Nyt on tunkua

Joop.

Itekkin ihmetellyt. Hirveesti huudettu hoitajapulaa ja sitten tulee tietoa, suomessa itse asiassa paljon hoitsuja per henkilö euroopan olosuhteissa. Samaa kerrottu lekureittenkin kohdalla, huudetaan pulaa, vaikka oikeesti niitä on paljon.

Että jokin nyt mättää ja pahasti, koska homma ei pelitä.

Se ollut selkeetä, lekureilla menee liikaa aikaa paperihommiin ja byrogratiaan. Joutuvat tekeen sihteerihommata hoitotyön ohessa, aika pois potilastyöstä. Oiskohan samantyylistä vikaa hoitajienkin työnkuvassa? Eli pula itseasiassa lie aputyöntekijöistä ja vikaa työn organisoimisessa ja teknisissä järjestelmissä?

Ite tyytyväinen etäpalveluihin. Ollut lekurien ja hoitsujen etävastaanottoja puhelinaikoina ja lisäks on yks kontrollijuttu, mikä hoituu pelkällä labrareissulla, muuten toimitaan botin tekstareilla. Sitäpaitsi paljon reseptejä voi uusia etänä. Säästää myös potilaalta aikaa ja vaivaa rutkasti. Video vastaanotolla en ole ollut, jokatapauksessa paljon vaivoja, joita lekuri ei voi ilman kokeita tai kuvauksia kummemmin tutkia, mutta varmaan voi niitä tutkimuksia etänä määrätä.

Just oli lehdessä, robotiikkaa vois käyttää paljon hoitotyössä tekemässä rutiineita. Yleistyminen kangertelee, vaikka tekniikkaa olemassa jo. Robotteja kyllä suomessakin käytetään jo rutiinileikkauksissa. Noh, robotit maksaa, mutta yleistyessään halpenee, mieti droneja, jokin vuosi sitten scifiä, mutta nykyisin niitä myydään pikkuhiluilla halpakaupoissa.

Noit suuret tietojärjestelmät kai aika susia. Apottia manattu vuosikaudet ja siihen upotettu valtavat miljoonat. Henkilökunta valittaa hankalakäyttöisyydestä ja sen käyttämiseen uppoavasta valtavasta ajasta. Sillä puolella ihan varmasti on kehitettävää. Kas, just siinä vapautuis rutkasti potilasaikaa henkilöstölle.

Oiskohan niin, varsinaisesti ei ole pulaa henkilökunnasta, nutta organisaatiot, tietotekniset järjestelmät ja uuden tekniikan vähäinen määrä tekevät suuren osan henkiolökuntavajeest. Toki potilasmääräkin vaikuttaa, onko meillä liian löysä priorisointi ja hoitoporukoitten aika tuhraantuu joutaviin valittelijoihinkin?

Jepjep, etävastaanotot jes.

=DW=

Vai onko niin että hoitajat hakevat ns fyysisestä työstä etätyöhön ja pula esim vuodeosastotöissä syvenee. Ei hoitajia ole ylimääräisiä vaan porukat liikkuu paikasta toiseen.

Kunta-alalta eläköityy 24,6 prosenttia sairaanhoitajista, 31,2 prosenttia terveydenhoitajista ja 45 prosenttia osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2022 − 2031.

Robotit hoitaa homman ???

Myös siivoojien pitää saada oikeus etätyöhön. Myös talkkarit ja kaivinkoneen kuljettajat. Tasa-arvon nimissä.

Mistä tuo aloittaja tietää että kyseessä on hoitajatar siis naispuolinen hoitaja?
Hyvähän se on jos voi välillä tehdä etätyötä neuvonantajana jos vaikka sattunut katkaisemaan koipensa ettei voi raahautua fyysiseen työpaikkaansa.

Hoitotyötä yli 40v tehneenä totean että hoidollista etätyötä on suunnilleen 1 per tuhat normaalia työtä. Terveyskeskuksen hoitajan neuvontapuhelinpalvelua voi ehkä tehdä etänä. Toki tämä yleistyy ja on jo lääkärintyössäkin osa tarjontaa.

Mutta huvittavaa on, kun etätyöhön löytyykin runsaasti hakijoita. Kuka mahtaa hoitaa fyysisen hoitotyön esim. kotihoidossa? Ravaten tuolla säässä kuin säässä kämpästä toiseen, kun toiset saavat tehdä duunit himassaan.

Että ei se hoitajatar pula ole todellinen!

Kunnalliselta puolelta on kymmenen vuoden aikana siirtymässä eläkkeelle noin 18 300 lähihoitajaa, 12 700 sairaanhoitajaa.

Robotit tuuraa ??

Esimerkiksi kun soitat terveyskeskuksen ajanvaraukseen, niin vastaaja voi olla mökillä laskettelukeskuksesss, niin kuin tyttäreni, joka toukokuussa vastailee mökillä Taipalsaarella.