Kasvukeskukset

En saanut viestiäni näkyviin Korhosen avaamassa keskustelussa, joten koitan tässä. Tämä on siis vastaus väitteeseen, jonka mukaan SDP:n aluepoliittinen ohjelma ja Oivan mielipiteet Keskustan harjoittamasta aluepolitiikasta olisivat identtiset.

Tuossa SDP:n ohjelmassa puhuttiin osaamiseen perustuvasta kansantaloudesta. Tämä onkin olennaista ja siinä on olennainen ero Keskustan harjoittamaan aluepolitiikkaan. Keskustan tukeman kansantelouden perustana ei ole sellainen osaamisideologia, joka on juuri synnyttänyt Oulun tapaisia kasvukeskuksia.

SDP:n ohjelmassa mainitaan erityisesti eri puolille maata syntyneet kasvukeskukset. Sen sijaan siinä ei puhuta mitään siellä täällä olevista tönöistä minään osaamistalouden airueina. Taloudellista kasvua ei tulekaan suunnata millään tietoisella politiikalla pelkästään pääkaupunkiseudulle tai Etelä-Suomeen. On hyvä, jos niitä syntyy osaamiseen ja markkinaehtoiseen kannattavuuteen perustuen pitkin Suomea. Oulu on ollut näistä ensimmäinen ja se on selkeän teknoloigialähtöisyyden tulosta. Ei Oulun nousu ole perustunut millekään tukiaisten varassa elävälle maatalouden tukemiselle. Oulu on erinomainen esimerkki juuri siitä, miten saavutetaan tuloksia, kun irtaannutaan keskustalaisesta aluepoliittisesta ajattelusta.

On huomattava, että Keskusta vastustaa kaikin keinoin kasvukeskusajattelua, joka olisi toimiva aluepoliittinen malli.

21

600

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ----

      Tulipahan taas niin paksua juttua, että en voi olla kommentoimatta.

      Demarien kasvukeskusajattelun voi tiivistää seuraavaan. Sen yhteydessä on turha puhua mistään markkinaehtoisuudesta tai osaamisideologiasta. Malli on verhoiltua valtapolitiikkaa eikä mitään muuta.

      Demarimalli luo kasvukeskuksia ensinnäkin siirtämällä hallinnon työpaikkoja mainitsemiisi "kasvukeskuksiin". Juuri samoja tehtäviä niissä tehdään kuin aiemmin hajautetusti, mutta vain suuremmissa yksiköissä. Jos et muuta, niin työpaikka lähtee alta. Kustannustehokkuuden paranemisesta ei ole mitään näyttöjä, pikemminkin päinvastoin. Tarkoituksena tässä on lisätä demarivirkamiesten määrää virkamieskunnassa keskustalaisten kustannuksella.

      Toinen demarien käyttämä tapa luoda ihmiskeskittymiä on se, että puolueen virkamiesten osin sattumanvaraisesti valitsemissa "kasvukeskuksissa" toimivat yritykset saavat kaikenlaisia starttirahoja ja harkinnanvaraisia tukia enemmän, kuin viereisellä paikkakunnalla aloittavat, vain siksi, ettei ko. kunta satu olemaan SDP:n valitsema "kasvukeskus". Eräänä ajatuksena on kuihduttaa talouskasvua pienillä paikkakunnilla ja vauhdittaa näin keskittymiskehitystä.

      Tällä ei ole mitään tekemistä markkinatalouden kanssa. Toki on niitä luonnollisiakin kasvukeskuksia, mutta ne syntyvät ja tulevat toimeen ilman tällaisia älyttömiä pakkojärjestelyitä. Siitä kyllä markkinatalous pitää huolen.

      Mikä demareissa on vikana, kun he näkevät märkiä unia ihmisten pakottamisesta betonilähiöihin voimaan pahoin?

      Keskustan malli on terveellä pohjalla tähän verrattuna: markkinaehtoisuus on pääosassa. Jos ihmiset tahtovat muuttaa luonnollisesti syntyneeseen kasvukeskukseen, se on ihmisen itsensä päätettävissä, mutta elämän edellytykset turvataan myös näiden keskusten ulkopuolella.

