Pisakokeista

Anonyymi-ap

Olikos täällä muitakin peruskoululaisten vanhempia? Muistaakseni oli. Olettekos te huomanneet tällaista https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/729871aa-ca37-4b80-9959-dd45650db67d ?

Itse olen huomannut ja minäkin tosiaan eniten tosiaan juuri tuon matematiikan kohdalla. Minäkään en tajua, entä minkä helvatan takia siellä on tuollaisia tehtäviä ja mikä järki noissa on. Mä olen itse kirjoittanut aikanaan pitkästä matikastasta L:n ja joudun silti välillä miettimään, että anteeksi mitä. Ei siksi, että nuo olisivat erityisen vaikeita, vaan en kykene tajuamaan miksi noita ratkotaan miten tarkotaan. Minkä himputin takia matematiikassa arvaillaan? Jo ekaluokkalaisen kirjassa oli tuollaisia tehtäviä.

Mulla onneksi on matemaattisesti lahjakas lapsi joka rakastaa matematiikkaa ja laskemista. En halua edes ajatella millaista olisi, jos ei olisi näin. Monilla on varmasti suuria vaikeuksia saada lapsi pysymään kiinnostuneena koko matematiikasta. No, mähän olen sitten veemäinen vanhempi ja minä siis opetan tokaluokkalaiselleni yhtälöitä. Minä opetan miten nuo lasketaan, ilman että tarvitsee arvailla ja kyllä, meillä on opeteltu kertotaulut ulkoa ja äiti on pitänyt niistä kokeetkin ym. ym. Voi ja voi, jos se sitten jonkun mielestä on jotenkin väärin ratkottu. Mahtaakohan kaikilla muilla vanhemmilla olla aikaa moiseen. 🙄

106

653

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Löytyihän se syyllinen huonontuneisiin pisatuloksiin. Vanhemmat opettaa lapsilleen ihan vääriä asioita. Ei näin.

      Siinä olet oikeassa, että sinä et kykene tajuamaan, miksi ja miten matematiikkaa opetetaan.

      • Anonyymi

        😂 Luovaa ajattelua. Lapseni isä, joka on kotisin eräästä toisesta EU-maasta, joka porskuttaa noissa Pisa-kokeissa tosi hyvin, naureskelee aina noille muksun "matematiikan" kirjoille (sitähän ei edes kutsuta matematiikaksi). Hän ei tajua mitä ihmeen jaskaa Suomessa lapsille matematiikkana opetetaan. Hänen kotimaassaan opetetaan edelleen matematiikkaa ja hyvin oppivat.


      • Anonyymi

        Jännä sitten, etät miksi kuitenkin nimenomaan ne lapset ovat nyt eniten tippumassa noissa tuloksissa, joiden vanhemmilla ei ole kykyä auttaa lapsia näiden läksyissä ja omaa koulutusta, jotta voivat myös sitä omaa oppiaan lapsille jakaa. Erityisesti matalammin koulutettujen vanhempien lapset ovat putoamassa pahiten kelkasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jännä sitten, etät miksi kuitenkin nimenomaan ne lapset ovat nyt eniten tippumassa noissa tuloksissa, joiden vanhemmilla ei ole kykyä auttaa lapsia näiden läksyissä ja omaa koulutusta, jotta voivat myös sitä omaa oppiaan lapsille jakaa. Erityisesti matalammin koulutettujen vanhempien lapset ovat putoamassa pahiten kelkasta.

        Mistäs tällaista tietoa on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistäs tällaista tietoa on?

        Kokeilepa jo google auttaisi. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        😂 Luovaa ajattelua. Lapseni isä, joka on kotisin eräästä toisesta EU-maasta, joka porskuttaa noissa Pisa-kokeissa tosi hyvin, naureskelee aina noille muksun "matematiikan" kirjoille (sitähän ei edes kutsuta matematiikaksi). Hän ei tajua mitä ihmeen jaskaa Suomessa lapsille matematiikkana opetetaan. Hänen kotimaassaan opetetaan edelleen matematiikkaa ja hyvin oppivat.

        Vähän sama tilanne. Mä olen jo puolitosissani miettinyt, että pitääkö hommata lapselle oppikirjoja kotiopiskeluun, jostain sellaisesta maasta, jossa opetetaan oikeaa matematiikkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähän sama tilanne. Mä olen jo puolitosissani miettinyt, että pitääkö hommata lapselle oppikirjoja kotiopiskeluun, jostain sellaisesta maasta, jossa opetetaan oikeaa matematiikkaa.

        Lapseni isä naureskeli vähän tuota samaa, että pitäiskö lapselle käydä hakemassa oikeitakin matikankirjoja. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapseni isä naureskeli vähän tuota samaa, että pitäiskö lapselle käydä hakemassa oikeitakin matikankirjoja. 🙂

        Mun mieheni sanoi ihan ensimmäisenä juuri noista tuollaisista "päättelytehtävistä", että täytyyhän niille (siis lapsille) nyt opettaa, että kirjoittavat auki mitä ovat laskeneet. Ei mistään tehtävistä aiemmin ole saanut täysiä pisteitä, jollei kirjoita auki ja näkyville mitä on laskenut ja miten siihen lopputulemaan on tultu. Pelkkä vastaus ei koskaan ole riittänyt täysiin pisteisiin, vaikka se olisi oikea vastaus. Nyt on sitten harjoiteltu juuri tuota., että se lasku kirjoitetaan näkyville. Vastauksilla, joilla Suomessa saa täysiä pisteitä kokeista, ei isänsä kotimaassa saisi kummoisiakaan pisteitä. Vastaukset ovat oikeita, mutta se ei riitä.


      • Anonyymi

        🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑

        😋 ­­­N­­­y­­­m­­f­­­o­­m­a­­­a­­­n­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞


    • Esimerkkejä tehtävistä?

      • Anonyymi

        Tuossa artikkelissa oli joitain esimerkkejä, jos katsoit sen. Minusta ne kuvasivat ihan hyvin tilannetta, vaikka ei niissä nyt kaikkia mahdollisia oltu näytetty. Omalla muksullani on "matematiikan" kirjassa mm. sellaisia tehtäviä, joissa lasketaan yhteen hyönteisiä ja niissä alkutiedoissa on tyyllin yksi ainoa numeerinen arvo. Sitten täytyy vain arvailla ja kokeilla eri lukurvoja niille hyönteisille, että koska ne menisivät oikein. Sitä ei ole mitään mahdollisuutta tehdä muuten kuin arvailemalla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa artikkelissa oli joitain esimerkkejä, jos katsoit sen. Minusta ne kuvasivat ihan hyvin tilannetta, vaikka ei niissä nyt kaikkia mahdollisia oltu näytetty. Omalla muksullani on "matematiikan" kirjassa mm. sellaisia tehtäviä, joissa lasketaan yhteen hyönteisiä ja niissä alkutiedoissa on tyyllin yksi ainoa numeerinen arvo. Sitten täytyy vain arvailla ja kokeilla eri lukurvoja niille hyönteisille, että koska ne menisivät oikein. Sitä ei ole mitään mahdollisuutta tehdä muuten kuin arvailemalla.

        Katsoin, mutta en löydä niitä. Jos ne ovat instagrammin puolella, niin selaimeni mainostenesto ja muut estimet eivät suostu näyttämään niitä.

        Netissä on ollut noita päättelytehtäviä ja kyllä niihinkin voi kaavan kehittää.
        Mutta kuvauksesi perusteella nyt on menossa saman tyyppinen tohelointi kuin oli aikoinaan joukko-opin kanssa, sillä sehän pilasi monien matematiikanopettelun pysyvästi.


      • Anonyymi
        buddy-love kirjoitti:

        Katsoin, mutta en löydä niitä. Jos ne ovat instagrammin puolella, niin selaimeni mainostenesto ja muut estimet eivät suostu näyttämään niitä.

        Netissä on ollut noita päättelytehtäviä ja kyllä niihinkin voi kaavan kehittää.
        Mutta kuvauksesi perusteella nyt on menossa saman tyyppinen tohelointi kuin oli aikoinaan joukko-opin kanssa, sillä sehän pilasi monien matematiikanopettelun pysyvästi.

        Eihän noissa arvailutehtävissä sinällään mitään pahaa ole, jos sellaisista tykkää. Sen sijaan matematiikan opiskelussa niistä ei mitään varsinaista hyötyä ole.

