ole sopimusta!

Siitä huolimatta osakkailla on velvollisuus pitää varallisuus kelvollisena. Tämä saattaa rahattoman pesän ollessa kyseessä tarkoittaa pelkkää vesien katkaisua, jotta putket eivät jäädy. Haastavaa on myydä taloa, jossa kylmyydestä ja toimimattomasta ilmanvaihdosta aiheutuu talolle homevaurioita.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos kuolinpesä on varaton, sitä haetaan konkurssiin (selvitystilaan), jolloin asiaan liitetään juristi joka tapaksessa."

Kuolinpesä ei ole varaton.

"Jos lainaatte pesälle, saatte omanne pois kun talo on myyty. Laatikaa asiasta velkakirja."

Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Pesää hoitanut osakas ei voi yksin laatia velkakirjaa, velkakirjan allekirjoittajana eli velan tunnustajana tulee olla velallisen eli tässä tapauksessa kaikkien osakkaiden - joista yksi ilmeisesti ei allekirjoittamiseen suostu.

Jos talon myyminen onnistuu, kauppahinta tulee maksaa kuolinpesän tilille (ei kullekin osakkaalle), jolloin varojen jakaminen vaatii kaikkien suostumuksen. Ennen jakoa varoista maksetaan pesää hoitaneen kustannukset ja mahdollinen palkkio. Jos tämä yhden hangoittelun takia ei onnistu, pesää hoitanut voi hakea pesää vastaan velkomustuomion, jonka saatua lainvoiman hän saa saatavansa varoista vaikka ulosmitattuna; loput sitten jaetaan kolmeen osaan.

PK 18:5 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L18P5
Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä =>pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat)<= niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.

Lue lisää

Ei tarvita mitään velkakirjaa. Kuolinpesä on suoraan lain nojalla velvollinen maksamaan pesänselvitysvelat, joita ovat esim. talon ylläpidosta syntyvät kulut.

Mitään velkomustuomiotakaan ei tarvita. Asia hoidetaan perinnönjaon yhteydessä siten, että osakas, joka pesänselvityskuluja on maksanut, saa osuuteensa vastaavan määrän korvausta pesänselvityskuluista, eli jaossa hän saa "ylimääräistä" kulujen verran.

Jos (tästäkin) asiasta tulee riitaa, haetaan pesänjakaja normaalisti. Pesänjakaja jakaa jäämistön ottaen huomioon pesänselvityskulut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvita mitään velkakirjaa. Kuolinpesä on suoraan lain nojalla velvollinen maksamaan pesänselvitysvelat, joita ovat esim. talon ylläpidosta syntyvät kulut.

Mitään velkomustuomiotakaan ei tarvita. Asia hoidetaan perinnönjaon yhteydessä siten, että osakas, joka pesänselvityskuluja on maksanut, saa osuuteensa vastaavan määrän korvausta pesänselvityskuluista, eli jaossa hän saa "ylimääräistä" kulujen verran.

Jos (tästäkin) asiasta tulee riitaa, haetaan pesänjakaja normaalisti. Pesänjakaja jakaa jäämistön ottaen huomioon pesänselvityskulut.

Lue lisää

Ellei osakkaiden kesken ole sopimusta, kenenkään yksittäisen osakkaan ei pidä maksaa kuolinpesän kuluja. Kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa ko. osakkaalle vapaaehtoisesti maksettuja kuluja.

Änkyrä-osakas voi vastustaa sekä etukäteen että jälkikäteen. Kuolinpesä on velvoitettu maksamaan vain ne kulut jotka laissa todetaan.

Änkyrä-osakasta voi hallita vain käräjäoikeuden ja siten vain konkurssiuhan tai pesänjakajan kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Ellei osakkaiden kesken ole sopimusta, kenenkään yksittäisen osakkaan ei pidä maksaa kuolinpesän kuluja. Kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa ko. osakkaalle vapaaehtoisesti maksettuja kuluja.

Änkyrä-osakas voi vastustaa sekä etukäteen että jälkikäteen. Kuolinpesä on velvoitettu maksamaan vain ne kulut jotka laissa todetaan.

Änkyrä-osakasta voi hallita vain käräjäoikeuden ja siten vain konkurssiuhan tai pesänjakajan kautta.

Lue lisää

Perintökaari 18:5 "Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään."

Osakas saa aina korvauksen pesänselvitysveloista. Kuitit tietenkin esitettävä kuluista.

Anonyymi kirjoitti:

"Pesää hoitanut osakas ei voi yksin laatia velkakirjaa, velkakirjan allekirjoittajana eli velan tunnustajana tulee olla velallisen eli tässä tapauksessa kaikkien osakkaiden - joista yksi ilmeisesti ei allekirjoittamiseen suostu."

Pesänhoitajan ja osakkaiden velvollisuus on pitää huolta omaisuudesta. Jos lämmitysöljy loppuu talosta ja putket jäätyy, omaisuudesta ei ole pidetty laissa tarkoitettua huolta.

Jos änkyrä kieltäytyy allekirjoituksesta, velkakirjasta käy myöskin lasku ja sitä vastaava suoritus, tiliote, osakkaan tililtä. Änkyrä ei voi asiaa ja maksuja kieltääkään, koska velvollisuus hoitaa taloa on olemassa.

Lue lisää

"Jos änkyrä kieltäytyy allekirjoituksesta, velkakirjasta käy myöskin lasku ja sitä vastaava suoritus, tiliote, osakkaan tililtä. "

Myös mainittujen perusteella voidaan hakea käräjäoikeudesta suoritustuomio, mutta eivät ne velkakirjasta käy. Velkakirjasta on ihan oma lakinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari 18:5 "Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään."

Osakas saa aina korvauksen pesänselvitysveloista. Kuitit tietenkin esitettävä kuluista.

Lue lisää

Ellei osakkaiden kesken ole sopimusta, kenenkään yksittäisen osakkaan ei pidä itse maksaa kuolinpesän kuluja omilla varoillaan. Kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa ko. osakkaalle osakkaan itsensä vapaaehtoisesti maksamia kuluja.

Jos kuolinpesällä ei ole rahaa tai helposti realisoitavaa omaisuutta siten, että laskut voidaan maksaa kuolinpesän tilitä, laissa ei vaadita tahi todeta, että yhden tai useamman osakkaan pitää maksaa kuluja omilla varoillaan. Elleivät osakkaat ole vaikkapa sähkö,- vesi-, jäte- tai öljysopimuksesta samaa mieltä, tappio sopimuksen mukaisesta menettelystä jää toimittajan (velkojan) tappioksi. Velkojalla on oikeus hakea saamisiin käräjäoikeuden ja kuolinpesän konkurssin kautta.

Kuolinpesä on jakokunnossa vasta, kun velat on maksettu. Eri mieltä oleva osakas voi riitauttaa muiden osakkaiden suoritukset aitona velkana ja tarpeellisena kustannuksena. Rahattoman, varattoman tai vähävaraisen pesän pitää toimia ominaisuuksiensa mukaisesti, ei yli varojensa. Kuolinpesä on velvoitettu maksamaan vain ne kulut, jotka laissa todetaan tai on yhdessä sovittu.

Änkyrä-osakasta voi hallita vain käräjäoikeuden ja siten vain konkurssiuhan tai pesänjakajan kautta. Yhdenkään osakkaan ei pidä maksaa kuolinpesän velkoja omilla varoillaan, ellei asiasta ole varta vasten kaikkien osakkaiden kesken varta vasten sovittu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvita mitään velkakirjaa. Kuolinpesä on suoraan lain nojalla velvollinen maksamaan pesänselvitysvelat, joita ovat esim. talon ylläpidosta syntyvät kulut.

Mitään velkomustuomiotakaan ei tarvita. Asia hoidetaan perinnönjaon yhteydessä siten, että osakas, joka pesänselvityskuluja on maksanut, saa osuuteensa vastaavan määrän korvausta pesänselvityskuluista, eli jaossa hän saa "ylimääräistä" kulujen verran.

Jos (tästäkin) asiasta tulee riitaa, haetaan pesänjakaja normaalisti. Pesänjakaja jakaa jäämistön ottaen huomioon pesänselvityskulut.

Lue lisää

"Ei tarvita mitään velkakirjaa. Kuolinpesä on suoraan lain nojalla velvollinen maksamaan pesänselvitysvelat, joita ovat esim. talon ylläpidosta syntyvät kulut.

Mitään velkomustuomiotakaan ei tarvita. Asia hoidetaan perinnönjaon yhteydessä siten, että osakas, joka pesänselvityskuluja on maksanut, saa osuuteensa vastaavan määrän korvausta pesänselvityskuluista, eli jaossa hän saa "ylimääräistä" kulujen verran."

Olipa "tietoviisaan" ponteva kommentti! Eli potaskaa.

Velkakirjaa tai suoritustuomiota ei tarvita, JOS asiasta voidaan jaon yhteydessä sopia - eli sopijana on myös änkyrä-osakas. Mutta jos/kun ei voida sopia, sopujako ei tule kysymykseen. Silloin ap:llä on kaksi mahdollisuutta:
1) Hakea käräjäoikeudesta suoritustuomio, jolla pesä velvoitetaan maksamaan pesää hoitaneelle hänen kulunsa ja palkkionsa. Lainvoimaisen tuomion tarvittaessa panee täytäntöön ulosotonhaltija; tahi
2) Pyytää oikeutta määräämään pesänjakaja toimittamaan kyseinen perinnönjako.

Koska kysymys on yksinkertaisesta velkomusasiasta (etenkin, jos velkomusperusteena on velallisen allekirjoittama velkakirja), kustannustehokkaampi on 1-kohdan vaihtoehto.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari 18:5 "Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään."

Osakas saa aina korvauksen pesänselvitysveloista. Kuitit tietenkin esitettävä kuluista.

Lue lisää

"Osakas saa aina korvauksen pesänselvitysveloista. Kuitit tietenkin esitettävä kuluista."

Kyllä, mutta viime kädessä käräjäoikeuden kautta.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei tarvita mitään velkakirjaa. Kuolinpesä on suoraan lain nojalla velvollinen maksamaan pesänselvitysvelat, joita ovat esim. talon ylläpidosta syntyvät kulut.

Mitään velkomustuomiotakaan ei tarvita. Asia hoidetaan perinnönjaon yhteydessä siten, että osakas, joka pesänselvityskuluja on maksanut, saa osuuteensa vastaavan määrän korvausta pesänselvityskuluista, eli jaossa hän saa "ylimääräistä" kulujen verran."

Olipa "tietoviisaan" ponteva kommentti! Eli potaskaa.

Velkakirjaa tai suoritustuomiota ei tarvita, JOS asiasta voidaan jaon yhteydessä sopia - eli sopijana on myös änkyrä-osakas. Mutta jos/kun ei voida sopia, sopujako ei tule kysymykseen. Silloin ap:llä on kaksi mahdollisuutta:
1) Hakea käräjäoikeudesta suoritustuomio, jolla pesä velvoitetaan maksamaan pesää hoitaneelle hänen kulunsa ja palkkionsa. Lainvoimaisen tuomion tarvittaessa panee täytäntöön ulosotonhaltija; tahi
2) Pyytää oikeutta määräämään pesänjakaja toimittamaan kyseinen perinnönjako.

Koska kysymys on yksinkertaisesta velkomusasiasta (etenkin, jos velkomusperusteena on velallisen allekirjoittama velkakirja), kustannustehokkaampi on 1-kohdan vaihtoehto.

Lue lisää

Mitä ihmeen vääräntiedon levittäjiä taas asialla?

Pesänselvitysveloista on säädetty laissa ja niistä osakas saa aina korvauksen, jos kuolinpesässä jotakin varoja on, mitä jakaa osakkaille. Suoritustuomion hakeminen pesänselvitysveloille on tosiaankin turhaa, koska asian voi hoitaa myöhemmin tehtävässä perinnönjaossa. Jollei siitä päästä sopimukseen, pesänjakaja jakaa perinnön ottaen huomioon myös yhden osakkaan maksamat pesänselvitysvelat, joista hänelle annetaan korvaus perinnönjaossa hänen osuuteensa.

Osakkaat voivat tietenkin riitauttaa pesänselvitysvelat, jos niin haluavat, mutta siksi juuri niitä maksaneen osakkaan on aiheellista tallettaa kuitit maksuista talteen. Niiden mukaisesti maksut korvataan perinnönjaossa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei tarvita mitään velkakirjaa. Kuolinpesä on suoraan lain nojalla velvollinen maksamaan pesänselvitysvelat, joita ovat esim. talon ylläpidosta syntyvät kulut.

Mitään velkomustuomiotakaan ei tarvita. Asia hoidetaan perinnönjaon yhteydessä siten, että osakas, joka pesänselvityskuluja on maksanut, saa osuuteensa vastaavan määrän korvausta pesänselvityskuluista, eli jaossa hän saa "ylimääräistä" kulujen verran."

Olipa "tietoviisaan" ponteva kommentti! Eli potaskaa.

Velkakirjaa tai suoritustuomiota ei tarvita, JOS asiasta voidaan jaon yhteydessä sopia - eli sopijana on myös änkyrä-osakas. Mutta jos/kun ei voida sopia, sopujako ei tule kysymykseen. Silloin ap:llä on kaksi mahdollisuutta:
1) Hakea käräjäoikeudesta suoritustuomio, jolla pesä velvoitetaan maksamaan pesää hoitaneelle hänen kulunsa ja palkkionsa. Lainvoimaisen tuomion tarvittaessa panee täytäntöön ulosotonhaltija; tahi
2) Pyytää oikeutta määräämään pesänjakaja toimittamaan kyseinen perinnönjako.

Koska kysymys on yksinkertaisesta velkomusasiasta (etenkin, jos velkomusperusteena on velallisen allekirjoittama velkakirja), kustannustehokkaampi on 1-kohdan vaihtoehto.

Lue lisää

Kustannuksista siinä on kyse lainkin mukaan ja lain mukaan lankeavasta suorituksesta. Ei kannata verrata velkoihin sitten, jos se noin paljon harhakäsityksiä aiheuttaisi jokaisessa kuolinpesän tilanteessa.
Kymmenet Suomi fi valtuudet tarvittaessa myös aiheuttavat kustannuksia ja lopullinen maksaja on kuolinpesä silloinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmeen vääräntiedon levittäjiä taas asialla?

Pesänselvitysveloista on säädetty laissa ja niistä osakas saa aina korvauksen, jos kuolinpesässä jotakin varoja on, mitä jakaa osakkaille. Suoritustuomion hakeminen pesänselvitysveloille on tosiaankin turhaa, koska asian voi hoitaa myöhemmin tehtävässä perinnönjaossa. Jollei siitä päästä sopimukseen, pesänjakaja jakaa perinnön ottaen huomioon myös yhden osakkaan maksamat pesänselvitysvelat, joista hänelle annetaan korvaus perinnönjaossa hänen osuuteensa.

Osakkaat voivat tietenkin riitauttaa pesänselvitysvelat, jos niin haluavat, mutta siksi juuri niitä maksaneen osakkaan on aiheellista tallettaa kuitit maksuista talteen. Niiden mukaisesti maksut korvataan perinnönjaossa.

Lue lisää

"Pesänselvitysveloista on säädetty laissa ja niistä osakas saa aina korvauksen, jos kuolinpesässä jotakin varoja on, mitä jakaa osakkaille."

Omatekoisia tietäjiä tänne sikiää, tässä taas yksi, joka hamaan loppuun veisaa samaa virttään.

Totta kai pesäselvitysvelat on maksettava niistä huolehtineelle osakkaalle, kun kerran laissa on näin säädetty. MUTTA kun kuolinpesä voi velan suorittamisesta osakkaalleen päättää vain yhdessä, päättäminen ei onnistu, jollei änkyrä-osakas ole siinä mukana.
- PK 18:2.1 "Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten =>yhteisesti hallita pesän omaisuutta<=. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi."

Jos kiinteistön kauppahinta on kuolinpesän tilillä, pankki ei voi suorittaa siitä pesänselvitysvelkaa yhdelle osakkaalle, vaikka tämä kuinka esittäisi kuitteja ja tiliotteita suorituksestaan. Näin pankki voi menetellä vain, jos sillä on kaikkien osakkaiden hyväksyntä menettelylle.

Jos änkyrän suostumus puuttuu, jäljellä on kaksi edellä kerrottua vaihtoehtoa: velkomuskanne käräjä'oikeuteen tai pesänjakajan määräyksen hakeminen. Pankki ei ole tuomioistuin, ei myöskään täytäntöönpanoviranomainen.

Anonyymi kirjoitti:

"Pesänselvitysveloista on säädetty laissa ja niistä osakas saa aina korvauksen, jos kuolinpesässä jotakin varoja on, mitä jakaa osakkaille."

Omatekoisia tietäjiä tänne sikiää, tässä taas yksi, joka hamaan loppuun veisaa samaa virttään.

Totta kai pesäselvitysvelat on maksettava niistä huolehtineelle osakkaalle, kun kerran laissa on näin säädetty. MUTTA kun kuolinpesä voi velan suorittamisesta osakkaalleen päättää vain yhdessä, päättäminen ei onnistu, jollei änkyrä-osakas ole siinä mukana.
- PK 18:2.1 "Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten =>yhteisesti hallita pesän omaisuutta<=. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi."

Jos kiinteistön kauppahinta on kuolinpesän tilillä, pankki ei voi suorittaa siitä pesänselvitysvelkaa yhdelle osakkaalle, vaikka tämä kuinka esittäisi kuitteja ja tiliotteita suorituksestaan. Näin pankki voi menetellä vain, jos sillä on kaikkien osakkaiden hyväksyntä menettelylle.

Jos änkyrän suostumus puuttuu, jäljellä on kaksi edellä kerrottua vaihtoehtoa: velkomuskanne käräjä'oikeuteen tai pesänjakajan määräyksen hakeminen. Pankki ei ole tuomioistuin, ei myöskään täytäntöönpanoviranomainen.

Lue lisää

En voi ymmärtää, miten on noin vaikea lukea kommenttiani.

Kirjoitin ihan suomeksi: "Jollei siitä päästä sopimukseen, pesänjakaja jakaa perinnön ottaen huomioon myös yhden osakkaan maksamat pesänselvitysvelat, joista hänelle annetaan korvaus perinnönjaossa hänen osuuteensa."

Pesänjakaja hoitaa eikä silloin tule ylimääräisiä kuluja velkomusasiassa käräjillä. Jos kerran "änkyrä" ei oletettavasrti mihinkään suostu, tulee joka tapauksessa pesänjakajan hakeminen eteen kuolinpesässä. Kustannustehokasta on silloin antaa pesänjakajan hoitaa asia myös pesänselvitysvelkojen osalta perinnönjaossa.

Pesänjakaja/-selvittäjäinstituution idea on se, että hän hoitaa keskitetysti pesään ja perintöön liittyvät riitaisuudet. Ihan perintöjuridiikan perusasioita

Anonyymi kirjoitti:

En voi ymmärtää, miten on noin vaikea lukea kommenttiani.

Kirjoitin ihan suomeksi: "Jollei siitä päästä sopimukseen, pesänjakaja jakaa perinnön ottaen huomioon myös yhden osakkaan maksamat pesänselvitysvelat, joista hänelle annetaan korvaus perinnönjaossa hänen osuuteensa."

Pesänjakaja hoitaa eikä silloin tule ylimääräisiä kuluja velkomusasiassa käräjillä. Jos kerran "änkyrä" ei oletettavasrti mihinkään suostu, tulee joka tapauksessa pesänjakajan hakeminen eteen kuolinpesässä. Kustannustehokasta on silloin antaa pesänjakajan hoitaa asia myös pesänselvitysvelkojen osalta perinnönjaossa.

Pesänjakaja/-selvittäjäinstituution idea on se, että hän hoitaa keskitetysti pesään ja perintöön liittyvät riitaisuudet. Ihan perintöjuridiikan perusasioita

Lue lisää

Se, että oikeuden määräämä pesänjakaja pattililanteessa tekee jaon ja siinä tilanteessa päättää myös po. pesänhoitokuluista, on toki jo moneen kertaan tuotu esiin, joten turha hermostua. MUTTA koituvien kustannusten kannalta - jos muuta riitaa ei ole - pesänjakajan käyttäminen todennäköisesti on pesälle huomattavasti kalliimpi menettely kuin suoritustuomion hakeminen käräjäoikeudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ellei osakkaiden kesken ole sopimusta, kenenkään yksittäisen osakkaan ei pidä maksaa kuolinpesän kuluja. Kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa ko. osakkaalle vapaaehtoisesti maksettuja kuluja.

Änkyrä-osakas voi vastustaa sekä etukäteen että jälkikäteen. Kuolinpesä on velvoitettu maksamaan vain ne kulut jotka laissa todetaan.

Änkyrä-osakasta voi hallita vain käräjäoikeuden ja siten vain konkurssiuhan tai pesänjakajan kautta.

Lue lisää

Yleensä nyt on enemmän normaalia että perivät ynnä ja yhtenä hoitelee tälläiset asiat
Sulassa sovussa, ei kai sisarukset voi ollaan ilkeitä toisilleen että yksi alkaa vänkäämään asioita , vaan vaikuttaakseen toisten asemaa. Ja laki pykälät todella. sanovat asioita mutta kai sitä nyt sisaruksilla tulisi olla sen verran yhteistä että moraali olisi mukana ajatuksissa .
Ihmeellinen ilmestys sentään kun pilaa välit ehkä ikuisesti sisaruksiinsa

Anonyymi kirjoitti:

Ellei osakkaiden kesken ole sopimusta, kenenkään yksittäisen osakkaan ei pidä itse maksaa kuolinpesän kuluja omilla varoillaan. Kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa ko. osakkaalle osakkaan itsensä vapaaehtoisesti maksamia kuluja.