    • JormaKKorhonen

      Tuota minäkin olen yrittänyt tuolla avaamassani ketjussa (toki jo ennenkin) sanoa, mutta olisinkohan osannut sanoa noin selkeästi.

      Katso kuitenkin, ole hyvä, siellä käytyä keskustelua, joka on pysynyt mielestäni asiallisena.

    • oivahärkönen

      ... keskustalainen projekti.

      Keskustan johtama aluepolitiikka, jonka avulla jo Kekkosen aikana rakennettiin tasapainoinen maa, perustui osaamiskeskusten perustamiseen. Silloin ryhdyttiin rakentamaan maakunnallisten yliopistojen verkostoa ja niihin tukeutuvia kasvukeskuksia. Jo silloiset ”koklipit” vastustivat niitä selittäen, ettei pääkaupunkiseudun ulkopuolella voi olla toimivia yliopistoja ja korkeakouluja. Mutta maalaisliitto ja Kekkonen ne rakensivat. Tämän työn hedelmiä näemme nyt ainakin Oulussa, Tampereella Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa, Rovaniemellä, Lappeenrannassa jaVaasassa. Kaikissa näissä keskuksissa on edelleenkin vankka Keskustan kannatus, erityisesti Oulussa.

      Keskustan aluepolitiikka perustuu edelleenkin tällaisten osaamiskeskusten varaan. Keskusta haluaa nimenomaan kehittää maakuntien keskuksia ja luonnollisesti myös varsinaisella maaseudulla sinne luontevasti kuuluvaa yritystoimintaa. Mielipidepankin harhauttavasti jokaisessa kirjoituksessaan mainitsemalla maataloustukiaisiin perustuva aluepolitiikalla ei osaa tässä keskustelussa. Maataloudella on nykyään vähäinen merkitys kansantaloudelle, 1,2 % kansantulosta ja pari prosenttia väestöstä. Maatalouspolitiikka on eri asia kuin aluepolitiikka. Sitäkin tosin harjoitetaan maakunnissa; sitä on vaikea keskittää vain Helsingin seudulle.

      Nykyisellä Lipposesta irtaantuneella demarien ministeriryhmällä on terveitä ajatuksia rakentaa yhdessä kepun kanssa tasapainoinen maa. Niinpä entisillä pahimmilla työttömyysalueilla on työttömyys alkanut laskea. Esimerkkinä on hyvä mainita, että Joensuun seutu oli maan nopeimmin kasvava alue viime vuoden loppupuoliskolla. Valitettavasti pääkaupunkiseudulla työttömyys on alkanut nousta, kun Lipposen ja Niinistön kekittämispolitiikan kuplat ovat puhjenneet. Myös turha ja kansakunnan varoja syönyt muuttoliike on tasaantunut.

      • JormaKKorhonen

        ...tuossakin, että yliopiston saaminen Ouluun ja monille muille paikkakunnille olisi ollut jotenkin kekkoslainen projekti? Kekkosen osuutta asiaan en muista, joten todennäköisesti sitä ei merkittävästi ollut; jos olisi ollut, olisi se kyllä tarttunut mieleeni. Eikös ne Kainuun syrjäseutujen tiehankkeet ja Lapin kosket olleet enemmän niitä Kekkosen mielenkiinnon kohteita.

        Kepulaisia projekteja nuo eivät ainakaan ole. Ei keskusta kannata sellaisia projekteja, jotka tuottavat ihmisiä, joista ei tule kepun kannattajia!

        Vastasin yksityiskohtaisesti tuolla omassa avauksessani antamaasi vastineeseen, joten katsonet näkemykseni sieltä. Siellä tunnustin myös sen, että kun idässä ja pohjoisessa työttömyys on hieman laskenut, se voi kyllä johtua nykyisen hallituksen toimista. Mutta kun samanaikaisesti työttömyys on kasvanut kansantaloutemme kannalta paljon järkevämmällä alueella, tuottavammissa töissä ja työpaikoissa, se on koko Suomelle tappio. Tuosta kehityksestä ei kannattaisi henkseleitään paukutella edes siellä pohjoisessa ja idässä, kun pian tullaan huomaamaan, että "väliaikaista kaikki on vaan".