        No, mutta niistä tehtävistä nyt vaikka yksi esimerkki. "Kuinka paljon yksi suojakuori maksaa? Sata suojakuorta maksaa 450 € enemmän kuin kymmenen suojakuorta." Kuten tossakin todettiin, niin helppoa, JOS lapsille on jo opetettu miten tehdään yhtälöitä. Vaan kuin ei ole tuossa kohtaa vielä opetettu. Tuo pitää ratkoa arvaamalla ja kokeilemalla. Miksi? Miksi lasta ei opeteta laskemaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän noissa arvailutehtävissä sinällään mitään pahaa ole, jos sellaisista tykkää. Sen sijaan matematiikan opiskelussa niistä ei mitään varsinaista hyötyä ole.

        No, mutta niistä tehtävistä nyt vaikka yksi esimerkki. "Kuinka paljon yksi suojakuori maksaa? Sata suojakuorta maksaa 450 € enemmän kuin kymmenen suojakuorta." Kuten tossakin todettiin, niin helppoa, JOS lapsille on jo opetettu miten tehdään yhtälöitä. Vaan kuin ei ole tuossa kohtaa vielä opetettu. Tuo pitää ratkoa arvaamalla ja kokeilemalla. Miksi? Miksi lasta ei opeteta laskemaan?

        Lasta opetetaan ajattelemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän noissa arvailutehtävissä sinällään mitään pahaa ole, jos sellaisista tykkää. Sen sijaan matematiikan opiskelussa niistä ei mitään varsinaista hyötyä ole.

        No, mutta niistä tehtävistä nyt vaikka yksi esimerkki. "Kuinka paljon yksi suojakuori maksaa? Sata suojakuorta maksaa 450 € enemmän kuin kymmenen suojakuorta." Kuten tossakin todettiin, niin helppoa, JOS lapsille on jo opetettu miten tehdään yhtälöitä. Vaan kuin ei ole tuossa kohtaa vielä opetettu. Tuo pitää ratkoa arvaamalla ja kokeilemalla. Miksi? Miksi lasta ei opeteta laskemaan?

        Minusta tuo on kyllä ihan päättelytehtävä.

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        buddy-love kirjoitti:

        Katsoin, mutta en löydä niitä. Jos ne ovat instagrammin puolella, niin selaimeni mainostenesto ja muut estimet eivät suostu näyttämään niitä.

        Netissä on ollut noita päättelytehtäviä ja kyllä niihinkin voi kaavan kehittää.
        Mutta kuvauksesi perusteella nyt on menossa saman tyyppinen tohelointi kuin oli aikoinaan joukko-opin kanssa, sillä sehän pilasi monien matematiikanopettelun pysyvästi.

        Itselleni opetettiin aikanaan (ja käsittäkseni monissa maissa opetetaan edelleen), että ei lähdetä arvuuttelemaan, siinä on ne tarvittavat tiedot, joista sinä lasket sen oikean tuloksen. Että ei siis lähdetä kokeilemaan sinne eri lukuja, että mikä nyt sattuisi sopimaan, vaan että pitää pystyä näyttämään miten sä siihen lopputulokseen päädyit. No nyt ilmeisesti sitten opetetaan, että arvaillaan ja kokeillaan, että millä luvulla menisi oikein. Kyllähän se arvailu noin helpoilla onnistuukin, mutta miksi opetetaan arvailemaan, kun ei sen laskeminenkaan ole yhtään sen vaikeampaa, vaan pikemmin helpompaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasta opetetaan ajattelemaan.

        Millä tavalla se, että tuon pistää yhtälöksi, on vähemmän ajattelemista?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eihän noissa arvailutehtävissä sinällään mitään pahaa ole, jos sellaisista tykkää. Sen sijaan matematiikan opiskelussa niistä ei mitään varsinaista hyötyä ole.

        No, mutta niistä tehtävistä nyt vaikka yksi esimerkki. "Kuinka paljon yksi suojakuori maksaa? Sata suojakuorta maksaa 450 € enemmän kuin kymmenen suojakuorta." Kuten tossakin todettiin, niin helppoa, JOS lapsille on jo opetettu miten tehdään yhtälöitä. Vaan kuin ei ole tuossa kohtaa vielä opetettu. Tuo pitää ratkoa arvaamalla ja kokeilemalla. Miksi? Miksi lasta ei opeteta laskemaan?

        Kummallista opetusta ja minusta on heti palattava entiseen.
        Onneksi eivät kuitenkaan ole ottaneet sitä amerikkalaisten "ystävällisten numeroiden matematiikanopetusta" käyttöön, sillä se on ehkä vielä typerämpää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta tuo on kyllä ihan päättelytehtävä.

        -harmiseikirj-

        Samaa mietin. Ei arvailua vaan päättelyä. Joutuu oikeasti käyttämään aivojaan. Ja ai jumankekka kuinka tuntui, että elämä helpottui kun sai käyttöönsä lopulta yhtälöt, matriisit ja muut.


      • Anonyymi
        buddy-love kirjoitti:

        Kummallista opetusta ja minusta on heti palattava entiseen.
        Onneksi eivät kuitenkaan ole ottaneet sitä amerikkalaisten "ystävällisten numeroiden matematiikanopetusta" käyttöön, sillä se on ehkä vielä typerämpää.

        Näinpä. Kummallista opetusta, josta ei ole mitään käytännön hyötyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mietin. Ei arvailua vaan päättelyä. Joutuu oikeasti käyttämään aivojaan. Ja ai jumankekka kuinka tuntui, että elämä helpottui kun sai käyttöönsä lopulta yhtälöt, matriisit ja muut.

        Ehkä noissa haetaan sitä että ensin kun oppii päättelemään ja myöhemmin kun saa työkalut osaa niitä sitten myös käyttää. Olisiko ajateltu niin että jos vain kaavamaisesti opetetaan miten tämä ja tämä lasketaan ei välttämättä kuitenkaan osaa soveltaa sitten käytäntöön? ehkä joku sellainen ihanne tuolla taustalla.

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä noissa haetaan sitä että ensin kun oppii päättelemään ja myöhemmin kun saa työkalut osaa niitä sitten myös käyttää. Olisiko ajateltu niin että jos vain kaavamaisesti opetetaan miten tämä ja tämä lasketaan ei välttämättä kuitenkaan osaa soveltaa sitten käytäntöön? ehkä joku sellainen ihanne tuolla taustalla.

        -harmiseikirj-

        Vaan kun nuo tuollaiset aiheuttavat jatkossa ongelmia nimenomaan niille, joille se matematiikka tulee muutenkin tuottamaan ongelmia. Tuollainen ei opeta yhtään mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mietin. Ei arvailua vaan päättelyä. Joutuu oikeasti käyttämään aivojaan. Ja ai jumankekka kuinka tuntui, että elämä helpottui kun sai käyttöönsä lopulta yhtälöt, matriisit ja muut.

        "Joutuu oikeasti käyttämään aivojaan."

        Sehän nyt nimenomaan EI opeta käyttämään aivoja, kun opetetaan kokeilemaan eri luvuilla ja arvailemaan, että koska menee lasku oikein. Se taas opettaa käyttämän aivoja, että mietti miten tuo lasketaan ja sitten laskee sen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavalla se, että tuon pistää yhtälöksi, on vähemmän ajattelemista?

        No, minä nyt tässä lukaisin otteita matikan opetussuunnitelmasta 1-2 luokkalaisille. Tarkoitus on oppia muutakin kuin yhtälönratkaisua ja kertotaulua. Sinä tietenkin olet pedagogisesti ja matemaattisesti tietäväisempi suunnitelman laatimeisiin verrattuna ja tietenkin tiedät paremmin, mikä on lapsellesi parasta, jotta hänellä olisi hyvät elämäntaidot elämässään.

        Suosittelen puhumaan huolistasi open kanssa. Ehkä hän voi valaista asiaa sinulle paremmin kuin suomi24:n kaikkitietävät.

        Ja iterointi on ihan matemaattinen toimintatapa. Sekin on hyvä oppia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaan kun nuo tuollaiset aiheuttavat jatkossa ongelmia nimenomaan niille, joille se matematiikka tulee muutenkin tuottamaan ongelmia. Tuollainen ei opeta yhtään mitään.

        Onhan se tuokin totta. toisaalla vastasinkin että selkeä ohjeistus olisi hyvä olla. Noissa tuollaisissa pärjää välkyimmät mutta ne jotka ei ne sitten varmaan turhautuu kun ei tule onnistumisen kokemuksia.

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, minä nyt tässä lukaisin otteita matikan opetussuunnitelmasta 1-2 luokkalaisille. Tarkoitus on oppia muutakin kuin yhtälönratkaisua ja kertotaulua. Sinä tietenkin olet pedagogisesti ja matemaattisesti tietäväisempi suunnitelman laatimeisiin verrattuna ja tietenkin tiedät paremmin, mikä on lapsellesi parasta, jotta hänellä olisi hyvät elämäntaidot elämässään.