Jos kuolinpesällä ei ole rahaa tai helposti realisoitavaa omaisuutta siten, että laskut voidaan maksaa kuolinpesän tilitä, laissa ei vaadita tahi todeta, että yhden tai useamman osakkaan pitää maksaa kuluja omilla varoillaan. Elleivät osakkaat ole vaikkapa sähkö,- vesi-, jäte- tai öljysopimuksesta samaa mieltä, tappio sopimuksen mukaisesta menettelystä jää toimittajan (velkojan) tappioksi. Velkojalla on oikeus hakea saamisiin käräjäoikeuden ja kuolinpesän konkurssin kautta.

Kuolinpesä on jakokunnossa vasta, kun velat on maksettu. Eri mieltä oleva osakas voi riitauttaa muiden osakkaiden suoritukset aitona velkana ja tarpeellisena kustannuksena. Rahattoman, varattoman tai vähävaraisen pesän pitää toimia ominaisuuksiensa mukaisesti, ei yli varojensa. Kuolinpesä on velvoitettu maksamaan vain ne kulut, jotka laissa todetaan tai on yhdessä sovittu.

Änkyrä-osakasta voi hallita vain käräjäoikeuden ja siten vain konkurssiuhan tai pesänjakajan kautta. Yhdenkään osakkaan ei pidä maksaa kuolinpesän velkoja omilla varoillaan, ellei asiasta ole varta vasten kaikkien osakkaiden kesken varta vasten sovittu.

Lue lisää

Kissa ei sanota ?
Eikö puhdas järki olisi sentään hyvä olla olemassa kun sisarukset kuitenkin ovat juuri ” sisaruksia”

Kuolinpesän yhteishallintoon kuuluu, että kuolinpesää koskevat toimet tehdään kaikkien osakkaiden kanssa yhdessä ja yksimielisesti!

Kuolinpesän osakkaat eivät vastaa henkilökohtaisesti vainajan velkojen maksamisesta. Vainajan velat tai kuolinpesästä itsestään aiheutuvat ja aiheuttamat velat, kuten yhtiövastikkeet, eivät siis periydy osakkaille, vaan osakkaat vastaavat velkojen maksamisesta vainajalta jääneellä varallisuudella. Osakkaan velkavastuu muodostuu vain poikkeustapauksissa. Kuolinpesän velkojen tulee olla maksettuna tai ainakin hoidossa ennen perinnönjakoa, koska velat tulee vähentää kuolinpesän varoista, mikä näin vähentää osakkaille menevää perinnön suuruutta. Velan pitää olla yksiselitteinen.

Jokainen voi kieltäytyä maksamasta kuolinpesän velkoja omilla varoillaan: nämä varat ovat ns. pesän ulkopuolisia varoja. Jos yksi kieltäytyy maksamasta, muiden osakkaiden omilla varoillaan suorittamista maksuista kuolinpesän hyväksi pitää tehdä sopimus. Ilman osakkaiden yhdessä tekemää sopimusta kuolinpesä ei ole takaisin-maksuvelvollinen. Kuka tahansa osakkaista voi riitauttaa tällaisen "ennalta-sopimattoman velan" asiattomana, jolloin maksusuoritusta on riitatapauksessa haettava käräjäoikeuden kautta. Kyseessä ovat ns. muut velat, jotka ovat syntyneet perittävän kuoleman jälkeen ja ovat siten maksujärjestyksessä viimeisenä. Ellei kuolinpesällä itsellään ole rahavaroja, yksikin osakas voi riitauttaa maksuvelvoitteen.

Ilman pesänjakajaa (-hoitajaa) kuolinpesä voi tehdä vain yksimielisiä päätöksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolinpesän yhteishallintoon kuuluu, että kuolinpesää koskevat toimet tehdään kaikkien osakkaiden kanssa yhdessä ja yksimielisesti!

Kuolinpesän osakkaat eivät vastaa henkilökohtaisesti vainajan velkojen maksamisesta. Vainajan velat tai kuolinpesästä itsestään aiheutuvat ja aiheuttamat velat, kuten yhtiövastikkeet, eivät siis periydy osakkaille, vaan osakkaat vastaavat velkojen maksamisesta vainajalta jääneellä varallisuudella. Osakkaan velkavastuu muodostuu vain poikkeustapauksissa. Kuolinpesän velkojen tulee olla maksettuna tai ainakin hoidossa ennen perinnönjakoa, koska velat tulee vähentää kuolinpesän varoista, mikä näin vähentää osakkaille menevää perinnön suuruutta. Velan pitää olla yksiselitteinen.

Jokainen voi kieltäytyä maksamasta kuolinpesän velkoja omilla varoillaan: nämä varat ovat ns. pesän ulkopuolisia varoja. Jos yksi kieltäytyy maksamasta, muiden osakkaiden omilla varoillaan suorittamista maksuista kuolinpesän hyväksi pitää tehdä sopimus. Ilman osakkaiden yhdessä tekemää sopimusta kuolinpesä ei ole takaisin-maksuvelvollinen. Kuka tahansa osakkaista voi riitauttaa tällaisen "ennalta-sopimattoman velan" asiattomana, jolloin maksusuoritusta on riitatapauksessa haettava käräjäoikeuden kautta. Kyseessä ovat ns. muut velat, jotka ovat syntyneet perittävän kuoleman jälkeen ja ovat siten maksujärjestyksessä viimeisenä. Ellei kuolinpesällä itsellään ole rahavaroja, yksikin osakas voi riitauttaa maksuvelvoitteen.

Ilman pesänjakajaa (-hoitajaa) kuolinpesä voi tehdä vain yksimielisiä päätöksiä.

Lue lisää

Tässä taas ite-tietäjä, joka vänkää ja vänkää ja jonka vänkääminen ilmeisesti perustuu luetun ymmärtämisessä olevaan pahaan puutteeseen.

Perintökaari sanoo pesän hoidon tarpeellisista kustannuksista näin:

5 § (20.8.2004/783)
"Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään."

Vänkääjä:
"Kuka tahansa osakkaista voi riitauttaa tällaisen "ennalta-sopimattoman velan" asiattomana, jolloin maksusuoritusta on riitatapauksessa haettava käräjäoikeuden kautta."
- Kyllä. Mutta, mutta tarpeelliset kustannukset (kuten ap:llä talon lämmityskustannus) määrätään pesän maksettavaksi.

Vänkääjä:
"Kyseessä ovat ns. muut velat, jotka ovat syntyneet perittävän kuoleman jälkeen ja ovat siten maksujärjestyksessä viimeisenä."
- Maksujärjestyksellä ap:n tapauksessa ei ole merkitystä, kun varat varmasti kattavat ko. velat.

Vänkääjä:
" Ellei kuolinpesällä itsellään ole rahavaroja, yksikin osakas voi riitauttaa maksuvelvoitteen."
- Velvoite ei riipu siitä, onko pesällä rahavaroja. Kun kiinteistö myydään (mitä änkyrä ei voi estää), pesällä on rahavaroja.

"Omilla varoilla maksaminen kannattaa lopettaa HETI, ellei yhteisymmärrystä maksuista löydy."

Pesänhoitaja ei voi menetellä ehdotetulla tavalla, jos hänen laiminlyönnistään johtuisi vahinkoa jäämistöomaisuudelle. Hän voi huoletta maksaa pesänselvitysvelaksi katsottavia menoja kuolinpesässä, koska saa niistä korvauksen, jos pesässä jaettavaa on.

Pesänhoitaja on vahingonkorvausvelvollinen kuolinpesälle, jos hän aiheuttaisi vahinkoa pesälle. Ks. tarkemmin perintökaari 18:7.

Anonyymi kirjoitti:

"Omilla varoilla maksaminen kannattaa lopettaa HETI, ellei yhteisymmärrystä maksuista löydy."

Pesänhoitaja ei voi menetellä ehdotetulla tavalla, jos hänen laiminlyönnistään johtuisi vahinkoa jäämistöomaisuudelle. Hän voi huoletta maksaa pesänselvitysvelaksi katsottavia menoja kuolinpesässä, koska saa niistä korvauksen, jos pesässä jaettavaa on.

Pesänhoitaja on vahingonkorvausvelvollinen kuolinpesälle, jos hän aiheuttaisi vahinkoa pesälle. Ks. tarkemmin perintökaari 18:7.

Lue lisää

Pesässä ei ole määrättyä hoitajaa, vaan pelkkä ilmoittaja. Olisikin helppoa, jos pesässä olisi käräjäoikeuden määräämä pesänhoitaja.

Osakkaiden tehtävä on estää vaikkapa vesivahingot ja maksaa olemassa olevilla kuolinpesän varoilla vaikkapa yhtiövastikkeet tai pitää voimassa palovakuutus.

Asiassa auttaa änkyrän kanssa parhaiten käräjäoikeus. Änkyräkin uskoo lakia kun se taotaan leiman kanssa hänen päähänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Pesässä ei ole määrättyä hoitajaa, vaan pelkkä ilmoittaja. Olisikin helppoa, jos pesässä olisi käräjäoikeuden määräämä pesänhoitaja.

Osakkaiden tehtävä on estää vaikkapa vesivahingot ja maksaa olemassa olevilla kuolinpesän varoilla vaikkapa yhtiövastikkeet tai pitää voimassa palovakuutus.

Asiassa auttaa änkyrän kanssa parhaiten käräjäoikeus. Änkyräkin uskoo lakia kun se taotaan leiman kanssa hänen päähänsä.

Lue lisää

Kyllä tässä pesässä on pesänhoitaja maantavan mukaisesti. Sitä ei määrää tuomioistuin, vaan siihen ryhdytään. Usein pesänhoitajaksi ryhtyminen tapahtuu ns. hiljaisesti tekemällä pesän hoidettavia asioita; esim. maksamalla ylläpitokuluja jäämistöön liittyen yms.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tässä pesässä on pesänhoitaja maantavan mukaisesti. Sitä ei määrää tuomioistuin, vaan siihen ryhdytään. Usein pesänhoitajaksi ryhtyminen tapahtuu ns. hiljaisesti tekemällä pesän hoidettavia asioita; esim. maksamalla ylläpitokuluja jäämistöön liittyen yms.

Lue lisää

Höpö höpö Löpö.

Kuolinpesässä vallitsee yhteishallinto.

Pesänhoitajan hallinto on väliaikaista kuolinpesän hallinnoimista siihen asti, kunnes kuolinpesän varsinaiset osakkaat ryhtyvät yhdessä hallinnoimaan kuolinpesää ja sen omaisuutta.

Käräjäoikeuden nimittämä pesänhoitaja on aivan eri asia kuin pesän ilmoittaja tai väliaikainen pesän hallinnointi.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö Löpö.

Kuolinpesässä vallitsee yhteishallinto.

Pesänhoitajan hallinto on väliaikaista kuolinpesän hallinnoimista siihen asti, kunnes kuolinpesän varsinaiset osakkaat ryhtyvät yhdessä hallinnoimaan kuolinpesää ja sen omaisuutta.

Käräjäoikeuden nimittämä pesänhoitaja on aivan eri asia kuin pesän ilmoittaja tai väliaikainen pesän hallinnointi.

Lue lisää

"Käräjäoikeuden nimittämä pesänhoitaja on aivan eri asia kuin pesän ilmoittaja tai väliaikainen pesän hallinnointi."

Käräjäoikeus EI määrää pesänhoitajia. Käräjäoikeus voi määrätä pesänselvittäjän tai -jakajan.

Anonyymi kirjoitti:

"Käräjäoikeuden nimittämä pesänhoitaja on aivan eri asia kuin pesän ilmoittaja tai väliaikainen pesän hallinnointi."

Käräjäoikeus EI määrää pesänhoitajia. Käräjäoikeus voi määrätä pesänselvittäjän tai -jakajan.

Lue lisää

Jos kuolinpesä luovutetaan konkurssiin, pesässä on käräjäoikeuden määräämä pesänhoitaja.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö Löpö.

Kuolinpesässä vallitsee yhteishallinto.

Pesänhoitajan hallinto on väliaikaista kuolinpesän hallinnoimista siihen asti, kunnes kuolinpesän varsinaiset osakkaat ryhtyvät yhdessä hallinnoimaan kuolinpesää ja sen omaisuutta.

Käräjäoikeuden nimittämä pesänhoitaja on aivan eri asia kuin pesän ilmoittaja tai väliaikainen pesän hallinnointi.

Lue lisää

Perintökaaressa säädetään väliaikaisesta pesän hoitamisesta. Se on kuitenkin eri asia kuin varsinainen pesän hoitaminen, joka tapahtuu yleensä ns. hiljaisen suostumuksen (tehtävään ryhtyminen) perusteella.

Pesänhoitaja suorittaa tarvittavat juoksevat maksut kuolinpesän puolesta. Siihen hänet valtuuttaa asema, joka usein perustuu väliaikaisen pesänhoidon jatkumiseen yhteishallinnon aikana saman henkilön toimesta. Tässä vaiheessa pesänhoitaja on yleensä myös saanut valtuudet tilien hoitoon ym. valtakirjat muilta osakkailta.

Kannattaa maksaa hoitokulut ja niistä saa korvauksen perinnönjaossa. Konkurssiin ei aseta pesää, joka ei ole ylivelkainen. Tarvittaessa haetaan pesänselvittäjä tuomioistuimesta ja taas hommat sujuu.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa maksaa hoitokulut ja niistä saa korvauksen perinnönjaossa. Konkurssiin ei aseta pesää, joka ei ole ylivelkainen. Tarvittaessa haetaan pesänselvittäjä tuomioistuimesta ja taas hommat sujuu.

Lue lisää

"Konkurssiin ei aseta pesää, joka ei ole ylivelkainen. Tarvittaessa haetaan pesänselvittäjä tuomioistuimesta ja taas hommat sujuu."

Konkurssiin asetetaan hakemuksesta pesä, joka ei kykene suoritumaan taloudellisista velvoitteistaan.

Jos pesässä on pesänselvittäjä, änkyrä-osakas on mahdollista panna ruotuun.

Ilman yhteistä sopimusta ei tietenkään kannata maksaa mitään pesän kuluja omista varoistaan. Siihen ei velvoiteta eikä suositella missään, ei laissa eikä kirjallisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa maksaa hoitokulut ja niistä saa korvauksen perinnönjaossa. Konkurssiin ei aseta pesää, joka ei ole ylivelkainen. Tarvittaessa haetaan pesänselvittäjä tuomioistuimesta ja taas hommat sujuu.

Lue lisää

Riitelemättä ei saa rahojaan pesästä jos yksikin osakas vastustaa asiaa.

Avauksessa: "Ei edes maksa osuuttaan laskuista."

Onko hän luvannut alunperin maksaa? Jos on luvannut, myös suullinen lupaus-sopimus on antajaansa sitova.

Ellei ole luvannutkaan maksaa, mitään osakasten välistä sopimusta ei ole edes olemassa. Tällöin jokainen maksaa omansa, ja maksu omalta tililtä jää maksajansa tappioksi, ellei asiaa riitauta oikeudessa. Sopimusjaon yhteydessä kuolinpesässä voi tehdä vain yksimielisiä päätöksiä.

Pesänselvitykuluista osakas saa korvauksen perinnönjaon yhtedyessä. Korvauksesta säädetään perintökaaressa (PK 18:5). Tämä tieto kumoaa edellisen kommentin väärän informaation asiassa.

Luonnollisesti jäämistössä pitää olla korvauksen saadakseen jaettavaa. Ylivelkaisessa pesässä ei kenenkään kannata tehdä mitään perunkirjoitusta lukuun ottamatta.

Konkurssiin ei aseteta kuolinpesää, ellei se ole ylivelkainen. Kuolinpesää ei aina edes silloinkaan.

Konkurssilaki 2 liku 5 §
"Selvitystilassa oleva velallinen, kuolinpesä tai konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin myös, jos sen varat eivät riitä velkojen maksamiseen. Kuolinpesä voidaan kuitenkin asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun."

Anonyymi kirjoitti:

Pesänselvitykuluista osakas saa korvauksen perinnönjaon yhtedyessä. Korvauksesta säädetään perintökaaressa (PK 18:5). Tämä tieto kumoaa edellisen kommentin väärän informaation asiassa.

Luonnollisesti jäämistössä pitää olla korvauksen saadakseen jaettavaa. Ylivelkaisessa pesässä ei kenenkään kannata tehdä mitään perunkirjoitusta lukuun ottamatta.

Konkurssiin ei aseteta kuolinpesää, ellei se ole ylivelkainen. Kuolinpesää ei aina edes silloinkaan.

Konkurssilaki 2 liku 5 §
"Selvitystilassa oleva velallinen, kuolinpesä tai konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin myös, jos sen varat eivät riitä velkojen maksamiseen. Kuolinpesä voidaan kuitenkin asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun."

Lue lisää

*Tämä tieto kumoaa edellisen kommentin väärän informaation asiassa."

Luotan mieluummin ihan oikeisiin lakimiehiin.

Kerro taas meille muille siitä, miten pikkulapsikin saa tehdä pätevän testamentin.

Anonyymi kirjoitti:

*Tämä tieto kumoaa edellisen kommentin väärän informaation asiassa."

Luotan mieluummin ihan oikeisiin lakimiehiin.

Kerro taas meille muille siitä, miten pikkulapsikin saa tehdä pätevän testamentin.

Lue lisää

Luottamuksesi anonyymiin kommentoijaan on suloista, mutta se ei kumoa lakia. Me täällä oiekusvaltiossa noudatamme lakia, toisin kuin siellä Pietarissa.

Anonyymi kirjoitti:

Pesänselvitykuluista osakas saa korvauksen perinnönjaon yhtedyessä. Korvauksesta säädetään perintökaaressa (PK 18:5). Tämä tieto kumoaa edellisen kommentin väärän informaation asiassa.

Luonnollisesti jäämistössä pitää olla korvauksen saadakseen jaettavaa. Ylivelkaisessa pesässä ei kenenkään kannata tehdä mitään perunkirjoitusta lukuun ottamatta.

Konkurssiin ei aseteta kuolinpesää, ellei se ole ylivelkainen. Kuolinpesää ei aina edes silloinkaan.

Konkurssilaki 2 liku 5 §
"Selvitystilassa oleva velallinen, kuolinpesä tai konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin myös, jos sen varat eivät riitä velkojen maksamiseen. Kuolinpesä voidaan kuitenkin asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun."

Lue lisää

"Pesänselvitykuluista osakas saa korvauksen perinnönjaon yhtedyessä."

Tämän vänkääjä ei ymmärrä, mitä SAA tuossa merkitsee.

Vaikka jaossa olisi riittävästä rahavaroja, ei velkojaosakas voi tuosta vain kahmaista rahoja itselleen. Ilman oikeudellisia toimia hän SAA rahat vain, jos siitä osana perinnöjakoa kaikkien osakkaiden kesken sovitaan. Muussa tapauksessa hän SAA rahansa, kun oikeuden määräämä pesänjakaja PK 18:5 säännökseen vedoten jakopäätöksessään niin määrää. Hän SAA rahansa myös, jos hän käräjäoikeudessa vaatii, että pesän osakkaat PK 18:5 säännöksen nojalla velvoitetaan po. pesän velka hänelle maksamaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Pesänselvitykuluista osakas saa korvauksen perinnönjaon yhtedyessä."

Tämän vänkääjä ei ymmärrä, mitä SAA tuossa merkitsee.

Vaikka jaossa olisi riittävästä rahavaroja, ei velkojaosakas voi tuosta vain kahmaista rahoja itselleen. Ilman oikeudellisia toimia hän SAA rahat vain, jos siitä osana perinnöjakoa kaikkien osakkaiden kesken sovitaan. Muussa tapauksessa hän SAA rahansa, kun oikeuden määräämä pesänjakaja PK 18:5 säännökseen vedoten jakopäätöksessään niin määrää. Hän SAA rahansa myös, jos hän käräjäoikeudessa vaatii, että pesän osakkaat PK 18:5 säännöksen nojalla velvoitetaan po. pesän velka hänelle maksamaan.

Lue lisää

En ole koskaan todennut, että pesänselvityskulut "tuosta vain" korvataan. Nimenomaan olen useita kertoja todennut, että pesänjakaja päättää asiasta perinnönjaossa.

Pääsääntöisesti käräjäoikeudessa ei kuolinpesää velvoiteta maksamaan mitään osakkaille, vaan osakkiden on haettava pesänselvittäjä/-jakaja, joka keskitetysti hoitaa ja ratkaisee kaikki kuolinpesää koskevat riidat.

Lawetti-L-Löpsö tulkitsee omiaan: "Pesänselvitykuluista osakas saa korvauksen perinnönjaon yhtedyessä."

Perintökaaren mukaan pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.

Mitä ovat pesänselvitysvelat? Pesänselvitysvelkoja ovat kaikki ne velat, jotka ovat tarpeellisia kuolinpesän tilanteen selville saamiseksi.