        Ja hyvin hupaisaa on, että yrität laittaa edellisen hallituksen syyksi näillä alueilla kasvaneen työttömyyden, joka on tietysti suoraa seurausta siitä, minkä itse nykyhallituksen ansiona toteat.

        Tämä on viimeinen viestini tältä illalta, mutta jos vastaat tähän, niin katson huomenna, antaako se vielä aihetta minun vastineelleni. Hyvää yötä!


      • oivahärkönen
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...tuossakin, että yliopiston saaminen Ouluun ja monille muille paikkakunnille olisi ollut jotenkin kekkoslainen projekti? Kekkosen osuutta asiaan en muista, joten todennäköisesti sitä ei merkittävästi ollut; jos olisi ollut, olisi se kyllä tarttunut mieleeni. Eikös ne Kainuun syrjäseutujen tiehankkeet ja Lapin kosket olleet enemmän niitä Kekkosen mielenkiinnon kohteita.

        Kepulaisia projekteja nuo eivät ainakaan ole. Ei keskusta kannata sellaisia projekteja, jotka tuottavat ihmisiä, joista ei tule kepun kannattajia!

        Vastasin yksityiskohtaisesti tuolla omassa avauksessani antamaasi vastineeseen, joten katsonet näkemykseni sieltä. Siellä tunnustin myös sen, että kun idässä ja pohjoisessa työttömyys on hieman laskenut, se voi kyllä johtua nykyisen hallituksen toimista. Mutta kun samanaikaisesti työttömyys on kasvanut kansantaloutemme kannalta paljon järkevämmällä alueella, tuottavammissa töissä ja työpaikoissa, se on koko Suomelle tappio. Tuosta kehityksestä ei kannattaisi henkseleitään paukutella edes siellä pohjoisessa ja idässä, kun pian tullaan huomaamaan, että "väliaikaista kaikki on vaan".

        Ja hyvin hupaisaa on, että yrität laittaa edellisen hallituksen syyksi näillä alueilla kasvaneen työttömyyden, joka on tietysti suoraa seurausta siitä, minkä itse nykyhallituksen ansiona toteat.

        Tämä on viimeinen viestini tältä illalta, mutta jos vastaat tähän, niin katson huomenna, antaako se vielä aihetta minun vastineelleni. Hyvää yötä!

        ... olla väärässä. Tuo kuvastaa, että taidat jo tulla vähän epävarmaksi.

        Kekkonen oli johtava voima sodanjälkeisessä Suomessa 80-luvun alkuun saakka. Hän johti maan tasapainoista rakentamista: perusasia oli yliopistojen ja muiden koulutuslaitosten verkoston, liikenneverkon ja vesivoiman rakentaminen. Sille pohjalle voitiin rakentaa ympäri maata raskastakin teollisuutta kuten Rautaruukki, Kemira, Neste, ja puunjalostusteollisuutta.


      • JormaKKorhonen
        oivahärkönen kirjoitti:

        ... olla väärässä. Tuo kuvastaa, että taidat jo tulla vähän epävarmaksi.

        Kekkonen oli johtava voima sodanjälkeisessä Suomessa 80-luvun alkuun saakka. Hän johti maan tasapainoista rakentamista: perusasia oli yliopistojen ja muiden koulutuslaitosten verkoston, liikenneverkon ja vesivoiman rakentaminen. Sille pohjalle voitiin rakentaa ympäri maata raskastakin teollisuutta kuten Rautaruukki, Kemira, Neste, ja puunjalostusteollisuutta.

        ...näin lonkalta kinaamaan Kekkosesta, sillä on hän sentään sen verran tärkeä aihe, että esitän hänestä aina vain tutkittua ja dokumentein todistettavissa olevaa tietoa.

        Huomaan, että avauksesi EU:sta on siirretty EU-politiikka saitille (Yhteiskunta > EU). Siellä on minunkin vastineeni.


      • Wiljami

        Käsittääkseni kepun, demareitten ja kokoomuksen kannatus on ollut oulussa likimäärin yhtä suuri. Kepun kannatus ei siis ole muita pääpuolueita kummempi.