        Suosittelen puhumaan huolistasi open kanssa. Ehkä hän voi valaista asiaa sinulle paremmin kuin suomi24:n kaikkitietävät.

        Ja iterointi on ihan matemaattinen toimintatapa. Sekin on hyvä oppia.

        No mun muksuni ei ole oppinut tuolla eka ja toka luokan matematiikan tunneilla oikeastaan yhtään mitään uutta ja on tehnyt pitkälti lisätehtäviä, mutta se nyt oli odotettavissa, kun otettin lähtökohta jo ekaluokalle huomioon. Kun opetussuunnitelmaa matematiikasta katsoo, niin uutta asiaa on näillä näkymin tulossa neljännellä luokalla, jos ei niitä nyt sitten ehditä kotona opettelemaan jo ennen sitä. Sen näkee sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se tuokin totta. toisaalla vastasinkin että selkeä ohjeistus olisi hyvä olla. Noissa tuollaisissa pärjää välkyimmät mutta ne jotka ei ne sitten varmaan turhautuu kun ei tule onnistumisen kokemuksia.

        -harmiseikirj-

        Ja se nimenomaan sitten aiheuttaa juuri sitä mistä noihin pisatuloksiin liittyen puhutaan. Erot kasvavat, osaavat osaavat, osaamattomat putoavat ja heitä on hyvin vaikea motivoida jatkossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja se nimenomaan sitten aiheuttaa juuri sitä mistä noihin pisatuloksiin liittyen puhutaan. Erot kasvavat, osaavat osaavat, osaamattomat putoavat ja heitä on hyvin vaikea motivoida jatkossa.

        Tuo on ihan totta, mulla itsellä meni matikat yläasteella vain rimaa hipoen läpi kun ei kiinnostanut, sitten ysiluokan lopulla kun oli valtakunnalliset ja niissä juurikin enenmmän noita päättelytehtäviä taisin näpätä siitä luokan toiseksi parhaan tai peräti parhaan numeron. Varmaan mielellään olisi väittäneet että lunttasin mutta kun niihin ei voinut :)

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä noissa haetaan sitä että ensin kun oppii päättelemään ja myöhemmin kun saa työkalut osaa niitä sitten myös käyttää. Olisiko ajateltu niin että jos vain kaavamaisesti opetetaan miten tämä ja tämä lasketaan ei välttämättä kuitenkaan osaa soveltaa sitten käytäntöön? ehkä joku sellainen ihanne tuolla taustalla.

        -harmiseikirj-

        Luultavasti. Pitää ymmärtää miten, miksi, mistä jne., ei mennä sieltä mistä aita on matalin. Ei meidän esimerkiksi annettu koulussa alkuun pitkään aikaan käyttää laskinta, vaan kaikki laskut laskettiin päässä tai paperilla. Onpas hölmöä, laskimellahan se sujuu paljon näppärämmin. Vai onko hölmöä kuitenkaan? Tuosta kaavamaisuudesta tuli mieleen mm. matematiikan ja fysiikan useat kaavat. Niitäkin voi hyvin käyttää itse niitä johtamatta tai lainkaan ymmärtämättä, mutta siinä on aina suurempi riski, että kaikki menee ihan päin hatelikkoa eikä sitä edes huomaa, kun ei oikeasti ymmärrä mitä on tekemässä. Sitten ehkä sillat sortuu ja muuta mukavaa kun on laskelmat päin prinkkalaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta tuo on kyllä ihan päättelytehtävä.

        -harmiseikirj-

        Aikuiselle helpohko päättelelytehtävä, jonka pitäisi pystyä laskemaan päässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikuiselle helpohko päättelelytehtävä, jonka pitäisi pystyä laskemaan päässä.

        Itse olen sitä ihmetellyt kun toisinaan on niitä lehtijuttuja että miten aikuiset ihmiset ei osaa yhtään hahmottaa miten paljon alennusprosentit suunnilleen tekee, niin siinä valossahan nuo oli esimerkit olit jopa vaikeita jos ottaa huomioon niissä lehtijutuissa vastailleet aikuiset, moni niistä ei varmaan osaisi.

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikuiselle helpohko päättelelytehtävä, jonka pitäisi pystyä laskemaan päässä.

        Tuo lause kertoikin sen oleellisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luultavasti. Pitää ymmärtää miten, miksi, mistä jne., ei mennä sieltä mistä aita on matalin. Ei meidän esimerkiksi annettu koulussa alkuun pitkään aikaan käyttää laskinta, vaan kaikki laskut laskettiin päässä tai paperilla. Onpas hölmöä, laskimellahan se sujuu paljon näppärämmin. Vai onko hölmöä kuitenkaan? Tuosta kaavamaisuudesta tuli mieleen mm. matematiikan ja fysiikan useat kaavat. Niitäkin voi hyvin käyttää itse niitä johtamatta tai lainkaan ymmärtämättä, mutta siinä on aina suurempi riski, että kaikki menee ihan päin hatelikkoa eikä sitä edes huomaa, kun ei oikeasti ymmärrä mitä on tekemässä. Sitten ehkä sillat sortuu ja muuta mukavaa kun on laskelmat päin prinkkalaa.

        No nyt opetetana sitten jo arvailemaan. Enää ei tarvitse edes tietää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No nyt opetetana sitten jo arvailemaan. Enää ei tarvitse edes tietää.

        Saakohan muissakin aineissa toimia samoin? Kirjoittaa historiankokeeseen parikymmentä eri vuosilukua, jos niistä joku olisi oikea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No nyt opetetana sitten jo arvailemaan. Enää ei tarvitse edes tietää.

        Opetat lapsesi päättelemään sen yhden oikean vastauksen ilman apuvälineitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opetat lapsesi päättelemään sen yhden oikean vastauksen ilman apuvälineitä.

        Hän osaa sen jo. Sen kun laskee. Hän tosin ei ole vielä tuolla luokka-asteella, mistä nuo kysymykset ovat. 🙂


      • buddy-love kirjoitti:

        Kummallista opetusta ja minusta on heti palattava entiseen.
        Onneksi eivät kuitenkaan ole ottaneet sitä amerikkalaisten "ystävällisten numeroiden matematiikanopetusta" käyttöön, sillä se on ehkä vielä typerämpää.

        Mihin tuossa yhtälöjä tarvitaan? Tarvitaan algebran perusoperaatio selvittämään että sata mitä tahansa on yhdeksänkymmentä mitä tahansa enemmän kuin kymmenen mitä tahansa. Ja sitten toinen perusoperaatio kertomaan että 450 rahayksikköä per yhdeksänkymmentä mitä tahansa on viisi rahayksikköä per yksi mikä tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hän osaa sen jo. Sen kun laskee. Hän tosin ei ole vielä tuolla luokka-asteella, mistä nuo kysymykset ovat. 🙂

        Päättelemään. Taisitpa antaa hänelle apuvälineen käyttöön ennen aikojaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päättelemään. Taisitpa antaa hänelle apuvälineen käyttöön ennen aikojaan.

        Et sinäkään sitä päättele vaan lasket. Sä vain osaat sen jo, joten pystyt siksi helposti "päättelemään" tuon. Siksi sun ei tarvitse sitä tietoisesti laskea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päättelemään. Taisitpa antaa hänelle apuvälineen käyttöön ennen aikojaan.

        Ja huomaa, että lapset ovat sulle melko vieraita olentoja. Sä ajattelet kuin aikuinen, mutta lapsi on lapsi ja lapset tekevät tuon nimenomaan kokeilemalla. Tuossa heidät opetetaan nousemaan persaus edellä puuhun, mikä on todella tyhmää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän noissa arvailutehtävissä sinällään mitään pahaa ole, jos sellaisista tykkää. Sen sijaan matematiikan opiskelussa niistä ei mitään varsinaista hyötyä ole.

        No, mutta niistä tehtävistä nyt vaikka yksi esimerkki. "Kuinka paljon yksi suojakuori maksaa? Sata suojakuorta maksaa 450 € enemmän kuin kymmenen suojakuorta." Kuten tossakin todettiin, niin helppoa, JOS lapsille on jo opetettu miten tehdään yhtälöitä. Vaan kuin ei ole tuossa kohtaa vielä opetettu. Tuo pitää ratkoa arvaamalla ja kokeilemalla. Miksi? Miksi lasta ei opeteta laskemaan?

        Minkä luokan tehtäviä tällaiset "suojakuori" -tehtävät on?