Pesänselvitysvelkoina maksetaan kaikki asiakirjakustannukset ja viranomaisille menevät maksut. Perunkirjoitusta varten pitää tehdä sukuselvitys, pankista pitää hankkia todistuksia tai aukaista tallelokeroa. Maanmittauslaitokselta voi joutua tilaamaan otteita tai selvityksiä kiinteistöistä. Omaisuutta pitää arvostaa joskus ulkopuolisen asiantuntijan kuten kiinteistövälittäjän toimesta. Kaikki edellinen on pesänselvitysvelkaa. Pesänselvitysvelkaa ovat myös perunkirjoituskustannukset ja mahdollisen pesänselvittäjän ja pesänjakajan kustannukset.

Avauksessa talon hoito, maalaus, vesi-, sähkö-, lämmitys- tai vakuutusmaksut eivät ole laissa kuvattua pesänselvitysvelkaa. On siis täysin selvää, että muista kuin pesänselvityskuluista on sovittava yhdessä osakkaiden kesken aivan erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti-L-Löpsö tulkitsee omiaan: "Pesänselvitykuluista osakas saa korvauksen perinnönjaon yhtedyessä."

Perintökaaren mukaan pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.

Mitä ovat pesänselvitysvelat? Pesänselvitysvelkoja ovat kaikki ne velat, jotka ovat tarpeellisia kuolinpesän tilanteen selville saamiseksi.

Pesänselvitysvelkoina maksetaan kaikki asiakirjakustannukset ja viranomaisille menevät maksut. Perunkirjoitusta varten pitää tehdä sukuselvitys, pankista pitää hankkia todistuksia tai aukaista tallelokeroa. Maanmittauslaitokselta voi joutua tilaamaan otteita tai selvityksiä kiinteistöistä. Omaisuutta pitää arvostaa joskus ulkopuolisen asiantuntijan kuten kiinteistövälittäjän toimesta. Kaikki edellinen on pesänselvitysvelkaa. Pesänselvitysvelkaa ovat myös perunkirjoituskustannukset ja mahdollisen pesänselvittäjän ja pesänjakajan kustannukset.

Avauksessa talon hoito, maalaus, vesi-, sähkö-, lämmitys- tai vakuutusmaksut eivät ole laissa kuvattua pesänselvitysvelkaa. On siis täysin selvää, että muista kuin pesänselvityskuluista on sovittava yhdessä osakkaiden kesken aivan erikseen.

Lue lisää

Talon ylläpitokulut ovat pesänselvitysvelkaa. Tämä koskee juuri mainittuja vesi-, sähkö-, lämmitys- ja vakuutusmaksuja. Maalaus ym. rakennuksen parantamiseksi tehdyt kustannukset eivät ole pesänselvitysvelkoja.

Jotkut kommentoijat eivät ymmärrä lainsäädäntöä ja tulkitsevat pinnallisesti "pesänselvitysvelkaa" sellaiseksi, mitä laissa ei sanota.

Perintökaari 18:5 " kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat)" eivät tarkoita vain selvityskuluja vaan myös pesän hoidosta ja hallinnosta syntyviä kuluja.

Anonyymi kirjoitti:

Talon ylläpitokulut ovat pesänselvitysvelkaa. Tämä koskee juuri mainittuja vesi-, sähkö-, lämmitys- ja vakuutusmaksuja. Maalaus ym. rakennuksen parantamiseksi tehdyt kustannukset eivät ole pesänselvitysvelkoja.

Jotkut kommentoijat eivät ymmärrä lainsäädäntöä ja tulkitsevat pinnallisesti "pesänselvitysvelkaa" sellaiseksi, mitä laissa ei sanota.

Perintökaari 18:5 " kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat)" eivät tarkoita vain selvityskuluja vaan myös pesän hoidosta ja hallinnosta syntyviä kuluja.

Lue lisää

Et ole oikeassa.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole oikeassa.

Olen aivan ehdottoman oikeassa!

Anonyymi kirjoitti:

Olen aivan ehdottoman oikeassa!

Sinulle on muualla kerrottu että olet väärässä.

Muutoin oikein, mutta "Juoksevat käyttö- ja ylläpitokulut eivät ole yllätyksellisiä kuluja, vaikka olisivatkin tarpeellisia jotka eivät sietäisi viivytystä, joten niistä on sovittava yhdessä" on virheellistä. Niissä on kysymys on toimista, jotka olisi joka tapauksessa tehtävä. Siksi ne korvataan pesänselvitysvelkoina.

Anonyymi kirjoitti:

Muutoin oikein, mutta "Juoksevat käyttö- ja ylläpitokulut eivät ole yllätyksellisiä kuluja, vaikka olisivatkin tarpeellisia jotka eivät sietäisi viivytystä, joten niistä on sovittava yhdessä" on virheellistä. Niissä on kysymys on toimista, jotka olisi joka tapauksessa tehtävä. Siksi ne korvataan pesänselvitysvelkoina.

Lue lisää

> Siksi ne korvataan pesänselvitysvelkoina.

Oikein ja väärin.

Tarpeelliset kulut voidaan korvata pesänselvitysvelkoina vain kohtuullinen aika ja vain siihen saakka, kun pesä on jakokelpoinen. Koska ko. kulut eivät ole yllätyksellisiä, niistä on sovittava yhdessä ja yksimielisesti. Asiassa on kuvaavaa asunto-osakkeen vuokra tai yhtiövastike, joka on pesäselvitysvelkaa vain siihen saakka, kun pesä saadaan selvityskuntoon.

Jos pesä on jakokelpoinen mutta rahaton, eikä korvauksista päästä yksimielisyyteen, jokainen maksaa pesän kuluja omilla varoillaan vain omalla riskillään. Koska pesässä tehdään vain yksimielisiä päätöksiä, juoksevista kuluista on sovittava yhdessä, koska kyseessä on sopimusjaossa yhteishallinto.

Jos yksikin osakas kieltäytyy maksamasta jakokelpoisen pesän kuluja omilla varoillaan, hänellä on oikeus estää muiden suorittamat takaisinmaksut pesästä osakkaille, ellei asiasta ole oikeuden päätöstä. Osakkaat saavat vapaasti olla eri mieltä siitä, mikä on pesälle tarpeellinen kulu. Ellei avauksen tapauksessa talo tarvitse lämmitystä (vaikkapa tyhjä hirsitalo), ja pesä on jakokelpoinen, lämmityskulut eivät ole pesänselvityskuluja eivätkä mitenkään ehdottamasti tarpeellinen maksu. Jos asiasta ollaan eri mieltä, jokainen maksaa omilla varoillaan ja omalla riskillään kuolinpesän talon lämmityskulut.

Jos muut osakkaat maksavat pesän tililtä maksuja, joista ei ole sovittu, eri mieltä oleva voi kieltäytyä allekirjoittamasta jakokirjaa. Asia on lisäksi helppoa mutta kallista riitauttaa puolin ja toisin käräjäoikeudessa.

Asioista on syytä sopia aina yhdessä, ja välttää muussa tapauksessa maksuja omalta tililtä pesän hyväksi.

Anonyymi kirjoitti:

> Siksi ne korvataan pesänselvitysvelkoina.

Oikein ja väärin.

Tarpeelliset kulut voidaan korvata pesänselvitysvelkoina vain kohtuullinen aika ja vain siihen saakka, kun pesä on jakokelpoinen. Koska ko. kulut eivät ole yllätyksellisiä, niistä on sovittava yhdessä ja yksimielisesti. Asiassa on kuvaavaa asunto-osakkeen vuokra tai yhtiövastike, joka on pesäselvitysvelkaa vain siihen saakka, kun pesä saadaan selvityskuntoon.

Jos pesä on jakokelpoinen mutta rahaton, eikä korvauksista päästä yksimielisyyteen, jokainen maksaa pesän kuluja omilla varoillaan vain omalla riskillään. Koska pesässä tehdään vain yksimielisiä päätöksiä, juoksevista kuluista on sovittava yhdessä, koska kyseessä on sopimusjaossa yhteishallinto.

Jos yksikin osakas kieltäytyy maksamasta jakokelpoisen pesän kuluja omilla varoillaan, hänellä on oikeus estää muiden suorittamat takaisinmaksut pesästä osakkaille, ellei asiasta ole oikeuden päätöstä. Osakkaat saavat vapaasti olla eri mieltä siitä, mikä on pesälle tarpeellinen kulu. Ellei avauksen tapauksessa talo tarvitse lämmitystä (vaikkapa tyhjä hirsitalo), ja pesä on jakokelpoinen, lämmityskulut eivät ole pesänselvityskuluja eivätkä mitenkään ehdottamasti tarpeellinen maksu. Jos asiasta ollaan eri mieltä, jokainen maksaa omilla varoillaan ja omalla riskillään kuolinpesän talon lämmityskulut.

Jos muut osakkaat maksavat pesän tililtä maksuja, joista ei ole sovittu, eri mieltä oleva voi kieltäytyä allekirjoittamasta jakokirjaa. Asia on lisäksi helppoa mutta kallista riitauttaa puolin ja toisin käräjäoikeudessa.

Asioista on syytä sopia aina yhdessä, ja välttää muussa tapauksessa maksuja omalta tililtä pesän hyväksi.

Lue lisää

Näin asia ei ole. Mikään ei muuta pesänselvityskuluja muuksi ajan kuluessa. Käsityksesi ei perustu lakiin.

Silloin, kun kysymys on toimista, jotka olisi joka tapauksessa tehtävä, ne on tehtävä. Tämä ei muuksi muutu. On kaikkien osakkaiden ja velkojienkin etu, että asialliset kulut hoidetaan eikä varallisuus vähene mahdollisiin vahinkoihin, joita vaikkapa lämmityskulujen laiminlyönti voisi aiheuttaa putkirikkojen yms. vuoksi.

Toinen näkökohta vahinkojen välttämisen lisäksi on tietenkin oikeudenmukaisuus [vrt. tasajaon periaate], joka on perinnön jakamisen supersääntö. Jos joku osakas joutuisi kustannuksellaan hoitamaan välttämättömiä menoja ilman niiden asianmukaista korvausta, hän jäisi perinnönjaossa muita heikompaa asemaan, mikä olisi vastoin jakoperiaatetta. Jokaiselle kuuluu se osuus, minkä perimysjärjestys hänelle määrää.

Anonyymi kirjoitti:

Näin asia ei ole. Mikään ei muuta pesänselvityskuluja muuksi ajan kuluessa. Käsityksesi ei perustu lakiin.

Silloin, kun kysymys on toimista, jotka olisi joka tapauksessa tehtävä, ne on tehtävä. Tämä ei muuksi muutu. On kaikkien osakkaiden ja velkojienkin etu, että asialliset kulut hoidetaan eikä varallisuus vähene mahdollisiin vahinkoihin, joita vaikkapa lämmityskulujen laiminlyönti voisi aiheuttaa putkirikkojen yms. vuoksi.

Toinen näkökohta vahinkojen välttämisen lisäksi on tietenkin oikeudenmukaisuus [vrt. tasajaon periaate], joka on perinnön jakamisen supersääntö. Jos joku osakas joutuisi kustannuksellaan hoitamaan välttämättömiä menoja ilman niiden asianmukaista korvausta, hän jäisi perinnönjaossa muita heikompaa asemaan, mikä olisi vastoin jakoperiaatetta. Jokaiselle kuuluu se osuus, minkä perimysjärjestys hänelle määrää.

Lue lisää

Tuossa oli asiasta tietämättömän höperehtimistä.

Kerro siitä miten pikkulasten tekemät testamentit pätevöityvät.

Voidaan pitää perusteltuna sitä, että yhtiövastikkeet, sähkö-, vakuutus-, vesi- ja lämmitysmaksut katsotaan pesänselvitysmenoiksi siltä ajalta, minkä pesänselvitys tavallisesti kestäisi. Jos osakkaiden itsensä toimittama pesänselvitys viivästyy tavallisuudesta poikkeavasti, yhtiövastike ja muut asunnon säilyttämisestä aiheutuvat menot ovat muita kuin PK 18:5:n tarkoittamia pesänselvityskustannuksia.

Ko. ajan jälkeenkään ei tietenkään ole estettä sille, etteikö kuolinpesän osakkaat yksissä tuumin voisi maksaa ko. maksuja kuolinpesän lukuun. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että pesällä on varoja ja että kaikki velallisia kohdellaan tasa-arvoisesti.

Ellei pesällä ole varoja, kukaan yksittäinen osakas ei ole velvollinen maksamaan pesän kuluja omilla varoillaan. Jos osakas itse maksaa ek. pesän selvittämisen kannalta tarpeellisia kuluja, pesä on velvollinen maksamaan nämä pesänselvitysvelat heti rahaa saatuaan. Sen sijaan normaalin pesänselvityksen kestoajan jälkeen jokainen osakas maksaa velkoja omalla riskillään, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

Maksuista eri mieltä oleva osakas voi kieltää kuolinpesää maksamasta muita kuin pesänselvitysvelkaa, ja hän voi estää perinnönjaon kieltäytymällä allekirjoittamasta mielestään virheellistä perinnönjakokirjaa.

Ulosottomies on kertonut, että heidän toimestaan myös pesän jakamiseen kuluu viisi vuotta.
Eipä kai se hallituksen esityskään aikoinaan ole olettanut, että kuolinpesä jättää muitakaan maksuja maksamatta seuraavan 20 vuoden kuluessa. Pitää vilkaista. Maksumääräyksiä satelee muutoin tuota ulosottomiestä myöden.

Nykyisin kaikkeen tarvitsee Suomi.fi valtuutus, kuten pankit ja verottaja ovat muutoinkin tähän asti toimineet, jos oli vaikka minkälainen hallinto. Kuolinpesän hoitajaa siellä aina kaivataan, vaikka toimitusjohtajia olisi liuta toiminnassa. Yhteishallinnon irtisanoutuessa lain mukaan tai irtisanoen palataan aina alkuasetelmaan ja haltuunottajan pakeille.

Anonyymi kirjoitti:

Ulosottomies on kertonut, että heidän toimestaan myös pesän jakamiseen kuluu viisi vuotta.
Eipä kai se hallituksen esityskään aikoinaan ole olettanut, että kuolinpesä jättää muitakaan maksuja maksamatta seuraavan 20 vuoden kuluessa. Pitää vilkaista. Maksumääräyksiä satelee muutoin tuota ulosottomiestä myöden.

Nykyisin kaikkeen tarvitsee Suomi.fi valtuutus, kuten pankit ja verottaja ovat muutoinkin tähän asti toimineet, jos oli vaikka minkälainen hallinto. Kuolinpesän hoitajaa siellä aina kaivataan, vaikka toimitusjohtajia olisi liuta toiminnassa. Yhteishallinnon irtisanoutuessa lain mukaan tai irtisanoen palataan aina alkuasetelmaan ja haltuunottajan pakeille.

Lue lisää

Kerro lisää tuosta ulosottomiehen viidestä vuodesta. Mistä voi lukea lisää?

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää tuosta ulosottomiehen viidestä vuodesta. Mistä voi lukea lisää?

Hommaa kuolinpesään ulosottomies ulosmittaus maan osakkaan kuolinpesäosuutta ja asettamaan ensin kuolinpesä maksukieltoon. Sitten kysymällä saat tietää, miten nopeasti etenee.

Anonyymi kirjoitti:

Voidaan pitää perusteltuna sitä, että yhtiövastikkeet, sähkö-, vakuutus-, vesi- ja lämmitysmaksut katsotaan pesänselvitysmenoiksi siltä ajalta, minkä pesänselvitys tavallisesti kestäisi. Jos osakkaiden itsensä toimittama pesänselvitys viivästyy tavallisuudesta poikkeavasti, yhtiövastike ja muut asunnon säilyttämisestä aiheutuvat menot ovat muita kuin PK 18:5:n tarkoittamia pesänselvityskustannuksia.

Ko. ajan jälkeenkään ei tietenkään ole estettä sille, etteikö kuolinpesän osakkaat yksissä tuumin voisi maksaa ko. maksuja kuolinpesän lukuun. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että pesällä on varoja ja että kaikki velallisia kohdellaan tasa-arvoisesti.

Ellei pesällä ole varoja, kukaan yksittäinen osakas ei ole velvollinen maksamaan pesän kuluja omilla varoillaan. Jos osakas itse maksaa ek. pesän selvittämisen kannalta tarpeellisia kuluja, pesä on velvollinen maksamaan nämä pesänselvitysvelat heti rahaa saatuaan. Sen sijaan normaalin pesänselvityksen kestoajan jälkeen jokainen osakas maksaa velkoja omalla riskillään, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

Maksuista eri mieltä oleva osakas voi kieltää kuolinpesää maksamasta muita kuin pesänselvitysvelkaa, ja hän voi estää perinnönjaon kieltäytymällä allekirjoittamasta mielestään virheellistä perinnönjakokirjaa.

Lue lisää

Päinvastoin hallituksen esitys velvoittaa päältä maksettavien velkojen lisäksi kuolinpesän maksamaan muutkin velat eräpäivien mukaisesti.
Kuolinpesän maksukyvyttömyys edellyttää myös toimenpiteitä ja viivyttely voi johtaa osakkaana velkavastuuseen.

Aloittaja ei väittänyt, että kuolinpesällä edes olisi näitä muita velkoja, joten:
Jollei vainajalla ole velkaa tai velkojen määrä alittaa pesään kuuluvan omaisuuden arvon, osakkaat voivat luonnollisesti säännöksen estämättä käyttää sopimallaan tavalla pesän varoja myös edellä tarkoitettuihin menoihin enemmän kuin kohtuullisena pidettävän määrän.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin hallituksen esitys velvoittaa päältä maksettavien velkojen lisäksi kuolinpesän maksamaan muutkin velat eräpäivien mukaisesti.
Kuolinpesän maksukyvyttömyys edellyttää myös toimenpiteitä ja viivyttely voi johtaa osakkaana velkavastuuseen.

Aloittaja ei väittänyt, että kuolinpesällä edes olisi näitä muita velkoja, joten:
Jollei vainajalla ole velkaa tai velkojen määrä alittaa pesään kuuluvan omaisuuden arvon, osakkaat voivat luonnollisesti säännöksen estämättä käyttää sopimallaan tavalla pesän varoja myös edellä tarkoitettuihin menoihin enemmän kuin kohtuullisena pidettävän määrän.

Lue lisää

Ei tuosta olekaan kukaan ollut eri mieltä.

"Perintökaaressa PK18:5 kuvatut pesäselvitysvelat, joihin aina liittyy automaattinen maksuvelvollisuus myös ilman erillistä osakkaiden välistä sopimusta."

Osakkaan omilla varoilla tapahtuvaa automaattista maksuvelvollisuutta ei ole olemassa edes tässä vaiheessa, joskin on selvää, että oikeudessa pesänselvitysvelat perinkirjoitukseen saakka ovat melko selvät. Lain mukaisesti pesänselvitysvelat ovat ensisijaisia.

Lain sanamuoto toteaa: "Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään."

Riitatapauksessa vain käräjäoikeus voi ratkaista asian. Jos änkyrä kieltäytyy, hänellä on siihen oikeus, vaikka kyseessä olisikin vain pelkkä typeryys tai kiusanteko.

Kyllä ne ovat edelleen pesänselvitysvelkaa. Aloittaja voi olla huoleti asiassa, sillä hän saa perinnöjaossa viimeistään korvauksen suorittamistaan kuluista.

Hallituksen esitykseen vedonnut kommentoija ei ota huomiooon sitä, että velkojien suojaamisen vuoksi on aivan oikein joissakin tilanteissa supistaa pesänselvitysvelkojen ulottuvuutta. Kaikki mikä alun alkaen on pesänselvitysvelkaa, ei sitä välttämättä ole TOISIIN PESÄN VELKOJIIN nähden. Tässä mainitussa kuolinpesässä, josta nyt puhutaan, tällaista tilannetta ei liene. Osakkaiden keksinäisessä suhteessa pesänselvitysvelat säilyttävät luonteensa sinä, vaikka kuolinpesä pysysisi siis jakamattomana vuosia. Sen sijaan tilanne muuttuu toki niidenkin osalta, jos osakkaat muuta sopivat yhteishallintosopimuksessa, joita käytännössä tehdää ääärimmäisen harvoin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne ovat edelleen pesänselvitysvelkaa. Aloittaja voi olla huoleti asiassa, sillä hän saa perinnöjaossa viimeistään korvauksen suorittamistaan kuluista.

Hallituksen esitykseen vedonnut kommentoija ei ota huomiooon sitä, että velkojien suojaamisen vuoksi on aivan oikein joissakin tilanteissa supistaa pesänselvitysvelkojen ulottuvuutta. Kaikki mikä alun alkaen on pesänselvitysvelkaa, ei sitä välttämättä ole TOISIIN PESÄN VELKOJIIN nähden. Tässä mainitussa kuolinpesässä, josta nyt puhutaan, tällaista tilannetta ei liene. Osakkaiden keksinäisessä suhteessa pesänselvitysvelat säilyttävät luonteensa sinä, vaikka kuolinpesä pysysisi siis jakamattomana vuosia. Sen sijaan tilanne muuttuu toki niidenkin osalta, jos osakkaat muuta sopivat yhteishallintosopimuksessa, joita käytännössä tehdää ääärimmäisen harvoin.

Lue lisää

Tuossa oli paha väärinymmärrys samalta henkilöltä, joka väittää että pienet lapset ja imeväiset voivat tehdä pätevän testamentin.

Kerro vielä pienten lasten ja testamentin välisestä suhteesta, johon keksit aivat omat sääntönsä.

Kannattaa viimeistään nyt selvittää itselleen, mikä on pesänselvitysvelka, ja kuinka kauan siihen voi vedota. Siihen vastaa hallituksen esitys.