        Väitteesi Oulun asemasta "Kekkosen suurena projektina" on huvittava. Viettäähän kaupunki nyt 400-vuotisjuhlaansa. Ouluhan on siis Ruotsin kuninkaan perustama. Ja eipä noissa kaupunkin juhlallisuuksista puhuta Kekkosesta mitään - ei siis yhtään mitään.

        Ei mitään uutta auringon alla - lepakot liihottaa oivan vintillä.

        Wiljami


      • Otsikossa hymiö

      • eri asia!
        Wiljami kirjoitti:

        Käsittääkseni kepun, demareitten ja kokoomuksen kannatus on ollut oulussa likimäärin yhtä suuri. Kepun kannatus ei siis ole muita pääpuolueita kummempi.

        Väitteesi Oulun asemasta "Kekkosen suurena projektina" on huvittava. Viettäähän kaupunki nyt 400-vuotisjuhlaansa. Ouluhan on siis Ruotsin kuninkaan perustama. Ja eipä noissa kaupunkin juhlallisuuksista puhuta Kekkosesta mitään - ei siis yhtään mitään.

        Ei mitään uutta auringon alla - lepakot liihottaa oivan vintillä.

        Wiljami

        Kyseessä ei liennytkään vertailu kaupungin valtuutettujen lukumäärän mukaan, vaan heidän suhteellinen määränsä verrattuna yleensä maamme kaupunkeihin.

        Maalaisliitto muutti nimesnä "Keskustaksi" hämätäkseen kaupunkilaisäänestäjiä. Esimerkiksi Helsingissä jännitettiin ennen puolueen nimenmuutosta vaali toisensa jälkeen pääsisikö valtuustoon yksi (1) maalaisliittolainen!? Tähän verraten Oulussa "Keskustan" kannatus on - ja on ollut - suhteellisesti melkoista?


      • Otsikossa hymiö
        oivahärkönen kirjoitti:

        ... olla väärässä. Tuo kuvastaa, että taidat jo tulla vähän epävarmaksi.

        Kekkonen oli johtava voima sodanjälkeisessä Suomessa 80-luvun alkuun saakka. Hän johti maan tasapainoista rakentamista: perusasia oli yliopistojen ja muiden koulutuslaitosten verkoston, liikenneverkon ja vesivoiman rakentaminen. Sille pohjalle voitiin rakentaa ympäri maata raskastakin teollisuutta kuten Rautaruukki, Kemira, Neste, ja puunjalostusteollisuutta.

        2001 HS: “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
        Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
        - - -
        Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.”