        Yleensä, jos ja kun jotain suunnitteluihannetta tavoitellaan, niin tupataan niitä ohjelmaan liian varhaisessa vaiheessa, jolloin niistä on vaan harmia ns.normaalioppilaalle (ja vanhemmille siinä sivussa ;)
        Joukko-oppi -kokeilu alakoululaisille aikanaan oli näitä 'loistoideoita', mistä kuitenkin vaivihkaa piti vetäytyä takavasemmalle olemattomien tavoiteltujen tulosten vuoksi.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Mihin tuossa yhtälöjä tarvitaan? Tarvitaan algebran perusoperaatio selvittämään että sata mitä tahansa on yhdeksänkymmentä mitä tahansa enemmän kuin kymmenen mitä tahansa. Ja sitten toinen perusoperaatio kertomaan että 450 rahayksikköä per yhdeksänkymmentä mitä tahansa on viisi rahayksikköä per yksi mikä tahansa.

        Jep, kuten itsekin totesit, niin niille lapsille pitäisi opettaa perutsjuttuja. Eikä opettaa niitä lätkimään tuohon eri lukuja ja kokeilemaan. Se ei oleta mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et sinäkään sitä päättele vaan lasket. Sä vain osaat sen jo, joten pystyt siksi helposti "päättelemään" tuon. Siksi sun ei tarvitse sitä tietoisesti laskea.

        Ja missä opin tuon omituisen taidon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja missä opin tuon omituisen taidon?

        Ihan tavallinen ihmisen perustaito, kun on perusteet opetettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saakohan muissakin aineissa toimia samoin? Kirjoittaa historiankokeeseen parikymmentä eri vuosilukua, jos niistä joku olisi oikea.

        Näiden "matematiikantehtävien" perusteella tuollainen ainakin pitäisi hyväksyä ja antaa täydet pisteet. Eihän näissä tarvitse mitään osata, kunhan arvailee kohdilleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opetat lapsesi päättelemään sen yhden oikean vastauksen ilman apuvälineitä.

        Ilman apuvälineitä ... miten häneltä poistetaan aivot käytöstä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilman apuvälineitä ... miten häneltä poistetaan aivot käytöstä?

        Pitäisikö tässä laittaa lastensuojeluilmoitus?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep, kuten itsekin totesit, niin niille lapsille pitäisi opettaa perutsjuttuja. Eikä opettaa niitä lätkimään tuohon eri lukuja ja kokeilemaan. Se ei oleta mitään.

        Musta olisi kohtuullista että nekin oppilaat otettaisiin huomioon, joille ne perusjutut ovat jo uponneet kaaliin. Mä ainakin olen 90% peruskoulun matematiikan tunneista viettänyt oppimatta niissä yhtään mitään.

        En tunne opetussuunnitelmaa, mutta ymmärtääkseni niissä on jonkinlainen painotus että myös algoritminen ajattelu on mukana. Kaikki matemaattiset ongelmat eivät ratkea esim. yhtälöllä. Kokeiluilla on sovellutuksensa mutta kokeileminen voi olla suunniteltua ja järjestelmällistä eikä sen kuulu olla mielivaltaista ja päämäärätöntä.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Musta olisi kohtuullista että nekin oppilaat otettaisiin huomioon, joille ne perusjutut ovat jo uponneet kaaliin. Mä ainakin olen 90% peruskoulun matematiikan tunneista viettänyt oppimatta niissä yhtään mitään.

        En tunne opetussuunnitelmaa, mutta ymmärtääkseni niissä on jonkinlainen painotus että myös algoritminen ajattelu on mukana. Kaikki matemaattiset ongelmat eivät ratkea esim. yhtälöllä. Kokeiluilla on sovellutuksensa mutta kokeileminen voi olla suunniteltua ja järjestelmällistä eikä sen kuulu olla mielivaltaista ja päämäärätöntä.

        mun kokemukseni mukaan heidät otetaan hyvin huomioon nykyään. Mä itse tytlsistelin peruskoulun ekat neljä vuotta, ennen kun alkoi tulla yhtään mitään haastavaa. Muksuni kohdalla ainakin tilanne on kuitenkin ollut toinen ja opettajat ovat tosi aktiivisesti antaneet lhaastavampi lisätehtäviä, kun perusjutut ovat liian helppoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Joutuu oikeasti käyttämään aivojaan."

        Sehän nyt nimenomaan EI opeta käyttämään aivoja, kun opetetaan kokeilemaan eri luvuilla ja arvailemaan, että koska menee lasku oikein. Se taas opettaa käyttämän aivoja, että mietti miten tuo lasketaan ja sitten laskee sen.

        On monia nuoria jotka eivät edes käsitä miten ja miksi pilkkua siirretään kun mennään milleistä metreihin. Saati kun lasketaan neliömetrejä ja puhutaan ensin senteistä.. Puhutaanko kotona enää käytännön asioista mitään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasta opetetaan ajattelemaan.

        Höpö höpö. Lasta rääkätään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        mun kokemukseni mukaan heidät otetaan hyvin huomioon nykyään. Mä itse tytlsistelin peruskoulun ekat neljä vuotta, ennen kun alkoi tulla yhtään mitään haastavaa. Muksuni kohdalla ainakin tilanne on kuitenkin ollut toinen ja opettajat ovat tosi aktiivisesti antaneet lhaastavampi lisätehtäviä, kun perusjutut ovat liian helppoja.

        Näin olettaisin. Se ei luokka ympäristössä ole kuitenkaan kovin tasa-arvoisia, että jostain tiskin alta kaivetaan haastavampaa materiaalia. Mutta sitten toisaalta jos niitä on siellä muun materiaalin seassa, niin kaikkeen puuttuvat vanhemmat repivät somessa huomiota että mitä helvettiä mun Lasse-Inkerille opetetaan kun en itsekään ymmärrä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On monia nuoria jotka eivät edes käsitä miten ja miksi pilkkua siirretään kun mennään milleistä metreihin. Saati kun lasketaan neliömetrejä ja puhutaan ensin senteistä.. Puhutaanko kotona enää käytännön asioista mitään?

        Niistä tulee silti ihan päteviä sukupuolentutkijoita tai muita humanisteja.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Mihin tuossa yhtälöjä tarvitaan? Tarvitaan algebran perusoperaatio selvittämään että sata mitä tahansa on yhdeksänkymmentä mitä tahansa enemmän kuin kymmenen mitä tahansa. Ja sitten toinen perusoperaatio kertomaan että 450 rahayksikköä per yhdeksänkymmentä mitä tahansa on viisi rahayksikköä per yksi mikä tahansa.

        Siinähän se yhtälö jo olikin. Sä teit sen ihan huomaamattasi, kun osaat perusteet. 😀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On monia nuoria jotka eivät edes käsitä miten ja miksi pilkkua siirretään kun mennään milleistä metreihin. Saati kun lasketaan neliömetrejä ja puhutaan ensin senteistä.. Puhutaanko kotona enää käytännön asioista mitään?

        Jep, siitä olisi hyötyä, että oikeasti opetettasiin asioita, eikä poetettaisi "arvailemaan".


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Mihin tuossa yhtälöjä tarvitaan? Tarvitaan algebran perusoperaatio selvittämään että sata mitä tahansa on yhdeksänkymmentä mitä tahansa enemmän kuin kymmenen mitä tahansa. Ja sitten toinen perusoperaatio kertomaan että 450 rahayksikköä per yhdeksänkymmentä mitä tahansa on viisi rahayksikköä per yksi mikä tahansa.

        Lopettakaa! En halua kuulla!


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Näin olettaisin. Se ei luokka ympäristössä ole kuitenkaan kovin tasa-arvoisia, että jostain tiskin alta kaivetaan haastavampaa materiaalia. Mutta sitten toisaalta jos niitä on siellä muun materiaalin seassa, niin kaikkeen puuttuvat vanhemmat repivät somessa huomiota että mitä helvettiä mun Lasse-Inkerille opetetaan kun en itsekään ymmärrä.

        Millä tavalla se on epätasa-arvoista? Tietysti tuonkin varmasti voi tehdä tyhmällä tavalla, mutta sinällään siinä ei ole mitään eriarvoistavaa. Eri kouluissa varmasti muutenkin on erilaisia systeemejä ja se jo sinällään on minusta eriarvoistavampaa. Noilla on kaksi isoa luokkaa vuosiluokalla ja kumpaakin luokkaa kohden on 4 aikuista (2 opettajaa ja 2 avustajaa) ja sitten sitä luokkaan jaetaan eri tunneilla ja eri tilanteissa erilaisiin ryhmiin ja niillä molemmilla luokilla on käytössä ainakin 2 eri luokkatilaa, johon niitä ryhmiä sijoitetaan jne. Tuossa systeemissä erilaisten lisätehtävien antaminen on helppo, mutta ei kaikkialla varmaankaan ole samanlaista systeemiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lopettakaa! En halua kuulla!