Anonyymi kirjoitti:

"Perintökaaressa PK18:5 kuvatut pesäselvitysvelat, joihin aina liittyy automaattinen maksuvelvollisuus myös ilman erillistä osakkaiden välistä sopimusta."

Osakkaan omilla varoilla tapahtuvaa automaattista maksuvelvollisuutta ei ole olemassa edes tässä vaiheessa, joskin on selvää, että oikeudessa pesänselvitysvelat perinkirjoitukseen saakka ovat melko selvät. Lain mukaisesti pesänselvitysvelat ovat ensisijaisia.

Lain sanamuoto toteaa: "Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään."

Riitatapauksessa vain käräjäoikeus voi ratkaista asian. Jos änkyrä kieltäytyy, hänellä on siihen oikeus, vaikka kyseessä olisikin vain pelkkä typeryys tai kiusanteko.

Lue lisää

Avaajalle. Täällä eräät pyrkivät tarkoituksella antamaan väärää tietoa, joten korjataan annetut virheet.

Osakkaalla on oikeus saada pesän varoista korvaus, jos hän on käyttänyt omia varojaan pesänselvitysvelkojen maksamiseen, ei muutoin ilman sopimusta.

Koska pesänselvitysvelkojen velkojat ovat muita velkojia paremmassa asemassa, pesänselvitysvelkaa voidaan maksaa vain rajoitetusti. Hallituksen esityksen (HE
2004:14) mukaan pesän toiminnasta aiheutuneita menoja ei voida pitää pesänselvitysvelkoina, jos toimintaa jatketaan muuten kuin ”rahaksi muuttoa tai lopettamista taikka lähitulevaisuudessa toimitettavaa perinnönjakoa silmällä pitäen".

Hallituksen esityksessä ei pidetä hyväksyttävänä sitä, että kuolinpesässä syntyneitä kustannuksia voitaisiin maksaa pesänselvitysvelkana vielä useiden kuukausien ajalta sen jälkeen, kun perunkirjoitukselle varattu määräaika on päättynyt.

Siispä perunkirjoituksen jälkeen asioista on sovittava yhdessä, sillä muutoin omilla varoilla maksaminen kuolinpesän hyväksi tapahtuu omalla riskillä.

HE 2004:14, s. 21-23

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040014.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Avaajalle. Täällä eräät pyrkivät tarkoituksella antamaan väärää tietoa, joten korjataan annetut virheet.

Osakkaalla on oikeus saada pesän varoista korvaus, jos hän on käyttänyt omia varojaan pesänselvitysvelkojen maksamiseen, ei muutoin ilman sopimusta.

Koska pesänselvitysvelkojen velkojat ovat muita velkojia paremmassa asemassa, pesänselvitysvelkaa voidaan maksaa vain rajoitetusti. Hallituksen esityksen (HE
2004:14) mukaan pesän toiminnasta aiheutuneita menoja ei voida pitää pesänselvitysvelkoina, jos toimintaa jatketaan muuten kuin ”rahaksi muuttoa tai lopettamista taikka lähitulevaisuudessa toimitettavaa perinnönjakoa silmällä pitäen".

Hallituksen esityksessä ei pidetä hyväksyttävänä sitä, että kuolinpesässä syntyneitä kustannuksia voitaisiin maksaa pesänselvitysvelkana vielä useiden kuukausien ajalta sen jälkeen, kun perunkirjoitukselle varattu määräaika on päättynyt.

Siispä perunkirjoituksen jälkeen asioista on sovittava yhdessä, sillä muutoin omilla varoilla maksaminen kuolinpesän hyväksi tapahtuu omalla riskillä.

HE 2004:14, s. 21-23

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040014.pdf

Lue lisää

"Kerro vielä pienten lasten ja testamentin välisestä suhteesta, johon keksit aivat omat sääntönsä."

Tähän on syytä saada vastaus, jotta luottamus kirjoittajaan voi olla olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Avaajalle. Täällä eräät pyrkivät tarkoituksella antamaan väärää tietoa, joten korjataan annetut virheet.

Osakkaalla on oikeus saada pesän varoista korvaus, jos hän on käyttänyt omia varojaan pesänselvitysvelkojen maksamiseen, ei muutoin ilman sopimusta.

Koska pesänselvitysvelkojen velkojat ovat muita velkojia paremmassa asemassa, pesänselvitysvelkaa voidaan maksaa vain rajoitetusti. Hallituksen esityksen (HE
2004:14) mukaan pesän toiminnasta aiheutuneita menoja ei voida pitää pesänselvitysvelkoina, jos toimintaa jatketaan muuten kuin ”rahaksi muuttoa tai lopettamista taikka lähitulevaisuudessa toimitettavaa perinnönjakoa silmällä pitäen".

Hallituksen esityksessä ei pidetä hyväksyttävänä sitä, että kuolinpesässä syntyneitä kustannuksia voitaisiin maksaa pesänselvitysvelkana vielä useiden kuukausien ajalta sen jälkeen, kun perunkirjoitukselle varattu määräaika on päättynyt.

Siispä perunkirjoituksen jälkeen asioista on sovittava yhdessä, sillä muutoin omilla varoilla maksaminen kuolinpesän hyväksi tapahtuu omalla riskillä.

HE 2004:14, s. 21-23

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040014.pdf

Lue lisää

Edelleen kommentoija levittää täysin väärää tieto selvässä asiassa.

Kuolinepsässä velkojia suojataan, ja sen vuoksi hallituksen esitys rajaa pesänselvitysvelkojen maksamista velkojiin nähden. Kuolinpesässä on muitakin tilanteita, joissa velkojien etu menee osakkaiden etujen edelle.

Mutta tässä mainitussa osakkaiden keskinäisessä etujen ristiriidassa osakas saa varmuudella korvauksen perinnönjaossa, jos on käyttänyt varojaan pesänselvitysvelkoihin. Kuolinpesän omaisuuden säilyttäminen on kaikkien osakkaiden etu ja sen vuoksi sellaista pesänjakajaa ei Suomesta löydy, joka ei mainitussa tilanteessa määräsisi perinnönjaossa korvausta niistä.

Avaaja voi olla huoleta, sillä asunnon ylläpitokulut korvataan hänelle viimeistään perinnönjaossa. Se tullaan tekemään pesänjakajan toimesta oikeudenmukaisesti niin, että jokainen osakas saa laillisen perintöosansa vähentämättömänä.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen kommentoija levittää täysin väärää tieto selvässä asiassa.

Kuolinepsässä velkojia suojataan, ja sen vuoksi hallituksen esitys rajaa pesänselvitysvelkojen maksamista velkojiin nähden. Kuolinpesässä on muitakin tilanteita, joissa velkojien etu menee osakkaiden etujen edelle.

Mutta tässä mainitussa osakkaiden keskinäisessä etujen ristiriidassa osakas saa varmuudella korvauksen perinnönjaossa, jos on käyttänyt varojaan pesänselvitysvelkoihin. Kuolinpesän omaisuuden säilyttäminen on kaikkien osakkaiden etu ja sen vuoksi sellaista pesänjakajaa ei Suomesta löydy, joka ei mainitussa tilanteessa määräsisi perinnönjaossa korvausta niistä.

Avaaja voi olla huoleta, sillä asunnon ylläpitokulut korvataan hänelle viimeistään perinnönjaossa. Se tullaan tekemään pesänjakajan toimesta oikeudenmukaisesti niin, että jokainen osakas saa laillisen perintöosansa vähentämättömänä.

Lue lisää

"... mainitussa osakkaiden keskinäisessä etujen ristiriidassa osakas saa varmuudella korvauksen perinnönjaossa, jos on käyttänyt varojaan pesänselvitysvelkoihin."

Ellei joku riitauta asiaa, niin juuri näin.

Kaikki itse pesän hyväksi maksettu velka ei kuitenkaan ole pesänselvitysvelkaa. Kun pesä on saatettu myyntikuntoon ja perunkirjoitus pidetty, kyseessä ei sen jälkeen enää olekaan pesänselvitysvelka vaan pesän muu velka. Pesänselvitysvelat on perntökaaressa eritelty, mutta muista veloista onkin sovittava yhdessä.

"Avaaja voi olla huoleta, sillä asunnon ylläpitokulut korvataan hänelle viimeistään perinnönjaossa."

Paha valhe! Kuka tahansa osakkaista voi riitauttaa asian ja olla hyväksymättä jakokirjaa, ellei asiaa ole sovittu yhdessä. Tämä johtaa käräjille.

Kysymys: "Olen maksanut kuolinpesän laskuja omista varoistani. Saanko varat takaisin pesästä?"

Asianajaja Svahn vastaa:"Usein tulee kuitenkin vastaan tilanne, etteivät vainajan tilivarat riitä laskujen maksamiseen ennen muun omaisuuden realisoimista. Jos joku kuolinpesän osakkaista haluaa maksella velkoja pois omista varoistaan, tulee tästä sopia muiden osakkaiden kesken. Osakas ei siis voi vaatia korvausta pesän puolesta maksamistaan kuluista ilman muiden osakkaiden suostumusta..... Useimmiten muut osakkaat pitävät selvänä, että kulut maksaneelle korvataan tälle aiheutuneet kulut. Aina kaikki ei mene niin sopuisasti kuin on toivottu, joten kannattaa varmistaa asia muilta osakkailta etukäteen. "

Avaajan pitää olla varovainen, aivan kuten asianajaja edellä toteaa, eikä pidä uskoa höpöukkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen kommentoija levittää täysin väärää tieto selvässä asiassa.

Kuolinepsässä velkojia suojataan, ja sen vuoksi hallituksen esitys rajaa pesänselvitysvelkojen maksamista velkojiin nähden. Kuolinpesässä on muitakin tilanteita, joissa velkojien etu menee osakkaiden etujen edelle.

Mutta tässä mainitussa osakkaiden keskinäisessä etujen ristiriidassa osakas saa varmuudella korvauksen perinnönjaossa, jos on käyttänyt varojaan pesänselvitysvelkoihin. Kuolinpesän omaisuuden säilyttäminen on kaikkien osakkaiden etu ja sen vuoksi sellaista pesänjakajaa ei Suomesta löydy, joka ei mainitussa tilanteessa määräsisi perinnönjaossa korvausta niistä.

Avaaja voi olla huoleta, sillä asunnon ylläpitokulut korvataan hänelle viimeistään perinnönjaossa. Se tullaan tekemään pesänjakajan toimesta oikeudenmukaisesti niin, että jokainen osakas saa laillisen perintöosansa vähentämättömänä.

Lue lisää

Kerro lisää siitä kun kirjoitit että pikkulasten testamentit ovat parhaat ja pätevät.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää siitä kun kirjoitit että pikkulasten testamentit ovat parhaat ja pätevät.

No siinä olin ymmärtänyt perintökaaren väärin eli pikkulasten testamentit eivät voi koskaan pätevöityä. Pahoittelut siitä.

Anonyymi kirjoitti:

"... mainitussa osakkaiden keskinäisessä etujen ristiriidassa osakas saa varmuudella korvauksen perinnönjaossa, jos on käyttänyt varojaan pesänselvitysvelkoihin."

Ellei joku riitauta asiaa, niin juuri näin.

Kaikki itse pesän hyväksi maksettu velka ei kuitenkaan ole pesänselvitysvelkaa. Kun pesä on saatettu myyntikuntoon ja perunkirjoitus pidetty, kyseessä ei sen jälkeen enää olekaan pesänselvitysvelka vaan pesän muu velka. Pesänselvitysvelat on perntökaaressa eritelty, mutta muista veloista onkin sovittava yhdessä.

"Avaaja voi olla huoleta, sillä asunnon ylläpitokulut korvataan hänelle viimeistään perinnönjaossa."

Paha valhe! Kuka tahansa osakkaista voi riitauttaa asian ja olla hyväksymättä jakokirjaa, ellei asiaa ole sovittu yhdessä. Tämä johtaa käräjille.

Kysymys: "Olen maksanut kuolinpesän laskuja omista varoistani. Saanko varat takaisin pesästä?"

Asianajaja Svahn vastaa:"Usein tulee kuitenkin vastaan tilanne, etteivät vainajan tilivarat riitä laskujen maksamiseen ennen muun omaisuuden realisoimista. Jos joku kuolinpesän osakkaista haluaa maksella velkoja pois omista varoistaan, tulee tästä sopia muiden osakkaiden kesken. Osakas ei siis voi vaatia korvausta pesän puolesta maksamistaan kuluista ilman muiden osakkaiden suostumusta..... Useimmiten muut osakkaat pitävät selvänä, että kulut maksaneelle korvataan tälle aiheutuneet kulut. Aina kaikki ei mene niin sopuisasti kuin on toivottu, joten kannattaa varmistaa asia muilta osakkailta etukäteen. "

Avaajan pitää olla varovainen, aivan kuten asianajaja edellä toteaa, eikä pidä uskoa höpöukkoja.

Lue lisää

"Ellei joku riitauta asiaa, niin juuri näin."

Jokaisella osakkaalla on oikeus riitauttaa kaikkia kuolinpesään liittyvät toimet. Pesänjakaja päättää, miten riita ratkaistaan. Ihan perintöjuridiikan perusasioita.

Viimeistään perinnönjaossa osakas saa korvauksen maksamistaan pesänselvityskuluista pesänjakajan päätöksellä. Ja siitäkin voi muut osakkaat hakea muutosta moitekanteella käräjäoikeudessa ja aina korkeimman oikeudne peräseinään asti!

Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että saa laillisen perintösouutensa vähentämättömänä, vaikka maksaisikin kuolinpesään liittyviä pesänselvitysvelkoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Ellei joku riitauta asiaa, niin juuri näin."

Jokaisella osakkaalla on oikeus riitauttaa kaikkia kuolinpesään liittyvät toimet. Pesänjakaja päättää, miten riita ratkaistaan. Ihan perintöjuridiikan perusasioita.

Viimeistään perinnönjaossa osakas saa korvauksen maksamistaan pesänselvityskuluista pesänjakajan päätöksellä. Ja siitäkin voi muut osakkaat hakea muutosta moitekanteella käräjäoikeudessa ja aina korkeimman oikeudne peräseinään asti!

Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että saa laillisen perintösouutensa vähentämättömänä, vaikka maksaisikin kuolinpesään liittyviä pesänselvitysvelkoja.

Lue lisää

Mitä on pesänselvitysvelka ja kuinka pitkään sitä voi HE 2004:14 mukaan sillä nimikkeellä maksaa?

Syntyykö vuonna 1923 muodostetulle kuolinpesälle edelleen pesänselvitysvelkaa?

Anonyymi kirjoitti:

"Ellei joku riitauta asiaa, niin juuri näin."

Jokaisella osakkaalla on oikeus riitauttaa kaikkia kuolinpesään liittyvät toimet. Pesänjakaja päättää, miten riita ratkaistaan. Ihan perintöjuridiikan perusasioita.

Viimeistään perinnönjaossa osakas saa korvauksen maksamistaan pesänselvityskuluista pesänjakajan päätöksellä. Ja siitäkin voi muut osakkaat hakea muutosta moitekanteella käräjäoikeudessa ja aina korkeimman oikeudne peräseinään asti!

Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että saa laillisen perintösouutensa vähentämättömänä, vaikka maksaisikin kuolinpesään liittyviä pesänselvitysvelkoja.

Lue lisää

Pikkulasten testamentit eivät koskaan pätevöidy vaikka muuta väität.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä on pesänselvitysvelka ja kuinka pitkään sitä voi HE 2004:14 mukaan sillä nimikkeellä maksaa?

Syntyykö vuonna 1923 muodostetulle kuolinpesälle edelleen pesänselvitysvelkaa?

Lue lisää

"Pesänjakaja päättää, miten riita ratkaistaan..... Viimeistään perinnönjaossa osakas saa korvauksen maksamistaan pesänselvityskuluista pesänjakajan päätöksellä."

Missä yhteydessä tässä avauksessa on viitattu siihen, että pesänjakajan oikeudet asetettaisiin jotenkin kyseenalaisiksi? Voit ihan vapaasti ehdottaa aloittajalle pesänjakajan hankkimista, jos se on mielestäsi asiassa (taloudellisesti) kannattavaa. Pesänjakajaa aloittajan tapauksessa on tuskin edes vielä pohdittu, sillä änkyrä on ainoastaan kieltäytynyt maksamasta öljylaskua. Pesänjakajan kuluilla ostetaan taloon vuosikymmenen öljyt.

"Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että saa laillisen perintösouutensa vähentämättömänä, vaikka maksaisikin kuolinpesään liittyviä pesänselvitysvelkoja."

Vähänpä sinäkin ihmisiä ja ihmisluontoa tunnet. Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että jos syytä löytyy, kanneasia tai pesänjakajan määräys otetaan käräjäoikeuden käsittelyyn jollakin aikataululla: muuhun luottamista ei ole.

--

Vainajan ja siten perinnön aiheuttamat kestovelkasuhteet saattavat olla osittain pesänselvitysvelkaa. Lähtökohta on se, että huoneiston vuokrat ja muut huoneistosta aiheutuvat kustannukset ovat PK 18:5:n tarkoittamaa pesänselvitysvelkaa niin kauan, kuin niiden maksaminen liittyy siihen, että jäämistö saadaan jakokelpoiseen kuntoon. Hallituksen esityksen HE 2004:14 mukaan kustannuksia, jotka syntyvät vainajan omaisuuden väliaikaisesta hoidosta, pidetään myös pesänselvitysvelkana. Hallituksen esityksessä ei ole pidetty hyväksyttävänä sitä, että tällaisia kustannuksia voitaisiin maksaa pesänselvitysvelkana vielä useiden kuukausien ajalta sen jälkeen, kun perunkirjoitukselle varattu määräaika on päättynyt.

Pesä on jakokelpoinen vasta kun pesä on selvitetty. Selvittämiseen kuuluu pesän varojen ja velkojen selvittämisen lisäksi velkojen pois maksaminen. Osakas ei voi vaatia pesältä korvausta suorittamistaan kustannuksista, ellei asiassa ole kaikkien osakkaiden suostumusta, josta poikkeuksena ovat PK 18:5:n tarkoittamat kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä aiheutuvat tarpeelliset menot, eikä vastuuta voida ulottaa tätä laajemmalle (Aarnio ja Kangas). Jos osakas käyttää omia varojaan muuhun kuin PK 18:5:ssa kuvattuun tarkoitukseen, pesä ei ole siitä vastuussa, ellei asiasta ole osakkaiden yhteistä päätöstä.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, ellei Verohallinto ole myöntänyt lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle. Perintökaaressa kuvattua (saamisjärjestyksessä ensisijaista) pesänselvitysvelkaa voisi syntyä siten 3 kk + 2...5 kk eli arviolta 5 - 8 kuukauden ajan. Merkitystä olisi annettava hallituksen esityksessä käytetylle sanamuodolle "useiden kuukausien ajalta"; varmuudella 6...7 kuukautta on jo useita kuukausia. Tämän jälkeen syntyvät maksut eivät ole pesänselvitysvelkaa.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040014

Kestovelkasuhteet, kuten sähkösopimus, saa olla kuolinpesän nimissä perunkirjoitukseen saakka eli yleensä korkeintaan kolme kuukautta. Perunkirjoituksen jälkeen sopimukset on päätettävä ja esimerkiksi sähkösopimus vaihdettava jonkun toisen nimiin. Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö, vaan väliaikainen henkilöiden yhteenliittymä. Kuolinpesän nimiin ei voida yleensä solmia uusia kestovelkasuhteita.

Anonyymi kirjoitti:

"Pesänjakaja päättää, miten riita ratkaistaan..... Viimeistään perinnönjaossa osakas saa korvauksen maksamistaan pesänselvityskuluista pesänjakajan päätöksellä."

Missä yhteydessä tässä avauksessa on viitattu siihen, että pesänjakajan oikeudet asetettaisiin jotenkin kyseenalaisiksi? Voit ihan vapaasti ehdottaa aloittajalle pesänjakajan hankkimista, jos se on mielestäsi asiassa (taloudellisesti) kannattavaa. Pesänjakajaa aloittajan tapauksessa on tuskin edes vielä pohdittu, sillä änkyrä on ainoastaan kieltäytynyt maksamasta öljylaskua. Pesänjakajan kuluilla ostetaan taloon vuosikymmenen öljyt.

"Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että saa laillisen perintösouutensa vähentämättömänä, vaikka maksaisikin kuolinpesään liittyviä pesänselvitysvelkoja."

Vähänpä sinäkin ihmisiä ja ihmisluontoa tunnet. Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että jos syytä löytyy, kanneasia tai pesänjakajan määräys otetaan käräjäoikeuden käsittelyyn jollakin aikataululla: muuhun luottamista ei ole.

--

Vainajan ja siten perinnön aiheuttamat kestovelkasuhteet saattavat olla osittain pesänselvitysvelkaa. Lähtökohta on se, että huoneiston vuokrat ja muut huoneistosta aiheutuvat kustannukset ovat PK 18:5:n tarkoittamaa pesänselvitysvelkaa niin kauan, kuin niiden maksaminen liittyy siihen, että jäämistö saadaan jakokelpoiseen kuntoon. Hallituksen esityksen HE 2004:14 mukaan kustannuksia, jotka syntyvät vainajan omaisuuden väliaikaisesta hoidosta, pidetään myös pesänselvitysvelkana. Hallituksen esityksessä ei ole pidetty hyväksyttävänä sitä, että tällaisia kustannuksia voitaisiin maksaa pesänselvitysvelkana vielä useiden kuukausien ajalta sen jälkeen, kun perunkirjoitukselle varattu määräaika on päättynyt.