        24.11.2008 HS: ”Lehtomäki: Kainuulaisten valitus loppuisi jos he pääsisivät lääkäriin
        Maakuntakokeilussa keskitytty tähän mennessä palveluihin
        Paula Lehtomäen mukaan lääkärin on yksinkertaisempaa mennä potilaan luo Kainuuseen kuin sadan potilaan hänen luokseen Helsinkiin.
        Kajaani/Helsinki. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) on aito kainuulainen ja kuhmolainen. Hän tietää, ettei Kainuussa ole enää ainuttakaan oikeata kuntaa, kun 60 prosenttia niiden toiminnoista on siirretty yhteiseen kolhoosiin, maakuntakokeiluun. Hän tietää myös, että koko Kainuu on puolittain kapinassa meneillään olevaa kokeilua vastaan, koska kansan mukaan se on lopettanut pienten kuntien terveyspalvelut tai siirtänyt ne ulottumattomiin.
        "Tilanne on se, että jos lääkärikuvio olisi kunnossa, kukaan ei valittaisi kokeilusta. Perusterveydenhuollon toimivuus tai toimimattomuus kulminoituu lääkäritilanteeseen. Lääkäripula on avohaava."
        Kainuun maakuntakokeilu on jatkunut neljä vuotta. Sinä aikana on järjestelty palveluita ja kokeiltu itsehallintoa.
        "Minun silmissäni neljä vuotta on keskitytty vain palveluihin. Itsehallinnon kehittämispuoleen on riittänyt paukkuja hyvin vähän. Mitään isoja muutoksia ei ole tapahtunut."
        Kansalaiset ovat sanoneet mielipiteensä palvelujen järjestämisestä jättämällä äänestämisen kokonaan väliin tai protestoimalla ehdotonta valtapuoluetta keskustaa vastaan. Keskusta kärsi maakuntavaaleissa mahtavan lähes kahdeksan prosenttiyksikön tappion.
        "Kritiikki keskittyy valtaapitävään", Lehtomäki sanoo.
        Hän muistuttaa, että valtiovalta antoi ennen kuntavaaleja Kainuulle 22 miljoonaa euroa, enemmän kuin millekään muulle rakennemuutosalueelle. "Sitä miettii, oliko tällä mitään merkitystä äänestäjille."
        Lehtomäelle on tullut sellainen tunne, että tuki laskeutuu alueelle kuin "lumi tammikuussa". "Otetaan kuin annettuna, ja heti perään kysytään, että mitä on vielä saamatta."
        Valtava joukko kainuulaisia tuntuu sanovan, että terveyspalvelut on järjestetty lopettamalla ne kotikunnista. Koko maata koetteleva lääkäripula menee suoraan kokeilun piikkiin. Lehtomäki sanoo kuitenkin, että uudet maakuntavaltuutetut ja vastuulliset poliitikot haluavat kokeilulle jatkoa.
        "Miten asiat olisivat, jos yhteistyötä ei olisi tehty?" hän kysyy. Vielä hullummin, hän vastaa. Kainuun pienimmät kunnat eivät olisi pystyneet järjestämään terveyspalvelujaan itse. Paras-hankkeen vaatimia 20 000 asukkaan yhteisöjä alueelta ei juuri löydy.
        Lehtomäen mukaan nyt lähestytään hetkeä, jolloin on päätettävä kokeilun jatkosta. Hänen mukaansa kokeilu on pakko vakinaistaa. "Tämän purkamisessa ei ole järkeä."
        Ministeri sanoo ymmärtävänsä kainuulaisten tuskan: kokeilun sanottiin turvaavan sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille, mutta näin ei ole käynyt. Eikä hyvää ole luvassa. Ennusteiden mukaan näiden palveluiden tarve kasvaa nopeasti 50 prosenttia, mutta käytettävissä oleva työvoima vähenee 30 prosenttia.
        Kajaanissa maakuntajohtaja Alpo Jokelainen sanoo suoraan, että kokeilua on "pakko jatkaaa". "Ei ole muuta vaihtoehtoa. Jokin muu vaihtoehto olisi Kainuulle taloudellinen katastrofi."
        Ilman kokeilua 83 000 asukkaan Kainuuseen mahtuisi Jokelaisen mukaan noin kolme kuntaa. Hän laskee, että kokeilu on muutamassa vuodessa tuonut kunnille noin 60 miljoonan euron säästöt.
        Jokelainen korostaa sitä, että äänestäjien protesti pitää ottaa huomioon. Eli lääkäriin pitäisi päästä.
        Hallintokin näyttää nyt Jokelaisen mukaan hieman "siistimmältä", kun keskustalla ei ole maakuntavaltuustossa aivan ehdotonta enemmistöä.”


    • rosvot kii

      Tällä hetkellä yli puolet tuotekehitys- ja tutkimusmäärärahoista valuu pääkaupunkiseudulle.

      Se on sitä pääkaupunkiseudun aluetukea. Olisi mielenkiintoista tietää, miten pääkaupunkiseutu on saanut rosvotuksi leijonanosan koko maata varten tarkoitetuista määrärahoista.

      • kysymykseni

        Kuinka paljon on koko yhteisöveron tuotto?

        Entä kuinka paljon yritykset kaiken kaikkiaan saavat valtion tukia? Alkaen siis TEKESin jakamista rahoista aina työllistämistukiin asti?


      • Otsikossa hymiö

        *8.3.-98 HS: kysymyksiä Esko Aholle: Paljonko Helsinki kerää tänä vuonna itse verotuloja ja paljonko se saa valtionosuuksia? Aho: “Sanoisin, että tuloveroja tulee 3-4 mrd ja valtionapuja 1,5-2 mrd.”
        Oikea vastaus: Verotulot ovat yht. 10 mrd; tuloverot 7 mrd ja loput yhteisö- ja kiinteistöveroa.
        Valtionapua tulee 230 miljoonaa.
        Mitä helsinkiläinen tarkoittaa, kun hän haluaa stoben? Aho: “En tiedä.”