        Ongelmaa voi lähestyä algebran lisäksi vaihtoehtoisesti myös analyysin ja geometrian keinoin. Jos kustannuksen riippuvuus määrästä on lineaarinen ja yksikkökustannus vakio k, niin kokonaiskustannusten muutosta kuvaava integraalifunktio on muotoa kx, jonka määrätty integraali välillä 10 ja 100 on suorakaide, jonka kanta on 10:stä 100:aan ja korkeus k ja jos pinta-alaksi tiedetään 450, saadaan korkeudeksi 50. Tämän lähestymistavan etu on että ratkaisu löydetään sopivilla laskutoimituksilla myös tilanteessa, että yksikkökustannus ei olisi vakio vaan riippuvainen määrästä.


    • Anonyymi

      Ehkä oppikirjan tekijät on ovelia eivätkä halua päästää muksujaan auttavia vanhempia helpolla :D No joo, muuten samaa mieltä että perusasiat pitäisi opettaa loogisesti ja hyvin ohjeistuksin.

      -harmiseikirj-

    • En ole kauheasti kiinnittänyt huomiota lapseni matematiikan tehtäviin, mutta tuon olen kyllä huomannut, että tehtävät ovat painottuneet enemmän päättelytehtäviin kuin ennen. Olen siitä onnekas, että lapseni on matemaattisesti lahjakas enkä ole muistaakseni kertaakaan tehnyt hänen kanssaan matematiikan tehtäviä, joten henkilökohtaisesti tuo ongelma ei ole meillä näkynyt.

      Lapseni tekee kaikki läksyt aina itsenäisesti. Kyselen joskus vain kokeisiin ja nyt lapseni ollessa yläkoulussa olemme jotain projektiluontoista tehtävää saattaneet pohtia yhdessä, mutta periaatteeni on, että lapsen kuuluu tehdä tehtävät itse. Eihän niistä muuten mitään hyötyä ole, jos minä koko ajan olen siinä päsmäröimässä. Se on tietenkin eri tilanne, jos lapsi aidosti kaipaa apua jonkun tehtävän kanssa. Toki sitten vanhemman kuuluu auttaa, mutta en ole tuttavapiiristäni kuullut keneltäkään, että he viettäisivät kohtuuttoman aikaa lastensa läksyjen kanssa.

      Itse en siis tunnista ongelman olevan noin suuri, kuin mitä artikkeli antaa ymmärtää, mutta tässä lienee koulupiirikohtaisia eroja. Se vaikutelma minulle on tullut, että ongelmat kasaantuvat tiettyihin kouluihin, kun esim oppimisympäristö ei tue lasten oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Esim avotilat ovat osoittautuneet todella huonoksi ratkaisuksi lasten oppimisympäristönä.

      • Anonyymi

        En minäkään muksuni kanssa oppikirjan tehtäviä tee. Tietysti hän laskee ne itse Mä kuitenkin tarkistan tehtävät aina. Se ei riitä, että vain sanoo läksyt tehdyiksi, vaan ne myös katsotaan yhdessä läpi. Mullakin tosiaan on onneksi lapsi joka paitsi rakastaa matikkaa, niin myös osaa sitä aika paljon ikätasoaan korkeammalla. Mä kuitenkin tunnen ihmisiä, jotka kuluttavat noihin paljon omaa aikaansa tuolla ylemmillä luokka-asteilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään muksuni kanssa oppikirjan tehtäviä tee. Tietysti hän laskee ne itse Mä kuitenkin tarkistan tehtävät aina. Se ei riitä, että vain sanoo läksyt tehdyiksi, vaan ne myös katsotaan yhdessä läpi. Mullakin tosiaan on onneksi lapsi joka paitsi rakastaa matikkaa, niin myös osaa sitä aika paljon ikätasoaan korkeammalla. Mä kuitenkin tunnen ihmisiä, jotka kuluttavat noihin paljon omaa aikaansa tuolla ylemmillä luokka-asteilla.

        Minä en edes tarkista lapseni läksyjä. En näe sille mitään tarvetta, sillä läksythän tarkistetaan sitten koulussa opettajan johdolla. Ainakin oman lapsen yläkoulussa toimitaan näin. Lapseni opettajat pitävät myös pistareita ja kevyempiä "välikokeita", joissa se kyllä tulee ilmi, jollei oppi ole mennyt perille asti. Tietenkin jokainen toimii oman lapsensa kohdalla, kuten parhaaksi näkee. Tärkeintä tietenkin on, että lapsella on vanhempiensa tuki koulunkäynnin suhteen, olipa se tuki minkä muotoista tahansa.


      • Anonyymi
        Aletheias kirjoitti:

        Minä en edes tarkista lapseni läksyjä. En näe sille mitään tarvetta, sillä läksythän tarkistetaan sitten koulussa opettajan johdolla. Ainakin oman lapsen yläkoulussa toimitaan näin. Lapseni opettajat pitävät myös pistareita ja kevyempiä "välikokeita", joissa se kyllä tulee ilmi, jollei oppi ole mennyt perille asti. Tietenkin jokainen toimii oman lapsensa kohdalla, kuten parhaaksi näkee. Tärkeintä tietenkin on, että lapsella on vanhempiensa tuki koulunkäynnin suhteen, olipa se tuki minkä muotoista tahansa.

        Jokinen tekee miten parhaakisi näkee. Mä itse tiedän mitne kevyesti peruskoulusta saa hyäv päättötödistuksen, tekemättä oikeasti lainkaan töitä. Ihan samaa en aio lapselleni sallia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jokinen tekee miten parhaakisi näkee. Mä itse tiedän mitne kevyesti peruskoulusta saa hyäv päättötödistuksen, tekemättä oikeasti lainkaan töitä. Ihan samaa en aio lapselleni sallia.

        Sallia lapsellesi mitä? Hyvää koulumenestystä ilman, että hän on istunut riittävän määrän tunteja sen eteen?


      • Anonyymi
        Aletheias kirjoitti:

        Sallia lapsellesi mitä? Hyvää koulumenestystä ilman, että hän on istunut riittävän määrän tunteja sen eteen?

        Sitä, että hänen ei tarvitse koskaan opiskella, eikä oppia opiskelemaan. Mä itse opin sen opiskelemisen sitten myöshemmin. Surffailtuani ensiksi helposti peruskoulun lävitse, ilman, että tarvitsi koskaan opiskella, koska se oli niin tolkuttoman helppoa. Nykyään se on vielä helpompaa kuin oli mun kouluaikanani ja mä en halua, että omani saa peruskoulun päättötodistuksen arvosanaksi 9,8 ilman, että kukaan on vaatinut opiskelemaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sitä, että hänen ei tarvitse koskaan opiskella, eikä oppia opiskelemaan. Mä itse opin sen opiskelemisen sitten myöshemmin. Surffailtuani ensiksi helposti peruskoulun lävitse, ilman, että tarvitsi koskaan opiskella, koska se oli niin tolkuttoman helppoa. Nykyään se on vielä helpompaa kuin oli mun kouluaikanani ja mä en halua, että omani saa peruskoulun päättötodistuksen arvosanaksi 9,8 ilman, että kukaan on vaatinut opiskelemaan.

        Se on tietenkin tärkeää, että lapsi oppii opiskelemaan. Siinä olet oikeassa. Opiskelutaitojen hallinta on ehdottoman oleellista jatko-opintojen kannalta. Niitä taitoja opetellaan kuitenkin koulussa (tai ainakin pitäisi opetella), joten itse en ole nähnyt tarpeelliseksi lisätä lapseni koulutaakkaa sillä, että kävisimme esim läksyt vielä erikseen läpi. Lapseni sai kehuja nimenomaan opiskelutaitojen hallinnasta vuimeisimmässä opintokeskustelussa, joten en ole tästä asiasta erityisen huolissani.

        Sinä tietenkin tunnet lapsesi ja toimit, kuten näet lapsellesi parhaaksi. En tietenkään kritisoi sinun lähestynistapaasi. Hienoa, kun lapsellasi on vanhempi joka on kiinnostunut hänen koulunkäynnistään.