Pesä on jakokelpoinen vasta kun pesä on selvitetty. Selvittämiseen kuuluu pesän varojen ja velkojen selvittämisen lisäksi velkojen pois maksaminen. Osakas ei voi vaatia pesältä korvausta suorittamistaan kustannuksista, ellei asiassa ole kaikkien osakkaiden suostumusta, josta poikkeuksena ovat PK 18:5:n tarkoittamat kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä aiheutuvat tarpeelliset menot, eikä vastuuta voida ulottaa tätä laajemmalle (Aarnio ja Kangas). Jos osakas käyttää omia varojaan muuhun kuin PK 18:5:ssa kuvattuun tarkoitukseen, pesä ei ole siitä vastuussa, ellei asiasta ole osakkaiden yhteistä päätöstä.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, ellei Verohallinto ole myöntänyt lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle. Perintökaaressa kuvattua (saamisjärjestyksessä ensisijaista) pesänselvitysvelkaa voisi syntyä siten 3 kk 2...5 kk eli arviolta 5 - 8 kuukauden ajan. Merkitystä olisi annettava hallituksen esityksessä käytetylle sanamuodolle "useiden kuukausien ajalta"; varmuudella 6...7 kuukautta on jo useita kuukausia. Tämän jälkeen syntyvät maksut eivät ole pesänselvitysvelkaa.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040014

Kestovelkasuhteet, kuten sähkösopimus, saa olla kuolinpesän nimissä perunkirjoitukseen saakka eli yleensä korkeintaan kolme kuukautta. Perunkirjoituksen jälkeen sopimukset on päätettävä ja esimerkiksi sähkösopimus vaihdettava jonkun toisen nimiin. Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö, vaan väliaikainen henkilöiden yhteenliittymä. Kuolinpesän nimiin ei voida yleensä solmia uusia kestovelkasuhteita.

Lue lisää

Edes sukuselvitystä ei kaikkialla saanut viime vuonna viidessä kuukaudessa.
Historiallisen hallituksen esityksen ei voida osoittaa kertovan mitään määräajoista, jos siellä sellaisia olisi.
Velkaiseen kuolinpesään on joitakin määreitä liittyen jo pikaiseen perukirjaan.
Pesänselvityksessä ei oteta kantaa omaisuuden arvoon tai velkasummiin, jos sellaisia on. Uskotuilla miehillä on suvereeni vapaus ja velvoite tähän.
Selvitys jo kerrottuna tänä päivänä viranomaiset mukana ollen voi olla reilusti hitaampaa, jos siihen on pakottava tarve.
Väkisin jakamistoive hätiköiden ei ole helppoa, jos joku haluaa olla sitä vastaan kuten muutoin tässä todetaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Pesänjakaja päättää, miten riita ratkaistaan..... Viimeistään perinnönjaossa osakas saa korvauksen maksamistaan pesänselvityskuluista pesänjakajan päätöksellä."

Missä yhteydessä tässä avauksessa on viitattu siihen, että pesänjakajan oikeudet asetettaisiin jotenkin kyseenalaisiksi? Voit ihan vapaasti ehdottaa aloittajalle pesänjakajan hankkimista, jos se on mielestäsi asiassa (taloudellisesti) kannattavaa. Pesänjakajaa aloittajan tapauksessa on tuskin edes vielä pohdittu, sillä änkyrä on ainoastaan kieltäytynyt maksamasta öljylaskua. Pesänjakajan kuluilla ostetaan taloon vuosikymmenen öljyt.

"Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että saa laillisen perintösouutensa vähentämättömänä, vaikka maksaisikin kuolinpesään liittyviä pesänselvitysvelkoja."

Vähänpä sinäkin ihmisiä ja ihmisluontoa tunnet. Suomessa jokainen voi luottaa siihen, että jos syytä löytyy, kanneasia tai pesänjakajan määräys otetaan käräjäoikeuden käsittelyyn jollakin aikataululla: muuhun luottamista ei ole.

--

Vainajan ja siten perinnön aiheuttamat kestovelkasuhteet saattavat olla osittain pesänselvitysvelkaa. Lähtökohta on se, että huoneiston vuokrat ja muut huoneistosta aiheutuvat kustannukset ovat PK 18:5:n tarkoittamaa pesänselvitysvelkaa niin kauan, kuin niiden maksaminen liittyy siihen, että jäämistö saadaan jakokelpoiseen kuntoon. Hallituksen esityksen HE 2004:14 mukaan kustannuksia, jotka syntyvät vainajan omaisuuden väliaikaisesta hoidosta, pidetään myös pesänselvitysvelkana. Hallituksen esityksessä ei ole pidetty hyväksyttävänä sitä, että tällaisia kustannuksia voitaisiin maksaa pesänselvitysvelkana vielä useiden kuukausien ajalta sen jälkeen, kun perunkirjoitukselle varattu määräaika on päättynyt.

Pesä on jakokelpoinen vasta kun pesä on selvitetty. Selvittämiseen kuuluu pesän varojen ja velkojen selvittämisen lisäksi velkojen pois maksaminen. Osakas ei voi vaatia pesältä korvausta suorittamistaan kustannuksista, ellei asiassa ole kaikkien osakkaiden suostumusta, josta poikkeuksena ovat PK 18:5:n tarkoittamat kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä aiheutuvat tarpeelliset menot, eikä vastuuta voida ulottaa tätä laajemmalle (Aarnio ja Kangas). Jos osakas käyttää omia varojaan muuhun kuin PK 18:5:ssa kuvattuun tarkoitukseen, pesä ei ole siitä vastuussa, ellei asiasta ole osakkaiden yhteistä päätöstä.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, ellei Verohallinto ole myöntänyt lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle. Perintökaaressa kuvattua (saamisjärjestyksessä ensisijaista) pesänselvitysvelkaa voisi syntyä siten 3 kk 2...5 kk eli arviolta 5 - 8 kuukauden ajan. Merkitystä olisi annettava hallituksen esityksessä käytetylle sanamuodolle "useiden kuukausien ajalta"; varmuudella 6...7 kuukautta on jo useita kuukausia. Tämän jälkeen syntyvät maksut eivät ole pesänselvitysvelkaa.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040014

Kestovelkasuhteet, kuten sähkösopimus, saa olla kuolinpesän nimissä perunkirjoitukseen saakka eli yleensä korkeintaan kolme kuukautta. Perunkirjoituksen jälkeen sopimukset on päätettävä ja esimerkiksi sähkösopimus vaihdettava jonkun toisen nimiin. Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö, vaan väliaikainen henkilöiden yhteenliittymä. Kuolinpesän nimiin ei voida yleensä solmia uusia kestovelkasuhteita.

Lue lisää

Mitään kommentija esittämää aikarajaa ei ole pesänselvitysvelkojen muodostumiselle. Jokainen osakas saa maksamistaan pesänselvitysveloista korvauksen viimeistään perinnönjaossa,jollei niistä sovita jo aikaisemmin. Järkevät osakkaat näin tekevätkin, mutta silloin kun pesään kuuluu änkyrä osakas,eteen tulee pesänjakajan hakeminen kuolinpesään. Se on taloudellisesti tehokkain tapa hoitaa pesän riitaisuudet, koska pesänjakaja hoitaa riitojen ratkaisun ja niiden sovittelun keskitetysti. Näin vältetään turhat kalliiksi tulevat prosessit.

Ja samoin naiset ja tytöt ei saisi periä mitään.

Ennen kaikki oli paljon paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja samoin naiset ja tytöt ei saisi periä mitään.

Ennen kaikki oli paljon paremmin.

"Eikä ollut koko maassa niin kauniita naisia kuin Jobin tyttäret; ja heidän isänsä antoi heille perintöosan heidän veljiensä rinnalla."

Riippuu kuka hyvyyden tekijä jakaa perintöä. Mutta nykyajassa pahuus määrää koska hyvyys väistää välttääkseen sotaa.

Vain tomppeli tai juristi haluaisi käräjille vapaaehtoisesti. Sopikaa asiat heti aluksi ihan niin kuin asianajaja neuvoo.

Melkein peräjälkeen kerrot, että muka sähkösopimukset ja muut pitää siirtää muun yksityishenkilön nimiin ja toisaalta, että kuolinpesä ei niitä sitten korvaakaan. Eipä nyt näinkään.

Runsaalla määrällä kuolinpesiä on yritystunnukset tai ne hankitaan esimerkiksi vuokraustoimintaan edes.
Yritys- ja yhteisötietolaki kertoo:
Jos luonnollisen henkilön jakamaton kuolinpesä jatkaa kuolleen henkilön elinkeinotoimintaa, toiminnassa käytetään kuolleen henkilön yritys- ja yhteisötunnusta kuolinvuotta kolmanneksi seuraavan vuoden loppuun asti. Tämän jälkeen elinkeinotoimintaa katsotaan verotuksellisesti harjoitettavan yhtymänä, jolle annetaan oma yritys- ja yhteisötunnus.

Aivan kenenkään haluamattakin vastoin kertomaasi on yhtymä y-tunnusta myöden syntynyt viranomaisten toimesta.
Tosin eipä ole aiemmin ja nytkään muutosta tuonkaan mukaan.
Laki on muutoin vaatinut siihen yhtymäksi muutokseen ositusta tai edes osittaista perinnönjakoa.
Sopimuksia ei ole pakotettu siirtelemään kertomallasi tavalla. Ei kannata yleistää käytäntöjä.

Anonyymi kirjoitti:

Melkein peräjälkeen kerrot, että muka sähkösopimukset ja muut pitää siirtää muun yksityishenkilön nimiin ja toisaalta, että kuolinpesä ei niitä sitten korvaakaan. Eipä nyt näinkään.

Runsaalla määrällä kuolinpesiä on yritystunnukset tai ne hankitaan esimerkiksi vuokraustoimintaan edes.
Yritys- ja yhteisötietolaki kertoo:
Jos luonnollisen henkilön jakamaton kuolinpesä jatkaa kuolleen henkilön elinkeinotoimintaa, toiminnassa käytetään kuolleen henkilön yritys- ja yhteisötunnusta kuolinvuotta kolmanneksi seuraavan vuoden loppuun asti. Tämän jälkeen elinkeinotoimintaa katsotaan verotuksellisesti harjoitettavan yhtymänä, jolle annetaan oma yritys- ja yhteisötunnus.

Aivan kenenkään haluamattakin vastoin kertomaasi on yhtymä y-tunnusta myöden syntynyt viranomaisten toimesta.
Tosin eipä ole aiemmin ja nytkään muutosta tuonkaan mukaan.
Laki on muutoin vaatinut siihen yhtymäksi muutokseen ositusta tai edes osittaista perinnönjakoa.
Sopimuksia ei ole pakotettu siirtelemään kertomallasi tavalla. Ei kannata yleistää käytäntöjä.

Lue lisää

"Melkein peräjälkeen kerrot, että muka sähkösopimukset ja muut pitää siirtää muun yksityishenkilön nimiin ja toisaalta, että kuolinpesä ei niitä sitten korvaakaan. Eipä nyt näinkään."

Nyt oikaiset asiassa ja sotket tahallasi tai ihan ymmärtämättäsi asioita, koska sanoin: "Kuolinpesän nimissä ei voi ilman eri sopimusta olla kestovelkasopimuksia, kuten sähkö- tai vesisopimus, enää perunkirjoituksen jälkeen. Sähkö- tai vesisopimus on siirrettävä toisen oikeushenkilön nimiin, kuten yhden osakkaan nimiin. Vaihtoehtoisesti osakkaiden kesken pitää laatia yhdessä allekirjoitettu valtakirja, joka tulee toimittaa laskuttavalle yhtiölle."

Avauksessa ei ole varmuudella kyse yrityksestä ja vedit hatustasi mukaan yritystoiminnan. Tai jos olet avaaja, kerro mikä on yrityksen tapa toimia: kertomasi yksityiskohta on tasan riippuvainen siitä, mikä on yrityksen yhtiömuoto. Yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus on PRH:n tai Verohallinnon yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. Jos avoimen yhtiön tai osakeyhtiön toimintaa jatketaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana, Y-tunnus muuttuu. Yksittäisten ihmisten Y-tunnukset ovat henkilökohtaisia.

Ymmärrätkö? Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö vaan osakkaidensa väliaikainen henkilöyhteenliittymä.

Kuolinpesällä on vaihtoehtoina yrityksen toiminnan lopettaminen ja sen varojen jakaminen, yrityksen toiminnan jatkaminen tai yrityksen myyminen. Kun kuolinpesä jatkaa yksityisen elinkeinonharjoittajan kuoltua elinkeinotoimintaa, on tehtävä muutosilmoitus kaupparekisteriin. Kun kuolinpesä liittyy avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömieheksi, tehdään yhtiösopimuksen muutosilmoitus. Osakeyhtiön kaupparekisteriin merkityn vastuuhenkilön kuoltua on muutosilmoituksen tekemisessä vastuussa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja.

Kuolinpesän lukuun yritystoimintaa ei siis varmuudella jatketa ilman eri sopimusta, joka tarkoittaa käytännössä osakkaiden välistä sopimusta ja sen myötä ilmoitusta PRH:lle. Vainaja ei varmuudella jatka itse mitään yritystoimintaa eikä toimintaa jatketa myöskään vainajan lukuun ilman että asiasta sovittaisiin yhdessä erikseen kuolinpesässä.

Kuolinpesän osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun. Tällainen velka maksetaan pesän varoista, mikäli mahdollista, mutta pesän ollessa varaton vastaavat osakkaat siitä itse.

"...että kuolinpesä ei niitä sitten korvaakaan. Eipä nyt näinkään."

Älä nyt höpise omiasi. On olemassa kuolinpesän pesänselvitysvelat, jotka ovat saamisjärjestyksessä ensisijaisia, sekä muut velat. Pesäselvitysvelat lakkaa terminä ja ensisijaisuutensa osalta olemasta perunkirjoituksen jälkeen (kohtuullisessa muutaman kuukauden määräajassa), mutta muille muodostuville kuluille ei ole määräaikaa. Jos kuolinpesällä on varoja ja rahaa, osakkaat voivat keskenään sopia, että kuolinpesän MUITA laskuja maksetaan pesän tililtä maailman tappiin. Kuolinpesä sopii näistä asioista yhdessä, koska kyseessä on yhteishallinto, tai asiaan liittyen tietenkin valtakirjalla.

Ole hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

"Melkein peräjälkeen kerrot, että muka sähkösopimukset ja muut pitää siirtää muun yksityishenkilön nimiin ja toisaalta, että kuolinpesä ei niitä sitten korvaakaan. Eipä nyt näinkään."

Nyt oikaiset asiassa ja sotket tahallasi tai ihan ymmärtämättäsi asioita, koska sanoin: "Kuolinpesän nimissä ei voi ilman eri sopimusta olla kestovelkasopimuksia, kuten sähkö- tai vesisopimus, enää perunkirjoituksen jälkeen. Sähkö- tai vesisopimus on siirrettävä toisen oikeushenkilön nimiin, kuten yhden osakkaan nimiin. Vaihtoehtoisesti osakkaiden kesken pitää laatia yhdessä allekirjoitettu valtakirja, joka tulee toimittaa laskuttavalle yhtiölle."

Avauksessa ei ole varmuudella kyse yrityksestä ja vedit hatustasi mukaan yritystoiminnan. Tai jos olet avaaja, kerro mikä on yrityksen tapa toimia: kertomasi yksityiskohta on tasan riippuvainen siitä, mikä on yrityksen yhtiömuoto. Yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus on PRH:n tai Verohallinnon yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. Jos avoimen yhtiön tai osakeyhtiön toimintaa jatketaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana, Y-tunnus muuttuu. Yksittäisten ihmisten Y-tunnukset ovat henkilökohtaisia.

Ymmärrätkö? Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö vaan osakkaidensa väliaikainen henkilöyhteenliittymä.

Kuolinpesällä on vaihtoehtoina yrityksen toiminnan lopettaminen ja sen varojen jakaminen, yrityksen toiminnan jatkaminen tai yrityksen myyminen. Kun kuolinpesä jatkaa yksityisen elinkeinonharjoittajan kuoltua elinkeinotoimintaa, on tehtävä muutosilmoitus kaupparekisteriin. Kun kuolinpesä liittyy avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömieheksi, tehdään yhtiösopimuksen muutosilmoitus. Osakeyhtiön kaupparekisteriin merkityn vastuuhenkilön kuoltua on muutosilmoituksen tekemisessä vastuussa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja.

Kuolinpesän lukuun yritystoimintaa ei siis varmuudella jatketa ilman eri sopimusta, joka tarkoittaa käytännössä osakkaiden välistä sopimusta ja sen myötä ilmoitusta PRH:lle. Vainaja ei varmuudella jatka itse mitään yritystoimintaa eikä toimintaa jatketa myöskään vainajan lukuun ilman että asiasta sovittaisiin yhdessä erikseen kuolinpesässä.

Kuolinpesän osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun. Tällainen velka maksetaan pesän varoista, mikäli mahdollista, mutta pesän ollessa varaton vastaavat osakkaat siitä itse.

"...että kuolinpesä ei niitä sitten korvaakaan. Eipä nyt näinkään."

Älä nyt höpise omiasi. On olemassa kuolinpesän pesänselvitysvelat, jotka ovat saamisjärjestyksessä ensisijaisia, sekä muut velat. Pesäselvitysvelat lakkaa terminä ja ensisijaisuutensa osalta olemasta perunkirjoituksen jälkeen (kohtuullisessa muutaman kuukauden määräajassa), mutta muille muodostuville kuluille ei ole määräaikaa. Jos kuolinpesällä on varoja ja rahaa, osakkaat voivat keskenään sopia, että kuolinpesän MUITA laskuja maksetaan pesän tililtä maailman tappiin. Kuolinpesä sopii näistä asioista yhdessä, koska kyseessä on yhteishallinto, tai asiaan liittyen tietenkin valtakirjalla.

Ole hyvä.

Lue lisää

Kuitenkin kerroit kuolinpesän toiminnasta yleistäen, eikä vedoten aloittajan täysin velattomaan kuolinpesään, jolla on omaisuutta myös.
Täällä kommentoitu vanhahko muutos HE 14/2004 koskee: "Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perintökaaren velkavastuuta koskevia säännöksiä."

Halusin toistaen korjata pari virhettä.
Ilman lupaa ja vastoin sovittua ei tulisi mitään "siirrettävä toisen oikeushenkilön nimiin", jos joku nyt niin haluaisi tapahtuvan.
Y-tunniksilla olevilla: "kuolinpesän Y-tunnus säilyy samana, kuin vainajan Y-tunnus."

Miltei kaiken laskutettavan on voinut jättää kuolinpesän nimiin. Vakuutuksissa taisi vakuutusneuvoja tehdä kotivakuutuksen henkilön nimiin. Muut kiinteistö- ym. vakuutukset saivat jatkua kuolinpesänä. Sähkösopimuksiin ei ole tarvinnut tehdä milloinkaan muutoksia.
Uusia palveluja voi olla hankalampi tilata tarpeeseen.
Muutoin kaikki toimii nykyisin kuolinpesille Suomi.fi valtuuksin. Pari vuotta sitten kuolinpesien siirtyessä Katso-palvelusta Suomi.fi valtuuksiin palveluja oli jo tarjolla yli 70 erilaista kuolinpesille. Rakennuslupa-laajuiset kuolinpesän selvitystyöt kuten metsänkäyttöilmoitukset hoituvat sieltä käsin.

"Y-tunnuksen hakeminen kuolinpesälle on suhteellisen yksinkertaista. Hakemus tehdään Verohallinnolle
Lähde: https://tietovaltaa.com/pitaako-kuolinpesalla-olla-y-tunnus-selvitamme-milloin-y-tunnus-on-tarpeen "

PRH-kappaleesi on turha kuolinpesille, jotka eivät ole sinne rekisteröityneet. Y-tunnus on ollut aiemminkin avain sähköiseen asiointiin. Osa verottajan toiminnasta maksujen tilinumeroita myöden katosi nettiin.
"Kuolinpesien sähköinen asiointi on ollut mahdollista vuodesta 2006 lähtien, jolloin myös Katso-tunniste tuli käyttöön." "Hankaluuksia on aiheuttanut myös se, että Verohallinnolla on asiakkaina hyvin vanhojakin kuolinpesiä."

Aloittajan kuolinpesä ei ole varaton vaan varakas.

Varattomankin kuolinpesällä voi olla pöytälaatikossa 57 oikeushenkilöä kuten Martti vainaalla.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin kerroit kuolinpesän toiminnasta yleistäen, eikä vedoten aloittajan täysin velattomaan kuolinpesään, jolla on omaisuutta myös.
Täällä kommentoitu vanhahko muutos HE 14/2004 koskee: "Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perintökaaren velkavastuuta koskevia säännöksiä."

Halusin toistaen korjata pari virhettä.
Ilman lupaa ja vastoin sovittua ei tulisi mitään "siirrettävä toisen oikeushenkilön nimiin", jos joku nyt niin haluaisi tapahtuvan.
Y-tunniksilla olevilla: "kuolinpesän Y-tunnus säilyy samana, kuin vainajan Y-tunnus."