    • Jaba_43

      Kasvukeskukset ovat syntyneet yliopisto- ja korkeakoulukaupunkien ympärille. Siellähän osaaminen, yritystoiminta ja osaavien työntekijöiden koulutus kohtaavat luontevasti ja kohdatessaan tarjoavat markkinoita ja kysyntää monille muillekin alueellisesti tuotetuille tuotteille ja palveluille.

      Kasvuksekuksille pitäisi nyt vain löytää uudenlaisia "liikeideoita". Parhaiten tämä kävisi päinsä, jos osattaisi miettiä asiat simppelisti eikä poliittisten etunäkökohtien läpi.

      Velitaan ensin mikä tahansa alue, jonne halutaan kasvukeskus. Mietitään sitten seuraavat hommat läpi:

      1) Mitä sen alueen ihmiset tarvitsevat, haluavat, odottavat elämältään ja kaikkein mieluiten tekisivät

      2) Minkälaisia "siemeniä" ko. alueelle pitäisi kylvää, että siellä lähtisi käyntiin oma-aloitteinen ja aktiivinen taloudellinen toiminta, jos julkishallinnon kylvämä "siemen" ei voi olla yliopisto eikä hajasijoitettu valtion laitos tyyppiä sikatalouden keinosiemennystutkimuslaboratorio

      3) miten toimimalla valtio voisi "kastella" kylvämäänsä siementä niin, että alueen oma aktiviteetti alkaisi toimia synnyttämään kylvöksen ympärille kasvukeskusta? Bordellitkin syntyvät stamakaupunkeihin, joten sovelletaan nyt vaikka sitä analogiaa kasvukeskuksiin ajattelemalla avoimesti, miten toimimalla valtio saisi jostain kyläpahasesta niin himottavan, että kaikki yrittäjät ja työntekijät kokevat sen paikaksi, mihin kannattaa muuttaa.

      Kasvuksekusajattelu on erinomainen ratkaisu Suomen alueongelmiin, jos siihen panostetaan.

      Kepu ei viihen panosta, koska kasvuksekuksia ei voi olla 420 kappaletta, vaan paljon vähemmän.

      Suomen kuntarakenteesta on saatava pois ainakin 200 kuntaa, mikä tietää kepun kannatuksen alenemista. Siksi keskusta ei tule koskaan kannattamaan sellaista aluepolitiikkaa, joka perustuuuusien kasvukeskusten luomiseen.

      Näin uskon, mutta muutan mielipidettäni heti, kun toisin todistetaan.

      • Ehdottomasti samaa mieltä. Kasvukeskusjatte luo mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta Keskusta pelkää, että äänestäjät eivät ole enää ohjailtavissa tupailloissa.


      • Jaba_43
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Ehdottomasti samaa mieltä. Kasvukeskusjatte luo mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta Keskusta pelkää, että äänestäjät eivät ole enää ohjailtavissa tupailloissa.

        Keppulinreppanat laskevat savuja, montako niitä on kenenkin kyläpäällikön vastuualueella.

        Ja jos joku kepulikunnan asukas muuttaa kaupunkiin, niin se pitäisi kyläpäällikön mielestä korvata valtion varoista.

        Kasvukeskus on sama kuin kaupunki


      • Äänioikeus säilyy

        "Suomen kuntarakenteesta on saatava pois ainakin 200 kuntaa, mikä tietää kepun kannatuksen alenemista."
        ----

        Noin järjettömään kommenttiin kuntaliitoksien liittyen en ole vielä koskaan törmännyt. Menettävätkö lakkautettavan kunnat asukaat muka äänioikeutensa kuntaliitoksen mukana?

        Kuntaliitokset vaikuttavat poliittisiin voimasuhteisiin vain vaalimatemaattisesti. Kuka tahansa asiantuntija voi vahvistaa sen, että mitä vähemmän edustajia suhteessa asukaslukuun valitaan - kuten kuntaliitoksien jälkeen tapahtuu - sitä heikoimmilla pienet puolueet ovat. Käytännössä tämä merkitsee, että kun kepukunnat liittyvät yhteen, kokoomuksen ja demareiden paikkaluku alkaa alittaa monin paikoin niiden suhteellisen kannatuksen äänikynnyksen nousun takia.