      • Anonyymi
        Aletheias kirjoitti:

        Se on tietenkin tärkeää, että lapsi oppii opiskelemaan. Siinä olet oikeassa. Opiskelutaitojen hallinta on ehdottoman oleellista jatko-opintojen kannalta. Niitä taitoja opetellaan kuitenkin koulussa (tai ainakin pitäisi opetella), joten itse en ole nähnyt tarpeelliseksi lisätä lapseni koulutaakkaa sillä, että kävisimme esim läksyt vielä erikseen läpi. Lapseni sai kehuja nimenomaan opiskelutaitojen hallinnasta vuimeisimmässä opintokeskustelussa, joten en ole tästä asiasta erityisen huolissani.

        Sinä tietenkin tunnet lapsesi ja toimit, kuten näet lapsellesi parhaaksi. En tietenkään kritisoi sinun lähestynistapaasi. Hienoa, kun lapsellasi on vanhempi joka on kiinnostunut hänen koulunkäynnistään.

        Varmasti, jos lapsi joutuu tekemään noiden eteen töitäkin, niin siinä oppii. Itselläni oli ongelmana, että mulla jää asiat mieleen nips ja naps ja sen enempää ei tarvitse. Lapsellani on vähän samaa vika, että asiat ovat liian helppoja, jollei niihin tarkoituksella keksi vaikeutusta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti, jos lapsi joutuu tekemään noiden eteen töitäkin, niin siinä oppii. Itselläni oli ongelmana, että mulla jää asiat mieleen nips ja naps ja sen enempää ei tarvitse. Lapsellani on vähän samaa vika, että asiat ovat liian helppoja, jollei niihin tarkoituksella keksi vaikeutusta.

        Ihmiset ovat erilaisia oppijoita. Toiset oppivat helposti, toiset oppivat tekemällä, toiset pänttäämällä. Mielestäni tärkeintä on löytää oma tapa oppia ja opiskella niin, että sisäistää oppimansa. Tässä voi vanhemman tuki olla todella arvokasta.


    • Joo. Ehkä alaluokilla olisi parempi keskittyä enemmän algebran virheettömään suorittamiseen ja ymmärtämiseen. Mutta on siinäkin järkeä, että joutuu miettimään mitä pitää laskea. Onhan siinä usein käytännössä tehtävä valintoja.

      Jos se teidän räkänokka malttaisi keskittyä noihin, niin ehkä jotain edistystä tapahtuisi.

      Joskus viime vuosituhannella muistan kansakoulun käyneiden mummojen päivitelleen kun kakarat koulussa laskevat kirjaimia eikä numeroita.

      Samoin jotkut sukupolvet ovat menestyksellä käyttäneet laskutikkua ja varmaan nelilaskin- ja ladkutikkusukupolvien välillä on ollut epäluuloa toistensa menetelmiin.

      • Anonyymi

        "Mutta on siinäkin järkeä, että joutuu miettimään mitä pitää laskea. Onhan siinä usein käytännössä tehtävä valintoja."

        Tietysti tuossa on järkeä. Sanalliset tehtävät, joista pitää ymmärtää mitä laskea ja miten laskea, ovat tärkeitä. Niitä saisi olla enemmänkin ja varsinkin käytännnön juttuja. Sen sijaan se, että opetetaan arvailemaan on kyllä minusta ihan idiotismia. Sen voi laskeakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Mutta on siinäkin järkeä, että joutuu miettimään mitä pitää laskea. Onhan siinä usein käytännössä tehtävä valintoja."

        Tietysti tuossa on järkeä. Sanalliset tehtävät, joista pitää ymmärtää mitä laskea ja miten laskea, ovat tärkeitä. Niitä saisi olla enemmänkin ja varsinkin käytännnön juttuja. Sen sijaan se, että opetetaan arvailemaan on kyllä minusta ihan idiotismia. Sen voi laskeakin.

        Arvailu on kuitenkin ihan yleisesti sovellettava matematiikkaa sivuava menetelmä. Jokin "tekoäly" eli kielimalli perustuu neuroverkkotyylisiin menetelmiin, jossa oikeaa tai hyvää tulosta haetaan vähän kuin arvailemalla ja hakemalla parametreille yhä parempia arvoja.

        Ja en nyt muista että tuossa olleista esimerkkitehtävistä mikään olisi ollut puhdasta arvailua. Siinä pacman-tehtävässäkin oli kai ajatus pohtia millaiset eri polut ovat mahdollisia ja millaisiin tuloksiin ne johtaisivat.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Arvailu on kuitenkin ihan yleisesti sovellettava matematiikkaa sivuava menetelmä. Jokin "tekoäly" eli kielimalli perustuu neuroverkkotyylisiin menetelmiin, jossa oikeaa tai hyvää tulosta haetaan vähän kuin arvailemalla ja hakemalla parametreille yhä parempia arvoja.

        Ja en nyt muista että tuossa olleista esimerkkitehtävistä mikään olisi ollut puhdasta arvailua. Siinä pacman-tehtävässäkin oli kai ajatus pohtia millaiset eri polut ovat mahdollisia ja millaisiin tuloksiin ne johtaisivat.

        Jep ja ihmisellähän on sama kapasiteetti tuolla "tietokoneessaan". No mutta jotku varmaan tykkävät kilpailla tekoälyn kanssa arvailukapasiteetista. 👍


      • scrg kirjoitti:

        Arvailu on kuitenkin ihan yleisesti sovellettava matematiikkaa sivuava menetelmä. Jokin "tekoäly" eli kielimalli perustuu neuroverkkotyylisiin menetelmiin, jossa oikeaa tai hyvää tulosta haetaan vähän kuin arvailemalla ja hakemalla parametreille yhä parempia arvoja.

        Ja en nyt muista että tuossa olleista esimerkkitehtävistä mikään olisi ollut puhdasta arvailua. Siinä pacman-tehtävässäkin oli kai ajatus pohtia millaiset eri polut ovat mahdollisia ja millaisiin tuloksiin ne johtaisivat.

        Oikeastaan tuo pelitehtävä on sellainen, jonka itse alakoululaisena olisin kokenut mielekkäänä eikä sen toisaalta pitäisi olla sellainen ettei melkein kuka tahansa saisi siitä jotain otetta.

        Kirsikka? mahtuu summaan vähintään kerran mutta korkeintaan 11 kertaa.

        Tietysti jos teillä on mielessä menetelmä miten tuo lasketaan, niin saa kertoa. Ei se taida perusalgebralla ratketa. En minä ainakaan osaa. Väitän silti osaavani koodata algoritmin, jolla vastaavaan tehtävään löytyisi ratkaisut millä tahansa kokonaisluvuilla.


      • scrg kirjoitti:

        Oikeastaan tuo pelitehtävä on sellainen, jonka itse alakoululaisena olisin kokenut mielekkäänä eikä sen toisaalta pitäisi olla sellainen ettei melkein kuka tahansa saisi siitä jotain otetta.

        Kirsikka? mahtuu summaan vähintään kerran mutta korkeintaan 11 kertaa.

        Tietysti jos teillä on mielessä menetelmä miten tuo lasketaan, niin saa kertoa. Ei se taida perusalgebralla ratketa. En minä ainakaan osaa. Väitän silti osaavani koodata algoritmin, jolla vastaavaan tehtävään löytyisi ratkaisut millä tahansa kokonaisluvuilla.

        Korjataan vielä että luonnollisilla luvuilla, koska kokonaislukujen joukossa ratkaisuja olisi ääretön määrä :D


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Oikeastaan tuo pelitehtävä on sellainen, jonka itse alakoululaisena olisin kokenut mielekkäänä eikä sen toisaalta pitäisi olla sellainen ettei melkein kuka tahansa saisi siitä jotain otetta.

        Kirsikka? mahtuu summaan vähintään kerran mutta korkeintaan 11 kertaa.

        Tietysti jos teillä on mielessä menetelmä miten tuo lasketaan, niin saa kertoa. Ei se taida perusalgebralla ratketa. En minä ainakaan osaa. Väitän silti osaavani koodata algoritmin, jolla vastaavaan tehtävään löytyisi ratkaisut millä tahansa kokonaisluvuilla.

        M en käsittääkseni ole ottanut mitään kantaa tuohon kirsikka tehtävään. Siitä sinun täytyy kysyä tuossa jutussa haastatellulta naiselta, että miten hän toivoisi tuon tehtävän tehtäväksi. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep ja ihmisellähän on sama kapasiteetti tuolla "tietokoneessaan". No mutta jotku varmaan tykkävät kilpailla tekoälyn kanssa arvailukapasiteetista. 👍

        Niin, tässä ajatukseni oli se, että ne tekoälytkin ovat ihmisen suunnittelemia. Ihan samalla tavalla kuin nelilaskin, jonka kanssa ihmisen ei myöskään kannata ryhtyä nopeuskilpailuun algebrassa.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Niin, tässä ajatukseni oli se, että ne tekoälytkin ovat ihmisen suunnittelemia. Ihan samalla tavalla kuin nelilaskin, jonka kanssa ihmisen ei myöskään kannata ryhtyä nopeuskilpailuun algebrassa.