Miltei kaiken laskutettavan on voinut jättää kuolinpesän nimiin. Vakuutuksissa taisi vakuutusneuvoja tehdä kotivakuutuksen henkilön nimiin. Muut kiinteistö- ym. vakuutukset saivat jatkua kuolinpesänä. Sähkösopimuksiin ei ole tarvinnut tehdä milloinkaan muutoksia.
Uusia palveluja voi olla hankalampi tilata tarpeeseen.
Muutoin kaikki toimii nykyisin kuolinpesille Suomi.fi valtuuksin. Pari vuotta sitten kuolinpesien siirtyessä Katso-palvelusta Suomi.fi valtuuksiin palveluja oli jo tarjolla yli 70 erilaista kuolinpesille. Rakennuslupa-laajuiset kuolinpesän selvitystyöt kuten metsänkäyttöilmoitukset hoituvat sieltä käsin.

"Y-tunnuksen hakeminen kuolinpesälle on suhteellisen yksinkertaista. Hakemus tehdään Verohallinnolle
Lähde: https://tietovaltaa.com/pitaako-kuolinpesalla-olla-y-tunnus-selvitamme-milloin-y-tunnus-on-tarpeen "

PRH-kappaleesi on turha kuolinpesille, jotka eivät ole sinne rekisteröityneet. Y-tunnus on ollut aiemminkin avain sähköiseen asiointiin. Osa verottajan toiminnasta maksujen tilinumeroita myöden katosi nettiin.
"Kuolinpesien sähköinen asiointi on ollut mahdollista vuodesta 2006 lähtien, jolloin myös Katso-tunniste tuli käyttöön." "Hankaluuksia on aiheuttanut myös se, että Verohallinnolla on asiakkaina hyvin vanhojakin kuolinpesiä."

Aloittajan kuolinpesä ei ole varaton vaan varakas.

Varattomankin kuolinpesällä voi olla pöytälaatikossa 57 oikeushenkilöä kuten Martti vainaalla.

Lue lisää

Sotketko kirjoittajat toisiinsa?

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin kerroit kuolinpesän toiminnasta yleistäen, eikä vedoten aloittajan täysin velattomaan kuolinpesään, jolla on omaisuutta myös.
Täällä kommentoitu vanhahko muutos HE 14/2004 koskee: "Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perintökaaren velkavastuuta koskevia säännöksiä."

Halusin toistaen korjata pari virhettä.
Ilman lupaa ja vastoin sovittua ei tulisi mitään "siirrettävä toisen oikeushenkilön nimiin", jos joku nyt niin haluaisi tapahtuvan.
Y-tunniksilla olevilla: "kuolinpesän Y-tunnus säilyy samana, kuin vainajan Y-tunnus."

Miltei kaiken laskutettavan on voinut jättää kuolinpesän nimiin. Vakuutuksissa taisi vakuutusneuvoja tehdä kotivakuutuksen henkilön nimiin. Muut kiinteistö- ym. vakuutukset saivat jatkua kuolinpesänä. Sähkösopimuksiin ei ole tarvinnut tehdä milloinkaan muutoksia.
Uusia palveluja voi olla hankalampi tilata tarpeeseen.
Muutoin kaikki toimii nykyisin kuolinpesille Suomi.fi valtuuksin. Pari vuotta sitten kuolinpesien siirtyessä Katso-palvelusta Suomi.fi valtuuksiin palveluja oli jo tarjolla yli 70 erilaista kuolinpesille. Rakennuslupa-laajuiset kuolinpesän selvitystyöt kuten metsänkäyttöilmoitukset hoituvat sieltä käsin.

"Y-tunnuksen hakeminen kuolinpesälle on suhteellisen yksinkertaista. Hakemus tehdään Verohallinnolle
Lähde: https://tietovaltaa.com/pitaako-kuolinpesalla-olla-y-tunnus-selvitamme-milloin-y-tunnus-on-tarpeen "

PRH-kappaleesi on turha kuolinpesille, jotka eivät ole sinne rekisteröityneet. Y-tunnus on ollut aiemminkin avain sähköiseen asiointiin. Osa verottajan toiminnasta maksujen tilinumeroita myöden katosi nettiin.
"Kuolinpesien sähköinen asiointi on ollut mahdollista vuodesta 2006 lähtien, jolloin myös Katso-tunniste tuli käyttöön." "Hankaluuksia on aiheuttanut myös se, että Verohallinnolla on asiakkaina hyvin vanhojakin kuolinpesiä."

Aloittajan kuolinpesä ei ole varaton vaan varakas.

Varattomankin kuolinpesällä voi olla pöytälaatikossa 57 oikeushenkilöä kuten Martti vainaalla.

Lue lisää

Mitä tuossa yritettiin sanoa?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuossa yritettiin sanoa?

Kommentoija totesi aivan oikein HE 14/2004 koskee velkasuhteita kuolinpesässä. Velkojia suojataan perintökaaressa, jolloin kaikkia ns. pesänselvitysvelkoja ei välttämättä pidetäkään sellaisiana muihin pesän velkojiin nähden. Kun kuolinpesässä ei ole muita velkojia alun alkaenkaan, ei HE 14/2004 perusteluilla ole merktystä lainkaan.

Erittäin asiantunteva kommentti!

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija totesi aivan oikein HE 14/2004 koskee velkasuhteita kuolinpesässä. Velkojia suojataan perintökaaressa, jolloin kaikkia ns. pesänselvitysvelkoja ei välttämättä pidetäkään sellaisiana muihin pesän velkojiin nähden. Kun kuolinpesässä ei ole muita velkojia alun alkaenkaan, ei HE 14/2004 perusteluilla ole merktystä lainkaan.

Erittäin asiantunteva kommentti!

Lue lisää

Kirjoitit aiemman tekstin ihan itse, ja nyt kehut siis itse itseäsi.

Typerä sinä olet!

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija totesi aivan oikein HE 14/2004 koskee velkasuhteita kuolinpesässä. Velkojia suojataan perintökaaressa, jolloin kaikkia ns. pesänselvitysvelkoja ei välttämättä pidetäkään sellaisiana muihin pesän velkojiin nähden. Kun kuolinpesässä ei ole muita velkojia alun alkaenkaan, ei HE 14/2004 perusteluilla ole merktystä lainkaan.

Erittäin asiantunteva kommentti!

Lue lisää

Tiesitkö että kaikki velka pesässä ei ole pesänselvitysvelkaa?

Anonyymi kirjoitti:

Tiesitkö että kaikki velka pesässä ei ole pesänselvitysvelkaa?

Kuka niin on edes halunnut väittää kertoen pesänselvitysvelasta erikseen ja miksi ?
Tässäkin muutoin velaton kuolinpesä.
"Pesänselvitysvelat maksetaan myös luonnollisesti kokonaan pois ennen kuin perintöä aletaan jakamaan, samoin kuin muutkin pesän velat maksetaan ennen perinnönjakoon ryhtymistä."
"Maanmittauslaitokselta voi joutua tilaamaan otteita tai selvityksiä kiinteistöistä. Omaisuutta pitää arvostaa joskus ulkopuolisen asiantuntijan kuten kiinteistövälittäjän toimesta. Kaikki tällaiset kulut ovat pesänselvitysvelkaa. Samoin pesänselvitysvelkaa on perunkirjoituskustannukset ja mahdollisen pesänselvittäjän ja pesänjakajan kustannukset." Ulosottomies edeltä vaikkapa voi arvioida aikataulun, jos tarvetta on.

"Henkilön kuolema ei lakkauta velka- tai sopimussuhdetta."
"Kuolinpesän varallisuutta selvitettäessä ja maksusuorituksia vaadittaessa on hyvä tietää, että velkojien oikeudet toteutetaan ensin, lesken ja perillisten oikeudet vasta sen jälkeen."

Anonyymi kirjoitti:

Kuka niin on edes halunnut väittää kertoen pesänselvitysvelasta erikseen ja miksi ?
Tässäkin muutoin velaton kuolinpesä.
"Pesänselvitysvelat maksetaan myös luonnollisesti kokonaan pois ennen kuin perintöä aletaan jakamaan, samoin kuin muutkin pesän velat maksetaan ennen perinnönjakoon ryhtymistä."
"Maanmittauslaitokselta voi joutua tilaamaan otteita tai selvityksiä kiinteistöistä. Omaisuutta pitää arvostaa joskus ulkopuolisen asiantuntijan kuten kiinteistövälittäjän toimesta. Kaikki tällaiset kulut ovat pesänselvitysvelkaa. Samoin pesänselvitysvelkaa on perunkirjoituskustannukset ja mahdollisen pesänselvittäjän ja pesänjakajan kustannukset." Ulosottomies edeltä vaikkapa voi arvioida aikataulun, jos tarvetta on.

"Henkilön kuolema ei lakkauta velka- tai sopimussuhdetta."
"Kuolinpesän varallisuutta selvitettäessä ja maksusuorituksia vaadittaessa on hyvä tietää, että velkojien oikeudet toteutetaan ensin, lesken ja perillisten oikeudet vasta sen jälkeen."

Lue lisää

Ne sille yhdelle Löpötille kaikki velka on pesänselvitysvelkaa, vaikka pesä olisi sata vuotta vanha. Onneksi suurin osa lukijoista ymmärtää asian.

Anonyymi kirjoitti:

Ne sille yhdelle Löpötille kaikki velka on pesänselvitysvelkaa, vaikka pesä olisi sata vuotta vanha. Onneksi suurin osa lukijoista ymmärtää asian.

Niin lain mukaan kuolinpesä maksaa kaikki velat. Joskus voi joku saada sitten perintökin, jos jotain jaetaan joskus tulevaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin lain mukaan kuolinpesä maksaa kaikki velat. Joskus voi joku saada sitten perintökin, jos jotain jaetaan joskus tulevaisuudessa.

Pesä maksaa omat velkansa, mutta eipä maksa pesänselvitysvelkana.

Mitä on pesänselvitysvelka ja kuinka pitkään sitä voi HE 2004:14 mukaan sillä nimikkeellä maksaa?

Syntyykö vuonna 1923 muodostetulle kuolinpesälle edelleen pesänselvitysvelkaa?

Odotamme vastaustasi edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä on pesänselvitysvelka ja kuinka pitkään sitä voi HE 2004:14 mukaan sillä nimikkeellä maksaa?

Syntyykö vuonna 1923 muodostetulle kuolinpesälle edelleen pesänselvitysvelkaa?

Odotamme vastaustasi edelleen.

Lue lisää

Voi maksaa kuinka pitkään vain. Pesänselvitysvelka selviää PK 18:5. Kaikille kuolinpesille syntyy pesänselvitysvelkaa, koska kuolinpesän omaisuutta on ylläpidettävä. Muutoin se joutuu hukkaan ja hukkaaja joutuu maksamaan vahingonkorvausta. Kysy vanhemmiltasi lisää, kun he tulevat kotiin!

Anonyymi kirjoitti:

Voi maksaa kuinka pitkään vain. Pesänselvitysvelka selviää PK 18:5. Kaikille kuolinpesille syntyy pesänselvitysvelkaa, koska kuolinpesän omaisuutta on ylläpidettävä. Muutoin se joutuu hukkaan ja hukkaaja joutuu maksamaan vahingonkorvausta. Kysy vanhemmiltasi lisää, kun he tulevat kotiin!

Lue lisää

Siinähän oli lapsen antama vastaus.

Sama kaveri joka valehtelee että pikkulapsi voi tehdä pätevän testamentin.

Yritä edes hävetä.

Kysymys: "Olen maksanut kuolinpesän laskuja omista varoistani. Saanko varat takaisin pesästä?"

Asianajaja Svahn vastaa:"Usein tulee kuitenkin vastaan tilanne, etteivät vainajan tilivarat riitä laskujen maksamiseen ennen muun omaisuuden realisoimista. Jos joku kuolinpesän osakkaista haluaa maksella velkoja pois omista varoistaan, tulee tästä sopia muiden osakkaiden kesken. Osakas ei siis voi vaatia korvausta pesän puolesta maksamistaan kuluista ilman muiden osakkaiden suostumusta..... Useimmiten muut osakkaat pitävät selvänä, että kulut maksaneelle korvataan tälle aiheutuneet kulut. Aina kaikki ei mene niin sopuisasti kuin on toivottu, joten kannattaa varmistaa asia muilta osakkailta etukäteen. "

Asianajajaa on asiassa uskominen.

Juuri näin ja tämän ulosottomieskin allekirjoittaa.
Perintökaari: "Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat."
Pykälän viimeisin muutos HE 83/2006 johdosta: Ulosottolainsäädännön kokonaisuu-
distus.

Avauksen tapauksessa rahaa ei ole. On vain myymätön talo ja öljylaskut.

Jees einstein.

Valehtele vielä lisää lapsen tekemästä testamentista.

Osaatko erottaa pesäselvitysvelat pesän muista veloista?

Kerro ihan omin sanoin.

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko erottaa pesäselvitysvelat pesän muista veloista?

Kerro ihan omin sanoin.

Velattoman kuolinpesän kohdalla ei juuri ole mitään merkitystä, kun Perintökaari määrää kuitenkin: Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat.
Ei laki mitenkään muutoin "parempina" pidä (muita) pesänselvitysvelkoja. Ne vaan maksetaan eräpäivän mukaisesti ensimmäisinä. Niissäkin eräpäivä määrää maksuajankohdan.
Tuossa tapauksessa on turha edes jossitella, että miksi ei olisi pesänselvitysvelkoja muutoinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Velattoman kuolinpesän kohdalla ei juuri ole mitään merkitystä, kun Perintökaari määrää kuitenkin: Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat.
Ei laki mitenkään muutoin "parempina" pidä (muita) pesänselvitysvelkoja. Ne vaan maksetaan eräpäivän mukaisesti ensimmäisinä. Niissäkin eräpäivä määrää maksuajankohdan.
Tuossa tapauksessa on turha edes jossitella, että miksi ei olisi pesänselvitysvelkoja muutoinkin.

Lue lisää

Kysymys: Onko siis 1890-luvulta peräisin olevalla kuolinpesällä edelleenkin (etuoikeutettua) pesänselvitysvelkaa?

Vastaus: Ei ole hallituksen esityksen mukaan. Mikään ei kuitenkaan estä maksamasta kuolinpesän tililtä pesän muita velkoja, jos tilillä on rahaa.

Ellei kuolinpesällä ole rahaa, kenenkään osakkaan velvollisuus ei ole lain mukaan maksaa pesän velkoja omilla varoillaan. Pesällä ei ole myöskään ole velvollisuutta lain mukaan maksaa osakkaalle hänen itse maksamiaan MUITA velkoja kuin pesäselvitysvelkoja, vaan asiasta on sovittava yhdessä etukäteen.

Änkyrä voi estää maksut pesän tililtä ja estää jopa sopuisan perinnönjaon, ellei maksuista ole sovittu myös änkyrän kanssa etukäteen. Perintökaari ottaa kantaa vain perinnönjakovelkaan, jollainen velka lakkaa olemasta muutamassa kuukaudessa perunkirjoituksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys: Onko siis 1890-luvulta peräisin olevalla kuolinpesällä edelleenkin (etuoikeutettua) pesänselvitysvelkaa?

Vastaus: Ei ole hallituksen esityksen mukaan. Mikään ei kuitenkaan estä maksamasta kuolinpesän tililtä pesän muita velkoja, jos tilillä on rahaa.

Ellei kuolinpesällä ole rahaa, kenenkään osakkaan velvollisuus ei ole lain mukaan maksaa pesän velkoja omilla varoillaan. Pesällä ei ole myöskään ole velvollisuutta lain mukaan maksaa osakkaalle hänen itse maksamiaan MUITA velkoja kuin pesäselvitysvelkoja, vaan asiasta on sovittava yhdessä etukäteen.

Änkyrä voi estää maksut pesän tililtä ja estää jopa sopuisan perinnönjaon, ellei maksuista ole sovittu myös änkyrän kanssa etukäteen. Perintökaari ottaa kantaa vain perinnönjakovelkaan, jollainen velka lakkaa olemasta muutamassa kuukaudessa perunkirjoituksesta.

Lue lisää

Perintökaari määrää, että kuolinpesä maksaa kaikki velat ja laskunsa.
21 luku Kuolleen henkilön ja pesän velasta,
1§.
Kai ymmärrät änkyrälle selittää, että kuolinpesä saa myös laskuja tai veroja maksettavaksi kuten kiinteistöverotkin.
Ne saa pesästä jokainen viime kädessä pesän omaisuus myyden tai vuokraten.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari määrää, että kuolinpesä maksaa kaikki velat ja laskunsa.
21 luku Kuolleen henkilön ja pesän velasta,
1§.
Kai ymmärrät änkyrälle selittää, että kuolinpesä saa myös laskuja tai veroja maksettavaksi kuten kiinteistöverotkin.
Ne saa pesästä jokainen viime kädessä pesän omaisuus myyden tai vuokraten.

Lue lisää

Kaikista muista kuin suorista pesäselvityskuluista on sovittava yhdessä. Ellei pesässä ole rahaa maksaa laskuja, änkyrä saa järjestettyä pesän myös halutessaan konkurssiin. Toki pesänjakajan avustuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikista muista kuin suorista pesäselvityskuluista on sovittava yhdessä. Ellei pesässä ole rahaa maksaa laskuja, änkyrä saa järjestettyä pesän myös halutessaan konkurssiin. Toki pesänjakajan avustuksella.

Lue lisää

Änkyrästä välittämättä pesähän ei ole varaton. Kenenkään ei tarvitse hakea sitä konkurssiin eli tosin haettaisiin pesän velkojen selvittämistä, joka ei ole tarpeen tässä muutoin velattomassa pesässä.

Anonyymi kirjoitti:

Änkyrästä välittämättä pesähän ei ole varaton. Kenenkään ei tarvitse hakea sitä konkurssiin eli tosin haettaisiin pesän velkojen selvittämistä, joka ei ole tarpeen tässä muutoin velattomassa pesässä.

Lue lisää

Jos laskut on maksamatta, velkoja voi hakea pesän konkurssia. Sen jälkeen asiassa päättääkin 100% pesänjakaja, joka on jutussa kuningas.

Pesänjakajalla ei ole lain mukaista velvollisuutta maksaa osakkaiden itse maksamista veloista kuin mahdolliset pesänselvitysvelat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos laskut on maksamatta, velkoja voi hakea pesän konkurssia. Sen jälkeen asiassa päättääkin 100% pesänjakaja, joka on jutussa kuningas.

Pesänjakajalla ei ole lain mukaista velvollisuutta maksaa osakkaiden itse maksamista veloista kuin mahdolliset pesänselvitysvelat.

Lue lisää

Pesänselvitysvelat löytyvät vasta saman pykälän toisesta momentista. Kaikki velat pesästä ja vainajalta mainitaan ensimmäisen momentin kohdalla. Pesän velat eivät siis ole enää vainajan velkoja. Pesästä maksetaan kaikki velat ennenkuin mitään aletaan edes jakamaan mahdollisille perillisille. Sen tietää myös kuka tahansa pesänhoitaja laskut maksellen.

Muualla aloittajan mainitsemaa nimitetään osakaslainaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Pesänselvitysvelat löytyvät vasta saman pykälän toisesta momentista. Kaikki velat pesästä ja vainajalta mainitaan ensimmäisen momentin kohdalla. Pesän velat eivät siis ole enää vainajan velkoja. Pesästä maksetaan kaikki velat ennenkuin mitään aletaan edes jakamaan mahdollisille perillisille. Sen tietää myös kuka tahansa pesänhoitaja laskut maksellen.

Muualla aloittajan mainitsemaa nimitetään osakaslainaksi.

Lue lisää

> Pesästä maksetaan kaikki velat ennenkuin mitään aletaan edes jakamaan mahdollisille perillisille. Sen tietää myös kuka tahansa pesänhoitaja laskut maksellen.

Kaikki velat? Höpö höpö.

Jos pesän osakas tuhlaa ja maksaa ihan turhia laskuja omalta tililtään, pesä ei ole niitä velvollinen maksamaan etu- tai jälkikäteen.

Pesänjakaja tarvittaessa järjestää asiat kuntoon, jos änkyrä haluaa estää perinnönjaon.

Anonyymi kirjoitti:

> Pesästä maksetaan kaikki velat ennenkuin mitään aletaan edes jakamaan mahdollisille perillisille. Sen tietää myös kuka tahansa pesänhoitaja laskut maksellen.

Kaikki velat? Höpö höpö.

Jos pesän osakas tuhlaa ja maksaa ihan turhia laskuja omalta tililtään, pesä ei ole niitä velvollinen maksamaan etu- tai jälkikäteen.

Pesänjakaja tarvittaessa järjestää asiat kuntoon, jos änkyrä haluaa estää perinnönjaon.

Lue lisää

Tässähän ei ole maksettu mitään turhia laskuja. Samoin kaikki pesän muut laskutukset jatkuvat hamaan tappiin.
Kaikki omaisuuden suojaaminen maksetaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Pesästä maksetaan kaikki velat ennenkuin mitään aletaan edes jakamaan mahdollisille perillisille. Sen tietää myös kuka tahansa pesänhoitaja laskut maksellen.

Kaikki velat? Höpö höpö.

Jos pesän osakas tuhlaa ja maksaa ihan turhia laskuja omalta tililtään, pesä ei ole niitä velvollinen maksamaan etu- tai jälkikäteen.

Pesänjakaja tarvittaessa järjestää asiat kuntoon, jos änkyrä haluaa estää perinnönjaon.