      • Otsikossa hymiö
        Äänioikeus säilyy kirjoitti:

        "Suomen kuntarakenteesta on saatava pois ainakin 200 kuntaa, mikä tietää kepun kannatuksen alenemista."
        ----

        Noin järjettömään kommenttiin kuntaliitoksien liittyen en ole vielä koskaan törmännyt. Menettävätkö lakkautettavan kunnat asukaat muka äänioikeutensa kuntaliitoksen mukana?

        Kuntaliitokset vaikuttavat poliittisiin voimasuhteisiin vain vaalimatemaattisesti. Kuka tahansa asiantuntija voi vahvistaa sen, että mitä vähemmän edustajia suhteessa asukaslukuun valitaan - kuten kuntaliitoksien jälkeen tapahtuu - sitä heikoimmilla pienet puolueet ovat. Käytännössä tämä merkitsee, että kun kepukunnat liittyvät yhteen, kokoomuksen ja demareiden paikkaluku alkaa alittaa monin paikoin niiden suhteellisen kannatuksen äänikynnyksen nousun takia.

        http://yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/kunnat/puolueiden_kannatus_kno483.html


    • Heikki K

      Se keskittää resursseja sellaisille alueille joissa niitä ei tarvita ja jättää sellaiset alueet ukopuolelle joissa resursseja tarvittaisiin.

      Osaamista on muuaallakin kuin kasvukeskuksissa, mutta sitä ei voi tällä kasvukeskusajattelulla muuttaa yritystoiminnaksi.

      Pellossa olevaa yritystä ei lohduta yhtään se että se voisi Oulussa laajentaa osaamiseensa perustuvaa bisnestä jos sillä ei ole mahdollisuutta muuttaa Ouluun. Kuitenkin kasvukeskusajattelu lähtee siitä että tämäkin Pellolainen yritys keskittäisi toimintansa Ouluun ja saa sen jälkeen samat etuudet kuin Oululainen yritys.

      Kun resurssit keskitetään tietyille alueille se näivettää ja estää kehityksen muualla. Pitäisi antaa tasapuoliset mahdollisuudet laajentaa yritystään muuaallakin kuin kasvukeskuksissa.

      Tätä tämä sinun kasvukeskusajattelusi on. Yritysten pakkosiirtoja tai jos siihen ei ole mahdolisuuksia yritysten ja työpaikkojen lopettamista.

    • keskusta laajenee

      Kyllähän Keskusta tukee kasvukeskusksia, ne ovat lähellä keskustaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      66
      2228
    2. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      38
      1843
    3. Vanhuksen varpaankynsien leikkaus 89 euroa...

      Huh huh.......Parturikäynti olisi varmasti ollut 250 euroa? Kallis on suomi nykyään.
      Maailman menoa
      171
      1460
    4. Viulu vaiennut

      Eikö pisnikset suju ? Vai miksi pahin yrittäjä vouhka on "kadonnu" maan alle. 🤣
      Suomussalmi
      21
      1444
    5. Anne Kukkohovi. Myy likaisia alushousujaan.

      Kuka ihme ostaa jonkun naisen likaisia alushousuja, menee lujaa kyllä tälläkin housujen myyjällä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      75
      1127
    6. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      177
      1114
    7. Kyllä tekee kipeää

      Luopua kaikesta mitä on elämässä saavuttanut😞 ei vaan ole enää yhtäkään hiljaista vuorokautta🤬
      Ikävä
      21
      1074
    8. Kauanko skuutteja on siedettävä? Ei tietoa liikennesäännöistä, ajellaan miten sattuu ja missä vain.

      Kauanko on kestettävä sähköpotkulautojen terrorismismia? Niillä ajelevat eivät tiedä, tai jos tietävätkin, niin eivät vä
      Maailman menoa
      104
      1047
    9. En mä tiedä mitä tapahtuu

      siis tykkäisitköhän musta oikeasti. Ehkä oot pelannu liikaa rahapelejä, ehkä rakastat tyhjiä arpoja.
      Ikävä
      9
      912
    10. Luotatko kaivattuusi?

      Jos et, mistä kiikastaa?
      Ikävä
      75
      898
    Aihe