        Suunnittelemia kyllä, mutta siihen se sitten jääkin.


    • Anonyymi

      Mitenhän Pisan kokit pystyy kokkailla kun koko torni on vinossa?

      • Anonyymi

        Se koulutussysteemi on PISA eli Program for International Students Assessment.
        Pisa on kaupunki Italiassa.

        Aloitus on tyypillinen buumerialoitus ilman osaamista eli sisältää ohutta mutuilua. :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se koulutussysteemi on PISA eli Program for International Students Assessment.
        Pisa on kaupunki Italiassa.

        Aloitus on tyypillinen buumerialoitus ilman osaamista eli sisältää ohutta mutuilua. :D

        Boomerit ovat pikkasen eri sukupolvea. Ikävää tässä kuitenkin on, että tämän "buumerin" sukupolvi osasi ja osaa sitä matematikkaan aika paljon paremmin kuin tuo nuorempi polvi ja muutenkin osasi enemmän. Se on varsin sääli, että enää ei opeteta, eikä osata. No onneksi jokainen tietysti voi itse pitää huolen, että se oma jälkikasvu osaa ja pärjää, mutta se ei niitä pudokkaita auta yhtään mihinkään. Kun veroja kuitenkin maksetaan, niin on se kumma, kun ei niillä edes saada opetusta, joka oikeasti opettaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Boomerit ovat pikkasen eri sukupolvea. Ikävää tässä kuitenkin on, että tämän "buumerin" sukupolvi osasi ja osaa sitä matematikkaan aika paljon paremmin kuin tuo nuorempi polvi ja muutenkin osasi enemmän. Se on varsin sääli, että enää ei opeteta, eikä osata. No onneksi jokainen tietysti voi itse pitää huolen, että se oma jälkikasvu osaa ja pärjää, mutta se ei niitä pudokkaita auta yhtään mihinkään. Kun veroja kuitenkin maksetaan, niin on se kumma, kun ei niillä edes saada opetusta, joka oikeasti opettaa.

        Musta kannattaisi erottaa kaksi asiaa:
        1. Osaamisen taso
        2. Osaamisen "kattavuus" tai painopisteet

        Ykköskohtaan fakta on, että osaamisen taso on laskemassa. Siihen on erinäisiä syitä, joista yksi voi olla se tai voi olla olematta, mitä lapsille opetetaan ja millaisilla kirjoilla tai välineillä

        Kakkoskohtaan liittyy se, että maailma muuttuu ja ne asiat muuttuvat joiden osaamisesta ja ymmärtämisestä on erilaisille ihmisille eniten hyötyä. Digitalisoituneessa maailmassa ja nyt ja tulevaisuudessa ihmisten arjen ja työelämän haasteet ovat erilaisia kuin ne olivat vuosikymmeniä sitten. Siksi on perusteensa sille, että kaikkea samaa ei opeteta samoin painotuksin kuin vuosikymmeniä sitten.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Musta kannattaisi erottaa kaksi asiaa:
        1. Osaamisen taso
        2. Osaamisen "kattavuus" tai painopisteet

        Ykköskohtaan fakta on, että osaamisen taso on laskemassa. Siihen on erinäisiä syitä, joista yksi voi olla se tai voi olla olematta, mitä lapsille opetetaan ja millaisilla kirjoilla tai välineillä

        Kakkoskohtaan liittyy se, että maailma muuttuu ja ne asiat muuttuvat joiden osaamisesta ja ymmärtämisestä on erilaisille ihmisille eniten hyötyä. Digitalisoituneessa maailmassa ja nyt ja tulevaisuudessa ihmisten arjen ja työelämän haasteet ovat erilaisia kuin ne olivat vuosikymmeniä sitten. Siksi on perusteensa sille, että kaikkea samaa ei opeteta samoin painotuksin kuin vuosikymmeniä sitten.

        Ongelmat ovat selekästi nähtävissä. Ne voi joko ohittaa olankohautuksella tai sitten niille voi pyrkiä tekemään jotain. Tietysti jos itsellä ei ole jälkikasvua, niin mitäpä todellista väliä tuolla on. Pelkkä teoreettinen ongelma.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmat ovat selekästi nähtävissä. Ne voi joko ohittaa olankohautuksella tai sitten niille voi pyrkiä tekemään jotain. Tietysti jos itsellä ei ole jälkikasvua, niin mitäpä todellista väliä tuolla on. Pelkkä teoreettinen ongelma.

        Saa pyrkiä tekemään, mutta kannattaa osua korjaamisessa ongelmaan. Pisa-tulosten mukaan myös lukutaito on heikentynyt ja siihen syynä ei varmasti ole matematiikan opetuksen sisällöt ja menetelmät. Korjattavaa on siis myös jossain yleisemmässä ja perustavanlaatuisemmassa.

        Toisaalta siitä Pisa-tuloksissa loistaneesta sukupolvesta suuri osa ei osaa soveltaa peruskoulun ja lukion oppimäärää kovinkaan hyvin. Suurin osa maailman ihmisistä tulee toimeen ja varsinkin omasta mielestään vaikka eivät osaakaan laskea juuri mitään. Miljoonat ja miljardit sekoittaen ja kolmen kertaluokan arviointivirheillä johdetaan helposti maailmaa kun vaan ideoginen usko omaan tekemiseen on riittävän suuri.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Saa pyrkiä tekemään, mutta kannattaa osua korjaamisessa ongelmaan. Pisa-tulosten mukaan myös lukutaito on heikentynyt ja siihen syynä ei varmasti ole matematiikan opetuksen sisällöt ja menetelmät. Korjattavaa on siis myös jossain yleisemmässä ja perustavanlaatuisemmassa.

        Toisaalta siitä Pisa-tuloksissa loistaneesta sukupolvesta suuri osa ei osaa soveltaa peruskoulun ja lukion oppimäärää kovinkaan hyvin. Suurin osa maailman ihmisistä tulee toimeen ja varsinkin omasta mielestään vaikka eivät osaakaan laskea juuri mitään. Miljoonat ja miljardit sekoittaen ja kolmen kertaluokan arviointivirheillä johdetaan helposti maailmaa kun vaan ideoginen usko omaan tekemiseen on riittävän suuri.

        PISA! Program for International Students Assessment eli P, I, S ja A.

        Pisa on kaupunki.
        PISA!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Boomerit ovat pikkasen eri sukupolvea. Ikävää tässä kuitenkin on, että tämän "buumerin" sukupolvi osasi ja osaa sitä matematikkaan aika paljon paremmin kuin tuo nuorempi polvi ja muutenkin osasi enemmän. Se on varsin sääli, että enää ei opeteta, eikä osata. No onneksi jokainen tietysti voi itse pitää huolen, että se oma jälkikasvu osaa ja pärjää, mutta se ei niitä pudokkaita auta yhtään mihinkään. Kun veroja kuitenkin maksetaan, niin on se kumma, kun ei niillä edes saada opetusta, joka oikeasti opettaa.

        Mutta miten Pisan kaltevoituvan tornin kokit voivat kokkailla kun torni huojuu ja tahtoo kaatua?


      • Anonyymi kirjoitti:

        PISA! Program for International Students Assessment eli P, I, S ja A.

        Pisa on kaupunki.
        PISA!

        Juu. On se kaupunki. Olen käynyt Pisassa. Siellä on tornin lisäksi paljon kaltevia turisteja. Kun kirjoitan PISA niin puhelin korjaa sen muotoon Pisa. Jos kirjoitan Usa niin puhelin muuttaa sen muotoon USA. Nasa pysyy Nasana ja NASA NASA:na.


    • Anonyymi

      Pidän enempi pitsakokeista vaikka kyllä kai pisalaisetkin pitsakokit osaisi.

      • Anonyymi

        Pizza taitaa olla italialaisten pyttipannu eli hävikkiruoka. hiivaton pullaleipä ja sen päälle tomaattia, tomaattia, jämiä vaikka juustosta ja yrttiruukusta ja uuniin koko roska, sama asia kuin pyttipannu mihin pilkotaan ylijääneitä perunoita, makkaranpaloja, kananmunia ym. kaikki jämät jääkaapista.

        Pitsa on suomea, pizza haisee ryysyltä ja on lainasana eli kieltoon.


    • Anonyymi

      Pisako on Pissaskoe jos näkee onko käyttänyht huumeita.