Lue lisää

Muutkin pesän velat änkyrän muiden ohella pitää riitauttaa ajoissa, jos niin haluaisi. Muutoinhan juoksevat laskut menevät perintään ja ulosottoon asti.
Ei niitä laki erittele. Kaikki pesän velat pitää olla selvitettynä ennen ryhtymistä minkäänlaiseen jakoon. Kuka tahansa voi olla velan perijänä.
Osakkaalle maksetaan myös leskelle ja turvattomille sekä ottolapsille tarvittaessa annettu elatus rahana. Yhtä vähän tästä voi valittaa. Perinnönjakoon voi olla aikaa, jos velanmaksukin on noin vaivalloista.

Anonyymi kirjoitti:

Jos laskut on maksamatta, velkoja voi hakea pesän konkurssia. Sen jälkeen asiassa päättääkin 100% pesänjakaja, joka on jutussa kuningas.

Pesänjakajalla ei ole lain mukaista velvollisuutta maksaa osakkaiden itse maksamista veloista kuin mahdolliset pesänselvitysvelat.

Lue lisää

"Jos laskut on maksamatta, velkoja voi hakea pesän konkurssia. Sen jälkeen asiassa päättääkin 100% pesänjakaja, joka on jutussa kuningas."

Erehdyt termeissä. Pesän kunkku, mitä velkojen maksamiseen ylipäätään tulee, ei ole pesanJAKAJA, vaan pesäSELVITTÄJÄ.
PK 19:1.1
"Pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus on luovutettava pesänselvittäjän hallintoon, ja määrättävä joku pesänselvittäjänä pitämään huolta pesän hallinnosta."
PK 12 a.1
"Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa."

Toki pesänjakajakin voi päättää pesän ja osakkaiden välisistä velkomuksista.

Eipä se niin kummoinen teksti ole yleispätevää virheineen.
Kun luet laajempana "Yleisesti ottaen kuolinpesän osakkaat yhdessä vastaavat kuolinpesän kuluista yhteishallinnon aikana..."
Ei, kun kuolinpesä vastaa.
Tämä oli loppulausuma asiassa: "Lisäksi erityistä varovaisuutta vainajan velkojen maksamisessa tulee käyttää, jos pesä vaikuttaa olevan varaton tai ylivelkainen."

Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä se niin kummoinen teksti ole yleispätevää virheineen.
Kun luet laajempana "Yleisesti ottaen kuolinpesän osakkaat yhdessä vastaavat kuolinpesän kuluista yhteishallinnon aikana..."
Ei, kun kuolinpesä vastaa.
Tämä oli loppulausuma asiassa: "Lisäksi erityistä varovaisuutta vainajan velkojen maksamisessa tulee käyttää, jos pesä vaikuttaa olevan varaton tai ylivelkainen."

Kiitos.

Lue lisää

"Avaajalle: Uskoisitko sinä omalla nimellään esiintyvää asianajajaa? Minä uskoisin."

On avaajalle vain eduksi uskoa tuo asia, siis paljon mieluummin kuin uskoa anonyymiä besserwisseriä Lieksasta tai Somerolta.

Anonyymi kirjoitti:

"Avaajalle: Uskoisitko sinä omalla nimellään esiintyvää asianajajaa? Minä uskoisin."

On avaajalle vain eduksi uskoa tuo asia, siis paljon mieluummin kuin uskoa anonyymiä besserwisseriä Lieksasta tai Somerolta.

Lue lisää

Lieksassa tai Somerolla voi löytyä asianajaja, joka osaa selittää asian, jos ei mene perusasiat perille edes metrin halolla. Netistä asianajajan sepostuksiin yleistasolla ei kannata kuin viitata kintaalla.

Anonyymi kirjoitti:

Lieksassa tai Somerolla voi löytyä asianajaja, joka osaa selittää asian, jos ei mene perusasiat perille edes metrin halolla. Netistä asianajajan sepostuksiin yleistasolla ei kannata kuin viitata kintaalla.

Lue lisää

Sulla on metrin halko siellä mihin aurinko ei paista.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on metrin halko siellä mihin aurinko ei paista.

Olet tainnut saada tikkuja takaraivoon ja perspuoleen asianajajan harjoittelijan nettisepostuksen johdosta.

Vaikkapa 12, 36 tai 48 kuukautta perunkirjoituksesta ei makseta enää lainkaan mitään pesänselvitysvelkaa! Se on ihan muuta velkaa. Älä siis sotke asioita!

Jos pesällä on rahaa ja yhdessä sovitaan, pesän laskujen maksu ei ole mikään ongelma. Muut velat eivät kuitenkaan ole pesänselvitysvelkaa.

Lopeta jo tuo ikuinen säätäminen, niin kuin teit pikkulasten tesmenttien kanssa. Ne ei pätevöidy sinun selityksilläsi.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikkapa 12, 36 tai 48 kuukautta perunkirjoituksesta ei makseta enää lainkaan mitään pesänselvitysvelkaa! Se on ihan muuta velkaa. Älä siis sotke asioita!

Jos pesällä on rahaa ja yhdessä sovitaan, pesän laskujen maksu ei ole mikään ongelma. Muut velat eivät kuitenkaan ole pesänselvitysvelkaa.

Lopeta jo tuo ikuinen säätäminen, niin kuin teit pikkulasten tesmenttien kanssa. Ne ei pätevöidy sinun selityksilläsi.

Lue lisää

Kuolinpesä maksaa kaikki velat.
Aloittajan velat tulevat maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Sitä ennen ei pesästä jaeta paistinpannua jaan tai sekin voidaan takauttaa pesään.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolinpesä maksaa kaikki velat.
Aloittajan velat tulevat maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Sitä ennen ei pesästä jaeta paistinpannua jaan tai sekin voidaan takauttaa pesään.

Lue lisää

Ei varmuudella maksa velkoja, jotka saattavat olla ihan mitä sattuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei varmuudella maksa velkoja, jotka saattavat olla ihan mitä sattuu.

Kaikki velat pesästä ja vainajalta menevät perintään lehtilaskuja myöden. Kaikki kuten velkoja sattuu menettekemään. Ei niitä kukaan muu erittele.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki velat pesästä ja vainajalta menevät perintään lehtilaskuja myöden. Kaikki kuten velkoja sattuu menettekemään. Ei niitä kukaan muu erittele.

Kysy asiaa nimerkiltä Urpos Lahtinen.

Samoin täytyy maksaa kaikki velat osakkaille, jos itse kuvittelee joskus kuolinpesän jakavan itselleen jotain. Muutoin on tätä turha edes miettiä joskus tapahtuvan lopulta pesän velat maksettuaan. Tämän hidas ymmärtäminen voi myös viedä pienemmän pesän ennen tätä vararikkoon kuluineen. Pääasia että velat tulevat maksetuksi. Asianajotoimisto kiittää.

Kyllä tässä on kirjoittaja luullut, että velka kuin velka on hankalaa mukamas saada kuolinpesältä.
Ei varaton pesä voi maksaa pesänselvitysvelkaakaan. Kaikki velat laki määrää maksetuksi, jos joskus jakaa mitään aiotaan.
Jokainen kuolinpesän konkurssihakemus viime aikoina on rauennut varojen puutteeseen. Otanta taisi olla 242 viimeisintä tapausta.

Kysyjälle ei ole ongelmaa ja hän saa saatavansa omaisuudesta. Osakkaan oikeuksien lisäksi hänellä on oikeus periä velkaa pesältä kuten kenellä muulla tahansa.
Ennen jakoa viimeistään pesän velat pitää olla selvitettynä.
Oli siihen vaiheeseen sitten kulunut vaikka sata vuotta.

Mikä on määritelmällisesti pesänselvitysvelka?

Nykyisin tietenkin osakas voi velkoa kaikki velat pois pesästä kuten kuka tahansa muukin velkoja. Ennen se ehkä tuntui vaivalloiselta.
Mökkitalkkari uskaltaa mennä hoitamaan pesän kiinteistöjä, kun laskut saa pois viimeistään kiinteistön pakkohuutokaupasta tai muutoinkin ennenkuin perintöä jaetaan kaikki laskut maksettuna.

Nykyisin tietenkin osakas voi velkoa kaikki velat pois pesästä kuten kuka tahansa muukin velkoja. Ennen se ehkä tuntui vaivalloiselta.
Mökkitalkkari uskaltaa mennä hoitamaan pesän kiinteistöjä, kun laskut saa pois viimeistään kiinteistön pakkohuutokaupasta tai muutoinkin ennenkuin perintöä jaetaan kaikki laskut maksettuna.

Kerro ihan omin sanoin, mitä on laissa erikseen määritelty pesänselvitysvelka (PK 18:5).

Kerro ihan omin sanoin, mitä on laissa erikseen määritelty pesänselvitysvelka (PK 18:5).

Kerro lisäksi siitä, miten päädyit lainvastaiseen ratkaisuun, että kaikki pienet lapset, jotka ymmärtävät vähän asioita, voivat tehdä pätevän testamentin.

Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.

Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.

Jos talo maalataan, nurmikko leikataan, lumet aurataan, jäteastia tyhjennetään tai asumattomassa talossa lämmitetään tarpeettomasti vettä, kyse ei ole pesäselvitysvelasta. Nämä ovat pesän muuta velkaa, ja ellei pesällä ole varoja, niiden maksusta on aina sovittava yhdessä.

Sopikaa asioista yhdessä etukäteen, ja vältytte monelta hankalalta tilanteelta.

Kerro lisää siitä kun kirjoitit faktana, että jopa imeväinen voi tehdä pätevän testamentin, jos hän ymmärtää sen merkityksen.

Jos vuoden ikäisen kuolinpesän hallinnassa olevaa taloa käydään siivoamassa viikottain, kuka maksaa siivouskulut?

Onko kyseessä pesänselvityskulut?

Maksaako kuolinpesä kulut, miksi tai missä tapauksessa?

Jos pesän tilillä ei ole rahaa, ja neljästä osakkaasta kaksi maksaakin kulut omilla varoillaan ja kaksi muuta osakasta kieltäytyy maksamasta, kenen maksettavaksi kulut lopulta jäävät?

Anonyymi kirjoitti:

Jos vuoden ikäisen kuolinpesän hallinnassa olevaa taloa käydään siivoamassa viikottain, kuka maksaa siivouskulut?

Onko kyseessä pesänselvityskulut?

Maksaako kuolinpesä kulut, miksi tai missä tapauksessa?

Jos pesän tilillä ei ole rahaa, ja neljästä osakkaasta kaksi maksaakin kulut omilla varoillaan ja kaksi muuta osakasta kieltäytyy maksamasta, kenen maksettavaksi kulut lopulta jäävät?

Lue lisää

Kuolinpesä maksaa lopulta. Jäi sen jälkeen jotain jaettavaa tai ei.
Ulosottomies huutokauppaa tönön vähintään tuohon hintaan kuluineen.

Kirjoittaja ei ole Lawetti vaan entinen nimimerkki Urpo Lahtinen. He tosin ovat kuin kaksi marjaa, joilla molemmilla on suuret luulot itsestään.

Pesänselvitysvelkoja ovat pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset sekä kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset. Muulla kuolinpesän velalla tarkoitetaan muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa perittävän kuoleman jälkeen tehtyä velkaa.

Ellei pesällä ole varaa maksaa laskujaan, kukaan osakkaista ei ole velvollinen maksamaan laskuja omalta tililtään. Velkoja voi hakea pesälle joka pesänjakajaa tai konkurssia.

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän omaisuutta. Kuolinpesän osakkailla on oikeus käyttää vainajan varoja ainoastaan yhdessä siihen asti, kunnes perinnönjako on suoritettu tai osakkaiden kesken sovitaan toisin.

Kuolinpesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvien kustannusten maksamiseen ei kuitenkaan tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta, koska maksu suoritetaan kuolinpesän hyväksi.

https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kuolinpesan-asiat/

Anonyymi kirjoitti:

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän omaisuutta. Kuolinpesän osakkailla on oikeus käyttää vainajan varoja ainoastaan yhdessä siihen asti, kunnes perinnönjako on suoritettu tai osakkaiden kesken sovitaan toisin.

Kuolinpesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvien kustannusten maksamiseen ei kuitenkaan tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta, koska maksu suoritetaan kuolinpesän hyväksi.

https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kuolinpesan-asiat/

Lue lisää

Kuluttajansuojaviranomaisetkin ymmärtävät aivan oikein, mikä on pesänselvitysvelkaa. Lukutaidoton komnnetoija sen sijaan jatkaa trollaamistaan mitään ymmärtämättä koko asiasta.

Laki on edelleen asiassa selvä: "Jos osakas on ottanut velkaa 18 luvun 5 §:ssä tai 6 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen pesän ollessa osakasten hallittavana, saa velkoja vaatia sellaisen velan suoritusta myös pesästä. Mikäli osakas on käyttänyt varojaan sellaiseen tarkoitukseen, hänellä on oikeus saada korvaus pesän varoista (PK 21:9)"

Anonyymi kirjoitti:

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän omaisuutta. Kuolinpesän osakkailla on oikeus käyttää vainajan varoja ainoastaan yhdessä siihen asti, kunnes perinnönjako on suoritettu tai osakkaiden kesken sovitaan toisin.

Kuolinpesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvien kustannusten maksamiseen ei kuitenkaan tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta, koska maksu suoritetaan kuolinpesän hyväksi.

https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kuolinpesan-asiat/

Lue lisää

Muutakin siinä on kerrottu, vaikka koskee vain pankkiasiointia.
-Vainajan elinaikanaan tekemät sopimukset sitovat kuolinpesää. Lain mukaan kuolinpesä tulee vainajan tilalle ja sopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kuolinpesälle.
-Vainajan tekemät maksupalvelusopimukset, kuten suoraveloitussopimukset, pysyvät edelleen voimassa. Tämä menettely on käytännössä yleensä asianmukainen, sillä monien maksujen, kuten esimerkiksi sähkö- tai vastikemaksujen, voi katsoa menevän kuolinpesän hyväksi.

Kaikki laskut kuolinpesältä ja vainajalta pitää tietenkin maksaa, kuten täällä kerrottu ja laki määrää.

Anonyymi kirjoitti:

Kuluttajansuojaviranomaisetkin ymmärtävät aivan oikein, mikä on pesänselvitysvelkaa. Lukutaidoton komnnetoija sen sijaan jatkaa trollaamistaan mitään ymmärtämättä koko asiasta.

Laki on edelleen asiassa selvä: "Jos osakas on ottanut velkaa 18 luvun 5 §:ssä tai 6 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen pesän ollessa osakasten hallittavana, saa velkoja vaatia sellaisen velan suoritusta myös pesästä. Mikäli osakas on käyttänyt varojaan sellaiseen tarkoitukseen, hänellä on oikeus saada korvaus pesän varoista (PK 21:9)"

Lue lisää

Mistä alkaen Fiva on ollut kuluttaviranomainen? Mitä sekoilet?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä alkaen Fiva on ollut kuluttaviranomainen? Mitä sekoilet?

Lukutaitoa, koitapa lukea finassivalvonnasta. Kyllä se selviää sinullekin!

Anonyymi kirjoitti:

Ellei pesällä ole varaa maksaa laskujaan, kukaan osakkaista ei ole velvollinen maksamaan laskuja omalta tililtään. Velkoja voi hakea pesälle joka pesänjakajaa tai konkurssia.

Lue lisää

Ei. Velalle haetaan oikeudesta tuomio. Maksamattomana menee ulosottoon.
Kuolinpesällä ja osakkailla on mahdollisuus maksaa, jos haluavat suojella kuolinpesän omaisuutta. Muutoin kuolinpesä menee maksukieltoon. Vielä voi osakas maksaa tai erikseen luvalla voi maksaa kuolinpesän tililtä. Tämän jälkeen maksamatta asumus menee saatavasta kuluineen huutokaupattavaksi.
Samalla parin vuoden kuluessa voivat asunnon sähköt katketa ja tulee vesivahinko jäätyessä vesisululta. Kukaan ei ole valmis tarjoamaan enään kiinteistöstä juuri mitään.
Loppuosa hinnasta tilitetään kuolinpesän tilille.

Anonyymi kirjoitti:

Lukutaitoa, koitapa lukea finassivalvonnasta. Kyllä se selviää sinullekin!

Koitin lukea. Finanssivalvonta kertoo olevansa rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi.

Selvisi siis minulle taas ja toisen kerran. Itselläsi pallo on hukassa kuin Urpo Lahtisella.

Anonyymi kirjoitti:

Ei. Velalle haetaan oikeudesta tuomio. Maksamattomana menee ulosottoon.
Kuolinpesällä ja osakkailla on mahdollisuus maksaa, jos haluavat suojella kuolinpesän omaisuutta. Muutoin kuolinpesä menee maksukieltoon. Vielä voi osakas maksaa tai erikseen luvalla voi maksaa kuolinpesän tililtä. Tämän jälkeen maksamatta asumus menee saatavasta kuluineen huutokaupattavaksi.
Samalla parin vuoden kuluessa voivat asunnon sähköt katketa ja tulee vesivahinko jäätyessä vesisululta. Kukaan ei ole valmis tarjoamaan enään kiinteistöstä juuri mitään.
Loppuosa hinnasta tilitetään kuolinpesän tilille.

Lue lisää

Perintökaaren mukaan kuolinpesän luovuttamista konkurssiin voi hakea pesänselvittäjä. Konkurssilain mukaan konkurssimenettely voi alkaa myös kuolinpesän osakkaan taikka velkojan tekemästä aloitteesta. Kuolinpesän konkurssia haetaan käräjäoikeudelta.

Ulosotto ja perintätoimistot voivat vaatia velkaa maksettavaksi kuolinpesältä. Mikäli kuolinpesä on varaton, mutta omaa jakokelpoista omaisuutta, pesä voidaan asettaa konkurssiin tai luovuttaa pesänselvittäjän hallittavaksi. Verottaja voi hakea kuolinpesää protestilistalle, protesti on lyhyesti määriteltynä maksamatta jäänyt velka, joka on julkistettu.

Anonyymi kirjoitti:

Koitin lukea. Finanssivalvonta kertoo olevansa rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi.

Selvisi siis minulle taas ja toisen kerran. Itselläsi pallo on hukassa kuin Urpo Lahtisella.

Lue lisää

Finassivalvonta hoitaa myös kuluttajansuojaa sen valvomissa asioissa. Miten näin yksinkertainen asia voi ylipäänsä olla epäselvää kenellekään??

"Kuluttajansuojaviranomaisetkin ymmärtävät aivan oikein."

Mistähän asiasta tuo Urpo Lahtisen umpipallo taas keskustelee, siis ihan asian vierestä...?

Miten kuolinpesä voi saada asiattoman laskun?
Oikeuteen asti on vaikea mennä laskusta koko kuolinpesän valtuuttamana ja hävitä suurine kuluineen. Takuulla tapahtuu harvoin...

Tämä oli myös selvästi pankkien ohjeessa:
Kuka voi hoitaa kuolinpesää?
Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaan tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä.

Ilman valtuutusta hoitaja ei siis mene irtisanomaan yhtäkään sopimusta mistään luvatta.
Kuitenkin Finanssivalvonta antaa yhdelle osakkaalle oikeudet irtisanoa maksupalvelusopimus. Se siitä yhteishallinnon valtuutuksesta yhdelle asioiden hoitajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Miten kuolinpesä voi saada asiattoman laskun?
Oikeuteen asti on vaikea mennä laskusta koko kuolinpesän valtuuttamana ja hävitä suurine kuluineen. Takuulla tapahtuu harvoin...

Tämä oli myös selvästi pankkien ohjeessa:
Kuka voi hoitaa kuolinpesää?
Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaan tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä.

Ilman valtuutusta hoitaja ei siis mene irtisanomaan yhtäkään sopimusta mistään luvatta.
Kuitenkin Finanssivalvonta antaa yhdelle osakkaalle oikeudet irtisanoa maksupalvelusopimus. Se siitä yhteishallinnon valtuutuksesta yhdelle asioiden hoitajalle.

Lue lisää

"Miten kuolinpesä voi saada asiattoman laskun?"

Mieti sitä. Miten kukaan voi saada virheellisen laskun, kännykkä- tai nettisopimuksen ja miten (varsinkaan kukaan vanhus) voisi saada 24 000€ merkillisen viemärinsukituslaskun tai vastaavan laskun?

Miten ihmeessä?

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1393918

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/e82aa864-c5f5-4c2a-b632-16b73c27b8a3

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/269410cd-bdca-4641-97b8-0a416949d894

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f520155-23f4-4411-8230-e3e7d5b85647

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005301962.html

Helpottaako nyt?

Anonyymi kirjoitti:

Miten kuolinpesä voi saada asiattoman laskun?
Oikeuteen asti on vaikea mennä laskusta koko kuolinpesän valtuuttamana ja hävitä suurine kuluineen. Takuulla tapahtuu harvoin...

Tämä oli myös selvästi pankkien ohjeessa:
Kuka voi hoitaa kuolinpesää?
Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaan tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä.

Ilman valtuutusta hoitaja ei siis mene irtisanomaan yhtäkään sopimusta mistään luvatta.
Kuitenkin Finanssivalvonta antaa yhdelle osakkaalle oikeudet irtisanoa maksupalvelusopimus. Se siitä yhteishallinnon valtuutuksesta yhdelle asioiden hoitajalle.

Lue lisää

"Vainajan tekemät maksupalvelusopimukset, kuten suoraveloitussopimukset, pysyvät edelleen voimassa. Tämä menettely on käytännössä yleensä asianmukainen, sillä monien maksujen, kuten esimerkiksi sähkö- tai vastikemaksujen, voi katsoa menevän kuolinpesän hyväksi. Maksupalvelusopimukset kuitenkin lopetetaan, mikäli yksikin kuolinpesän osakkaista niin haluaa."