    • Ei täälä ole, kato kun me ollaan sinkkuja ja yksin vähän paha lisääntyä. Mutta mä oon jo pitkään aatellu ruveta opiskeleen avoimessa kasvatustieteitä ja on mulla inssin paperit. niin mun mielestä yks ongelma on, että nää matikan opet on joko laiskoja tai sitten se on niille vaan noloo, että menis pitään jo muutamia tunteja sinne alakoulun puolelle. Aloittaa vaikka just viidennellä mistä tääkin artikkeli puhu. Ennenkin vitoset opiskeli usein oppikoulussa aineopetuksen piirissä. Ja kielethän hoidetaan nykyään kokonaan aineopettajin. Luokan opettajat ovat varmasti päteviä, ovathan kasvatustieteen maistereita, mutta ei se kuitenkaan ole matematiikan pätevyys. Toisaalta on aineita jota voidaan opettaa vielä seiskalla luokanopettajien voimin. Esim. maantiedossa on aika huvittavaa, että afrikan maat voidaan opettaa luokanopettajien voimin, mutta amerikan maat vaatii aineopettajan.

      • Anonyymi

        Mä en epäile yhtään opettajien osaamista. Ongelma on meidän nykyisessä opetussuunnitelmassa, joka on monella tavalla pielessä. Sellaiset, jotka ovat jo ekaluokasta lähtien riittävän kypsiä ja itseohjautuvia ja osaavia, porskuttavat tuosta läpi kuin vettä vaan ja heille noista muutoksista on hyötyä. Sen sijaan ne (aika usein pojat) jotka eivät vielä alaluokilla ole riittävän kypsiä ja kykene itseohjautuvaan ovat ongelmissa. Jos lahjakkuutta riittää, niin sillä voi kompensoidaa mm. noita itseohjautuvuudessa vielä olevia puutteita, mutta jos on tavallinen peruslahjakas lapsi, joka ei ole vielä vain riittävästi kypsynyt nykysysteemiin, niin ongelmia tulee, jollei koti pysyt kompensoimaan. Ja se näkyy jo nyt noissa pisatuloksissa.


    • Anonyymi

      Omat lapseni ovat jo peruskoulusta valmistuneet ajat sitten. Yksi kummilapsi on vielä peruskoulussa, toinen ala-asteella. Koulu oppiaineineen ei ole muuttunut juurikaan sitten omien kouluvuosien. Ainoastaan siinä, että nykyisin töllötetään näyttöä ja on unohdettu kynä ja paperi.

      En tiedä oikeastaan ketään, joka olisi erityisesti tykännyt juuri matematiikasta koulussa. Sitä vaan opetellaan, että opitaan (ellei ihan elämää varten niin koulua varten). "Arvailutehtäviä" ei ole ollut, ne on päättelytehtäviä tms. Ja nyt tulee tärkein; koulu on lapsen työtä, ei hänen vanhempiensa.

      - Sheena

    • Anonyymi

      jooh niin minulla on avsimenperäkin joku IBM eli Internqti6onwn Budin4dd mwchin h

    • Anonyymi

      Ei prkl mitä tehtäviä! Äkkiä lapsi pois tuollaisesta koulusta. Tunnistan kyllä tehtävät ja itsehän tuossa vaiheessa laskin, montako sivua minun on revittävä matematiikan oppiteoksesta irti ja montako minuuttia jälki-istuntoa siitä per sivu tulee. On se kumma miten lapsia rääkätään!

    • Anonyymi

      Matematiikka on kiellettävä!

    • Matematiikan opetuksen yks ongelma ainakin, ettei sitä osata sitoa tavalliseen elämään. Enemmän pitäis lukea esim. työelämään liittyviä laskuja. Mulla alkoi matikka sujua, kun tuli sellainen opetuskappale kuin rakennamme puusta ja pellistä. Kun käytännössä näkee, että se on hyödyllistä. Asioita voisi yhdistellä esim. käsityön kanssa. Ja esimerkiksi tölkkien materiaalin optimointiin voi käyttää integraalilaskentaa. Matematiikassa kun ei mikään peruste tule tyhjästä toisin kuin kielissä. Esim. tekijöihin jako kannattaa aluksi miettiä pinta-alana.

    • Anonyymi

      Poika ei ole enää poika, voi olla tyttö, tyttö voi olla poika vaikka olisi tyttö. Matematiikka voi olla arvausleikkiä vaikka olisi matematiikkaa, mitä ei tarvitse arvata tai muuttaa arvausleikeiksi.
      Luovuutta nääs?

      Mjoo, asiat voidaan tehdä myös vaikeiksi.

      AV

      • Anonyymi

        Voi varmasti. Jos poik itse sanoo olevansa poika, niin sitä kannattaa kuitenkin kunnioittaa.


    • Anonyymi

      Että ahdistaa tämä ketju. Ei kiitos ikinä enää tällaista ketjua.

    • SVT:n uutisissa tuli just että ruotsin perukouluissa jätetään kännykät oppitunnin ajaks laatikkoon. Suomen viranomaiset on edelleen sitä mieltä ettei näin voi tehdä. Ruotisn koululaitosta on pitkään kauhisteltu mutta taitaa olla kohta suomee parempi.

      • Anonyymi

        Mulla on se käsitys, että kyllä niitä Suomessakin joissain kouluissa johonkin "kännykkäparkkeihin" laitetaan. Taitaa kuitenkin olla täysin koulusta kiinni, että mikä heidän systeeminsä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on se käsitys, että kyllä niitä Suomessakin joissain kouluissa johonkin "kännykkäparkkeihin" laitetaan. Taitaa kuitenkin olla täysin koulusta kiinni, että mikä heidän systeeminsä on.

        Kyllä se on mahdollista. Kyse on kunnan halukkuudesta.


    • Anonyymi

      On päättelytehtäviä ollut läpi aikojen vanhassa kansakoulussakin, tietty. Pitää olla vaan sopiva kypsyys saavutettu, ja treeniä päälle.
      - Esim. prosenttilasku on päättely: jaetaan lähtöluku sadalla -> saadaan yksi prosentti, ja se kerrotaan halutulla prosenttiluvulla sitten: 5% * (200/100) saadaan vastaus eli 5% :n osuus lähtöluvusta = 10

      - Jos sitten opetuksessa pokkana vaan lähdetään liikkeelle vaikkapa prosenttikertoimista malliin 0,05 * 200, niin kuka tuosta välittömästi hiffaa jutun alkujuuren eli mistä se ope nyt höpöttää...
      elikkä tuon askeleen ottamiseksi tarvitaan taas loogista johdatusta, treeniä ja kasvamista jälleen jne.
      --
      Itse aikanaan ymmärsin sanallisia tehtäviä huonosti, mutta juttu oli enämbi kielellinen: esim. käskettiin vaan *päätellä*. Mutta kun en ymmärtänyt, mitä se "päätellä" sana tarkoittaa, mitä se ratkaisee, kätkeytyykö siihen jokin salainen merkitys mikä olisi patenttiavain kaikkiin tällaisiin laskuihin, jos vain tuon jujun tietäisi.
      Arvatkaa vaan, mitä opettaja ymmärsi minun ymmärtämättömyydestäni.
      Jälkiviisaana voin sanoa: ei mitään!
      ps. sitten ajan edetessä menestyin matikassa ihan hyvin, eikä taida olla tuntemukseni perusteella valittamista vieläkään, sikäli kuin sitä tarvitsee... muuhunkin kuin opastamiseen edelleen

    • Anonyymi

      Sellaisia lapsistakin tulee, millaiset vanhemmat.

    • Anonyymi

      lukion pitkän fysiikan opettaja ei siis Jope-taja... että jos pystyt laittamaan tietokoneen laskemaaqn juttuja, voi tietysti pelatakakin jotain jo 4i p4lotwa niin..

    • Anonyymi

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋

      🍑 Tyttö, jolla on hellä kieli ja huulet -> https://cum4.fun/?/fi018153081ff

      🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!

      Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit
      Pitkäveto
      3
      2718
    2. Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille

      Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?
      Ikävä
      158
      1351
    3. Heikki Silvennoinen ( Kummeli)

      Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on
      Kotimaiset julkkisjuorut
      49
      1165
    4. Mitä toivot

      ensi vuodelta? :)
      Ikävä
      127
      1028
    5. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      18
      1016
    6. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      207
      1010
    7. Hyvää huomenta 18. luukku

      Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️
      Ikävä
      223
      974
    8. Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?

      Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk
      Pyhäjärvi
      299
      908
    9. Haluaisin vain varmistua

      Sinusta tarpeeksi.
      Ikävä
      42
      899
    10. Olet sä silti

      Ihana ❤️ tykkään
      Ikävä
      72
      875
    Aihe