Yksikin osakas voi hakea pesälle pesänselvittäjää- ja jakajaa. Mitä ihmeellistä on asiassa ja miten se liittyy asiayhteyteen?

>>> Paha valhe: "Kaikki laskut kuolinpesältä ja vainajalta pitää tietenkin maksaa, kuten täällä kerrottu ja laki määrää."

Kyllä naurattaa tuollaiset totaalisen virheelliset väitteet. Asiattomia ja aiheettomia laskuja ei pidä koskaan maksaa. <<<

Voisiko saada täsmennystä, missä laissa kaikki laskut määrätään maksettaviksi?

Anonyymi kirjoitti:

>>> Paha valhe: "Kaikki laskut kuolinpesältä ja vainajalta pitää tietenkin maksaa, kuten täällä kerrottu ja laki määrää."

Kyllä naurattaa tuollaiset totaalisen virheelliset väitteet. Asiattomia ja aiheettomia laskuja ei pidä koskaan maksaa. <<<

Voisiko saada täsmennystä, missä laissa kaikki laskut määrätään maksettaviksi?

Lue lisää

Perintökaaressa. Saman pykälän ensimmäinen momentti, joka lupaa myös toisessa momentissa maksettavaksi pesänselvitysvelat, joista kertyy turhia laskuja asianajajille kuolinpesän pesänselvityksestä myös. Tämä tapahtuu, jos joku sopimattakin alkaa öykkäröidä kuolinpesän osakkaana. Kuolinpesä maksaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Vainajan tekemät maksupalvelusopimukset, kuten suoraveloitussopimukset, pysyvät edelleen voimassa. Tämä menettely on käytännössä yleensä asianmukainen, sillä monien maksujen, kuten esimerkiksi sähkö- tai vastikemaksujen, voi katsoa menevän kuolinpesän hyväksi. Maksupalvelusopimukset kuitenkin lopetetaan, mikäli yksikin kuolinpesän osakkaista niin haluaa."

Yksikin osakas voi hakea pesälle pesänselvittäjää- ja jakajaa. Mitä ihmeellistä on asiassa ja miten se liittyy asiayhteyteen?

Lue lisää

Siitä sitä vasta joidenkin mielestä turhaa laskua syntyykin. Monesti vie asianajotoimisto tuhkatkin pesästä, kun rahat eivät riitä.

Anonyymi kirjoitti:

"Miten kuolinpesä voi saada asiattoman laskun?"

Mieti sitä. Miten kukaan voi saada virheellisen laskun, kännykkä- tai nettisopimuksen ja miten (varsinkaan kukaan vanhus) voisi saada 24 000€ merkillisen viemärinsukituslaskun tai vastaavan laskun?

Miten ihmeessä?

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1393918

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/e82aa864-c5f5-4c2a-b632-16b73c27b8a3

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/269410cd-bdca-4641-97b8-0a416949d894

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f520155-23f4-4411-8230-e3e7d5b85647

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005301962.html

Helpottaako nyt?

Lue lisää

Niin kuolinpesä voi yhdessä valtuuttaen yrittää hakea esimerkiksi hinnan alennusta.
Tilaus ja työ ei välttämättä ole ollut turha.

Edellä olevankin perusteella kuluttajaviraston mielestä lasku pitää ensin maksaa ja sitten siitä voidaan myös valittaa. Lopputuloskin lienee tuleman joskus. Monesti tai useimmiten on jo maksettu ennakkoon ennen kuin mikään valittaminen tulee mieleenkään. Tässä tapauksessa yleensä valtakirjoin muilta osakkailta, kun täällä ei olla niin varma kulujen takaisin saannista kuten laki kertoo. Siis osakas saa ajaa asiaa yksin koko pesän eduksi myös tässä tapauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaressa. Saman pykälän ensimmäinen momentti, joka lupaa myös toisessa momentissa maksettavaksi pesänselvitysvelat, joista kertyy turhia laskuja asianajajille kuolinpesän pesänselvityksestä myös. Tämä tapahtuu, jos joku sopimattakin alkaa öykkäröidä kuolinpesän osakkaana. Kuolinpesä maksaa.

Lue lisää

Mistä alkaen Fiva on ollut kuluttaviranomainen? Mitä sekoilet taas?

Anonyymi kirjoitti:

"Miten kuolinpesä voi saada asiattoman laskun?"

Mieti sitä. Miten kukaan voi saada virheellisen laskun, kännykkä- tai nettisopimuksen ja miten (varsinkaan kukaan vanhus) voisi saada 24 000€ merkillisen viemärinsukituslaskun tai vastaavan laskun?

Miten ihmeessä?

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1393918

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/e82aa864-c5f5-4c2a-b632-16b73c27b8a3

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/269410cd-bdca-4641-97b8-0a416949d894

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f520155-23f4-4411-8230-e3e7d5b85647

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005301962.html

Helpottaako nyt?

Lue lisää

"Tilaus ja työ ei välttämättä ole ollut turha." Eivät ole vielä siirtyneet kulinpesän laskuiksi eli näin käy elävillekin.
Tapaus1: "Tukossa olevat putket saisi auki pesuauton 150 euron laskulla. Koti- ja etämyyntiin kuuluu aina 14 vuorokauden peruuttamisoikeus..."
Tapaus 2: " eläkeläispariskunnan lämmitysremontista". Elinkeinonharjoittajalla on vapaus hinnoitella palvelu haluamallaan tavalla.
Tapaus 3: "Veijo sai maksettavakseen aivan toista luokkaa olevan laskun kuin oli etukäteen ajatellut." Myyty lisää.
Tapaus 4: "Yksityiskohdat urakkasopimuksessa". "Kävi ilmi, että tarvetta remontille on. Urakasta sovittiin."
Tapaus 5:Poliisin opas varoittaa vanhuksia huijareista. "Oppaassa neuvotaan, miten kotona asumisen turvallisuutta voidaan lisätä ja uhkaaviin tilanteisiin varautua."

Kuolinpesä voi sitten taitojensa mukaan neuvotella hetimiten vastaavista laskuista, mutta maksamatta jättäminen ajoissa voi käydä paljon kalliimmaksi. Jo vanhaan sopimukseen kuolinpesällä on aivan samat edellytykset vaikuttaa kuin elävälläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä alkaen Fiva on ollut kuluttaviranomainen? Mitä sekoilet taas?

Finanssivalvonta ei ole mainittuna koko kommentissa. Perintökaari on mainittuna..

Anonyymi kirjoitti:

Finanssivalvonta ei ole mainittuna koko kommentissa. Perintökaari on mainittuna..

Perintökaaressa ei todeta että kuolinpesän pitää maksaa kaikki laskut. Naurettavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaressa ei todeta että kuolinpesän pitää maksaa kaikki laskut. Naurettavaa.

Perintökaari 21 luvun 1 §:ssä säädetään, että kaikki velat maksetaan pesästä.

Ylipäänsä ihmeellistä, että joku voisi luulla veloista selviävän maksamatta. Joudut selittämään sitä oikeuden jälkeen tulevalle ulosottomiehelle, jos ei ole suoraan ulosottokelpoinen saatava. Ulosottomies ulosmittaa kuolinpesän omaisuuden ja asettaa kuolinpesän maksukieltoon. Mitään ei voi tehdä lupaa kysymättä ryhtymällä esimerkiksi sähkölaskun maksuun kuolinpesän varoista.
Omaa tiliäsi voit käyttää kuten aloittaja. Kuolinpesä maksaa takaisin, jos varoja on. Muutoin kuolinpesää ei voi edes ajatella jakaa koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaressa ei todeta että kuolinpesän pitää maksaa kaikki laskut. Naurettavaa.

Kannattaa varmaan kysyä äidiltä sitten, että pitääkö maksaa velat. Kysy, että miten käy, kun jää velka maksamatta myös.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaressa ei todeta että kuolinpesän pitää maksaa kaikki laskut. Naurettavaa.

Siellä kyllä kerrotaan. Kuitenkin turha noin yksinkertaista asiaa kenellekään toistaa.

Laskut voit riitauttaa, jos haluat. Kun sitä mahdollisuutta ei ole, niin voit valittaa eri tavoin maksettuasi. Muutoin tulee turhia kuluja ja laskuja saatavien mennessä perintään ja vihdoin ulosottoon. Kuolinpesän torppa menee huutokauppaan sinun neuvoillasi. Siinä sitten voit tehdä itse korkeimman tarjouksen. Rahat menevät laskuun ja mittariin kuluihin.

14 pikkulaskua voi verottaa maksamattomana ulosottomiehen kassaan 12000 euroa.
Elokuun ja helmikuun välissä tuommoiseen tuli 2500 euroa lisää kuluja, kun silti maksoi suosiolla kunhan sai luvan käyttää kuolinpesän tiliä. Sekin pitää saada erikseen ulosottomieheltä, että ei riko asetettua maksukieltoa tililtä.

Anonyymi kirjoitti:

Laskut voit riitauttaa, jos haluat. Kun sitä mahdollisuutta ei ole, niin voit valittaa eri tavoin maksettuasi. Muutoin tulee turhia kuluja ja laskuja saatavien mennessä perintään ja vihdoin ulosottoon. Kuolinpesän torppa menee huutokauppaan sinun neuvoillasi. Siinä sitten voit tehdä itse korkeimman tarjouksen. Rahat menevät laskuun ja mittariin kuluihin.

14 pikkulaskua voi verottaa maksamattomana ulosottomiehen kassaan 12000 euroa.
Elokuun ja helmikuun välissä tuommoiseen tuli 2500 euroa lisää kuluja, kun silti maksoi suosiolla kunhan sai luvan käyttää kuolinpesän tiliä. Sekin pitää saada erikseen ulosottomieheltä, että ei riko asetettua maksukieltoa tililtä.

Lue lisää

No en varmasti maksa.

Anonyymi kirjoitti:

Laskut voit riitauttaa, jos haluat. Kun sitä mahdollisuutta ei ole, niin voit valittaa eri tavoin maksettuasi. Muutoin tulee turhia kuluja ja laskuja saatavien mennessä perintään ja vihdoin ulosottoon. Kuolinpesän torppa menee huutokauppaan sinun neuvoillasi. Siinä sitten voit tehdä itse korkeimman tarjouksen. Rahat menevät laskuun ja mittariin kuluihin.

14 pikkulaskua voi verottaa maksamattomana ulosottomiehen kassaan 12000 euroa.
Elokuun ja helmikuun välissä tuommoiseen tuli 2500 euroa lisää kuluja, kun silti maksoi suosiolla kunhan sai luvan käyttää kuolinpesän tiliä. Sekin pitää saada erikseen ulosottomieheltä, että ei riko asetettua maksukieltoa tililtä.

Lue lisää

Jos edesmennyt vanhus on tehnyt 24 000 euron viemärinsukitussopimuksen, josta olisi selvitty alle 200 eurolla, sinä sanot, että kuolinpesän on pakko ensiksi lasku maksaa. Höpö höpö.

Kuolinpesän ei pidä maksaa yhtään ainoaa laskua, jonka peruste on epäselvä. Perintökaari kun ei velvoita maksamaan kaikkia laskuja, ja olisi edesvastuutonta pesältä olla selvittämättä maksuperustetta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos edesmennyt vanhus on tehnyt 24 000 euron viemärinsukitussopimuksen, josta olisi selvitty alle 200 eurolla, sinä sanot, että kuolinpesän on pakko ensiksi lasku maksaa. Höpö höpö.

Kuolinpesän ei pidä maksaa yhtään ainoaa laskua, jonka peruste on epäselvä. Perintökaari kun ei velvoita maksamaan kaikkia laskuja, ja olisi edesvastuutonta pesältä olla selvittämättä maksuperustetta.

Lue lisää

Samalla tavalla se ulosottomies "tulee" kuolinpesälle kuin vainajalle, jos laskut maksamatta.
Perintökaari 21 luvun 1 §:ssä säädetään, että kaikki velat maksetaan pesästä, kun sitä kaipaat.
Ei kai sitä kenellekään ihmiselle erikseen tarvitse kertoa muutoin.

Anonyymi kirjoitti:

Samalla tavalla se ulosottomies "tulee" kuolinpesälle kuin vainajalle, jos laskut maksamatta.
Perintökaari 21 luvun 1 §:ssä säädetään, että kaikki velat maksetaan pesästä, kun sitä kaipaat.
Ei kai sitä kenellekään ihmiselle erikseen tarvitse kertoa muutoin.

Lue lisää

Älä valehtele.

Anonyymi kirjoitti:

Jos edesmennyt vanhus on tehnyt 24 000 euron viemärinsukitussopimuksen, josta olisi selvitty alle 200 eurolla, sinä sanot, että kuolinpesän on pakko ensiksi lasku maksaa. Höpö höpö.

Kuolinpesän ei pidä maksaa yhtään ainoaa laskua, jonka peruste on epäselvä. Perintökaari kun ei velvoita maksamaan kaikkia laskuja, ja olisi edesvastuutonta pesältä olla selvittämättä maksuperustetta.

Lue lisää

>>> Kuolinpesän ei pidä maksaa yhtään ainoaa laskua, jonka peruste on epäselvä. Perintökaari kun ei velvoita maksamaan kaikkia laskuja, ja olisi edesvastuutonta pesältä olla selvittämättä maksuperustetta.

Vain idiootti maksaisi kuolinpesän kaikki laskut, joukossa voi olla mitä tahansa petoksia tai niiden yrityksiä.

Viemäriremontilla ei ole mitään tekemistä pesänselvitysvelkojen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Älä valehtele.

Eikö ole kokemusta ulosottomiehestä kuolinpesän kimpussa?

Anonyymi kirjoitti:

>>> Kuolinpesän ei pidä maksaa yhtään ainoaa laskua, jonka peruste on epäselvä. Perintökaari kun ei velvoita maksamaan kaikkia laskuja, ja olisi edesvastuutonta pesältä olla selvittämättä maksuperustetta.

Vain idiootti maksaisi kuolinpesän kaikki laskut, joukossa voi olla mitä tahansa petoksia tai niiden yrityksiä.

Viemäriremontilla ei ole mitään tekemistä pesänselvitysvelkojen kanssa.

Lue lisää

Normaalisti menee vain remontti perintään, jos ei ole myyty saatava jo laskua tehdessä. Aika usein ovat saatavat jo myytynä rahoitusyhtiölle laskun tullessa.
Lalli Tehoperinnästä tietää paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ole kokemusta ulosottomiehestä kuolinpesän kimpussa?

Perintökaari ei kuulu asiaan lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari ei kuulu asiaan lainkaan.

Juuri niin. Laskut pitää maksaa vähemmälläkin järjellä.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri niin. Laskut pitää maksaa vähemmälläkin järjellä.

Miksi asiattomat laskut pitää maksaa, typerys?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi asiattomat laskut pitää maksaa, typerys?

Aivan samalla tavalla kuin muutkin ihmiset maksavat, jos eivät pysty neuvottelemaan parempaa ratkaisua tai hinnanalennusta edes. Muutoin tulee vielä kalliimmaksi pesälle perittynä.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan samalla tavalla kuin muutkin ihmiset maksavat, jos eivät pysty neuvottelemaan parempaa ratkaisua tai hinnanalennusta edes. Muutoin tulee vielä kalliimmaksi pesälle perittynä.

Lue lisää

En ole koskaan maksanut asiattomia laskuja, joissa on ylihintaa ja petoksen maku.

Enkä maksa jatkossakaan.

Anonyymi kirjoitti:

En ole koskaan maksanut asiattomia laskuja, joissa on ylihintaa ja petoksen maku.

Enkä maksa jatkossakaan.

Oletkohan luottokelvoton ja ulosotossa oleva, jolla on ruokotkin maksamatta?

Anonyymi kirjoitti:

Oletkohan luottokelvoton ja ulosotossa oleva, jolla on ruokotkin maksamatta?

Olen, mutta kyllä laskulla pitää olla peruste.

Vanhusten viemärinsukitus- ja kännykkälaskut kuolinpesille ovat erinomainen huijauksen paikka.

Ei pidä maksaa.

Vanhuksen ruokot sitten erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Olen, mutta kyllä laskulla pitää olla peruste.

Vanhusten viemärinsukitus- ja kännykkälaskut kuolinpesille ovat erinomainen huijauksen paikka.

Ei pidä maksaa.

Vanhuksen ruokot sitten erikseen.

Lue lisää

Perintökaaressa sanotaan että myös kaikki asiattomat huijauslaskut maksetaan.

Jos osakas on maksanut huijauslaskun omilla varoillaan, pesä maksaa sitten lopulta takaisin. Ne ovat pesänselvityskuluja.

Anonyymi kirjoitti:

Olen, mutta kyllä laskulla pitää olla peruste.

Vanhusten viemärinsukitus- ja kännykkälaskut kuolinpesille ovat erinomainen huijauksen paikka.

Ei pidä maksaa.

Vanhuksen ruokot sitten erikseen.

Lue lisää

Yleensä laskussa on rivi, jossa on peruste myös kuolinpesiööe.

-Laskun maksamatta jättäminen, sekä laskuttajan tai perintätoimiston yhteydenottojen vältteleminen ei riitä laskun riitauttamiseksi. Laskun saajan tulee olla yhteydessä yritykseen tai perintätoimistoon.
-Lasku voidaan riitauttaa vain perustellusti. Perusteluksi ei kelpaa se, ettei halua tai voi maksaa laskua. Jos palvelussa tai tuotteessa on ollut joku vika tai lasku ei vastaa sovittua, on laskun riitauttaminen perusteltua.
https://www.kontioperinta.fi/laskun-riitauttaminen

-Luottotietojen tarkistaminen luottotietopalvelusta on halpa vakuus asiakkaan maksukyvystä. Se maksaa muutamia euroja, mutta voi pelastaa tuhansien eurojen harmilta.
-Jos asiakas ei perinnästä huolimatta maksa, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen.
– Käräjäoikeus antaa päätöksen ulosmittauksesta, joka on viimeinen keino maksujen saamiseen.
https://www.op-media.fi/yrittajyys/asiakas-jattaa-laskun-maksamatta/

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä laskussa on rivi, jossa on peruste myös kuolinpesiööe.

-Laskun maksamatta jättäminen, sekä laskuttajan tai perintätoimiston yhteydenottojen vältteleminen ei riitä laskun riitauttamiseksi. Laskun saajan tulee olla yhteydessä yritykseen tai perintätoimistoon.
-Lasku voidaan riitauttaa vain perustellusti. Perusteluksi ei kelpaa se, ettei halua tai voi maksaa laskua. Jos palvelussa tai tuotteessa on ollut joku vika tai lasku ei vastaa sovittua, on laskun riitauttaminen perusteltua.
https://www.kontioperinta.fi/laskun-riitauttaminen

-Luottotietojen tarkistaminen luottotietopalvelusta on halpa vakuus asiakkaan maksukyvystä. Se maksaa muutamia euroja, mutta voi pelastaa tuhansien eurojen harmilta.
-Jos asiakas ei perinnästä huolimatta maksa, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen.
– Käräjäoikeus antaa päätöksen ulosmittauksesta, joka on viimeinen keino maksujen saamiseen.
https://www.op-media.fi/yrittajyys/asiakas-jattaa-laskun-maksamatta/

Lue lisää

En maksa silti.

Anonyymi kirjoitti:

En maksa silti.

Vain idiootti maksaisi kaikki laskut niitä tarkastamatta.

Vanhuksia varsinkin huijataan koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Vain idiootti maksaisi kaikki laskut niitä tarkastamatta.

Vanhuksia varsinkin huijataan koko ajan.

Yllä oli myös kerrottu, että tarkastamisen jälkeen voi perustellusti riitauttaa laskun, jos työ ei ole esimerkiksi tilattu.
Harvoin niitä laskuja kukaan aiheetta lähettää.

Vaikeaa on puuttua aiemmin tehtyihin sopimuksiin ja töihin, jos ei niissä ole mitään reklamaatioaikaa jäljellä.

Anonyymi kirjoitti:

Yllä oli myös kerrottu, että tarkastamisen jälkeen voi perustellusti riitauttaa laskun, jos työ ei ole esimerkiksi tilattu.
Harvoin niitä laskuja kukaan aiheetta lähettää.

Vaikeaa on puuttua aiemmin tehtyihin sopimuksiin ja töihin, jos ei niissä ole mitään reklamaatioaikaa jäljellä.

Lue lisää

Sen takia ei kannatakaan maksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sen takia ei kannatakaan maksaa.

Vain idiootti maksaisi kaikki laskut eli mitään petokseen liityvää tai ylilaskutusta kuolinpesän tai kenenkään muunkaan ei kannata maksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vain idiootti maksaisi kaikki laskut eli mitään petokseen liityvää tai ylilaskutusta kuolinpesän tai kenenkään muunkaan ei kannata maksaa.

Laskun riitauttaminen varmasta syystä on sitten ainoa vaihtoehto kuolinpesällä.

Tää on kyllä ihme juttu ja näyttää hyvin usein toistuvan. Onko sillä "vähiten tehneellä" lopulta kuitenkin huono omatunto ja yrittää sitä vaimentaa vähän väärällä tavalla tai uskotella itselleen ja muille etteivät muutkaan ole yhtään "parempia" (väärä sana mutten nyt keksinyt parempaakaan).